Loimaan linja 2005-2008 Loimaan kaupungin strategia Loimaan kaupungin - Hyväksytty valtuustossa 20.12.2004 liikuntapalvelusuunnitelma 2015 Vapaa-aikalautakunta 22.1.2014 Liite 2
SISÄLLYS SAATTEEKSI 2 1. LIIKUNTAPAIKKASUUNNITTELUN TAVOITTEET 3 1.1. Liikunnallista elämäntapaa edistävä ympäristö 4 1.2. Liikuntapaikat eri väestöryhmien saavutettavissa..5 1.3. Yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia 5 1.4. Liikuntapaikkojen elinkaari 6 2. LIIKUNNAN PALVELUVERKON JA PALVELUIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN LINJAUKSIA 6 2.1. Kaupungin omistamien tai hallinnoimien liikuntapaikkojen nykytila ja tulevaisuuden linjauksia 9 2.2. Käytetyimmät liikuntapaikat 21 2.3. Liikuntapaikkojen hoito ja sen kustannukset 23 2.4. Liikuntapalveluiden tarjoamat palvelut 26 2.5. Liikuntapalvelujen jakamat avustukset 27 2.6. Liikuntapalvelujen henkilöstö ja talous 27 3. LIIKUNNAN PALVELUVERKKO 29 3.1. Lähipalvelut 30 3.2. Alueelliset palvelut 30 3.3. Seudulliset palvelut 31 4. LIIKUNNAN PALVELUVERKON JA PALVELUJEN KEHITTÄMINEN 31 4.1. Vastuu liikuntaympäristön kehittämisestä 31 4.1.1. Eri toimialojen keskeisimmät tehtävät liikuntarakentamisen näkökulmasta 31 4.1.2. Liikuntaolosuhteiden huomioon ottaminen kouluverkon ja päivähoidon palveluverkon kehittämisessä ja uudistamisessa 33 4.2. Liikunnan palveluketju 34 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 34 6. LOPUKSI 37 LÄHTEET LIITTEET 1 Liikuntapaikkaluettelo (LIPAS) 2 Liikuntapaikkojen hoitoluokitus 3 Leikkipuistot, -kentät ja paikat 1
SAATTEEKSI Loimaan kaupungin liikuntapalvelusuunnitelmaa on valmisteltu usean vuoden ajan. Työ käynnistyi aluksi liikuntapaikkauudistuksen nimellä. Liikuntapaikkauudistus kuului osaksi Loimaan kaupungin talouden tasapainotusohjelman 2. vaihetta 2009 2012 (Palvelujen uudistaminen ja muutoksen hallinta). Tavoitteena oli luoda Loimaan kaupungille liikuntapaikkaverkosto, jonka ylläpito on järjestettävissä taloudellisten resurssien mukaisesti. Selvitysvaiheessa kartoitettiin kaikki sisä- ja ulkoliikuntapaikat, niiden käyttöasteet ja kunnossapitometodit sekä yhtymäkohdat muihin ajankohtaisiin selvityksiin (esim. kouluverkko- ja päiväkotiverkkoselvitys). Kaupunginhallitus hyväksyi 25.1.2010 (33 ) liikuntapaikkaselvityksen, joka sisältää Loimaan kaupungin omistamat ja hallinnoimat liikuntatilat ja alueet liikuntapaikkatyypeittäin, käyttöasteet/käyttäjät, hoidon ja valvonnan toteuttamistavat ja ajankohtaiset toimenpide-ehdotukset. Liikuntapaikkaselvitystä on käytetty liikuntapalvelujen ja paikkaverkoston kehittämis- ja uudistamissuunnitelman valmistelun pohjana. Kaupunginhallituksen päätöksessä edellytetään, että kustannusten lisäksi suunnitelmassa tulee ottaa huomioon myös hyvinvointipoliittisen ohjelman tavoitteet ja siinä tulee esittää malli liikuntapaikkojen hallinnosta ja hoidosta tulevaisuudessa. Vapaa-aikalautakunta hyväksyi 16.12.2010 (116 ) Loimaan kaupungin liikuntapaikkasuunnitelman 2010 ja lähetti sen kaupunginhallituksen jatkokäsittelyyn. Suunnitelma ei ole kuitenkaan edennyt hallituksen käsittelyyn, vaan siihen on haluttu mm. seuraavia täydennyksiä: selvityksen tulee priorisoida liikuntapaikat ja investointitarpeet; selvityksessä tulee liikuntapaikkojen ohella painottaa palvelunäkökulmaa. Lisäksi suunnitelmaan on ollut tarkoituksenmukaista sisällyttää varsinaisten liikuntapaikkojen ohella myös ns. leikkipaikat. Suunnitelman nimenä on perusteltua käyttää liikuntapalvelusuunnitelmaa, joka toimii ohjaavana suunnitelmana kehitettäessä tulevina vuosina Loimaan kaupungin liikuntapalvelujen rakenteita ja toimintoja. 2
1. LIIKUNTAPAIKKASUUNNITTELUN TAVOITTEET Liikuntapaikkasuunnitelman tavoitteena on ohjata liikuntaympäristön kehittämistä Loimaalla vuosina 2015-2020. Suunnitelmassa keskitytään nykyisten liikuntapaikkojen peruskorjaus- ja perusparannustarpeisiin sekä uusien liikuntapaikkojen rakentamistarpeeseen. Liikuntapaikkasuunnitelman tavoitteena on turvata - nykyisten liikuntapaikkojen asianmukainen peruskorjaaminen ja -parantaminen - arkiliikunnan helposti mahdollistavien lähiliikuntapaikkojen toteuttaminen ja kunnossapito - monipuolisesti eri käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen helppo saavutettavuus - monipuolinen yhteistyö liikuntapaikkasuunnittelussa ja rakentamisessa niin kaupungin sisällä kuin seudullisestikin - liikuntapaikkojen elinkaariajattelun toteutuminen (mm. liikuntapaikkojen muunneltavuus, energiatehokkuus sekä rakentamis-, käyttö- ja kunnossapitokustannusten huomioon ottaminen) Tässä suunnitelmassa liikunnan käsite ymmärretään monipuolisesti: se sisältää terveyttä edistävien liikunnan, arki- ja hyötyliikunnan, erityisliikunnan, kuntoliikunnan sekä kilpa- ja huippu-urheilun. Liikuntalain keskeisinä tavoitteina on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa sekä huippu-urheilua samoin kuin liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita. Kunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä paikallistasolla kunnan asukkaiden liikunnalle järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen, tukemalla kansalais- ja seuratoimintaa, rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja, kehittämällä paikallista ja kuntien välistä 3
ja alueellista yhteistyötä sekä huolehtia tarvittaessa muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista. Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä sekä osana terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistä arvioida kunnan asukkaiden liikunta-aktiivisuutta. Kunnan on reagoitava tarpeellisella tavalla ympäristössään tapahtuviin muutoksiin. Liikuntasuunnittelun tavoitteiden tulee perustua väestön liikuntatottumuksiin ja liikuntaolosuhteisiin liittyviin tarpeisiin. Liikuntaympäristö muodostuu kaikista liikkumiseen soveltuvista paikoista, alueista ja tiloista. Varsinaisia liikuntapaikkoja ovat perinteisesti olleet mm. uima- ja jäähallit, liikuntasalit ja hallit sekä erilaiset pelikentät. Näiden lisäksi on olemassa liikuntaan säännöllisesti käytettäviä paikkoja, joita ei pidetä varsinaisina liikuntapaikkoina, mutta joilla on päivittäisen liikunnan harrastamisen kannalta huomattava merkitys. Tällaisia ovat esimerkiksi ulkoilualueet ja muut viheralueet, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, asuntojen piha-alueet sekä koulujen pihat. 1.1. Liikunnallista elämäntapaa edistävä ympäristö Yksi kunnan liikuntapolitiikan tavoitteista on aikaansaada liikunnallista elämäntapaa edistävä arkiympäristö. Asuinympäristön ja päivittäisen toimintaympäristön yhteydessä tulisi asukkaiden käytössä olla keskeiset liikunta- ja ulkoilupalvelut, kuten kävely- ja pyörätiet, leikki- ja liikuntapuistot, kuntoradat ja ladut, ulkoilureitit ja pienpallokentät. Tavoitteena on, että liikunnan lähipalveluita tarjotaan siellä, missä ihmiset asuvat tai muuten viettävät valtaosan vapaa-ajastaan. Liikuntapaikkasuunnittelun pääpaino on pyrittävä pitämään liikunnan lähi- ja alueellisten palveluiden suunnittelussa. Tällä tavoin voidaan tukea mm. terveyttä edistävän liikunnan harrastamista. Arkiliikunnan mahdollistava ympäristö houkuttelee asukkaita liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi. Uusien liikuntapaikkojen sijoittumiseen ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat mm. liikuntapaikkojen tarve (harrastajat, käyttöaste, käyttöikä), tarvittavien 4
maa-alueiden saatavuus (omistus, kaavatilanne), sijainti, ympäristöolosuhteet (maaperä, pinnanmuodot, pohjavesi, suojeluvaraukset, asutus jne.), investointi- ja käyttökustannukset sekä rahoitusmahdollisuudet. 1.2. Liikuntapaikat eri väestöryhmien saavutettavissa Kansallisen liikuntaohjelman ehdotuksen mukaisesti tavoitteena voidaan pitää, että jokaisella kuntalaisella on mahdollisuus harrastaa liikuntaa omista lähtökohdistaan. Liikuntapalveluita kehitettäessä on siis kiinnitettävä huomiota tasavertaisesti eri väestö- ja käyttäjäryhmien tarpeisiin ja liikunnallisiin valmiuksiin. Tavoitteena on, että kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus liikkua läpi elämänsä. Monipuoliset liikuntapaikat innostavat liikkumaan sekä omatoimisesti että ohjatusti. Liikuntapaikkapalveluiden tarjontaa ja saavutettavuutta on tarkasteltava myös sukupuolinäkökulmasta. Sukupuolten tasa-arvolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että tytöillä ja pojilla, naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ja urheilua. Tavoitteena on, että liikuntapaikat palvelisivat tasapuolisesti molempien sukupuolten liikunnanharrastusta. Liikuntapaikkojen saavutettavuutta voidaan tarkastella maantieteellisten (mm. sijainti, liikenneyhteydet, kotimatkan pituus), toiminnallisten (palvelutarjonta, esteettömyys, aukioloajat) ja taloudellisten (pääsymaksut, tilavuokrat) tekijöiden kautta. 4.3. Yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia Helposti liikkumisen mahdollistava ympäristön suunnittelu edellyttää eri tahojen välistä yhteistyötä. Poikkihallinnollinen yhteistyö on välttämätöntä, koska liikuntapalveluiden ohella liikuntaympäristön kehittämisestä vastaa myös tekninen toimiala. Poikkihallinnollisen yhteistyön lisäksi liikuntaympäristön kehittäminen edellyttää myös asukkaiden, liikuntajärjestöjen, yksityisen ja kolmannen sektorin 5
1.4. Liikuntapaikkojen elinkaari toimijoiden, lähikuntien sekä valtionhallinnon kanssa tehtävää yhteistyötä. Seudullinen yhteistyö on tärkeää erityisesti laajaa väestöpohjaa edellyttävien palveluiden, erityispalveluiden sekä erilaisten ulkoilureittien suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Liikuntapaikkojen elinkaarella viitataan sekä liikuntapaikan muunneltavuuteen väestön tarpeiden muuttuessa että rakentamistalouteen liittyviin asioihin. Asukkaiden muuttuvat tarpeet ja toiveet luovat haasteita palveluiden tarjonnalle. Eri lajien harrastajilla ja väestön eri ikäryhmillä on erilaiset odotukset ja vaatimukset liikuntapaikkarakentamiselle. Myös jokainen elämänvaihe asettaa liikuntaympäristölle erilaisia odotuksia. Rakentamispäätöksiä tehtäessä on pelkkien rakennuskustannusten lisäksi arvioitava koko elinkaaren aikaiset kustannukset. Liikuntapaikkojen elinkaariajattelun lähtökohtana on, että liikuntapaikkainvestointien lisäksi selvitetään liikuntapaikkojen ylläpitokustannukset sekä tulevat muutokset liikuntapaikassa ja kustannuksissa. Liikuntapaikan saavutettavuus, käyttöturvallisuus, toiminnallinen muunneltavuus, energiatehokkuus, rakenteiden pitkäikäisyys sekä suunnitelmallinen huolto ja ylläpito tukevat monipuolisten liikuntapalvelujen taloudellista tarjontaa. 2. LIIKUNNAN PALVELUVERKON JA PALVELUJEN NYKYTILA SEKÄ TULEVAISUUDEN LINJAUKSIA Valtakunnallista tilastoa liikuntapaikoista kerätään LIPASjärjestelmän avulla. Lipas on valtakunnallinen ja julkinen paikkatietojärjestelmä, jota hallinnoi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitos ja rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Lipas järjestelmän kehittäjinä toimivat Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Kuntaliiton, aluehallinnon viranomaisten, kuntien, ympäristöhallinnon, Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n ja muiden liikuntaorganisaatioiden sekä liikuntapaikkojen ylläpitäjien kanssa. 6
Lipas on erityisesti kuntien liikuntaviranomaisille suunniteltu tietojärjestelmä. Liikuntapaikkojen tietojen keskitetty ylläpito ja saatavuus yleisölle ovat olleet järjestelmän uudistamisen perusajatus. Lipaksen tietoja on mahdollista suhteuttaa alueen väestötietoihin sekä vertailla liikuntapaikkojen tietoja vastaaviin kunnan, maakunnan tai valtakunnan sisällä. Tärkeää olisi, että tiedot pidettäisiin ajan tasalla tietoja päivittämällä. LIPAS suomalaisten liikuntapaikkojen tietopankki löytyy osoitteesta www.liikuntapaikat.fi. Lipas järjestelmässä liikuntapaikkatyypit on luokiteltu seuraavalla tavalla: ulkokentät ja liikuntapuistot sisäliikuntatilat maastoliikuntapaikat vesiliikuntapaikat eläinurheilualueet veneily, ilmailu ja moottoriurheilu Lipas järjestelmässä Loimaan nykyinen liikunnan palveluverkko muodostuu 142 liikuntapaikasta. Sisäliikuntatiloja on 39, ulkokenttiä ja liikuntapuistoja 65, maastoliikuntapaikkoja 29, vesiliikuntapaikkoja 6, eläinurheilualueita 2 ja moottoriurheilupaikkoja 1. Kunnan omistukseen on merkitty niistä 98 ja muu omistus puolestaan 44 liikuntapaikalla. Lipas-järjestelmän mukainen listaus liitteessä 1. Vertailun vuoksi todettakoon muutamien sama suuruusluokkaa olevien kaupunkien liikuntapaikkojen määrät: Akaa 98 Forssa 57 Kauhava 113 Lieto 58 Pieksämäki 109 Uusikaupunki 108 7
Lipas- järjestelmän mukaiset liikuntapaikat Loimaalla (prosentuaalinen jakauma) Suurimmat kunnalliset liikuntapaikkaryhmät ovat ulkokentät ja liikuntapuistot sekä sisäliikuntatilat. Lipas- järjestelmän mukaiset liikuntapaikat Loimaalla (omistussuhteen mukaisesti) 8
Liitteessä 2 on esitetty kaupungin omistamien ja hallinnoimien liikuntatilojen ja alueiden hoitoluokitus. Liikuntapaikkapalvelujen tarjonta on Loimaalla suhteellisesti ottaen hyvä. Perusliikuntapaikkoja, kuten sisäliikuntatiloja, hiekkakenttiä, ulkojäitä ja hiihtolatuja, on kattavasti ja kuntaliitoksien jälkeen myös alueellinen kattavuus on melko hyvä. Loimaalla on laaja kouluverkko ja koulujen yhteydessä olevilla lähiliikuntapaikoilla on todella tärkeä merkitys lasten ja nuorten liikunnallista aktiivisuutta edistävinä liikuntapaikkoina. Niiden merkitys on edelleen kasvanut aamu- ja iltapäivätoiminnalle sekä vapaa-ajan toimijoille. Lähipalvelut tukevat erityisesti omaehtoista liikunnan harrastamista. Lähiliikuntapaikat ovat lasten ja nuorten liikuntaan sekä yleiseen kunto- ja terveysliikuntaan tarkoitettuja liikuntapaikkoja, jotka sijaitsevat asuinalueella tai niiden välittömässä läheisyydessä. Lähiliikuntapaikoille on ominaista hyvä saavutettavuus, monikäyttöisyys, ympärivuotisuus, varustelun yksinkertaisuus, turvallisuus, kestävyys ja ympäristöystävällisyys. Paikat ovat pääosin kaikkien liikunnan harrastajien vapaassa käytössä ja maksuttomia. Loimaan mittakaavassa kylien keskuksia eli kouluja tulisi käsitellä lähiliikuntapaikkoina ja kehittää niitä siihen suuntaan. 9
Nykyistä liikuntapalveluverkkoa on toki kehitettävä, mutta ensiarvoisen tärkeintä on turvata jo olemassa olevien liikuntapaikkojen kunnossapito peruskorjauksilla ja huolellisella hoidolla. Tavoitteena on kehittää hyvin kunnossapidetty kuntalaisia palveleva liikunnan palveluverkko kuntalaisten liikuntaedellytysten turvaamiseksi. 2.1. Kaupungin omistamien tai hallinnoimien liikuntapaikkojen nykytila ja tulevaisuuden linjauksia Ulkokentät Hiekkakenttiä Loimaalla on riittävästi ja alueellisestikin katsoen kattavuus on hyvä. Koulujen yhteydessä olevien hiekkakenttien vuosittaiseen kunnossapitoon ei kuitenkaan ole ollut riittävästi aikaa ja henkilöstövoimavaroja. Myös ulkojäiden laadukkaaseen päivittäiseen kunnossapitoon on kiinnitettävä enemmän huomiota. Nurmikentistä Hirvikosken keskusurheilukentän nurmi on suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta runsas käyttö rasittaa sitä. Tekonurmialueen rakentaminen kaupungin keskustaan olisikin erittäin hyvä ja tärkeä lisä Loimaan laajenevalle jalkapalloilulle. Ruohokenttiin kohdistuvaa rasitusta pystyttäisiin tällä myös lieventämään. Tekonurmikenttä purkaisi myös painetta sisäliikuntatiloista, kun jalkapalloilijat pystyisivät harjoittelemaan ulkona pidempään. Hirvikosken yleisurheilukentän hoito on riittämätöntä. Juoksuradan pinnassa on painaumia, pituushyppypaikan pinta on irronnut ja keihäspaikan pinnoite olisi myös uusittava. Juoksuradan merkinnät ovat osittain vanhentuneita, kuularinki on vinossa ja kiekonheiton suojahäkki ei ole nykymääräysten mukainen. Kenttä on jo niin huonossa kunnossa, että suurempia kilpailuja ei enää pystytä järjestämään. Yleisurheilukentälle pitää välittömästi teettää kuntoarvio ja tämän jälkeen kokonaisvaltainen remontti. Alastaron urheilukentän nurmialue on suhteellisen hyvässä kunnossa. Kenttien arkipäivien hoito tapahtuu omana toimintana, mutta iltaisin ja viikonloppuisin ei omaa henkilökuntaa ole ollut käytettävissä. 10
Viikonloppuisin tapahtuvien ottelujen ja kilpailujen suorituspaikkojen kunnostus on turvattava paremmin sekä Hirvikosken keskusurheilukentällä että Alastaron yleisurheilukentällä. Alastaron kentän käyttö on erittäin vilkasta paikallisen seuran jalkapalloharrastuksen toteuttamisessa. Hirvikosken kentän käytöstä kilpailevat yleisurheilijat ja jalkapalloilijat (samanaikainen käyttö erittäin rajoitettua). Urheilukeskuksen nurmialue on tällä hetkellä kohtalaisessa kunnossa, kun moukarinheitto kiellettiin, kenttä huollettiin syksyllä 2013 ja kasteluun panostetaan jatkossa enemmän. Keskuskoulun hiekkakenttää laajennettiin koulun laajennuksen ja lähiliikuntapaikan rakentamisen yhteydessä vuonna 2012. Hyvä ja edullinen vaihtoehto jalkapallon tekonurmipaikaksi olisi Keskuskoulun hiekkakenttä. Urheilukeskuksen pesäpallostadionin tekonurmen osittain kumpuileva pinta ja epätasaisuus ovat pelissä turvallisuusriskinä. Pesäpallokentän kuntoarvio tehtiin vuonna 2013, jolloin myös tulostaulu ja katsomorakenteet uusittiin. Pesäpallostadionin kunnostus on tehtävä muutaman vuoden sisällä. Pelialusta tulee vaihtaa, mutta se voidaan halutessa siirtää jollekin harjoituskentälle. Pesäpallostadionin ja muiden kenttien arkipäivien hoito on tehty kaupungin toimesta, mutta iltaisin ja viikonloppuisin kaupungin omaa työntekijää ei ole ollut sen jälkeen, kun liikuntahallin ja urheilukeskuksen ilta- ja viikonloppuvalvonta ulkoistettiin urheiluseuralle. Sen jälkeen viikonloppujen ottelujen ja turnausten kenttien kuntoon ei oltu käyttäjien toimesta tyytyväisiä. Vuodesta 2013 liikuntahallin ja urheilukeskuksen kesäaikainen hoito annettiin pesäpalloseuran hoitoon. Viikonloppuina tapahtuvissa pesäpallo-otteluissa käytettävien kenttien kunnossapito on jatkossa turvattava. Tekonurmipintaiset tenniskenttäalueet urheilukeskuksessa ja Hirvikoskella ovat melko hyvässä kunnossa. Yleinen kunnossapito on kaupungin toimesta, ottelun jälkeinen kunnossapito käyttäjän vastuulla. 11
Alastaron urheilukentän alueella on yksi massatenniskenttä. Pitkän tähtäimen tavoite on pinnan muuttaminen tekonurmeksi käyttöajan pidentämiseksi ja hoidon helpottamiseksi. Ulkokenttien kunnossapito säännöllisessä harjoitus- ja kilpailukäytössä olevien kenttien osalta on keskitettävä yhdelle vastuutaholle ja on suoritettava pääsääntöisesti kaupungin omana toimintona. Jää-alueet Urheilukeskuksen vanhan jääkiekkokaukalon tilalle hankittiin uusi kaukalo vuonna 2012 ja sijoitettiin se jäähallin vieressä olevalle kentälle, joka myös valaistiin. Kaupunki ostaa jäähalliyhtiöltä kaukalon kokoamisen ja jäänhoidon. Urheilukeskuksen vanhan kaukalon alue jäädytetään yleisjääksi. Urheilukeskuksen huoltorakennuksesta jäädytetään myös siirtymäkaista yleisjääalueelle. Puistokadun kenttää ei jäädytetä enää, vaan se toimii liikuntahallin varaparkkialueena. Jääkiekkokaukaloita on myös Hirvihovin kentällä, Alastaron keskustassa ja Virttaalla, Asemanseudun koululla Mellilässä, Kauhanojan, Kojonkulman, Metsämaan ja Niinijoen kouluilla. Yleisjääalueet ovat lisäksi Hirvihovin kentällä ja Hirvikosken alakentällä ja Keskuskoulun kentällä. Sisäliikuntatilat Liikuntahallit Loimaalla on neljä alueellisesti hyvin jakautunutta liikuntahallia. Liikuntahallien käyttö on erittäin runsasta ja lisäpaineita käytölle tuo urheilujoukkueiden nousujohteiset otteet/nousut divareissa ylöspäin viime vuosina sekä kasvavat harrastajamäärät. Loimaan liikuntahalli Puistokadulla on uusin ja loimaalaisen palloilun edustusjoukkueiden kori- ja lentopallon sekä salibandyn kotiluola. Lattian lakkaus ja viivojen maalaus tehtiin kesällä 2014. Peilisalin osalta asiat ovat kunnossa. Yläkerran juoksusuoran päädyssä oleva pituushyppypaikka on edelleen vailla laskettavaa 12
kantta, mikä vaikeuttaa tilan monipuolista käyttöä. Pituushyppypaikan hiekka pölyää. Mikäli kansiratkaisua ei löydetä, tulee harkita pituushypystä luopumista ja alkuperäisen kansirakenteen paikalleen laittoa. Myös kahviotilan kalustus on muista tiloista koottua ja tulisi uusia. Kaupunginhallitus päätti helmikuussa 2014 ulkoistaa yhteiskoulun kiinteistön ja liikuntahallin ja urheilukeskuksensiivouspalvelujen tuottamisen. Siivouspalvelut ulkoistettiin SOL- siivouspalveluille huhtikuun puolivälistä 2014 alkaen. Sopimus kestää 31.12.2015 asti. Ilta- ja viikonloppuvalvonta on ollut ulkoistettuna urheiluseuralle jo vuodesta 2008. Samaan sopimukseen on yhdistetty urheilukeskuksen kuntosalin valvonta. Siivouspalvelujen ulkoistuksen myötä kaupungilla ei ole enää yhtään omaa työntekijää liikuntahallilla/urheilukeskuksessa, ei arkena eikä viikonloppuisin, kun sekä siivouspalvelut että valvonta on ulkoistettu. Tämä on aiheuttanut ongelmia tiedonkulussa ja tilojen hallinnoinnissa. Liikuntahallin käyttö on erittäin vilkasta elokuusta toukokuulle koulujen, päivähoidon, urheiluseurojen sekä kahden liigaseuran toimesta. Katsomoiden asennus kouluaikana ja peräkkäiset ottelupäivät, jolloin katsomoiden rakenteita ei kannata kokonaan purkaa, kuormittavat ja rajoittavat Liikuntahallin käyttöä todella paljon. Varastotiloissa on paljon liigaseurojen toiminnasta aiheutuvia tarvikkeita ja kalustoa. Tilanahtaus on suuri ja kaupungilla on jo luonnokset lisätilan rakentamisesta. Hallin tulostaulun uusiminen on ajankohtaista ja harkinnassa on Led-videotaulun hankinta ja siihen tarvittava tulospalvelu ja sisällöntuotanto-ohjelmisto. Hirvihovi Hirvikoskella uimahalli Vesihovin kanssa samassa kiinteistössä sijaitseva liikuntahalli, joka käsittää liikuntasalin, kunto- ja voimailusalit, tatamitilan sekä ylätasanteen. Liikuntasalin lattia on lakattu ja rajamaalaukset tehty vuonna 2010 eli lattian lakkaus tulee tehdä parin vuoden sisällä. Salin tekniikka on toimivaa, ilmastointia lukuun ottamatta. Ilmastoinnin tehottomuus/ toimimattomuus vaikuttaa erityisesti ylätasanteella 13
ja tatamilla harjoitteleviin. Ilmastointiputket ovat myös tiputtaneet vettä liikuntasalin parketille. Ilmastointi on ehdottomasti saatava kuntoon. Hirvihovin kuntosali on maksullinen ja sen kuntosalilaitteet ovat hankittu 1990-luvulla käytettyinä eivätkä vastaa enää tätä päivää. Kuntosalilaitteet tulisi uusia ensitilassa, joka lisäisi myös kuntosalin käyttöastetta. Vanhat laitteet olisi mahdollista kierrättää kaupungin muihin maksuttomiin kuntosaleihin. Hirvihovin peruskorjaus alkaa olla tulevina vuosina ajankohtaista. Tilojen arkipäivien siivous ja kunnossapito tehdään kaupungin omana työnä. Vesihovin ainoalle laitosmiehelle on määrätty myös Hirvihovin hoito. Vesihovi työllistää laitosmiehen lähes kokonaan eli Hirvihovin laitosmiehen tehtäviä hoidetaan resurssien puitteissa. Sisäänpääsy koulukäyttöä lukuun ottamatta tapahtuu uimahallin sisäänkäynnin kautta. Viikonloppuisin valvonta on ulkoistettu Vesihovin aukioloajan ulkopuolisella ajalla urheiluseuralle vuodesta 2008 alkaen. Käyttö on erittäin vilkasta syyskuulta huhtikuulle ja viikonloput sali on turnauskäytössä. Tilaa vuokrataan myös jonkin verran suurten yleisötilaisuuksien käyttöön. Alastaro - halli Alastaron liikuntahalli sijaitsee yläkoulun kanssa samassa pihapiirissä ja se sisältää liikuntasalin lisäksi myös yläkerrassa sijaitsevan kuntosalin. Tilojen arkipäiväinen siivous ja yleinen kunnossapito tehdään kaupungin omana työnä. Arki-iltoina salin ja kuntosalin valvonta on ulkoistettu urheiluseuralle syyskuulta huhtikuulle. Viikonloppuisin turnaukset ovat seurojen omana toimintona. Käyttö on vilkasta syyskuulta huhtikuulle. Ulko-ovien lukot vaihdettiin joulukuussa 2013 ja ulos ja sisälle asennettiin myös kameravalvonta, jolloin valvonta tehostui. Lattian lakkaus suoritettiin kesällä 2014 ja samalla rajaviivoja uusittiin. Maksuttoman kuntosalin laitteistoa on uusittava. Tämä voidaan toteuttaa siten, että budjetoidaan Hirvihovin maksulliselle kuntosalille uudet laitteet ja kierrätetään osa Hirvihovin vanhoista, kunnossa olevista laitteista Alastaro- halliin. 14
Mellilän palloiluhalli Mellilän palloiluhalli sijaitsee Asemanseudun koulun kanssa samassa pihapiirissä. Arkipäivien siivous ja kunnossapito tapahtuu kaupungin toimesta. Iltaisin ja viikonloppuisin käyttö on itseohjautuvaa. Mellilän kyläyhdistyksen toimesta hallissa järjestetään myös yleisötilaisuuksia. Käyttö on vilkasta syyskuulta huhtikuulle. Lattian lakkaus ja mahdollinen rajamaalausten uusinta on tehtävä parin vuoden aikana. Lisäksi on suoritettava katon rakenteiden tarkistus. Muut liikuntasalit Koulujen yhteydessä olevat liikuntasalit ovat koulutoimen hallinnassa. Yhteiskoulun salin lattian lakkaus ja rajaviivojen uusinta tulee tehdä ensitilassa. Käyttö on vilkasta koulukäytön, järjestökäytön ja viikonloppujen turnauskäytön vuoksi. Keskuskoulun sali on toimintakuntoinen, mutta lattian lakkaus tulee tehdä 2-3 vuoden sisällä. Sali on vilkkaassa koulu- ja järjestökäytössä. Opintien koulun sali on toimintakuntoinen. Lattian lakkaus on suoritettu vuonna 2013. Sali on päivisin koulu- ja päivähoidon käytössä ja illat järjestökäytössä. Hirvikosken yhtenäiskoulun laajennus toteutetaan vuosina 2014 2015, mutta liikuntasalin tilaan ei tule muutosta. Niinijoen koulun sali on hyväkuntoinen, mutta joustolattian puute vähentää käyttöä. Sali on kouluja järjestökäytössä. Kojonkulman monitoimitila Ahjo on koulun yhteydessä sijaitseva liikuntapalveluiden hallinnoima koulun, päivähoidon, seurakunnan ja kyläyhdistyksen toiminnassa oleva monitoimitila. Tila on vilkkaassa käytössä ja täyttää kyläkunnan sisäliikuntatarpeen. Alastaron Kirkonkylän koulun liikuntasali on toimintakuntoinen sali, johon laitettiin ilmastointi vuonna 2010. Sali on koulu- ja järjestökäytössä. 15
Kalliohovi on Metsämaan koulun pihapiirissä sijaitseva liikuntahalli, joka on Metsämaan Urheilijoiden omistama tila. Hallissa on liikuntasalin lisäksi pieni kuntosali ja keittiö ja kahviotila. Kouluruokailu tapahtuu Kalliohovin tiloissa. Kaupunki vastaa tilojen siivouksesta ja seura puolestaan valvonnasta. Lattian lakkaus ja rajaviivojen uusinta tehtiin vuonna 2012. Lattian lakkaus ja koripallon rajaviivojen korjaus tulee tehdä parin vuoden sisällä. Metsämaan Urheilijat asensivat tilaan valvontakamerat ja sähkölukituksen. Kauhanojan koulun liikuntatila palvelee koulun ja päivähoidon tarpeita sekä myös iltaisin kokoontuvia vapaita toimintaryhmiä. Virttaan koulun liikuntatila on pieni, mutta palvelee jotenkin koulukäyttöä ja toimii myös iltaisin jonkin verran paikallisessa järjestökäytössä. Muut sisäliikuntatilat Urheilukeskuksen huoltorakennuksessa sijaitseva maksuton kuntosali on paljon käytetty osa urheilukeskuksen kokonaisuutta. Tilan arkipäivien kunnossapito, siivousta lukuun ottamatta, hoidetaan kaupungin toimesta. Iltaisin ja viikonloppuisin kaupungin omaa henkilökuntaa ei ole ollut koko urheilukeskuksen alueen hoidossa lainkaan, koska viikonloppujen valvonta on yhdistetty liikuntahallin valvontaan, joka ulkoistettiin urheiluseuralle vuodesta 2008 lähtien. Urheilukeskuksen siivouspalvelut ulkoistettiin liikuntahallin ja yhteiskoulun siivouksen ulkoistuksen myötä SOL-palveluille huhtikuussa 2014. Sopimus kestää 31.12.2015 asti. Ulko-ovien lukot vaihdettiin kesällä 2014, jolloin tilan käyttö saatiin taas palautettua asianmukaiseksi. Ulko-ovien uusinta on ajankohtaista. Uusitut lukkopesät voidaan vaihtaa uusiin oviin. Kuntosalin viikonlopun aukioloaikoja pitäisi laajentaa, jotta mahdollisimman moni pääsisi hyödyntämää kuntosalia. Vesiliikuntapaikat Uimahalli Vesihovi on seudullisesti käytetty uimahalli, jonka kävijämäärä on vuosittain noin 70 000 käyntikertaa. Uimahalli palvelee asiakkaita vauvasta 16
vaariin, niin omaehtoisia liikkujia kuin ohjattuun vesiliikuntaan halukkaita asiakkaita. Hallista voidaan käyttää nimitystä viihdeuimala. Halli on avoinna kuutena päivänä viikossa ja hallin henkilökuntamäärä on aivan minimaalinen. Halli on toiminut nykyisessä muodossaan jo 13 vuotta, mikä tarkoittaa sitä, että peruskorjauksen tarvetta on jo silmämääräisestikin useassa paikassa. Ison altaan laatoitus uusittiin vuonna 2012 ja korjattiin uudelleen 2013. Samalla uusittiin osa pesuhuoneen ja saunan laatoista. Laattojen irtoamisongelma jatkuu edelleen osassa hallia. Loimaan kaupunki teetti vuonna 2013 Vahanen Oy:llä uimahalli Vesihovin kuntotutkimuksen, joka käsitti allastilojen, pesu- ja pukutilojen sekä altaiden laatoitusten ja betonirakenteiden yleistä kuntoa ja toimivuutta koskevan tarkastelun. Vesihovin lattia- ja allaslaatoituksen korjauksista on laadittu korjaustyöselostus Vahanen Oy:n toimesta. Edellä mainittujen korjausten kokonaiskustannukset ovat noin 450 000 (alv 0 %). Myös hallin tekniikka alkaa olla monelta osin tiensä päässä ja myös sen uusiminen tulee ottaa huomioon hallin seuraavassa kunnostuksessa. Hallin kunnostus on esitetty kaupungin talousarviossa vuodelle 2016. Energiankulutukseen tulisi kiinnittää myös Vesihovin osalta huomiota. Puhdasvesi Oy:n ehdotelma altaiden huuhteluun käytettävästä lämmön talteenottojärjestelmästä voisi tuoda parhaassa tapauksessa säästöjä 10 000-20 000 euroa vuodessa. Tämä kannattaa ottaa huomioon myös seuraavan remontin yhteydessä. Uv-valotekniikka veden puhdistuksessa olisi myös suhteellisen helppo toteuttaa. Se tulisi toimimaan kemikaalien rinnalla ja parantaisi veden laatua entisestään sekä vähentäisi muiden kemikaalien tarvetta ja näin ollen toisi pitkällä jänteellä myös säästöjä. Myös tavarahissin rakentaminen teknisiin tiloihin nykyisten kierreportaiden tilalle on toteutettava. Uimahallissa on vain yksi laitosmies ja ilta- ja viikonloppuvalvonta ostetaan Puhdasvesi oy:ltä etätyönä. Tulevaisuuden varalle kannattaisi alkaa kouluttaa ihmistä Vesihovin laitosmiehen tehtävien hoitamiseen, koska 17
esim. pitkän sairausloman sattuessa koko kaupungin henkilöstössä ei ole henkilöä, jolla olisi tarvittava tieto-taito ko. tehtävien hoitoa varten. Tämä olisi perusteltua myös uimahallin turvallisen hoidon kannalta. Melliläjärven yleinen uimaranta on kesällä suosittu koko perheen uintipaikka. Alueella sijaitsee huoltorakennus, jossa on pieni kioskitila, pukukopit ja wc-tilat ja ulkoseinustalla myös suihku. Kesällä 2013 järveen hankittiin uimahyppytorni. Kesäisin kioskinpito-oikeus on annettu ulkopuoliselle taholle, viimeksi kyläyhdistykselle. Kesällä 2014 rannalle asennettiin 2 valvontakameraa valvomaan kesäaikaista kioskia sekä ehkäisemään rannan ja kuntoilualueen väärinkäyttöä. Järven pinta on laskenut sen verran, että järven ja lastenaltaan välinen kannas ja siinä olevat kaksi aukkoa ovat sen verran korkealla, ettei vesi kierrä enää lastenaltaalle. Lastenaltaan rehevöityminen tulee saada kuriin, jotta vesi pysyy uintikelpoisena myös lastenaltaassa. Mellilänjärven rantasauna ja takkatupa ovat vilkkaassa ympärivuotisessa käytössä ja saaneet hyvää palautetta. Pihan päällyste pitäisi muuttaa liikuntaesteisille sopivaksi ja muutenkin esteettömyys olisi tarkistettava. Pukuhuoneitten ilmanvaihtoon tarvitaan parannusta. Kalikka Kalikka on Pöytyän Yläneellä sijaitseva nuorisopalveluiden hallinnassa oleva virkistysalue, joka on kuntalaisten vapaassa virkistyskäytössä kesäaikana. Rannalla on sauna, jota lämmitetään kesällä joka toinen viikko, ja joka toinen viikko kuntalaiset saavat käydä viereisessä Pöytyän Kalikassa saunassa. Sopimus Pöytyän kanssa uusitaan vuosittain. Kalikassa on huoltorakennus, jota vuokrataan kuntalaisten käyttöön. Hygieenisyyssyistä rantaan tulisi rakentaa wc-tilat palvelemaan alueen käyttäjiä. Loimikodin uimapaikka Loimijoessa Alastarolla sijaitseva uimareiden vireästi käyttämä uimapaikka, jossa on pukusuoja ja kesäisin laituri. Laiturin asennuksesta hyvissä ajoin keväällä sekä alueen siisteydestä on huolehdittava. 18
Pappistenjärven uimapaikka on Pappisten tanssilavan yhteydessä oleva uimapaikka, jonka omistaa kyläyhdistys. Alueella on hyvät puku- ja wc-tilat. Kuntoradat ja ulkoilualueet Juvan, urheilukeskuksen, Hirvikosken, Metsämaan, Alastaron kirkonkylän ja Kertunmäen valaistut kuntoradat ovat suhteellisen hyvässä kunnossa kunhan hiihtolatujen päivittäinen laadukas kunnossapito taataan ja vuosittaisesta pinta- ja valaistustarkastuksesta huolehditaan. Urheilukeskuksen ja Hirvikosken pururadoille tulisi lisätä pinnoitetta. Juvan kuntoreitille ei ole kevyenliikenteenväylää. Kuntoreitin saavutettavuus sekä omatoimiliikunta lisääntyisivät kevyenliikenteen väylän rakentamisen myötä. Pyörätien rakentaminen olisi siinäkin mielessä järkevä ratkaisu, että se lähentäisi kaupungin ja Hirvikosken välistä kevyenliikenteenverkostoa sekä lisäisi turvallisuutta. Kevyenliikenteenväylät ovat suomalaisten käytetyimpiä liikuntapaikkoja ja Juvantie - Vesikoski - Hirvikoskilenkki on suosittu lenkkireitti jo entuudestaankin. Juvan kuntoilureitille tulisi hankkia myös ulkoliikuntapaikoille tarkoitetut kuntoilulaitteet. Eteläinen pururata on hyvin vilkkaassa eri-ikäisten kuntalaisten käytössä ympäri vuoden. Kuntoreitti vaatii uudet pohjat, jotta siellä pystytään liikkumaan raskaammallakin hoitokalustolla. Mellilänjärven frisbeegolf-rata, uimaranta ja kuntorata. 18-väyläinen Mellilänjärvi DiscGolfPark sijaitsee Mellilänjärven ympäristössä. Rata tarjoaa monenlaisia haasteita korkeuserojen ja vesielementin myötä. Radalta löytyy myös sopivia väyliä aloittelijoille. Rata on valmistunut kesällä 2013. Koska frisbeegolf-rata kulkee metsikössä, sen pienimuotoisesta vuosittaisesta raivauksesta tulee huolehtia. Mellilänjärven kuntoradan pintakerroksen päälle tulisi saada kivituhka. Nahilahden alue 19
Nahilahden ranta-alue on potentiaalinen ulkoilualue, joka antaa mahdollisuuksia ulkoiluun ja luontoliikuntaan. Melonta on suosittu liikuntalaji, joka tuo myös elämyksiä ikään katsomatta. Rannassa voisi sijaita laituri, joka soveltuisi paitsi uimakäyttöön myös kanootin ja kajakin laskupaikaksi. Rannassa voisi olla myös vaja, joka toimisi esimerkiksi säilytyspaikkana kanooteille. Harjureitti on Säkylänharju - Virttaankangas alueella n. 30 km latuverkosto, josta valaistua reittiä on reilu 15 km. Reitistö on ympärivuotisessa käytössä ja sen varrella on useita vapaasti käytettäviä taukopaikkoja. Reitin hoidon kustannuksiin osallistuvat Loimaan lisäksi Huittisten, Oripään ja Säkylän kunnat. Oripään kunta on toiminut hakijana Huittisten, Loimaan ja Säkylän kuntien kanssa yhteisessä Harjureitti - hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on ollut tuottaa ulkoilureittisuunnitelma. Ulkoilureittisuunnitelma on edellytyksenä reitin vahvistamiseksi reittitoimituksella. Reittisuunnitelma valmistui vuonna 2012. Oripään kunnanhallitus on käsitellyt asiaa 8.10.2012 (150 ) ja esittänyt reittitoimituksen käynnistämistä Loimaan kaupungin johdolla. Loimaan kaupungin vapaa-aikalautakunta on käsitellyt asiaa 12.12.2012 (87 ) ja esittänyt kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy ulkoilureittisuunnitelman ja että Loimaan kaupunki lähtee yhdessä yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa tekemään ulkoilureittitoimitusta ja Loimaan kaupunki toimii isäntäkuntana. Harjureitin ylläpidosta on tällä hetkellä sovittu sopimuksella kuntien kesken ja Loimaan kaupunki toimii sopimuksen nojalla isäntäkuntana. Vuositasolla yhteiset ylläpitokustannukset ovat olleet noin 15 000 euroa, josta kunkin kunnan osuus on 25 %. Oripäässä on jatkettu ulkoilureittisuunnitelman päivittämistä. Seuraavaksi tulisi toteuttaa seuraavat toimenpiteet reitin saattamiseksi pysyväksi: 1) Ulkoilureittisuunnitelma nähtäville 14 päivän aikana 20
(Ulkoilulaki 4 ) 2) Muistutusaika 30 pv 3) Ulkoilureittisuunnitelman hyväksymisen hakeminen ELY -keskukselta 4) ELY -keskus hyväksyy Ulkoilureittisuunnitelman 5) Reittitoimituksen tilaaminen Maanmittauslaitokselta Loimaan kaupunginhallitus päätti 15.12.2014 laittaa ulkoilureittisuunnitelman nähtäville ja hakea ulkoilureittisuunnitelman hyväksymistä ELY keskukselta. Kun ELY - keskus on hyväksynyt ulkoilureittisuunnitelman, on mahdollisuus hakea reittitoimitusta kunkin kunnan omalta alueeltaan. Lähiliikuntapaikat Päiväkoti- ja kouluhankkeiden yhteydessä on viime vuosina rakennettu myös lähiliikuntapaikkoja, joihin on saatu valtionavustusta. Asemanseudun koulun lähiliikuntapaikka valmistui vuonna 2012, Keskuskoulun vuonna 2013 ja Hirvikosken yhtenäiskoulun lähiliikuntapaikka valmistuu vuonna 2015. Kaikki lähiliikuntapaikat palvelevat monipuolisesti eri käyttäjäryhmiä ja ovat vapaasti kuntalaisten käytössä. Lähiliikuntapaikkarakentaminen on yksi keskeisimmistä liikuntapoliittisista keinoista, joilla on pyritty puuttumaan erityisesti lasten ja nuorten liikunnan vähäisyyteen. Lähiliikuntapaikoilla tarkoitetaan kaikkien ikäryhmien liikuntaan sekä kunto- ja terveysliikuntaan tarkoitettuja liikuntapaikkoja, jotka sijaitsevat asuinalueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä helposti saavutettavissa paikoissa. Lähiliikuntapaikkoja olisi Loimaallakin perusteltua kehittää nykyistä monipuolisempaan suuntaan ottaen huomioon mm. eri ikäryhmien tarpeet. 2.2. Käytetyimmät liikuntapaikat Kansallisen liikuntatutkimuksen 2009-2010 mukaan suosituimpia lasten ja nuorten (3-18-vuotiaat) 21
harrastamia liikuntamuotoja ovat jalkapallo, pyöräily, uinti, juoksulenkkeily, hiihto, salibandy, luistelu, kävelylenkkeily, jääkiekko, voimistelu (sis. aerobic), tanssi, ratsastus ja kuntosaliharjoittelu. Aikuisten (19-65 -vuotiaat) suosituimpia liikunnan harrastusmuotoja ovat kävelylenkkeily, pyöräily, kuntosaliharjoittelu, hiihto, juoksulenkkeily, uinti, voimistelu (sis. aerobic), sauvakävely, salibandy ja sulkapallo. Aikuisten (66-79 -vuotiaat) suosituimmat liikuntalajit ovat kävelylenkkeily, pyöräily, sauvakävely, hiihto, voimistelu, uinti, kuntasali, juoksulenkkeily, tanssi ja golf. Loimaan väestökehitys 2010-2025 Loimaalla ei ole tehty varsinaista liikunnan harrastamista, liikuntapaikkojen käyttöä ja liikuntapaikkatarpeita selvittävää väestökyselyä. Lokakuussa 2010 tehtiin netissä asukaskysely liikuntatilojen ja -alueiden toimivuudesta, kunnosta, valvonnasta ja hoidon tasosta. Kysely kattoi sisäliikuntapaikoista liikuntahallien, koulujen salien, kuntosalien, uimahallin ja ulkoliikuntapaikoista kaikkien kunnan urheilu- ja pallokenttien, jääalueiden, kuntoratojen ja uimapaikkojen arvioinnin. Mukana oli arviointia myös kevyenliikenteen väylistä, Loimijoen virkistyskäytöstä sekä liikuntapaikkojen hoidon ja valvonnan tuottamistavasta sekä asukkaiden mielipide 22
siitä, mihin kaupungin tulisi tulevaisuudessa panostaa liikuntapaikkojen kehittämiseksi. Vastauksia saatiin yhteensä 232. Tyytyväisimpiä oltiin sisäliikuntatiloihin, uimapaikkoihin ja kuntoratoihin. Kritiikkiä saivat sääolosuhteiden vaikutuksessa olevat osa-alueet etenkin jäänhoito viikonloppuisin ja osittain myös hiihtolatujen kunnossapito. Tulevaisuuden investoinneista vahvimmin esille nousivat frisbeegolfrata ja tekonurmikenttä. Myös kevyenliikenteenväylät ja Loimijoen virkistyskäyttö tuotiin esille. Nykyisten liikuntapaikkojen kunnossapidon turvaaminen oli asiakaspalautteen vahvin viesti. Yleisesti ottaen kansallisen liikuntatutkimuksen tulokset kuntalaisten liikuntatottumuksista voi olettaa vastaavan myös loimaalaisten liikuntakäyttäytymistä. Koululiikunta ja liikuntajärjestöjen toiminta tapahtuu pääsääntöisesti sisäliikuntatiloissa ja erilaisilla pallokentillä, kun taas arki- ja kuntoliikunta painottuvat kevyenliikenteen väylille, kuntoradoille, ulkoilureiteille ja hiihtoladuille sekä sisäliikunnassa kuntosaleille ja uimahalliin. Suomalaisten eniten käyttämät liikuntapaikat ovat säilyneet pääpiirteittäin ennallaan, mutta kuntosalien, palloiluhallien ja voimistelusalien merkitys on kasvanut. Naiset käyttävät miehiä enemmän kevyenliikenteenväyliä ja voimistelusaleja. Myös ratsastus on ollut voimakkaasti kasvava laji. Miehet puolestaan käyttävät naisia useammin palloilusaleja, jäähallia, rakennettuja ulkoliikuntapaikkoja ja piha-alueita. Varttuneet ikäluokat liikkuvat muita useammin maanteillä, kevyenliikenteenväylillä ja hoidetuilla ulkoilureiteillä. Nuoret käyttävät eniten rakennettuja ulkoliikuntapaikkoja, palloilu- ja voimistelusaleja ja piha-alueita. Loimaalla on n. 50 erilaista liikuntaa järjestävää tahoa, jotka tarjoavat kuntalaisille mahdollisuuksia harrastaa monipuolista liikuntaa eri lajien parissa. Kyläyhdistykset ja vastaavat tahot ovat alkaneet tarjota lisääntyvässä määrin ohjattuja liikuntatapahtumia lähipalveluperiaatteella eri puolilla kuntaa. Myös yksityisten palvelutuottajien määrä on kasvanut. 23
Liikuntapalvelut ylläpitävät kotisivuillaan listausta kaupungin oman toiminnan sekä liikuntajärjestöjen ja yksityisten toimijoiden liikuntatarjonnasta. Listauksesta näkee palvelun tuottajan ja yhteystiedot heidän kotisivuilleen. Nykyinen palvelutarjonta löytyy osoitteesta www.loimaa.fi/ liikuntatarjonta. 2.3. Liikuntapaikkojen hoito ja sen kustannukset Loimaan kaupungin hallintosäännön VIII luvun 54 1. kohdan mukaan teknisen lautakunnan tehtäviin kuuluu huolehtia kiinteistöjen ylläpidosta siivous- ja ruokapalveluista yleisen tie- ja katuverkoston ylläpidosta urheilu- ja ulkoilualueista sekä muista yleisistä alueista Loimaan kaupungissa kaikkien liikuntaan tarkoitettujen tilojen ja alueiden kunnossapito kuuluu siis hallintosäännön mukaan teknisten ja ympäristöpalvelujen toimialaan. Liikuntatilojen ja alueiden hoitohenkilöstö sekä tilojen ja alueiden kunnossapidon määrärahat ovat teknisen ja ympäristöpalvelujen budjetoimia. He päättävät siitä, miten liikuntatilojen ja alueiden hoito toteutetaan (omana toimintana vai ostopalveluina). Hallintosäännön VI luvun 50 4.6 kohdan mukaan vapaa-aikajohtaja päättää liikuntatilojen ja alueiden käytöstä vapaa-aikalautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Nykyisin vapaa-aikajohtaja (sivistysjohtaja) on delegoinut ko. tehtävän liikuntasihteerille. Melko yleistä on, että liikuntapaikkojen ja alueiden käyttäjät ottavat yhteyttä liikuntasihteeriin tai muihin liikuntapalvelujen henkilökuntaan liikuntatilojen hoitoon liittyvissä asioissa. Asia pitää välittää teknisen toimen alaisille henkilöille. Hyvällä yhteistyöllä asioita on kyllä viety eteenpäin, mutta asian hoito jonkin verran hidastuu. Asiaa vaikeuttaa vielä se, että suuri osa liikuntapaikkojen ja alueiden hoidosta ja valvonnasta on ulkoistettu ja asioiden nopea hoito on usein hankalaa. 24
Ennen kuntien yhdistymistä Loimaalla oli neljä (4) kokopäiväistä liikuntapaikkojen hoitoon osoitettua henkilöä, jotka tekivät töitä kahdessa vuorossa. (Aiemmin myös viikonloppuna ja loppuaikoina vain arki-iltaisin.) Alastarolla ja Mellilässä laitosmiehet hoitivat liikuntapaikkojen hoidon. 1.1.2009 Alastaron ja Mellilän liikuntapaikkojen hoito siirtyi laitosmiehiltä liikuntapaikkojen hoitajille (osa ehkä ulkoistettiin). Liikuntapaikkojen hoidossa oli edelleen neljä (4) päätoimista liikuntapaikkojen hoidosta vastaavaa henkilöä eli sama määrä kuin ennen yhdistymistä. 1.1.2010 Liikuntapaikkojen hoitajien määrää vähennettiin yhdellä, eli jäljelle jäi kolme (3) hoidosta vastaavaa, jotka kaikki siirtyivät päivävuoroon. Iltaisin ja viikonloppuisin ei ole enää ainuttakaan kaupungin työntekijää työvuorossa liikuntapaikkojen hoidossa. Valvonta ulkoistettiin järjestöille (ei varsinaista hoitovastuuta). Liikuntapaikkahoitajia on vuonna 2014 kaksi (2) sekä yksi (1) liikuntapaikkamestari. He kaikki tekevät tällä hetkellä työtä arkisin ja päivävuorossa. Liikuntapaikkojen hoitajat käyvät yhä vähemmän liikuntapaikoilla, koska ilta- ja viikonloppuvalvonnan hoitavat järjestöt. Suora yhteys käyttäjäryhmistä kaupungin organisaatioon on näin ollen poikki. Voimassa olevat sopimukset: Teknisen lautakunnan (26.11.2013) vahvistamat viralliset sopimukset liikuntapaikkojen hoidosta ovat seuraavat: Alastaro-hallin arki-iltojen valvonnasta vastaa Alastaron Urheilijat ry 5 tuntia illassa 1.1. - 30.4 ja 1.9. -31.12.2014 ajan (8 kk vuodessa). Kesäaikana valvontaa ei ole. Sopimus tultaneen uusimaan Alastaron Urheilijoiden kanssa myös vuodelle 2015. Hirvihovin liikuntahallin ja yleisurheilukentän iltaja viikonloppujen valvonnasta vastaa Loimaan Jankko ry. Sopimus on voimassa 1.1. - 31.12.2014. Sopimus tultaneen uusimaan Loimaan Jankon kanssa myös vuodelle 2015. 25
Loimaan liikuntahallin ja urheilukeskuksen sekä ulkokenttien viikonloppuvalvonnasta vastaa talvikautena Loimaan Korikonkarit ry ja kesäkautena LP Junioripesis ry. LP Junioripesiksen sopimus alkaa 22.5.2014 ja päättyy 14.8.2014. Loimaan Korikonkarien osalta sopimus on voimassa 1.1.2014-21.5.2014 ja 15.8.2014-31.12.2014. Sopimus tultaneen uusimaan Loimaan Korikonkarien osalta ainakin kevään 2015 ja LP Junioripesiksen osalta kesän 2015 ajalle. Viikonloppuvalvonnat kannattaa edelleen pitää ulkoistettuna seuroilla. Liikuntahallin ja urheilukeskuksen iltavalvonta tulisi siirtää kaupungin omaksi työksi, jolloin liikuntapaikan hoitaja ei olisi sidottuna pelkästään liikuntahallin ja urheilukeskuksen piiriin, vaan hän kiertäisi tarvittaessa myös muilla liikuntapaikoilla iltaisin. Kustannukset tulisivat olemaan lähes samat, mutta toiminta tehostuisi. Tämä ratkaisu tarkoittaa sitä, että tarvitaan maksimissaan yksi liikuntapaikkahoitaja lisää ja, että yksi työntekijä tekisi aina iltavuoroa. Näin ollen valvonta-, huolto- ja korjaustyöt jakautuisivat huomattavasti tasaisemmin eri liikuntapaikkojen kesken niin talvella kuin kesälläkin. Liikuntahallin ja urheilukeskuksen arki-iltavalvonnan kustannukset olivat 37 000 euroa vuonna 2013 ulkoistettuna kahdelle urheiluseuralle. Jos tämä siirrettäisiin kaupungin omaksi työksi, valvonnasta tulisi yhden työntekijän täysiaikainen työ ja palkkakustannuksia 33 000 euroa/vuosi. Mikäli liikuntapaikkojen hoitajat saisivat vielä koulutuksen uimahallin vedenkäsittelyyn, olisi siitä apua myös Vesihovin/Hirvihovin laitosmiesongelmiin. Hiihtolatujen kunnossapito: Eteläisen-, urheilukeskuksen-, Juvan- ja Hirvikosken lenkkien sekä eteläisen ja urheilukeskuksen lenkkien välisen yhdysladun, Kertunmäen hiihtoreitistön ja Alastaron kuntoradan ja Mellilänjärven kuntoradan latujen hoitamisesta on ostopalvelusopimus Koneyhtymä LatuPaanan kanssa 30.4.2015 asti. 26
Harjureitin latujen- ja taukotilojen hoito on ostopalveluna Juhani Moisiolta 30.4.2017 asti. Kyläkunnissa sijaitsevien hiihtolatujen hoidosta vastaavat urheiluseurat tai vastaavat tuntiveloitusperiaatteella (ei virallisia sopimuksia). Loimaan keskustan ja Hirvikosken jääalueiden hoito hoituu pääasiassa kaupungin omana työnä (liikuntapaikkojenhoito ja puistoyksikkö). Jää-alueiden hoito Alastaron ja Mellilän osalta on ulkoistettu konetarjousten mukaan. Muissa kyläkunnissa jäänhoidosta vastaavat lähinnä yhdistykset tuntiveloitus-periaatteella (ei virallisia sopimuksia). Sopimukset tältäkin osin tulisi laittaa kuntoon. Liikuntapaikkojen ja alueiden hoidon kustannusten yksilöiminen liikuntapaikoille on tällä hetkellä lähes mahdotonta, koska ulkoliikuntapaikkojen kustannukset ovat kaikki kirjattuna rakennusten ja alueiden kunnossapidossa. Jatkossa yksilöinti tulee tehdä, jotta vertailu ostopalvelun ja omana työnä tehtävän työn välillä on mahdollista. Myös laatua ja kokonaistehokkuutta taloudellisuuden rinnalla on pystyttävä vertailemaan. Osa palveluista on syytä jatkossakin hankkia ostopalveluna, lähipalveluna, kyliltä, mutta suurempien keskusten hoito ja valvontavastuu tulisi olla kaupungilla itsellään. 2.4. LIIKUNTAPALVELUJEN TARJOAMAT PALVELUT Liikuntapalvelut järjestää kuntalaisille monipuolisesti erilaisia ohjattuja liikuntaryhmiä, joiden pääpaino on erityisliikunnassa, mutta jonkin verran on myös kunto- ja terveysliikuntaryhmiä sekä lasten ja nuorten ryhmiä. Erityisliikuntaryhmiä ovat muun muassa erilaiset toimintakykyä ylläpitävät ryhmät, kuten ikäihmisten ohjattu kuntosali, tuoli-, vesi- ja kuivanmaan jumpat. Liikunnanohjaajilta saa myös liikuntaneuvontaa. Loimaan kaupungin viidestä kuntosalista neljä Alastaro-hallin, Kaupungin urheilukeskuksen Mellilän ja Metsämaan Kalliohovin kuntosalit ovat käyttäjille maksuttomia. Tällä tuetaan kuntalaisten omatoimiliikuntaa sekä erityisesti ikääntyvän väestön 27
toimintakykyä. Liikuntapalvelut järjestävät itse ja ovat mukana järjestämässä vuoden aikana muun muassa uinti-, kävely-, pyöräily-, hiihto- ja muita liikuntakampanjoita. Liikuntapalvelut ovat mukana toteuttamassa myös erilaisia projekteja. Tällä hetkellä on käynnissä Neuroliikkuja ja Time out - elämä raiteilleen projektit. Uimahalli Vesihovi on kuutena päivänä viikossa vesiliikuntapalveluja tuottava seutukunnallinen ohjatun liikunnan (vauva- ja perheuinnit, lasten ja aikuisten uimakoulut, kaikille avoimet ja järjestöjen ostamat vesijumpat, koululaisten uimaopetus) ja omaehtoisen virkistyksen keidas. Loimaan kaupunkistrategiassa (Loimaan linja 2013 2016) yhtenä keskeisenä strategisena tavoitteena mainitaan liikuntapalvelut seudullisena vetovoimatekijänä. 2.5. LIIKUNTAPALVELUJEN JAKAMAT AVUSTUKSET Kaupunki tukee liikunta- ja urheiluseurojen sekä muiden liikuntaa edistävien yhdistysten työtä myöntämällä avustuksia niiden toimintaan. Keväällä myönnettävä perusavustus on tarkoitettu paikallisten ja alueellisten erityisliikuntaa tarjoavien rekisteröityjen järjestöjen toiminnan tukemiseen. Joulukuussa myönnetään kohdeavustuksia. Kohdeavustuksella tarkoitetaan kertaluonteista hakuvuoden aikana toteutunutta myöntämisperusteiden mukaista menoerää. Liikuntatoimi jakaa myös urheilustipendejä. Loimaan kaupungin urheilustipendisäännön tarkoituksena on motivoida urheilijaa sekä antaa tunnustusta siitä myönteisestä julkisuudesta, jota stipendin saaja on menestymisensä myötä hankkinut kotipaikkakunnalleen. 2.6. LIIKUNTAPALVELUJEN HENKILÖSTÖ JA TALOUS Henkilöstö Liikuntapalvelujen henkilöstö on seuraava: Nimike Henkilömäärä Liikuntasihteeri 1 Liikunnanohjaaja 4 Kassa-/kahviotyöntekijä 2 28
Laitoshuoltaja 2 Laitosmies 1 Uimaopettaja/uinninvalvoja 1 Tilapäistyöntekijät 0,5 Yhteensä 11,5 Liikuntasihteeri toimii koko liikuntapalvelujen hallinnollisena esimiehenä. Kaksi kuivan maan liikunnanohjaajaa vastaavat ohjattujen ryhmien ohjauksista ja erilaisten tapahtumien järjestelyistä. He osallistuvat myös jonkin verran Vesihovin ryhmäohjaukseen ja valvontatehtäviin. Vesihovissa toimii kaksi liikunnanohjaajaa, joista toinen on työhön osallistuva halliesimies. Lisäksi on uimaopettaja/uinninvalvoja ja kaksi laitoshuoltajaa ja yksi laitosmies. Lisäksi tarvitaan kassa-/kahviotyöntekijä ja laitoshuoltaja yhdelle työvuorolle. Yhteensä on 8 vakituista ja 2 osa-aikaista työntekijää. Vesihovin henkilökuntaa on supistettu oleellisesti uinninvalvonnan/uimaopetuksen ja laitoshuollon osalta siitä, mitä se oli kun Vesihovi vuonna 2001 avattiin. Ohessa on vertailun vuoksi muutamien muiden uimahallien henkilöstömääriä. Näissä liikuntahalli samassa yhteydessä, uimahalli avoinna 6-7 pvä/vko. Somero aukioloajat: avoinna 7 pvä/vko. 2 uinninvalvojaa + kahtena iltana viikossa 1 osa-aikainen henkilö 3 laitoshuoltajaa 1 laitosmies 1 liikuntapaikkamestari (esimiestehtävät ja uimavalvonnan tauotus) 3 asiakaspalveluhenkilöä (lipunmyynti ja kahvio) + 3 iltana viikossa 1 osa-aikainen 1 toiminnanjohtaja (hallinto, talous ym.) yhteensä 11 kokoaikaista sekä 2 osa-aikaista. Harjavalta aukioloajat: avoinna 7 pvä/vko. Liikunnanohjaajilla on uimavalvonta ja liikuntaryhmien ohjaus. 4 liikunnanohjaajaa 1 henkilötyövuosi/uimavalvoja 4 laitoshuoltaja 29