Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2015 (OR. en) 8739/15 MAR 63 TRANS 160 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut: 11. toukokuuta 2015 Vastaanottaja: Uwe CORSEPIUS, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Kom:n asiak. nro: Asia: COM(2015) 195 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE lasti- ja matkustaja-alusten siirtämisestä yhteisössä rekistereiden välillä annetun asetuksen (EY) N:o 789/2004 täytäntöönpanosta Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2015) 195 final. Liite: COM(2015) 195 final 8739/15 kkr DGE 2 A FI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2015 COM(2015) 195 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE lasti- ja matkustaja-alusten siirtämisestä yhteisössä rekistereiden välillä annetun asetuksen (EY) N:o 789/2004 täytäntöönpanosta {SWD(2015) 101 final} FI FI
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE lasti- ja matkustaja-alusten siirtämisestä yhteisössä rekistereiden välillä annetun asetuksen (EY) N:o 789/2004 täytäntöönpanosta 2
1. JOHDANTO Lasti- ja matkustaja-alusten siirtämisestä rekistereiden välillä annettu asetus (EY) N:o 789/2004 1 oli aloite, jolla pyrittiin saattamaan asetus (ETY) N:o 613/91 2 ajan tasalle ja parantamaan sitä. Nykyinen asetus sisältää aiemmasta asetuksesta poiketen säännöksiä matkustaja-aluksia koskevista siirroista. Lisäksi siinä viitataan selvästi asiaa koskevaan EU:n lainsäädäntöön sekä vahvistetaan kansallisten merenkulkuviranomaisten yhteistyötä. Rekisterien välisiä siirtoja käsitellään useissa IMO:n yleissopimuksissa ja muissa välineissä sekä kiertokirjeessä MSC/Circ.1.1140/MEPC/Circ.424. Unionin sisällä sovelletaan asetusta (EY) N:o 789/2004. Kyseisen asetuksen tarkoituksena on poistaa tekniset esteet jäsenvaltion lipun alla purjehtivien lasti- ja matkustaja-alusten jäsenvaltioiden rekisteristä toiseen siirtämisen väliltä. Samalla on tarkoitus varmistaa kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti alusturvallisuuden ja ympäristönsuojelun korkea taso. On todettava, että lippuvaltiota koskevien vaatimusten noudattamisesta annetun direktiivin 2009/21/EY 4 ja 6 artiklassa säädetään toimista, joita lippuvaltion on tarpeen toteuttaa ennen kuin se sallii aluksen purjehtia sen lipun alla, siitä, että lippuvaltion, jonka lipun alla alus aiemmin purjehti, on toimitettava asianmukaiset tiedot aluksen puutteista ja turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä, sekä tiedoista, jotka lippuvaltion rekisterissä olisi säilytettävä ja joiden olisi oltava helposti yleisön saatavilla. Komissio antoi vuonna 2013 kyseistä direktiiviä koskevan kertomuksen 3, jossa se totesi, että helposti saatavilla olevat tiedot ja jäsenvaltion lipun alla purjehtivien alusten toimintaa koskeva avoimuus voisivat helpottaa alusten siirtoja rekisteristä toiseen. 2. ALUSREKISTERIT Alusrekisteristä käyvät ilmi alukset, jotka purjehtivat kyseisen valtion (lippuvaltion) lipun alla. Euroopan unionissa osa jäsenvaltioista pitää kahdentyyppisiä alusrekistereitä: Kansalliset rekisterit: näissä rekistereissä edellytetään yleensä, että aluksen päällikkö, päällystö ja miehistö ovat lippuvaltion kansalaisia ja että heidän palkkauksensa on kyseisen valtion lainsäädännön mukainen. Osa EU:n jäsenvaltioista, esimerkiksi Malta ja Kypros, eivät noudata tällaista perinteistä menettelyä. 1 2 3 EUVL L 138, 30.4.2004, s.19. EYVL L 68, 15.3.1991, s.1. COM(2013) 916 final. 3
Rinnakkaisrekisterit: näissä rekistereissä ei sovelleta edellä mainittuja vaatimuksia ja joissain rekistereissä tarjotaan myös veroetuuksia. Asetuksessa (EY) N:o 789/2004 ei tehdä eroa näiden kahden rekisterityypin välillä. Joillakin jäsenvaltioilla on ilman miehistöä rahdattavia aluksia koskeva rekisteröintijärjestelmä, jossa toisen lippuvaltion rahtaaja voi rekisteröidä aluksen, jota on rahdattu jonkin aikaa, koska alus on rahtaajan hallussa ja rahtaaja katsoo, että aluksen rekisteröinti toisen lipun alle on hänen etunsa silloin, kun hän on vastuussa aluksesta. Näin ollen alus voi olla kahden valtion rekisterissä. 3. SIIRTO REKISTERISTÄ TOISEEN Asetuksen perustoimintatavasta säädetään 4 artiklassa. Jäsenvaltio ei saa keskeisiin yleissopimuksiin 4 perustuvien teknisten syiden vuoksi evätä rekisteröintiä toisessa jäsenvaltiossa rekisteröidyltä alukselta, joka on vaatimusten mukainen, jolla on voimassa olevat todistukset ja jonka varusteet on hyväksytty tai tyyppihyväksytty laivavarusteista 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/98/EY mukaisesti. Vaatimuksilla tarkoitetaan alusten rakentamiseen ja varustamiseen liittyviä turvallisuutta, turvatoimia ja pilaantumisen ehkäisemistä koskevia vaatimuksia, jotka on asetettu edellä tarkoitetuissa yleissopimuksissa. Kotimaanmatkoilla liikennöivien matkustaja-alusten osalta niillä tarkoitetaan vaatimuksia, jotka on asetettu matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/45/EY, jolla matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä 17 päivänä maaliskuuta 1998 annettu neuvoston direktiivi 98/18/EY on laadittu uudelleen. Tämän kertomuksen yleisenä päätelmänä voidaan todeta, ettei tarkastelujaksolla 2006 2012 ole esiintynyt erityisiä ongelmia. Tarkemmat tiedot ovat jäljempänä olevassa 5 jaksossa. Siirtojen määrä oli tarkastelujaksolla suuri. Liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa [viite SWD (2015)101] on tilastot kyseisellä tarkastelujaksolla tapahtuneista yksittäisistä siirroista alusrekistereihin ja alusrekistereistä pois. 4. KERTOMUKSEN PERUSTANA KÄYTETYT TIEDOT Komissio voi asetuksen 8 artiklan mukaisesti ja jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella laatia tämän kertomuksen kokonaistilanteesta. Tarkastelujaksoa 2006 2012 koskevat tilastotiedot ovat liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. Jäsenvaltioilta saatuja tietoja on täydennetty EMSAn MARINFOsta saaduilla ulkopuolisilla tiedoilla, jotka on hankittu kaupallisista lähteistä. 4 Lisätietoja: ks. 5.1 kohta. 4
Niillä on tarkoitus täydentää EU:n jäsenvaltioiden välisistä siirroista saatua kuvaa kolmansien maiden rekistereihin ja kolmansien maiden rekistereistä pois tehtyjä siirtoja koskevilla tiedoilla. Saadut tiedot esitetään liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan viidessä liitteessä seuraavasti: Liitteessä 1 on yksityiskohtaiset tiedot alusten yksittäisistä siirroista jäsenvaltioiden rekisteristä toiseen. Liitteissä 2 4 on graafinen yhteenveto EU:n jäsenvaltioista saaduista tiedoista. Liitteessä 5 on kymmenen EU:n suurinta rekisteriä perustuen siirtoihin kolmansien maiden rekistereihin ja pois kolmansien maiden rekisteristä. Tiedot perustuvat EMSAn MARINFOSTA saatuihin ulkopuolisiin tietoihin, jotka on kerätty kaupallisista lähteistä ja joilla EU:n jäsenvaltioiden välisistä siirroista saatua kuvaa täydennetään kolmansien maiden rekistereihin ja kolmansien maiden rekistereistä pois tehtyjä siirtoja koskevilla tiedoilla. Komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan on toimittanut tilastollista aineistoa 20 EU:n jäsenvaltiota 5. Komissio seuraa aktiivisesti jäljellä olevien tietojen toimittamista siltä osin kuin tilastotietoja ei ole saatu jäljellä olevilta lippuvaltioilta, joihin kuuluu esimerkiksi sellaisia merkittäviä lippuvaltioita kuin Kypros, Italia ja Yhdistynyt kuningaskunta. 5. TILANNE JA KOMISSION HAVAINNOT 5.1. Asetuksen 4 artiklan soveltaminen EU:n jäsenvaltioiden rekistereiden välillä tehtyjen alusten siirtojen osalta Asetuksen 4 artiklassa jäsenvaltioita kielletään epäämästä rekisteröintiä sellaisten teknisten syiden vuoksi, jotka perustuvat IMO:n yleissopimuksiin ja niihin liittyviin pöytäkirjoihin (SOLAS 6, MARPOL 7, Lontoon kansainvälinen aluksenmittausyleissopimus 1969 8 ja siihen liittyvät koodit). Artiklassa edellytetään, että lähtörekisterin jäsenvaltio toimittaa vastaanottavan rekisterin jäsenvaltiolle tai sen puolesta toimivalle hyväksytylle laitokselle tai niiden saataville kaikki asiaan liittyvät tiedot aluksesta, luettelo lähtörekisterin vaatimista parannuksista soveltuvin osin mukaan lukien. Vastaanottava rekisteri tai sen puolesta toimiva hyväksytty laitos voi tarkistaa aluksen kohtuullisessa ajassa todetakseen, että aluksen todellinen kunto ja sen 5 6 7 8 Itävalta, Belgia, Espanja, Irlanti, Kreikka, Kroatia, Latvia, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro. Vuoden 1974 Kansainvälinen yleissopimus ihmishengen turvallisuudesta merellä (Solas-yleissopimus). Vuoden 1973 Kansainvälinen yleissopimus aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemisestä, sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1978 pöytäkirjalla. Kansainvälinen aluksenmittausyleissopimus. 5
varusteet vastaavat todistuksia, ja antaa tarvittaessa aluksen omistajalle kohtuullisen mahdollisuuden korjata puutteet. Näistä siirroista ei komissiolle toimitettujen tietojen perusteella aiheudu ongelmia. Jotkin jäsenvaltiot huomauttivat kuitenkin, että ongelmia voi esiintyä asioissa, joissa yleissopimukset ovat tulkinnanvaraisia. Komission arviointi Komissio toteaa, että mistään erityisistä ongelmista ei ole ilmoitettu. Jäljempänä tarkastellaan kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa tulkintaeroja koskevaan 6 artiklaan. 5.2. Asetuksen 5 artiklan soveltaminen todistusten myöntämisen osalta Asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että vastaanottavan rekisterin jäsenvaltion tai sen puolesta toimivan hyväksytyn laitoksen on annettava alukselle todistuksia samoilla ehdoilla kuin lähtörekisterin lippuvaltio on antanut edellyttäen, että seikat, joiden perusteella ehdot on asetettu tai vapautus tai poikkeus on myönnetty, ovat edelleen voimassa. Lisäksi 5 artiklan 2 kohdassa säädetään, että todistuksia uudistettaessa tai niitä tarkistettaessa tai niiden voimassaoloaikaa pidennettäessä vastaanottavan rekisterin jäsenvaltio tai sen puolesta toimiva hyväksytty laitos ei saa asettaa muita vaatimuksia kuin ne, jotka asetettiin alun perin, siltä osin kuin olemassa oleviin aluksiin sovellettavat vaatimukset eivät ole muuttuneet. Suurin osa jäsenvaltioista ei ilmoittanut raportissaan ongelmista. Yksi jäsenvaltio huomautti, että vanhemmille aluksille oli vaikea tai jopa mahdoton hankkia kaikkia niitä asiakirjoja, joihin aluksen sertifiointi perustuu. Kyseiset tapaukset koskivat kuitenkin pääasiassa aluksia, jotka on rekisteröity ennen laivavarusteista annetun direktiivin 96/98/EY voimaantuloa. Komission arviointi Suurin osa jäsenvaltiosta on ilmoittanut, että todistusten antaminen asetuksen mukaisesti on sujunut ongelmitta. 5.3. Asetuksen 6 artiklan soveltaminen siirron epäämisen ja tulkinnan osalta Asetuksen 6 artiklassa edellytetään, että vastaanottavan rekisterin jäsenvaltion, joka (1) kieltäytyy antamasta todistuksia aluksen siirtämisen yhteydessä yleissopimuksen vaatimusten tulkintaerojen vuoksi tai (2) kieltäytyy rekisteröimästä alusta turvallisuuteen, turvatoimiin tai ympäristöön kohdistuvaan vakavaan vaaraan liittyvien syiden vuoksi, on viipymättä ilmoitettava asiasta komissiolle. Ensimmäisessä tapauksessa ja jos kyseiset kaksi jäsenvaltiota eivät ole päässeet sopimukseen asiasta, komission olisi tehtävä päätös asetuksen 7 artiklassa tarkoitettua komiteamenettelyä noudattaen. Jälkimmäisessä tapauksessa asia on myös saatettava komission käsiteltäväksi, ja komissio vahvistaa tai jättää vahvistamatta päätöksen olla rekisteröimättä alusta. Tässäkin tapauksessa sovelletaan 7 artiklassa tarkoitettua menettelyä. 6
Yksikään jäsenvaltio ei ole ilmaissut, että sen on pitänyt tai se aikoo soveltaa 6 artiklan säännöksiä. Komission arviointi Se, etteivät jäsenvaltiot yleisesti ole saattaneet asioita komission käsiteltäväksi, eivätkä alusten omistajat ole tehneet valituksia, viittaa siihen, että jäsenvaltiot ovat pystyneet ratkaisemaan mahdolliset ongelmat. 5.4. Mahdollinen yhteys lippuvaltiota koskevien vaatimusten noudattamisesta annettuun direktiiviin 2009/21/EY Koska direktiivin 2009/21/EY 4 ja 6 artiklalla ja asetuksen (EY) N:o 789/2004 tavoitteella on yhteys, komissio kysyi EU:n jäsenvaltioilta kannattaisiko säädökset yhdistää yhdeksi säädökseksi. Selvää vastausta ei saatu. Jotkin jäsenvaltiot kannattivat yhdistämistä ja toiset taas katsoivat, ettei yhdistäminen kannattanut. Yksi ryhmä ei ilmaissut kantaansa. Yksi jäsenvaltio jopa vastusti kaikkia uusia lainsäädäntöaloitteita ja piti riskinä sitä, että ne saattaisivat aiheuttaa uusia epävarmuustekijöitä. Toinen jäsenvaltio katsoi, että valtioiden välisiä alusten siirtoja koskeva 20. joulukuuta 2004 päivätty kiertokirje IMO MSC/Circ.1140/MEPC/Circ.424 kannattaisi ottaa yhdistämiseen mukaan. Komissio saattaa näin ollen tutkia tarkemmin, mitä etuja tällaisesta yhdistämisestä olisi. Komission arviointi Komissio saattaa harkita asiaa koskevien oikeudellisten välineiden yhdistämistä arvioituaan ensin siitä saatavia etuja. 6. YLEISARVIO ASETUKSEN (EY) N:O 789/2004 TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA Tämän asetuksen täytäntöönpanossa ei komission käytettävissä olevien tietojen perusteella näytä olevan ongelmia. 7