Maan tiivistymisen vaikutus satotasoon

Samankaltaiset tiedostot
Maan tiivistyminen paljonko kuormitusta maa sietää?

Maan herkkyys tiivistymiselle ja maan muokkaus

Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä

Tiivistymisriskin arviointi ja kuinka välttää maan tiivistyminen

Optimaalinen kosteus muokkaukselle ja eri muokkauskoneiden vetovoiman tarve Thomas Keller 1,2

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,

Peltokuivatuksen tarve

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö

Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan

Maan rakenne. Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Rakenne ja veden kierto Merkitys viljelyn ja ympäristön kannalta

Akselipainotutkimus SjT

Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila

Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

Faculty of Agriculture and Forestry. Forestry

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: Osa 2 Kuoppatesti ja vedenläpäisykyvyn määritys

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Diaari Luokka Project The rejection of project application ACTIVEtrails, ID: 726

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio

Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Lannan käsittelyyn tarjolla eri menetelmiä

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Maan fysikaalisen viljavuuden hoito vesitalous hallintaan ja tiivistymien välttäminen

Hyönteispölytyksen tila Suomessa ja merkitys ruuan tuotannolle

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa

Kylvö suoraan vai suojaan?

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

KAASUN DIFFUUSIO- JA IN SITU LÄMPÖTILA- JA KOSTEUSMITTAUKSET PITKÄAIKAISESSA MAAN TIIVISTÄMISKOKEESSA

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut

Maatalouden ympäristöhaasteet: maanhoito ja vesiensuojelu

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Hamppu viljelykiertokasvina

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Maan rakenne ja vesitalous. Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastomuutokseen

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Ojitus hyvän sadon perusedellytyksenä

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland

Joker. Kompakti lautasäes sängen muokkaukseen ja kylvöalustan valmistamiseen

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Lannan ravinteet hyötykäyttöön ympäristön ja viljelyn etu

tulevaisuuden teknologiaratkaisut machine kasvinviljelyssä efficient machines Assisting and adaptive agricultural

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Finnish way to build competitiveness

Matti Sarvimäki. July /2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Transkriptio:

Federal Department of Economic Affairs FDEA Agroscope Reckenholz-Tänikon Research Station ART Maan tiivistymisen vaikutus satotasoon Thomas Keller 1,2 1 Swedish University of Agricultural Sciences, Department of Soil & Environment, Box 7014, SE-75007 Uppsala, Sweden; E-mail: thomas.keller@slu.se 2 Agroscope, Department of Natural Resources & Agriculture, Reckenholzstrasse 191, CH- 8046 Zürich, Switzerland; E-mail: thomas.keller@agroscope.admin.ch Turku 17.11.2016

Maan tiivistyminen: maaperän kuormituksesta kasvin kuormitukseen ja ekosysteemipalveluiden heikentymiseen Maailmanlaajuisesti 68 milj. ha peltomaata vakavasti tiivistynyt (Oldeman et al. 1991) 68 milj. ha noin 2 Suomen pinta-ala www.dtrainwater.com Photo: Guy Richard, INRA France Kehityskulku: Raskaat koneet ( yli 10 t per pyörä) Tehokkaammat koneet http://www.enst.umd.edu/people /Weil/ResearchProjects.cfm www.dbcourt.co.uk Richard et al., 2001, Eur. J. Soil Sci. 52 Maan tiivistyminen kasvaa 2

Tiivistyminen lisää mekaanista vastusta, mikä vähentää juurten kasvua Kuvat: Urs Zihlmann, Agroscope ART, Switzerland Ei-tiivistynyt Tiivistynyt 3

Tiivistyminen lisää mekaanista vastusta, mikä vaikuttaa juurten kasvuun Ei juuria Irtotiheys t/m 3 Paljon juuria Vähän juuria Savipitoisuus Colombi et al., 2016 In preparation. Dexter, 2004. Geoderma, 120,201-214 4

Happipitoisuus maassa (%) Tiivistyminen vähentää happipitoisuutta maassa, mikä hidastaa juurten kasvua Tiivistetty 8 t painolla per pyörä, maaliskuussa 2014 Pysyvä nurmi, tiivistys, 40 cm Pysyvä nurmi, verranne, 40 cm 7

Juurten kasvu Juurten kasvu riippuu mekaanisesta vastuksesta ja happipitoisuudesta Happipitoisuus Maissi Mekaaninen vastus Peter Weisskopf Forschungsanstalt Agroscope Reckenholz-Tänikon ART Gefügeschäden im Boden - Ursachen, Wirkungen, Vorsorge Bioforschungs-Infotagungen 2007 Gill & Miller, 1956. Soil Sci. Soc. Amer. Proc. 20, 154-157. Estler et al. 1984. Verlagsunion Agrar. 8

Suhteellinen sato (%) Pintamaan tiivistäminen optimaalinen tiiveysaste (Håkansson, 2005, Reports from the Division of Soil Management, SLU, No 109, 153 pp.) Liian löyhä: veden ja ravinteiden kulkeutuminen siemeneen heikkoa Liian tiivis: mekaaninen haitta kasvulle, hapen puute Tiiveysaste (%) = 100 (irtotiheys / irtotiheyden vertailuarvo) 10

Tiivistyneen maan suhteellinen sato (%) Maan tiivistyminen pitkäaikaisia vaikutuksia Normaali muokkaus Vuosien 2-12 keskimääräinen sadon alenema 3% Suorakylvö Sveitsiläinen pitkän ajan tiivistymisseurantakoe Päiviä tiivistymisen jälkeen 11

Keskisato (%) Jokioisten tiivistymiskoe: satotaso (Alakukku, 2000, Adv. GeoEcol. 32) Sadanta Rainfall kesäkuussa (mm) June 25 80 113 41 11 81 30 40 20 69 25 54 65 121 47 101 99 47 (mm) L L L L S L 110 Satotaso Typpi (N) korjatussa jyväsadossa Mean yield (%) 100 90 80 70 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Tiivistämättömän sato = 100 Years Vuosia after tiivistyksen experimental jälkeen traffic L = Tiivistämätön osa lakoutui S = Itämisongelmia tiivistämättömässä osassa (syy tuntematon) Alkuvuosi 0 = 1981 and vuosi 17 = 1998 x 17yrs. 14

Tiivistyneen maan suhteellinen sato (%) Maan tiivistymisen pitkäaikaisvaikutus Savipitoisuuden vaikutus Suhteellinen sato C = savi %; t = aika vuosina; n = ajokerrat Savi = 10% Savi = 30% Ajokertojen määrä (pyörät) = 10 Yksi tiivistävä ajo ajanhetkellä = 0 Savi = 50% Päiviä tiivistämisen jälkeen 16

Johtopäätökset: Maan tiivistyminen ja satotaso Pintamaan tiivistyminen aiheuttaa korkean sadonmenetyksen heti tiivistämisen jälkeen. Maan muokkaus ei suoraan korjaa tiivistymää! Pohjamaan tiivistymä ei vähennä satoa paljoa, mutta vaikutus kestää pitkään (palautuu hyvin hitaasti) 5% sadon alenema (varovaisen arvion mukaan) pohjamaan tiivistymisen vuoksi vastaa: - Täyskatovuosi kerran 20 vuodessa - 5 ha tuottamatonta maata 100 ha tilalla - 20 milj. vuotuinen menetys Suomen viljantuotannolle 17

Rahoitus: Swedish Research Council for Environment, Agricultural Sciences & Spatial Planning (Formas) Swedish Farmers Foundation for Agricultural Research (SLF) Royal Swedish Academy of Agriculture and Forestry (KSLA) Swiss National Science Foundation (SNSF) through the National Research Program 68 Soil Resources (project no 406840-143061) Swiss Federal Office for Agriculture (FOAG) Swiss Federal Office for the Environment (FOEN) 18