Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016
Hiilen käyttö sähköntuotantoon on alentunut nopeasti viime vuosina ja kutistuu ilman lisätoimia liukuva 12 kk summa ja trendi GWh 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 0 20.1.2016 2
Hiili on hyvä energialähde Toimitusvarma, laajasti saatavilla Melko vakaa ja edullinen markkinahinta Varastoitavissa pitkiä aikoja Päästöt kasvihuonekaasupäästöjä lukuun ottamatta nykytekniikalla hallittavissa Soveltuu kaikentyyppisiin kiinteän polttoaineen kattiloihin lämmön ja sähkön tuotantoon Maailman käytetyin sähköntuotannon energialähde Suomen oloissa väistyvä energialähde kaukolämmön ja sähkön tuotannossa On pitkään ollut markkinahinnan ankkuri, paras kuluttajansuoja niukkuustilanteissa Jatkossa rooli ensisijaisesti huoltovarmuuspolttoaineena 3
Polttoaineiden ja sähkön verotuksen kehitys 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 /MWh Lämmityspolttoaineiden ja sähkön verojen kehitys 1990- erillistuotannon polttoaineet yhteistuotannon polttoaineet Sähkö I (muut) Sähkö II (teollisuus) -2 1990 1993 1994 1995 1997 1998 1999 2003 2006 2007 2008 2011 2013 2014 2015 2016 1990 1993 1994 1995 1997 1998 1999 2003 2006 2007 2008 2011 2013 2014 2015 2016 1990 1993 1994 1995 1997 1998 1999 2003 2006 2007 2008 2011 2013 2014 2015 2016 1990 1993 1994 1995 1997 1998 1999 2003 2006 2007 2008 2011 2013 2014 2015 2016 1990 1993 1994 1995 1997 1998 1999 2003 2006 2007 2008 2011 2013 2014 2015 2016 1990 1993 1994 1995 1997 1998 1999 2003 2006 2007 2008 2011 2013 2014 2015 2016 kevyt öljy raskas öljy kivihiili jyrsinturve maakaasu sähkö 19.1.2016 4
Polttoaineverojen nosto vaarantaa kaukolämmön asemaa ja erityisesti yhteistuotannon toimintaedellytyksiä Tutkitusti yhteistuotanto tukalassa asemassa ja vaarassa poistua Mm. Pöyryn selvitys kapasiteetin kehittymisestä TEMille ja järjestöille, tammikuu 2015 Kotimainen bioenergia ei tule korvaamaan kivihiiltä yhteistuotannossa Ei riitä eikä kannata Päästökaupan kanssa päällekkäinen CO2-vero pitäisi poistaa eikä kaksinkertaistaa Hiili on järkevä säilyttää polttoainevalikossa Kotimaisten polttoaineiden toimitusvarmuus ei kaikilta osin hyvä 5
Kaukolämpöön liitetyllä yhteistuotannolla iso merkitys sähkön riittävyydelle Sähkön huippukysyntä, n. 15 000 MW*) Kotimainen tarjonta, max 11 300 MW*) Kysyntäjousto, n. 500 MW? Katettava tuonnilla vähintään n. 3 000 MW Tehoreservi, 300 MW *) Fingridin arvio, marraskuu 2015 ja Energiaviraston arvio, joulukuu 2015. Kaukolämpöyhteistuotannon (CHP) merkitys, n. 3300 MW 6
Sähkötase 7.1.2016 klo 16-17 Tuotanto 10 874 MW Teollisuus Kauko- lämpö- CHP Ydin Muu Tuuli Lauhde 1150 Kulutus 15 105 MW Tuotanto 10 874 MW Tuonti 4 231 MW Vesi 1200 1460 Lähde: Fingrid 440 7
Sähkön tarjonnan riittävyys huippukulutukseen 2020-luvulla Kysyntäjousto kasvaa Sähkön huippukysyntä nousee, n. 16 000 MW? Kotimainen tarjonta, mikäli yhteistuotannon edellytykset säilyvät Sähkön tarjonta edelleen tuonnin varassa, mutta selvästi nykyistä vähemmän Pyhäjoki 1 (1200 MW) Olkiluoto 3 (1600 MW) 8
Sähkön tarjonnan riittävyys huippukulutukseen 2020-luvulla Sähkön huippukysyntä nousee, n. 16 000 MW? Kysyntäjousto kasvaa Kotimainen tarjonta, laskee, mikäli yhteistuotannolla ei edellytyksiä Pyhäjoki 1 (1200 MW) Olkiluoto 3 (1600 MW) Tilanne pysyy heikkona, mikäli yhteistuotanto vähenee 9
Linjaus 50 % uusiutuvan osuudesta: Ei edellytä tuotantotukia, jos... Annetaan markkinoiden toimia Poistetaan tuotantomuotokohtaiset tuet ja annetaan EU:n päästöohjaukselle tilaa Bioenergiamarkkinoiden kehittäminen Puuta markkinoille, menestyvä metsäteollisuus Liikenteen energiankäyttöä on uudistettava Liikenteen biopolttoaineet ja aktiivinen sähköisen liikenteen kehittäminen 3.12.2015 10
Merkittävä muutos on tapahtunut viime vuosina Monet uusiutuvat energiantuotantomuodot kilpailukykyisiä (tai hyvin lähellä sitä) Lämmöntuotanto Monet bioenergiajakeet Lämpöpumput kaukolämpöalueen ulkopuolella Aurinkolämpö täydentävänä lämmityksenä Sähköntuotanto Maatuulivoima Bioenergiaan pohjautuva yhteistuotanto Aurinkosähkö omaan käyttöön Vesivoima rakennetuissa vesistöissä Jos edullisimpia tuotantomuotojakin tuetaan, joudutaan tukemaan kaikkea tuotantoa Jos koko järjestelmä perustuu tukiin, ajautuu se veronmaksajan syliin 3.12.2015 11
Suomen sähköntuotannon rakenne 2030 ET:n arvio markkinaehtoisesta kehityksestä CO2-päästöttömät 85-90 % Uusiutuvat 40-45% Ydinvoima 40-45% Muut 10-15 % 12
Tuulivoimatuotanto ja kapasiteetti MW ja GWh 2500 2329 2000 1500 1107 1000 500 0 774 481 494 1005 261 277 294 168 153 188 631 453 82 86 109 142 146 196 199 259 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW) Tuotanto (GWh) 20.1.2016 13
Tehon riittävyys ja tuulivoima, tuoreita kokemuksia Punainen= tehontarve, sininen = tuulituotanto 27.12.2015 22.1.2016 Tuntiarvot, MWh/h Liukuva 24 h keskiarvo, MWh/h 14
Vaihteleva tuotanto Aina ei tuule edes koko Pohjolassa Pohjoismaisella markkina-alueella reilusti yli 13 000 MW asennettua tuulivoimakapasiteettia DK-NO-SE-FI-EE-LV-LT Suomen tehohuipussa 7.1. tuulivoimaa oli hyvin tarjolla Iltapäivällä 4500 MW, illalla 6000 MW Toisessa tehohuipussa 20.-21.1. tuulivoimaa oli hyvin niukasti Noin 1000... 1300 MW, jopa alle 1000 MW 15
Vaihtelevan tuotannon lisäys edellyttää Markkinoiden hyvää toimintaa Eurooppalaisen markkinaintegraation lisäämistä Siirtoyhteyksien kehittämistä Kysynnän joustojen merkittävää lisäystä Markkinaehtoisuutta hinnoittelussa Säätövoiman lisäystä Tuotantoinvestointien edellytyksistä huolehdittava Kaukolämpö ja yhteistuotanto tukevat markkinoita merkittävästi Tuuli- ja aurinkosähkötuotannon markkinaehtoistamista 16