1 (5) OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIPALVELUJEN KEHITTÄMISRYHMÄN KOKOUS 1/2014 Aika: 13.2.2014, klo 10.00-15.00 Paikka: SAKU ry:n toimisto, Mustanlahdenkatu 3-7 E (2.krs), Tampere Osallistujat: Välimaa-Saari Satu, puheenjohtaja Hirsikoski Riitta, varapuheenjohtaja Hovi Satu Kärnä Erja Lehtonen Mika Veivo Sirkka Vilhu Oihonna Ågren Susanna, sihteeri 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10:15. 2 Kehittämisryhmän toiminnan tavoite: Aktiivisesti ammattiin -mallin opinnollistaminen Kehittämisryhmän tehtävän yhteenveto ja aktiivisesti ammattiin -mallin esittely Tarkoituksena on viedä oppilaitoksiin malleja, joilla voisi aktiivisesti ammattiin -mallia opinnollistaa ja viedä käytäntöön ja levitettyä. Sellaisen hyvän käytännön markkinoiminen on helpompaa, jossa on osoittaa selkeästi, millaisia resursseja sen käytäntöön vieminen konkreettisesti vaatii. Susanna Ågren esitteli Aktiivisesti ammattiin -mallia. Kehittämisryhmässä otetaan mallista yksi osa, jonka käytäntöön viemistä aletaan pohtia perusteellisemmin. Osaamispisteet tulevat koskemaan myös vanhoja opintojen osia. Nykyisiin tutkinnon osiin ei odotettavissa isoja muutoksia. Mutta ajatuksena on, voisiko TUTKE-näkymiä nyt jo ottaa huomioon, koska nyt on linjattu, että atto-aineet jaetaan neljän osaamisalueen alle. Vapaasti valittavien osuus tulee tällä hetkellä olemaan laajuudeltaan 7 opintoviikkoa ja se muunnetaan osaamispisteiksi. Yhteinen tutkinnon osat tulee olemaan laajuudeltaan 35 osp: viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattisluonnontieteellinen osaaminen, yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koulutuksen järjestäjien on mietittävä, minkälaisia osaamisalueita tutkinnon osa-alueitten alle rakennetaan. Tällöin SAKU voi tarjota testattuja malleja valinnaisiin opintoihin ja auttaa koulutuksen järjestäjiä tässä. Tässä tulee ottaa huomioon organisaatioiden ajatusmaailma ja se, miten asioita voidaan viedä oppilaitostasolle. Osaamispisteiden kannalta on mielenkiintoisat pohtia TUTKE-hankkeen osalta, että mitä osaamisella tarkoitetaan ja tuoko se mukanaan uutta. Tämä on viimeinen mahdollisuus tuoda oppilaitokseen sisälle opiskelukykyä ja työkykyä. Se, mitä nämä tarkoittavat käytännössä, tulisi tuoda konkreettisemmaksi. Työkykypassin osalta tämä voisi olla viimeinen mahdollisuus viedä se sisään opetussuunnitelmiin.
2 (5) Kysymys on myös se, miten paljon me sallitaan opiskelijoiden ja aikuisten pysyä omalla mukavuusalueellaan, miten saadaan rikottua totuttuja järjestelmiä? Sen lisäksi, että kaikki saadaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle, tarvitaan esimiesten tuki ja resurssit. Tällä hetkellä huolestuttaa se, millaisen esimerkiksi oppilaitoksen työyhteisö antaa uudistumishalukkuudesta. Tällä hetkellä tarvitaan SAKU-tyyppistä toimintaa, että työyhteisössä on kimppakivaa, joka tuo vaihtelua oppilaitoksen arkeen. Miten tärkeät hyvinvoinnin ja yhdessä tekemisen käytännöt voidaan viedä arkeen, niin että ne tukevat niin opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia. Yksinkertaisilla rakenteilla voidaan tukea opettajan jaksamista ja opiskelijan motivoitumista. Tässä kohtaa pitää miettiä myös resursseja, esimerkiksi SAKU yhteyshenkilö voisi innostaa opiskelijoita. Tässä on kuitenkin käytännössä vastaan tullut resurssipula, jolloin opettajan perustehtävä nousee tärkeämmäksi. Tämän kehittämisryhmän kannalta ne toiminnot, jotka ovat jo opinnollistettu, on helpoimmin mallinnettavissa. Kehittämisryhmillä on tästä jo olemassa hyviä esimerkkejä, joita on koottu tätä kokousta varten. 3 Kerättyjen mallien esittely ja purku Kehittämisryhmän jäsenet esittelevät keräämiänsä malleja Tutortoiminta Luksiassa tutortoiminnan opintojakso on viety vapaasti valittavien tarjottimelle. Näillä on ulkopuolinen kouluttaja ja opo on pitänyt lyhyitä priiffejä. Tällaisten sekaryhmien kurssit on sijoitettu ajallisesti opiskelupäivän loppuun. Yhdelle opettajalle on resursoitu tunteja siihen, että hän pystyy viemään suoritukset oppilaitoksen järjestelmään. Tutoreita käytetään esimerkiksi uusien opiskelijoiden perehdyttämiseen ja tutorit itse täyttävät passeja, joihin keräävät suoritusmerkintöjä ja yksi vastuuopettaja kerää suoritukset. Tutoreita ei kuitenkaan ole liian paljon, joten yksi opettaja pystyy hoitamaan tätä, resurssina 1 ov. Luksiassa on eri kehittämistiimeissä opiskelijoiden edustajat ja he saavat suorituksia näistä osallistumisista tiimikokouksiin. Ainoa haaste on se, jos osallistuminen on päällekkäin opintojen kanssa. Keudassa malli on lähes samanlainen. Tutorkoulutukset ovat kahtena eri päivänä, sillä uusia tutoreita on niin paljon. Ennen tutoreille oli ulkopuolinen kouluttaja, mutta nyt kouluttaja on oppilaitoksen sisältä, opinto-ohjaajat. Opinto-ohjaajat saavat tutoreista ns. työparin. Valmistuneille tutoreille on oma koulutus, joka on ikään kuin palkinto. Tutorkoulutusten tarkoituksena on perehdyttää oppilaitokseen ja sen käytäntöihin ja harjoitella ryhmäyttämistä jne. Tutoreiden aktiivisuus riippuu tutkintoalasta. Luovissa joka yksikössä toimitaan eri tavalla, mutta Liperin yksikössä opiskelijapalvelut vastaa tutorkoulutuksesta. Tällä hetkellä kuitenkin opiskelijoiden aktiivisuus riippuu täysin opiskelijan omasta halusta osallistua, eli on pohdittava, miten opiskelijoita saataisiin paremmin motivoitua. Sataedussa koko koulutuskuntayhtymän tutorit ovat samassa koulutuksessa, joka toteutetaan oppilaitoksen sisällä. Tätä ovat vetäneet opinto-ohjaajat ja tutortoimintaa ja toiminnallisuutta on vedetty eri tutkintoalojen ja yksiköiden välillä, jolloin tekemisissä ollaan myös muiden kuin tuttujen opiskelijoiden kanssa. Haastavaksi sen kuitenkin tekee yksiköiden väliset pitkät välimatkat. Ajatuksena aina ei kannattaisi luoda uutta mallia, vaan ennemminkin pohtia, mitkä ovat ne haasteet, miksi asioita ei saada vietyä osaksi käytäntöä. Miten tutortoimintaa siis voitaisiin toteuttaa, millaisia työkaluja esimiehille ja toimijoille voitaisiin tutortoiminnasta tarjota,
3 (5) että sitä voidaan resursoida? Onko se arvokeskustelun paikka? Pitäisikö meidän muistioon lisätä koulutusten malliohjelmia tai tutorpassin malleja, josta voisi työstää omanlaista mallia? Tai antaa jaksokuvauksen valinnaisille? Lisäksi voisi pohtia TUTKE:n kannalta, mihin yhteisen tutkinnon osiin tämä malli taas voisi kuulua. Nyt ei kannata miettiä sisältöjä, vaan tavoitteita, mitkä ovat esim. tutortoiminnan tavoitteet, joihin pyritään (tästä on esim. Sedussa luotu malli). Tutortoimintaa voi kuitenkin olla painotuksista riippuen erilaista, joten painotus määrittää sen, mihin osaalueeseen suoritus arvioidaan. Se, mihin opiskelija osallistuu, määrittää sen, mihin hän saa suorituksia. Toisaalta haasteet ovat kuitenkin erilaisia joka paikassa, haaste voi olla kirjaamisten lisäksi myös yksinkertaisesti se, miten opiskelijoita saadaan motivoitua toimintaan. Sovittiin, että kehittämisryhmäläiset lähettävät tutorkoulutusten sisältöjä ja malleja merkintöjen keräämisestä Susannalle. Sähköinen passi suoritusten keräämiseen olisi miettimisen arvoinen asia, joku joka vie suoraan suorituksen oppilaitoksen omaan järjestelmään. Meidän kehittämisryhmän tehtävä on hakea se opinnollistamisen tapa, millä meidän sisällöt voidaan viedä osaksi oppilaitosten käytäntöjä. Opiskelijakuntatoiminta Opiskelijakuntatoiminnassa opiskelijat toimivat omaehtoisemmin. Pohdittiin erilaisia tapoja toteuttaa opiskelijakunnan toimintaa. Toisessa opiskelijoilla on opiskelijakunnassa enemmän vastuuta, toisessa taas toiminta on koordinoidumpaa. Tärkeää on se, että jos toiminnan vetäminen on yhden aktiivisen henkilön takana, toimiiko se ilman henkilöä, joka koordinoi sitä? Toiminta ajetaan helposti alas, jos se on yhden henkilön takana, mutta se pysyy, jos se opinnollistetaan. Uusien osaamisalueiden osalta on mietittävä, miten niitä suorituksia kerätään ja millä perusteella suorituksia myönnetään. Tapahtumat, kampanjat ja teemapäivät Luksiassa on kuntayhtymän hyvinvoinnin johtamisen vuosikelloon koottu teemapäiviä, tapahtumia ja kampanjoita sekä työturvallisuuteen liittyviä teemoja. Näin ollen nämä on saatu osaksi opetusta. Esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön viikolla lähihoitajaopiskelijat suunnittelee sisällön osana opintojaan. Koordinaattorina toimii opiskelijahuollon henkilöstö omissa toiminta-alueissaan. Omniassa on myös isoja tapahtumia ja teemapäiviä. Ideoinnin hoitaa opiskelijahuoltoryhmä ja aktiivi polun alla olevat yhdyshenkilöt (amissäätöö-hanke), ammattiopiston resursseista, vastaavat toimipisteen toiminnasta tutoreiden ja opiskelijakunnan kanssa. Sisällöt vaihtelevat toimipisteen tutkintoalojen mukaan. Opiskelijat saavat suoritukset henkilöltä, jolle toiminnan koordinointi on resursoitu. Sataedussa teemapäivät suunnitellaan oman työn ohella. Opiskelijakunta kytketään mukaan siten, että opiskelijakuntakoordinaattori on opiskelijakunnan tukena. Opiskelijakunta on kytketty teemapäivien järjestämiseen. Luovissa on vähän sama käytäntö, opiskelijahuolto vastaa toiminnan järjestämisestä. Olisi hyvä, että tämän kautta saataisiin esille, että teemapäivien järjestäminen on osa hyvinvoinnin tukemista. Miten tätä valinnaisuutta voisi kytkeä osaksi opintosuunnitelmaa? Pakollisiin opintoihin tätä ei saa kytkettyä. Organisaatioissa haaste voi olla se, että on kovan työn takana saada teemapäivä mahtumaan arjen hektisyyteen. Uuvuttaako arki vai onko syy se, ettei jakseta tehdä tutusta poikkeavaa toimintaa. Ongelma on ehkä se, että nämä kokonaisuudet ei löydy opetussuunnitelman sisältä. Miten motivoidaan henkilöstö? Tarkoitus ei ole tehdä asioista
4 (5) vaikeaa, onko näissä asioissa jotain, mitkä voi kytkeä osaksi opintoja? Loppujen lopuksi ainoa arkea ohjaava asia on opetussuunnitelma. Tapahtumien ja kampanjoiden osalta tavoite voisi olla, että ne ovat osa opintojen järjestämistä, eikä niitä opinnollisteta. Vuosikello on tästä sopiva esimerkki. Kerhotoiminta Kerhotoiminta toimii Omniassa niin, että opiskelijatoiminnan koordinaattori varaa tilat ja toiminta tapahtuu opintojen ulkopuolella, klo 16.00 jälkeen. Aluksi koordinaattori järjesti ja ohjasi toimintaa itse, mutta nyt on saatu myös ulkopuolisia ohjaajia, esimerkiksi työväenopiston puolelta. Kerhojen teemat kartoitetaan opiskelijakyselyn avulla, jonka kautta päätetään, mitä järjestetään (tanssikerho, sporttikerho, bändikerho, it-kerho, näytelmäkerho). Hankkeessa saatu rahoitus käytetään työväenopiston ohjaajiin. Jotkut kerhot ovat opiskelijoiden järjestämiä ja opiskelijat voivat osallistua työväenopiston ohjaamiin kerhoihin, joissa opiskelijat saavat opetusta ohjaamisesta ja voivat vetää kerhoja myös itse. Omniassa on myös kuntosali, jossa on valvomassa opiskelijoita, joilla on kuntosalikokemusta ja heidän kanssaan on tehty sopimukset kuntosalin vetämisestä. Sataedussa lukion opettaja tekee muutaman tunnin musiikkikerhon kanssa. Kerho alkaa vähän ennen kuin koulu loppuu, mutta jatkuu opintojen ulkopuolella. Soittimia on hankittu hankerahalla tai opiskelijat ovat tuoneet välineitä itse. Kerhosta on osallistuttu SAKUstarsiin. Kerhot ovat kaatuneet siihen, ettei ole ollut soittimien säilyttämispaikkaa, kokoontumispaikkaa on ollut vaikea löytää ja opiskelijoiden on ollut pitkien välimatkojen vuoksi vaikea jäädä opintojen jälkeen. Tavastiassa kuraattori ja asuntolaohjaaja vastaavat kurssien toteutuksesta ja ne on järjestetty opintojen ulkopuolella. Turussa bändikerhoja on opintojen ulkopuolella, mutta hankaluus on se, että kun toiminta on kouluajan ulkopuolella, tarvitaan lisäresursseja esim. vetäjän palkkaan. Osaossa kerhotoiminnassa on keskitytty opiskelija-asuntolatoimintaan. Näihin on saanut myös muut opiskelijat osallistua. Asuntoloissa on valmiina asuntolaohjaajat, jotka vetäjät toimintaa. Bovallius-ammattiopistossa toimii 6 kerhoa, jota vetää koulun tai asuntolan ohjaajat osana omaa työaikaa. Suurin osa kerhoista alkaa klo 16.00 jälkeen. Aktiivinen osallistuminen kerryttää vapaasti valittavia opintoja. Kerhotoiminta on paljon kiinni aktiivisesta vetäjästä. Jos aktiivisesti mainostaa opiskelijoille, niin sillä saa kerhoihin osallistujia. Kerhotoiminta voi motivoida opiskeluun ja opintojen suorittamiseen muutenkin. Vapaa-ajantoiminnalla voidaan ehkäistä keskeyttämistä. Jos tarjonnassa on jotain, jonka kynnys ei ole liian korkea, toimintaa on helppo myydä opiskelijoille. Työkykypassi Omniassa ammatillisten opintojen osalta esim. sosiaali- ja terveysalalta saa suorituksia. Eli ammatin työkykyvalmiudet ovat se, mihin suorittaminen kaatuu, koska tätä osuutta ei järjestetä tai sitä opinnoissa ei ole. Keudassa alkoi Keskuspuiston kanssa uusi hanke, jossa jatketaan työkykypassin eteenpäin viemistä niissä, minne se ei ole juurtunut. Hämeenlinnassa on purettu kaikki ammatillisten aineiden osat ja katsottu, millä asioilla voidaan tukea työkykypassin suorittamista. Omniassa ja Keudassa on luotu osiot liikuntaan ja terveystietoon, jotka suorittamalla työkykypassi saadaan suoritetuksi.
5 (5) Työkykypassin suorittaminen toimii ja suorituksia kirjataan, mutta ongelma on se, että työkykypassi on jäänyt osaksi liikunnan opetusta. Saako työkykypassissa suoritukset vähän liian helposti kasaan? Passin suorittamisesta pitäisi saada jotakin ekstraa muihin verrattuna. Passin suorittaminen on paljon kiinni niistä henkilöistä, joiden kautta sitä aikoo viedä eteenpäin. Tuoko sen suorittaminen henkilöstölle liikaa vaivaa ja työtä? Vuodesta 2006 on vain 1200 suoritusta merkitty rekisteriin ja tämä on valtavan pieni määrä verrattuna siihen, kuinka paljon nuoria valmistuu. Työkykypassi on hyvä asia, mutta jos se ei ole toimintaa ohjaavissa rakenteissa, sen suorittaminen jää vähäiseksi. 4 Jatkotyöskentelystä sopiminen Sovitaan jatkotyöskentelytavasta kerättyjen mallien suhteen. Mallien täydentäminen ja niistä yhteenvedon kirjoittaminen = suositukset koulutuksen järjestäjille? Ensi kokouksessa päätetään se, miten näistä halutaan jatkaa. Nyt on saavutettu se, mitä näiltä käytännöiltä halutaan. Opinnollistamiseen liittyviä käytäntöjä voi halutessaan lähettää vieläkin sähköisen lomakkeen kautta. Toinen asia on miettiä, miten henkilöstö saadaan motivoitua tähän toimintaan. Liitetään myös SAKUStarsien järjestäminen koottaviin hyviin käytäntöihin. Susanna kokoaa yhteen nyt kerätyistä hyvistä käytännöistä ajatukset opinnollistamisesta. 5 Muut asiat Juhlavuosirahaston stipendihaun aikataulu Stipendien osalta kommentointiaikaa ja tutustumista hakemuksiin on 5.-6.5. ja puhelinpalaveri asiasta klo 9.00 7.5.2014. SAKU ry järjestää yhteyshenkilötapaamisen tänä keväänä 20.3. Kuopiossa ja 25.3. Oulussa. Opiskelijaparlamenttiin voi ehdottaa jäseniä vielä helmikuun loppuun asti. 6 Seuraavan kokouksen päättäminen Loppukevään 2014 tapaamisen ajankohdasta sopiminen Seuraava kokous on 9.5.2014 klo 10.00-15.00, SAKU ry:n toimistolla.