PUDASJÄRVEN ASIOISTA KERTOVA, PUOLUEISTA RIIPPUMATON, PAIKKAKUNNAN OMA KAUPUNKILEHTI 22.5.2013

YKKÖSOSOITTEETON KAIKKIIN PUDASJÄRVELÄISIIN TALOUKSIIN JA YRITYKSIIN Juha Rauhala valittiin kirkkoherraksi s. 4 Tuleeko Pudasjärvestä kahden kansallispuiston kaupunki? s. 5 PUDASJÄRVI-lehti nro 21 2013 PUDASJÄRVEN ASIOISTA KERTOVA, PUOLUEISTA RIIPPUMATON, PAIKKAKUNNAN OMA KAUPUNKILEHTI 22.5.2013 http://www.pullapirtti.fi/index.php?p=tuotetiedot&groupid=29&id=537 DISTUSAINE KEVYT SNACK NAKKI 280g MENTOS JA MELLER PATUKAT WC-KUKKA PUH- PIETARILANTIE 48, PUDASJÄRVI P. 08-822726, TYÖKALUOSASTO 040 189 7399 AVOINNA MA-PE 9-19, LA 9-18, SU 11-18 Tarjoukset nähtävillä myös www.pudasjarvi-lehti.fi pirtti limppu siivutettu 500 g 1,59pss atrilli grillimakkara 700 g 2 pkt 4,50 grillikinkku- ja kalkkunaleike 200 g 2,49pkt uutuus! uutuus! maukas kierrepitko 450 g 3,99pitko ViljaporsaaN pintamaustetut ulkofileepihvit 600 g - pippuri - paprika grandi mehujää - vadelma - cola 3 kpl 5,49pkt 1,00 60 g BoDY 8,90 FarkkuCaprit 25,80 19,90 7,90 VauVaN Housut 9,30 miesten ruutucaprit lasten trikoocaprit alk. lasten trikoomekko 12,90 NaisteN Caprit 19,95 5,90 puutarhasandaalit lasten aikuisten miesten kiroileva siili t-paita 5,90 4,50 alk. Varaa aikasi silmälääkäri Markku Teiramaalle. Lääkäriajat: to 23.5., to 30.5. ja to 6.6. Kauppatie 5, 93100 Pudasjärvi P. 040 821 1819 Avoinna: Ma-To klo 9-17, Pe 9-16, La suljettu Tervetuloa puutarhan 20-vuotis juhlaan! VIETÄMME NE PUUTARHAPÄIVIEN MERKEISSÄ 24.5.-26.5. PE-SU! ORVOKKITARJOUS 10 kpl 7,- 20 kpl 10,- Kesäiset ISOT AMPPELIT 20,- Komeat PELARGONIAT 4 kpl 18,50 Kestävät MARKETAT (pun, kelt, valk.) 4 kpl 18,- Yrttikulhot 5,90 Supersuosittu MILJOONAKELLO 4 kpl 20,- Tuuheat PETUNIAT 10 kpl 10,- LOBELIA 10 kpl 12,- Istutustöihin Kekkilän kestolannoitettu AMPPELIMULTA 50l 20,- / 3 pss Perjantaina: - Kekkilän edustaja Sari Karvonen koristelee puutarhavihervajan klo 11-15, tule kyselemään tuotteista! - Askartele Hilkka Anttilan opastuksella kesän risukoriste klo 10-13 (kaikille tarvikkeet ilmaiseksi) PUDASJÄRVEN PUUTARHA KUKKAHUONE OY Tuotantotie, 93100 Pudasjärvi. P. (08) 824 335 OMENAPUITA (rajoitettu erä) 20,- KAIKKI KORISTEPENSAAT 3 kpl 20,- MONIVUOTISET KUKAT -20% MEHITÄHTIMIX (6 kpl) 15,- Kanadalaiset pensasruusut 16,50 MARJAPENSAAT, HAVUT JA HYÖTYKASVIT! Kaikki tarjoukset voimassa vain 24.5.-26.5.2013 Perjantaina ja sunnuntaina kahvitarjoilu! Lauantaina perinteiset lättykahvit! Tervetuloa herkuttelemaan kukkaloistoon! Avoinna joka päivä MA - PE 8-20 LA-SU 9-18 myydään TAI VUOKRATAAN 3 h + k 74,5 m 2 Pudasjärven keskustassa. Saneerattu valoisa huoneisto, ensimmäinen kerros, putkiremontti tehty talossa, vapaa heti. Hinta vain 43 000 (60 000 velaton). Esittely to 30.5. kello 13.00-14.00. Omistaja paikalla, tule tarjoamaan! Tiedustelut puh. 0400 522 501 Lue Pudasjärvilehti netistä www.pudasjarvi-lehti.fi On aika juhlien... MIESTEN JUHLAKENKÄ TopMan Tarjous HAJAKOKOJA TYTTÖJEN JA NAISTEN SANDAALEJA Alk.15,- 79,- Juhlasandaali 59,50 HYVÄ VALIKOIMA JUHLA-ASUJA ja LAUKKUJA valkoinen ja musta NAISTEN AVOKAS 39,50 SATIINI- AVOKAS beige 59,80 KUKKA- BALLERIINA 24,90 TYTTÖJEN JUHLAKENKÄ valkoinen 28,50 Ranuan Kenkätalo Avoinna Ma-Pe 9.30-17.00, La 9.00-13.00 Keskustie 1, 97700 Ranua, puh. (016) 355 1002

2 nro 21 Kiitos lepopäivästä! Istun ulkona, kahvikuppi kädessäni ja kasvoilleni puhaltaa vieno tuulen henkäys. Aurinko paistaa lämpimästi ja linnut visertää. Katseeni kiertää ympäristössä. Näen puiden puhjenneen lehteen, nurmikon vihertävän ja raparperin nousseen maasta. Mieleni ja sydämeni valtaavat lämpö ja kiitollisuus. Kuinka kaunis ja ihmeellinen onkaan Luojan luoma maa. Tällaisena hetkenä on hyvä pysähtyä aistit avoimena; haistella, maistella, tuntea, kuulla ja nähdä kaikki ympärillä oleva. Jumalan kädenjälki näkyy kaikkialla. Raskaan työviikon jälkeen tuntuu ihanalta pysähtyä luvan kanssa nauttimaan elämästä, huomata ympärillä oleva luonto ja kerätä voimia tulevia koitoksia varten. Nöyrästi pyydän Jumalalta viisautta tulevaan viikkoon, jotta osaan kohdella työkavereitani ja muita läheisiäni kunnioittavasti sekä ystävällisesti. Toivon, ettei sanani satuttaisi ketään, eikä tekoni sorra muita. Kiitän jumalaa hänen rakkaudestaan ja armosta. Kiitos lepopäivästä, jolloin on aikaa pysähtyä, antaa hengityksen tasaantua ja kohdata Sinut Jumalani. Kiitos kun saan tässä olla, kiitos kun saan levähtää. Kiitos kun saan voimaa, jolla opetella elämään. Halleluja, halleluja, halleluja, halleluja. (Elämä on nyt, Pekka Simojoki ja Anna-Mari Kaskinen) Suvi Kipinä lastenohjaaja Kurenalan koulun rehtori Marja-Leena Törrö täyttää keskiviikkona 22.5. 60 vuotta. - En juhli merkkipäivääni. Toki työkavereille tarjoan kahvit työpaikallani Kurenalan koululla. Kaupunginvaltuuston kokouksessa häntä muistettiin myös maanantaina 20.5. kukkasin sekä kaupungin standaarilla. Törrö on kaupunginvaltuuston jäsen sekä viranomaislautakunnan varapuheenjohtaja. Elämäntyönsä puolesta hän on tullut tutuksi Kurenalan koulun luokanopettajana ja nykyisin rehtorina. Marja-Leena on itse Rovaniemeltä kotoisin ja tutustui Oulussa niin ikään luokanopettajaksi opiskelevaan Kirkolliset ilmoitukset Pudasjärvi Kaatuneitten muistopäivän seppeleet Viime sunnuntaina 19.5. oli Kaatuneitten muistopäivä, jonka merkeissä sunnuntaimessun päätteeksi lähetettiin seppelpartio Pudasjärven Törrö 60 v: Oppilaat ovat minulle elämän suola Kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 20.5. Marja-Leena Törröä muistettiin merkkipäivän johdosta kukkasin. Kuva Heimo Turunen. Messu seurakuntakodissa su 26.5. klo 10.00, Jaakko Sääskilahti, Elisa Ojala. Diakonia: Tonni yhteisvastuulle kilot pois kampanja tuotti huikeat 79 euroa yhteisvastuukeräykselle. Kuuloyhdistyksen kerho seurakuntakodissa ti 28.5. klo 11.00, mukana järjestösihteeri Paula Ojala Kesäkahvila avataan 5.6. klo 12.00 Kanttorilassa (kirpputoritila). Tervetuloa pullakahville ja tapaamaan tuttuja. Kahvista ja pullasta on vapaaehtoinen maksu. Päiväkerhoon ilmoittautuminen ma 27.5. klo 9.00- mieheensä Pekka Törröön. Vuonna 1975 Marja-Leena muutti Pudasjärvelle, ja siitä lähtien Marja-Leena on toiminut Kurenalan koululla luokanopettajana. Hän kertoo, että on syksyllä jäämässä virastaan eläkkeelle. Työintoa olisi piisannut, mutta hän koki terveydellisistä syistä tarvetta jättäytyä pois virastaan. - Pudasjärvellä on ollut hyvä asua ja on ollut hienoa, että on pyydetty moneen mukavaan asiaan mukaan. Kurenalan koululla on ollut alusta lähtien loistavat työtoverit. Noviisina kokeneemmat opettajat tukivat ja neuvoivat minua ihanasti. Työ on myös pidetty mielenkiintoisena ja hedelmällisenä kehittämällä opetusta ja yhteistyökuvioita vuosien varrella, kertoo Marja-Leena. - Oppilaat ovat minulle elämän suola, ja yhteistyö vanhempien kanssa on ollut erittäin antoisaa. Tosin kouluelämä on muuttunut ajan myötä paljon. Vuonna -75 tuntui 38 oppilaan luokka jopa helpommalta, mitä nykyisin 20 oppilaan kokoinen luokka. Näin se elämä ja ihmiset muuttuvat, ja niin tietysti pitääkin, Marja-Leena naurahtaa. Vapaa-aikanaan Marja- Leena on luottamustoimien lisäksi intohimoinen kuorolaulun harrastaja. Vox Margarita -kuorossa laulaminen on ehdottomasti tärkeä henkireikä arjessa. Tällä viikolla kuoro lähtee Viron kiertueelle. Neljän päivän matkalla 15.00, puh. 040 571 4629/ Sirpa Outila. Huom! Sivukylien päiväkerhoryhmät toteutetaan kevään ilmoittautumisten perusteella. Rauhanyhdistykset: Yli-Livon kesäseurat Petäjärinteellä la 25.5. klo 19.00 ja su 26.5. klo 12.00 ja 18.00 (Raimo Ollila, Jussi Karjula). Lauluseurat Sarakylän kappelissa su 26.5. klo 19.00. Seurat Kurenalan ry:llä su 26.5. klo 17.00 (Urpo Luokkala, Simo Kinnunen). Kastettu: Kaarlo Ossian Klasila sankarivainajien sekä Vapaussoturien muistomerkille. Paavo Pikkuaholla oli Pudasjärven Sotaveteraanien, Sotainvalidien ja reserviläisten seppele, Esko käydään laulamassa kolmessa eri kirkossa. Reissun vuoksi hän jättää syntymäpäiväjuhlallisuudet vähemmälle. Koulussa juodaan kakkukahvia henkilökunnan kesken ja lähipiirin voimin saatetaan myös kahvitella. Eläkesuunnitelmistaan Marja-Leena vihjaa aikovansa tehdä väitöskirjansa Lapin yliopistossa valmiiksi. Aineisto on ollut jo pitkään kasassa, ja haastattelut tehtynä, mutta vielä varsinainen väitöstyön kirjoitusvaihe on edessä. Muita tarkempia suunnitelmia ei ole. Syksyllä kun illat pimenevät, Marja-Leena aikoo jälleen kaivaa puikot esille ja neuloa paljon sukkia. Kaikkiaan hän jää eläkkeelle hyvillä mielin: - Tästä alkaa taas uusi elämänvaihe, Marja-Leena iloitsee. Jenny Kärki www.pudasjarvenseurakunta.fi Ahosella ja Vesa Riekillä Pudasjärven kaupungin ja Pudasjärven seurakunnan seppele. PUDASJÄRVI -lehti Korpitie 6 93100 Pudasjärvi Avoinna: Korpitiellä ma-pe klo 8-16 ja sopimuksen mukaan www.pudasjarvi-lehti.fi lehti@pudasjarvi-lehti.fi Julkaisija: Pudasjärvi-lehti Oy Sivunvalmistus VKK-Media Oy Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy Kajaani Päätoimittaja Heimo Turunen 0400 385 281 lehti@pudasjarvi-lehti.fi Myyntineuvottelija Sirkka-Liisa Tuomaala toimisto@pudasjarvi-lehti.fi 040 195 1732 Sivunvalmistus Eila Lahtinen, toimitusjohtaja eila.lahtinen@vkkmedia.fi Sivunvalmistus Katariina Niemitalo 050 382 6585 toimitus@vkkmedia.fi Toimittaja Jenny Kärki 040 910 0852 jenny.karki@vkkmedia.fi Myyntineuvottelija Markku Kemppainen 050 382 6585 markku.kemppainen@ vkkmedia.fi Myyntineuvottelija/ toimittaja Pertti Kuusisto 050 313 6344 pertti.kuusisto@ vkkmedia.fi Ilmoitushinnasto: Etusivu 1,70 /pmm. Takasivu 1,50 /pmm. Sisäsivut 1,40 /pmm. Hintoihin lisätään alv 24%. Lehden sivulla on 6-palstaa Palstakoot: 1p 40 mm 2p 83 mm 3p 127 mm 4 p 170 mm 5 p 214 mm 6p 257 mm 1 sivu 257x355 mm Pudasjärvi-lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston toivotaan olevan toimituksessa viimeistään maanantaina. Virheestä, joka johtuu esim. epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä lehti ei vastaa. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisesta sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun maksun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä lehdelle 8 vrk:n kuluessa ilmestymispäivästä. Jakelu: Taloudet ja yritykset Pudasjärven alueella. Tilaushinta muualle 12 kk 53,00 Hinta sisältää alv 10%. YRITTÄJÄ! Ota yhteyttä ja kysy tarjousta ilmoittelusta. Pudasjärvi-lehti jaetaan viikottain joka talouteen ja yritykseen Pudasjärvellä. Pudasjärvi-lehti Oy on Pudasjärven Yrittäjät ry:n jäsenyritys

nro 21 PUDASJÄRVI ILMOITA PUDASJÄRVI-LEHDESSÄ -lehti 22.5.2013 LEHTI JAETAAN PUDASJÄRVELLÄ JOKA KOTIIN PUDASJÄRVI-lehti Jokihelmisimpukka eli raakku on vesistöjen tehokas puhdistaja Huom. Kotitalousvähennysoikeus. Pudasjärven kaupungintalolla oli keskiviikkona 8.5. tarjolla mielenkiintoista tietoa monelle tuntemattomasta, Pudasjärvelläkin joki- ja purovesistöissä esiintyvästä jokihelmisimpukasta eli raakusta. Suomessa raakku on suojeltu luonnonsuojelulailla ja se on luontolajina määritelty erittäin uhanalaiseksi. Raakkukantojen elvyttämiseksi parhaimpia mahdollisuuksia on Iijoen vesistöalueella. Päivän aiheesta olivat kertomassa Metsähallituksen luontopalveluista Pirkko-Liisa Luhta, Panu Oulasvirta ja Mervi Laaksonen sekä Jyväskylän Yliopistosta Jouni Taskinen. Paikalla oli vajaa parikymmentä asiasta kiinnostunutta kuulijaa, joiden joukossa muun muassa paikallisten kalastuskuntien edustajia sekä metsätalouden ja turvetuotannon ammattilaisia. Raakkuasiantuntijat painottivat, että raakut toimivat elinympäristössään joessa tai purossa vesistön merkittävänä biologisena veden puhdistamona. Yksi raakku suodattaa vettä noin 50 litraa vuorokaudessa. Livojoen kokoisessa vesistössä joen raakkukannan koko voisi ihanneolosuhteissa olla vähintään miljoonia yksilöitä. Koko Iijoen vesistöalueella tunnettujen raakkuesiintyminen laskennallinen arvo on yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Viime kesänä Iijoen alueelta löydettiin yhtenä päivän viisi uutta raakkupuroa, joiden arvo on noin yhdeksän miljoonaa euroa. Täl- lä hetkellä raakkua tiedetään esiintyvän Iijoen vesistössä noin 27 purossa ja joessa. Muitakin raakulle sopivia vesistöjä löytyy, mutta esimerkiksi Iijoen pääuomasta tietoja raakun esiintymisestä ei ole. 90-luvun alussa Livojoen raakkukannan kooksi arvioitiin vain noin 10 000 yksilöä. Raakku viihtyy voimakkaassa virrassa, puhtaassa ja viileässä vedessä. Mikäli elinvoimainen raakkukanta heikentyy, se näkyy haitallisesti vesiluonnossa ja jopa koko ekosysteemi muuttuu. Raakku on herkkä ympäristön muutoksille, kuten vesien rakentamisen ja ojitusten aiheuttamalle kiintoainekuormitukselle, ympäristömyrkyille sekä veden rehevöitymiselle. Esimerkiksi uudisojitusten ja turvetuotannon seurauksena vesistöön voi päästä sellaisia kiintoaineita, jotka tukehduttavat vesistön pohjalla elävät nuoret raakut. Heikentynyt veden laatu ja pohjalle kertyvä kiintoaine voi vaikuttaa myös haitallisesti vesistössä elävien raakun tarvitsemiin lohikalakantoihin. Luonnonpurossa tiheä raakkuesiintymä, kuva Pirkko- Liisa Luhta. Kevään 2013 ylioppilaat Jyväskylän Yliopiston Jouni Taskinen havaitsi taimenen kiduksiin tarttuneita raakun toukkia. Livojoen lohikannat elvytettävä Raakku vaatii, että vesistössä on riittävän vahva ja oikea isäntäkalakanta. Alkuperäiset taimenkannat ovat tärkeitä, koska ne ovat parhaiten sopeutuneet elämään paikallisen simpukkakannan kanssa. Raakku elää toukkavaiheessa loisena taimenen tai lohen kiduksilla, mistä se kehittyessään irrottautuu ja vajoaa uoman pohjalle. Laji on erittäin pitkäikäinen, yksilöt voivat elää jopa 120-vuotiaaksi. Vanhimman, 280-vuotiaan raakkuyksilön löytö on tehty Ruotsista. Useimmiten isäntäkalana tulee olla taimen. Tästä poiketen tutkijat selvittivät taimen- ja lohikannan sumputuskokeilla Pudasjärvellä ja Taivalkoskella vuosina 2011-2012, että Livojoessa elävä raakkukanta vaatii lohen olemassaolon. Euroopassa on tiedossa Livojoen lisäksi vain yksi joki, jonka raakkukannan tiedetään olevan riippuvainen lohista. Livojoen osalta tutkijat ovatkin todenneet, että joen lohikannan palauttamiselle on entistä vahvemmat perusteet ja tarvittaviin toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä pikaisesti. Raakkukantojen elvyttämistä on tutkittu myös hyödyntäen kalanviljelyn keinoja. Laitoksella raakun glokidiotoukkia on laskettu altaisiin, jossa on lohia tai taimenia,. Toukat ovat tarttuneet kalojen kiduksiin ja seuraavana keväänä kalat on voitu istuttaa samaan veteen, mistä raakutkin ovat peräisin. Jyväskylässä raakkuja on onnistuttu kasvattamaan myös laboratorio-olosuhteissa. Raakusta jaetaan tietoa tärkeille sidosryhmille Suomessa on tällä hetkellä meneillään kaksi jokihelmisimpukkaan liittyvää kehitys- ja tutkimushanketta. Molempien hankkeiden päätoteutuksesta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut ja tärkeimpänä tavoitteena on jokihelmisimpukkakantojen elvyttäminen ja parantaa eri toimijoiden tietoisuutta raakun merkityksestä. Vaikka raakku on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi, siltä vielä puuttuu valtakunnallinen suojeluohjelma. Mikäli joku arvelee havainneensa jossakin Pudasjärvellä esimerkiksi puron pohjalla raakun, asiantuntijoiden neuvojen mukaan siihen ei pidä koskea. Havainnosta kannattaa ilmoittaa viipymättä Metsähallituksen luontopalveluyksikköön Pirkko-Liisa Luhdalle tai Eero Moilaselle. Pertti Kuusisto Pudasjärven lukiosta valkolakin saa 36 ylioppilasta Blomster Anniina, Ervasti Henri, Heikkilä Karri, Huhta Janne, Huhtela Matias, Hämäläinen Klaus, Jussila Aleksi, Karppinen Sinimaaria, Keränen Juho, Kipinä Juho-Antti, Koivuluoma Lauri, Kokko Eeva-Leena, Kokko Sanna, Kortetjärvi Jenna, Kuosmanen Emilia, Lamminkangas Maria, Lauhikari Ruusa, Lauhikari Sanna, Liukko Elisa, Luhta Hely, Luokkanen Sakke, Luukkonen Krista, Nevakivi Sofia, Partanen Kalevi, Pihlaja Harri, Puro Henna, Sharker Sara, Sutinen Johanna, Tauriainen Sari, Tervonen Jaakko, Tihinen Kati, Timonen Meri, Timonen Miikka, Timonen Ríikka, Tuomaala Eetu, Valkola Eveliina ONNEA UUSILLE YLIOPPILAILLE! Ensiviikon tiistaina Pudasjärvi ABC Taivalkoski ABC Kuusamo Hotelli PAINO ALAS PYSYVÄSTI! P. 0400 198 700 Cambridge - BUSSI 9-12 13-15 16-19 Ennen -25 KG www.cambridgeohjelma.fi 3 TAIJA VESIKATTOREMONTIT ammattitaidolla P. 045 866 7774 KANNOT POIS TEHOKKAALLA JYRSIMELLÄ. Puh. 040 822 4983 HEPPAKURSSIT PUDASJÄRVELLÄ / Erkki Riihijärvi KAIKENLAISET sivunvalmistus- ja painopalvelut kauttamme VKK-Media Oy Pudasjärvi-lehti Oy Esitteet Tabloid -lehdet Omakustannekirjat Valokuvauspalvelut (yrityskuvaukset, häät, hautajaiset, rippikuvaukset, syntymäpäivät, kastejuhlat...) Puh. 0400 385 281 vkkmedia@vkkmedia.fi www.vkkmedia.fi www.pudasjarvi-lehti.fi Hiustenhoitotuotteet -50% Kampaamokalusteita edullisesti! tuolit, peilit ym. KAMPAAMO RIITTA Toritie 1, p. 0400 321 201 Heppakursseilla kesäpäivät vietetään ratsastaen ja opetellen niin hevosen hoitoa kuin tallitöitäkin. Aloittelijoiden heppakurssi 3.6-4.6.2013, klo 10.00-14.30 Edistyneiden heppakurssi 5.6.-6.6.2013, klo 10.00-14.30 Kurssien hinta 80, joka sisältää lounaan koululla. Ilmoittautumiset viimeistään ke 29.5. Marjut Mertala 010 272 3975. Kurssit järjestää OSAO yhteistyössä Pudasjärven 4H:n kanssa

4 nro 21 Juha Rauhala valittiin kirkkoherraksi Äänestypäivä oli aurinkoinen. Vs. kirkkoherra Kimmo Helomaa selosti äänestyksen sääntöjä, taustalla vaalivirkailijat odottamassa ensimmäisiä äänestäjiä. Terttu Laakkonen kertoi käyneensä äänestämässä 70-ikävuotensa aikana jokaisessa kirkkoherran vaalissa, lukumäärää hän ei yht äkkiä muistanut. Äänestyslippua leimaamassa Heikki Turves. Pudasjärven seurakunnan kirkkoherraksi valittiin sunnuntaina 19.5. toimitetussa kirkkoherranvaalissa Taivalkosken seurakunnan kirkkoherra Juha Rauhala. Ääniä hän kokosi 866. Kirkkoherraksi myös ehdolla ollut Sodankylän seurakunnan kappalainen Markku Kanniainen sai 583 ääntä. Vaalissa annettiin yhteensä 1454 ääntä, josta äänestysprosentiksi tuli 23,3. Ennakkoäänestys oli vilkasta, sillä ennakkoon ääniä annettiin 862. Varsinaisena äänestyspäivänä vaalit alkoivat kaatuneitten muistopäivän messun jälkeen ja päättyivät klo 20. Messussa oli mukana 104 henkeä. Rippikoulusalissa toimitettavan vaalin alkamisvalmistelut veivät aikaa vajaat puoli tuntia ja ensimmäinen seurakuntalainen pääsi äänestämään klo 11.40. Vs. kirkkoherra Kimmo Helomaa selosti aluksi äänestyksen kulkua. Äänestyspaikkaa osoittava kyltti pystytettiin pihalle, äänestyshuoneen oven kummallekin puolelle teipattiin äänestyspaikkaa osoittavat ja ehdokkaana olevien nimet sisältävät julisteet. Ensimmäiset kaksi äänestäjää tarkistivat vielä, että ääni- uurna oli tyhjä. Vaalivirkailijoilla oli kolme eri paikkaa nimien aakkosjärjestyksen mukaan, jossa äänioikeus tarkistettiin ja annettiin äänestyslippu. Pikku alkuruuhkan jälkeen seurakuntalaisia kävi äänestämässä päivän mittaan tasaisesti. Äänestyksen tulos saatiin selville klo 22 ja tulos laitettiin heti seurakunnan sivulle nettiin. Ensimmäiseksi kuitenkin äänestystuloksen selvittyä vs. kirkkoherra Helomaa kertoi tuloksen paikalle saapuneelle Juha Rauhalalle ja soitti samalla Markku Kanniaiselle Sodankylään. Juha Rauhala aloittaa tämän hetken tiedon mukaan kirkkoherran viran hoitamisen Pudasjärvellä ensi syyskuun alkupäivinä. Vs. kirkkoherra Kimmo Helomaa hoitaa virkaa heinäkuun loppuun saakka. Hänen lähtöjuhla on sunnuntaimessun yhteydessä 4.8. Heimo Turunen Ensimmäiset äänestäjät tarkistivat, että äänilippujen uurna oli tyhjä. Juha Rauhala valittiin kirkkoherraksi 866 äänellä. Markku Kanniainen sai 583 ääntä. Maire Puhakka laittoi seurakuntakeskuksen pihalle äänestyspaikkaa osoittavan kyltin. Alla: Äänten laskeminen alkamassa. Uurnan tyhjennyksessä mukana Eija Ikonen, Sinikka Pietilä, Jorma Alatalo, vs. kirkkoherra Kimmo Helomaa sekä Tauno Kujala. Kuva Terttu Salmi. Vaalikeräys oli yhteisvastuun hyväksi, johon osallistumassa äänestämisen jälkeen Soini ja Maire Juujärvi. Irma Inget oli vaalikeräyksen valvontavuorossa. Hän kertoi olevansa yhteisvastuu-ihminen henkeen ja vereen saakka. Keräystä hän on suorittanut useiden vuosien ajan Mursunsaaressa.

nro 21 5 Tuleeko Pudasjärvestä kahden kansallispuiston kaupunki? Olvassuon kansallispuiston perustamisselvityksen teko on aloitettu. Metsähallitus on tavannut kevään mittaan eri sidosryhmien edustajia ja viime viikolla tiistaina 14.5. järjestettiin Pudasjärven yleisötilaisuus. Seurakuntatalolla asiasta kiinnostuneita oli paikalla reilut 30 henkilöä. Selvitystyöryhmä oli tiedottanut jo ennakkoon toivovansa kannanottoja kansallispuiston perustamiseen yleensä ja ajatuksia miten mahdollista kansallispuistoa tulisi kehittää. Pudasjärvellä, Utajärvellä ja Puolangalla sijaitseva Olvassuon Natura-alue on yksi neljästä ympäristöministeriön valitsemasta alueesta Suomessa, joiden soveltumista kansallispuistoksi selvitetään tänä vuonna. Puiston alustavana rajauksena on ollut valtion maa-alueista koostuva Olvassuon Naturaaluekokonaisuus, pinta-alaltaan 27 000 hehtaaria, joka jakautuu useisiin eri tyyppisiin suojelualueisiin. Pohjois-eteläsuunnassa alueen koko on noin 27 km ja itälänsisuunnassa noin 25 km. Aluerajauksen sisällä sijaitsee myös nykyinen Olvassuon luonnonpuisto, jota ei liitettäisi kansallispuistoon. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Matti Hovi Metsähallituksen luontopalveluista ja illan aiheesta kertoivat myös kansallispuistoesityksen tehneen Pohjois-Pohjanmaan Liiton edustaja Ismo Olvassuon kansallispuistoselvitys kiinnosti kuulijoita. Karhu, ja ympäristöministeriön kommenttipuheenvuoron käyttänyt ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander. Paikalla oli myös asiantuntijoina Olvassuon selvitystyöryhmän jäseniä, jonka vetäjänä toimii Eevamaria Harala Metsähallituksesta. Alustusten jälkeen käytiin keskustelua yleisöä kiinnostavista aiheista ja kysymyksistä. Metsästysasioista kiinnostuneita paikalla oli muun muassa Pudasjärven riistanhoitoyhdistyksestä Mika Timonen ja Mikko Lehtola sekä Metsästäjäliiton Pohjois-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Asko Lampinen. Metsästyksen harrastajien keskeisin huolenaihe on metsästysoikeuden säilyminen. Laaja, erämäinen alue tarjoaa mahdollisuuden harrastaa metsästystä perinteisillä tavoilla, sopivan kaukana teistä ja asutuksesta. Seudulla metsästetään metsäkanalintuja, hirviä ja metsähanhia, todettiin keskusteluissa. Kaikissa kunnissa alue on osa kuntiensa lupametsästysaluetta, lisäksi Pudasjärvellä ja Puolangalla on paikallisilla vapaa metsästysoikeus. Luonnonpuistossa metsästys on kokonaan kielletty. Paikallisten asukkaiden hyväksyntää selvitetään Pudasjärvellä Sammakkosuon lintutornin vieressä sijaitsee laavupaikka. Kuva Metsähallitus. Pohjois-Suomen Erämessut Ouluhallilla järjestetään 23.- 26.5. 10. kerran eli juhlamessut ovat tulossa. Messujen näytteilleasettajille varattu alue on suurempi kuin edellisenä vuonna, huolimatta vallitsevasta taantumasta. Pohjois-Suomen Erämessuista on muodostunut eräalan ykköstapahtuma Pohjois-Euroopassa. Se on suurin messutapahtuma pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa, maa- talousnäyttelyitä huomioimatta. Mukana ovat kaikki johtavat alan yritykset. Maahantuojat ovat omilla brändiosastoillaan ja alan vähittäiskauppiaat tarjoavat messuja varten hankkimiaan tuote-eriä, jotka ovat laadukkaita ja edullisia. Messuilla on laaja luontomatkailun tarjonta; siellä on muun muassa Lappi, Kainuun alue sekä Rokuan alue edustettuina. Myös Pudas- Selvitystyöryhmän edustajat totesivat metsästysoikeuden säilymisestä, että kansallispuiston perustamiselle täytyy olla paikallisten ihmisten, kuntien ja sidosryhmien yleinen hyväksyntä. Asiantuntijat totesivat, että metsästyksen järjestämisessä voitaisiin keskustella esimerkiksi samanlaisista järjestelyistä, kuin mitkä ovat käytössä Syötteen kansallispuiston alueella. Kysymykseen, tulisiko Utajärven alueille samanlaiset metsästysjärjestelyt, kuin Pudasjärvelle ja Puolangalle, jäi vastaus odottamaan tulevia aikoja. Mikäli metsästys kokonaan kiellettäisiin, niin perustamista vastustaisi laaja joukko paikallisia ihmisiä ja eri toimijoita. Näin ollen kansallispuistolle ei olisi yleistä hyväksyntää ja silloin kansallispuiston suunnittelu pysähtyisi tähän selvitykseen. Eli selvitys tehdään joka tapauksessa, mutta selvityksen Erämessuilla 10-vuotisjuhla järven ja Ranuan alueiden palvelut ovat hyvin esillä. Juhlamessujen ohjelma on erityisen monipuolinen ja tasokas. Messut avaa torstaina 23.5. messujen suojelija emeritusmaaherra Eino Siuruainen. Vierailevista yhteiskunnan vaikuttajista esimerkiksi SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä pitää perjantaina 24.5. päivän puheenvuoron. Samana päivänä käyttää puheenvuoron Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen. Lauantaina 25.5. käyttää päivän puheenvuoron puolestaan Pohjois-Suomen AVI:n ylijohtaja Terttu Savolainen, joka käsittelee naisten metsästysharrastusta. Samana päivänä esitellään Läänin Allit - metsästysseura, jossa on noin 15 naisjäsentä. Sunnuntaina päivän puheenvuoron käyttää keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Ilmaisilla messuluennoilla kuullaan ja nähdään ta- tulos voi olla, että lakien suomissa rajoissa ei kansallispuistoa alueelle kannata/haluta perustaa. Keskusteluissa todettiin, että mahdollisen kansallispuiston alueella poronhoito voisi jatkua normaalisti ja metsätaloutta puistoasia koskisi vain valtion maa-alueilla. Yleisökeskusteluissa tuotiin myös esille, että suomaisemissa viihtyvät marjastajat ja ulkoilijat tarvitsevat ympäristöjä, missä ei tarvitse pelätä metsästystä ja ammuntaa. Asiantuntijat kertoivat, että alueen reittejä ja taukopaikkoja käyttää vuosittain noin 3000 5000 kävijää. Pääosa käyttäjistä on metsästäjiä, marjastajia ja omatoimiretkeilijöitä. Tällä hetkellä retkeilyrakenteita, muun muassa lintutorneja löytyy Pudasjärveltä alueen pohjoispäästä Sammakkolammella ja eteläpäässä Utajärvellä Kirkaslammella. Alueella on yhteensä 4,5 km merkittyjä reittejä sekä kaksi huollettua taukopaikkaa. Tilaisuudessa tiedusteltiin myös mahdollisen kansallispuiston vaikutuksesta pitkään suunnitteilla olleeseen Oulun Veden pohjaveden ottohankkeeseen. Asiantuntijat tiesivät kertoa, että keskeisimpänä asiaan vaikuttaa lakiin perustuvat Natura-aluetta koskevat säädökset. Mikäli lupa pohjaveden ottoon myönnettäisiin, saattaisi kansallispuisto ehkä vaikuttaa pienentäen sallitun käyttöön otettavan pohjaveden määrää. Asiantuntijat totesivat, että Suomen nykyisillä kansallispuistoilla on myös aluetaloudellisesti merkitystä alueen kunnille. Paljonko esimerkiksi matkailutuloja saadaan, riippuu monesta asiasta. Mikäli kansallispuiston vuoksi seudulle tulevat ihmiset tulevat lähialueelta ja viipyvät alueella vain vähän aikaa, tulot jäävät pienemmäksi. Mikäli kävijät tulevat kauempaa ja viipyvät seudulla useita vuorokausia sekä käyttävät monipuolisesti alueen palveluja, tulot ovat moninkertaiset. Minkälaisia palveluita asiakkailla on lähiympäristössä saatavilla, vaikuttaa tietenkin myös asiaan. Kansallispuistoselvityksen valmistuttua tulevana syksynä se laitetaan lausunnoille. Metsästysjärjestelyt on yksi suurimmista ratkaistavista kysymyksistä, mikäli kansallispuisto perustetaan. Onko mahdollinen uusi kansallispuisto lähiseudun asukkaiden virkistyskohde vai myös luontomatkailukohde, jonne tullaan kauempaakin? Olvassuo kuuluu maailmanlaajuiseen kosteikkoluontoa suojelevaan RAMSAR-ohjelmaan osana Oulun seudun suurempaa kosteikkokokonaisuutta ja sitä on ehdotettu myös maailman luonnonperintökohteeksi. Pertti Kuusisto sokkaita esityksiä. Suomen Riistakeskuksen Jani Kärhämö ja Keijo Kapiainen esittelevät hirvikannan hoitosuunnitelman ja Juha Tissari valottaa kalakantojen merkitystä alueiden elinvoimaisuudelle. Luontovalokuvauksessa pintaa syvemmälle menee Lassi Rautiainen luennollaan. Yleisöluennot pidetään messujen ulkoalueella sijaitsevassa luentoteltassa Aktiivihallin vieressä. Uutuutena on Pure Fishing Finland tuonut Ouluhalliin ison vesialtaan, jossa kolme Ranskan mestaruutta voittanut Sylvain Legerde esittelee uistinuutuuksia. Messuilla riittää tutustumiskohteita moneksi päiväksi. Aikuisten lippu maksaa 14 euroa, ennakkoon hinnat ovat 11 ja 4 euroa. Messuille on myös saatavilla myös yleislippuja, jotka oikeuttavat sisäänpääsyn erämessuille jokaisena päivänä.

6 nro 21 Pudasjärveltä juhlille osallistuivat Lakarin koulun kuoro ja seurakunnan lapsikuoro eli yhteensä 24 laulajaa. Mukana olivat myös kuorojen johtajat Seppo Kemppainen ja Keijo Piirainen. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun lasten ja nuorten Laulujuhla järjestettiin toisen kerran lauantaina 18.5. Oulussa Ouluhallin tiloissa. Juhlilla oli mukana noin 2000 osallistujaa, laulajia, opettajia, kanttoreita, ohjaajia ja huoltajia. Juhlilla oli mukana suuri joukko erilaisia kuoroja kouluista ja seurakunnista. Mukana oli myös Suomen laulajain ja soittajain liiton eli Sulasolin kuoroja, joista useat ovat olleet Lasten ja nuorten Laulujuhla Oulussa toiminnassa jo vuosikymmenien ajan. Sulasolin Oulun piiri vastasi myös käytännön järjestelyistä. Meiltä Pudasjärveltä juhlille osallistuivat Lakarin koulun kuoro ja seurakunnan lapsikuoro eli yhteensä 24 laulajaa. Mukana olivat myös kuorojen johtajat Seppo Kemppainen ja Keijo Piirainen. Juhlien monipuolinen ohjelma alkoi suvivirrellä ja kahdella hengellisellä laulul- la ja päättyi maakuntalauluihin. Muuten ohjelmisto oli pääosin koulujen laulukirjoista löytyviä lauluja. Ohjelmiston valinnassa on erityisesti pyritty löytämään oman alueen tekijöitä. Lauri-Kalle Kallungin ja Niilo Rauhalan tekemä Lapsen tie on aamun tie laulu on tästä hyvä esimerkki. Lisäksi ohjelmassa oli muun muassa oululaisen Maria Portaankorvan säveltämä Pohjoisen laulu, kempeleläisen Jussi Rasinkankaan säveltä Tapio ja kajaanilaislähtöisen Satu Simolan säveltämä laulu Kesä. Säestyksistä vastasivat Oulun konservatorion ja seurakuntien yhteinen puhallinorkesteri Virtuoso, musiikkiluokanopettaja Ismo Koskelan kokoama bändi. Tapani Tirilä ja Lauri-Kalle Kallunki vastasivat pianosäestyksistä. Juhlan solistina lauloi Saara Aalto. Juhlilla on mukana myös muutama edustaja Inkerin kirkon Murmanskin seurakunnasta liittyen The Sound of Barents -kuoroprojektiin. Pudasjärven seurakunta on tässä hankkeessa mukana. Hankkeen tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten kuorolaulua erilaisilla yhteistyömuodoilla Suomen, Ruotsin ja Venäjän välillä. Pudasjärven seurakunnan kuorolaiset osallistuivat juhlien yhteydessä esittelytilaisuuteen, jossa saimme kuulla tervehdykset Pellon seurakunnan lapsikuorolaisilta, Murmanskin seurakunnan edustajilta ja hankeen Luulajassa työskentelevältä vetäjältä Aron Tideströmiltä. Isossa suurkuorossa laulaminen tuottaa elämyksiä, joiden siivittämänä on hyvä sitten jatkaa laulamista ja kuorotoimintaa omilla paikkakunnilla. Keijo Piirainen Omaishoidon tukipiste avattiin Palvelukeskuksessa Pudasjärven palvelukeskuksessa pidettiin maanantaina 20.5. omaishoidon tukipisteen avajaiset. Asiasta kiinnostuneita oli paikalla 13 henkilöä. Tukipisteen toi- minnasta olivat kertomassa Ihimisen lähelle -projektin työntekijät Minna Hernberg, Leena Welling sekä Marja Heikkinen. Avajaisten mukavana yllätyksenä ensimmäiset kävijät saivat iloisen värikkään kesämyssyn. Lisäksi tarjolla oli kansanterveyden edistämistyössä ansioituneen Arvo Ylpön reseptillä valmistettua terveysjuomaa. Avajaisissa jaettiin tietoa ja esitteitä projektin ja Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset -yhdistyksen toiminnasta. Minna Hernberg kertoi avajaisissa, että Pudasjärvellä omaishoidon tukipiste on avoinna yhtenä päivänä kuukaudesta klo 10 13. Kesä-, elo- ja marraskuun päivät pidetään palvelukeskuksessa sekä syys- ja lokakuun päivät seurakuntatalolla. Tukipisteessä työntekijä juttelee asiakkaan kanssa ja tarvittaessa vastaa mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Etsimme tällä hetkellä osallistujia Pudasjärvellä alkavaan Ovet omaishoitajavalmennukseen, jonka merkeissä järjestämme syys-lokakuussa neljä valmennuspäivää. Näinä päivinä valmennukseen osallistuvat saavat tavata muita omaishoitajia ja vertaistukea omaishoitajuuteen. Tapahtumissa vierailee sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita, jotka kertovat ajankohtaisista asioista. Tulevana kesänä on myös mahdollisuus osallistua moniin eri yhteisiin tapahtumiin ja retkiin. Näihin voivat osallistua kaikki aiheesta kiinnostuneet. Tiedotamme tapahtumista myös lehdissä. Yhdistyksen jäsenille jaetaan jäsenlehti kolme kertaa vuodessa ja jäsenet saavat alennusta muun muassa erilaisten retkien osallistumismaksuista. Postiosoitteensa ilmoittaneet jäsenet saavat myös kirjeitse tietoa ajankohtaisista asioista, muistuttaa Hernberg. PK Paljon hyödyllistä omaishoitoa koskevaa tietoakin oli tarjolla. Omaishoidon tukipisteen avajaisissa sai rupatella vaikkapa kahvikupposen ääressä.

nro 21 Pudasjärven kaupunginvaltuusto kokoontui maanantaina 20.5. Kokouksen aluksi luovutettiin paikallishistorioitsijan harrastaja Paavo Lohvansuulle Tasavallan presidentin myöntämä Suomen Valkoisen ruu- Pudasjärven Keliakiayhdistys järjesti jäsenilleen keliakia illan maanantaina 13.5. Kaupunginvaltuustossa kannettiin huolta yksityisteiden kunnosta Virpi Harilahti-Juola esitteli Maahanmuutto- ja Osallisena Suomessa hankkeen tuloksia. Apunaan hänellä oli muun muassa Meltem Juurikka yksi -vuotias Kalle mukanaan sekä Huner Yasin. Markku Poroputaan kalankäsittelyvälineet pantiin taas koetukselle, kun hän toi kotiin kalakaverinsa Esko Ovaskan kanssa Pudasjärvestä verkolla 08.5 keskiviikkona pyytämänsä suuren hauen. Hauki punnittiin vanhalla nokkapuntarilla ja sen mukaan kalan painoksi saatiin 11,5 kg. Kaverukset totesivat, että hauen paino olisi ollut hieman suurempi, koska täydessä mätilastissa olleesta naarashauesta va- Suun ja hampaiden hoito esillä keliakiaillassa palvelukeskuksessa. Asiantuntijaksi oli kutsuttu suuhygienisti Tuula Kemppainen sun ritarikunnan I lk:n mitali ja kaupunginvaltuutettu Marja-Leena Törröä muistettiin hänen 60-vuotismerkkipäivän johdosta. Maahanmuutto- ja Osallisena Suomessa hankkeen tulosten esittelyn suoritti projektipäällikkö Virpi Harilahti- Juola. Hänellä oli esityksessä mukanaan ja apunaan useita maahanmuuttajia. Ajankohtaista Olvassuon kansallispuiston perustamisselvitystä esitteli biologi Markku Lehtelä Metsähallituksesta. Pudasjärven terveysasemalta. Hänen alustuksensa herätti myös keskustelua ja Suuhygienisti Tuula Kemppainen jakoi luentonsa päätteeksi hampaiden ja suun hoidon näytepakkauksia. -Nyt on menossa eri näkemysten kokoaminen yhteen ja sen pohjalta tehdään kesä-heinäkuussa Ympäristöministeriölle perustamisselvitys. Yleisön kuulemistilaisuuksia on järjestetty Utajärvellä ja Pudasjärvellä. Niissä on noussut esille muun muassa alueen Metsätalouden tärkeä näkökohta. Vapaan metsästysoikeuden säilyttäminen pudasjärvisille on noussut yleisötilaisuuksissa erittäin tärkeäksi. Alueen virkistyskäyttöä voisi Lehtelän mukaan lisätä. Tällä hetkellä kansallispuistoksi kaavaillulla alueella on kaksi luontopolkua, kaksi lintutornia, laavuja ja yksi autiotupa. Vuosittain kävijöitä on 3000-5000, joka määrä voisi nousta jopa kolme-nelinkertaiseksi. Kansallispuiston perustaminen voisi jopa olla synnyttämässä matkailuliiketoimintayrityksen, tuumaili Markku Lehtelä. Puurusen yksityistien tiekunnalla myönnettiin avustusta tien parantamiseen 40 prosenttia toteutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 9200 euroa. Päätös viritti keskustelun, jossa kannettiin huolta yksityisteiden kunnosta Pudasjärvellä. Paavo Tihinen ehdotti, että tien hoitoon liittyvät pakolliset jyvityksiin voisi hakea kaupungin tukea. Pudasjärven kaupunki on isäntäkuntana Oulunkaaren ympäristölautakunnan toiminnassa vuosina 2013-2016. Lautakunnan puheenjohtajaksi vahvistettiin Kari Peuraniemi ja jäseneksi Päivi Pohjanvesi jo aikaisempien päätösten mukaan. Kari Tykkyläinen esitti pontena, että kaupunginhallitus ottaisi kiireesti käsiteltäväkseen viipalekoulun vuokraamisen siten, että Heimo Turunen 7 Oulusta oli vierailijana Oulun Keliakiayhdistyksen hallituksen jäsen Risto Hernetkoski, joka sai valita palkinnon runsaasta arpajaisvoittojen pöytästä. opetuskäyttöön soveltuvat tilat olisivat käytössä ensi lukuvuoden alusta alkaen. Esitystä kannatti Tuula Kuukasjärvi. Hallintojohtaja Seija Turpeinen esitteli kaupungin alkuvuoden talousarvion toteutumista. Kaupunginhallitus ei ollut asiaa vielä käsitellyt, joten siitä keskustelu ja mahdolliset päätökset siirrettiin seuraavan valtuuston kokoukseen, joka on 17. kesäkuuta. Metsähallituksen biologi Markku Lehtelä esitteli Olvassuon kansallispuiston perustamisselvityksen vaiheita. Viime vaaleissa varavaltuutetuksi valittu Pasi Seppälä oli ensimmäistä kertaa kaupunginvaltuuston kokouksessa. Kalakaveruksilla meni tämän kevään haukiennätys uusiksi lui runsaasti mätiä jo heti veneeseen nostettaessa. Hauen mittauksessa kävi ilmi, että toistamiseen tänä keväänä mittamiehenä toiminut Aatu-poika oli taas haukea lyhyempi. Mittanauha näytti kalan pituudeksi yli 120 cm. Samalla kalareissuilla kaverusten verkkoihin oli tarttunut lukuisia pienempiä haukia sekä toistakiloisia lahnoja ja muutama säyne. Poroputaan alkaessa perkaamaan kaverusten tämän kevään suurinta haukea Ovaska tuli fileointivaiheessa avuksi. Ovaska piti paksut kumikintaat kädessään kiinni hauen jättimäisestä päästä varoen koko ajan kalan naskalin teräviä hampaita. Ensialkuun Poroputaan veitsi ei pystynyt kevyillä otteilla kalan paksuihin kylkiruotoihin, mutta lopulta hauki oli saatu fileoitua ja kala-astiassa odottivat ruodottomat haukifileet. Poropudas totesi, että hauesta ruokakalana pitävien kannattaisi opetella ruodottomaksi fileoinnin niksit. Pudasjärvessä näyttää suuria haukia riittävän. PK Aatu-poika ihmettelee perkuupöydälle nostettua 11,5 kg painoista suurta haukea. hänellä oli mukanaan jaettavaksi suun ja hampaiden hoitoon liittyviä näytepakkauksia. -Hyvän suuhygienian perusta ovat säännölliset, päivittäiset rutiinit. Hampaat tulee harjata aamuin illoin fluoritahnalla. Hammasvälien puhdistukseen käytetään hammaslankaa, -tikkua ja erilaisia väliharjoja. Hammasvälit tulee puhdistaa ennen harjausta, neuvoi Kemppainen. Hän suositteli janojuomaksi vettä ja kehotti välttämään napostelua ja pitämään säännölliset ruokailuajat. Kemppainen kutsui säännöllisiin hammaslääkärin tarkastuksiin, jossa määritellään kullekin yksilöllinen tarkastusväli ja opastetaan hampaiden hoidossa. Illan ohjelmaan kuului monipuolinen salaattipöytä ja kahvitarjoilu. Arvontaan oli leivottu gluteenittomia herkkuja sekä hankittu runsaasti muita palkintoja. Keliakiailtoja järjestetään joka toinen kuukausi. Seuraavan kerran odotetaan Rauno Kouvalta kutsua grillausiltaan Iinattijärvelle. Heimo Turunen

8 nro 21 Ajankohtaiset aiheet esillä turvallisuuspäivänä Lakarilla Maiju Iinatti näytti miten potilas laitetaan kylkiasentoon, potilaana Laura Savela. Teija Pohjolainen ja Esa Erkkilä puhuivat koulun henkilökunnalle ajankohtaisista aiheista. Lakarin koululla pidettiin turvallisuuspäivä perjantaina 17.5. Aamulla oli koko henkilökunnalle koulutus oppilaan haastavasta käyttäytymisestä, syitä siihen ja miten ammatillisesti selvitään tilanteista. Aiheesta kertoi Teija Pohjolainen per- heneuvolasta ja Esa Erkkilä poliisista kävi lainsäädäntöä läpi antaen käytännön toimintamalleja miten toimitaan haastavan oppilaan kanssa. Hän korosti kodin ja koulun yhteistyön tärkeyttä. Oppilaitten kanssa päivä aloitettiin yhteisellä tuokiolla salissa, jossa Esa Erkkilä antoi ohjeita ja keskusteltiin liikenteessä liikkumisesta niin pyörällä kuin jalankin. Lisäksi keskusteltiin kiusaamisesta koulussa, näpistelystä ja niiden seurauksista. Päivä jatkui käynnillä pysäkille parkkeeratussa Nevakiven linja-autossa. Esko Lassila valisti ansiokkaasti oppilaita turvalliseen ja kohteliaaseen käyttäytymiseen niin pysäkillä, linja-autossa kuin autosta poistuttaessa. Päivään sisältyi myös kouluterveydenhoitaja Maiju Iinatin opastus vaaratilanteitten ennaltaehkäisyyn ja ohjeistusta ensiapuun. Ruokalassa oli muutettu järjestystä, jotta saataisiin ruokailutilanteet, astioitten palautus ja yleinen käyttäytyminen ruokailussa joustavaksi ja miellyttäväksi kaikille. Myös ruokajärjestäjät oli ohjeistettu uudestaan. Lakarilla kaikki oppilaat kolmannesta ylöspäin toimivat perinteisesti ruokajärjestäjinä vuorollaan. Palaute uudesta toimintamallista ainakin ensi kokemuksen perusteella oli todella myönteinen. Päivän päätteeksi käytiin kaikissa luokissa oman opettajan johdolla läpi uudistettuja järjestyssääntöjä ja toimintaohjeita koulun eri tilanteisiin: arkipäivään niin tunneilla, välitunneilla kuin esimerkiksi juhlassakin. Syksyllä tämä osio kerrataan heti koulun alettua. Tiedotus Lakarin koulu Roosa Sainsalo viidenneltä luokalta ohjaa oppilaita astioitten oikeaan palautukseen ja Tanja Vähäkuopus voi todeta homman sujuvan rauhallistesti. Esko Lassila ohjaamassa oppilaita linja-autoon. Selvin päin kesään! Selvin päin kesään -kampanja järjestetään 11. kerran. Päihteettömien päättäjäisten kampanja muistuttaa päihteiden käytön riskeistä. Kesäkuun alussa juhlitaan ammattiin valmistumista, lakkiaisia, siirtymistä yläkouluun ja kesäloman alkamista. Päihteiden käyttö on valitettavan usein kiinteä osa alaikäistenkin juhlintaa. Hauskanpito päihtyneenä saattaa johtaa ikäviin seurauksiin. Alkoholi ja huumaavat aineet altistavat aina tapaturmille ja väkivallalle. Selvin päin kesään -kampanja haastaa nuoret päihteettömään juhlintaa ja kesän viettämi-seen. Se haastaa myös kasvatusvastuussa olevat aikuiset toimimaan nuorten päihteettömän elämän ja turvallisuuden takaamiseksi. Vanhempien tulee osata ennakoida ja pohtia oman perheen pelisääntöjä juhlahumun keskellä. Aikuisten vastuulla on rakentaa yhdessä nuorten kanssa sellainen kulttuuri, jossa päihteettömyys on helppo ja luonnollinen valinta. Vanhempien muistilista koulujen päättäjäispäiväksi: ü Ole aikuinen Näytä päihteetöntä esimerkkiä! Päihtynyt vanhempi pilaa nuoren päättäjäis-juhlan. ü Välitä nuoresta Älä välitä alkoholia! Laki suojaa nuoria päihteiden haitoilta vain, jos aikuiset valvovat lain toteutumista ja noudattavat sitä myös itse. ü Keskustele nuoren kanssa päihteiden käytön riskeistä jo ennen juhlapäivää. ü Tarjoa nuorelle turvallisia vaihtoehtoja kesäloman alun juhlintaan. ü Ole läsnä ja nuoren tukena. Älä jätä nuorta yksin vastuuseen. ü Kannusta nuoria iloiseen ja kesäiseen yhdessäoloon ilman päihteitä. Selvin päin kesään -kampanjatoimijat toivottavat auringonpaisteista kesälomaa ja onnittelevat lämpimästi valmistujaisjuhliansa viettäviä nuoria. Juhlitaan turvallisesti ilman päihteitä! Ehkäisevän päihdetyön moniammatillinen työryhmä Tarja Väisänen, pj Hilpeitä hirnahduksia heppakerhosta Heppahöperyys on hyvä tauti. Sen oireilu tekee vain hyvää ihmiselle. Tauti voi olla varsin tarttuvaa ja melkoisen moni nuori naisen alku on tuota heppahöperyyttä sairastanut kevättalven aikana, mukavin seurauksin. Olemme tavanneet säännöllises- ti maanantai iltaisin 4H:n heppakerhoissa. Kevään aikana olemme opetelleet monenlaista; aina varusteiden huollosta, karsinoiden siivoukseen ja erilaisista hevosroduista eläimen ruokintaan. Suurin osa kerholaisista on ollut alakouluikäisiä reippaita tyttöjä, jotka asuvat ympäri Pudasjärveä. Heppahöperyys on siis vallannut pitäjää laajalta alalta! Kerhoa on pidetty OSAO:n tallitiloissa. Olemme saaneet tutustua oppilaitoksen omistamiin lempeisiin hevosiin, jotka ovat antaneet meidän opetella kavion putsausta ja harjaamisotteita. Varsinkin Pep- Heidi kapusi hevosen selkään tottuneesti ja Miia-ohjaaja talutteli Rinssiä. pi Pitkätossun hevosta muistuttava Tikru-heppa on tuntunut nauttivan täysin rinnoin tyttöjen hellästä huolenpidosta. Kerhon ohjaajina ovat toimineet 4H:n toiminnanjohtaja, sekä toisen vuoden taitavat hevosalan opiskelijat. Viimeisellä kerhokerralla toukokuun lämpöisessä illassa tytöt pääsivät ratsastamaan ohjaajien taluttamilla hevosilla ja hienostihan se sujui. Hymyt olivat herkässä siellä korkealla hevosen selässä! Hevoselämään on mahdollista tutustua myös ensi kesänä OSAO:n ja 4H:n yhteistyössä järjestettävillä hevoskursseilla. Kavion kopsetta kesäillassa, eli hyvää kesää toivotellen! Minttu Pitkäniemi 4H:n toiminnanjohtaja

nro 21 9 Tätä mukavampaa työtä ei olekaan! Kukkaloistoa jo 20 vuotta Pudasjärven Puutarhalla Pudasjärven Puutarha Kukkahuone Oy täytti huhtikuussa 20 vuotta. Kevätkiireiden keskellä ei ehditty viettää juhlallisuuksia, vaan yrityksen merkkipäivää juhlitaan tulevana viikonloppuna puutarhapäivien ohessa. Yrittäjä Markus Urmala kertoo, että Puutarhapäiviä on vietetty jo yli puolen vuosikymmenen ajan kesän kynnyksellä. Teemaviikonloppu liittyy myös valtakunnalliseen puutarhapäivään, jota vietetään 24.5. Yrittäjäpariskunta Markus ja Sirpa Urmala perustivat Pudasjärven Puutarhan huhtikuussa 1993, jolloin Markus opiskeli toista vuotta puutarha-alan koulussa. Yritys perustettiin ikään kuin harjoittelupaikaksi Markukselle. Tämän alan yrittäjyys on vähän niin kuin sukuvika. Velipojat ja isä ovat puutarhayrittäjinä Kiimingissä, josta olemme kotoisin. Äitini on Pudasjärveltä ja siksi päätimme aikanaan muuttaa tänne. Olemme nyt viisitoista vuotta asuneet äitini kotitilan lähellä, Petäjäkankaalla, kertoo Markus. Nykyisin yritys työllistää pariskunnan lisäksi viisi aikuista työntekijää sekä kesällä useita nuoria koululaisia. Myös pariskunnan omat pojat tulevat opettelemaan työntekoa puutarhalle kesälomalla. Markus kertoo, että kevät on mennyt normaalisti ja viikolla 16 saatiin tehtyä jo viimeisiä istutustöitä. Viileä kevät ei haitannut kasvien kasvua, mutta nopeasti saapuneet lämpimät ilmat vilkastuttivat jonkin verran kaupankäyntiä. Ei tätä mukavampaa työtä olekaan. Puutarhaalalla on pitkä kesä, kahdenkymmenen asteen lämpimät ilmat alkavat jo maaliskuussa. Parasta on kuitenkin vaihtelevuus. Istutuksien jälkeen kesällä alkavat hoitotyöt ja asiakaspalvelu. Hienoa on myös nähdä päivittäin miten kasvit kasvavat ja kukoistavat yhä isommin. Meillä on myös tapana joka vuosi testata omalla pihalla liikkeen uutuuksia. Välillä portaat ovat niin täynnä kukkaruukkuja, ettei meinaa mahtua kävelemään, Markus naurahtaa. Tänä keväänä Pudasjärven Puutarha on mukana Kauppapuutarhaliiton Sata Puutarhatyö on siksi mukavaa, kun saa olla aina töissä Sirpa-vaimon kanssa, tuumasi Markus Urmala. Kouluun lähteville lapsille siunaus kevätkirkossa Kevätkirkon yhteydessä siunattiin esikouluun ja kouluun lähteviä lapsia ja kirkkosalin edessä heille lahjoitettiin myös pikkuorvokit. Lapsityön ja päivähoidon kevätkirkko järjestettiin torstaina 16.5. Tilaisuuden ohjelmaan kuului myös esikouluun ja kouluun lähtevien lapsien siunaaminen. Tilaisuuteen osallistui 72 henkeä. Esikouluun ja kouluun lähtevien lasten siunaaminen on tullut seurakunnassa jo perinteeksi. Seurakunnan työntekijöiden lisäksi tilaisuudessa esiintyi lapsikuoro. Siunattaville lapsille lahjoitettiin lopuksi orvokit orvokkia -tempauksessa. Markus ja Sirpa Urmala lahjoittavat sata orvokkia Lakarin sekä Kurenalan kouluille, ja lapset pääsevät istutustöihin. Orvokki on hyvä kukka lasten istutettavaksi, koska jämäkkänä ja tiiviskasvuisena se kestää istutusvaiheessa rankkaakin käsittelyä. Etelämpänä Suomessa tempaus on ollut jo aikaisemmin keväällä. Jenny Kärki ruukuissa. Kirkkosalista poistuttiin ristikulkueena ja siirryttiin kahvion puolelle, jossa oli kahvi- ja mehutarjoilu. (HT) VERO- PARAATIISIEN AATAMIT JA EEVAT Veroparatiisit ovat viihtyneet hyvin uutisotsikoissa. Teema on puhuttanut ihmisiä koko maanosassamme Euroopassa ruohonjuuritasolta aina korkeimmalle päättäjätasolle saakka. Asian vakavuuden ja ajankohtaisuuden vuoksi pyysimme asiantuntijaa selvittämään mistä oikein on kysymys. Harmaatalousneuvos Teutori Törkykaarto Myrskyaalto Instituutista tuntee asian lähes yhtä hyvin kuin viisi sormeaan. Siis mennäänpä asiaan. Missä veroparatiisit oikein sijaitsevat? No, nehän ovat pääasiassa monien vuosituhansien aikana meren syvyyksistä nousseita saarivaltakuntia. Niitä ympäröivät turistien tallaamat hiekkarannat, turkoosi vesi ja trooppisissa tuulissa pitkiä lehtiään heiluttelevat palmupuut. Kokonaisuutena voidaan sanoa niiden sijaitsevan riittävän kaukana naapureista millä tarkoitan järjestäytyneitä, demokraaattisia yhteiskuntia. Veroparatiisien talous on viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana harmaantunut samanaikaisesti niitä valvovien viranomaisten kanssa. Niinpä niin, mutta montako tällaista paratiisia sijaitsee maanosassamme Euroopassa? Jahah, Monaco Euroopassa, sehän on pieni ruhtinaskunta, jonne ovat pesiytyneet mm. menestyneet moottoriurheilijat, siis maanosamme suurituloista ihmisryhmää edustavat. He maksavat kukin pääsymaksun pankkitililleen lunastaaksensa maan kansalaisuuden ja varmistaaksensa taloutensa harmaantumisen välttämällä kotiseutunsa verotuskäytäntöä. Onko talouden harmaantumiselle tehty mitään, harmaatalousneuvos Teutori Törkykaarto? Kyllä on! Poliittisten päättäjien toimesta on saatu aikaan keskustelua aiheesta mutta tähän saakka se on ollut vain lähes puheensorinaa. Näkyviin on saatu vain se kuuluisa jäävuoren huippu, mutta varsinainen vuori on pinnan alla ja voi hyvin. Toisaalta on esitetty harmaille pankkitileille pääsyä Euroopan suurissa business keskuksissa. Tässä suhteessa liikutaan jo niin harmaalla alueella, että siellä on vaarallista liikkua ja sinne on avautunut vain pieniä tirkistelyaukkoja, tietysti maksua vastaan. Entäpä sitten nämä huippukokoukset uusien veroparatiisien löytämiseksi? No, nyt purjehditaan sitten jo Kolumbuksen jäljillä hänen muinoin lähtiessä etsimään uutta maanosaa. Toisin sanoen harmaantalouden torjunnassa vaikuttaisi siltä, kuin olisi lähdetty liikkeelle soutamalla Tallinnasta Rio de Janeiroon, aikaa kuluu soutamiseen ja huopaamiseen. Aikamme Aatamit ja Eevat pyörittelevät vain kiellettyä hedelmää hyppysissään. He tietävät tarkkaan millaisissa paratiiseissa tuo hedelmä kasvaa kasvamistaan ja pyrkivät huolehtimaan, ettei siihen kukaan muu pääse koskemaan. Aikaisemmin mainitsemiani tirkistysreikiä pyritään avaamaan tileille vain sen verran, että sekä harmaantuneet talouden selvittäjät että tilien omistajat näyttäisivät molemmat tyytyväisiltä. Poliitikothan ovat poikkeuksetta tyytyväisiä päästessään lausumaan edes jotakin merkittävää vaikkapa veroparatiiseista ja niiden käytöstä rahan liikkumiseen. Kiitos tästä valaisevasta lausunnostanne harmaatalousneuvos Teutori Törkykaarto. Miten hoituu lainsäädännöllinen puoli asiassa? Sanotaan, että laki on sama kaikille mutta tuomiot vaihtelevat. Olen tutkimuksissani pannut merkille, että jopa valtiollisessa omistuksessa olevien yhtiöiden pääomaliikkeistä osa on ohjautunut veroparatiisien pankkitileille. Tätä sanotaan yritysjärjestelyksi, jolle ei liene paljon tehtävissä. Erään suuren yhtiön edustaja totesi osan toiminnoista sijoitetun veroparatiisin ja sitä sanotaan yrityksen verotuskäytännön tehostamiseksi. Tämä on moraalisesti kyseenalaista, koska tässä tapauksessa yritykselle toiminta on kannattavuuden parantamista, kun taas yksityiselle ihmiselle asia on rikosluonteinen. Tässä suhteessa olemme Myrskyaalto Instituutissa tosissaan kynsineet yhä harmaantuvia päitämme ja Hercule Poirotin tavoin liikutelleet harmaita aivosolujamme. Kiitos asiantuntevista lausunnoistanne harmaatalousneuvos Teutori Törkykaarto Myrskyaalto Instituutista. Kirkkosalista poistuttiin ristikulkueena. Lapsikuoro lauloi siunaamisen aikana ja loppulaulussa oli mukana myös lastenohjaaja Irene Kortesalmi. Kari Miettunen

10 nro 21 Julkinen hirsirakentaminen -seminaari Puu on ympäristöystävällisin rakennusmateriaali Pudasjärven kaupunki, Kontiotuote Oy ja Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikkö järjestivät Kulttuurikeskus Pohjantähdessä torstaina 16.5. Julkinen hirsirakentaminen seminaarin. Päivän aiheesta kuultiin usean hirsirakentamisen asiantuntijan esitelmää. Tilaisuus kiinnostikin laajaa toimijajoukkoa ja Pohjantähden auditoriossa oli noin 70 kuulijaa. Seminaarin avanneen Kontiotuotteen toimitusjohtaja Jalo Poijulan mukaan Pudasjärven kaupunki on esimerkillisesti huomioinut hirsirakentamisen mahdollisuudet julkisessa rakentamisessa. - Valitsemalla rakentamismuodoksi hirsirakentamisen ja hankkimalla puuraaka-aineen omalta paikkakunnalta hankkeessa käytettävästä rahasta jää paikkakunnalle merkittävä osa. Pudasjärven hankkeissa on myös tehty aiheeseen liittyvää uutta tutkimustyötä ja hyödynnetty saatavilla olevaa viimeisintä tietoa. Hirsirakentamisen kehittämiseen on myös Oulun Yliopistolla suuri merkitys Poijula kertoi, että tällä hetkellä Suomen hirsitaloviennin arvo ulkomaille on noin 100 miljoonaa euroa, josta 51 prosenttia menee Venäjälle. Esimerkiksi Euroopassa moni valtio tukee julkista hirsirakentamista. Arkkitehti Asko Lax kertoi kokemuksiaan tavallista suuremmista ulkomailla toteutetuista hirsirakentamiskohteista ja niiden suunnittelusta. Ulkomailla rakennuskohteet voivat olla usean tuhannen neliön suuruisia. - Hirren käytölle arkkitehtuurissa ei ole teknisiä rajoitteita. Isoissa hirsirakentamisen projekteissa insinöörit ja arkkitehdit ovat alusta asti yhteistyössä. Tärkeimpiin asioihin kuuluu muun muassa, että materiaalivalinta tulee olla tiedossa heti alussa ja hirren käytössä hyödynnetään olemassa olevaa perinnetietoa. Suomessa kaavoituksen tulisi tarjota rakennusoikeutta sitä tarvitseville nykyistä enemmän. Nykyisin suuntaus on enemmän rajoittavaa. Hirsirakentamisessa iso mittakaava ei ole ongelma, kunhan suunnittelu on alusta asti kunnossa. Pudasjärvellä suunnitteilla oleva hirsikoulun rakentaminen voi olla merkittävä käänne siihen suuntaan, että tulevaisuudessa julkisessa rakentamisessa käytetään nykyistä enemmän puuta, arvioi Lax. Valtio suosii puurakentamista Massiivipuu ja hirsi julkisten rakennusten raaka-aineena, kansantalouden näkökulma. Kehittämispäällikkö Markku Karjalainen Työ- ja elinkeinoministeriöstä esitteli, mitä hirsirakentaminen merkitsee ja mitä edistämistoimia sen edistämiseksi valtio pyrkii tekemään. - Valtio suosii puurakentamista ja massiivipuu tulee saamaan erityisaseman, koska sillä on kansantaloudellisesti ja työllistämisen näkökulmasta suuri merkitys. Puulle halutaan uusia käyttökohteita sekä vientiä pyritään myös edistämään. Suomessa on jo jonkin verran käytössä uutta puurakentamisen toteutustekniikkaa, muun muassa Stora Ensolla. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on tavoite, että asuinpuutalojen rakentaminen kymmenkertaistuu ja puunjalostustuotteiden vienti kaksinkertaistuu. Mikäli puurakentamista halutaan lisää kaupunkiympäristöön, se edellyttää arkkitehtuurin uudistamista. Lisäksi Suomessa tarvitaan uusia puurakentamisen AA-pätevyyden omaavia rakennesuunnittelijoita. Puu on tulevaisuuden rakennusmateriaali, totesi Karjalainen. Iltapäivällä Kontiotuotteen suunnittelupäällikkö Mikko Löf kertoi hirsiraken- tamisen energiataloudesta ja palomääräyksistä. Löf esitteli erästä tutkimusta, jonka mukaan hirsitalossa asuvat ovat tyytyväisiä. - Hirsirakennuksessa on hyvä hengittää ja hirsi rakennusmateriaalina tasaa sisäilman kosteutta. Vaikutukset asukkaan terveyteen ovat myös merkittävät, koska hirsi ei esimerkiksi sido bakteereja. Pudasjärven kaupungin kehittämisjohtaja Mikko Kälkäjä kertoi Pudasjärven päättäjien huomioineen, että satoja vuosia sitten hirrestä valmistetut rakennukset voivat olla edelleen hyvässä kunnossa. Hirren valintaa puolsivat myös Pudasjärvelläkin useissa rakennuksissa havaitut sisäilmanongelmat. Lisäksi hirsirakentamisen aluetaloudelliset vaikutukset ovat tärkeät. Kaikkinensa puu on todettu kilpailukykyiseksi rakennusmateriaaliksi. Pudasjärven esityksestä Suomessa on käynnistetty rakennusmateriaalien hiilijalanjälkitutkimus, totesi Kälkäjä tyytyväisenä. Päivän konkreettinen anti saatiin iltapäivän tutustumiskierroksella Pudasjärven julkisiin hirsirakennuksiin päiväkodin rakennustyömaalla ja Karhukunnaalla sekä Kontiotuotteen hirsitalotehtaalla. Pertti Kuusisto Toimitusjohtaja Jalo Poijula esitteli seminaariväelle Kontiotuotteen hirsitalotehtaan toimintaa. Julkinen hirsirakentaminen seminaariin osallistui noin 70 kuulijaa. Sahaprosessinhoitaja soveltuu hyvin myös hirsitaloteollisuuden tehtäviin OSAO:n Pudasjärven yksikössä aloitettiin vuonna 2010 uusi saha-alan koulutusohjelma, jossa voi suorittaa prosessiteollisuuden perustutkinnon ja sen suoritettuaan voi työskennellä muun muassa sahoilla, puualan jatkojalostuslaitoksilla sekä hirsitalotehtailla. Koulutus on jatkoa puusepänkoulutukseen, johon ei ole otettu enää uusia oppilaita viimeisten vuosien aikana. Prosessinhoitajan koulutustarve sai alkunsa alueen elinkeinoelämän tarpeista. Yrityksillä oli suuri tarve saada lisätyövoimaa eläkkeelle jäävien työntekijöiden tilalle sekä voimakkaasti kehittyvän ja uudistuvan teknologian käyttötehtäviin. Prosessinhoitaja opiskelijoilla on laajennettu työssä oppiminen 40 opintoviikkoa (yksi vuosi kolmesta), jolloin he pääsevät tutustumaan erittäin hyvin yrityksien toimintaan ja yritykset saavat heistä entistä valmiimpia työntekijöitä. Opiskelijoille tarjotaan myös laajasti valinnaisia tutkinnon osia, joilla he pystyvät erikoistumaan johonkin halumaansa erikoisosaamiseen. Koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettu hyvin mukaan myös hirsitaloteollisuuden tarpeet. Koulutuksia ollaan kehittämässä entistä enemmän myös aikuisille. Seuraavana on tulossa sahaalan ammattitutkintoon johtava koulutus sekä keskusteluja on käyty myös hirsialan koulutuksen kehittämisestä entistä pidemmälle yrityksien tarpeisiin. Yrityksissä muun muassa automaatiot ja robotiikka kehittyvät alati voimakkaasti ja tähän on vastattava. Ensimmäinen ryhmä prosessilta valmistuu tänä keväällä. Tähän mennessä on valmistunut kolme opiskelijaa etuajassa ja heillä kaikilla on työpaikka heti koulutuksen jälkeen. Taitaa olla ainoita koulutusohjelmia, joilla on 100 prosentin työllisyys Suomessa, kun otetaan huomioon kaikki valmistuneet. Työtehtävät ovat muuttuneet paljolti valvontatehtäviin. Yleensä kun tulee tuotteisiin hanskan jälkiä, niin silloin on ongelmia prosessissa ja niistä ei kukaan maksa eli niitä vältetään viimeiseen asti. Vuodelle 2014 on ennakoitu vielä aloituspaikkamäärän nousua lähinnä Seminaariväki tutustumassa syksyllä valmistuvaan Pudasjärven päiväkotiin. Sahaprosessinhoitaja työssään. aikuisille. Tarkoituksenamme on palvella yrityksien tarpeita tulevaisuudessa entistä suuremmalla alueella ja juuri heidän omien tarpeiden mukaan. Jalkaudumme siis sinne missä meillä on asiakkaita. Tällä hetkellä on muutamia opiskelupaikkoja vielä vapaana niin peruskoulusta valmistuneille tai sellaisille henkilöille, jotka ovat käyneet lukion tai jonkin muun toisen asteen koulutuksen. Joilla on jo pohjakoulutus hankittuna, niin heillä on mahdollisuus suorittaa tämä koulutus nopeammin esim. kahdessa vuodessa eli kannattaa kysellä opiskelupaikkojakin. Kasvavia puita ei voida viedä Kiinaan, joten tämä teollisuuden ala vaan kehittyy entistä voimakkaammin Suomessa ja varsinkin Pohjois-Suomessa siksi koulutamme juuri tarpeeseen. Alalla ja alueellamme on erittäin hyviä yrityksiä ja sitä kautta hyviä työpaikkoja, niille jotka haluavat asua ja elää tulevaisuudessakin täällä. Keijo Kaukko Koulutuspäällikkö OSAO Pudasjärven yksikkö

nro 21 11 Jongulla vesistöretkeilykohteiden avajaiset Jonkulaiset ovat saaneet päätökseen jo useamman vuoden projektin, jonka tarkoituksena oli parantaa Jongun vesialueen virkistysmahdollisuuksia ja edistää alueen matkailupalvelujen kehittämistä. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 27 000 euroa, jota JoMMa rahoitti noin 16 000 euroa. Omarahoitusosuus katettiin pääsääntöisesti Jongun osakaskunnan rahoilla ja kyläläisten talkootyönä. Hankkeen aikana Jongun Karvosenrantaan rakennettiin hirrestä laavu ja eko-wc. Hautapahtaalle, Korpijokivarteen valmistui puolestaan hirsinen puolikota ja eko-wc. Molempiin kohteisiin tehtiin myös veneenlaskupaikat. Rakennelmat saatiin valmiiksi viime syksynä ja ovat olleet jo talven aikana koekäytössä. Vesistöretkeilykohteet otetaan virallisesti käyttöön tulevana lauantaina 25.5. Avajaiset alkavat Hautapahtaalla, josta mahdollisimman monen toivotaan siirtyvän veneellä Karvosenrantaan. Siirtyminen tapahtuu kulkueena, jota johtaa Tauno Moilanen. Jos veneilemään ei uskaltau- suuteen mahdollisimman runsasta osallistumista ja toivottavat tervetulleik- Talvella kohteissa riitti jo koekäyttäjiä. du, autokulkueeseenkin voi si vieraat niin läheltä kuin toki liittyä. kauempaakin. Hautapahdas Avajaisten ohjelmassa sijaitsee Paukkerin- Hautapahtaalla klo 12 tervetuliaissanat harjulla, Jokelantien alku- lausuu Ensio päässä ja Karvosenranta Jussila, jonka jälkeen on Jaalangan puolestaan Jonguntien maa- ja kotitalous- naisten keittämä lohikeittolounas ja arvontaa. Kello 13.00 lähtee venekulkue kohti Karvosenrantaa. Venekulkueen ottaa vastaan juhlapuheella Jari Jussila, jonka jälkeen on Jongun alueen kyläyhdistyksen järjestämänä muurinpohjalettukahvit ja arvontaa. Järjestäjät toivovat tilai- päässä. Tiedotus Jongun alueen kyläyhdistys Viime kesänä retkeilykohteiden rakentaminen oli vielä kesken. Wetteri toi uusia automalleja nähtäville Pudasjärven Nesteen paikoitusalueella torstaina 16.5. asiakkailla oli mahdollisuus tutustua 13 eri automalliin. Oulun Wetterin automyyjät Arto Rajakoski Olli-Pekka Ryyppö kertoivat, että Pudasjärvi on heille tärkeää toiminta-aluetta ja esittelypäivän yksi tarkoitus oli tuoda autot lähelle asiakasta. Moni asiakas olikin todennut, että heiltä säästyi paljon aikaa, kun ei tarvinnut lähteä Ouluun saakka. Rajakoski ja Ryyppö kertoivat, että autojen merkkivalikoima on heillä laajentunut 2000-luvulla koko ajan. -Esittelypäivänä asiakkaat kävivät koeajamassa autoja Ranualle johtavalla kantatiellä ja muun muassa Fordin pakettiauto oli reissussa tämän tästä. Käymme esittelemässä autoja Pudasjärvellä myös tulevana syksynä, tiesivät miehet kertoa. Pudasjärveläinen Martti Lehmikangas kävi esittelypäivänä koeajamassa maasturin Oulun Wetterin myyntipäällikkö Arto Luokkasen kanssa. Lehmikangas kertoi suunnittelevansa maasturin hankkimista, koska syksyisin tulee ajeltua metsästysreissuilla paljon metsäautoteillä. -Sen verran olen ehtinyt jo tottumaan maastoauton etuihin, että tavallista henkilöautoa en hanki, totesi Lehmikangas. PK Martti Lehmikangas kävi esittelypäivänä koeajamassa maasturin Oulun Wetterin myyntipäällikkö Arto Luokkasen kanssa Pudasjärvisiä koiria näyttelyssä Pellossa ja Kuusamossa Pelossa 27.4. pidetyssä koiranäyttelyssä arvosteltiin FCI:n ryhmät 3/5 ja 7/8. Näyttelyyn osallistui kuutisensataa koiraa. Suomenpystykorvauros Kääpäkorven Körri, jonka omistaja on pudasjärvinen Tapani Ollila, sai AVO, ERI1, SA, PU1, SERT, RYP1, ja valittiin näyttelyn kauneimmaksi koiraksi BIS1. Tämä oli Körrille kolmas SERTTI, nyt tulevana syksynä lähtee hakemaan vaadittavaa käyttökoetulosta, jotta voi anoa Kennelliitosta muotovalionarvoa (MVA). Vaatimus on 1xAVO1 tai 2x AVO2, joko lintu- tai hirvikokeessa. Pystykorvat arvosteli Pekka Teini, FCI5 ryhmän ja näyttelyn kauneimman koiran arvosteli Markku Kipinä. Samojedinkoiranarttu Assandine,s Luminate, jonka omistaja on pudasjärvinen Leni Alatalo, sai AVO, ERI1, SA, PN2, SERT. Suomenpystykorvauros Sörlidbäckens Jykä sai ERI2. Jykän omistaja on pudasjärvinen Jari Keränen. Pudasjärvisen Joonas Rahkolan suomenpystykorvauros Tallens Rösy sai EH. Pystykorvat arvosteli Harry Stockmanen. (TO) Kääpäkorven Körri ja Tapani Ollila. Lukijan kynästä Lämmin kiitos äitienpäiväkonsertista Kaunista kuultavaa äideille ja muillekin olivat lukion ja kansalaisopiston musiikkiryhmät järjestäneet seurakuntakodille äitienpäivän iltana. Ilahduttavaa, että tällaistä nuorten ja lasten musisoinnista on mahdollista kuulla, kun nykyisin ei enää äitienpäiväjuhliakaan kouluilla järjestetä. Sari Hukarin harjoittaman lukion lauluryhmän kappaleet olivat nykyaikaisia ja kauniita. Noora Torvinen lauloi solistina tunteikkaasti. Kansalaisopiston upean yhtyeen soitto oli vain niin voimakasta, että laulujen sanat tahtoivat jäädä kuulumattomiin. Sarin kantele helähti monissa lauluissa hienosti sopien laulujen tunnelmaan. Todella ihanaa kuunneltavaa oli Juhana Heikkilän pianolla esittämät Oskar Merikannon Romanssi sekä Heino Kosken Yö meren rannalla. Samoin Riku-Ville Heikkilän sello veljensä Juhanan pianosäestyksellä soi upeasti. Kappale oli Armas Järnefeltin Kehtolaulu, joka on korvia hivelevän kaunis sävellys. On ihailtavaa, että saman perheen lapset ovat jaksaneet harrastaa klassisen musiikin soittamista noin pitkälle. Se vaatii innostusta, musikaalisuutta ja pitkäjänteisyyttä sekä ennen kaikkiaan lahjakkuutta. Maria ja Silja Vasara esittivät äitienpäivälaulut soivat puhtaasti ja kirkkaasti. Johanna Luokkanen ja Anniina Tuohimaa soittivat viulua taidokkaasti. Sari -opettaja lausui mukavan nykyaikaisen runon, jonka sisältö kuvasi nuoren hieman kriittistä suhtautumista äitien ankaraa ja vaativaa kasvatusta kohtaan. Runo oli hauska piristys musiikkiohjelman lisänä. Lukion ja lasten lauluryhmät esittivät lopuksi upean, ihanan Helmi laulun Sarin pianosäestyksellä. Suuret kiitokset vetäjille ja harjoittajille: Sari Hukarille ja Lasse Aaltoselle, ja kaikille esiintyjille äitienpäiväkonsertin aikaansaamisesta. Seija Seppänen konsertissa mukana ollut Milloin suurempi kirppis? Pudasjärvellä on iso ja kaunis torialue. Milloin siellä pidetään isompi kirppistapahtuma,sellainen että kauempaakin tietäisi tulla kaupantekoon? Esim. Pudasjärvi lehdessä voisi ilmoittaa päivää ja miksei useampanakin päivänä, lauantaipäivä olisi hyvä töissä käyvillekin. Kirppistä odottaen Pudasjärvellä korjataan neljä siltaa kesän aikana Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella tulevalle kesä- ja syyskaudelle ajoittuvat siltojen korjaustyöt ovat käynnistymässä. Työt suoritetaan pääasiassa toukokuun ja lokakuun välisenä aikana. Korjaustoimenpiteitä tehdään noin 30 sillalle ja korjauskustannukset ovat yhteensä noin 3,5 miljoonaa euroa. Pudasjärven kaupungin alueella siltakohteita on neljä. Korjaustyöt aiheuttavat liikenteelle jonkin verran haittaa. Kallio-Ojan silta, Pudasjärvi-Olhava-tien varressa (mt 855), putkisillan uusiminen. Liikenne ohjataan rakennettavan kiertotien kautta. Työ ajoittuu elokuun lopulta lokakuun alkuun. Lennan silta, Ala-Livo- Sarajärvi- tien varressa (mt 8570), putkisillan uusiminen. Silta suljetaan korjauksen ajaksi. Työ aloitetaan ju- hannuksen seutuvilla ja tie on poikki kaksi viikkoa. Sillan valmistuminen kestää kokonaisuudessaan noin neljä viikkoa. Pärjänsuun silta, Ala-Livo-Sarajärvi- tien varressa (mt 8570). Sillan peruskorjaus sisältäen pintarakenteiden, reunapalkin ja kaiteiden uusimisen. Liikenteellä käytettävissä vain yksi ajokaista ja työ ajoittuu toukokuun lopulta lokakuun alkuun. Eskon silta, Pudasjärvi- Puolanka-tien varressa (mt 78), sillan liikuntasaumalaitteen uusiminen. Liikenteellä käytettävissä vain yksi ajokaista ja työ kestää lokakuun ajan. Tarkemmat päivittäiset tiedot sillankorjaustöistä saa puhelimitse Tienkäyttäjän linjalta numerosta 0200 2100, internetistä Liikenneviraston liikenteen tiedotussivulta www.liikennevirasto.fi. PK

12 nro 21 Senioritalon rakentaminen alkanut Pudasjärvellä on aloitettu uuden senioritalon rakentamistyöt keskeiselle paikalla Varsitien varteen kaupungintalon viereen. Rakennuttajana on Pudasjärven Vanhustentaloyhdistys, joka järjesti keskiviikkona 15.5. urakkasopimusten allekirjoitustilaisuuden vanhustentalojen kerhohuoneella. Rakentamisen pääurakan sai Skanska talorakennus Oy, josta työpäällikkönä toimii syntyjään pudasjärvinen Tapani Heikkilä. Hän kertoi, että tulee olemaan mukava tehdä töitä kotipitäjässä, jossa vielä vanhemmat asuvat. LVI-työt urakoi Talepolar Oy Jäälistä, Sähkötyöt tekee Sähkö Juurtela Oy Kuusamosta, Sprinklaukset Pohjanmaan Talotekniikka Oy Oulusta. Talon on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Sep- po Koutaniemi ja rakennussuunnittelun hoitanut Insinööritoimisto Jari Oikarinen Kuusamosta. Rakennuttajan edustajina olivat paikalla Vanhustentaloyhdistyksen puheenjohtaja Risto Puhakka ja isännöitsijä Arto Pelltari. He kertoivat, että rakennushanke laitettiin vireille heti Yläkartanon valmistumisen jälkeen noin kolme vuotta sitten. Rakentamispäätöksen teon kannalta oli oleellisen tärkeää saada Raha-automaattiyhdistyksen avustuspäätös, joka on 30 prosenttia yhteensä noin 5.5 miljoonan euron rakentamiskustannuksista. Pankkilainalle saatiin Pudasjärven kaupungin takaus ja muutenkin kaupungin kanssa on yhteistyö sujunut erittäin mallikkaasti, kertoivat Puhakka ja Pelttari. Rakennukseen tulee 34 huoneistoa, jotka kaikki ovat 43 ja 53 neliömetrin kaksioita. Talossa on hissi, kaikissa huoneistoissa on oma sauna sekä lasitetut parvekkeet. Huoneistoilla on ollut jo kysyntää. Tällä hetkellä on 15 hakemusta jonossa. Tarkoitus on, että ensimmäiset vuokrauspäätökset tehdään jo tämän vuoden syyskesällä vaikka rakennuksen on määrä valmistua vasta ensi vuoden elokuussa. Skanska Talotekniikka tulee kokoamaan noin 10 hengen rakennustyömiesryhmän ja muita rakentajia on lähes saman verran, joten talotyömaa tulee työllistämään 15-20 henkeä, jotka lähes kaikki tulevat olemaan Pudasjärveltä. Heimo Turunen Urakkasopimuksen allekirjoitustilaisuudessa olivat paikalla rakennustöiden valvoja Ilkka Tolonen, työpäällikkö Tapani Heikkilä Skanska Talorakennus Oy, puheenjohtaja Risto Puhakka Pudasjärven vanhustentaloyhdistys ry, isännöitsijä Arto Pelttari Tili-Tekno Pelttari Oy ja Jari Oikarinen Rakennesuunnittelu Jari Oikarinen Oy. Takarivi Jussi Orjasniemi Juurtelan Sähkö Oy, Jarmo Karjalainen Talepolar Oy, Jukka Myllylä Pohjanmaan Talotekniikka Oy, Tuomas Pelttari Tili-Tekno Pelttari Oy ja työmaapäällikkö Jaakko Nivala Skanska Talotekniikka Oy. Kesselikirje toukokuu Tämä on Kesseli Ry:n juttunurkka. Kerromme yhdeksän kertaa vuodessa, millaista avustustyötä teemme Vienan Karjalassa ja osittain Koillismaalla. Yhdistys perustettiin kymmenen vuotta sitten yhdistys. Kesseli on siitä lähtien antanut erilaista apua 22 kylässä tai kaupungissa pääosin Karjalan Tasavallassa. Erilaista apua olemme antaneet myös Pudasjärvellä. Apu on voinut olla fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kulttuurista tai hengellistä. Vuoden alusta lähtien avustusmatkojen kuulumisia on voinut lukea Pudasjärvi-lehdestä. Käytämme jäsenmaksut sataprosenttisesti avustamiseen. Kymmenen vuoden aikana jäsenmaksuista on tullut noin 44 000 euroa ja apua on annettu noin 75 000 euron edestä. Esimerkiksi avustusmatkalle lähtijät maksavat itse matkansa. Miika ja Dimitri pakkasivat sillä aikaa ikkunoita kyytiin, kun järjestelin tavaroita omaan autooni. Ihmeellisesti niitä vain löytyy kotoa. Oli Sihvosen Kirstin lähettämä paketti Hollolasta, Aini Jaakolan askartelu- ja piirustustarvikkeita Kemistä, Irja ja Anton & Mia Jaakolan tuomia lastenvaatteita ja legoja, Katajan Arjan kutomia villasukkia Soinista, vaimoni kutomia villasukkia pikkupussillinen, Asmo Hervan antamia luistimia ja minisukset, Emil ja Tyyne Riihiahon antamat sukset (2x) ystävälapselleen Dimalle Jyskyjärvlle, Airi Iinatin paketti ystävälapselleen Aleksille Vuokkiniemelle, vesijuoksuvyö Raija Zapruskajalle Kostamukseen ja Pudasjärven Optiikan antamat neljät aurinkolasit. Hyvin saatiin Miikan pakettiautolla ikkunat ja muut tavarat Venäjän rajan yli. Kostamuksessa asuu Ksenija Ametova, jolla on Kesselistä ystävä Maija Viitala. Hän kustansi ystävälapselleen uudet ja melko kalliit Adidas-lenkkikengät. Kyllä tyttö oli iloinen kengistä. Hän sanoi: Uhti, joka tarkoittaa jotain oikein mahtavaa! Kiitos Maija. Ksenijalla tuskin on koskaan ollut niin hyviä lenkkikenkiä. Hän painoi kengät poskeaan vasten hymyssä suin. Perhe asuu asuntolassa, jossa heillä on yksi huone. Käytävän varrelta löytyy yhteinen keittiö ja jostain kai vessakin. Eihän se oikein normaalia elämää ole. Ksenija sanoi, että he muuttavat Kirovskiin, lähelle Apatiitiä. Me olemme monta kertaa käyneet Kantalahdessa. Siitähän ei ole pitkä matka enää teille? Lupasimme tulla käymään. Hyvä, että Kantalahtikin on tullut tutuksi vuosien varrella! Olga Lehtisen Kotiran- ta-matkatoimistoon veimme kunniakirjan, jonka annoimme Kesselin täyttäessä kymmenen vuotta. Halusimme muistaa jokaista jäsenfirmaa. Veimme Riihiahojen lähettämät sukset heidän ystäväpojalleen Dimalle Jyskyjärvelle. Hän itse ei vain ollut kotosalla vai pitäisikö sanoa kirkossa. Helluntaikirkon työntekijät ovat antaneet Dimalle mahdollisuuden asua heidän kanssaan. Jatkoimme matkaa kyläneuvostoon, jonne kannettiin pari ikkunaa. Kyläpäällikön huone oli saatu jo remontoitua. Hyvältä näytti. Saimme ihastella siistiä työnjälkeä ja todeta, ettei apu ole mennyt hukkaan. Tsaijua juotiin ennen paluuta Borovoille Perttusilla ja Urbanovitseillä. Borovoin päiväkerhosta haettiin maksulaput kolmesta lapsesta. Pankkiasioiden jälkeen kävimme viemässä Mari Kälkäjän perheen lähettämät paketit heidän ystävälapsilleen, Olesjalle ja Vovalle. Interesna, sanoi Vova, kun tutki paketin sisältöä yksitellen, eikä Olesjankaan suu pysynyt vakavana. Iloa iloa! Mahtava juttu. Kunpa Mari olisi itse ollut näkemässä lasten aidon ilon. Kostamuksen lastenkodilla halusimme vielä tietää tarkemmin eräiden lapsien taustoista. Heille ollaan etsimässä ystäviä Kesselistä. Kuka haluaisi alkaa ystäväksi ja auttaa näitä lapsia 1-3 kertaa vuodessa heidän tarpeistaan käsin? Meillä ei ole ns. kuukausimaksua. Tärkeämpää on, että sitoutuu auttamaan. Joskus apu voi olla erihintaista, mutta ei ylitsepääsemätöntä. Voi ostaa alennuksista tai kirpputoreilta. Kesseli vie avun perille. Kaikkein suurin lahja lapselle olisi se, että hän näkisi oman ystävänsä edes kerran. Uskon, että se olisi molemmille herkkä hetki. Ystävälapsen auttaminen on mielenkiintoista ja antaa mahdollisuuden olla auttamassa ihan konkreettisesti. Eikä matkakaan Vienan Karjalaan ole pitkä. Kun käy yhden kerran, niin vaarana on, että käy toisenkin kerran! Uusia ystävälapsia on kuluneen kevään aikana tullut Kesseliystävien autettaviksi jo kahdeksan. Ainakin kymmenen lasta odottaa ystävän saamista. Kuulitko kutsun? Joku odottaa sinua ystäväkseen! Anna lapselle ja itsellesi mahdollisuus! Ape Nieminen Kesseli Ry:n puheenjohtaja Jos lukija haluaa mukaan jäseneksi, niin jäsenmaksu on 10 /hlö/vuosi, perheeltä 20 /vuosi ja yrityksiltä 50 /vuosi. Jäsenmaksun voi maksaa Pudasjärven Osuuspankkiin Kesselin tilille FI33 5360 0420 0467 01. Tiliotteeseen on hyvä mainita nimi ja osoite. Tervetuloa mukaan! Tervetuloa! Ksenijan iloa uusista lenkkareista. PS. Seuraava Kesselikirje ilmestyykin vasta elokuussa, mutta Kesselityö jatkuu silti läpi kesän. Jyskyjärven kulttuuritalolla pidettiin Kesselin kymmenvuotisjuhla 19.4. Juhlassa kerrottiin Kesselin tekemästä työstä ja jaettiin useita kunniakirjoja. Kyläläisiä juhlassa oli 60.

nro 21 13 Suunnistuskausi avattiin Jyrkkäkoskella Ammuu, kuului yhdeltä ja mää toiselta rastilta, kun suunnistajista kaikkein pienimmät eli NaperoSuunnistajat kiersivät suunnistuskauden avauksessa Jyrkkäkoskella keskiviikkona 15.5. omaa Vinkurataansa. 30 metrin mittaisella radalla 2-6-vuotiaat suunnistajan alut saavat helposti tarkastettua, ovatko tulleet oikeille eli lehmä- ja lammasrasteille. NaSut ovatkin PudU:n kaikkein nuorimpia rastinkiertäjiä. Jyrkkäkoskella heitä oli vanhemman väen ilona tepastelemassa reilut parikymmentä - osa vielä rattaissa. Enemmän haastetta löytyi jo huvialueen sisäpuolelle sijoitetuilla rasteilla ja matkaakin kertyi peräti 200 metriä. Aidatun alueen ulkopuolelle laaditun perheradan kiertämisen jälkeen pääsi Vetämään rastista. NaSu oli varannut jokaiselle pikku-suunnistajalle pienen yllätyspaketin ja värityskuvan. NaperoSuunnistajat kokoontuvat kesäaikana pääosin Pudasjärven leikkipuistoissa. Suunnistus on perhelaji ja alusta lähtien mukana ovat kaikki suunnistuksen tärkeät elementit Suunnistus on perhelaji ja alusta lähtien mukana ovat kaikki suunnistuksen tärkeät elementit - kartta, rastilippu, suunnistustehtävä ja luonto. - kartta, rastilippu, suunnistustehtävä ja luonto. Oman tutun aikuisen turvin suunnistukseen pääsee tutustumaan turvallisesti. Lisätietoa ja kokoontumiskerrat löytyvät Pudasjärven Urheilijoiden nettisivuilta. Mukana avauksessa oli vanhempaakin suunnistusväkeä, joilla oli kokemuksen ja iän mukaan valittavana vaativuudeltaan ja pituudeltaan A, B tai C rata, joista viimeksi mainittu oli helpoimmasta päästä. Sen kiersivät muun muassa kansalaisopiston kunnonkohottamis- Suunnistusjaoston puheenjohtaja Antti Härkönen kertoi tulevan kesän suunnistusohjelmasta. ja painonhallintaryhmäläiset. Kun C-rata oli selvitetty, läksivät he välittömästi B-radalle, joka pikku rastihakujen jälkeen myös selvitettiin. A-rataa juoksivat kokeneemmat ja hyväkuntoiset suunnistuksen harrastajat. Aluksi suunnistusjaoston puheenjohtaja Antti Härkönen lausui kaikki paikallaolijat tervetulleeksi suunnistuksen pariin. Hän kertoi tulevan kesän tapahtumista ja toiminnasta, jossa mainitsi Jukolan viestiin lähtevän miesjoukkueen ja kaksi naisjoukkuetta tavoitteena 500-1000 sijat. Lähiseuduilla kierretään ahkerasti kesän aikana kansallisia kisoja ja syksyllä 7-8.9 on edessä suuri voimainponnistus, kun Syötteellä ovat SM-suunnistuskisat, kertoi Härkönen. Kirsi Alahäivälä Kuvat Heimo Turunen Uudet kauppiaat K-supermarkettiin Suomussalmelta Kunniakierrokselta potkua Pudasjärven Urheilijoiden toimintaan K-supermarket Pudasjärven uusina kauppiaina aloittavat 9.6. Hannele ja Tommi Niskanen Suomussalmelta, jossa he omistavat K-supermarket Suomussalmen. Nykyiset kauppiaat Vuokko ja Kim Ulander ovat Pudasjärven liikkeen ohella siirtyneet Kuusamoon K-citymarket kauppiaiksi. Pudasjärvi on aikaisemmin tullut hyvinkin tutuksi. Ennen nykyisiä kauppiaita Harri ja Sarika Piipposten aikaan kävimme paikkakunnalla usein, sillä Harri on hyvä kaveri ja Piipposet ovat yhden lapsen kummejakin. Olin auttamassa Harria pihamarkkinatapahtumissa ja muina tapahtumapäivinä, joten paikkakunta ja kauppa ovat tuttuja. Tuntui oikein mukavalta kun tuli tällainen mahdollisuus tulla Pudasjärvelle kauppiaaksi, kertoo Tom- mi Niskanen. Pudasjärven kauppa on reilusti suurempi, mitä Suomussalmen K-Supermarket. Toisaalta suuremmatkin kaupat ovat tulleet pariskunnalle tutuksi, sillä kauppiaspariskunta on ehtinyt toimia kauppiasyrittäjinä myös Oulun Välivainion K-supermarketissa. Myös Pulkkilassa ja Kajaanissa on ehditty käydä hankkimassa kauppiaskokemusta. Maalaiselämä on lähellä perheen sydäntä ja myös siksi Pudasjärvi tuntui hyvältä paikalta asettua. Myös luontoharrastukset ovat tärkeitä. Kauppiaspariskunnan perheeseen kuuluu vanhin tytär Hilla 8 v, Helinä 6 v, Helmi-Lilja 4 v, ja jos luoja suo, niin lokakuussa on tiedossa perheen lisäystä. Nyt Hannele jää toistaiseksi pyörittämään Suomussalmen pistettä ja minä toimin pääasiassa Pudasjärvellä. Tavoitteemme on ennen uuden lapsen syntymää irtaantua Suomussalmen liiketoiminnasta ja asettua Pudasjärvelle, tekemään työtä koko kylän elinvoimaisuuden eteen, kertoo kauppias Tommi Niskanen. Heimo Turunen Juuri päättötyönsä esitellyt Vuokko Kela vastaanotti onnitteluruusun Pudasjärven Jyty:n puheenjohtaja Jouni Piriltä. Oppisopimuskoulutuksella keramiikka-artesaaniksi Pudasjärveläinen keramiikka-artesaaniksi kesäkuussa valmistuva Vuokko Kela on saamassa lähiaikoina päätökseen yhden elämänsä haaveista. Kela meni vuonna 2008 Karhupajalle työelämän valmennuskurssille ja tutustui siellä keramiikkatöihin. Homma alkoi tuntua niin mielenkiintoiselta ja mukavalta, että hakeuduin maaliskuussa 2011 Karhupajalle oppisopimuskoulutukseen. Sain ohjaajakseni Karhupajan Vuokko Nymanin. Haasteelliseksi koin sen, että työpäivät kuluivat keramiikkatöiden parissa, mutta sen jälkeen päivä jatkui vielä kotona opiskelun merkeissä. Opiskelu tehtiin pääasiassa etäopiskeluna, osa teoriajaksoista pidettiin koulutuksen järjestäjän tiloissa Tervolassa, Kela selostaa. Karhupajan kehittämistoimintaan osallistunut Anitta Ojanperä ehdotti minulle kesällä 2012, että voisinko miettiä Pudasjärveläiselle yhdistykselle, Jytylle keramiikasta valmistettua liikelahjaa. Sainkin suunniteltua ja tehtyä kynttilänjalan, joka oli myös yhdistyksen väen mieleen. Tuotteesta tuli sen verran hyvä, että kynttilänjalka menee ehkä myös Jytyn valtakunnalliseen jakeluun. Olen nyt alkanut etsiä koulutukseeni sopivaa työpaikkaa ja ensimmäinen työhaastattelu on jo sovittu kesän alkuun, kertoo Kela tyytyväisenä. PK Seuraava kunniakierros juostaan maanantaina 27.5. klo 18 Suojalinnan urheilukentällä. Pudasjärven Urheilijoiden yleisurheilujaosto on osallistunut Kunniakierrokseen joka vuosi 1983 lähtien. Tänä vuonna on järjestäjänä mukana myös Kuntourheilujaosto, joka aloitti tämän vuoden alusta. Kokoon saaduilla varoilla tehdään mm. kilpailumatkoja, edistetään kuntourheilua, ostetaan palkintoja, maksetaan osanottomaksuja ja tuetaan nousevien SM-tason urheilijoiden väline- ja varustehankintoja. Kunniakierros on tapahtuma, jolla Suomen Urheiluliitto ja paikalliset yleisurheiluseurat keräävät varoja toimintansa ja nuorisourheilun tukemiseen ympäri Suomea. Urheiluseurojen tekemä työ on hyvää kasvatustyötä, jota useimmiten tehdään maassamme edelleen vapaaehtoisvoimin. Kunniakierros järjestetään tänä vuonna jo 32. kerran. Jos et ole aiemmin ollut mukana Kunniakierroksella, nyt sinulla on oiva tilaisuus lähteä mukaan liikkumaan ja keräämään varoja. Osallistumalla autat paikallista urheiluseuraa järjestämään terveellistä toimintaa kotiseutusi nuorille! Nuorisourheilua kannattaa aina tukea! Yhteistyöterveisin Pudasjärven Urheilijat ry Yu-jaosto Heino Ruuskanen puh. 0400 346 097. Kuntourheilujaosto Heimo Turunen puh. 0400 385 281.

14 nro 21 PIETARILANTIE 48, PUDASJÄRVI P. (08) 822726, TYÖKALUOSASTO 040 189 7399 AVOINNA MA-PE 9-19, LA 9-18, SU 11-18 Lehti nähtävillä myös netissä www.pudasjarvi-lehti.fi 10,90 99,- SILKKIKUKKA- KÖYNNÖS MUURINPOHJA- PANNU 45x45 mm Kaikkea kesään! 9,95 29,50 AMPPELIT ALK. OLLI TERÄSKATTILA 3 l ja KASARI 1 l YHTEENSÄ 14,60 20,- ASTIANKUIVAUS- TELINE 7,30 SILIKONI GRILLIALUNEN 48x40 cm 2 kpl APUKOKKI GRILLI - ATERIMET 8 osaa 11,90 4,90 STYROX KYLMÄLAUKKU 30 l MANSIKKA- JA KATEKANGAS 1,25x8 m KAASUGRILLI 2-poltimoa EROTTELU- JA SUODATINKANGAS 3x1 m 12,90 6,90 HYÖNTEISVERKOT OVIIN JA IKKUNOIHIN ALK. MUHEVA PUUTARHAMULTA 50 l 5 SÄKKIÄ 3,90 15,90 ALK. PIHARUUKUT 6,90

nro 21 15 Merkittävä lahjoitus Paavo Tolosen säätiölle Taiteilija Paavo Tolosen säätiön teoskokoelma sai merkittävän täydennyksen, kun taiteilijan leski ja lapset lahjoittivat 18 maalausta ja kuusi veistosta säätiölle. Lahjoitus sisältää taiteilijan tuotannon merkittäviä töitä, kuten realistisen kauden päätepisteenä syntynyt Uusi paletti vuodelta 1983 ja fantasiakauden päätyö, Fransiscus ja linnut vuodelta 1985. Myös omakuva vuodelta 1956 sekä jo sairauden runteleman taiteilijan Väsynyt omakuva vuodelta 2002 sekä viimeiseksi työksi jäänyt Meduusoja vuodelta 2009 siirtyvät säätiön omistukseen. Taiteilija teki kaksi isoa vapaata työtä ruostumattomasta teräksestä, joista Vuoropuhelu siirtyi nyt säätiölle. Aikaisemmin on jo lahjoitettu toinen teos Konstruktio. Kolmaskin taiteilijan iso teräsveistos on Pudasjärvellä, Osuuspankin tilaustyönä teettämä Kasvun käyrät. Lahjoitus sisältää myös laajan lehtileikekokoelman, valokuvia ja työskentelyvälineitä sekä taiteen tekemisen ja myös sen tutkimisen kannalta merkityksellisen, satoja piirustuksia sisältävän luonnoskokoelman koko kuusi vuosikymmentä vuotta kestäneeltä työskentelyajalta. Myös kaikki Vapaassa taidekoulussa ja Suomen taideakatemian koulussa vuosina 1955 1960 tehdyt harjoitustyöt ovat mukana. Säätiön hallituksen puheenjohtaja, maaherra Eino Siuruainen pitää lahjoitusta merkittävänä ja hän esittää lämpimät kiitokset taiteilijan leskelle Laimi Toloselle sekä lapsille, jotka katsoivat päätöksellään pitkälle tulevaisuuteen, yli sukupolvien. Pudasjärven kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila on iloinen Tolosen perikunnan päätöksestä. -Hämmästyttävää on, miten nopeasti taiteilijan nimeä kantava säätiö on toiminnallaan pystynyt osoittamaan luottavuutensa Paavo Tolosen taiteilijaperinnön vaalimisessa. Daavittila toteaa lahjoituksen vahvistavan merkittävästi säätiön toimintaa ja lisäävän merkittävästi sen uskottavuutta alan toimijana. -Säätiön toiminnalla tulee olemaan tulevaisuudessa merkittävä asema pudasjärveläisten nuorten taideharrastuksen edistämisessä, arvioi kaupunginjohtaja säätiön toiminnan kehityksen suuntaa. Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja, taiteilijan poika Marko Tolonen toteaa, että lahjoituksella toteutettiin Paavo Tolosen eläessään ilmaisemaa tahtoa kokoelman pääosan jäämisestä Pudasjärvelle, jossa hän työskenteli lähes koko aktiivisen taiteilijauransa. Arvostamme suuresti kaupungin myönteistä asennetta säätiön toimintaa kohtaan ja tämä vaikutti luonnollisesti päätökseemme. Samalla Tolonen toivoo, että Vanhempainyhdistyksen julistama lakko hämmentää! kokoelma karttuisi edelleen ja taiteilijan teoksia omistavat harkitsisivat myös lahjoitusta säätiölle tilanteessa, jossa iän tai muun syyn vuoksi suunnittelevat teoksista luopumista. Vuonna 2011 Pudasjärvelle perustettiin Paavo Tolosen säätiö vaalimaan taiteilijan elämäntyötä sekä tukemaan lasten ja nuorten taidekasvatusta ja taideopintoja. Säätiön oma kokoelma sisältää 39 kpl maalauksia ja 13 veistosta. Säätiön toiminta on käynnistynyt hyvin. Lyhyen ajan sisällä Paavo Tolosen tuotannosta on koottu Pudasjärvelle kolme teemanäyttelyä, jotka ovat esitelleet hänen taiteensa keskeisiä aihepiirejä. Ensi kesänä 28.6. 28.7. Pudasjärven kaupungintalossa on esillä taiteilijan koko tuotantoa valaiseva näyttely. Siihen kootaan runsaat kahdeksankymmentä työtä. Tiedotus Pudasjärven kaupunki Pieni joukko pudasjärveläisiä vanhempia ilmoitti noin kaksi viikkoa sitten, että he ovat perustaneet Pudasjärven vanhempainyhdistyksen. Melkein samaan hengenvetoon ryhmä julistaa koululakon alkavaksi koulutyön viimeisellä viikolla!? Monissa perheissä ihmetellään mitä tämä tarkoittaa? Huoltajalla on lakiin säädetty velvollisuus valvoa, että lapsen oppivelvollisuus tulee suoritettua (Perusopetuslaki 26 ) Tämän perusteella vanhemmilla on mahdollisuus ottaa lapset tilapäisesti pois koulusta esimerkiksi koululakon ajaksi; kuitenkin huolehtimalla siitä, että oppivelvollisuus toteutuu. Lakon aikana se tarkoittaa käytännössä kyseiselle ajalle suunniteltujen koulutehtävien tekemistä. Mikäli huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttymistä, ääritapauksissa hänet voidaan tuomita sakkoon lapsensa oppivelvollisuuden laiminlyönnistä (Perusopetuslaki 45 ). Vanhempainyhdistyksen on tärkeää kartoittaa vastaako lakon tavoite vanhempien yleistä käsitystä. Lakkoon ei tulisi lähteä, mikäli ei pystytä osoittamaan, että enemmistö koulun vanhemmista tukee lakkoa. Kun me vanhemmat aloitamme koululakon, on tärkeää kertoa lapselle, mistä on kyse ja miksi. Oleellista on välittää viesti, että me vanhemmat välitämme lapsistamme ja heidän opettajistaan sekä kaikista koulun aikuisista (koko henkilökunta). Vanhempien pitää välttää puhumasta tavalla, joka voi herättää lapsessa pelkoa tai hämmennystä omaa kouluarkea kohtaan. http://www.vanhempainliitto.fi/filebank/806-koululakko-oh- JEET_18012012.pdf Meidän lapsemme eivät tule osallistumaan tähän lakkoon. Emme hyväksy sitä, että joku pieni ryhmä touhuaa vanhempainyhdistyksen nimissä meidän kaikkien pudasjärveläisten vanhempien puolesta päättämällä, että aloitetaan koululakko. Miten vanhempainyhdistys pystyy osoittamaan että enemmistö koulun vanhemmista tukee lakkoa? Meille, yhdistykseen kuulumattomille, yhdistys näyttäytyy joukkona, joka toimii jossakin ja on mitä ilmeisimmin perustanut yhdistyksen vain sitä varten, että voidaan julistaa lakko. Muuta näkyvää se ei lyhyen olemassaolonsa aikana ole saanut aikaan. Mielestämme on erittäin kyseenalaista käyttää lapsia lakkoaseena. Olemme sitä mieltä, että lakosta johtuva mahdollinen oppilaskato ei ole osoitus siitä, että kaikkien koulusta pois jääneiden oppilaiden vanhemmat tukevat lakkoa. Olemme vanhempina joutuneet todella hankalaan tilanteeseen lastemme kanssa. Onhan kuitenkin niin, että kaikki ns. luppoaika, mitä koulusta voi järjestyä, lapsille suuri ilonaihe Miettivätkö lapset ja voivatko kaikki edes ymmärtää, mistä syystä vapaata tulee? Vapaasta he kuitenkin osaavat nauttia. Kuka on vastuussa oppilaista, jotka vanhempien kiellosta huolimatta, ovat lakkopäivät pois koulusta. Näinkin tulee varmasti käymään. Voi jopa hävettää istua koulussa silloin kuin olisi mahdollisuus olla pois. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä suurempi on huoli. Kenenkään kontrollissa ei ole silloin missä on minun lapsi tai sinun lapsi silloin. Hämmentävältä tuntuu sekin, että koulujen rehtorit ovat ryhtyneet vanhempainyhdistyksen avustajiksi ja tiedottajiksi asiassa. Onko mm. Wilma-järjestelmä sopiva kanava tällaiseen kannustamiseen? Myös jotkut opettajat ovat koulussa lähteneet suurella myötävaikutuksella tähän lakkoajatukseen mukaan. Miltä lapsesta tuntuu tällaisessa tilanteessa jos opettaja kehottaa lakkoon ja vanhemmat kuitenkin kotona kieltävät jäämästä pois koulusta. Se herättää lapsessa pelkoa ja hämmennystä. Kotona tämän takia syntyy riitaa ja itkua, kun ahdistaa ajatus, että jos onkin ainoana luokasta koulussa lakon aikana. Tämän päivän kasvatusarki on ihan tarpeeksi haasteellista perheissä muutenkin. On aiheellista kysyä, että miksi tällaiseen vedetään nekin perheet, jotka eivät halua mitenkään olla tähän mielenilmaukseen osallisia, puhumattakaan, että meidän lapset joutuvat tällaisen ristituleen tämän asian kanssa? Mitä lapset oppivat tällaisesta tavasta yrittää edistää yhteisiä asioita? Lasten keskuudessa lakko on epäilemättä saanut hyvän vastaanoton, sehän tarkoittaa lapsille vapaata koulusta. Vanhempina olemme pyrkineet neuvomaan lapsiamme, että koulussa kannattaa tehdä niin kuin opettaja sanoo. Jos koulussa opettaja sanoo toisin, kuin kotona kehotetaan, se vie pohjaa koko tältä ajatukselta. Koulun pitää ehdottomasti irtisanoutua tästä lakkoilusta. Tämä on vanhempien järjestämä asia ja koulun pitää keskittyä ainoastaan suorittamaan opetustehtäväänsä muusta välittämättä. Me näkisimme, että uutta vanhempainyhdistystä perustettaessa olisi tärkeää pohtia seuraavia kysymyksiä: Miksi yhdistys on olemassa? Mikä yhdistyksen rooli on koulussa? Mitä hyötyä yhdistystoiminnasta on lapselle? Mitä iloa yhdistystoiminnasta on hallituksen jäsenille ja muille vanhemmille? Mitä hyötyä yhdistyksen olemassa olosta on koulun henkilökunnalle? Mikä yhdistyksen rooli on asuinalueella tai koko paikkakunnalla? Vanhempainyhdistystoiminta parhaimmillaan voi olla monimuotoista lasten kasvua, oppimista ja hyvinvointia edistävää vapaaehtoistyötä, joka tuottaa iloa myös tekijöilleen. Toiminnan myötä voidaan luoda verkostoa ja tiivistää yhteistyötä erilaisten lasten ja nuorten hyvinvointia tukevien toimijoiden välillä. Avoin ja keskusteleva, mielipiteitä kunnioittava, vaihtoehtoja punnitseva lähestymistapa luo vähitellen luottamusta ja uskottavuutta vanhempainyhdistyksen toimintaan niin kouluelämässä, kodeissa kuin kunnan viranomaisissa ja päättäjissä ja alueen muissa toimijoissa. Asioihin perehtyminen, niistä keskusteleminen ja niiden huolellinen valmisteleminen vakuuttaa ihmisiä luottamaan yhdistyksen vaikuttimiin ja viemään asioita eteenpäin. Jos nämä asiat saataisiin toteutumaan, nykyinen vanhempainyhdistys on toivottavasti tulevaisuudessa ansainnut paikkansa lastemme ja nuortemme hyvinvoinnin edistäjänä pudasjärveläisten arjessa. Joukko vanhempia Nyt on korkea aika tarkastella jalkapalloilun olosuhteita Pudasjärvellä, sillä jalkapallokausi 2013 on jo pyörähtänyt käyntiin. Lähdetään tarkastelemaan asiaa muutaman vuoden takaa. Vuonna 2008 Rimminkankaan kentän kunto oli niin huono, että vierailevat sarjajoukkueet kieltäytyivät pelaamasta Pudasjärvellä kevätkierroksen otteluita. Seuramme ja Suomen palloliiton Pohjois-Suomen Piiri kirjelmöivät Pudasjärven kaupunkia asiasta, toivoen parannusta peliolosuhteisiin. Olosuhteita parannettiin Rimminkankaan kentän osalta hieman keväästä 2009. Saimme yhden autokuorman kivituhkaa kentälle ja isoimmat kivet pois. Tällöin seuran johto päätti pontevasti yrittää parantaa kevään ja syksyn peliolosuhteita. Aloimme yhdessä muutaman päättäjän ja liikuntatoimen kanssa suunnitella, että Pudasjärvelle saataisiin tekonurmikenttä. Silloin poistuisivat päällekkäisten urheilutapahtumien haitat, koululaiset saisivat nykyaikaiset liikuntapaikat ja maahanmuuttajille hyvä liikunta- ja vapaa-ajan viettopaikka. Samanaikaisesti myös FC Kurenpojille ajanmukainen harjoittelu ja pelialusta. Asiaan haimme ensin opetusministeriön rahoitusta. Tämä rahoituksen hankitakanava ei kuitenkaan toteutunut. Avustusta kenttähankkeelle ei saatu. Seuraavaksi yritettiin rahoitusta Liikkuva koulu -hankkeen kautta. Rahoitusta ei kenttää varten saatu, muuhun pienempään kunnostamiseen kyllä, kuten pihalentis ja freesbeegolf rataan. Seuraava rahoituksen haku kohdistui läänin tasolle. Sieltäkään ei kentälle myönnetty rahoitusta. Viimeisenä oljenkortena pyrimme vaikuttamaan paikalliseen poliittiseen päätöksentekoon ja löytämään sieltä rahoitusta kentän tekemiseen, mutta asia ei ole saanut selkeää kannatusta. Näin ollen, usean vuoden ponnistelu olosuhteiden parantamiseksi ei vielä ole tuonut haluttua tulosta. Viimeisten vuosien aikana kenttäsuunnitelma on liitetty osaksi uuden koulukeskuksen rakentamista. Samalla kun uuden koulun rakentamisen päätös siirtyy, siirtyy samalla myös jalkapallon peliolouhteiden parantaminen. Joka tapauksessa koulu on kuitenkin aina suurin käyttäjä tämänkaltaisille urheilupaikoille. Koulun jälkeen tulee vasta urheiluseura ja muu käyttö. Viimeisin vastaus asiaa hoitaneilta tahoilta on seuraavanlainen. Kun Pudasjärven kaupunki jossain vaiheessa saa koulun rakennuttamispäätöksen valmiiksi, voimme uudelleen suunnitella tekonurmikentän saamista kuntaamme koululaisten, jalkapalloilijoiden ja muiden käyttäjien iloksi. Tosin kuntalaisten nähtävissä olevissa koulusuunnitelmissa en itse ole nähnyt varausta täysimittaiselle jalkapallokentälle. Valitettavasti nämä em. hankkeet kulkevat käsi kädessä ja päätöksenteko asiasta kestää harmillisen kauan jalkapalloihmisen näkökulmasta katsottuna. Toivotan kuitenkin FC Kurenpoikien nykyiselle johdolle voimia puurtaa asian eteen edelleen ja päättäjille rohkeutta siirtää jalkapallo-olosuhteet Pudasjärvellä nykyaikaan. Jalkapallotapahtumat ovat myös näyteikkuna Pudasjärven kaupunkiin ja oiva tilaisuus luoda positiivisia mielikuvia paikkakunnastamme, jalkapalloa pelaamaan tuleville ihmisille. Seppo Arvola Lukijan kynästä Jalkapalloilun olosuhdetilanne Pudasjärvellä Lukijan kynästä kynästä

16 nro 21 Anna-Maija Kinnunen markkinointikoordinaattoriksi ja matkailuneuvojaksi Posiolle Anna-Maija Kinnunen Pudasjärveltä valittiin Posion kunnan matkailuneuvojaksi ja Posion matkailuyhdistyksen markkinointikoordinaattoriksi. Paikkaa haki määräaikaan mennessä 24 henkilöä eri puolilta Suomea. Kinnunen on aloittanut tehtävässään kuluvalla vii- kolla 20. Kinnusella on viestintäalan koulutus (medianomi, AMK). Hänellä on työkokemusta sekä matkailu- ja viestintäalan tehtävistä. Ennen Posion pestiä Anna-Maija Kinnunen työskenteli määräaikaisessa tehtävässä Metsähallituksen suunnittelijana Pudasjärven yksikössä. Kinnusella todettiin olevan hyvät valmiudet kehittää erityisesti Posion matkailun markkinointia ja viestintää. Posion matkailuyhdistys tiedotus Oikaisu Lakko myös Rimminkankaan koululla Mari Laakkonen nro 330 juoksemassa SM-maastojuoksukisassa. Juoksumenestystä Pudasjärvelle Lasse Moilanen (kuvassa toiseksi viimeisenä) juoksemassa SM-maastoissa Vantaalla. Yrittäjien tv-lahjoitustilanteessa Pudasjärven terveysaseman pitkäaikaisosaston osastolääkäri Mervi Matero, Pudasjärven yrittäjien hallituksen jäsen Heimo Turunen ja osastonhoitaja Paula Mattinen. TV-lahjoituskampanja edennyt hienosti Pudasjärven terveysaseman pitkäaikaisosaston osastolääkäri Mervi Matero ja osastonhoitaja Paula Mattinen ovat kevään kuluessa saaneet huomata, että Pudasjärven Syöpäyhdistyksen keväällä käynnistämä tv- Piirinmestaruus maastojuoksussa Oulaisissa 4.5. Pudasjärven Urheilijoiden edustajat saavuttivat kaksi piirinmestaruutta, yhden hopean ja yhden kuudennen sijan. Piirinmestaruuden voitti Sampo Laakkonen miesten 45 v sarjassa ja Mari Laakkonen naisten yleisessä sarjassa, jossa Niina Moilanen oli kuudes. Lasse Moilanen oli hopealla miesten 17 v sarjassa. SM maastojuoksussa 11.5. Vantaalla Lasse Moilanen sijoittui 40. sijalle M17 sarjassa 88 juoksijan joukossa. Sijoitus olisi voinut olla parempikin, koska alkurytäkässä kaatuminen verotti voimia. Lasse juoksee tässä sarjassa vielä ensi vuonna. Mari Laakkonen juoksi 15:sta sijalle 38 juoksijan joukossa sarjassa N22. HR lahjoituskampanja on edennyt hienosti. Mattinen laskeskeli, että perjantaihin 17.5 mennessä pitkäaikaisosasto on saanut lahjoituksina jo yhdeksän televisiota. Viimeisimmästä lahjoituksesta vastasi Pudasjärven yrittäjäyhdistys. Hallituksen jäsen Heimo Turunen kertoi, että yrittäjäyhdistys oli saanut haasteen Pudasjärven Rotareilta. Yrittäjät ovat puolestaan haastaneet mukaan MTK Pudasjärven. Mattinen kertoi, osaston potilaat ovat olleet erittäin hyvillään lahjoituksista. -Televisiot ovat joillekin pitkään osastolla oleville potilaille jopa ainut yhteys ulkomaailmaan. Kiinteästi potilashuoneiden seinälle asennettavia televisiota puuttuu enää kaksi ja jos saisimme niiden lisäksi vielä yhden liikuteltavassa telineessä olevan, olisi niiltä osin kaikki kunnossa. Liikuteltava televisio tarvittaisiin tarkkailuhuoneeseen, johon televisiota ei voi asentaa kiinteästi. Lahjoituskampanja on poikinut potilaillemme myös muita lahjoituksia. Pudasjärveläiset Aini Alatalo ja Helena Harju lahjoittivat keväällä potilaillemme yhdeksän paria käsikudottuja villasukkia, jotka on otettu vastaan hyvillä mielin, totesi Mattinen. PK Viime Pudasjärvi -lehdessä oli juttu Pudasjärven vanhempainyhdistys käynnisti toimintansa ripeästi. Siinä oli osittain puutteellista tietoa koululaislakon osalta. Lakko päätettiin järjestää vanhempien tuella sekä Kurenalan koululla että myös- Luontokeskus juhlii 10-vuotistaivaltaan kansallispuistopäivänä Syötteen kansallispuistossa vietetään lauantaina 25.5. Euroopan kansallispuistopäivää, jota vietetään vuosittain sadoissa puistoissa kautta Euroopan ja tämän vuoden teemana on Puistoni. Intohimoni. Tarinani. Kansallispuistopäivä on Syötteellä erityisen juhlallinen sillä samana päivänä juhlitaan Luontokeskuksen 10-vuotistaivalta. Päivän aikana Luontokeskuksella on tarjolla lättykahvit kaikille kävijöille. Juhlapäivän ohjelma kin Rimminkankaan koululla. Lakon päätavoite, koskien viipalekouluasian käsittelyynottoa viipymättä, koskee siis myös Rimminkankaan koulua Kurenalan koulun lisäksi. Tavoitteena on siis kaksi viipalekoulua, yksi molempien koulujen alkaa kello 10 opastetulla retkellä lajistoltaan mielenkiintoiseen Sotivaaraan suojelubiologi Markku Lehtelän johdolla. Retkellä tutustutaan kansallispuiston keväiseen luontoon ja paikalliseen kasvi-, kääpä- ja eläinlajistoon. Retkelle lähdetään yhteiskyydein luontokeskukselta kello 10, mukaan voi tulla myös Rytingin kaupalta kello 10.20. Retkellä kävellään noin pari kilometriä ja se kestää automatkoineen noin neljä tuntia. Maastossa on mahdollista Sotivaara on lajistoltaan rikas ja mielenkiintoinen retkikohde. Kuvaaja Veikko Virkkunen. käyttöön tai vaihtoehtoisesti yksi viipalekoulu toisen koulun käyttöön sekä kaupungintalo kokonaisuudessaan toisen koulun käyttöön. Mirka Pääkkö, Pj Pudasjärven vanhempainyhdistys Sotivaarassa löytyy paljon erilaisia kääpiä. Kuvassa kantokääpä. Kuva Minna Koramo. nauttia omia eväitä. Sotivaaran retken jälkeen Safaritalolla Piian Särpimessä on tarjolla omakustanteinen lounas. Safaritalolla pääsee myös maksuttomaan saunaan. Varsinainen juhlatilaisuus alkaa kello 16 Luontokeskuksella. Ohjelmassa on Hirsilinna erämaan laidalla - Luontokeskuksen kymmenvuotistaival - näyttelyn avajaiset. Näyttelyyn on koottu valokuvia Luontokeskuksen vaiheista. Musiikkien ja puheiden lomassa julkistetaan Syötteen kansallispuiston uudet Charter Partner kumppanit ja jaetaan todistukset. Lopuksi juodaan kakkukahvit. Kansallispuistopäivän ohjelma on opastettu ja maksuton. Retkelle kannattaa ottaa mukaan vettä pitävät saappaat ja omat eväät. Ilmoittautumiset 23.5. mennessä Syötteen luontokeskukseen, syote@ metsa.fi tai puh. 0205 64 6550. Luontokeskus tiedotus

nro 21 17 PUDASTORI MYYDÄÄN Kunnostettuja naisten ja miesten vakio- ja vaihdepolkupyöriä sekä maastopyöriä. Tyttöjen ja poikien polkupyöriä. Otan joutilaat pyörät. Polkupyörien huollot. P. 040 504 2814. Myydään kerran käytetty musta kannettava alumiininen matkahierontapöytä Quirumed 194x70. P. 040 566 2074 Mopo Derbit X-treme Senda, vm. -09. H. 990. P. 040 7213 621. Henkilö- ja pakettiautojen hinauskuljetukset IETIN RATTAAT Ky 0400 389 015 Jukolantie 47, 93100 Pudasjärvi erkki.tauriainen@ieti.fi 55 vuotta luotettavaa kuljetuspalvelua. Pohjanrahti Oy Jukolantie 35, 93100 Pudasjärvi Puh. 0400 251671 pohjanrahti@pohjanrahti.com www.pohjanrahti.com Metsäpalvelu Kerälä Oy Toteutamme ammattitaidolla Metsäsuunnittelut Puunkorjuun suunnittelut ja toteutukset Maan muokkaukset ja taimien istutukset Kunnostusojituksien suunnittelut ja toteutukset Nuorten metsien ja taimikoiden hoitotyöt Kemera-tukien hakemukset Puukauppa Timo Kerälä puh. 0400 285 409 info@metsapalvelukerala.fi, www.metsapalvelukerala.fi UUDISRAKENTAMINEN KORJAUSRAKENTAMINEN Kaikki rakentamiseen liittyvät palvelut Muista kotitalousvähennys! Puh. 040 581 9930 Näköalantie 1139, 93280 SYÖTE markus.sarkela@msarkela.com www.msarkela.com Myytävänä vähänkäytetty kaksoispesällä oleva keskuslämmityskattila sekä öljypoltin ja sähkövastus. Kiertovesipumppu ja paisuntasäiliö. P. 0400 243 123. Hammond 123XL urut, käytetty vain muutama tunti. P. 0400 838 645. Uusia Oulux ikkunoita 120x120 5 kpl,3-lasisia, sekä 3 kpl tuuletusikkunoita. P. 0400 838 645. Lehmävasikoita FR 5kk, FR 11kk, tilan puutteen vuoksi. Tied. 040 585 1169. Pudasjärven LVI- ja Rautatarvike Oy Kauttamme LVI-, sähkö-, kylmä-, peltityöt sekä tarvikkeet Kauttamme mm. pätkäpellit, sadevesikourut ja kattoturvatuotteet suoraa varastosta. LVI- ja Rautatarvike Oy Puh. (08) 823 510, myynti@lvijarauta.fi Varastotie 2, 93100 Pudasjärvi Rakentaja, saneeraaja Meiltä kaikki koneet ja laitteet edullisesti vuokralle! OULUN VUOKRAKONE OY Pudasjärven toimipiste 040 531 6262 Sauli Roininen Simeonintie 4 Avoinna ma-pe klo 7-15 ILMOITA ILMAISEKSI! Myydään ryvässipulia p. 0400 831 043 Myytävänä Honda Accordin kesärenkaat vanteineen 185/70 R 14. P. 040 547 9010. Hyväkuntoinen lasikuidusta valmistettu työmaavaunu, jossa on erillinen WC. Lämmitys joko kaasulla tai sähköllä. Hp. 1800. P. 040506 5318. Hyvä juuri kats. Ford Fiesta 1,4-89 uusilla kesärenkailla. Ajettu vain 99700 km. Hinta 800. P. 040 708 6704. Voit myydä/ostaa/lahjoittaa Pudastorin kautta. (Asuntojen ja rakennusten vuokraus ei ole myymistä/ostamista/lahjoittamista, maksu 15 + alv:n. Myös asunnon/rakennuksen/kiinteistön myynti/ ostoilmoitus on maksullinen, 15 e) Pudastori on tarkoitettu yksityisille henkilöille ja on ilmainen. Tekstin oltava lyhyt ja ytimekäs max n. 8 riviä. Muistathan laittaa yhteydenottoa varten puh. numerosi tai osoitteen. Pitkistä, seikkaperäisistä teksteistä veloitamme. Teksti on toimitettava sähköpostilla: lehti@pudasjarvi-lehti.fi tai paperille selkeästi kirjoitettuna osoitteeseen: Korpitie 6, 93100 Pudasjärvi. Puhelimitse (040 195 1732) soitetuista tai tekstiviesti-ilmoituksista maksu on 18,45. Jos haluat ilmoitukseen kuvan, lähetä se sähköpostitse. Kuvallinen ilmoitus on 18,45. Muistathan ilmoittaa myös nimesi toimitukselle (ei julkaista). Palveluhakemisto JP AUTOMAALAAMO vakuutusyhtiöiden työt vahinkotarkistukset lasinvaihdot Puistotie 2 as 8 (Iijokiseudun talo 2. krs) Pudasjärven Hautaustoimisto ja Kukka Ky, Pihlaja Interfloravälitys Torikeskus, 93100 Pudasjärvi puh. 08-821 122, fax.08-823 355 Esa Pihlaja 0400-330 058 email: esa.pihlaja@pp1.inet.fi kolarikorjaukset automaalaukset trailerin vuokraus ilmastoinnin huollot Puh. 040 564 8614, 040 564 9523 Teollisuustie 8, 93100 Pudasjärvi Avoinna ma-pe 7-16 LAKIASIAINTOIMISTO Juha Asikainen Hoidan yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella lakiasianne. Varatuomari Juha Asikainen Toritie 1 ( osuuspankin talo 2 kerros) puhelin 08-824162 fax 08-824159 Kuvauksia yläilmasta multikopterilla. Ota yhteyttä! Jari Moilanen Puh. 0400 251 668 motokuski@wippies.fi Pihapöytä halkasija 90 cm sekä 3 kpl tuoleja. Kalusteet ovat kestopuuta ja todella siistejä. Myydään yht. hintaan 50. P. 044 582 2015. Kevätkirppis la 25.5. klo 10-14 Jukolantie 10. Useita myyjiä. Myös pensaiden, perennojen ja hyötykasvien taimien myyntiä ja vaihtoa. Puh. 040 587 9778/ Minna Lantto. VUOKRATTAVANA Pudasjärven keskustassa asuinhuoneisto 83 m2 3h+s. Edullinen vuokra. Vapautuu 1.7.2013. P. 0400 681 315. Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen P. 0400 294 640 c KEVÄTTYÖT Lumityöt Pikku remontit Soita Mökkitalkkarityöt ja Metsurintyöt kysy lisää! Soita ja kysy lisää! Matti Puh. 040 960 3058 040-9603058 matti@vaylanhelmi.fi www.väylänhelmi.fi Muista kotitalousvähennys VESISTÖRETKEILY-KOHTEIDEN AVAJAISET la 25.5. JONGULLA Ohjelma: Klo 12 Avaussanat Hautapahtaalla (Ensio Jussila) Lohikeittoa ja arvontaa (Jaalangan maa- ja kotitalousnaiset Klo 13 Veneet lähtevät Karvosenrantaan (Tauno Moilanen) Klo 14 Veneet saapuvat Karvosenrantaan Juhlapuhe Karvosenrannassa (Jari Jussila) Lettukahvit ja arvontaa (Jongun alueen kyläyhdistys) Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita juhlimaan uurastuksemme tulosta! (Hautapahdas sijaitsee Korpijokivarressa/ Jokelantien alussa ja Karvosenranta Jongun järven rannassa/jonguntien päässä.) Jongun alueen kyläyhdistys ry, Onerva Ronkainen 040 829 6999, onerva@suomi24.fi Olemme Olemme siellä missä siellä missä asiakkaatkin. asiakkaatkin. Olemme siellä Me LähiTapiolassa missä tarjoamme Me LähiTapiolassa asiakkaatkin. Me LähiTapiolassa paikallista ja tarjoamme paikallista ja henkilökohtaista Me LähiTapiolassa tarjoamme henkilökohtaista Me LähiTapiolassa paikallista vakuuttamisen ja tarjoamme Me LähiTapiolassa paikallista ja henkilökohtaista vakuuttamisen tarjoamme ja raha-asioiden paikallista vakuuttamisen tarjoamme paikallista ja rahaasioiden henkilökohtaista asiantuntijapalvelua. ja henkilökohtaista vakuuttamisen raha-asioiden vakuuttamisen ja raha-asioiden asiantuntijapalvelua. Tule raha-asioiden Tule käymään asiantuntijapalvelua. käymään toimistollamme tai toimistollamme asiantuntijapalvelua. Tule pyydä käymään meidät toimistollamme kotikäynnille. tai tai Tule pyydä Tule käymään meidät toimistollamme kotikäynnille. tai tai Tule pyydä käymään pyydä toimistollamme tai pyydä meidät kotikäynnille. Leena meidät Kipinä p.08 kotikäynnille. 886 5561 Leena pyydä Kipinä p.08 886 5561 Leena meidät kotikäynnille. 5561 Sari Leena Sari Pähtilä Leena Sari Pähtilä Kipinä p. Kipinä Pähtilä p. p.08 020 p. p.08 020886 522 522 886 5225561 6002 6002 5561 6002 Ari Ari Sari Leena Korteslahti Ari Pähtilä Korteslahti Kipinä p. p.08 020 0400 886 522 198 198 198 5561 6002 390 Sari Pähtilä p. 020 522 6002 390 390 Ari Sari Korteslahti Pähtilä p. p. 020 0400 522198 6002 390 Ari LähiTapiola Korteslahti p. Pohjoinen 0400 198 390 Ari Korteslahti Toritie 1, p. Pudasjärvi 0400 198 390 LähiTapiola Toritie 1, Pudasjärvi Pohjoinen LähiTapiola Pohjoinen LähiTapiola Toritie 1, Pudasjärvi Pohjoinen Toritie 1, Pudasjärvi Toritie 1, Pudasjärvi Palveluhakemisto on edullista ilmoitustilaa! Ota yhteys p. 040 1951 732 P Maanmuokkaukset Tuomo Tuomaala 040 935 9320 tuomo.tuomaala@outlook.com Kellot Kihlat Korut Kellojen korjaukset Korujen korjaukset KELLOSEPÄNLIIKE Naamanka Ky Onko taloyhtiösi asiat kunnossa? Asioitasi hoitaa Pudasjärven Isännöinti Oy Jukolantie 4a, Pudasjärvi Avoinna Ma-Pe klo 9-15 Toimisto p. 040 176 7640 www.pudasjarvenisannointi.fi PITOPALVELU ILLIKAINEN * Soppatykki * Pitopalvelut * Kakut Perhejuhliin ja tapahtumiin! P. 040 587 2273 alpoil@jippii.fi Metsäpalvelu Tuomaala Oy Pitkäaikaisella kokemuksella ja ammattitaidolla P Leimaus P Puukauppapalvelut P Tila-arviot P Metsäsuunnittelu P Metsäviljely P Ojitus P Nuoren metsän hoito P Kemeratuet. Metsänomistaja, ota yhteyttä! Jukolantie 2 Pudasjärvi P. (08) 822 084 * Lukkojen sarjamuutokset ja -asennukset, aukaisut * Avainpalvelu p. 044 090 6400 http://lukkomatti.nettisivu.org/

18 nro 21 Mitä tehdä? Minne mennä? Osa tämän palstan tapahtumista on otettu Pudasjärven kaupungin www-sivujen tapahtumista ja osasta tulee tieto muutoin. Tapahtumamuutoksista emme vastaa. Tapahtumista voi myös ilmoittaa Pudasjärvilehden toimitukseen sähköpostilla lehti@pudasjarvi-lehti.fi Mitä tehdä? Minne mennä? -palstalla tapahtumista ilmoittaminen on maksutonta. Kysy myös edullista maksullista ilmoitustilaa! Pudasjärven Urheilijat NaperoSuunistusta ke 22.5. klo 18.00. Jääkärinpuistossa (Sepäntien päässä). OSTETAAN ROMUAUTOT SEKÄ MUUT METALLIROMUT Myös rekisteristäpoistot ja romutodistukset Koululaisille etsitään väistötilaratkaisuja Puuhakerho 6-9 v. torstaisin klo 17.00-18.30 seurakuntatalolla Rönössä. Puuhakerho 6-12 v. tiistaisin klo 17.00-18.30 Livon koululla. Koskenhovilla tiistaisin klo 19 alk. koreografista opastusta lavatansseihin ja torstaisin klo 19 alk. kuntotanssit. Tervetuloa. Kirpputori keskiviikkoisin (Pappilantie 7 A) klo 10.00-13.00. Puuhakerho 6-12 v. torstaisin klo 18.00-19.30 Kipinän koululla. Työkeskuksen taidepiirin näyttely torstai 2.5.-30.5.2013 klo 10.00-19.00. Näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina. Kansojen kattaus - Suomi ke 22.5. klo 17.00-20.00 Rimminkankaan koulu. Kirjallisuuspiiri to 23.5. klo 17.30-19.00 Pudasjärven kirjasto. Syötteen luontokeskuksen 10-vuotisjuhla la 25.5. klo 10.00, Syötteen luontokeskus. Pihakirppis ti 28.5. klo 9.00, Rimmintien tukiasumisyksikkö, Rimmintie 1 B 10. Elinvoimaa rospuuttoteiltä - harvaan asutun maaseudun tieverkko-seminaari ti 28.5. klo 9.00-16.00 Hotelli Pikku-Syöte. Koulunpäättäjäisdisco Jyrkkäkoskella la 1.6. klo 21.00, Jyrkkäkosken huvialue. Cooperin testi ma 3.6. klo 20.00-21.00, Suojalinnan urheilukenttä. Kaupunginhallitus kokouksessaan 21.5. sai kuulla selonteon Kurenalan ja Rimminkankaan koulujen opetusjärjestelyistä. Opetus- ja sivistysjohtaja Juha Holappa kertoo, että selonteossa käytiin läpi millaisia väistötilaratkaisuja koululla olisi mahdollisuus käyttää. Viipalekoulun rinnalle kaavaillaan parakkiratkaisua tai kaupungin omien tilojen, kuten liikuntahallin valjastamista koululaisten käyttöön. ROMU-UKKO OY P. 0400 253 358 Koska myös Kurenalan koululla on huolta riittävän hyvien työskentelyolosuhteiden turvaamisesta, kaupunginhallituksen on tärkeää saada ajantasaista tietoa tulevista järjestelyistä jo ennen koulujen kesäloman alkamista. Tästä ja muista kaupunginhallituksen kokouksen aiheista lisää asiaa ensi viikon Pudasjärvi-lehdessä. JK TERVETULOA VIIHTYMÄÄN TAPAHTUMIEN KESKIPISTEESEEN HOTELLI-RAVINTOLA KURENKOSKI Keskiviikko Pikku-lauantai Kauppatie 7 Pudasjärvi 010 666 8420 www.kurenkoski.fi Tilauksesta a la Carte aterioita & pizzaa Laula, nauti ja viihdy kanssamme! Pubissa Ep. 2 Karaoke Ep. 2 Perjantaina 24.5. Wintissä auki klo 00-03.30 DJ Hammar Pubissa karaoke Lippu 4 sis. ep. HAPPY HOURS klo 21-23 Lauantaina 25.5. Lauantaina 1.6. Tulossa! Jarkko Honkanen Aukioloajat ma-ti 15-21 ke 15-02 to 15-21 pe 14-04 la 13-04 su 13-18 Jenni Jaakkola KIDSing finaalissa lauantaina Suomen ensimmäinen KID- Sing-voittaja selviää MTV3- kanavalla tulevana lauantaina 25. toukokuuta 2013. Suora lähetys nähdään Helsingin Messukeskukselta kello 19.30 alkaen. Kuusi lahjakasta finalistia esiintyy tuolloin suorassa lähetyksessä yli tuhatpäisen liveyleisön sekä televisiokatsojien edessä. Katsojat valitsevat tuolloin äänestämällä Suomen ensimmäisen KID- Sing-voittajan. Pudasjärveläislähtöinen Jenni Jaakkola laulaa finaalissa kappaleen: Rakkaus on lumivalkoinen (Yö/Suvi Teräsniska). Semifinaalissa Jenni lauloi kappaleen Onnenpäivä ja voitti KIDSing lasten laulukilpailun toisen semifinaalin ja selvitti siten itsensä finaaliin. KIDSing-semifinaaleista jatkoon päässeet laulajalupaukset ovat päässeet kukin kuvaamaan oman musiikkivideon. Finalistien upeat videot nähtiin ensiesityksenä KIDSing-lähetyksessä 17. toukokuuta 2013. Musiikkivideot ovat nähtävillä MTV3 sivuilla http://www.mtv3.fi/ohjelmat.shtml/kotimaiset/kidsing/kilpailut. Musiikkivideo äänestyksen parhaan videon tehnyt finalisti palkitaan suorassa KIDSing-finaalissa Jenniä voi äänestää soittamalla ja tekstiviestillä, äänestysohjeet löytyy mtv3.fi/kidsing nettisivuilla sekä Tekstikanavan sivuilta 333. Äänestys päättyy lauantaina finaalin lopussa. Nyt joukolla kannustamaan, tukemaan ja antamaan ääniä Jennille. TYÖPETARILTA SAATAVANA KATISKOJA - Minkkiverkosta, 60 ja 50 cm korkeita - Kestäviä - Pyytäviä - Kommeita katella - Omalla kylällä käsintehtyjä Hinta alkaen 70. Työpetarilta katiskan ostaneiden kesken järjestetään pyyntikauden mittainen katiskapyyntikilpailu 2013. Tarkemmat ohjeet saat katiskan ostettuasi Tuomolta. Lisätiedot 044 082 2130/Työpetari, Suojalinna, Urheilutie 2 Marikaisjärven metsästysseura ry ja Ruottisen metsästäjät ry järjestää ampumaharjoitukset (ei merkkiammunta) jäsenilleen Hanhiojalla la 25.5.2013 klo 10-15 Kaikki jäsenet mukaan. Tervetuloa! ELINVOIMAA ROSPUUTTO TEILTÄ - HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN TIEVERKKO -SEMINAARI 28.5. Tiestön kunto ja kulkeminen ovat harvaan asutulla maaseudulla elämisen ja yrittämisen peruskysymyksiä. Seminaarissa nostetaan esille näihin liittyviä sekä nykyisiä että tulevia haasteita ja mahdollisuuksia. Miten kulkeminen onnistuu? Mikä merkitys on kuljetustuella alueen yrityksille? Pääseekö maitoauto joka päivä tilalle? Entä koulukuljetusten turvallisuus? Voiko tiestöä kunnostaa nykyistä halvemmilla menetelmillä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin haetaan ratkaisuja seminaarissa ti 28.5.2013 klo 9.00-15.30 Hotelli Pikku-Syöte. Seminaarin järjestävät yhteistyössä Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä ja Pudasjärven kaupunki. Lisätiedot: Tarja Lukkari puh. 0400 372 082, tarja.lukkari@oulu.fi Tervetuloa! Oikaisu Pudasjärvi-lehden nro 19 Salme Koskeloa koskevassa lehtiartikkelissa oli virhe, jossa kerrotiin Koskelon olevan leski. Koskelo pyysi kertomaan, että hän on onnellisesti naimisissa, ollut jo 40 vuotta. Toimitus pahoittelee virhettä.

nro 21 YRITYSKAARI KOULUTTAA! KULJETUSALAN DIREKTIIVIKOULUTUSTA PUDASJÄRVELLÄ Paikka: Pohjantähti, Teollisuustie 1 Aika: klo 8.30 16.00 Kouluttajana Trafin hyväksymä kouluttaja Aulis Hannula. Ma 10.6. Ennakoiva ja taloudellinen ajovalmius (pakollinen) Ti 11.6. Ajo ja lepoaika-asetus, digipiirturit Ke 12.6. Ammattikuljettajan ensiapukurssi To 13.6. Ennakoiva ajo 2 Pe 14.6. Taloudellinen ajo Voit osallistua koko viiden päivän koulutukseen tai yksittäisiin päiviin oman tarpeesi mukaisesti. Yhden päivän (7h) hinta on 50 + alv 24 % sis. aamukahvin, opetusmateriaalin ja kurssitodistuksen. Ilmoittautumiset 31.5.2013 mennessä yrityskaari.com/ kuljettajakoulutus tai Marja-Liisa Junes (08) 587 56121. Lisätiedot projektipäällikkö Arja Packalén (08) 587 56911. Sama koulutus toteutetaan elokuun lopussa Iissä, joten voit suorittaa koulutuspäiviä myös siellä. Tarkemmat tiedot ja aikataulu nettisivuillamme www.yrityskaari.com APUA TIETOTEKNIIKAN ONGELMIIN ATK-KLINIKALTA! Aika: Torstai 23.5.2013 klo 14 18. Paikka: Pudasjärven kaupungintalon kokoustila Otso Tule kertomaan tietotekniikan laite - tai käyttöongelmistasi. ATK-kehittäjämme Pekka Vanhala auttaa veloituksetta niiden ratkaisemisessa ja neuvoo tarvittaessa eteenpäin. Voit kutsua Pekan avuksesi myös yritykseesi. Ota yhteyttä pekka.vanhala@oulunkaari.com p. 050 5694 129 Yrityskaari-hankkeen koulutukset on tarkoitettu ensisijaisesti Oulunkaaren kuntayhtymän alueella toimiville yrityksille ja niiden henkilökunnalle. Tutustu Yrityskaari-hankkeeseen tarkemmin osoitteessa www.yrityskaari.com LAHNANPYYNTIRALLI Aittojärvellä, os. Venkaantie 143 la 25.5. klo 10 alkaen Saatavilla tuoretta kalaa! Myynnissä savustettua kalaa, kahvia ym. Arpajaiset! TERVETULOA! KIPIN KAPIN KANSALLISPUISTOON KUTSU Juhlimme luontokeskuksen 10-vuotistaivalta kansallispuistopäivänä 25.5. OHJELMASSA: Klo 10-14 Retki Sotivaaraan Klo 14-16 Safaritalolla Lounas 8 e ja sauna Klo 16 alkaen luontokeskuksen 10-vuotisjuhla kakkukahveineen Tarjoamme luontokeskuksella lättykahvit päivän aikana! VAPAA PÄÄSY, TERVETULOA! Aittojärven kyläseura ry. Ilmoitathan osallistumisesta viim. 23.5. Syötteen luontokeskus, Erätie 1, p. 0205 64 6550, syote@metsa.fi PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÄIVÄLEIRITOIMINTA Päiväleiritoiminta on tarkoitettu kaikille 7-12-vuotiaille lapsille. Toiminta ja osallistumismaksut vaihtelevat viikoittain, maksu sis. ohjelman, tarvittaessa pääsyliput ja ruokailut. Toiminta alkaa kirjastotalon nuorisotiloilla klo 10 ja päättyy klo 15, poikkeuksena leirit, kesäjuhla Hilturannassa ja muut tapahtumat. Ilmoittautuminen tapahtuu koko viikolle (ei yksittäisille päiville) pe 31.5. mennessä. Max. 35 /hlöä/viikko MUU KESÄTOIMINTA * Nuorten ja iäkkäiden yhteistä kesätoimintaa viikoilla 23, 24, 25, 29 ja 30 Tuohikodissa, Koivukodissa, Yläkartanossa, Kurenkartanossa, Valokissa, Lakkarissa ja Vanhustentalolla. PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liikuntapaikkojen harjoitusvuorot haettavana Suojalinnan urheilu- ja tenniskentän sekä Kurenalan, Lukion ja Rimminkankaan koulun kenttien harjoitusvuorot julistetaan haettaviksi. Hakemukset tulee toimittaa 31.5.2013 mennessä osoitteella heino.ruuskanen@pudasjarvi.fi Tiedustelut: 0400 346 097. Kaupunki/Liikuntatoimi www.pudasjarvi.fi SIIVOUS- TALKOOT PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Kokoontuminen Siuruan Työväentalolle perjantaina 24.5.2013 klo 18.00, lähdetään siitä liikkeelle. Tarjotaan pullakahvit, teetä, mehua ja makkaraa. Turvaliivit päälle. Hilkka ja Sanna Ylioppilaat ja Ammattiin valmistuneet! Tarjouksemme teille! Ilmoita Pudasjärvi-lehdessä Yksittäinen kutsu tai kiitos (1x40) 16 (sis. alv.) Kutsu ja kiitos yhteishintaan (1x40) ( 2 erillistä ilmoitusta) 25 (sis. alv.) Siuruan kylällä tienvarret Ikosenniemen tienhaara-oulun (entinen Yli-Ii) raja. Siivotaan Siurua siistiksi! Tervetuloa ja tähän omavalintainen teksti Maija Meikäläinen PUDASJÄRVEN KAUPUNKI NUORISOPALVELUT TIEDOTTAA 3/2013 Viikko 23, 3.-7.6. Viikko 24, 10.-14.6. Viikko 25, 17.-20.6. Viikko 26, 24.-28.6. Viikko 27, 1.-5.7. Viikko 28, 8.-12.7. Viikko 29, 15.-19.7. Viikko 30, 22.-26.7. Ohjelmassa mm. uimakoulua ja liikunnallisia työpajoja Ohjelmassa mm. uimakoulua ja liikunnallisia työpajoja Ohjelmassa mm. retki Ranuan eläinpuistoon ja Livolle, 4 H:n työpajat Ohjelmassa mm. kädentaidot ja luontoaiheisia työpajoja Ohjelmassa mm. retki Hop Loppiin ja taidetyöpajoja Ohjelmassa mm. leiri Hailuodossa ja työpajoja Ohjelmassa mm. ilmaisupainotteisia työpajoja Ohjelmassa mm. leiri Kangasjärvellä, seikkailuja elämystyöpajoja ja kesäjuhla Hilturannassa Hinta 10 /hlö/viikko Hinta 10 /hlö/viikko Hinta 20 /hlö/viikko Hinta 10 /hlö/viikko Hinta 20 /hlö/viikko Hinta 20 /hlö/viikko Hinta 10 /hlö/viikko Hinta 20 /hlö/viikko * Lasten ja nuorten järjestämä Kestävän Kehityksen Päivä kierrätys- ja kirpputoriteemalla kirjastotalon nuorisotiloilla la 15.6. klo 12-15. Ei pöytämaksua. Ilmoittautuminen ke 12.6. mennessä. Tervetuloa J Pudasjärven kaupunki julistaa haettavaksi määräaikaisen Perhepäivähoitajan toimen 19 * Kylätoimintapäivät to 27.6. Korpisen kyläseuran talolla klo 18-20. Ohjelmassa leikkimielisiä kylämestaruuskisoja sekä Erkki Ilveksen kantelekonsertti ja yhteislaulua. Mahdollisuus makkaran paistoon (omat makkarat mukaan). Lättykahvit tarjoaa kyläseura. Tervetuloa läheltä ja kaukaa J pe 28.6. Kuren kylätalolla klo 10-15. Ohjelmassa kylätalkoopäivät - siivousta ja pihan kunnostusta. Talkoolaisille leikkimielinen sääskibingo sekä kahvit ja makkarat työn päätteeksi. Tervetuloa J *Match Show Pudasjärven torilla ke 3.7. NUORISOPALVELUT OTTAA OSAA NUORISOTAKUUSEEN Jos olet vielä ilman kesätyötä, ota yhteyttä nuorisopalveluihin pe 24.5. mennessä. Otamme 16 nuorta kesätöihin 2 viikon ajaksi. Koulutamme to 30.5. klo 18-20 kirjastotalon Suomi-kodilla tulevat kesätyöntekijät työtehtäviä varten; ohjaus-, virike- ja ensiaputaitoja. Yhteystietomme Tarja Väisänen, tarja.vaisanen@pudasjarvi.fi 040 5262 765 Jari Pekkala, jari.pekkala@pudasjarvi.fi 0400 703 307 Panuma/Kipinän alueelle ajalle 10.6.- 4.8.2013 ensisijaisesti hoitajan kodissa tapahtuvaan perhepäivähoitoon. Palkkaus tehtävässä on KVTES:n mukainen. Hakemukset tulee lähettää 31.5.2013 mennessä sähköisesti osoitteella: www.pudasjarvi.fi tai osoitteella Pudasjärven kaupunki/päivähoitotoimisto, PL 10, 93101 Pudasjärvi. Lisätietoja päivähoitotoimistosta puh. 040 504 32 41. Kiitos ja tähän omavalintainen teksti Maija Meikäläinen www.pudasjarvi.fi www.pudasjarvi.fi Rakennuskannan kartoitus Pudasjärven kaupungin rakennusvalvonta suorittaa Länsirannantie Ruottisenharjuntien alueella rakennuskannan kartoitusta 27.5.2013 alkaen. Kiinnitämme huomiota luvattomaan rakentamiseen sekä ympäristön siisteyteen. Pudasjärven kaupunki Tekninen ja ympäristötoiminta PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Kiitän lämpimästi kaikkia tukijoitani Pudasjärven kirkkoherran vaalissa ja toivotan sekä seurakuntalaisille että Juha Rauhalalle Jumalan siunausta tuleviin päiviin. Yhdessä on hyvä tarttua tuleviin haasteisiin! Sirkka-Liisa: 040 195 1732 Soita ja varaa ilmoitustilasi! Heimo: 0400 385 281 terveisin Markku Kanniainen

20 nro 21