ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 77/12/1 Dnro PSAVI/6/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.7.2012

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 77/12/1 Dnro PSAVI/6/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.7.2012 ASIA HAKIJA Perämeren Jätehuolto Oy:n Jätekeskus Jäkälän (entinen Riukkajängän jätteenkäsittelylaitos) ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan muuttaminen, Tornio Perämeren Jätehuolto Oy Kalkkimaantie 614 95460 Tornio

1 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 4 Jätekeskuksen toiminta... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Jätemäärät ja jätteiden vastaanotto... 5 Jätteiden loppusijoitus kaatopaikalle ja kaatopaikan täyttyminen... 6 Ongelmajätteiden vastaanotto... 7 Ongelmajätteiden kaatopaikka... 8 Hyötyjätteen lajittelu- ja vastaanottoalue... 8 Öljyisten maiden esikäsittelyallas... 8 Jätteiden aumakompostointi... 8 Lietemäiset erityisjätteet... 10 Siirtokuormausasema... 10 Suljettu kaatopaikka... 10 Muu toiminta... 11 Liikenne ja liikennejärjestelyt... 11 Vedenhankinta... 11 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 11 Suotovesien ja saniteettivesien käsittely... 11 Laimeiden vesien käsittely... 14 Rejektin johtaminen suljetulle kaatopaikalle... 14 Selvitys rejektivesien vaihtoehtoisesta käsittelystä... 15 Kaasun käsittely... 15 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 16 Melu ja tärinä... 16 Jätteen määrän ja sen haitallisuuden vähentäminen... 17 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 17 Laitoksen sijaintipaikka ja ympäristö sekä toiminnan vaikutukset ympäristöön... 19 Lähiympäristö ja suojelukohteet... 19 Kaasu, pöly ja haju... 20 Maaperä ja pohjavesialueet... 20 Vesistö... 22 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen... 22 Kaatopaikan käytöstä poistaminen ja jälkihoito... 23 Sulkemistoimenpiteet ja niiden vaikutukset... 23 Jätepenkereen muotoilu, tiivistäminen ja esipeitto... 24 Kaatopaikan pintarakenne... 24 Valumavesien johtaminen ja käsittely... 25 Rejektivesien johtaminen jätetäyttöön... 26 Kaasun kerääminen ja käsittely... 27 Stabiliteettilaskelmat uusille täyttötasoille... 28 Sulkemisaikataulu ja kustannukset... 28 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 29 Hakijan esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi... 32 Vakuus... 33 Selvitys hakijan käytössä olevasta asiantuntemuksesta... 34 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 34 Hakemuksen täydentäminen... 34 Hakemuksesta tiedottaminen... 34 Tarkastus... 35 Lausunnot... 35 Muistutukset ja mielipiteet... 35

Hakijan vastine... 35 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 37 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 37 LUPAMÄÄRÄYKSET... 38 Yleiset määräykset... 38 Kaatopaikkojen luokitus... 38 Jätekeskukseen vastaanotettavien jätteiden määrä... 38 Jätteiden vastaanotto kaatopaikoille... 39 Jätetäyttöjen korkeus... 40 Ongelmajätteiden ja pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely... 40 Ylijäämämaiden sijoitusalue... 41 Hyötyjätteiden vastaanotto ja lajittelu... 41 Biojätteen ja lietteiden käsittely... 41 Siirtokuormausasema... 42 Jätekeskuksen suoto- ja valumavesien käsittely... 42 Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely... 44 Kaatopaikkojen sulkeminen ja viimeistely... 44 Valvonta ja tarkkailu... 45 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 47 Muut lupamääräykset... 47 VAKUUS... 48 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALTA... 49 RATKAISUN PERUSTELUT... 49 Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset... 49 Lupamääräysten tarkistamisen ja toiminnan muuttamisen perustelut... 50 Lupamääräysten perustelut... 51 Vakuuden perustelu... 57 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 58 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 58 Päätöksen voimassaolo... 58 Lupamääräysten tarkistaminen... 58 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 58 KORVATTAVA PÄÄTÖS... 58 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 58 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 59 KÄSITTELYMAKSU... 59 Ratkaisu... 59 Perustelut... 59 Oikeusohje... 60 PÄÄTÖS TIEDOKSI... 60 MUUTOKSENHAKU... 61 2

3 HAKEMUS Perämeren Jätehuolto Oy on 4.1.2011 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakenut entisen Riukkajängän jätteenkäsittelylaitoksen, nykyisen Jätekeskus Jäkälän toimintaa koskevan Lapin ympäristökeskuksen (nykyinen Lapin ELY-keskus) 26.11.2003 antaman ympäristölupapäätöksen nro 19/2003 lupamääräysten tarkistamista. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Jätekeskus Jäkälä sijaitsee Tornion kaupungissa Yliraumon kylässä Juneksenrovassa kiinteistöillä Murskala 851-423-17-28, Kaatopaikka 851-423-44-0 ja määräalalla kiinteistöstä Antinmaa 851-423-3-20. Alueella on toiminut Riukkajängän kaatopaikka vuodesta 1988. Perämeren Jätehuolto Oy:n hallintaan alue siirtyi vuonna 2002 ja nykyisessä laajuudessaan toimintaa on harjoitettu vuodesta 2007. Jätekeskukseen tuodaan loppusijoitettavaa jätettä seitsemästätoista kunnasta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Lapin ympäristökeskuksen päätöksen nro 19/2003 mukaan Riukkajängän jätteenkäsittelylaitoksen ympäristölupa on voimassa toistaiseksi ja toiminnanharjoittajan tuli vuoden 2010 loppuun mennessä toimittaa hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 d) kohdan mukaisesti kaatopaikalla on oltava ympäristölupa. Jätteen ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen tai käsittely on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 f) kohdan nojalla. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 d) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee kaatopaikan ympäristölupa-asian. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 g) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee jätteen ammattimaisen tai laitosmaisen hyödyntämisen tai käsittelyn lupa-asian, kun jätettä hyödynnetään tai käsitellään vähintään 10 000 tonnia vuodessa. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 13 c) kohdan mukaisesti kunta ratkaisee muun kuin tämän kohdan a b alakohdassa tai 5 :n 13 c f alakohdissa tarkoitetun jätteen ammattimaisen tai laitosmaisen hyödyntämisen tai käsittelyn ympäristölupa-asian, jos jätettä hyödynnetään tai käsitellään alle 10 000 tonnia vuodessa. Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin nojalla aluehallintovirasto kuitenkin ratkaisee kaikkien samaan kokonaisuuteen kuuluvien toimintojen lupa-asian, jos yhdenkin toiminnan lupa-asia kuuluu sen toimivaltaan.

4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Lapin ympäristökeskus on 26.11.2003 päätöksellään nro 19/2003, Dnro LAP-2001-Y-757-111 antanut Perämeren Jätehuolto Oy:lle ympäristöluvan Riukkajängän jätteenkäsittelylaitoksen toimintaan. Jätekeskus ei sijaitse asemakaavoitetulla alueella. Lainvoimaisessa Tornion yleiskaavassa Riukkajänkä on merkitty aluevarauksella EJ, Meri- Lapin jätekeskus. Jätekeskuksen toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Jätekeskuksessa vastaanotetaan yhdyskuntien ja julkisen toiminnan jätteitä, yritystoiminnan jätteitä, rakennusjätteitä sekä ongelmajätteitä. Vuonna 2010 jätekeskukseen vastaanotettiin viiden osakaskunnan (Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio ja Ylitornio) ja Haaparannan kunnan alueelta kiinteistöittäin kerättyjä jätteitä, viidelle siirtokuormausasemalle (Kolari, Kittilä, Ivalo, Sodankylä ja Kemijärvi) yhdentoista lappilaisen kunnan alueelta kerättyjä jätteitä sekä Lapin jätehuolto -kuntayhtymän alueelta kerättyjä yksittäisiä jäte-eriä. Jäteyhtiön osakaskuntien alueella ekopisteisiin kerätyt metalli- ja lasijätteet välivarastoidaan jätekeskuksen hyötyjätekentällä. Jätekeskuksen toimintoja ovat: - hyödynnettävien jätteiden vastaanotto ja välivarastointi (muun muassa lasi, metalli, pahvi, muovi, posliini, käsittelemätön ja käsitelty puu, puukuitulevyt, puutarhajäte, biojäte, puhdistamolietteet, sähkö- ja elektroniikkaromu, maa- ja kiviainekset, betoni, tiili ja asfaltti), - loppusijoitettavien jätteiden vastaanotto (muun muassa yhdyskunta-, rakennus- ja teollisuusjäte sekä erityisjätteet ja loppusijoitettavat ongelmajätteet), - ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi (muun muassa maalit, öljyt, öljyiset maat, loisteputket, akut ja paristot), - jätteiden esikäsittely ja käsittely (muun muassa puu-, levy- ja puutarhajätteen haketus, betonin, tiilen ja asfaltin murskaus, biojätteiden ja lietteiden kompostointi, lietteiden kuivatus ja sakkojen kompostointi sekä jätteiden loppusijoitus) ja - jätteiden siirtokuormaus (muun muassa hyödynnettävät jätteet, ongelmajätteet ja energiajäte). Jätekeskuksen alueella on jätteiden vastaanotto-, välivarastointi- ja käsittelyalueiden sekä loppusijoitusalueiden lisäksi toimistorakennus, konehalli, ongelmajätevarasto ja jätevedenpuhdistamorakennus. Toimistorakennuksessa on työ- ja sosiaalitilat sekä valvomo. Ongelmajätevarastossa on tilat ongelmajätteiden lajitteluun sekä kaluston huoltohalli.

Jätekeskus on avoinna arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00 18.00 ja sesonkiaikoihin syksyllä ja keväällä myös lauantaisin. Jätekeskuksen portit ovat muina aikoina lukittu ja alueella on kameravalvonta. Osakaskuntien alueelta pakkaavilla, yhdyskuntajätettä kuljettavilla jäteautoilla on mahdollisuus rekisteröivää portinaukaisijaa käyttäen tuoda jätettä myös muina aikoina. Jätekeskusalue on tien tulosuunnasta pääosin aidattu. Alue on valaistu pimeään aikaan läpi vuorokauden. 5 Jätemäärät ja jätteiden vastaanotto Kaikki jätekeskukseen vastaanotetut jäte-erät punnitaan lukuun ottamatta osaa pienissä erissä (henkilöauton peräkärryissä tai pakettiautoissa) tuotuja seka-, ongelma- ja hyötyjäte-eriä. Pienerien tuojat maksavat ja ilmoittavat tuomiensa jätteiden laadun ja määrän valvomossa. Kaikki loppusijoitusalueelle toimitetut jätteet punnitaan. Jätekeskuksen ympäristöluvassa vastaanotettaviksi rajoitetut jätemäärät ja vuosina 2008 2009 vastaanotetut jätemäärät sekä hakijan esitys uusiksi jätemääriksi ovat seuraavat: ympäristölupa (t/v) v. 2008 (t/v) v. 2009 (t/v) esitys (t/v) Yhdyskuntajäte 30 000 21 000 18 000 30 000 Rakennus- ja purkujäte 10 000 4 400 4 100 10 000 Teollisuusjäte 500 830 760 2 000 Erilliskerätty biojäte 5 000 1 850 1 800 4 000 Puhdistamoliete 12 000 8 000 6 800 10 000 Erilliskerätty hyötyjäte 1 500 1 500 1 300 3 000 Ongelmajäte 100 16 43 100 Nestemäinen öljyjäte 100 5 13 100 Kiinteä erityisjäte 200 750 340 1 000 Lietemäinen erityisjäte 600 1 200 1 100 2 000 Ylijäämämaat 2 000 1 000 1 000 5 000 Tuhka 7 000 450 900 7 000 Yhteensä 69 000 74 200 Tavanomaisten jätteiden ja kiinteiden ongelmajätteiden kaatopaikoille vastaanotettavien yhdyskunta-, rakennus-, purku-, teollisuus- ja yritysjätteiden sekä pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus perustuu valtioneuvoston päätökseen kaatopaikoista (861/1997). Siirtokuormausasemalla käsitellään polttoon soveltuvaa jätettä. Euroopan jäteluettelon (EWC) mukaisia jätenimikkeitä niille edellisessä taulukossa esitetyille jätekeskuksessa vastaanotettaville jätteille, jotka käsitellään puhdistamolietteen kompostointilaitoksessa, biojätteiden kompostointilaitoksessa, nestemäisten lietteiden altaissa ja öljyisten maiden esikäsittelyaltaassa tai jotka vastaanotetaan ja välivarastoidaan ongelmajätteiden vastaanottopaikassa tai hyötyjätteiden lajittelu- ja vastaanottoalueella ovat seuraavia: - puhdistamolietteiden kompostointi (19 08 05, 20 03 99, 02 01 06 ja 02 01 07 sekä tukiaineiksi 02 01 03, 03 01 01 ja 20 02 01), - biojätteiden kompostointi (02 01 02, 02 02 02, 02 02 03, 02 03 04, 02 03 99, 02 06 01, 02 06 99, 16 03 06, 20 01 08, 20 01 25 ja 20 01 38 sekä tukiaineiksi 02 01 03, 03 01 01, 03 01 05, 03 03 01, 15 01 03, 17 02 01 ja 20 02 01), - nestemäisten lietteiden altaat (02 02 01, 03 03 10, 10 01 23, 19 08 02, 19 08 09 ja 20 03 06),

- ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi (jätelajiryhmän 20 ongelmajätteiksi määritellyt jätteet, jätelajiryhmän 13 jätteet pois lukien 13 04 ja 13 05, jätelajiryhmän 16, 17 ja 18 ongelmajätteiksi määritellyt jätelajit, maatalouden ja pk-yritystoiminnan kaikkien jätelajiryhmien ongelmajätteet, jotka vastaanotettavan määränsä ja laatunsa puolesta sopivat välivarastoitavaksi ongelmajätteiden vastaanottohallissa), - hyötyjätteiden sekä SE-romun vastaanotto ja välivarastointi (jätelajiryhmän 17 hyödynnettävät jätteet pois lukien ongelmajätteet sekä 20 01 01, 20 01 02, 20 01 10, 20 01 11, 20 01 34, 20 01 36, 20 01 39 ja 20 01 40) ja - öljyisten maiden esikäsittelyallas (17 05 03). Pienerien vastaanottoalueella on keräyslavat sekajätteelle, puu- ja kuitulevyjätteelle, metallille, pahville ja kestopuulle. Kävijämäärä vaihtelee päivittäin 10 50 välillä ja keräyslavoilta loppusijoitukseen kuljetetaan noin 800 1 200 tonnia sekajätettä vuodessa. Alueella vastaanotetaan erillisiin kontteihin myös sähkö- ja elektroniikkaromua tuottajayhteisöjen lukuun. Pieneriä tuodaan jätekeskukseen pääosin Tornion ja Keminmaan alueelta. Muiden osakaskuntien alueella syntyvät pienerät vastaanotetaan Tervolan, Ylitornion ja Kemin ekoasemilla. 6 Jätteiden loppusijoitus kaatopaikalle ja kaatopaikan täyttyminen Vuonna 2007 valmistunut tavanomaisen jätteen kaatopaikan 3,06 ha:n loppusijoitusalue (alueet 1 ja 2) on otettu käyttöön 20.8.2007. Loppusijoitusalueen laajennus (alueet 3 ja 4) valmistui lokakuussa 2010 ja sen pintaala on noin 2,7 ha. Alue 3 on otettu käyttöön kesällä 2011. Kaatopaikan pinta-ala on noin 5,7 ha ja täyttötilavuus yhteensä noin 640 000 m 3. Kaatopaikalle on läjitetty vuoden 2011 kesäkuun puoliväliin mennessä noin 164 000 tonnia jätettä tilavuudeltaan noin 201 000 m 3. Jätteiden esipeittoon oli käytetty maa-aineksia 42 000 t eli 59 000 m 3. Jätetäytön kokonaistilavuus on siten noin 260 000 m 3. Arvio Jäkälän kaatopaikalle läjitettävien jätteiden määristä vuosina 2011 2017 ovat seuraavat: Vuosi Jäte- Jäteker- Esipeittomateriaa- Täyttö vuoden lopussa määrä tymä lin kertymä massa tilavuus (t/a) (t) (t) (t) (m 3 ) 6/2011 168 403 43 785 212 188 258 766 2011 23 000 191 403 49 765 241 168 294 107 2012 42 000 233 403 60 685 294 088 358 644 2013 24 000 257 403 66 925 324 328 395 522 2014 8 000 265 403 69 005 334 408 407 814 2015 8 000 273 403 71 085 344 488 420 107 2016 8 000 281 403 73 165 354 568 432 400 2017 8 000 289 403 75 244 364 647 444 691 Jätteet kipataan penkan päältä jäteluiskan reunalle ja pusketaan jätejyrällä luiskaan. Uudella toukokuussa 2011 käyttöönotetulla penkka-alueella jätteitä on kipattu myös alakautta jäteluiskan alareunaan tilanteen mukaan. Ennen tiivistämistä jätteistä pyritään poistamaan mahdollisimman tarkoin havaitut hyödynnettävät jätteet, kuten metalliromu ja puujäte sekä SE-romu ja ongelmajätteet. Jätteet tasoitetaan ja tiivistetään penkkaan tällä hetkellä käytössä olevalla 40 tonnin jätejyrällä. Apukoneena jätteiden tasaamisessa ja peitossa käytetään pyöräkuormaajaa ja tarvittaessa kaivinkonetta.

Jätteet esipeitetään aika ajoin maa-aineksilla siten, että peittämätön jätealue on enintään noin 0,5 ha. Maapeitteen vahvuus on 20 30 cm. Peittämistä ei yleensä tehdä joka päivä. Peittomateriaalina on käytetty puhdasta moreenia, lievästi pilaantuneita maa-aineksia, kompostimultaa ja mursketta (tierakenteet). Esipeittomateriaalin laskennallinen osuus jätetäytön kokonaismassasta on noin 26 % ja jätetäytön kokonaistilavuudesta noin 11 %. Uutta laajennusalueelle tehtävää jätepenkkaa tuodaan ensin matalana koko vanhan jätepenkan leveydeltä. Sen jälkeen täytetään toinen samanvahvuinen kerros, jonka jälkeen jätteiden ajo ja kippaus siirretään vanhan penkan päältä uutta jätealuetta kohti. Samalla vanha penkka täytetään lopulliseen korkeuteensa. Laajennussuunnittelun yhteydessä tehtiin alueelle uusi täyttösuunnitelma, jossa täyttöalueen lakikorkeutta nostettiin kolmella metrillä aiemmasta suunnittelutasosta ja luiskakaltevuutena käytettiin 1:3. Sen mukaan loppusijoitusalueille on laskettu mahtuvan yhteensä noin 400 000 tonnia jätettä. Hakija esittää jätetäytön korkeusaseman muuttamista täyttösuunnitelman mukaisesti tasosta N 60 +53 metriä tasoon N 60 +56 metriä ilman pintarakenteita. Jätepenkereen korkeus nousee 19 metristä 22 metriin. Sekä esitetty luiskakaltevuus että jätepenkereen korkeus ovat yhdyskuntajätteen kaatopaikoille tavanomaisia. Jätetäytön pinta on mitattu lokakuussa 2009, jolloin täyttö ulottui tasolle noin N 60 +42,00 metriä. Kesään 2011 mennessä jätetäyttö on kohonnut lähellä lopullista lakikorkeutta. Maksimitäyttötaso on noin 20 metriä kaatopaikan pohjatasosta. Täytön reunaluiskat on tehty kaltevuuteen 1:3. Jätetäyttö painuu tiivistymisen ja jätteen hajoamisen seurauksena yleisesti noin 10 20 % kokonaiskorkeudesta riippuen jätteen tilavuuspainosta. Hyvin tiivistetty jätepenkka painuu tiivistymisen seurauksena vähemmän. Suurin osa painumasta tapahtuu yleensä 10 vuoden aikana ja lakkaa vasta noin 30 vuoden kuluessa. Jäkälän kaatopaikkatäyttö on enintään neljä vuotta vanhaa. Täyttöalueelle tehdyistä koekuopista on mitattu jätetäytön tilavuuspainoksi keskimäärin 0,8 t/m 3. Suurimmat tilavuuspainot olivat 1,0 1,2 t/m 3. Korkeustason nostaminen jatkaa loppusijoitusalueen täyttöaikaa ja siirtää tarvetta laajentaa kaatopaikka-aluetta. Jätekeskuksen lähialueella ei ole asutusta ja eikä täyttöalue tule näkymään yleiselle maantielle maisemasta poikkeavana. Korkeustason nostamisen vuoksi on tehty jätetäytön stabiliteettiselvitys. Loppusijoitusalueen tuleva käyttöaika riippuu siitä, tarjoaako jäteyhtiö kaikille nykyisille asiakaskunnille loppusijoituspalveluja voimassa olevien sopimusjaksojen päätyttyä ja kuinka paljon yhdyskuntajätettä toimitetaan hyödynnettäväksi. Mikäli jäteyhtiö ei tarjoa ulkopuolisille asiakaskunnille loppusijoituspalveluja nykyisten sopimusten umpeuduttua ja toimittaa kaiken omistajakuntiensa alueella syntyvän polttokelpoisen yhdyskuntajätteen hyödynnettäväksi, loppusijoitusalueen arvioidaan riittävän vuoteen 2040. Nykyisillä jätemäärillä käyttöajan arvioidaan päättyvän keväällä 2017 ja loppusijoitettava jätemäärä on noin 40 000 tonnia vuodessa. 7 Ongelmajätteiden vastaanotto Jätekeskus vastaanottaa kaikki kotitalouksien ongelmajätteet lukuun ottamatta lääkejätteitä sekä maatalouden ja pienyritysten ongelmajätteitä, paitsi jos ei ole kyse kohtuuttomista määristä.

Ongelmajätteiden vastaanottoa varten on rakennettu ongelmajätevarasto. Jätteiden tuojat jättävät ongelmajätteet varaston katokseen varattuihin astioihin ilmoittautumisen yhteydessä valvomosta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Jätekeskuksen henkilökunta lajittelee ja siirtää jätteet päivittäin ongelmajätevarastoon, josta ne toimitetaan jatkokäsittelyyn. Sekä jätekeskuksen että ongelmajätteitä vastaanottavien ekoasemien henkilökunta on saanut ongelmajätekoulutusta vuosittain. 8 Ongelmajätteiden kaatopaikka Ongelmajätteiden kaatopaikka on otettu käyttöön 20.8.2007 ja sinne on sijoitettu noin 1 200 tonnia kiinteää erityisjätettä, kuten asbestia ja sairaaloiden riskijätettä, jotka luetaan tavanomaisiksi jätteiksi. Jätekeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 19/2003 lupamääräyksen 4 mukaisia ongelmajätteitä ei ole sijoitettu lainkaan ongelmajätteiden kaatopaikalle. Lupamääräyksessä 14 mainittuja maamassoja, joiden öljypitoisuus on 1 000 2 000 mg/kg, on käytetty ongelmajätteiden kaatopaikalle toimitettujen erityisjätteiden peittoon ja tiivistämiseen yhteensä 300 tonnia. Tiivistämiseen on käytetty myös 42 tonnia Tervolan varikon hiekkapuhalluskentän saneerauksessa poistettua kromilla saastunutta maata (kokonaiskromipitoisuus 300 900 mg/kg). Hakija esittää ongelmajätteen kaatopaikan jätetäytön korkeusaseman muuttamista täyttösuunnitelman ja ympäristölupapäätöksen mukaisesti enimmäiskorkeudesta N 60 +50 metriä tasoon N 60 +53 metriä ilman pintarakenteita. Hyötyjätteen lajittelu- ja vastaanottoalue Jätekeskukseen on rakennettu noin 1,2 ha:n asfaltoitu ja viemäröity hyötyjätekenttä. Hyötyjätekentälle ohjataan suoraan muun muassa puutarhajäte ja puhdas puu, jotka haketetaan kompostin tukiaineeksi. Pienerien vastaanottoalueelta hyötyjätekentälle siirretään käsitelty puu ja puupohjaiset kuitulevyt, jotka haketetaan ja kuljetetaan poltettavaksi. Alueella on betonikaukalot, johon välivarastoidaan jäteyhtiön ekopisteistä keräämät lasi- ja pienmetallijätteet. Alue toimii myös kompostimullan jälkikompostointikenttänä ja myyntivarastona. Öljyisten maiden esikäsittelyallas Öljyisten maiden esikäsittelyallas on otettu käyttöön vuonna 2006 ja siinä on käsitelty kaikkiaan 300 tonnia öljyllä saastunutta maata (öljypitoisuus alle 5 000 mg/kg). Käsitellyt maat on käytetty tavanomaisen ja ongelmajätteiden kaatopaikan välipeittoon. Jätteiden aumakompostointi Jätekeskuksessa kompostoidaan jätevesilietteitä ja biojätteitä, myös ruokajätteitä, aumoissa. Laitoksella on lannoitevalmistelain (539/2006) mukainen Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) 14.3.2012 antama toistaiseksi voimassaoleva hyväksyntä orgaanisten lannoitevalmisteiden valmistukselle koskien jätevesilietteen kompostointia aumoissa.

9 Puhdistamolietteiden käsittely Jätekeskus vastaanottaa vuodessa yhteensä 7 000 8 000 tonnia puhdistamolietettä Kemin Vesi Oy:ltä, Keminmaan Vesi Oy:ltä ja Bottenvikens Reningsverk Ab:ltä (BRAB). Noin puolet lietteestä on mekaanisesti kuivattua ja puolet mesofiilisesti mädätettyä. BRAB:n mädätetyn lietteen määrä väheni noin 1 500 tonnia vuodessa Oy Hartwall Ab:n lopetettua panimotoimintansa Torniossa syksyllä 2010. Puhdistamoliete esisekoitetaan pyöräkuormaajan kauhalla tukiaineeseen seossuhteessa 1:1 heti lietteen tultua vastaanotetuksi. Tukiaineena käytetään puunkuorta tai puutarhajätteestä haketettua haketta. Seos kasataan asfaltoidulle ja viemäröidylle kompostikentällä aumoihin, joiden leveys alaosasta on noin 6 metriä ja korkeus 3 metriä. Aumat käännetään kolmeen kertaan pyöräkuormaajan kauhalla. Ensimmäisessä käännössä ei lisätä tukiainetta. Kun käännöstä on kulunut noin viisi viikkoa, tehdään toinen kääntö. Käännössä lisätään puunkuorta tai haketta noin 20 %. Kolmas kääntö tehdään jälleen noin viiden viikon kuluttua ja samalla lisätään tukiainetta noin 10 %. Aumojen annetaan kompostoitua vielä viisi viikkoa, jonka jälkeen ne siirretään varastoaumoihin jälkikompostoitumaan. Kääntöjen välillä mitataan aumojen lämpötilat kolmesta kohtaa noin metrin syvyydeltä. Lämpötilan olisi noustava tasolle 55 65 C. Lumen ja pakkasen vuoksi kääntöjä ei tehdä tammi maaliskuun välisenä aikana. Aumojen annetaan jälkikompostoitua talven ja kevään yli, jonka jälkeen komposti seulotaan rumpuseulalla. Seulonnassa kompostiin lisätään hiekkaa noin 25 %. Valmis kompostimulta myydään viherrakentamiseen. Seulan ylite käytetään kaatopaikan maisemointiin. Biojätteen käsittely Asumisessa ja yritystoiminnassa syntyvää biojätettä, kuten keittiöbiojätettä ja teurasjätettä vastaanotetaan noin 2 000 tonnia vuodessa. Biojäte kompostoidaan samalla tavoin kuin puhdistamoliete, mutta tukiaineena käytetään lähinnä puhtaasta jätepuusta haketettua haketta. Mikäli haketta ei ole riittävästi, käytetään puunkuorta. Biojäte sekoitetaan tukiaineeseen heti sen tultua vastaanotetuksi. Aumat käännetään kolmeen kertaan. Biojätteiden kompostiaumojen lämpötilan olisi noustava tasolle 70 80 C. Jälkikompostoinnin jälkeen kompostia ei seulota vaan se käytetään sellaisenaan jätekeskuksessa jätteiden loppusijoituspenkan esipeittoon ja verhoiluun.

10 Kompostoitumisprosessi Sekä biojätteen että lietteen kompostointia valvotaan Eviran vuonna 2012 hyväksymän omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Lämpötilan seuranta on merkittävin kompostoinnin eri vaiheiden seurantamenetelmä. Kompostoitumisen ensimmäinen ns. mesofiilinen vaihe tapahtuu tukiaineiden sekoittamisen jälkeen hyvin nopeasti, jo muutamassa tunnissa. Siinä lämpötila nousee yli 20 40 C:een ja helposti hajoavat yhdisteet hajoavat. Termofiilisessa vaiheessa lämpötila nousee yli 40 C:een ja vaikeammin hajoavat yhdisteet hajoavat. Tämän lämpötilavaiheen aikana tuhoutuvat myös kasvipatogeenit ja siemenet. Kompostoituminen on nopeinta lämpötilavälillä 35 50 C, mutta hygienisoituminen varmistuu lämpötilan noustessa yli 60 C:een. Eviran ohjeistuksen mukaan kompostiauman lämpötilan tulee nousta neljän tunnin ajaksi yli 55 C:een kolmen käännön jälkeen. Omavalvontasuunnitelman mukaisesti jokaisen auman lämpötilan tulee kohota 60 C:een ainakin jonkin kääntökerran jälkeen, mutta tavoitteena on, että edellä mainittu lämpötila saavutetaan kaikkien kääntökertojen välillä. Sekä biojätteestä että lietteestä kompostoitu multa on täyttänyt Eviran mikrobiologiselle laadulle asettamat vaatimukset (puhtaita salmonellasta ja Escherichia colin määrä <1 000 pmy/g) sekä raskasmetallien pitoisuusvaatimukset. Lietemäiset erityisjätteet Nestemäisten lietteiden vastaanottoa ja käsittelyä varten on rakennettu kolme vastaanottoallasta, joihin on vastaanotettu viemäreiden pesulietteitä, rasva- ja hiekanerotuskaivolietteitä sekä lietetuhkaa. Suotovedet valuvat hiekkasuodattimien läpi ja johdetaan puhdistettavaksi jätevesienkäsittelylaitokseen. Altaaseen jäävä saostunut liete kaivetaan altaasta määräajoin ja kompostoidaan yhdessä biojätteiden kanssa. Siitä saatavaa multaa käytetään kaatopaikan verhoukseen. Siirtokuormausasema Siirtokuormausaseman rakentaminen tulee ratkaistavaksi, mikäli jäteyhtiön toiminta-alueella päätetään toimittaa polttokelpoinen yhdyskuntajäte massapolttoon energiana hyödynnettäväksi. Suljettu kaatopaikka Jätekeskuksen pohjoisosassa sijaitsee Riukkajängän suljettu kaatopaikka, jonka pinta-ala on 5,5 ha. Kaatopaikalle on sijoitettuna arviolta 350 000 tonnia yhdyskunta- ja rakennusjätettä. Kaatopaikalle on rakennettu kaasunkeräysjärjestelmä ja jätevedenpuhdistamolla syntyvän rejektin imeytysjärjestelmä. Kaatopaikkakaasu poltetaan lakialueella olevissa soihduissa.

11 Muu toiminta Jätekeskusalueen koillisnurkasta on vuokrattu 0,9 ha:n maa-ala North Re-Tyre Oy:lle. Vuokrasopimuksen mukaan vuokralainen on velvollinen noudattamaan jäteyhtiön toimintaa määräävän ympäristöluvan ehtoja. Tornion kaupungin ympäristölautakunta on 21.10.2008 myöntänyt North Re-Tyre Oy:lle ympäristöluvan käytettyjen renkaiden rouhinta- ja kierrätystoiminnalle (21.10.2008 93, asia nro 735/55.983/2008). Liikenne ja liikennejärjestelyt Jätekeskuksessa käy vuosittain 9 500 10 000 raskaan liikenteen ajoneuvoa. Niistä 8 % on täysperävaunuajoneuvoja, jotka pääsääntöisesti tulevat Ruottala Kalkkimaantien suunnasta. Kuorma-autoliikenne jakautuu Tornion ja Ruottalan suunnan kesken noin 40:60. Päivittäin jätekeskukseen tulee noin 45 raskasta ajoneuvoa ja 30 40 henkilöautoa. Vaarallisten aineiden kuljetuksia ovat ongelmajätteiden noudot 1 2 kertaa kuukaudessa sekä jätevedenpuhdistamolle tuotava rikkihappokuljetus 2 3 kertaa vuodessa. Vedenhankinta Jätekeskus on liittynyt Tornion Vesi Oy:n kunnalliseen vesijohtoverkkoon. Vedenkulutus on noin 120 m 3 /v. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Suotovesien ja saniteettivesien käsittely Jätekeskuksen alueella syntyvät jätevedet voidaan jakaa laatunsa mukaan väkeviin ja laimeisiin vesiin ja niille on rakennettu rinnakkaiset viemärilinjat jätekeskuksen alueelle. Kaatopaikkavesistä käytetään tässä hakemuksessa nimitystä suotovedet ja kaatopaikkavesien käsittelyssä syntyvistä sakoista ja lietteistä nimitystä rejektivesi tai rejekti. Jätekeskuksen alueella syntyvien väkevien vesien määrän laskenta on tarkistettu toukokuussa 2009 käsittelyalueiden laajennussuunnittelun yhteydessä. Tällä hetkellä käytössä olevilla jätteiden loppusijoitus- ja käsittelyalueilla arvioidaan syntyvän väkeviä vesiä keskimäärin 17 248 m 3 /v. Suurimmillaan vesimäärän arvioidaan olevan 22 199 m 3 /v, kun laajennusalueen toinen vaihe on otettu käyttöön. Suljetussa kaatopaikassa syntyvän suotoveden määrää ei mitata. Suotovesimäärän arvioimiseksi on kesäkuun 2011 ajan kerätty pumppaamon käyntiaikatiedot. Suotoveden määrä on arvioitu suotovesipumppaamon pumppujen käyntiaikojen sekä pumppujen laskennallisen käyntipisteen mukaisen tuoton (8 l/s) perusteella. Kesäkuussa 2011 suotoveden määrä oli keskimäärin 39 m 3 /d. Kesäkuun sademäärän perusteella laskennallinen suotoveden määrä olisi 36 m 3 /d, mikä vastaa kutakuinkin pumpattua vesimäärä.

Jätekeskuksen saniteettitilojen vedet kerätään umpisäiliöön ja kuljetetaan Haaparannalle yhdyskuntajätevedenpuhdistamoon (BRAB) käsiteltäväksi. Saniteettivesiä on säiliöautokuljetuksina toimitettu käsiteltäväksi keskimäärin 40 m 3 /v. Biojätteen ja puhdistamolietteen kompostikentällä, jätteiden loppusijoitusalueilla (sekä tavanomainen että ongelmajätteiden) ja suljetussa kaatopaikassa sekä nestemäisten lietteiden altaissa syntyvät valuma- ja suotovedet sekä öljyisten maiden käsittelyaltaiden vedet johdetaan väkevien vesien tasausaltaaseen. Väkevien vesien altaasta vedet johdetaan kalvosuodatinlaitokseen (käänteisosmoosilaitos) käsiteltäväksi. Laitoksen puhdistusteho on hyvä, mutta sen ongelmana ovat olleet useat rikkoutumiset. Laitoksen vuosittainen käyttötehokkuus on ollut 50 60 %. Käänteisosmoosiyksikön kapasiteetti on 120 m 3 /d. Väkevien vesien altaita on kaksi, yhteistilavuudeltaan 9 300 m 3 ja niitä voidaan käyttää joko sarjassa tai rinnan tarpeen mukaan. Toinen altaista on valmistunut ja otettu käyttöön marraskuussa 2010. Varastoallastilavuutta lisäämällä on vähennetty riskiä joutua ylijuoksuttamaan väkeviä vesiä maastoon puhdistamon käyttöhäiriötilanteissa. Lisäksi puhdistamon tulovesipumppaamon uudistamisen yhteydessä syksyllä 2010 järjestelmää on muutettu niin, että väkevät vedet pumpataan suljetulle kaatopaikalle, mikäli tasausaltaan ylivuotoraja ylittyy ja laitos ei ole toiminnassa. Kaavio väkevien vesien käsittelystä: 12

13 Käänteisosmoosiyksikkö: Jätevedenpuhdistamon suodos eli ns. puhtaat vedet johdetaan laimeiden vesien altaaseen ja rejekti suljetun kaatopaikan jätetäyttöön. Väkeviä vesiä on käsitelty keskimäärin 63 86 m 3 /d. Viime vuosina laitoksella muodostuneen rejektin määrä on ollut noin 20 m 3 /d. Vuosina 2008 2010 väkeviä vesiä on käsitelty seuraavasti: Vuosi Suotovesipuhdistamolle pumpatun raakaveden määrä (m 3 ) Suotovesipuhdistamolta laimeiden vesien altaaseen johdettu vesi (m 3 ) Rejektivesi (m 3 ) 2008 31 483 19 389 12 094 2009 22 939 15 327 7 612 2010 26 255 18 932 7 323 Vuonna 2008 alueella satoi selvästi pitkän ajan keskiarvoa enemmän ja vuonna 2009 noin 5 % keskimääräistä enemmän. Myös vuosi 2010 oli alueella keskimääräistä sateisempi. Jätekeskuksen ympäristöluvassa on määrätty, että paikallisessa puhdistamossa jätevedet on käsiteltävä siten, että veden biokemiallinen hapenkulutus (BOD 7 /ATU-arvo) on enintään 20 mg O 2 /l, kokonaistypen pitoisuus enintään 50 mg/l ja kokonaisfosforin pitoisuus enintään 1 mg/l. Jäteveden puhdistuksessa on lisäksi pyrittävä mahdollisimman hyvään kiintoaineen poistoon. Kokonaisfosforin ja -typen osalta lupaehdot ovat täyttyneet hyvin. Biokemiallisen hapenkulutuksen (BOD 7 /ATU) raja-arvo on ympäristöluvassa hakijan mukaan asetettu erittäin vaativalle tasolle ja raja-arvo on ylittynyt kahdella vuosipuoliskolla, vaikka reduktiot ovat olleet 98,7 % ja 99,0 %. Vuonna 2010 suotovesipuhdistamon tehokkuus oli erinomainen ja poistoteho kokonaisfosforin osalta 97,1 %, kokonaistypen osalta 96,5 %, kiintoaineen osalta 95,4 %, biokemiallisen hapenkulutuksen osalta 99,6 % ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Cr ) osalta 98,8 %. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla BOD 7 /ATU ylitti raja-arvon 20 mg O 2 /l. Vuonna 2010 puhdistamon tulokuormitus, puhdistamolta laimeiden vesien altaaseen johdettu lähtökuormitus ja puhdistustehot olivat seuraavat:

Vuosi BOD 7/ATU kg/d kok.p kg/d kok.n kg/d kiintoaine kg/d NH 4 -N kg/d 14 COD Cr kg/d Tulokuormitus 1.1.-30.6.2010 143 0,56 17,5 14,0 15,9 239 1.7.-31.12.2010 172 4,67 24,0 13,6 20,4 260 Lähtökuormitus 1.1.-30.6.2010 1,0 0,021 0,6 0,95 0,53 4,5 1.7.-31.12.2010 0,1 0,098 0,8 0,33 0,71 1,2 Puhdistusteho % 1.1.-30.6.2010 99,3 96,3 96,5 93,2 96,7 98,1 1.7.-31.12.2010 99,9 97,9 96,5 97,6 96,5 99,5 Vesistöön johdettavan veden kokonaishiilivetypitoisuus alitti laboratorion määritysrajan jokaisella näytteenottokierroksella vuonna 2010. Kaatopaikkavesien biokemiallinen hapenkulutus on 5 10 -kertainen verrattuna tavanomaiseen yhdyskuntajäteveteen. Uuden täyttöalueen käyttöön oton jälkeen on jätekeskuksen suotovesien BOD 7 /ATU ollut keskimäärin 1 700 mg O 2 /l. Suomalaisten yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen suotovesien biokemiallinen hapenkulutus on keskimäärin 2 800 mg O 2 /l, joten raja-arvossa pysyminen tullee edellyttämään yli 99 %:n reduktiota. Tämä on hakijan mukaan käytännössä lähes mahdotonta. Jätekeskuksesta purkautuva vesimäärä vastaa alle 300 asukkaan yhdyskuntajätevedenpuhdistamolta lähtevää vesimäärää. Jätekeskuksen suotoveden BOD-kuormitus vastaa virtaamalla 17 000 22 000 m 3 /v asukasvastineluvultaan (AVL) alle 2 000 asukkaan yhdyskuntajätevesien puhdistamon BOD:n tulokuormitusta. Tällaisille laitoksille valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä (888/2006) on asetettu vähimmäisvaatimus, jonka mukaan biokemiallinen hapenkulutus saa olla enintään 30 mg O 2 /l ja sen poistoteho vähintään 70 %. Pitoisuuden ja poistotehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. Laimeiden vesien käsittely Toimiston piha- ja paikoitusalueiden, pienerien vastaanottokentän ja hyötyjätekentän asfaltoiduilta ja viemäröidyiltä alueilta valumavedet johdetaan suoraan laimeiden vesien altaaseen. Muut kuivatusvedet johdetaan ojiin. Laimeiden vesien altaasta vedet johdetaan hiekkasuodattimen kautta Niskaojaan ja Riukkaojaan, joka yhtyy Hammasojaan ja se edelleen Keltunojaan. Keltunojaa vedet kulkeutuvat Kyläjoen kautta Perämereen. Laimeiden vesien jatkuvatoiminen virtaamamittaus on aloitettu syksyllä 2011. Rejektin johtaminen suljetulle kaatopaikalle Kaatopaikkakaasun muodostuminen edellyttää hakijan mukaan jätepenkereen kastelua, ja jätekeskuksessa kasteluun käytetään käänteisosmoosilaitoksen rejektiä. Jätetäytön vesipitoisuuden tulisi olla yli 50 % optimaaliselle anaerobiselle hajoamiselle. Veden kierrätyksellä suljettuun jätetäyttöön nopeutetaan jätteen hajoamista ja lyhennetään jälkihoitovaihetta. Suotovesien käsittelylaitos on otettu käyttöön keväällä 2006 ja silloin on aloitettu myös rejektiveden syöttö suljettavaan jätetäyttöön. Suljettuun jätetäyttöön johdetun rejektin määrä on ollut viime vuosina keskimäärin noin 7 500 m 3 /v. Kaatopaikkojen lopettamisoppaassa (Ympäristöopas 89) kierrätettävän veden määräksi on esitetty 100 300 mm vuodessa eli 5,5 ha:n

kaatopaikan kastelutarve on 15 45 m 3 /d. Rejektiä syötetään keskimäärin 20 m 3 /d. Jätetäyttö on materiaalina epähomogeeninen. Sen keskimääräisen vedenläpäisevyyden arvioidaan olevan 10-5 m/s. Tällöin pintakuorman maksimiarvo olisi 0,036 m/h. Jätetäyttöön johdettavan rejektin pintakuorma on jonkin verran suurempi kuin suljettuun täyttöön imeytyvä sadanta, mutta huomattavasti jätetäytön vedenläpäisevyyttä pienempi. Rejektin syöttö jätetäyttöön ei väkevöitä sieltä ulos suotautuvaa vettä. Suotoveden ainepitoisuudet eivät poikkea Suomessa vuoden 1987 jälkeen käyttöön otetuilla kaatopaikoilta mitattujen suotovesien ainepitoisuuksista ja ovat lähempänä mittausten keskiarvoja kuin maksimipitoisuuksia. Nykyisellään käytössä olevalla imeytysputkistolla saadaan rejektivedet johdettua hallitusti laajalle alalle jätetäyttöön. Järjestelmän rakentamisella on saatu minimoitua riskiä rejektin pääsystä suljetun jätetäytön ulkopuolelle. Rejektin kierrättäminen suljetun täytön kautta vähentää jätekeskuksen alueelta ulos johdettavan kaatopaikkaveden määrää. Kesäkuun 2011 seurantajakson aikana suljetusta jätetäytöstä suotautuvan veden määrä vastasi laskennallista sateesta jätetäyttöön imeytyvää vesimäärää. Jätetäyttöön imeytynyttä vettä kuluu täytön stabiloitumisprosesseissa. Suljetun jätetäytön sisäisten vesipintahavaintojen perusteella vettä ei ole varastoitunut täyttöön. Rejektin johtaminen suljettuun jätetäyttöön ei hakijan mukaan ennakolta arvioiden aiheuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. 15 Selvitys rejektivesien vaihtoehtoisesta käsittelystä Hakijalla ei ole tiedossa rejektin jätetäyttöön johtamista toimivampaa rejektin käsittelyä. Eräänä vaihtoehtona on kaatopaikalla tehtävän jätevedenkäsittelyn sijasta johtaa väkevät vedet tasausaltaasta BRAB:n yhdyskuntajätevesien puhdistamoon Haaparannalle. Kunnallinen viemäriverkko on noin 12 km:n päässä jätekeskuksesta. Arvonlisäveroton kustannusarvio on 625 600. BRAB on ilmoittanut vuonna 2005, ettei se ota käsiteltäväkseen kaatopaikan suotovesiä. Vaihtoehdon toteutuminen edellyttää, että BRAB katsoo suotovesien laadun prosessiinsa soveltuvaksi. Hakija on esittänyt kaatopaikan terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnissa, ettei rejejektivesien johtamisella jätetäyttöön pitkänkään ajan kuluessa aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai maaperän tai pohjavesien pilaamiskiellon rikkomista. Kaasun käsittely Vuonna 2007 suljetun täyttöalueen kaatopaikkakaasut kerätään kuuden kokoojakaivon kautta poltettavaksi kolmeen soihtupolttimeen. Rejlers Oy on tehnyt vuonna 2008 kaatopaikkakaasun hyötykäyttöselvityksen, jonka mukaan suljetun kaatopaikan kaasuntuotanto oli huipussaan vuonna 2009. Sen arvioitiin olevan maksimissaan 3 378 822 Nm 3 /v ja minimissään 1 045 207 Nm 3 /v, keskiarvona 1 674 559 Nm 3 /v. Selvityksen mukaan kaatopaikkakaasu olisi taloudellisesti hyödynnettävissä, mikäli

kaasuntuotannossa saavutettaisiin keskiarvo. Mitatut kaasumäärät jäävät noin 60 %:iin taloudellisesti hyödynnettävissä olevasta minimimäärästä. Vuosien 2006 2009 kaasupitoisuuksien keskiarvot ja kaasuntuotannon kokonaismäärät ovat seuraavat: Vuosi CH 4 % CO 2 % O 2 % Kaasuntuotanto (Nm 3 /v) 2006 43,8 33,3 1,9 581 000 2007 56,0 35,7 0,1 849 000 2008 55,5 30,9 2,4 1 106 661 2009 67,7 34 0 1 035 264 16 Toimiakseen soihtupolttimet edellyttävät jatkuvaa kaasun tuotantoa. Lähes nolla-asteisen suotoveden kierrättämisen jätetäyttöön on selvityksissä, esimerkiksi Oulun Ruskon kaatopaikalla, havaittu heikentävän kaasuntuotantoa. Jätekeskus Jäkälässä suljettuun jätetäyttöön syötetyn rejektiveden lämpötila on pakkaskautenakin 8 12 C, vaikka käsittelyyn tulevan suotoveden lämpötila on lähellä 0 C. Lämmin kasteluvesi tehostaa kaasun tuotantoa talvella. Tämä on nähtävissä myös tehdyistä kaasumittauksista. Pakkaskaudella kaasuntuotantomäärät eivät merkittävästi poikkea kesäaikaisista. Rejektiveden käyttö jätetäytön kastelussa tehostaa kaasunmuodostusta paitsi korkeamman lämpötilansa ansiosta myös lisäämällä metaania tuottavien bakteerien määriä. Lisäksi rejektin korkea ravinnepitoisuus tehostaa hajoamisprosessia. Tämä on todettu tutkimuksissa verrattaessa suotovesien ja puhdistamolietteiden kierrätyksen vaikutuksia kaatopaikkakaasun tuotantoon. Täyttöalueiden 1 ja 2 sulkeminen aloitettaneen vuonna 2013 ja silloin nyt käytössä olevaan jätetäyttöön tullaan rakentamaan kaasunkeräys. Kyseisten alueiden tultua peitetyiksi myös rejektin imeytys siirretään sinne (arvio vuonna 2014). Päästöt maaperään ja pohjaveteen Kaatopaikan pohjavesikuormituksessa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia sen jälkeen, kun rejektin johtaminen suljettuun jätetäyttöön on aloitettu vuonna 2006. Vuosina 2005 2007 rakennetut loppusijoitus- ja jätteenkäsittelyalueet on tehty valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (861/1997) mukaisin rakentein ja ne ovat tiivispohjaisia. Melu ja tärinä Melua aiheutuu liikennereitin varrella kuormien kuljetuksesta sekä läjitysalueella kuormien tyhjentämisestä ja siirtämisestä. Raskas ajoneuvo tuottaa 10 metrin etäisyydellä tiestä noin 90 db(a):n meluhuipun. Meluhuipun voimakkuus 100 metrin etäisyydellä on vielä noin 70 db(a) maastosta ja sääolosuhteista riippuen. Asuinrakennuksen sisällä meluhuippu on samalla etäisyydellä 40 45 db(a), kun ikkunan äänen eristävyydeksi oletetaan 25 30 db(a).

Kuormien purku ja siirto täyttöön sekä murskaustoiminta ja ajoneuvojen kuormaus aiheuttavat kolinaa ja iskuääniä. Melua syntyy myös kuivan jätteen käsittelystä melun voimakkuuden riippuessa ilmapuhaltimien ja seulojen toiminnasta. Lastaus- ja purkupaikalla iskuäänien aiheuttama äänitaso 5 metrin päässä voi ylittää 100 db. Lastaus- ja purkupaikka on pistemäinen äänilähde, jonka melun taso laskee 6 db(a) etäisyyden kaksinkertaistuessa. Tällöin avoimessa maastossa 500 metrin päässä lastauksesta aiheutuvat hetkelliset huiput ylittävät 60 db ilman suojaustoimenpiteitä. Maansiirto- ja työmaakoneiden äänitaso on noin 85 db(a) koneen vieressä. Avoimessa maastossa tehtyjen kokeiden mukaan työmaakoneiden melutaso putoaa 52 db(a):iin 250 metrin etäisyydellä. Puusto vaimentaa melutasoa noin 10 db. 17 Jätteen määrän ja sen haitallisuuden vähentäminen Jätekeskuksen toiminnasta ei hakijan mukaan suoranaisesti synny omia jätteitä tavanomaisia toimistojätteitä lukuun ottamatta. Jätekeskuksen hyötyjätekentälle tai pientuojien lajitteluasemalle kerättävistä hyödynnettävistä jätteistä (metalli, puupohjainen energiajäte, haketettava puujäte ja puupakkausjäte) poistetaan niissä havaitut jätelajiin kuulumattomat jätteet ja siirretään oikeaan varastokasaan. Hyödyntämiseen kelpaamaton jäte sijoitetaan jätetäyttöön. Käsittelyyn tulevien jätteiden määrää ja haitallisuutta pyritään vähentämään ja lajittelun tasoa parantamaan jäteneuvonnalla ja tiedotuksella yhdessä Perämeren jätelautakunnan kanssa. Yhtiöön on palkattu tehtävää varten tiedottaja. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Jätteiden teolliselle käsittelylle on elokuussa 2006 laadittu BAT-referenssiasiakirja Reference Document on Best Available Techniques for the Waste Treatment Industries. Asiakirja ei käsittele jätteiden loppusijoitusta. Jätekeskuksen toiminta vastaa kuitenkin hakijan mukaan usealta osin asiakirjassa esitettyjä seuraavia yleisiä vaatimuksia. 1. Ympäristöasioiden ja jätteiden hallinta sekä jätteiden käsittely: - Jätteiden teknistä käsittelyä koskevat tiedot kirjataan. - Työtavat täyttävät työturvallisuuden ja ympäristöturvallisuuden vaatimukset. - Henkilökuntaa koulutetaan vuosittain oman ammattialueen erityisosaamiseen. - Jätteen tuoja ja jätteen laatu rekisteröidään kuormittain ja jäte-erät ovat jäljitettävissä. - Eri jätelajien käsittelystä ja sijoituspaikoista ohjeistetaan. - Toiminnan riskit on kartoitettu ja tehty toimenpideohjelma ja tiedotussuunnitelma häiriötilanteita varten. - Työtapaturmat rekisteröidään.

- Jätetäytön hoidossa ja tiivistyksessä käytetään käyttötarkoitukseensa suunniteltua ja oikein mitoitettua kalustoa. - Uusiutumattomien luonnonvarojen käytössä on pyritty säästävään teknologiaan käyttämällä jätteitä hyödyksi alueen rakenteissa. 2. Varastointi ja siirtely: - Jätteet varastoidaan lavoille, kontteihin tai selvästi merkityille alueille ja tarvittaessa varastoalueet on erotettu betoniseinämin. - Varastoalueet on asfaltoitu ja viemäröity. - Viemärikaivot on merkitty maastoon. - Ongelmajätevaraston osalta on tehty selkeät merkinnät ja ohjeet varastoinnista sekä koulutettu henkilökunta. 3. Ilmakehään joutuvien päästöjen käsittely: - Suljetun jätetäytön kaatopaikkakaasut kerätään ja poltetaan. Jätetäyttöä kastellaan rejektillä, mikä varmistaa tasaisen ja optimaalisen kaasuntuotannon rejektin korkeamman lämpötilan ja ravinnepitoisuuksien ansiosta. Samalla tarvittava jälkihoitoaika lyhenee. - Laitteistojen päivittäin valvonta, huollot ja mittaukset tehdään suunnitelmallisesti. 4. Maaperän suojaaminen ja jäteveden käsittely: - Loppusijoitusalue on rakennettu valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mukaisin rakentein, käsittelytoiminnan jätevedet ohjataan tehokkaaseen käsittelyyn ja alueelta ulos johdettavien vesien määrä pidetään mahdollisimman pienenä. - Maanalaiset säiliöt on varustettu kaukovalvonta- ja hälytyslaittein. Myös säännöllistä silmämääräistä seurantaa tehdään. - Jätevesien tasausaltaat ja nestemäisten lietteiden altaat on rakennettu tiiviiksi ja niiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. - Hulevesille ja likaantuneille vesille on rakennettu erilliset viemäröintijärjestelmät. - Jätevedenpuhdistamo on kaukovalvonnassa, laitoksella käydään päivittäin työpäivinä ja siitä pidetään sekä sähköistä että manuaalista lokikirjaa. - Käsittelemättömän jäteveden ylivuodot estetään kierrättämällä jätevettä suljetussa jätetäytössä. - Jätevedenkäsittelylaitoksen suodattimien pesut ja huuhtelut tehdään käsitellyllä suodoksella. - Käänteisosmoosiprosessi ei edellytä kemikaaleja suodatinten pesuaineita ja ph:n säätöä lukuun ottamatta. - Jätevesien mitatut emissiotasot täyttävät hyvin asiakirjassa esitetyt saavutettavissa olevat tasot. 18

19 Laitoksen sijaintipaikka ja ympäristö sekä t oiminnan vaikutukset ympäristöön Lähiympäristö ja suojelukohteet Aluetta ympäröivät alueet ovat suota ja metsää. Noin 1,5 km kaatopaikasta itään sijaitsee kalkkikivilouhos. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 1,6 km:n etäisyydellä alueesta. Lähimmät suojeltavat kohteet ovat Karsilonmaan ja Rakanjänkän länsipuolella sekä Palo-Isokummunjänkän, Kusiaiskorven ja Alkumaan itäpuolella. Kohteet kuuluvat Natura 2000 -ohjelmaan. Etäisyys jätekeskuksen ja luonnonsuojelualueiden välillä on lähimmilläänkin yli 2 km. Jätekeskuksen alue on osittain aidattu ja alue on varattu pelkästään jätteiden käsittelylle ja loppusijoitukselle sekä siihen liittyville toiminnoille. Kaatopaikan läheisyydessä ei ole asutusta. Roskaantumista vähennetään murskaamalla ja tiivistämällä jätteet päivittäin ja pitämällä avoimena oleva jätetäyttö mahdollisimman pienialaisena. Kulloinkin käytössä olevaa jätetäytön alue aidataan kevytrakenteisilla, siirrettävillä aidoilla. Jätekeskuksen aluetta siivotaan säännöllisesti ja lähiympäristöä vuosittain. Kemin kaupungin Holstinharjun kaatopaikan lopettaminen lokakuussa 2007 lisäsi jätekeskukseen ruokailemaan tulevien lintujen määrää. Kuudesta seitsemään tuntia kaatopaikkapenkalla työskentelevän jyrän kuljettajan mukaan linnut eivät ruokaile biojäteaumoilla. Eläintautien leviämisen riskiä eläinperäisiä jätteitä sisältävän biojätteen käsittelyssä vähennetään sekoittamalla jätekeskuksen tulevat biojätteet välittömästi tukiaineen kanssa. Tämä estää lintujen ravinnonsaannin biojäteaumoista, vähentää hajuhaittoja ja varmistaa, että kompostoitumisprosessi käynnistyy välittömästi. Biojäteaumoissa lämpötila nousee mittausten perusteella aina yli 60 C:een, jopa yli 75 C:een eli hygienisoitumisen raja ylittyy. Tavanomaisen jätteen kaatopaikka on linnulle huomattavasti helpompi ruokailupaikka. Jätekeskukseen yhdyskuntajätettä toimittavissa kunnissa pääosa biojätteestä käsitellään sekajätteen joukossa tavanomaisen jätteen kaatopaikalla. Taajama-alueiden biojätteen erilliskeräily on järjestetty vain neljässä jätekeskusta käyttävästä kuudestatoista kunnasta. Lintujen aiheuttamat haitat ovat vähäisiä jätekeskuksen alueella. Lähinnä haittana on linnuista irtoavien untuvien joutuminen väkevien vesien altaiden kautta jätevedenpuhdistamoon. Tukkeutumishaittojen vähentämiseksi jätevedet johdetaan pussisuodattimen läpi (<0,6 mm) ennen puhdistamon raakavesisäiliötä. Pääasiallisena haittana on harmaalokkikannan lisääntyminen saariston pesimäalueilla niin suureksi, että ne ovat valtaamassa muiden lintujen pesimäpaikat ja uhkaavat näin kaventaa alueen lintulajistoa. Haittaa pyritään vähentämään jätetäytön tiivistämisellä, päivittäisellä peittämisellä sekä haittalintuja pyytämällä. Jätekeskuksen alueella oli vuosina 2009 2011 kolmen vuoden kokeilu, jossa jätetäytöltä pyydystettiin haittalintuja loukuttamalla. Vuonna 2009 loukuilla pyydettiin 1855 harmaalokkia ja 150 merilokkia. Vuonna 2010 pyydettiin 1752 harmaalokkia ja 50 merilokkia ja ammuttiin 180 varista. Loukkuun joutuneet rauhoitetut linnut päästettiin vapaaksi. Lintuharrastajat ovat rengastaneet rauhoitettuja lintuja.

Jätetäytön korkeusaseman muuttuminen tasosta N 60 +53 metriä tasoon N 60 +56 metriä ei hakijan mukaan muuta merkittävästi jätekeskuksen vaikutuksia maisemaan. Tasot on esitetty ilman pintarakenteita. Korkeustason nostaminen jatkaa loppusijoitusalueen täyttöaikaa ja siirtää tarvetta laajentaa kaatopaikka-aluetta. Jätekeskuksen lähialueella ei ole asutusta eikä täyttöalue näy maantielle maisemasta poikkeavana. 20 Kaasu, pöly ja haju Tasainen ja riittävä kaatopaikkakaasun muodostuminen läpin vuoden varmistaa, etteivät suljetun kaatopaikan soihtupolttimet sammu kaasun määrän vaihtelujen takia eikä haitallisia kaasuja pääse purkautumaan vapaasti ilmaan. Kaasunmuodostus varmistetaan jätepenkereen kastelulla. Tammikuussa 2009 kastelujärjestelmän tukkeuduttua mitatut metaani- ja hiilidioksidipitoisuudet olivat selvästi alle tavanomaisen tason. Happipitoisuus nousi tasolle 4 15 %, kun se oli ollut aiemmin alle 2 %. Hapen esiintyminen inhiboi metaanin tuotantoa. Vuoden 2014 paikkeilla, kun rejektin johtaminen suljettuun jätetäyttöön lopetetaan, tulee selvitettäväksi, onko tarvetta johtaa jätetäyttöön suotovettä kaasunmuodostumisen varmistamiseksi. Jätetäytön vesipitoisuuden pieneneminen voi hidastaa jätteen stabiloitumista, mikä voi pidentää kaatopaikan jälkihoitovaihetta. Yleensä ottaen metaanin tuotanto on suurimmillaan 5 7 vuoden kuluessa jätetäytön sulkemisesta. Toiminnassa pölyä syntyy pääasiassa peitemaiden varastoinnista ja siirrosta, kompostiaumojen käsittelystä, liikenteestä, jätteiden purkamisesta, murskaamisesta ja lastaamisesta. Pölyä levittää liikenteen lisäksi tuuli. Liikennealueet ovat pääsääntöisesti asfaltoitu ja asfaltoidut kulkuväylät harjataan. Jätepenkereelle johtavaa päällystämätöntä tietä suolataan ja kastellaan pölyämisen estämiseksi. Maamassojen varastoalueiden pölyämistä vähennetään niiden muotoilulla. Pölyäminen ei ole merkittävä haitta ja se on ajoittaista. Hajuja aiheuttavia toimintoja ovat tavanomaisen jätteen loppusijoitus, biojätteiden ja lietteiden kompostointi sekä jätevedenpuhdistamo ja jätevesija lietealtaat. Voimakkaimmillaan ja selvästi hajua on havaittavissa sekoitettaessa tukiaineita kompostiin ja aumoja käännettäessä. Pakkaskaudella hajuhaitat ovat vähäiset. Hajuhaitat rajoittuvat jätekeskuksen alueelle. Perämeren Jätehuolto Oy:lle tai alueen viranomaisille ei ole tullut ilmoituksia jätekeskuksen mahdollisesti alueen ulkopuolelle aiheuttamista hajuhaitoista. Työntekijät kokevat hajuhaitan ulkona vain ajoittaisena. Jätevedenpuhdistamossa sisällä hajuhaitta on jatkuva. Sille työntekijät altistuvat päivittäisten huoltotöiden aikana noin 0,5 1 tuntia päivässä. Hajuhaittoja pyritään vähentämään päivittäisellä jätepenkereen tiivistämisellä ja sekoittamalla tukiaineet biojätteen ja lietteen sekaan välittömästi niiden tultua puretuiksi. Jätekeskukseen saa aukioloaikojen ulkopuolella tuoda vain osakaskuntien alueelta pakkaavilla jäteautoilla kerättyä yhdyskuntajätettä. Maaperä ja pohjavesialueet Jätekeskuksen ympäristön maaperää hallitsevat pohjois-eteläsuuntaiset moreeniharjanteet ja niiden väliset matalat turvepaksuudeltaan tyypillisesti