LAHDEN TYÖTTÖMYYS 2011

Tilastokatsaus 3/2011 Lisätietoja: Pauli Mero puh. (03) 814 2435 email: etunimi.sukunimi@lahti.fi LAHDEN TYÖTTÖMYYS 2011 JOHDANTO Tässä tilastokatsauksessa käytetään Työministeriön ja Tilastokeskuksen vuosittaisia ja kuukausittaisia työttömyystietoja (1991 2011) sekä Hämeen ELY keskuksen keräämiä tietoja (huhtikuun lopun tiedot 2005 2011) työttömyyden eri osa alueilta. Pääpaino esityksessä on vuosien 2008 2011 aikana tapahtuneet muutokset työttömyydessä. ELY keskuksen ja Tilastokeskuksen eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta antavat luotettavan kuvan työttömyyden rakenteesta ja muutoksesta. Lisää tilastotietoa Lahden kaupungin sähköisestä tilastokirja Tildasta Muut julkaisut

Työministeriön ja Tilastokeskuksen työttömyystilastoista Työministeriön työttömyystiedot eroavat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedoista. Työvoimatutkimus on kyselytutkimus joka noudattaa ILO:n suosituksia työttömyyden määrittelyssä. Siinä työttömäksi luokitellaan henkilö, joka on a) työtä vailla, b) etsinyt työtä viimeisen 4 viikon aikana ja c) valmis ottamaan työtä vastaan noin 2 viikon kuluessa. Sitä vastoin työministeriön työnvälitystilastossa ei ole samanlaisia kriteerejä, vaan voimassa oleva työnhaku työvoimatoimistossa yleensä riittää työttömäksi kirjautumiseen. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen työttömyyslukua käytetään kansainvälisissä vertailuissa ja Euroopan Unionissa. Sen sijaan työnvälitystilaston työttömyysluku ei ole kansainvälisesti vertailukelpoinen, koska eri maiden työvoimahallinto poikkeaa toisistaan.

SISÄLTÖ 1. Lahden työttömyysaste alenee hitaasti kohti laman edeltävää tasoa 1.1. Ennuste Lahden työttömyyden kehityksestä 1.2.Työttömyyden kehitys Lahdessa 2008 2011 2. Työttömyys ikäluokan, sukupuolen ja työttömyyden keston mukaan 3. Työttömyys koulutusasteen mukaan 4.Työttömyys ammattiryhmittäin ja koulutusasteen mukaan 5. Työttömyys alueittain 6. Ulkomaan kansalaisten työttömyys 7.Työttömyys 12 suurimmassa kaupungissa 7.1. Nuorisotyöttömyys 12 suurimmassa kaupungissa 7.2. Pitkäaikaistyöttömyys 12 suurimmassa kaupungissa 7.3. Työttömyys sukupuolen mukaan 12 suurimmassa kaupungissa YHTEENVETO

1. Lahden työttömyysaste alenee hitaasti kohti laman edeltävää tasoa Syksyllä 2008 alkanut kansainvälinen lama käänsi myös Lahden työttömyysasteen kasvuun. Vuodesta 2004 lähtien työttömyysaste oli laskenut Lahdessa melko tasaisesti, ollen jo lähellä 10 %:a huhtikuussa 2008.Vuoden 2010 huhtikuussa työttömyysaste oli jälleen vuoden 2004 tasolla 14,7 %, huhtikuussa 2011 jo alle vuoden 2006 tason 13,2 %. Viimeisen vuoden aikana työttömyysaste on alentunut 1,5 prosenttiyksikköä, lähes 800 työttömällä. 30 Lahden työttömyysaste 1991 2011 (huhtikuun lopun tieto) 26,7 25 % 20 15 14,8 13,6 11,8 10,6 13,7 14,7 13,2 10 9 5 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 14000 12000 Lahden työttömien määrä 1991 2011 (huhtikuun lopun tieto) 12517 10000 henkilöä 8000 6000 5101 7246 6463 4000 2000 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kuukausittaisesta vaihtelusta näkyy työttömyysasteen 2,5 % hyppäys marras tammikuussa 2008 2009 lähelle 14 %. Työttömyysasteen nousupiikki ei palautunut ja työttömyysaste nousi osin kausivaihtelusta johtuen heinäkuussa 2009 15,6 % ja vuodenvaihteessa 2009 2010 huippulukemiin 16,7 %:n. Pelättyä työttömyysasteen jämähtämistä yli 16 %:n ei kuitenkaan tapahtunut ja vuodenvaihteessa 2010 2011 työttömyysaste oli kaksi prosenttiyksikköä vuoden takaista alempi. ssa 2011 Lahden työttömyysaste oli 12,8 %, mutta nousee kesän aikana yli 14 %:n oppilaitoksista valmistuvien tullessa työmarkkinoille. Lahden työttömyysaste kuukausittain 2008 2011 % 18 16 14 12 12 10,3 13,8 15,6 16,7 14,3 15,9 13,6 14,7 12,8 10 8 6 2008 2009 2010 2011

1.1 Ennuste Lahden työttömyyden kehityksestä 1990 luvun ja 2008 alkaneen laman työttömyysasteen kehitystrendit muistuttavat melko paljon toisiaan marraskuusta 1992/2008 lähtien, sillä erotuksella että työttömyysasteiden ero on ollut noin 9 12 prosenttiyksikköä. Vuosi sitten allekirjoittaneen laatimassa työttömyyden ennusteessa (Lahden työttömyys 2010, kesäkuu) kehityslinjojen ero oli 12 prosenttiyksikköä. Ennuste on melko hyvin seurannut työttömyysasteen todellista kehitystä vuoden aikana ja se on ulotettu kuviossa vuoden 2013 loppuun asti. Jos ennustettu skenaario toteutuu Lahden työttömyysaste palautuu lamaa edeltävälle (2008) tasolle vasta vuoden 2013 aikana. Ennuste on kuitenkin vain suuntaa antava ja voi poiketa huomattavasti todellisesta työttömyyden kehityksestä. Lahden työttömyysasteen kehitys 1992 1997, 2008 2010 ja kehityslinjojen erotus sekä ennuste Lahden työttömyysasteen kehitys 1992 1997 Lahden työttömyysasteen kehitys 2008 2011 erotus 12 % ennuste 30 25 % 20 15 10 10,3 toteutunut huhtikuu 2011 13,2 ennuste; 12,8 5 0 1992/2008 1993/2009 1994/2010 1995/2011 1996/2012 1997/2013

1.2 Työttömyyden kehitys Lahdessa 2008 2011 Syksyllä 2008 alkanut lama koetteli pääasiassa miesten työllisyyttä. Miesten osuus työttömistä kasvoi vajaasta 50 %:sta 60 %:iin maaliskuuhun 2009 mennessä. Naiset ovat myös työllistyneet miehiä nopeammin oppilaitoksista valmistumisen jälkeen syksyllä 2009 ja 2010. Nuorisotyöttömien osuus oli korkeimmillaan kesällä 2009 ja 2010, kun uuden työvoiman rekrytoinnin väheni monilla toimialoilla. Pitkäaikaistyöttömien osuus väheni vuoden 2009 aikana muun työttömyyden kasvaessa, mutta lähti kasvuun vuosi laman alkamisesta, ja on jo korkeammalla tasolla kuin vuonna 2008. 70,0 Työttömyyden rakenne Lahdessa 2008 2011 60,0 57,9 50,0 40,0 42,1 Miehet % Naiset % 30,0 31,2 20,0 10,0 16,7 13,2 11,6 0,0 % Alle 25 vuotiaat % Pitkäaikaistyöttömät % Työttömyysaste % 2008 2009 2010 2011

Työttömien määrä oli korkeimmillaan Lahdessa joulukuussa 2009 jolloin työttömänä oli yli 8100 työtöntä, edellisen laman ennätys on vuoden 1993 joulukuulta reilu 13 300 työtöntä. Työttömien määrä on laskenut yli 1600 henkilöllä huippulukemista ja on edelleen laskussa, vaikka kausivaihtelut hetkellisesti työttömien määrää nostaisivatkin. Työttömien miesten määrä on vähentynyt yli 1000 henkilöllä tammikuusta 2010, mutta työttömänä on yhä 1200 miestä enemmän kuin syksyllä 2008. Naisia on vastaavasti vain muutama sata henkilöä enemmän työttömänä kuin ennen laman alkua. Pitkäaikaistyöttömien määrä lähti nousuun syksyllä 2009 ja jatkui vuoden 2010 loppuun. Alkuvuoden 2011 pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut lievässä laskussa, mutta vieläkin yli vuoden työttömänä olleita on noin 2000 henkilöä. Nuorisotyöttömien määrän huippu osui kesään 2010 jolloin lähes 1200 alle 25 vuotiasta oli työttömänä. Työttömien määrän kehitys Lahdessa 2008 2011 9000 8000 8128 7000 6000 6463 Työttömät yht. 5000 4811 Miehet 4000 3573 3739 Naiset 3000 2000 1190 2125 2724 2014 Alle 25 vuotiaat Pitkäaikaistyöttömät 1000 750 0 2008 2009 2010 2011

2. Työttömyys ikäluokan, sukupuolen ja työttömyyden keston mukaan Sekä miesten että naisten työttömien määrä kasvoi eniten 2008 2010 alle 35 vuotiaiden ikäluokissa. Näissä ikäluokissa työttömien määrä myös vähentyi eniten 2010 2011. Ikäluokan 55 59 vuotiaiden työttömien väheneminen ja yli 60 vuotiaiden määrän kasvu johtuu suurelta osin työttömien ikääntymisestä. Lahden työttömien määrän muutos 2008 2010 ja 2010 2011 ikäluokittain (huhtikuun lopun tiedot) 300 200 100 0 100 200 300 400 500 600 alle 25v 155 372 25 34v 162 481 35 44v 38 254 45 54v 71 293 55 59v 80 128 Yli 60v 314 115 muutos 2008 2010 muutos 2010 2011 Työttömien määrän muutos 2008 2010 sukupuolen ja ikäluokan mukaan (huhtikuun lopun tieto) henkilöä 200 100 0 100 200 300 400 Työttömien määrän muutos 2010 2011 sukupuolen ja ikäluokan mukaan (huhtikuun lopun tieto) henkilöä 200 150 100 50 0 50 100 150 260 112 alle 25v 57 98 alle 25v 199 72 25 29v 46 63 25 29v 168 42 30 34v 14 39 30 34v 101 20 35 39v 26 5 35 39v 97 36 40 44v 214 40 44v 98 35 45 49v 18 8 45 49v 155 5 50 54v 11 34 50 54v 111 17 189 125 55 59v Yli 60v 37 43 33 82 55 59v Yli 60v muutos miehet 2008 2010 muutos naiset 2008 2010 muutos miehet 2010 2011 muutos naiset 2010 2011

Työttömien ikärakenne nuorentui 2008 laman seurauksena hetkellisesti 2009 ja 2010, mutta vuonna 2011 alle 35 vuotiaiden työttömien osuus on enää 30 %:n kaikista työttömistä. Yli 60 vuotiaiden työttömien määrän kaksinkertaistuminen vuodesta 2005 johtuu työttömyyseläkeläisten määrän kasvun ohella 90 luvun laman hännän hitaasta poistumisesta työttömyystilastoista. Lahden työttömien määrä ja suhteelliset (vuosikohtaiset) osuudet ikäluokittain 2005 2011 (huhtikuun lopun tiedot) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2005 707 1144 1328 1577 1652 412 2006 785 1185 1343 1522 1526 442 2007 645 941 1036 1215 1340 434 2008 490 822 947 1129 1121 426 2009 733 1123 1052 1234 993 556 2010 862 1303 1201 1422 993 740 2011 707 1141 1163 1351 913 855 alle 25v 25 34v 35 44v 45 54v 55 59v Yli 60v

Työttömyys kasvoi 2008 2010 luonnollisesti eniten alle vuoden työttömänä olleiden keskuudessa. Vuoteen 2011 tultaessa uusien työttömien (alle vuoden työttömyysjakso) määrä on laskenut, mutta pitempien työttömyysjaksojen osuus vastaavasti kasvanut. Lahden työttömien määrä ja suhteelliset (vuosikohtaiset) osuudet työttömyyden keston mukaan 2005 2011 (huhtikuun lopun tiedot) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2005 4629 926 694 515 2006 4871 1010 563 359 2007 4031 802 466 295 2008 3470 758 443 236 2009 4257 739 415 251 2010 4722 1047 478 235 2011 4065 1051 677 287 Alle 1v.tyött. jakso Yli 1v. ja alle 2v. tyött. jakso Yli 2v. ja alle 4v. tyött. jakso 4 v. tyött. jakso tai pidempi

Pitkäaikaistyöttömyyden kehityksessä huolestuttavaa on sen muuttuminen rakenteelliseksi työttömyydeksi. 90 luvun laman pitkäaikaistyöttömyyden vähitellen poistuessa, 2008 alkanut lama on synnyttämässä uutta pitkäaikaistyöttömien ryhmää. Tämä näkyy työttömyysjaksojen pitenemisenä, selvimmin yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrän kasvuna*. Lahden pitkäaikaistyöttömien määrä ja suhteelliset (vuosikohtaiset) osuudet työttömyyden keston mukaan 2005 2011 (huhtikuun lopun tiedot) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2005 926 455 239 191 324 2006 1010 330 233 116 243 2007 802 343 123 109 186 2008 758 275 168 68 168 2009 739 290 125 86 165 2010 1047 312 166 61 174 2011 1051 469 208 126 161 Yli 1v.tyött. jakso Yli 2v.tyött. jakso Yli 3v.tyött. jakso Yli 4v.tyött. jakso Yli 5v.tyött. jakso

Alle vuoden työttömänä olleiden määrä on vähentynyt kaikissa ikäluokissa vuodesta 2010, eniten 24 35 vuotiaiden ikäluokassa. Ikähaitarin toisessa päässä, yli 60 vuotiaiden, alle vuoden työttömänä olleiden määrä on vähentynyt vuodessa yli 100 henkilöllä. Tämä merkitsee mm. että uusia työttömyyseläkeputkeen siirrettyjä/siirtyneitä on vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömistä 30 % on jo yli 60 vuotiaita, mikä osaltaan vähentää työttömyyttä tulevaisuudessa. Toisaalta orastava rakennetyöttömyys ilmenee nuoremmissa (alle 54 vuotiaat) ikäluokissa, joissa on yhä 400 pitkäaikaistyötöntä enemmän kuin huhtikuussa 2008. Alle vuoden työttömänä olleiden ja pitkäaikaistyöttömien määrä ja suhteelliset (vuosikohtaiset) osuudet ikäluokittain 2008, 2010 ja 2011 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2008 Alle 1v.tyött. 480 721 753 826 513 177 2010 Alle 1v.tyött. 836 1138 875 952 576 345 2011 Alle 1v.tyött. 693 977 840 833 466 256 2008 henkilöä pitkäaikaistyöttömät 5 93 188 297 606 248 2010 pitkäaikaistyöttömät 18 155 318 464 415 390 2011 pitkäaikaistyöttömät 6 155 317 504 442 591 Alle 25v 25 34v 35 44v 45 54v 55 59v Yli 60v

3. Työttömyys koulutusasteen mukaan 2008 alkanut lama koetteli eniten keskiasteen tutkinnon suorittaneita, joiden osuus kaikista työttömistä on jo lähes 50 %. Työttömien määrä on laskenut vuoden aikana kaikissa koulutusasteissa, mutta keskiasteen suorittaneita työttömiä on yhä lähes 800 henkilöä enemmän kuin vuonna 2008. Työttömyys painottuu tulevaisuudessa enemmän keski ja korkea asteen tutkinnon suorittaneiden ongelmaksi yleisen koulutustason noustessa ja yhä useamman perusasteen tutkinnon suorittaneen eläköityessä. 3500 Työttömien määrä koulutusasteen mukaan 2005 2011 (huhtikuun lopun tiedot) Työttömien % osuudet koulutusasteen mukaan 2005 2011 (huhtikuun lopun tiedot) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 3000 2005 39,3 42,6 18,1 2500 2006 38,7 42,4 18,9 2000 1500 perusaste keskiaste korkea aste 2007 2008 2009 40,4 40,3 38,0 44,3 43,6 46,5 15,3 16,1 15,5 1000 2010 36,9 47,7 15,5 500 2011 35,8 48,2 16,0 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 perusaste keskiaste korkea aste

Miesten työttömyyden kasvu vuodesta 2008 painottui perus ja keskiasteen tutkinnon suorittaneisiin, naisilla keski ja korkea asteen tutkinnon omaaville. Vuodesta 2010 perus ja keskiasteen suorittaneiden työttömien miesten määrä on vähentynyt suunnilleen saman verran. Naisista perusasteen suorittaneiden työttömien naisten määrä on vähentynyt vuodessa eniten ja heitä on jo vähemmän kuin ennen laman alkua vuonna 2008. Työttömät koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2008, 2010 ja 2011 % (huhtikuun lopun tiedot) % 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Työttömien määrä ja suhteelliset (vuosikohtaiset) osuudet sukupuolen ja koulutusasteen mukaan 2008, 2010 ja 2011 (huhtikuun lopun tiedot) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Mies 42,4 42,9 14,7 2008 Mies 1051 1064 364 2008 Nainen 38,2 44,2 17,6 2008 Nainen henkilöä 915 1060 421 Mies 39,1 48,7 12,2 2010 Mies 1448 1803 453 2010 Nainen 33,9 46,3 19,8 2010 Nainen henkilöä 922 1260 540 2011 Mies Nainen 38,0 32,8 48,6 47,8 19,4 13,4 2011 2011 Mies Nainen 1301 850 1662 1240 502 460 Perusaste Keskiaste Korkea aste Perusaste Keskiaste Korkea aste

Työttömien määrä on vähentynyt vuodessa eniten alle 35 vuotiaiden keskiasteen tutkinnon suorittaneiden miesten ryhmässä. Perusasteen suorittaneiden työttömyyden aleneminen on jakautunut tasaisemmin kaikkiin ikäluokkiin, vain naisten korkea asteen työttömyys on alentunut hiukan. Perusasteen tutkinnon suorittaneiden työttömien määrän muutos sukupuolen mukaan ikäryhmittäin 2010 2011 (huhtikuun lopun tieto) 100 50 0 50 100 Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömien määrän muutos sukupuolen mukaan ikäryhmittäin 2010 2011 (huhtikuun lopun tieto) 100 50 0 50 100 Korkea asteen tutkinnon suorittaneiden työttömien määrän muutos sukupuolen mukaan ikäryhmittäin 2010 2011 (huhtikuun lopun tieto) 100 50 0 50 100 Alle25v 29 39 Alle25v 30 59 Alle25v 1 1 25 34v 30 26 25 34v 16 78 25 34v 20 2 35 44v 24 23 35 44v 27 35 44v 51 45 54v 7 33 45 54v 7 9 45 54v 26 6 55 59v 9 47 55 59v 28 4 55 59v 1 10 Yli 60v 21 27 Yli 60v 9 38 Yli 60v 1 15 Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen

4.Työttömyys ammattiryhmittäin ja koulutusasteen mukaan Työttömien määrä on vähentynyt lähes kaikissa ammattiryhmissä vuodesta 2010, eniten luokittelemattomissa ammattiryhmissä ja rakennusalalla. Teollisuudesta työttömäksi jääneiden työllistyminen on ollut tuskallisen hidasta. 2 000 1 800 Lahden työttömien määrä ammattiryhmittäin 2006 2011 (huhtikuun lopun tieto) Työttömien määrän muutos 2010 2011 ammatiryhmittäin (huhtikuun lopun tiedot) 140 120 100 80 60 40 20 0 20 40 1 600 Ammattiryhmää ei luokiteltu Ammattiryhmää ei luokiteltu 131 Hallinto ja toimistotyö, IT alan työ Hallinto ja toimistotyö, IT alan työ 63 1 400 1 200 Kaupallinen työ Kuljetus ja liikenne Maa ja metsätaloustyö, kalastusala Kaupallinen työ Kuljetus ja liikenne 7 37 henkilöä 1 000 800 Palvelutyö Rakennus ja kaivosala Teollisuus Maa ja metsätaloustyö, kalastusala Palvelutyö 27 12 600 Terveydenhuolto ja sosiaaliala Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ Rakennus ja kaivosala 95 400 Teollisuus 67 200 Terveydenhuolto ja sosiaaliala 8 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ 23

Perusasteen tutkinnon suorittaneiden työttömien määrä on vähentynyt vuodesta 2010 eniten ammattiryhmiin luokittelemattomien ryhmässä, keskiasteen suorittaneiden rakennusalalla ja korkea asteen suorittaneiden hallinto, toimisto ja IT alalla. Työttömien määrän muutos ammattiryhmän ja koulutusasteen mukaan 2010 2011 (huhtikuun lopun tiedot) 160 140 120 100 80 60 40 20 0 20 40 Ammattiryhmää ei luokiteltu 39 108 4 Hallinto ja toimistotyö, IT alan työ 42 22 4 Kaupallinen työ 12 4 9 Kuljetus ja liikenne 25 15 2 Maa ja metsätaloustyö, kalastusala Palvelutyö Perusaste Keskiaste Korkea aste 7 14 6 4 4 10 Rakennus ja kaivosala 61 33 1 Teollisuus 32 48 13 Terveydenhuolto ja sosiaaliala 11 4 Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ 7 14 10

5. Työttömyys alueittain Alueittain työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys vaivaa eniten keskustan alueita, Liipolaa ja Mukkulaa. Työttömien määrä on vähentynyt vuodesta 2010 lähes kaikilla postinumeroalueilla kun taas pitkäaikaistyöttömien määrä on vastaavasti kasvanut. Paavola Keskusta Liipola Mukkula Kärpänen Möysä Kiveriö Hennala Kivistönmäki Myllypohja Tonttila Laune Metsäkangas Jalkaranta Saksala Ahtiala Riihelä Renkomäki Kunnas Metsämaa Kasakkamäki Pirttiharju Okeroinen Lahden työttömien määrä postinumeroalueittan 2011 ja muutos 2010 2011 (huhtikuun lopun tiedot) 37 55 29 26 27 17 81 16 57 23 29 21 45 10 7 15 13 280 279 303 279 285 254 282 225 210 177 141 140 131 076 92 101 62 31 2 33 4 2 14 479 579 Henkilöä 200 0 200 400 600 800 1 000 694 11 879 Työttömät 2011 Muutos 2010 2011 Paavola Keskusta Liipola Mukkula Kärpänen Möysä Kiveriö Hennala Kivistönmäki Myllypohja Tonttila Laune Metsäkangas Jalkaranta Saksala Ahtiala Riihelä Renkomäki Kunnas Metsämaa Kasakkamäki Pirttiharju Okeroinen Lahden pitkäaikaistyöttömien määrä postinumeroalueittan 2011 ja muutos 2010 2011 (huhtikuun lopun tiedot) 100 50 0 50 100 150 200 250 300 350 18 52 2 69 55 100 90 73 106 92 105 80 65 56 45 39 015 30 39 16 3 13 3 12 7 12 5 6 8 161 217 201 4 1 16 henkilöä 12 8 21 279 25 23 5 26 29 38 Pitkäaikaistyöttömät 2011 Muutos 2010 2011

6. Ulkomaan kansalaisten työttömyys Työttömien ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut hiukan vuodesta 2010, mikä johtuu osaltaan ulkomaan kansalaisten kokonaismäärän kasvusta. Ulkomaan kansalaisten työttömyys painottuu enemmän 30 54 vuotiaisiin verrattuna Suomen kansalaisten työttömyyteen, mutta nuorisotyöttömiä ja 55 59 vuotiaita on vastaavasti suhteellisesti työttömistä vähemmän. Ulkomaan kansalaisten työttömien määrä 2006 2011 (huhtikuun lopun tiedot) Ulkomaan ja Suomen kansalaisten työttömien ikärakenne Lahdessa 2011 (huhtikuun lopun tiedot) 700 18,0 600 500 495 473 555 582 16,0 14,0 12,0 400 300 200 388 389 Sarja1 % osuus 10,0 8,0 6,0 4,0 Työttömät ulkomaan kansalaiset Työttömät Suomen kansalaiset 100 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2,0 0,0 alle 25v 25 29v 30 34v 35 39v 40 44v 45 49v 50 54v 55 59v yli 60v

7.Työttömyys 12 suurimmassa kaupungissa Huom. Kouvolan ja Jyväskylän työttömyystiedoissa esiintyvät nuoriso ja pitkäaikaistyöttömien lukumäärien nopea kasvu vuodenvaihteessa 2008 2009 johtuu kuntaliitoksista Suurimmista kaupungeista Lahden työttömyysaste oli huhtikuun lopussa 2011 Joensuun ohella korkein, 13,2 %. Pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta työttömyysaste on yhä yli 10 % kaikissa suurissa kaupungeissa. 18 Työttömyysaste 12 suurimmassa kaupungissa 2008 2011 (huhtikuun lopun tiedot) 16 14 12 10 % 8 6 4 2 0 Työttömyysaste 2008 (huhtik.) Työttömyysaste 2009 (huhtik.) Työttömyysaste 2010(huhtik.) Työttömyysaste 2011(huhtik.) Espoo 4 5,4 6 5,2 Helsinki 5,6 6,9 7,7 7,3 Joensuu 13 16,4 14,3 13,2 Jyväskylä 11,2 12,2 12,6 11,8 Kouvola 10,9 10,9 11,4 11 Kuopio 9,3 11,4 11,2 10,2 Lahti 10,6 13,7 14,7 13,2 Oulu 10,6 12,9 12,8 12,2 Pori 10,6 11,9 12,1 12,3 Tampere 9,5 12,8 13,8 12,6 Turku 8,4 10,4 12,9 12 Vantaa 5,9 7,6 8,5 8

sta 2008 2010 työttömyysaste nousi eniten Turussa, Tampereella ja Lahdessa, yli 4 prosenttiyksikköä. sta 2010 huhtikuuhun 2011 työttömyysaste vastaavasti laski eniten Lahdessa (1,5 prosenttiyksikköä) ja Tampereella (1,2 prosenttiyksikköä), vain Porissa työttömyysaste kohosi. Työttömyysasteen muutos (prosenttiyksikköä) 12 suurimmassa kaupungissa 2008 2011 (huhtikuun tiedot) 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 Espoo 0,8 1,4 0,6 Helsinki 0,4 1,3 0,8 Joensuu 1,1 2,1 3,4 Jyväskylä 0,8 1 0,4 Kouvola 0,4 0 0,5 Kuopio 1 0,2 2,1 Lahti 1,5 3,1 1 Oulu 0,6 0,1 2,3 Pori 1,3 0,2 0,2 Tampere 1,2 3,3 1 Turku 0,9 2 2,5 Vantaa 0,5 1,7 0,9 muutos huhtikuu 2008 2009 muutos huhtikuu 2009 2010 muutos huhtikuu 2010 2011

7.1. Nuorisotyöttömyys 12 suurimmassa kaupungissa Nuorisotyöttömyys on laskussa suurimmissa kaupungeissa. Alle 25 vuotiaiden osuus kaikista työttömistä on pääkaupunkiseudun jälkeen matalin Lahdessa ja Turussa. Selvästi korkein nuorisotyöttömien osuus on Oulussa ja Jyväskylässä. 20,0 Nuorisotyöttömien (alle 25 vuotiaat) osuus työttömistä 12 suurimmassa kaupungissa 2008 2011 (huhtikuun lopun tiedot) 2500 Nuorisotyöttömien (alle 25 vuotiaat) määrä 12 suurimmassa kaupungissa 2008 2011 (huhtikuun lopun tiedot) % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa 2000 1500 1000 500 Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa 4,0 Alle 25 vuotiaiden osuus 2008 Alle 25 vuotiaiden osuus 2009 Alle 25 vuotiaiden osuus 2010 Alle 25 vuotiaiden osuus 2011 0 Alle 25 vuotiaiden määrä 2008 Alle 25 vuotiaiden määrä 2009 Alle 25 vuotiaiden määrä 2010 Alle 25 vuotiaiden määrä 2011

Nuorisotyöttömien suhteellinen osuus on vähentynyt 2010 2011 eniten Joensuussa ja lukumäärä eniten Tampereella. Helsingissä, Kouvolassa ja Oulussa nuorisotyöttömyyden aleneva kehitys on ollut hitainta. Lahdessa nuorisotyöttömien suhteellinen osuus on vähentynyt 1,5 prosenttiyksikköä (199 henkilöä) vuoden aikana. Alle 25 vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrällinen kasvu kuvaa selkeämmän kehitystä kuin % osuus, joka antaa monesti harhaanjohtavan kuvan nuorten työttömyyden kehityksestä, varsinkin nopeissa työttömyyden muutoksissa. Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa Nuorisotyöttömien % osuuden muutos kaikista työttömistä (prosenttiyksikköä) 12 suurimmassa kaupungissa 2008 2011 (huhtikuun lopun tiedot) % 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 0,9 1,1 3,2 3,0 2,0 0,9 1,3 1,3 0,6 1,1 0,5 0,3 0,1 2,0 2,1 1,5 1,2 1,9 0,9 0,0 muutos huhtikuu 2008 2009 muutos huhtikuu 2009 2010 muutos huhtikuu 2010 2011 2,9 0,7 3,3 3,1 2,9 3,5 0,4 4,8 4,5 4,8 0,4 0,3 0,4 0,1 1,2 0,4 Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa Nuorisotyöttömien määrän muutos 12 suurimmassa kaupungissa 2008 2011 (huhtikuun lopun tiedot) 600 400 200 0 200 400 600 800 1000 1200 486 214 146 343 76 86 139 103 58 199 71 86 229 22 49 93 239 364 379 401 343 353 395 434 507 529 muutos huhtikuu 2008 2009 muutos huhtikuu 2009 2010 muutos huhtikuu 2010 2011 119 873 9 101 861 126 323 194 30 203

7.2. Pitkäaikaistyöttömyys 12 suurimmassa kaupungissa Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on suurin Tampereella, Turussa ja Lahdessa, yli 30 % kaikista työttömistä. Matalin pitkäaikaistyöttömien osuus on Espoossa ja Joensuussa. % 35 30 25 20 15 10 Pitkäaikaistyöttömien % osuus kaikista työttömistä 12 suurimmassa kaupungissa 2008 2011 (huhtikuun lopun tiedot) 2008 2009 2010 2011 Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Vantaa 0 Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden työttömyysjakso) määrä 12 suurimmassa kaupungissa 2008 2011 (huhtikuun lopun tiedot) 2008 2009 2010 2011 Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa

Yli vuoden työttömänä olleiden osuus kaikista työttömistä kasvoi 2009 2011 eniten Turussa (13,2 pros. yksikköä), Tampereella (10,6 pros. yksikköä) ja Lahdessa (9,2 pros. yksikköä). Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut selvästi eniten vuodesta 2009 Helsingissä (2070 h.), Turussa (1645 h.) ja Tampereella (1400 h.). Lahdessa laman uusia pitkäaikaistyöttömiä on yli 500 henkilöä. Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa Pitkäaikaistyöttömien osuuden muutos kaikista työttömistä (prosenttiyksikköä) 12 suurimmassa kaupungissa 2008 2011 (huhtikuun lopun tiedot) 15,0 10,0 5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 10,4 10,0 11,0 8,2 8,7 6,9 7,1 6,4 5,2 4,9 3,4 2,9 muutos huhtikuu 2008 2009 muutos huhtikuu 2009 2010 muutos huhtikuu 2010 2011 % 1,9 1,4 0,8 3,4 2,7 3,2 2,8 4,7 4,4 4,4 1,7 5,6 6,8 5,5 3,3 6,5 1,2 4,0 4,4 3,8 6,4 2,2 5,0 6,4 Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa Pitkäaikaistyöttömien määrän muutos 12 suurimmassa kaupungissa 2008 2009 ja 2009 2011 (huhtikuun lopun tiedot) 1000 500 0 500 1000 1500 2000 2500 136 222 770 14 29 128 31 326 23 154 74 127 114 353 497 379 167 115 153 333 325 423 310 367 156103 220 91 339 henkilöä muutos huhtikuu 2008 2009 muutos huhtikuu 2009 2010 muutos huhtikuu 2010 2011 1489 1111 1175 196 288 469 582

7.3. Työttömyys sukupuolen mukaan 12 suurimmassa kaupungissa Lama käänsi muutamassa vuodessa työttömyyden miesten ja miesvoittoisten alojen ongelmaksi. Miesten osuuden hurja kasvu työttömistä 2008 2010 on kuitenkin kääntynyt tasa arvoisempaan suuntaan osassa suurimmista kaupungeista. Teollisten työpaikkojen (mm. laivanrakennus, paperi) menetykset ovat kuitenkin yhä nostaneet miesten osuutta työttömistä Porissa, Turussa, Oulussa ja Kouvolassa. Uusia työpaikkoja on vastaavasti syntynyt naisvaltaisille palvelualoille. Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa Työttömyys sukupuolen mukaan 12 suurimmassa kaupungissa 2011 (huhtikuun lopun tiedot) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 41,5 41,3 40,2 42,1 37,9 39,4 42,2 38,6 41,6 42,7 38,3 40,6 2011 Naiset 2011 Miehet 58,5 58,7 59,8 57,9 62,1 60,6 57,9 61,4 58,4 57,3 61,8 59,4 Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa Miesten osuuden muutos työttömistä 12 suurimmassa kaupungissa 2008 2011 (prosenttiyksikköä) (huhtikuun lopun tiedot) 6,0 4,0 2,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 3,4 1,0 1,3 1,0 0,3 0,8 1,5 1,4 2,8 3,7 4,8 5,1 4,3 6,1 8,2 7,5 7,2 6,4 8,0 9,3 0,6 0,5 0,6 muutos 2008 2010 muutos 2010 2011 2,1

YHTEENVETO Syksyllä 2008 alkanut kansainvälinen lama käänsi Lahden työttömyysasteen kasvuun, joka huipentui vuoden 2009 lopussa työttömyysasteen noustessa 16,7 %:n (yli 8100 työtöntä). Kesällä 2010 työttömyysaste vielä nousi kausivaihtelun vauhdittamana lähes 16 %:n, mutta työttömyyden aleneva kehitys oli jo alkanut. n lopussa 2011 työttömyysaste oli Lahdessa 12,8 %, mutta noussee yli 14 %:n oppilaitoksista valmistuneiden tullessa työmarkkinoille. Työttömyysasteen arvioidaan alenevan lamaa edeltävälle tasolle, 10 %:n tuntumaan vasta vuonna 2013. Niin Lahdessa kuin muissakin suurimmissa kaupungeista laman nosti miesten osuuden työttömistä 60 %:n tuntumaan. Työttömien miesten määrä on vähentynyt Lahdessa yli 1000 henkilöllä tammikuusta 2010, mutta työttömänä on yhä 1200 miestä enemmän kuin syksyllä 2008. Naisia on vastaavasti vain muutama sata henkilöä enemmän työttömänä kuin ennen lamaa. Pitkäaikaistyöttömien määrä lähti nousuun Lahdessa syksyllä 2009 ja jatkui vuoden 2010 loppuun. Alkuvuoden 2011 pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut lievässä laskussa, mutta vieläkin yli vuoden työttömänä olleita on lähes 2000 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömyyden kehityksessä huolestuttavaa on sen muuttuminen rakenteelliseksi työttömyydeksi. 90 luvun laman pitkäaikaistyöttömyyden vähitellen poistuessa tilastoissa, 2008 alkanut lama on synnyttämässä uutta pitkäaikaistyöttömien (noin 500 hengen) ryhmää. Nuorisotyöttömyys oli korkeimmillaan Lahdessa kesällä 2010, jolloin lähes 1200 alle 25 vuotiasta oli työttömänä. ssa 2011 nuorisotyöttömiä oli 750 henkilöä, noin 250 henkilöä enemmän kuin huhtikuussa 2008. Nuorisotyöttömien suhteellinen osuus työttömistä on vähentynyt Lahdessa vuoden aikana nopeasti ja on tällä hetkellä pääkaupunkiseudun jälkeen matalin suurimmista kaupungeista. Lama koetteli eniten keskiasteen tutkinnon suorittaneita, joiden osuus kaikista työttömistä on jo lähes 50 %. Työttömien määrä on laskenut vuoden aikana kaikissa koulutusasteissa, mutta keskiasteen suorittaneita työttömiä on yhä lähes 800 henkilöä enemmän kuin vuonna 2008. Työttömien määrä on vähentynyt lähes kaikissa ammattiryhmissä vuodesta 2010, eniten luokittelemattomissa ammattiryhmissä ja rakennusalalla. Teollisuudesta työttömäksi jääneiden työllistyminen on ollut tuskallisen hidasta.