Etelä-Savo Pöytäkirja 27.5.2015 Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2015 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli Aika: 16.4.2015 klo. 10.00 12.35 Läsnä: Pertti Manninen Esa Rouvinen Jorma Tiitinen Anne Petäjä-Ronkainen Juho Kotanen Antti Tiihonen Ari Pitkonen Pekka Häkkinen Sanna Poutamo Seppo Ollikainen Heli Kivisaari Pekka Sorjonen Leo Laukkanen Vesa Kallio Eila Puhakainen Anne-Kaarina Lyytinen Yrjö Snellman ESAELY ESAELY ESAELY ESAELY ESAELY Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo / MTK Savonlinnan yrityspalvelut Oy / kuntayht. Pieksämäen kaupunki Etelä-Savon maakuntaliitto Suomen metsäkeskus Vapo Oy Rantasalmi, Juva, Sulkava kunnat Mikkelin seudun vapaa-ajanasukkaiden valtuuskunta MTK Etelä-Savo ry Järvi-Suomen kylät ry Itä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri ry. 1. Kokouksen avaus Jorma Tiitinen toimi kokouksen puheenjohtajana ja sihteerinä Juho Kotanen. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Kokouksen jäsenet esittäytyivät. Työjärjestys hyväksyttiin. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Edellisen kokouksen (Mikkeli 9.10.2014) pöytäkirja hyväksyttiin. Pöytäkirja sijoitetaan myöhemmin Etelä-Savon vesienhoidon Internet sivulle: Todettiin, että aiemmin oli toivottu keskeisistä vesienhoidon lyhenteistä jonkinlaista sanastoa. Tällainen lähetetään yhteistyöryhmälle seuraavan kokousmuistion liitteenä. 1
3. Vesienhoidon 2. suunnittelukierroksen ajankohtaiskatsaus Vesienhoidon kuulemisjärjestelyt Pertti Manninen esitteli v. 2015 töitä ja aikatauluja vesienhoidossa. Toisen vesienhoitokauden ajanjakso on v. 2016-2021. Etelä-Savon pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmaehdotus oli kuulemisen tausta-aineistona. Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmaehdotukset olivat virallisia kuulemisasiakirjoja. Kuuleminen pidettiin 1.10.2014-31.3.2015. Kuulemispalautetta on ryhdytty kokoamaan. Todettiin, että YTR voi kommentoida suunnitelmaluonnoksia alkusyksystä. Suunnitelmat viimeistellään lokakuun loppuun mennessä. SYKE laatii koosteen vesienhoitosuunnitelmista Valtioneuvoston käsittelyyn, joka on todennäköisesti joulukuussa 2015. Vesienhoidon EU-raportointi on maaliskuussa 2016. Kuulemisaikana pidettiin viisi kuulemistilaisuutta Joroisissa, Haukivuorella, Pieksämäellä, Savonlinnassa ja Mikkelissä. Haukivuoren tilaisuudessa oli hyvä osanotto. Joroisissa ja Pieksämäellä oli osallistujia vähemmän. Mikkelissä väkeä oli suhteellisen paljon. Savonlinnassa oli puolestaan melko vähän osallistujia. Tilaisuuksissa aiheina olivat yleinen vesienhoidon kuuleminen ja eri kuulemiskanavat sekä sähköiset palvelut. Lisäksi esiteltiin yleisellä tasolla kuulemisaineisto Etelä-Savossa. Tilaisuuksissa käytiin läpi ajankohtaisia paikallisia vesiensuojeluhankkeita. Paikoin oli esittelyä myös maa- ja metsätalouden vesiensuojelusta. Osassa tilaisuuksia oli posteri- ja karttaesityksiä seinillä. Tilaisuuksissa vastattiin mm. vesien tilaa koskeviin kysymyksiin ja haluttiin selvennyksiä mm. vesiensuojeluhankkeisiin. Lisäksi paikoin esitettiin kommentteja koskien mm. vesistökuormitusta ja vesien tilaa. Vuoksen vesienhoitoalueen kysely SYKE on tehnyt yhteistyössä ESAELYn kanssa pilot-hankkeena Vuoksen vesienhoitoalueelta kyselytutkimuksen, johon oli saatu yhteensä 774 vastausta. Netin kautta vastasi 461 ja paperilomakkeella 314 henkilöä. Kyselyssä oli kaksi otantaa: 1000 ulkopaikkakuntalaista, mutta mökin Vuoksen vesienhoitoalueella omistavaa ja 1512 VHA1-alueen asukasta. Asukkaista vastasi noin neljännes (23% / 346 kpl) ja mökin omistavista 43 % (428 kpl). SYKEssä koodataan ja analysoidaan vastauksia kevään aikana. Tuloksia saataneen toukokuussa. Yhteenveto toimitetaan myös yhteistyöryhmälle. Todettiin, että kyselyssä saatiin paljon vastauksia verrattuna viralliseen vesienhoidon kuulemiseen. Vastauksia saatiin paljon sen takia, että vastaajille lähetettiin pyyntökirje useampaan otteeseen ja lopuksi vastaamattomille kysely paperilomakkeena. Todettiin, että kyselyssä oli mielenkiintoisia kysymyksiä, mm. tiedustelu vesienhoitotoimien maksuhalukkuudesta. Tämä kertoo paljon vastaajien asenteista. Todettiin, että Puulan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman ja vesienhoidon yhteensovittamishankkeessa tehtiin osin vastaavanlainen kysely. 2
Kansalaispalaute Käytiin läpi ennakkotietoa tähän mennessä kerätystä kuulemispalautteesta. Lausuntopalautteita saatiin kunnilta 6 kpl, muilta viranomaisilta 11 kpl, kalastusalueilta 2 kpl ja muilta toimijoilta 24 kpl (yht. 43 kpl). Kansalaispalautetta tuli 20 kpl. Todettiin, että palaute oli negatiivispainotteista. Eli väittämiin vastattiin useammin täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä. Eniten palautetta saatiin Puulalta ja Kyyvedeltä. Puulalla oli kiinnitetty huomiota mm. turvetuotannon vesien puhdistukseen. Matkailun, kalastuksen ja virkistyskäytön kehittäminen nähtiin tärkeänä. Palautteissa toivottiin tiukempaa lainsäädäntöä ja valvontaa ja myös vesien omistajien rahoitusta vesiensuojelussa. Vesien luokittelukartat eivät anna oikeata kuvaa kaikista vesistä. Palautteissa kiinnitettiin huomiota myös maanviljelyn vesiensuojelun puutteisiin sekä vanhojen turvesoiden uusiokäyttöön. Kyyvedellä oli kiinnitetty huomiota soiden aiheuttamiin ongelmiin (ojitus ja turpeenotto). Vesien omistajien välinpitämättömyys ja saamattomuus oli koettu hankaluutena vesiensuojelun edistämisen kannalta. Palautteissa oli moitittu liikaa byrokratiaa ja viranomaisvalvonnan heikkoutta. Pyydysten limoittuminen oli koettu ongelmana ja vesien värin tummumiseen oli kiinnitetty huomiota. Toimenpiteiden toteuttaminen etenee hitaasti. Valvovien viranomaisten voimattomuus asettaa rajoituksia tuottaville elinkeinoille. Joroisten seudun vesien osalta oli palautetta, että vesien tila on osin heikentynyt viime luokituskaudelta. Lisäksi oli kiinnitetty huomiota mm. Joroisten jätevedenpuhdistamon purkupuron kuormitukseen sekä maatalouden kuormituksen laajuuteen. Vesiensuojelutoimia tulisi saada viljelijöille houkutteleviksi. Todettiin myös mm. säännöstelyn aiheuttamat ongelmat Maavedellä. Joroisselän eteläpäässä ja muuallakin ruovikot ovat paikoin lisääntyneet. Rantasalmella oli kommentoitu kaivoshankkeiden mahd. vesistövaikutusten tutkimusten vähäisyyttä. Joroisten Sääksjärvellä oli koettu soilta huuhtoutuvien haitta-aineiden paljous. Alueella halutaan enemmän yhteistyötä vesiensuojelussa. Juvan Nevajärvellä oli todettu, että ELY-keskuksen jo aiempina vuosina toteutetut kunnostustoimet uhkaavat mennä hukkaan jos lisää ympäristölupia myönnetään turvetuotantoon valuma-alueelle. Käytiin keskustelua kansalaispalautteesta. Vastausmäärää pidettiin varsin pienenä. Aineisto kuitenkin kertoo vastaajien kiinnostuksesta asiaan ja alueellisista vesiensuojelun ongelmista. Sinänsä palautteita koskevat alueet vesiensuojeluongelmineen eivät ole yllätys samoja alueita pidetään myös ELYssä vesiensuojelun painopistealueina. Kommenteissa ei luonnollisesti ole vastauksille perusteluita. Usein kommentit liittynevät kuitenkin vesistöjen havaittuun nuhraantumiskehitykseen. Nykyisin ihmiset ovat varsin ympäristötietoisia ja he havainnoivat ja dokumentoivat tapahtumia ja puuttuvat epäkohtiin aiempaa useammin. Viime kädessä vesien tilan heikkeneminen liittyy aineettomien haittojen lisäksi myös vaikkapa kesämökin rahallisen arvon heikkenemiseen. Toisaalta todettiin, että nykypäivänä valuma-alueella toimijoiden tulee ottaa paremmin huomioon paikallisten mielipiteet. Myös kalastuksessa on tapahtunut muutoksia. Rehevöittävää kalabiomassaa (erityisesti särkikaloja) ei monin paikoin enää poisteta riittävästi. 3
Tähdennettiin, että vesistä pitäisi saada enemmän tutkimustietoa. Tässä suhteessa nykyresurssit ovat varsin pieniä ja huonompaan suuntaan ollaan menossa kun seurannan osalta on kymmenien prosenttien vähennystavoitteet nykyisestä. Riittävän tiedon puuttuessa riski kasvaa, että toimenpiteet eivät ole kustannustehokkaita ja yleisesti hyväksyttäviä. Tähän todettiin, että toimenpideohjelmatyössä ja toteuttamisryhmissä on suhteellisen hyvin pystytty tunnistamaan painopistealueet ja merkittävät kohteet, joilta tarkemmassa suunnittelussa on pyritty keräämään lisäaineistoa. Poistokalastus perustuu ulkoisen ja mahd. sisäkuormituksen selvittämiseen ja koekalastuksiin. Yleensä kalastusta tehdään noin kolme vuotta ja katsotaan jatkotilanne sen jälkeen. Poistokalastuksista sisäisen kuormituksen hallinnassa on nykyisin myös valtakunnan tason tutkimustietoa. Sisäisen kuormituksen leikkaaminen on kuitenkin varsin kallista. Esim. Pieksäjärvellä kalastuksen tuloksena mm. näkösyvyys parantui mutta järvi on sittemmin mennyt tilaltaan huonompaan suuntaan. Järvi ei siedä nykyistä enempää kuormitusta. Todettiin, että ELYn näkökulmasta vesiensuojelussa vastuuta olisi jatkossa enemmän kalastusalueilla ja kalatalousalueilla. ELYllä on roolinsa yleissuunnitelmatasolla sekä asiantuntijan sekä osin rahoittajan roolissa tarkemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa. Yhteistyön merkitystä alueellisten tahojen kanssa korostettiin. Valtakunnallisten toimijoiden palaute Käytiin läpi osa valtakunnan toimijoiden palautteesta. Kiintoaine- ja humuskuormituksen arviointi ja sektorikohtainen jakauma on ongelmallista ja vaatii selvitystä. Lausunnoissa oli kiinnitetty huomiota luonnonhuuhtouman esittämiseen asiakirjassa (esittämistapa). Haitallisten aineiden seurannan ohjauskeinoihin oli esitetty sekoittumisvyöhykettä. Vesistöseurantaa ei tule vähentää ja se tulee turvata. Muun muassa vesistökunnostuksissa tulisi ottaa huomioon kohteiden kulttuurihistoriallinen arvo. Toimenpiteiden rahoitusasiat oli nostettu valtakunnan tason lausunnoissa esille. Neuvonnan ja koulutuksen merkitystä oli korostettu monissa lausunnoissa. Pohjavesiin liittyvä tiedonhankinta, laadun seuranta ja riskien hallinta jää lian vähälle huomiolle kun ottaa huomioon vedenhankinnan merkittävyyden. Maankäytön suunnittelulla ja vesihuoltolaitosten suojavyöhykkeiden huomioimisella mm. kaavoituksessa voidaan tukea merkittävästi vesiensuojelua. Haja-asutuksen jätevesiasetuksen siirtymäkausi hidastaa toimenpiteiden toteutusta. Käytöstä poistettujen turvesoiden jatkokäyttö esim. peltona aiheuttaa huolta vesien tilan kannalta. Kemikaloinnin tulisi olla erityismenetelmä turvetuotannon valumavesien käsittelyssä eikä se sovellu kaikkialle. Käyttöön liittyvät ympäristöriskit ovat suuremmat kuin luonnonmukaisten menetelmien kohdalla. Kaivostoiminnan osalta Talvivaaraan ja meneillä oleviin ja uusiin kaivoshankkeisiin oli viittauksia ja edellytettiin, että kaivostoiminnan ohjaamiseen ja valvontaan on kiinnitettävä nykyistä suurempaa huomiota. Kalataloudellisesti kärkihankkeena on merkittävä selvitysja kehittämishanke järvitaimenen kutualueiden palauttamiseksi sekä nousuesteiden poistamiseksi. Toisaalta kalatien toimivuudesta kalakantojen elvyttämisessä tulee olla varmuus, sillä rakentamiskustannukset ovat merkittävät. 4
Kaavoituksen ja maankäytön osalta saatiin palautetta, että vesienhoidollisesti kestävää suunnittelua ja ratkaisuja tulee tukea kaikilla kaavatasoilla. Toisaalta nähtiin, että kaavoituksesta ei pidä tehdä vesialueiden suojelutyökalua. Vesien suojeluun liittyvän lainsäädännön tulisi riittää yleisimpiin tilanteisiin. Kaavojen käyttö vesienhoidon tarpeisiin tulisi rajata erityistapauksiin, joissa vesien hyvän tilan tavoite sitä edellyttää. Ilmastonmuutoksen osalta lämpötilan nousu vaikuttaa myös orgaanisen aineksen hajoamiseen, ja saattaa siten lisätä erityisesti typen kuormitusta. Ilmastonmuutos voi lisätä vieraslajiongelmaa. Todettiin, että kaiken kaikkiaan kuulemispalautetta saatiin paljon ja sen läpikäymiseen menee paljon aikaa. Todettiin, että kaikkein kipeimmin tarvittaisiin hyviä vesiensuojelun välineitä. Vapaaehtoisuutta pidettiin tärkeänä asiana. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän joitakin ehtoja (esim. viljelyyn liittyvät eräät määräajat) pidettiin epäonnistuneina ja moni maatila saattaa jäädä sen ulkopuolelle. Lisäksi todettiin, että tämän hetkinen heikko taloustilanne ei monin paikoin edistä ympäristönsuojelua. Ilmastonmuutosta pidettiin haasteena. Valumamäärät ja -ajankohdat ovat muuttuneet ja suuria valumia vesistöön voi olla ympäri vuoden. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden merkitys eroosion ehkäisyn kannalta tulee korostumaan jatkossa. Todettiin, että vesienhoitoalueen kuulemispalaute laitetaan internetiin ja toimitetaan YTR:lle. Myös Vuoksen vesienhoitoaluetta koskevan pilottikyselyn tulokset lähetetään ryhmälle. 4. Vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien päivitys kuulemiskierroksen jälkeen Edellä mainittu kuulemispalaute otetaan soveltuvin osin huomioon suunnitelmien päivityksessä. Tähän mennessä luokittelemattomat pintavedet luokiteltaneen ennen suunnitelmien valmistumista. Sovittiin, että tiedot kohteista lähetetään yhteistyöryhmälle. Lopullisiin suunnitelmiin tulee myös kartat pintavesien riskinarvioinnista asetettuun tavoitetilaan nähden. Lisäksi merkittävät pintavesien tilaa heikentävät paineet tullaan määrittelemään (erityisesti EU-raportointia varten). Pinta- ja pohjavesien seurantaohjelmat päivitetään lopullisiin suunnitelmiin. Turvetuotannon ympäristöluvista laaditaan TPO:hon todennäköisesti taulukko muiden pistekuormittajien tapaan. Vesienhoitosuunnitelmassa kuormitusskenaariot voidaan ehkä kuvata nykyistä paremmin. Luonnollisesti toimenpiteisiin ja niiden kustannuksiin voi tulla päivitystarvetta. Todettiin, että suunnitelmissa moni taulukko ja kartta täytyy tehdä uusiksi, koska tiedot järjestelmissä voivat olla muuttuneet. 5. Toimenpiteiden toteutus ja työn organisointi Etelä-Savossa Toteutuksen organisointi Todettiin, että Reijo Lähteenmäki jäi eläkkeelle maaliskuun lopussa. ESAELYssä on tehty vesienhoidon uudelleenorganisoitumista. Todettiin toteutusalueittain ELYn vastuuhenkilöt. Henkilöiden vastuissa voi vielä tapahtua muutoksia. 5
- Mikkelin seutu: Juho Kotanen (pintavedet), Antti Haapala (pintavedet), Anne Petäjä- Ronkainen (pohjavedet), Esa Rouvinen (pohjavedet) - Pieksämäen seutu ja Kyyveden alue: Esa Rouvinen (pinta- ja pohjavedet) ja Pekka Sojakka (pintavedet) - Joroinen-Juva-Rantasalmi: Pertti Manninen (pintavedet), Antti Haapala (pintavedet), Jyrki Hämäläinen (pohjavedet) - Savonlinnan seutu: Teemu Tuovinen ja Pekka Sojakka Etelä-Savon vesienhoitosivut ja muut ajankohtaiset sähköiset palvelut Etelä-Savon viralliset vesienhoidon internet-sivut löytyvät osoitteesta: www.ymparisto.fi/vesienhoito/etela-savo Toimenpiteiden toteutusta varten on laadittu maakuntaan epäviralliset vesienhoitosivut. Osoitteessa https://esvesienhoito.wordpress.com on toimintaryhmittäin pinta- ja pohjavesijaolla mm: - ryhmien kokousmuistiot, toimintasuunnitelmat - tutkimusraportit, selvitykset ym. tausta-aineistot - hoidon yleissuunnitelmat, raportit toteutuneista hankkeista - tiedotteet, linkkejä muille www-sivuille Vesikartta: http://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta Karttapalvelu sisältää keskeiset vesienhoidon kartat koko Suomesta sisältäen mm. pintaja pohjavesien luokittelut. Palvelussa on myös aineistoja, jotka ovat keskeneräisiä (esim. kalojen nousuesteet). Tausta-aineistoina ovat mm. hallinnolliset rajat, vesistöalueet ja taustakartat. Nähtävänä ovat myös esim. Ruotsin ekologisen tilan aineistot. Palvelussa voi hakea kohteita esim. järven nimellä. Palvelu toimii myös tableteissa ja mobiililaitteissa. Karttapalvelun uusi versio julkaistaan myöhemmin kun tekniset ongelmat on saatu ratkaistua. Uudessa Vesikartassa voidaan valita teemakarttoja, joka kokoaa keskeiset aiheeseen liittyvät teemat (mm. pohjavedet, tila, tilaa heikentävät tekijät jne.). Palveluun tulossa uusia aineistoja (soiden ojitustilanne, mahd. pilaantuneet maa-alueet, kalatiet, tulva-aineisto, koski- ja purokunnostukset) ja toiminnallisuutta pyritään kehittämään (mm. aineistojen läpinäkyvyys, kyselyt). Jatkossa VEMU-päivitykset näkyvät Vesikartassa jo seuraavana päivänä. Todettiin myös, että kansalaisetkin voivat nykyisin rajata valuma-alueita VALUE - valumaalueen rajaustyökalulla osoitteessa: http://paikkatieto.ymparisto.fi/value. Interaktiivinen sovellus rajaa automaattisesti yläpuolisen valuma-alueen käyttäjän haluamalle uomalle tai järvelle. Määritetyn valuma-alueen voi tallentaa käytettäväksi paikkatieto-ohjelmissa analyysien apuna tai jaettavaksi muille käyttäjille. Pohjavedet Pohjavesistä yleisesti todettiin, että pohjavesien suojelusuunnitelmia on tehty erityisesti riskinalaisille pohjavesialueille. Tällä hetkellä on 7 kemiallisesti ja 1 määrällisesti huonossa tilassa olevaa pohjavesialuetta. Niille pyritään tekemään rakenneselvitykset ja virtausmal- 6
lit. Valmistuneet tai tekeillä olevat hankkeet ovat: Pursiala, Kotkathaju, Naarajärvi, Kuortti, Hanhikangas. Punkasalmella hanke on suunnitteilla ja toteutus on arviolta v. 2016-2017 yhteistyössä kunnan, vesilaitoksen, GTKn ja ELYn kesken. Yleensä hankkeiden kustannus on ollut 30-60 000 / kohde. Mikkelissä VR:n kyllästämön kunnostus on käynnissä. VAPO Oy:n Pursialan kyllästämön osalta kunnostuspäätös on valmistumassa. Koiralahdella ja Huosiuskankaalla tullaan tekemään kunnostussuunnittelua. JJR-seutu Joroisten seudulla Joroisselän ja Kaitaisten vesien poistokalastusta jatketaan. Kosteikkojen yleissuunnittelu jatkuu Joroisten alueella. Todettiin, että Valvatuksen alueella löytyy mahdollisesti 5 kosteikon paikkaa, Joroisselän alueella 5 kpl ja Haapaselällä 5 kosteikkoa. Raudanvesillä on tehty poistokalastusta vuodesta 2010 lähtien. Kalastusta jatketaan hoitokalastuksena seuraavat 3-4 vuotta. Raudanvesillä pyritään myös edistämään kosteikkojen suunnittelua. Kalankulkua helpottavia toimenpiteitä ja virtavesien elinympäristökunnostuskohteita ovat Suihkolanjoki, Joroisvirran Liuna (kunnostettiin talvella, neuvotellaan Liunan kalatiestä uusien omistajien kanssa) sekä Enonjoki. Kyyveden alue Kyyveden alueella toteutetaan vesienhoitosuunnitelmaa, toimenpideohjelmaa sekä toimintaohjelmaa. Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 on laadittu ja se löytyy Kyyveden vesienhoidon toimintaryhmän nettisivuilta (https://esvesienhoito.wordpress.com) Kyyveden alueelle perustetaan uusi toimintaryhmä. Entiset kaksi ryhmää sulautetaan yhdeksi ryhmäksi. Edustus tulee ainakin seuraavista: kalastusalue, Mikkelin kaupunki, Kangasniemen kunta, Metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistys, aluejohtokunta, vapaaajanasukkaat, maatalousyrittäjät/-tuottajat, Etelä-Savon ELY keskus. Järjestäytymiskokous pidetään 5.5.2015, jossa valitaan puheenjohtaja ja sihteeri sekä sovitaan työskentelystä (vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman toteuttaminen, eri tahojen resurssit). Ryhmä kokoontuu jatkossa 2 kertaa vuodessa. Pieksämäen seudulla toteutetaan vesienhoitosuunnitelmaa, toimenpideohjelmaa sekä toimintaohjelmaa. Pohjaveden osalta isoin asia on Naarajärven pohjavesialue (mm. torjuntaaineita). Naarajärven pohjavesialueen rakenneselvitys ja virtausmalli ovat valmistuneet. Vuonna 2015 selvitetään pohjaveden puhdistamisen vastuutahoja. Pintavesien osalta merkittäviä kohteita ovat: Pieksäjärvi, Niskajärven yläpuolinen alue, Jäppilän lammet sekä Virtasalmen Etelä- ja Pohjois-Virmas. Kohteissa tullaan tekemään metsätalouden yleissuunnittelua, poistokalastuksia ja koekalastuksia. Pieksämäellä toimii erikseen pinta- ja pohjavesiryhmät, jotka kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa. Todettiin, että vuonna 2014 laaditussa Pieksämäen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on jo otettu huomioon vesienhoidon suunnittelu, kosteikot, niitot, hoitokalastukset ja osakaskuntien yhdistämisasiat. 7
Mikkelin seutu Mikkelin seudulla Mikkelin alapuolisella Saimaalla alkaa poistokalastus jäiden lähdettyä. Kohteena on vesialue Siikasalmeen saakka. Hanke on 3-vuotinen (2015-2017), mahd. hoitokalastusta tarvitaan tästä eteenpäinkin. Pyynti tehdään 15 rysällä. Saalistavoite on yht. 155 t 3 vuoden aikana. Kustannukset ovat yhteensä 93 000. Kustannukset maksetaan jätevedenpuhd. kalatalousmaksuista, Mikkelin kaupungin, ELYn sekä Mikkelin kalastusalueen toimesta. Todettiin myös, että Rae-hankkeen avulla on tehty kosteikkosuunnitelmat Pikku-Surnulle. 5-tien parantamishankkeessa on huomioitu hulevesien hallinta ja muutenkin kaupunkialueella huomioidaan hulevedet jatkossa entistä paremmin. VIMmonitorointihanke (AMKn hanke) on alkamassa. Uuden jätevedenpuhdistamon alueen louhinta alkaa Metsä-Sairilassa kesällä 2016. Hanhijärven valuma-alueella tehdään v. 2014-2015 aikana kuormitusselvitys. Tähän mennessä on jo saatu selville, että järveen pohjoisesta laskeva Lylyjärven valuma-alue kuormittaa suhteellisesti eniten. Todennäköisesti hajakuormituksen vähentämiskeinot (maa- ja metsätalous) tulevat alueella kyseeseen. Puulan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman ja vesienhoidon suunnitelman yhdistäminen hanke on loppuvaiheessa ja raportti valmistumassa. Hankkeessa tehtiin mm. kyselyt kalastuksesta ja vesienhoidosta vesien käyttäjiltä, laadittiin ainetasekaaviot valuma-alueilla sekä tehtiin vesien tilan ja kalastuksen nykytilan tarkastelua. Puula jaettiin useampaan osa-altaaseen, josta tarkastelut tehtiin. Tuloksena ovat toimenpidesuositukset kalastuksen ja vesien hoidon osalta. Toimintaryhmä perustetaan toimintaryhmä edistämään toimenpiteiden toteutusta. Yleisesti todettiin, että uuden kalastuslain mukaiset kalatalousalueet ovat mahdollisesti tulossa noin vuonna 2019. Tämän jälkeen kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat päivitetään uuden lainsäädännön mukaisesti. Puulalla on tehty tästä malli, jota voinee soveltaa uusille kalatalousalueille. Todettiin, että Puulalla on viime vuosina muodostettu suurikokoisia osakaskuntia pienempiä yhdistämällä, jolloin niillä on myös paremmin edellytyksiä osallistua vesienhoitohankkeisiin. Virtavesien osalta todettiin, että Voikosken kalatiehakemus on jätetty AVIin v. 2014 lopulla. Todettiin myös, että Mikkelin pohjavesien 1. yhteistyöryhmän kokous pidetään 22.4., ESAELYssä. Tavoitteena on erityisesti pohjavesien suojelusuunnitelmien toteutus ja toteutusseurannan järjestäminen. Savonlinnan seutu Savonlinnan seudulla Puruvedelle on tehty laaja metsätalouden vesiensuojelusuunnitelma, joka liittyy Puruveden Life-hankkeeseen. Hanketta on käsitelty enemmän sivulla 9 Savonlinnan seudulla on perustettu pohjavesien suojelusuunnitelmien toimeenpanon seurantaryhmä viime vuonna. Punkasalmella on tehty riskialueen (torjunta-aineet) näytteenottoa. Pitoisuuksia on seurattu ja on todettu, että useissa havaintoputkessa on samoja torjunta-aineita mitä on havaittu myös vedenottamolla. Tämä antaisi viitteitä, että alueella on useita päästölähteitä. Torjunta-aineita poistetaan aktiivihiilisuodatuksella. Punkasalmella on tärkeää laatia rakenne- ja virtausmalli. 8
Kulennoisharjulla on paljon maa-ainesten ottoa. Sinne on mahdollisesti tulossa yksi Savonlinnan vedenottamoista joten sen merkitys on kasvussa. Nykyisin Savonlinna ottaa vettä Saimaasta (n. 90 % käyttämästään vedestä). Pohjaveden löytäminen alueella on sikäli tärkeää. Erilliset hankkeet Monitor 2020 Kyseessä on useamman osahankkeen muodostama kokonaisuus, jossa vesien seurantaan pyritään saamaan uusia tuulia. Monitor-hankkeessa keskeiset rahoittajat ovat YM ja TEKES. Osahanke 1 tähtää uusien sähköisten tiedonkeruu- ym. menetelmien kehittämiseen ja tavoite on myös tiedon uudentyyppisessä jalostamisessa. Kehityskohteena ovat ammattilaisen ja maallikon kenttäreput. Viranomaisille tulisi sähköisiä mittausvälineitä, ja kansalaissektorille mahdollisuuksia tuottaa tilaa viranomaisten ja kansalaisten käyttöön. POSELY sai hankkeeseen 40 00 euroa. SYKE on pääyhteistyökumppani. Osahanke 2 eli automaattiset kiinteät vedenlaatuasemat on lähtenyt liikkeelle. Osahanke on keskittynyt jokialueille eteläiseen Suomeen (mm. ainetaseet). VARELY sai rahoitusta osahankkeen toteuttamiseen. Tarkoituksena on jatkaa käynnissä olevaa työtä ja kehittää jatkuvatoimiset mittausmenetelmät valmiiksi rutiiniseurantaa varten. Velvoitetarkkailujen kehittäminen tähtää velvoitetarkkailujen kehittämiseen ja sähköistämiseen. Nykyisin paperisten tulosten vieminen järjestelmään vie paljon työaikaa ja on muutenkin varsin kustannustehotonta. POKELY sai kehitystyöhön 25 000 euroa. Seurantatiedon palvelun hankinta osahanke hyödyntää enemmän muiden osahankkeiden tuloksia. Hankkeeseen haettiin rahaa (mukana myös Tekes), mutta sitä ei saatu. Ensi vuonna rahaa haetaan uudelleen. Rahoitushakemukseen on tehty hyvää pohjatyötä ESAELYssä. Sisävesi-LIFE IP Metsähallituksen vetämän hankkeen tavoitteena on parantaa Suomen sisä- ja rannikkovesien tilaa ja sovittaa yhteen sisävesiä koskevien direktiivien kuten luonto-, lintu- sekä vesipuitedirektiivien toimeenpanoa. Hankkeessa kerätään uutta tietoa vesiluonnosta ja siihen liittyvästä kulttuuriperinnöstä sekä edistetään vesien hoidon, luonnonsuojelun, kestävän luonnonvarojen käytön sekä elinkeinotoiminnan yhteistyötä. Etelä-Savon osalta hankkeen avulla pyritään edistämään erityisesti Puruveden Naturaalueiden hoitoa ja kunnostusta. Suunnitelmissa on metsätalouden neuvonnan lisääminen ja vesistöä kuormittaville osavaluma-alueille kohdistuvat kunnostus- ja vesiensuojelutoimet sekä seurantamenetelmien kehitystyö. Toimenpiteiden vaikuttavuutta mitataan esimerkiksi veden laatua ja eliöstöä seuraamalla. Puruvedelle on tarkoitus tehdä myös Natura-arviointi ja toistaa se hankkeen lopussa. 9
Hankkeeseen osallistuvat viranomaistahot ovat Etelä- ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset sekä Suomen metsäkeskus (E-savo ja P-Karjala), Metsähallitus sekä Savonlinnan ja Kiteen kaupungit. Lisäksi hankkeen keskeinen toimija olisi Pro Puruvesi -yhdistys, joka on aktiivisesti edistänyt Puruveden puhtautta ja hyvinvointia sekä tietoisuutta Puruveden tilasta. Hankkeen valmistelija ja vastuullinen vetäjä on Etelä-Savon ELY-keskus. Hankkeen hakupapereiden laadinta on loppusuoralla. Rahoituspäätös saadaan kesäkuussa. Kielteinen rahoituspäätös siirtää hankeen aloitusta vuodella eteenpäin. Puruveden kokonaisbudjetti on noin 2 miljoonaa euroa. Noin vuosi sitten valmistui Puruveden metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma, joka on PuruvesiLife-hankkeen sisällä. Hankkeessa on tarkoitus tehdä suuri määrä metsätalouden vesiensuojelurakenteita valuma-alueella. Osakaskuntien yhdistämishanke Todettiin, että osakaskuntien yhdistämishankkeeseen liittyen hankeaihiota on rakennettu. Hanke nähdään yleisesti maakunnassa tärkeänä ja sille on tilausta mm. vesienhoidossa. Tällä hetkellä on mietinnässä, voidaanko hanke toteuttaa ns. oman tuotannon hankkeena. Tavoitteena on ollut hakea rahoitusta maaseuturahastosta. Kuntien kanssa on aloitettu neuvottelut kunnallisesta rahoitusosuudesta. Hankkeen toteuttaminen selviää syksyllä. 6. Muut asiat Todettiin, että turvetuotannon osalta maakuntakaavan päivitystyö on käynnissä. Kaavaprosessissa tutkitaan mm. turvetuotannon ja vesistöjen virkistyskäytön yhteensovittamista. GTK on tutkinut maakunnan alueella 186 suota. Tällä hetkellä arvioidaan turpeenoton mahd. vaikutuksia. Soista vain pieni osa tulee kaavaan. Maakuntakaava ei ratkaise turvetuotannon sijoittumista. Turpeenoton lupaa voi hakea mille suolle tahansa. Kaavassa onkin tavoitteena, että turvetuotanto keskittyisi parhaille alueille ja mahdollisimman vähin haitoin. 7. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous pidetään 17.9.2015 klo 10.30-14.00 Etelä-Savon ELYssä Pyöreässä kokoustilassa. 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.35. Jorma Tiitinen puheenjohtaja Juho Kotanen sihteeri 10
Jakelu: Anne-Kaarina Lyytinen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Hannu Ripatti, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Antti Tiihonen, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Jari Hyvärinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Anu Eskelinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Irma Kolari, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ari Leskelä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ari Pitkonen, Itä-Savon kuntayhtymä Aune Kupiainen, Itä-Savon kuntayhtymä Arto Vilén, Metsähallitus, Itä-Suomen luontopalvelut Eila Puhakainen, Järvi-Suomen kylät ry Tuula Eloranta, Järvi-Suomen kylät ry Hanna Eklund, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Jari Hassinen, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Hanna Luukkonen, INFRA ry Kalevi Kaipia, INFRA ry Heikki Tanskanen, Mikkelin seutu Seppo Ruhanen, Mikkelin seutu Heli Kivisaari, Turveteollisuusliitto/VAPO Heikki Torpström, Turveteollisuusliitto/VAPO Reijo Turkki, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Jani Koski, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Janne Tarkiainen, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Jorma Tiitinen, Etelä-Savon ELY, kalatalous Lasse Hyytinen, Etelä-Savon ELY, kalatalous Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY, maaseutuelinkeinot Kaija Siikavirta, Etelä-Savon ELY, maaseutuelinkeinot Mika Ahola, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Juha Lohjala, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Kari Mielikäinen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Leo Laukkanen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Leena Lahdenvesi-Korhonen, ProAgria Etelä-Savo, maaseutukeskus Sanna Poutamo, Etelä-Savon maakuntaliitto Marko Tanttu, Etelä-Savon maakuntaliitto Merja Koivula-Laukka, JJR-kunnat Pekka Sorjonen, JJR-kunnat Pena Saukkonen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys Päivi Kurki, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Pentti Seuri, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Rauno Jaatinen, Etelä-Savon kalatalouskeskus Yrjö Snellman, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Riitta Lunti, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Seppo Ollikainen, Suomen metsäkeskus, Etelä-Savo Pekka Häkkinen, Pieksämäen seutu Tapani Mähönen, Pieksämäki seutu Vesa Kallio, MTK Etelä-Savo Miia Ikonen, MTK Etelä-Savo Kalevi Puukko, Etelä-Savon kalastusalueet Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY Anne Petäjä-Ronkainen, Etelä-Savon ELY Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY Teemu Tuovinen, Etelä-Savon ELY Pekka Sojakka, Etelä-Savon ELY Vesa Rautio, Etelä-Savon ELY 11