YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINTOJEN OPINTO OPAS

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINTOJEN OPINTO OPAS 2006 2008

Toimittanut Tarmo Körkkö Lapin Yliopistopaino Rovaniemi 2006

SISÄLLYSLUETTELO I YLEISTÄ Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot...6 Tiedekunnan hallinto...6 Henkilökunta...7 II JATKOTUTKINTOJEN SUORITTAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Valintaperusteet ja hakeminen...7 Ilmoittautuminen...8 LISENSIAATIN TUTKINTO...8 Lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan...8 TOHTORIN TUTKINTO...9 Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan...9 Esitarkastus...10 Väitöskirjan julkaiseminen...12 Väitöstilaisuus...15 Väitöstilaisuutta koskevat ohjeet...15 Vastaväittäjän lausunto ja väitöskirjan arvostelu...16 Väitöskirjaa koskevat toimet lyhyesti...17 III TODISTUKSET Todistukset...18 IV JATKOTUTKINTOJEN OPETUSSUUNNITELMAT HALLINTOTIEDE...18 JULKISOIKEUS...19 KANSAINVÄLISET SUHTEET...20 KUNTOUTUS...22 SOSIAALIPOLITIIKKA JA SOSIAALITYÖ...23 YHTEISKUNTATIETEIDEN LISENSIAATIN TUTKINTO SOSIAALI TYÖN AMMATILLISENA LISENSIAATINKOULUTUKSENA...25 SOSIOLOGIA...26 VALTIO OPPI...28 V TUTKIJAKOULUT Tutkijakoulut...31 VI MÄÄRÄYSTEN VOIMAANTULO...31 LIITTEET Opintosuorituksia ja opiskelijan oikeusturvaa koskeva johtosääntö Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista

LUKIJALLE Tämä opinto opas on tarkoitettu yhteiskuntatieteiden tiedekunnan jatko opiskelijoille ja jatkoopiskelijaksi aikoville. Opas sisältää jatkotutkintojen opetussuunnitelmien ja määräysten lisäksi tarkat ohjeet mm. väitöskirjasta ja väitöstilaisuudesta. Jatko opiskelijan kannattaa tämän oppaan lisäksi tutustua myös tiedekunnan perusopiskelijoille tarkoitettuun opinto oppaaseen, josta löytyvät mm. tiedekunnan oppiaineiden opetussuunnitelmat ja yleiset kuulusteluajat. Hallintopäällikkö

6 I YLEISTÄ Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot Yhteiskuntatieteiden tiedekunta toimii yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisena koulutusyksikkönä. Asetus on liitteenä tämän oppaan lopussa. Tiedekunnassa on mahdollista suorittaa yhteiskuntatieteiden kandidaatin (pääaineena kansainväliset suhteet, kuntoutus, soveltava psykologia, sosiaalityö, sosiologia tai valtio oppi) ja hallintotieteiden kandidaatin tutkinto (pääaineena hallintotiede tai julkisoikeus). Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja sen voi suorittaa noin 3 vuodessa. Tiedekunnassa voi suorittaa yhteiskuntatieteiden maisterin (pääaineena kansainväliset suhteet, kuntoutus, sosiaalityö, sosiologia ja valtio oppi) ja hallintotieteiden maisterin (pääaineena hallintotiede ja julkisoikeus) tutkinnon. Maisterin tutkinnon laajuus on 120 op ja sen suoritusaika on noin 2 vuotta. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinto pääaineena sosiaalityö antavat lain (272/2005) ja asetuksen (608/2005) mukaisen pätevyyden sosiaalityöntekijän tehtäviin. Maisterin tutkintoon voi sisällyttää opettajan pedagogiset opinnot (60 op), jotka antavat kelpoisuuden mm. ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja aikuiskoulutuskeskusten opettajien tehtäviin. Opinnot järjestää kasvatustieteiden tiedekunta. Opettajankoulutukseen on erillinen haku keväisin. Tiedekunnassa voidaan jatkotutkintoina suorittaa yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto, hallintotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto sekä filosofian tohtorin tutkinto asetuksen (794/2004) mukaisesti. Lisensiaatin tutkinnon laajuus on 150 op ja tohtorin tutkinnon 240 op. Maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen voi edetä suoraan suorittamaan tohtorin tutkintoa suorittamatta lisensiaatin tutkintoa. Sosiaalityön alalla voidaan lisensiaatintutkintoon sisällyttää erikoistumiskoulutus sosiaalityön erikoisaloilla (A 568/2005). Tämän tutkinnon laajuus on 120 op. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon (YTL, YTT) pääaineena voi olla kansainväliset suhteet, kuntoutus, sosiaalipolitiikka, sosiaalityö, sosiologia tai valtio oppi. Hallintotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon (HTL, HTT) pääaineena voi olla hallintotiede tai julkisoikeus. Jatkotutkinnon suorittamisoikeutta haetaan kirjallisesti tiedekunnan dekaanilta. Tarkat hakuohjeet löytyvät tämän oppaan kohdasta valintaperusteet ja hakeminen. Tiedekunnan hallinto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta muodostaa tutkimuksen ja opetuksen hallinnon perusyksikön. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto ja dekaani, joiden toimikausi on kaksi lukuvuotta. Tiedekuntaneuvostossa on yhdeksän jäsentä. Professorin viran haltijat ja hoitajat valitsevat keskuudestaan kolmanneksen jäsenistä, muut opettajat, tutkijat ja muu henkilökunta kolmanneksen sekä opiskelijat kolmanneksen. Kiintiöittäin valitaan vastaava määrä varajäseniä. Tiedekuntaneuvosto valitsee toimikaudekseen dekaanin, joka johtaa ja valvoo tiedekunnan toimintaa, toimii tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana sekä ratkaisee ne tiedekunnan toimivaltaan kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty tiedekuntaneuvoston ratkaistaviksi. Dekaanin ja tiedekuntaneuvoston tehtävät määritellään Lapin yliopiston johtosäännössä.

7 Henkilökunta Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, PL 122, 96101 Rovaniemi, puh. (016) 341 341/vaihde. Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ulapland.fi. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaanina toimii professori, PsT Juha Perttula ja varadekaanina yliassistentti, PhD Mika Luoma aho. Kanslia Hallintopäällikkö FM Tarmo Körkkö, puh. (016) 341 2608 vastaa tiedekunnan yleishallinnosta ja taloudesta sekä toimii tiedekuntaneuvoston esittelijänä. Myös jatko opintoihin liittyvät valmistelu ja esittelytehtävät kuuluvat hallintopäällikön tehtäväalaan. Opintopäällikkö YTM Mervi Tikkanen, puh. (016) 341 2614 vastaa opintoasiainhallinnosta sekä toimii tiedekuntaneuvoston esittelijänä opintoihin liittyvissä asioissa ja antaa opintoneuvontaa. Kansainvälisten asiain suunnittelija, puh. (016) 341 2685 vastaa mm. opiskelija ja opettajavaihdosta, ulkomaalaisista tutkinto opiskelijoista sekä ulkomailla tapahtuvasta harjoittelusta. Opetushenkilöstö, dosentit ja tutkijat löytyvät päivitetystä henkilökuntaluettelosta, joka on nähtävillä Internetissä osoitteessa www.ulapland.fi > Yhteiskuntatieteiden tiedekunta > Henkilökunta. II JATKOTUTKINTOJEN SUORITTAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Valintaperusteet ja hakeminen Lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai vastaavantasoisen kotimaisen tai ulkomaisen tutkinnon ja jolla on haetun jatkotutkinnon pääaineessa syventävät opinnot tai niihin rinnastettavat opinnot. Oppiaineen syventävien opintojen korvaamisesta tai rinnastamisesta muilla opinnoilla päättää oppiaineen professori. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatintutkintoon johtavaan sosiaalityön erikoistumiskoulutukseen valittavilta edellytetään pääsääntöisesti sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottanut ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta sosiaalityöstä ja käytännöllistä perehtyneisyyttä erikoisalaan (ks. s. 25). Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittamisoikeutta haetaan kirjallisesti tiedekunnan dekaanilta. Oikeutta jatko opintoihin haetaan lomakkeella, jonka saa tiedekunnan kansliasta tai Internetistä (www.ulapland.fi > Yhteiskuntatieteiden tiedekunta > Opinnot > Lomakepohjia ja ohjeita). Hakemukseen on liitettävä oikeaksi todistettu jäljennös valintaperusteissa mainitusta tutkintotodistuksesta sekä oppiaineen professorin hyväksymä tutkimussuunnitelma. Ulkomailla tutkintonsa suorittaneiden tulee liittää hakemukseen pro gradu tutkielmaa vastaava kirjallinen työ ja selvitys tutkintoon sisältyvistä opintosuorituksista. Jokaiselle jatko opinto oikeutta hakevalle määrätään ohjaaja/ohjaajat. Oppiaineen professori ja jatkotutkinto oikeutta hakeva yhdessä sopivat ohjaajasta/ohjaajista. Ohjaajan/ohjaajien nimet tulevat hakulomakkeeseen. Tämä edellyttää hakijalta keskusteluja oppiaineen professorin kanssa ennen hakemuksen lähettämistä. Hakulomake osoitetaan tiedekunnan dekaanille ja toimitetaan hallintopäällikölle. Jatkotutkintoihin ei ole erityistä hakuaikaa, joten hakemuksen voi jättää koska tahansa. Sosiaalityön erikoistumiskoulutukseen hakeminen tapahtuu valtakunnallisesti erillisellä hakuajalla ja siitä määrätään erikseen.

8 Jokaisen jatkotutkintoa suorittamaan hyväksytyn tulee yhdessä ao. oppiaineen professorin kanssa laatia vahvistettu henkilökohtainen jatko opintosuunnitelma. Oppiaineen professorin ja jatko opiskelijan allekirjoittama sopimus jatko opintosuunnitelmaksi toimitetaan hallintopäällikölle kolmen kuukauden kuluessa jatko opiskelijaksi hyväksymisestä. Tiedekunta voi rajoittaa oppiaineisiin otettavien uusien jatko opiskelijoiden lukumäärää opintojen ohjaukseen käytettävissä olevien voimavarojen perusteella. Ilmoittautuminen Jatko opiskelijoiden on ilmoittauduttava yliopiston opiskelijaksi samalla tavalla kuin maisterin tutkintoa suorittavien. Opiskelija voi ilmoittautua joko läsnä olevaksi tai poissaolevaksi. Ainoastaan läsnä olevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa. Ilmoittautumista sekä maksuja koskevat tiedustelut: opiskelupalvelut p. (016) 341 2241, 341 2244, opinto@ulapland.fi. LISENSIAATIN TUTKINTO Lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan 1. tutkimustyötä tai ammatillista kelpoisuutta tukevat jatko opinnot. Opinnot koostuvat tutkimustyön menetelmällisistä perusteista, pääainetta ja omaa tutkimusalaa syventävistä opinnoista sekä opinto ohjelmaan soveltuvista muista opinnoista. Tutkintoon voidaan sisällyttää tiedekunnan hyväksymät tutkijakoulutuskurssit sekä ammatilliset erikoistumisopinnot. Kunkin aineen jatko opintojen opetussuunnitelmassa annetaan tarkemmat määräykset opintojen laajuudesta, sisällöstä ja suoritustavoista. 2. lisensiaatintutkimus, jonka tiedekuntaneuvosto hyväksyy. Kohdassa 1 tarkoitettuihin opintoihin voidaan sisällyttää opetussuunnitelmassa ja opiskelijan henkilökohtaisessa jatko opintosuunnitelmassa tarkemmin määrättävällä tavalla sivuaineen tutkielma ja muut syventävät opinnot (laudatur arvosana) ja maisterin tutkinnon vähimmäislaajuuden ylittäviä tutkimustyötä tukevia opintoja sekä alan valtakunnallisissa jatkokoulutusohjelmissa ja ulkomailla suoritettuja opintoja, artikkeleita ja muita julkaisuja, konferensseissa pidettyjä esitelmiä ja muuta tieteellistä toimintaa. Tutkimustyön ohjaaja ja tutkimussuunnitelma Opiskelija ja oppiaineen professori laativat opiskelijalle henkilökohtaisen jatko opintosuunnitelman. Lisäksi opiskelijan on laadittava yksilöity tutkimussuunnitelma, jonka hyväksyy oppiaineen professori. Lisensiaatintutkimus Lisensiaatin tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä paitsi yhtenäinen tutkimus, monografia myös samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien tieteellisten julkaisujen tai julkaistavaksi hyväksyttyjen käsikirjoi

9 tusten ja niistä laaditun yhteenvedon muodostama tutkimuskokonaisuus, artikkelitutkimus, tai muu vastaava tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Yhteenvedossa on esitettävä lisensiaatintutkimuksen tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Mikäli tekijöiden erilliset osuudet eivät ilmene julkaisusta, tutkimuksen tekijän on esitettävä tiedekunnalle kirjallinen selvitys siitä, mikä hänen osuutensa tutkimuksessa on ollut. Selvitys on annettava samalla, kun tutkimus jätetään tarkastettavaksi. Sosiaalityön erikoistumiskoulutukseen vaadittavat opintosuoritukset esitetään sivulla 25. Tarkastus Lisensiaatintutkimuksen monistus ja kansitus yhdenmukaisiin kansiin tapahtuu yliopistopainossa. Mikäli monistus tapahtuu muualla, on tutkielma vietävä kuitenkin kansitettavaksi yliopistopainoon. Lisensiaatintutkimus jätetään tiedekunnan kansliaan kahtena tai kolmena kappaleena riippuen siitä, määrätäänkö lisensiaatintyölle yksi vai kaksi tarkastajaa. Tutkimukseen tulee liittää erillinen tiivistelmä. Ennen työn jättämistä opiskelijan tulee varmistaa oppiaineen professorilta, että tutkimus on tarkastettavaksi jätettävässä kunnossa. Tämä on siinäkin mielessä tärkeää, että ehdotuksen työn tarkastajiksi tekee pääsääntöisesti oppiaineen professori. Tutkimukselle määrätään yksi tai kaksi tarkastajaa. Ennen tarkastajien valintaa opiskelijalle varataan tilaisuus huomauttaa tarkastajiksi esitettävien mahdollisesta esteellisyydestä. Tarkastajien tulee antaa tutkimuksesta perusteltu kirjallinen lausunto. Työn tarkastajan/tarkastajien määräämisen jälkeen asianomainen laitos sopii opiskelijan ja tarkastajien kanssa mahdollisen tarkastustilaisuuden ajankohdasta ja muista tarkastukseen liittyvistä käytännön järjestelyistä. Mikäli ns. julkista tarkastustilaisuutta ei järjestetä, tarkastukseen jätettyä työtä käsitellään avoimessa jatkokoulutusseminaarissa. Tarkastajien lausunnot toimitetaan opiskelijalle viimeistään neljä (4) päivää ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Samalla tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. Vastineen antamista varten tekijällä on oikeus pyytää tutkimuksen arvostelun siirtämistä seuraavaan kokoukseen. Lisensiaatintutkimuksen arvostelee ja siitä annettavasta arvolauseesta päättää tiedekuntaneuvosto tarkastajien lausunnon perusteella. Lisensiaatintutkimuksen tekijä voi tehdä tiedekuntaneuvostolle oikaisupyynnön lisensiaatintutkimuksen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lisensiaatintutkimusta arvosteltaessa käytetään asteikkoa: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. Sosiaalityön erikoistumiskoulutukseen liittyvän lisensiaatintutkimuksen tarkastus esitellään sivulla 26. TOHTORIN TUTKINTO Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan 1. tutkimustyötä tai ammatillista kelpoisuutta tukevat jatko opinnot ts. samat jatko opinnot kuin lisensiaatintutkintoonkin. Lisensiaatintutkimus ei ole kuitenkaan välttämätön. 2. väitöskirja, jonka tiedekuntaneuvosto julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksyy.

10 Jatko opintosuunnitelma ja tutkimussuunnitelma Opiskelija ja oppiaineen professori laativat opiskelijalle henkilökohtaisen jatko opintosuunnitelman. Lisäksi opiskelijan on laadittava yksilöity tutkimussuunnitelma, joka toimitetaan hallintopäällikölle. Väitöskirja Yhtenäinen käsikirjoitus ja artikkeliväitöskirja Väitöskirjan tulee osoittaa kykyä käyttää tieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja siinä tulee olla uutta tietoa tuova tieteellinen kontribuutio. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä: 1) yhtenäinen käsikirjoitus (monografia) tai 2) yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto. Sekä monografia että artikkeliväitöskirja perustuvat tieteelliseen tutkimukseen ja muodostavat temaattisen ja tutkimuksellisen kokonaisuuden. Artikkeliväitöskirjan kokonaisuutta arvioitaessa on huomioitava se, kuinka hyvin artikkelit ja yhteenveto muodostavat tutkimuksellisen, syvenevän tieteellisen tekstin. Väitöskirjan kirjoituskieli Väitöskirja kirjoitetaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi tai tiedekunnan suostumuksella muulla kielellä. Käsikirjoituskielen tulee olla sama kuin väitöskirjan. Väitöskirjan tekijän tulee huolehtia siitä, että käsikirjoituksen kieliasu on moitteeton. Esitarkastus Esitarkastus toimii ulkopuolisena, akateemisen yhteisön tekemänä tieteellisenä laadunvarmistajana. Esitarkastuksen tehtävänä on pitää huolta siitä, että väitöskirjaksi tarkoitettu tutkimus täyttää tieteellisen tutkimuksen ja tieteellisen tekstin kriteerit. Esitarkastusprosessi alkaa, kun ohjaaja tai ohjaajat esittävät kirjallisesti käsikirjoituksen lähettämistä esitarkastukseen. Ohjaaja/t, hallintopäällikkö ja tieteenalan toinen edustaja neuvottelevat sopivista esitarkastajista. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle esitarkastajat. Esitarkastajia on kaksi. Myös väitöskirjan tekijä voi pyytää tiedekunnalta esitarkastajien määräämistä väitöskirjakäsikirjoitukselleen ja esitarkastusprosessin aloittamista. Ohjaajien tulee huolehtia siitä, että esitarkastukseen lähtevä teksti on esitarkastuskelpoinen. On mahdollista käyttää väitöskirjalautakuntaa, joka varmistaa, että käsikirjoituksen lukee myös ohjausprosessin ulkopuolinen henkilö. Ennen esitarkastajien valintaa väitöskirjan tekijälle varataan mahdollisuus huomauttaa esitarkastajien valinnasta.

11 Esitarkastajien valinta Väitöskirjatyön ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Esitarkastajat valitaan toisesta yliopistosta, tutkimuslaitoksesta tai ulkomaisesta yliopistosta. Tilanteessa, jossa sopivin ja asiantuntevin esitarkastaja löytyy omasta yliopistosta tai tiedekunnasta, voidaan häntä pyytää toiseksi esitarkastajaksi. Ulkomaalaista esitarkastajaa käytettäessä on pidettävä huolta Lapin yliopistossa käytössä olevien kriteereiden täyttymisestä. Esitarkastajien valinnassa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan sukupuolten välinen tasa arvo. Esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 434/2003 28 :ssä säädetään. Esitarkastajien tulee olla väitelleitä. Heidän yhteinen asiantuntemuksensa tulee kattaa arvioitavaksi jätetyn työn tieteenalan tai tieteenalat, aihealueen sekä metodiset ja teoreettiset ratkaisut. Tiedekunnan kanslia pitää huolen käsikirjoituksen sekä esitarkastukseen liittyvien ohjeiden ja asiapapereiden lähettämisestä esitarkastajille. Väitöskirjaksi aiotun tutkimuksen käsikirjoitus on esitarkastajille toimittamista varten jätettävä tiedekunnan kansliaan kolmena täydellisenä kappaleena. Opiskelijan on jättäessään väitöskirjakäsikirjoituksensa tiedekunnan tarkastettavaksi ja väitellessään oltava läsnäolevana opiskelijana kirjoilla yliopistossa. Käsikirjoituksen jättämiseen liittyviä aikataulukysymyksiä voi tiedustella hallintopäälliköltä. Väittelylupa Esitarkastajien tulee antaa kolmen kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta perustellut kirjalliset lausunnot. Lausunnot toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Esitarkastajien lausunnot väittelyluvan myöntämistä varten lähetetään väitöskirjan tekijälle heti niiden saavuttua. Esitarkastajia pyydetään antamaan lausuntonsa siitä, katsovatko he käsikirjoituksella olevan sellaisen tieteellisen arvon, että sille voidaan antaa väittelylupa. Artikkeliväitöskirjasta annettavassa esitarkastuslausunnossa on selvitettävä, muodostavatko julkaisuissa käsitellyt asiat yhtenäisen ongelmaryhmän. Esitarkastajien lausunnossa voidaan esittää väittelyluvan myöntämistä tai epäämistä, mutta ei ehdollista päätöstä. Väitöskirjan tekijällä on mahdollisuus esittää esitarkastajien lausuntoon vastine. Vastineen antamista varten tekijällä on oikeus pyytää väittelylupaa koskevan päätöksen siirtoa tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen. Esitarkastajat voivat esittää lausuntoa tarkentavat kommentit suoraan väittelijälle. Esitarkastuslausuntojen pohjalta tiedekuntaneuvosto tekee lopullisen päätöksen väittelyluvasta. Jos esitarkastuslausunnot ovat ristiriitaiset tai ylimalkaiset tiedekuntaneuvosto voi 1. pyytää esitarkastajia tarkentamaan lausuntoaan tai 2. hankkia lisäinformaatiota päätöksensä tueksi tai 3. hankkia kolmannen lausunnon Ohjaaja pitää huolen siitä, että lausunnot huomioidaan väitöskirjan viimeistelyssä. Jos väitöslupa evätään tai esitarkastus venyy kohtuuttoman pitkäksi, esitarkastusprosessi raukeaa ja väitöskirja palautuu ohjausprosessiin. Jatkossa on mahdollista käyttää samoja esitarkastajia. Väitöskirjan tekijä vastaa viime kädessä tutkimuksestaan ja väitöskirjan saamasta muodosta sekä sen julkaisemiseen liittyvistä järjestelyistä. Kustos ja vastaväittäjä sekä väitöstilaisuuden ajankohta Kun väittelylupa on myönnetty tiedekuntaneuvosto päättää vastaväittäjästä tai vastaväittäjistä, hyväk

12 syy väitökselle ehdotetun ajankohdan sekä määrää väitöstilaisuuden kustoksen. Ennen vastaväittäjän valintaa väittelijälle varataan tilaisuus huomauttaa vastaväittäjäksi esitettävän mahdollisesta esteellisyydestä. Väitöksen ajankohdan määräämistä varten väittelijä ottaa yhteyden kustokseen, vastaväittäjään ja hallintopäällikköön. Salivaraukset huolehtii tiedekunnan kanslia niissä tapauksissa kun väittely tapahtuu yliopiston tiloissa. Vastaväittäjän valinnan kriteerit ovat samat kuin esitarkastajien. Esitarkastaja voi toimia vastaväittäjänä. Kustoksena toimii yliopistoon virkasuhteessa oleva oppiaineen tai lähiaineen professori tai työn ohjaaja. Väitöskirjan julkaiseminen Väitöskirja julkaistaan ennen väitöstä painettuna. Väitöskirja voidaan julkaista myös sähköisessä muodossa. Mikäli väitöskirja julkaistaan sähköisessä muodossa niin tiedekunnalle tulee toimittaa erikseen hallintopäällikön kanssa sovittava määrä painettuja väitöskirjoja. Väittelijä pitää huolen siitä, että väitöskirja on valmis ja julkisesti saatavilla 10 päivää ennen väitöstilaisuutta. Väitöskirja voidaan julkaista yliopiston omassa Acta Universitatis Lapponiensis sarjassa, muussa tieteellisessä sarjassa, kaupallisen kustantajan julkaisemana tai omakustanteena. Kustantajan etsiminen ja julkaisufoorumin valinta on pääosin väittelijän tehtävä. Tiedekunta toimittaa painetut väitöskirjat tiedekunnan kansliaan jäävän kappaleen lisäksi tiedekuntaneuvostolle, yliopiston kirjastoon, vastaväittelijälle, kustokselle, keskushallintoon (rehtorin kanslia, ilmoitustaulukappale). Lisäksi väitöskirjasta ja väittelytilaisuudesta tiedotetaan viestintäyksikön kautta yliopiston ulkopuolelle. On suositeltavaa, että väitöskirjan julkaisee kansallinen tai kansainvälinen tieteellinen kustantamo. Väitöskirjan nimilehdestä tai julkaisuun kiinnitetystä erillisestä lehdestä tulee käydä ilmi, että kyseessä on ao. tiedekunnan julkisesti puolustettavaksi hyväksymä väitöskirja, sekä väitöstilaisuuden aika ja paikka. Tämä koskee myös niitä väitöskirjoja, jotka julkaistaan tieteellisessä sarjassa. Lapin yliopiston Acta Universitatis Lapponiensis julkaisusarjassa ilmestyvä väitöskirja Tiedekunnalle tehtävän esityksen väitöskirjan julkaisemisesta Acta Universitatis Lapponiensis sarjassa tekee kyseessä olevan oppiaineen professori, ja päätöksen väitöskirjan ottamisesta Acta sarjaan tekee tiedekuntaneuvosto. Mikäli väitöskirja ilmestyy yliopiston julkaisusarjassa, noudatetaan väitöskirjan ulkoasua koskevien vaatimusten osalta yliopiston julkaisujen bibliografisia tietoja, tiivistelmiä ja ulkoasua koskevia ohjeita sekä soveltaen yliopiston julkaisutoiminnan ohjeita, joita on saatavana julkaisukoordinaattori Tuula Tervashongalta, puh. (016) 341 2917, sähköposti: Tuula.Tervashonka@ulapland.fi. Lisäksi ohjeita voi pyytää hallintopäälliköltä, puh. (016) 341 2608, sähköposti: Tarmo.Korkko@ulapland.fi. Julkaisun tekijä huolehtii itse painatustyöstä. Sarjanumeron ja ISBN numeron saa julkaisukoordinaattori Tuula Tervashongalta, puh. (016) 341 2917. Sarjanumero on pyydettävä ensin. Kirjastoon toimitettavat väitöskirjat toimitetaan sarjamerkinnöin (= julkaisusarjan numero sekä kirjan yksilöivä ISBN numero) ja väitöskirja asuisena: kirjan väliin liitetään nimiösivu, jolle on lisätty tiedot väitöskirjan ajasta ja paikasta ja tieto siitä, että kyseessä on tiedekunnan julkisesti puolustettavaksi hyväksymä akateeminen väitöskirja.

13 Muu kuin Acta Universitatis Lapponiensis julkaisusarjassa ilmestyvä väitöskirja Muun kuin yliopiston Acta sarjassa julkaistavan väitöskirjan painosmäärästä päättää julkaisija. Yliopiston kirjastoon luovutettavaksi tarvitaan kirjasta vähintään 6 kappaletta kokoelmia ja väitöskirjavarastoa varten. Minimipainosmäärään on lisättävä väittelijän omat, vastaväittäjän ja kustoksen kappaleet. Tarkkaan painosmäärään vaikuttaa tiedekuntaneuvoston jäsenten määrä sekä se, edellytetäänkö kirjoja luovutettavan ns. virallisten kappaleiden lisäksi muualle. Yliopistolle (myös kirjastoon) luovutettavien kappaleiden tulee olla väitöskirja asuisia: kirjan väliin liitetään nimiölehti, jolle on lisätty tiedot väitöstilaisuuden ajasta ja paikasta sekä tieto siitä, että kyseessä on tiedekunnan julkisesti puolustettavaksi hyväksymä akateeminen väitöskirja. Omakustanteena julkaistaessa on huolehdittava siitä, että väitöskirjaan tulee ISBN tunnus, jonka omakustanteeseen saa Helsingin yliopiston kirjastosta, Suomen ISBN keskuksesta, puh. (09) 708 4327, telefax (09) 708 4341. Väitöskirjakappaleet Acta sarjassa ilmestynyttä (monografia tai kokoomaväitöskirjan erillisjulkaisut yhteensidottuna) väitöskirjaa jaetaan yliopistossa eri tahoille vähintään 70 kpl (ulkopuolella kustannettua 50 kpl) seuraavasti: Ennakkojakeluun luovutetaan seuraavat väitöskirja asuiset kappaleet viimeistään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta: 12 kpl viestintäpalveluihin: ilmoitustaulukappaleeksi, ala aulaan sekä lehdistökappaleiksi 1 kpl rehtorille 20 kpl ennakkojakeluun ennen väitöstilaisuutta jaettavaksi opettajille, opiskelijoille ja muille väitöstilaisuuteen osallistuville henkilöille. Rehtorille ja viestintäpalveluille menevät kappaleet toimitetaan yhdellä kertaa yhteiskuntatieteiden tiedekunnan kansliaan, joka hoitaa jakelun. Väittelijä toimittaa tiedekunnalle ennen väitöstilaisuutta 10 kappaletta Tiedekunnan kanslia hoitaa väitöskirja asuisten kappaleiden jakelun tiedekuntaneuvoston jäsenille. Yliopiston kirjastoon luovutetaan väitöskirjat varustettuna nimiösivulla, jossa väitöstilaisuuden paikka ja aika, Acta Universitatis Lapponiensis sarjassa ilmestynyttä tai muuta yliopiston kustantamaa väitöskirjaa 25 kpl, Yliopiston ulkopuolella kustannettua 6 kpl. Myös vastaväittäjälle ja kustokselle on annettava omat kappaleet. Tekijänkappaleina väittelijälle luovutetaan 20 väitöskirjaa. Joissain oppiaineissa edellytetään väittelijän luovuttavan väitöskirjaansa myös muille kuin tässä luetelluille tahoille. Asiaa voi tiedustella kustokselta. Tiedottaminen Tiedekunta toimittaa yliopiston viestintään otteen väitöstilaisuuden aikaa, vastaväittäjää ( väittäjiä) ja kustosta koskevasta pöytäkirjasta heti kun asia on tiedekunnassa päätetty.

14 Tiedotusvälineet, Internet Yliopiston viestintä vastaa väitöksen tiedottamisesta tiedotusvälineille ja Lapin yliopiston Internetsivuille. Lisäksi väitöksistä julkaistaan tiedot Lapin yliopiston Kide yhteisölehdessä. Lehden painos vuonna 2006 on 3 700 kpl, josta yliopiston ulkopuolinen jakelu on noin 2 500. Tiedottamista varten väittelijä toimittaa vähintään viikkoa ennen väitöstilaisuutta noin yhden liuskan pituisen tiedoteluonnoksen väitöskirjastaan yliopiston viestintään. Viestintä työstää luonnoksesta tiedotteen yhteistyössä väittelijän kanssa. Tiedotteessa tärkein asia eli uutinen tuodaan esille ensimmäisenä, taustat, tutkimusmenetelmät, tutkimuskohteet yms. tiedotteen lopussa. Tiedoteluonnosta tehtäessä tulee ottaa huomioon, ettei kaikkia tutkimustuloksia välttämättä voida uutisoida. Riittää, kun tutkimuksesta poimitaan esille tärkein tai pari tärkeintä tulosta. Tutkimustulosten, kysymyksenasettelun ja menetelmien lisäksi tiedoteluonnos painottaa tutkimuksen, käytännön sovellusten ja suuren yleisön kannalta tärkeitä, mielenkiintoisia ja uutisarvoisia asioita. Kirjoita kuin kertoisit tutkimustuloksistasi alaasi perehtymättömälle henkilölle. Tiedoteluonnokseen tulee liittää lyhyt selonteko väittelijän elämänkertatiedoista: nimi, syntymäaika ja paikka ylioppilastutkinnon valmistumisvuosi ja lukio yliopistotutkinnot, suoritusvuosi ja yliopisto merkittävimmät tutkimustyöhön liittyvät virat muut tärkeimmät päätoimet tutkimustoiminnan pääpiirteet nykyinen toimi ja sen alkamisajankohta nykyinen titteli yhteystiedot (työpuhelinnumero, matkapuhelinnumero, mahdollinen kotinumero, sähköpostiosoite) Tiedoteluonnos ja valokuva väittelijästä toimitetaan sähköpostitse viestintään tiedotus@ulapland.fi. Valokuva voidaan tarvittaessa ottaa myös viestinnässä. Viestintä huolehtii tiedotteen jakelusta tiedotusvälineille. Toimitukset päättävät uutisen julkistamisesta. Perusjakelu kattaa kaikki tärkeimmät päivälehdet sekä sähköiset tiedotusvälineet. Viestintä huolehtii tiedot myös Helsingin Sanomien Väitöksiä palstalle. Tutkimusaiheen mukaan tiedote lähetetään myös alan aikakauslehdille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Tieteenalan kansainvälisiin julkaisusarjoihin tiedottamisesta vastaa väittelijä. Tiedekunta tiedottaa alan väitöksestä omille yhteistyötahoilleen. Tiedottamisen laajuus sovitaan yhteistyössä väittelijän kanssa. Lehdistötilaisuus Mikäli väitöskirjan tutkimustuloksilla on suurta yleisöä kiinnostavaa uutisarvoa, voidaan väitöksestä järjestää erillinen lehdistötilaisuus. Viestintä huolehtii tilaisuuden käytännön järjestelyistä. Viestintä auttaa ja neuvoo väittelijää mielellään niin toimittajien haastatteluihin kuin muuhunkin tiedotusvälineiden kanssa asioimiseen liittyvissä kysymyksissä. Väittelijän kannattaa varautua toimittajien mahdollisiin yhteydenottoihin jo ennen väitöstilaisuutta ja myös sen jälkeen. Väitöskirjan esillepano ja lehdistökappaleet Viestintä asettaa kaksi kappaletta väitöskirjaa 10 päivää ennen väitöstilaisuutta julkisesti nähtäväksi.

15 Toinen kappale laitetaan viralliselle ilmoitustaululle ja toinen yliopiston päärakennuksen ala aulaan. Myös tiedekunnissa ja yliopiston kirjastoissa uusi väitöskirja on hyvä laittaa esille näkyvästi. Väitöskirjasta tulee myös toimittaa lehdistökappaleita (10 kpl) viestintään. Viestintä toimittaa väitöskirjan kuluitta asiasta kiinnostuneille toimittajille. Viestinnän yhteystiedot Irma Kuukasjärvi, puh. 0400 368 742, Irma.Kuukasjarvi@ulapland.fi Olli Tiuraniemi, puh. (016) 341 2230, 0400 695 418, Olli.Tiuraniemi@ulapland.fi tiedotus@ulapland.fi Faksi: (016) 341 2207 Käyntiosoite: Lapin yliopiston päärakennus, E siipi, 3. kerros, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi Postiosoite: Lapin yliopisto/viestintä, PL 122, 96101 ROVANIEMI. Väitöstilaisuus Vastaväittäjän tehtävänä on väitöstilaisuudessa tarkastaa väitöskirja suullisesti kiinnittäen huomiota väitöskirjan eri teemoihin. Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä yleensä kohdistaa ensin huomionsa metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus. Väitöstilaisuuteen saa kokonaisuudessaan kestää enintään 4 tuntia. Kustoksen tehtävänä on sekä avata että päättää väitöstilaisuus. Kustos johtaa puhetta jakaen puheenvuoroja ja valvoen, että väittelijä saa vastata välittömästi kuhunkin huomautukseen. Kustos pitää huolta, ettei käytetyissä puheenvuoroissa poiketa liikaa aiheesta. Mikäli tilaisuus kestää yli kaksi tuntia, kustoksen asiana on ilmoittaa virkistystauko. Kustos valvoo myös yleisökeskustelua. Kustos voi antaa tiedekunnalle lyhyen raportin väitöstilaisuuden kulusta. Väitöstilaisuutta koskevat ohjeet Väitöstilaisuus alkaa 15 minuuttia väitöstilaisuuden alkamisajaksi ilmoitetun tasatunnin jälkeen. Pukeutuminen Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä käyttävät joko frakkia mustin liivein tai tummaa pukua, naiset vastaavasti mustaa aamupäiväpukua ilman hattua, tai jakkupukua. Kustos ja vastaväittäjä pitävät tohtorin hatun kädessään sisään astuessaan ja salista poistuessaan. Tilaisuuden ajaksi hattu asetetaan pöydälle lyyra saliin päin. Kustoksen ja vastaväittäjän tulee noudattaa väittelijän valitsemaa pukeutumisvaihtoehtoa. Sisääntulo ja väitöksen avaus Väitöstilaisuuteen asianomaiset saapuvat siten, että ensin astuu sisään väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä/vastaväittäjät. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, kustos avaa väitöstilaisuuden lausuen: Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan väitöksen alkaneeksi. Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoriansa, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Esitys aloitetaan lausumalla: Herra/Rouva kustos, Herra/Rouva vastaväittäjä. Arvoisat kuulijat. Väittelijä voi tässä yhteydessä jakaa yleisölle painovirheluettelon tai muuta väitöskirjaan liittyvää aineistoa. Ulkomaiselle vastaväittäjälle annetaan käännös lectio praecursoriasta. Lectio praecursorian päätyttyä väittelijä lausuu katse vastaväittäjään päin: Pyydän Teitä Herra/Rouva professori (tohtori jne.) Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä

16 esittämään ne muistutukset ja huomautukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta. Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän käsittelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä ym. samantapaisia yleisluontoisia kysymyksiä. Alkulausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Jos vastaväittäjiä on useampia, he kaikki esittävät lyhyen yleisen lausunnon, ellei vastaväittäjien ja kustoksen kesken ole etukäteen toisin sovittu. Väitöskirjan tarkastus Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä yleensä kohdistaa ensin huomionsa metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus. Jos vastaväittäjiä on useampia, voivat he sopia keskenään esiintymisjärjestyksestä ja työnjaosta sekä osallistua keskusteluun yhden vastaväittäjän esille ottamasta kysymyksestä. Myös yleisön joukossa olevat asianharrastajat voivat osallistua keskusteluun ja esittää kysymyksiä sellaisista aiheista, jotka ovat väittelijän ja vastaväittäjän/vastaväittäjien keskustelun kohteina. Kustoksen asiana on jakaa puheenvuorot niitä pyytäneille läsnäolijoille sekä harkintansa mukaan jopa rohkaista yleisöä käyttämään puheenvuoroja, antaen aina kuitenkin etusijan väittelijän ja virallisten vastaväittäjien puheenvuoroille. Yksi vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia, ja koko väitös saa kestää enintään kuusi tuntia. Väitös voidaan keskeyttää virkistystaukoja varten, jotka kustos ilmoittaa. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä seisaalleen nousten esittää loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisaaltaan katse vastaväittäjään suunnattuna. Loppulausunnon jälkeen väittelijä esittää välittömästi kiitoksensa vastaväittäjälle. Jos vastaväittäjiä on enemmän kuin yksi, he kaikki esittävät lyhyen loppulausunnon, ellei vastaväittäjien ja kustoksen kesken ole etukäteen toisin sovittu. Väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: Tämän jälkeen kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on jotakin muistuttamista väitöskirjaani vastaan tai haluavat sen johdosta esittää kysymyksiä, pyytämään puheenvuoron kustokselta. Kustos johtaa puhetta jakaen puheenvuorot ja valvoo, että väittelijä saa vastata välittömästi kuhunkin huomautukseen ja ettei käytetyissä puheenvuoroissa poiketa aiheesta. Kustos päättää seisaalleen nousten tilaisuuden lausuen: Väitöstilaisuus on päättynyt. Väitöstilaisuudesta poistuminen tapahtuu samassa järjestyksessä kuin sisääntulo. Vastaväittäjän lausunto ja väitöskirjan arvostelu Tiedekuntaneuvosto voi asettaa väitöskirjan arvosanaehdotuksen tekemistä varten arvosanalautakunnan. Arvosanalautakunnan käyttäminen on suositeltavaa. Arvosanalautakuntaan voivat kuulua myös vastaväittäjät, esitarkastajat, kustos ja ohjaajat. Arvosanalautakunta asetetaan samanaikaisesti vastaväittäjän tai vastaväittäjien nimeämisen kanssa. Mikäli arvosanalautakuntaa käytetään, arvosanalautakunta tekee tiedekuntaneuvostolle vastaväittäjän / väittäjien lausuntoa täydentävän perustellun ehdotuksen, jossa ehdotetaan väitöskirjan hyväksymistä tai hylkäämistä sekä hyväksyttäväksi esitettävälle väitöskirjalle arvosanaa. Mikäli arvosanalautakuntaa ei käytetä, vastaväittäjä tai vastaväittäjät antavat yhdessä tai erikseen perustellun kirjallisen lausunnon ja arvosanaehdotuksen tiedekunnalle. Väitöskirjan arvostelussa otetaan huomioon myös väittelijän puolustautuminen väitöstilaisuudessa. Kustoksen tehtävänä on olla yhteydessä vastaväittäjään tai vastaväittäjiin ja huolehtia arviointiprosessin etenemistä. Tiedekuntaneuvosto päättää lausuntojen perusteella väitöskirjan arvosanasta. Väitöskirja arvostellaan 7 portaisella arviointiasteikolla: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur.

17 Tiedekunnan määräämän vastaväittäjän/vastaväittäjien kirjallinen tarkastuslausunto/ lausunnot väitöskirjasta toimitetaan väitöskirjan tekijälle heti niiden saavuttua. Tutkimuksen tekijälle varataan ennen tiedekuntaneuvoston kokousta tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajan/tarkastajien lausunnosta/lausunnoista. Vastineen antamista varten väitöskirjan tekijällä on oikeus pyytää väitöskirjan arvostelun siirtämistä seuraavaan kokoukseen. Väitöskirjan hyväksymisestä ja annettavasta arvolauseesta päättää tiedekuntaneuvosto. Väitöskirjan tekijä voi tehdä tiedekuntaneuvostolle oikaisupyynnön väitöskirjan arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Väitöskirjaa koskevat toimet lyhyesti Väitöskirjan tarkastamista koskevat toimet ovat aikajärjestyksessä seuraavat: 1. Väitöskirjan käsikirjoitus jätetään esitarkastusta varten tiedekunnan kansliaan kolmena (3) täydellisenä kappaleena. 2. Käsikirjoitukselle määrätään vähintään kaksi esitarkastajaa tiedekuntaneuvoston päätöksellä. Ennen päätöksentekoa jatko opiskelijalle varataan tilaisuus huomauttaa esitarkastajaehdokkaista. 3. Tiedekuntaneuvosto myöntää esitarkastajien lausuntojen perusteella väittelyluvan. Ennen päätöksentekoa jatko opiskelijalle varataan tilaisuus huomauttaa lausunnoista. 4. Tiedekuntaneuvosto määrää kustoksen ja vastaväittäjän/vastaväittäjät. Ennen päätöksentekoa jatko opiskelijalle varataan tilaisuus huomauttaa vastaväittäjäehdokkaasta tai ehdokkaista. 5. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden ajankohdan. Ajankohdan määräämistä varten väittelijä ottaa yhteyden kustokseen, vastaväittäjään ja hallintopäällikköön. Salivaraukset hoidetaan tiedekunnan kanslian toimesta aina kun väitöstilaisuus järjestetään yliopiston tiloissa. Väitöskirjan nimi täsmentyy joskus vielä tarkastusmenettelyn aikana. Väitöstilaisuuden ajankohtaa koskevan ilmoituksen yhteydessä on vielä kertaalleen ilmoitettava väitöskirjan lopullinen nimi. 6. Väitöskirjan julkistaminen tapahtuu viimeistään kymmenen päivää ennen sovittua väitöstilaisuutta. Tätä varten väittelijä toimittaa 50 70 väitöskirjaa yhteiskuntatieteiden tiedekunnan hallintosihteerille (puh. (016) 341 2620) ilmoitustaulukappaleiksi ja jaettavaksi hallintovirastoon, tiedekuntaan ja kirjastoon. 7. Kokoomaväitöskirjan johdanto osa ja erillisjulkaisut sidotetaan yhteen. Kokoomaväitöskirjaa on toimitettava yliopistolle samat määrät kuin monografiaväitöskirjaa. Jos tämä tuottaa erillisjulkaisujen puutteen takia erityisiä vaikeuksia, on painosmäärästä erikseen sovittava dekaanin kanssa hyvissä ajoin ennen väitöskirjan julkistamista. Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan. Ennen päätöksentekoa väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus huomauttaa vastaväittäjän/vastaväittäjien lausunnosta. Tiedekuntaneuvoston arvostelupäätökseen voi hakea oikaisua. Todistusta tohtorin tutkinnosta haetaan vapaamuotoisella lomakkeella jonka liitteenä on todistus siitä, että kaikki vaadittavat opinnot on suoritettu. Todistus myönnetään dekaanin päätöksellä. Todistuksen hakemista koskevat tiedustelut: hallintopäällikkö, puh. (016) 341 2608. III TODISTUKSET Todistusta lisensiaatin tai tohtorin tutkinnosta on haettava kirjallisesti. Vapaamuotoinen hakemus toimitetaan täytettynä tiedekunnan kansliaan. Todistusanomusta jätettäessä jätetään myös todistus

18 siitä, että kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu. Todistuksen suoritetuista opinnoista antaa oppiaineen professori. Lisensiaatin tutkinnosta annettavaan todistukseen kirjoitetaan tutkinnon pääaine, lisensiaatintutkimuksesta annettu arvolause tai mainesana ja maininta tutkintoon sisältyvästä sivuaineesta arvosanoineen (laudatur merkitään näkyviin). Tohtorin tutkintotodistukseen kirjoitetaan mahdollisesti suoritettu lisensiaatin tutkinto, väitöskirjan nimi ja väitöskirjasta annettu arvolause sekä tieteenala, johon väitöskirja aiheeltaan kuuluu. Todistus myönnetään dekaanin päätöksellä. IV JATKOTUTKINTOJEN OPETUSSUUNNITELMAT HALLINTOTIETEEN JATKO OPINNOT Hallintotieteen lisensiaatin ja/tai tohtorin tutkinnon suorittaminen edellyttää yhteensä 60 op:n laajuisten teoreettis metodologisten, hallintotieteen opintojen sekä hallintotieteen jatkokoulutusseminaarin suorittamista, sekä lisensiaatintutkimuksen (90 op) ja/tai väitöskirjan (180 op) laatimista. Opinnot sovitaan yksilöllisesti henkilökohtaisessa jatko opintosuunnitelmassa. TJHA0501 TJHA0502 TJHA0503 TJHA0504 Teoreettis metodologiset opinnot (25 op) Suoritetaan professorin kanssa erikseen sovittavat teokset, jotka kuuluvat filosofian, yhteiskunta ja/tai hallintotieteellisen tutkimuksen metodologian tai teorian alaan. Opintoja voidaan myös suorittaa kokonaan tai osittain suorittamalla yliopistossa tarjolla olevia alan kursseja tai opintojaksoja taikka muulla professorin kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Hallintotieteen opinnot (25 op) Suoritetaan professorin kanssa sovittavat hallintotieteen alaan kuuluvat teokset. Teosten valinta määräytyy opiskelijan tutkimusteeman mukaisesti. Opintojakso voidaan myös suorittaa alan julkaisuilla, harjoitustöillä ja/tai osallistumalla alan tieteellisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin. Jatkokoulutusseminaari (10 op) Vähintään yhden lukuvuoden osallistuminen hallintotieteen jatkokoulutusseminaariin, jossa esitetään 1) alustava tutkimussuunnitelma sekä 2) lopullinen tutkimussuunnitelma. Hallintotieteen jatkokoulutusseminaari pyritään järjestämään lukukausittain joko yhden tai useampia työpäiviä käsittävinä jaksoina. Nämä jaksot voivat koostua osittain ohjaajan kanssa sovittavista seuraavista osista: 1) erityiskysymyksiä käsittelevistä luennoista, 2) maan eri koulutusyksikköjen kerran vuodessa järjestettävään jatkokoulutusseminaariin osallistumisesta ja 3) atk:n hyväksikäyttöä tai korkeakoulupedagogiikkaa käsitteleville kursseille osallistumisesta. Jatko opiskelijan edellytetään osallistuvan pääaineessaan jatkokoulutusseminaariin vähintään kuuden päivän ajan. Lisensiaatintutkimus ja/tai väitöskirja (90 op / 180 op) Sovitusta aiheesta laadittava tieteellinen tutkimus, joka osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimuksen kohteena olevaan aihepiiriin ja sen tutkimukselliseen problematisointiin sekä kykyä itsenäisesti soveltaa hallintotieteellisen tutkimuksen menetelmiä.

19 Hallintotieteen jatkokoulutustutkintoon ei kuulu pakollisia sivuaineopintoja. Enintään 25 opintopisteen laajuiset syventävien opintojen tasoiset sivuaineopinnot voidaan kuitenkin suorittaa siinä oppiaineessa, jossa jatko opiskelija on suorittanut 35 opintoviikon laajuiset aineopinnot, mikäli tämä sivuaine muodostaa tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden hallintotieteen opintojen kanssa. Tämä soveltuvuus selvitetään henkilökohtaista opintosuunnitelmaa laadittaessa, professorin kanssa. JULKISOIKEUDEN JATKO OPINNOT Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittaminen edellyttää jäljempänä mainittujen yhteensä 60 op:n laajuisten teoreettis metodologisten, julkisoikeuden opintojen sekä jatkokoulutusseminaarin suorittamista. TJOI0501 Teoreettis metodologiset opinnot Kuulustelussa suoritetaan kuulustelijan osoittamat kolme tai neljä teosta, jotka kuuluvat filosofian, yhteiskunta ja/tai oikeustieteellisen tutkimuksen metodologian tai oikeusteorian alaan. Kuulustelu voidaan joko kokonaan tai osittain korvata suorittamalla yliopistossa tarjolla olevia alan kursseja tai opintojaksoja taikka muulla kuulustelijan kanssa erikseen sovittavalla tavalla. TJOI0502 TJOI0503 Julkisoikeuden opinnot Suoritetaan kuulustelijan kanssa sovittavat kolme tai neljä julkisoikeuden alaan kuuluvaa teosta. Teosten valinta määräytyy opiskelijan tutkimusteeman mukaisesti. Muulta osin opintojakso suoritetaan julkaisuilla, harjoitustöillä ja/tai osallistumalla alan tieteellisiin tapahtumiin. Jatkokoulutusseminaari Julkisoikeuden jatkokoulutusseminaari pyritään järjestämään lukukausittain kahden työpäivän pituisina jaksoina. Jatko opiskelijan edellytetään osallistuvan pääaineessaan seminaariin vähintään kuuden päivän ajan. Maan eri koulutusyksikköjen järjestämillä jatkokoulutusseminaareilla tai vastaavilla tilaisuuksilla voidaan eri sopimuksella korvata osa seminaaripäivistä. Jatkokoulutusseminaarissa jatko opiskelijan tulee esittää alustava tutkimussuunnitelma. Lisäksi opiskelijan tulee laatia jatkokoulutusseminaaria varten lopullinen tutkimussuunnitelma. TJOI0504 Lisensiaatintutkimus 90 op ja/tai väitöskirja 180 op Sovitusta aiheesta laadittava tieteellinen tutkimus, joka osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimuksen kohteena olevaan aihepiiriin ja sen tutkimukselliseen problematisointiin sekä kykyä itsenäisesti soveltaa oikeustieteellisen tutkimuksen menetelmiä. KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDEN JATKO OPINNOT Jatko opintoina voidaan suorittaa lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen ei ole välttämätöntä tohtorin tutkinnon suorittamiseksi, mutta sen suorittamista voidaan suositella eräissä tapauksissa ammatillista syistä tai useimmiten välivaiheena tohtorin tutkintoon vaadittavan opinnäytteen laatimisessa. Jatkotutkinnon suorittaminen edellyttää yhteensä 60 op:n laajuisia jatko opintoja sekä hyväksyttyä

20 opinnäytettä. Lisensiaatin tutkinnossa laaditaan lisensiaatintutkimus ja tohtorin tutkinnossa tohtorinväitöskirja. Muilta osin jatko opinnot ovat samat ja ne koostuvat yleisistä yhteiskuntatieteellisistä teoreettis metodologisista opinnoista (10 25 op) sekä kansainvälisten suhteiden tieteenalaopinnoista (30 40 op) tai niitä osin korvaavista sivuaineopinnoista (enintään 25 opintopistettä). Kansainvälisten suhteiden lisensiaatin tutkinnon suorittaneelta ei kuitenkaan vaadita muita suorituksia väitöskirjan lisäksi. Jatko opintojen suorittamiseen on oikeus maisterin tutkinnon suorittaneilla. Ellei sen pääaineena ole ollut kansainväliset suhteet, voidaan jatkotutkinnon suorittajalta vaatia täydentäviä opintoja kansainvälisten suhteiden maisteritutkinto ohjelmasta. Jatko opiskelijan on suoritettava maisterin tutkinnon jälkeen 60 op:n teoreettiset opinnot (yksi vuosi laskennallisesti) sekä laadittava lisensiaatintutkimus (90 op) tai väitöskirja (180 op). Jatko opintojen laajuus on joko 150 op (lisensiaatti) tai 240 op (tohtori). Jatko opiskelija laatii yhdessä oppiaineen henkilökunnan kanssa yksilöllisen ja henkilökohtaisen jatko opintosuunnitelman, joka toimitetaan oppiaineen professorin ja jatko opiskelijan allekirjoittamana hallintopäällikölle. Tohtorintutkintoon johtavien päätoimisten jatko opintojen tavoitteellinen kesto on neljä vuotta. Jatko opintoihin tulee sisältyä tutkijan ammatillisen pätevyyden kannalta riittävästi kansainvälisten suhteiden metodologian ja tieteenteorian opintoja sekä riittävä osallistuminen jatkokoulutusseminaareihin. Osa opinnoista on mahdollista ja suositeltavaa suorittaa osallistumalla korkeatasoisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin seminaareihin, jotka käsittelevät jatko opintojen aihepiiriä tai tutkimuksellisia keinoja. Myös jatko opiskelijan kirjoittamat artikkelit, tutkimusraportit ja muut kirjalliset tuotokset voidaan suoraan lukea jatko opintojen suorituksiksi, kun ne lisäävät ja osoittavat jatko opiskelijan asiantuntemusta alalta, seuraavan ohjeellisen pisteytyksen mukaan. a) seminaarityöskentely paperi kansainvälisessä seminaarissa 3 6 op paperi kansallisessa seminaarissa 3 6 op osallistuminen oppiaineen jatkokoulutusseminaariin 8 op osallistuminen muuhun jatkokoulutukseen 6 10 op b) tieteellinen kirjoittaminen kirja arvostelu 2 5 op artikkeli, referee 6 12 op artikkeli, muu 4 10 op monografia 6 20 op kirjan toimittaminen 6 20 op c) tieteellinen työskentely opetus 4 12 op konferenssijärjestelyt 4 10 op tieteellisten tekstien kääntäminen 4 10 op tieteelliset asiantuntijatehtävät ja muu yhteiskunnallinen toiminta 4 10 op SKVS0501 Yhteiskuntatieteelliset teoreettis metodologiset opinnot (10 25 op) Osio suoritetaan julkaisutoiminnalla, soveltuvilla harjoitustöillä ja kursseilla, osallistumisella alan tieteellisiin kokouksiin, ja osallistumalla Lapin yliopiston tutkijakoulun tai

21 valtio opin ja kansainvälisen politiikan valtakunnallisen jatkokoulutusohjelman (VAKAVA) tai muihin kansallisiin tai kansainvälisiin tutkijakursseihin. Suosituksena on vähintään neljän jatkokoulutuskurssin suorittaminen. SKVS0502 SKVS0503 Kansainvälisten suhteiden tieteenalaopinnot (30 40 op) Jakso suoritetaan julkaisutoiminnalla, soveltuvilla harjoitustöillä, kursseilla tai osallistumisella alan tieteellisiin kokouksiin sekä osallistumalla valtio opin ja kansainvälisen politiikan valtakunnallisen jatkokoulutusohjelman (VAKAVA) tai muiden valtakunnallisten tutkijakoulujen tarjoamaan opetukseen (esim. Arktis tutkijakoulu). Jaksoon voi sisältyä myös muuta tieteellistä työskentelyä (opetusta, konferenssijärjestelyjä, asiantuntijatehtäviä, jne.) Jatkokoulutusseminaari (8 op, kuuluu pakollisina opintoina kansainvälisten suhteiden tieteenalaopintoihin) Jatkokoulutusseminaarin tarkoituksena on syventää käsitystä tieteen ja tieteellisen keskustelun luonteesta sekä edistää opinnäytteen valmistumista. Opintojakson suorittaminen edellyttää osallistumista vähintään viiden kuuden lukukauden ajan kansainvälisten suhteiden jatkokoulutusseminaariin ja vähintään kolmen paperin esittämistä. Lisäksi edellytetään osallistumista laitoksen yhteisiin jatkokoulutustilaisuuksiin. Jatkokoulutusseminaarityöskentely jakautuu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisenä vuotena jatko opiskelija esittää seminaarissa tutkimuksensa yleissuunnitelman, käsitteelliset ja menetelmälliset valinnat sekä aineistoesimerkkinsä sekä osallistuu aktiivisesti yhteiseen seminaarityöskentelyyn. Toinen vaihe on yksilöllinen ohjausvaihe, jossa jatkoopiskelija yhdessä nimettyjen esimerkiksi substanssiohjaajan, menetelmäohjaajan ja oppiaineen yleisohjaajan kanssa käsittelee ja kehittää tutkimustaan. Kolmas vaihe jatkokoulutusseminaarityöskentelyä on oman tutkimustyön esittely oppiaineen vuosittain järjestämissä seminaareissa. Lisäksi suositellaan luennointia tutkimuksen aihepiiristä. SKVS0504 Lisensiaatintutkimus ja/tai väitöskirja Sovitusta aiheesta laadittava tutkimus, jonka tulee osoittaa oppialan teorian ja metodologian tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen tieteellisen ongelman asettamiseen ja käsittelyyn. Molempien arvosteluasteikko on seitsenportainen. Kumpikin tutkimus voi olla joko monografia tai artikkelitutkimus. Artikkeliväitöskirjojen muodosta katso yliopiston yhteiset ohjeet. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Sivuaineopinnot Kansainvälisten suhteiden jatkokoulutustutkintoon ei kuulu pakollisia sivuaineopintoja. Enintään 25 opintopisteen laajuiset sivuaineopinnot voidaan kuitenkin suorittaa siinä oppiaineessa, jossa jatkoopiskelija on suorittanut 35 opintoviikon laajuiset aineopinnot, mikäli tämä sivuaine muodostaa tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden kansainvälisten suhteiden opintojen kanssa. Tämä soveltuvuus selvitetään henkilökohtaista opintosuunnitelmaa laadittaessa. Sivuaineopinnoilla voidaan mainitulla ehdolla korvata vastaava määrä opintojaksoista SKVS0501 0502.