1 Lapin yliopiston profiilin strategiset kärjet ja niiden kehittäminen YLEISTÄ Lapin yliopiston tutkimuksen profiilialueena on arktinen ja pohjoinen tutkimus sekä matkailututkimus. Arktisen ja pohjoisen tutkimus on niin temaattisesti kuin alueellisesti laajaa yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön sekä näiden vuorovaikutuksen tutkimusta. Matkailun tutkimus suuntautuu aluevaikuttamiseen ja liiketoimintaan ja sisältää idean matkailusta laajasti: liikkumisena, ihmisten ja kulttuurien vuorovaikutuksena, elämyksinä ja elämänä. Lapin yliopisto on paitsi tiede- myös taideyliopisto, mikä antaa yliopiston profiilin strategisiin kärkiin oman lisänsä. Taiteiden tiedekunnan taiteen ja muotoilun tutkimuksella on vahva sidos yhteiskunnallisiin ilmiöihin, hyvinvointiin, ympäristöön ja luontoon. Yliopisto pyrkii kansainvälisesti tunnustetuksi tiede- ja taideyliopistoksi profiilinsa kolmella kärjellä, jotka ovat: pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus palvelumuotoilu. Strategiset kärjet linkittyvät sisällöllisesti toisiinsa. Yhteisiä, toisiaan leikkaavia alueita ovat esimerkiksi saamelais- ja alkuperäiskansatutkimus, matkailu sekä kestävyyden teema yleisenä tutkimustavoitteena. Yliopiston strategisista kärjistä kaksi ensimmäistä, pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ sekä kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus pohjautuvat yliopiston jo olemassa oleviin vahvuuksiin. Palvelumuotoilun strategisen kärjen tutkimus- ja taiteellinen toiminta on kehittyvässä vaiheessa. Strategisten kärkien kehittämissuunnitelma on yliopiston panos Lapin korkeakoulukonsernin yhteisen innovaatio-ohjelman toteuttamiseen.
2 1. POHJOINEN HYVINVOINTI JA MUUTTUVA TYÖ 1.1. Mitä on pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ? Pohjoisen alueella korostuvat hyvinvointiin ja työn muutoksiin liittyvät kysymykset. Pohjoinen alue tarjoaa haasteita uudenlaisen pohjoisen hyvinvointipolitiikan ja sen käytäntöjen kehittämiselle. Julkisen talouden muutokset, teollisuusyhteiskunnasta jälkiteolliseen yhteiskuntaan siirtyminen, väestön ikääntyminen, luonnonvarojen hyväksikäytön globalisoituminen, sukupuolijärjestelmän jännitteet sekä uudet hallinnan muodot ovat ikääntyvän väestön, liikkuvan työvoiman ja EU:n ainoan alkuperäiskansan arjessa elettyä elämää. Alueellinen ja taloudellinen eriarvoistuminen ja ikääntyminen ovat 2000-luvulla yhä keskeisimpiä ihmisten asemaa määrittäviä tekijöitä. Pohjoiselle alueelle on ominaista samanaikaisesti marginalisoituminen ja voimakas taloudellinen kehittäminen. Esimerkkejä marginalisoitumisesta ovat nuorten ja koulutettujen, erityisesti naisten, poispäin suuntautuva muuttoliike, väestön vanheneminen, tehdasteollisuuden lakkauttaminen, työllisyyden heilahtelut, syrjäkylien tyhjentyminen ja taloudellisen ahdingon syveneminen. Samaan aikaan pohjoisen aluetta kehitetään luonnonvaroja hyödyntävän kaivos- ja energiateollisuuden ja matkailun nimissä. Ilmastomuutoksen myötä pohjoisen merkitys globaalissa taloudessa kasvaa edelleen mm. uusien logististen kauppareittien takia. Hyvinvointi jaetaan perinteisesti fyysiseen, psyykkiseen, oikeudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Pohjoisen hyvinvoinnin osatekijöitä ovat tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet, toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä yhteisöllisesti kestävät elinkeinoelämän rakenteet. Pohjoisen hyvinvoinnin kannalta on merkityksellistä, millaista työtä alueella tehdään, kuka sitä tekee ja millaisiin lähtökohtiin se perustuu. Painopistettä kuvaa sosiaalinen kestävyys. Kyse on siitä, miten työn tekemisen tavat sekä elinkeinoelämän rakenteet vaikuttavat ihmisten elettyyn hyvinvointiin. Sosiaalisesti kestävä työ pohjoisessa perustuu alueen historiaan, mentaliteetteihin ja identiteetteihin. 1.2. Pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn tutkimus ja taiteellinen toiminta Lapin yliopistossa Pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn ja pohjoisen hyvinvoinnin tutkimus on Lapin yliopiston vahvuusalue, jota tukevat toiminnassa olevat verkostot ja meneillään olevat tutkimushankkeet. Vuonna 2010 tähän tematiikkaan liittyviä monitieteisiä tutkimushankkeita oli meneillään yli 20. Tutkimushankkeiden kokonaisrahoitus on ollut
3 vuositasolla noin 2,4 M. Eri rahoitusinstrumentit ovat olleet käytössä monipuolisesti. Vuosina 1990-2010 yliopistossa on tehty yli 20 teemaan liittyvää väitöstutkimusta. Pohjoisen hyvinvoinnin tematiikkaan liittyviä meneillään ja suunnitteluvaiheessa olevia tutkimussisältöjä ovat mm. alue- ja talouspolitiikan vaikutus hyvinvoinnille, Barentsin alueen sosiaalinen kehitys, pohjoiset identiteetit ja mentaliteetit, vanhuusoikeus ja lasten ja nuorten hyvinvointi, ydinvoima-, kaivos- ja matkailupaikkakunnat yhteisöinä, pohjoisen sukupuolijärjestys sekä hyvinvointipalveluiden informaatioteknologiset sovellutukset. Lapin yliopistossa muuttuvaan työhön liittyviä tutkimuksia on tehty mm. seuraavista teemoista: muuttuvan työn johtaminen, vuokratyö, matkailutyö, ydinvoimatyö, kaivokset, yrittämisen muodot, työoikeus, uusi palvelutyö käytäntönä, työvoiman liikkuvuus, työmarkkinoiden rakenteiden muodostuminen, pohjoinen opettajuus, sekä pohjoisen työelämän muutosten sukupuolivaikutukset. Lapin yliopiston erityispiirre on eri tieteenalojen ja taiteen yhteistyö hyvinvoinnin tutkimuksessa. Taideteollinen ala on mukana useissa yhteistyöhankkeissa, joissa taiteellista toimintaa on kehitetty ja sovellettu eri yhteisöjen, etnisten ryhmien ja ikäihmisten identiteettiä ja psykososiaalista hyvinvointia tukevaan toimintaan pohjoisessa. Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelmaan kuuluu laaja ja jatkuva aineiston keruu, mikä mahdollistaa monimuotoisen hyvinvointitutkimuksen. 1.3. Visio 2020 Vuonna 2020 Lapin yliopisto on pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu tutkimusyhteisö. Hyvinvoinnin ja työn tutkimus muodostaa perustan laadukkaalle koulutukselle ja yhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle. Lapin yliopisto toteuttaa pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn strategisen kärjen tematiikkaan pohjautuvaa tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelman sisälle on rakennettu tohtoriohjelma, jonka osia toteutetaan University of the Arcticin kansainvälisten temaattisten tutkimusverkostojen yhteistyönä. Aiemmin kansallisena tohtoriohjelmana toiminut sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden tohtoriohjelma on laajentunut kansainväliseksi pohjoisen hyvinvointipolitiikan ja sen käytäntöjen tutkimus- ja kehittämisohjelmaksi. Pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn tutkimuksen pohjalta Lapin yliopisto kouluttaa asiantuntijoita, jotka tunnistavat työnsä perustat ja joiden asiantuntijuus ei vanhene taloudellisten suhdanteiden ja työmarkkinarakenteiden muuttuessa. Tätä työtä
4 tukee riittävän laajapohjainen oppiaineprofiili, joka mahdollistaa työmarkkinavalintojen tekemisen kansallisesti ja kansainvälisesti. Kansainväliset tiedeperusteiset maisteriopinnot monipuolistavat ja uudistavat perusopetusta. Yliopiston tutkimustoiminnasta vuonna 2020 noin 30 prosenttia kohdistuu pohjoiseen hyvinvointiin ja muuttuvaan työhön. Aihepiiristä valmistuu vuosittain 50 tieteellistä julkaisua, joista 25 on kansainvälisiä referee-julkaisuja. Väitöskirjoja tuotetaan 10. 2. KESTÄVÄ KEHITYS, OIKEUS JA OIKEUDENMUKAISUUS 2.1. Mitä on kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus? Kestävä kehitys tarkoittaa yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan kehitystä, joka ei vaaranna tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia. Kestävän kehityksen ydinkysymyksenä pidetään taloudellisen ja ekologisen kestävyyden yhdistämistä. Kehitystä voidaan kuitenkin arvioida myös sosiaalisen, poliittisen, oikeudellisen ja kulttuurisen kestävyyden kannalta. Kaikki nämä ulottuvuudet ovat eri tavoin sidoksissa toisiinsa. Kestävästä kehityksestä voidaan puhua myös taiteen ja muotoilun näkökulmasta tarkastellen laajasti ihmisen muokkaamaa ympäristöä, esinemaailmaa ja koko kulttuuria. Kestävää kehitystä ohjataan myös oikeudellisilla normeilla. Maailmanlaajuiset ilmiöt, kuten globalisaatio ja ilmastonmuutos, vaikuttavat kestävän kehityksen edellytyksiin Lapissa ja muilla pohjoisilla alueilla. 2.2. Lapin yliopiston kestävän kehityksen tutkimus ja siihen liittyvä taiteellinen toiminta Lapin yliopiston strategiassa kestävä kehitys ymmärretään oikeudenmukaisuuden näkökulmasta: millaista kehitystä, kenen ehdoilla ja kenen hyväksi pohjoisessa tuotetaan ja toteutetaan. Tällöin tutkimuskysymykset koskevat esimerkiksi yleistä aluekehitystä, luonnonvarojen ja ympäristön käyttöä, hyötyjen ja haittojen jakoa, asukkaiden mahdollisuuksia osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa, paikallisten kulttuuripiirteiden kunnioittamista, sosiaalista turvallisuutta, eri väestöryhmien elinoloja ja hyvinvoinnin tasa-arvoa kaikissa merkityksissään. Tutkimus pitää sisällään monitieteisen ympäristötutkimuksen ja alkuperäiskansoihin, esimerkiksi saamelaisuuteen, liittyvän tutkimuksen. Monitieteinen ympäristötutkimus ja
5 saamelaisuuteen ja alkuperäiskansoihin kohdistuva tutkimus muodostavat Lapin yliopistossa vahvan tutkimusalueen, joka nivoo yhteen yliopiston tiedekuntien ja Arktisen keskuksen osaamista. Saamelaisuuteen liittyvä tutkimus on monitieteistä ja yhteistyöverkostojen pohjalta vahvistuvaa. Yhteistyötahoja ovat Sámi Állavskuvla, Oulun yliopiston Giellagasinstituutti ja University of Arcticin temaattiset verkostot. Viime vuosina erityisesti ilmastonmuutosta, sen hillintää ja sopeutumista koskevat luonnontieteelliset, yhteiskuntatieteelliset sekä oikeustieteelliset hankkeet ovat saaneet tutkimusrahoitusta Suomen Akatemialta ja muista rahoituslähteistä. Kestävän kehityksen tutkimusalueella on tehty vuosina 1999-2009 yhteensä 23 väitöskirjaa, joista 15 monitieteisen ympäristötutkimuksen ja kahdeksan saamelaisuuteen liittyvän tutkimuksen alueelta. Yliopiston taideteollinen ala on puolestaan kansainvälisesti tunnettu monitieteiseen tutkimukseen perustuvista ympäristötaidehankkeista, joita on toteutettu niin Suomen, Ruotsin, Norjan kuin Venäjän saamelaisten parissa. Kestävän kehityksen, oikeuden ja oikeudenmukaisuuden tutkimusalue yhdistää Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelman Luonnonvarojen Lapin ja Teollisuuden Lapin tutkimuksen painoalat. 2.3. Visio 2020 Vuonna 2020 Lapin yliopiston kestävän kehityksen strateginen kärki on vakiintunut osaksi yliopiston yksiköiden tutkimusta ja taiteellista toimintaa, tieteellistä tutkijakoulutusta ja perusopetusta. Yliopiston monitieteinen ympäristötutkimus ja pohjoisiin alkuperäiskansoihin liittyvä asiantuntemus on kansainvälisesti tunnettua. Tutkimustiedon yhteiskunnallista hyödyntämistä edistetään tiedeviestinnän ja taiteellisen toiminnan eri keinoja käyttäen. Ympäristöä tutkimuskohteena lähestytään luonnonvarapolitiikan hallinnan näkökulmasta. Lapin yliopiston kestävän kehityksen tutkimusohjelmassa tutkimuskohteina ovat mm. ympäristökansalaisuus, ympäristötieto ja asiantuntemus, ympäristö- ja luonnonvaraoikeus, kestävä maisema- ja aluetalous, kestävä muotoilu, ympäristöjohtaminen, ilmastonmuutos, ympäristönhallinta ja ympäristöä koskevat arvostukset ja käytännöt. Lapin yliopiston vahvuus on saamelaisuuteen ja muihin alkuperäiskansoihin liittyvä yhteiskuntatieteellinen ja oikeustieteellinen tutkimus. Lapin yliopiston erityinen ympäristötutkimuksen alue on arktisen alueen ympäristökysymysten ja hallintamekanismien oikeudellinen tutkimus. Taiteiden tiedekunta havainnollista tutkimusta taiteellisin ja visuaalisin keinoin. Lapin yliopiston erillislaitoksena toimiva Arktinen keskus on tärkeä kestävän kehityksen tutkimuslaitos, joka tarjoaa myös tutkimusalueeseen liittyviä informaatio- ja
6 näyttelypalveluita. Keskuksen koordinoima Arktis-tohtoriohjelma on osa pohjoisten yhteiskuntien ja kestävän luonnonvarapolitiikan tohtorikoulutusta. Ohjelman teemat kohdistuvat luonnonvarojen käytön, hallinnan ja luonnonvarapolitiikan, elinkeinoelämän sekä kulttuuristen ja sosiaalisten kysymysten kohtaamiseen. Kansainvälisesti kestävän matkailun ja matkailun liiketoiminnan tutkimus on tärkeä tutkimusteema tohtorikoulutuksessa. Monitieteiseen tohtoriohjelmaan liittyy yhteistyö sektoritutkimuslaitosten kanssa, erityisesti Metlan ja Lynet-verkoston (Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä). Tutkimusalueeseen linkittyy myös Legal Cultures in Transnational World -kansainvälinen tohtoriohjelma, jonka ytimenä on Legal Cultures in Transnational World (LeCTra) - tohtoriohjelma. Ohjelma painottuu kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisen politiikan tutkimukseen ja perustuu kansainvälistä tohtoriohjelmaa suunnitelleen hankkeen, RUCHIN: Creation of a Cross-Disciplinary Doctoral Programme in Contemporary Russian and Chinese Economic Law -tuloksille. Tohtorikoulutusta vahvistavat eri alojen sisällölliset teemaryhmät ja tutkijaverkostot, kuten taiteiden tiedekunnan koordinoima University of the Arctic-verkoston Arctic Sustainable Design - temaattinen tutkimusverkosto. Tutkimusalueen tutkimustoiminta muodostaa vuonna 2020 noin 25 % yliopiston tutkimustoiminnasta. Vuonna 2015 yliopistosta valmistuu noin 30 tematiikkaan liittyvää tieteellistä julkaisua, joista kansainvälisiä referee -julkaisuja vähintään 20. Väitöskirjoja tuotetaan vuosittain 4-6. 3. PALVELUMUOTOILU 3.1. Mitä on palvelumuotoilu? Palvelusektori on nykyään sekä tuotannon arvolla että työllisyydellä mitattuna laajin talouden toimiala kaikissa OECD-maissa ja sen osuuden ennakoidaan edelleen kasvavan. Työllistävän ja taloudellisen volyymin kasvamisen taustalla on palvelutuotannon sisällöllinen ja käsitteellinen laajentuminen. Siihen kuuluu erilaisten palvelutuotteiden ja uusien ammattien lisäksi myös suuri joukko erilaisia kansalaisille suunnattuja asioimis-, opiskelu- ja vaikuttamiskanavia. Yhteiskunnallisesti keskeisimpiä näistä ovat julkisen sektorin erilaisten toimintojen ja sosiaalipalvelujen muuttuminen yhä enemmän sähköiseksi asioinniksi. Palvelumuotoilulla tarkoitetaan liiketaloudellista palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin kiinnittämällä huomiota palveluiden tuottajan ja asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen ja asiakkaan palvelukokemuksen laatuun.
7 Kiinnostus palvelumuotoilua kohtaan on viime vuosina lisääntynyt sekä yrityselämässä että akateemisessa tutkimuksessa, erityisesti muotoilualan tutkimuksessa, liiketaloustieteellisessä palvelututkimuksessa ja matkailututkimuksessa. Myös taide- ja kulttuurialalla palveluiden muotoiluun on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Kun taidetta käytetään taideinstituutioiden ulkopuolella taiteen ulkopuolisiin päämääriin, kuten sosiaalityöhön tai laajemmin hyvinvoinnin edistämiseen, puhutaan taidelähtöisistä palveluista. Myös oppimisen ja oppimisympäristöjen suunnittelussa palveluiden muotoilu on noussut kehittämisprosessien keskeiseksi osaksi. Palvelumuotoilun tutkimus nojaa viitekehykseen, joka pyrkii käsitteellistämään ja jäsentämään palveluprosessin kulun ja siihen kuuluvat sosiaaliset, semioottiset, teknologiset ja taloudelliset elementit. Palveluvaltaistuneessa taloudessa tällaiselle laajennetulle palvelumuotoilun näkökulmalle on tarvetta. 3.2. Palvelumuotoilun tutkimus ja taiteellinen toiminta Lapin yliopistossa Lapin yliopistossa palvelumuotoilu hyödyntää taiteiden tiedekunnan taideteollisen muotoiluosaamisen, yliopiston muiden tiedekuntien ja Arktisen keskuksen yhteistyöhön perustuvia mahdollisuuksia matkailu- ja muiden elämystuotteiden, sähköisten palveluiden, hyvinvointipalveluiden sekä esteettömien ja turvallisten ympäristöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä. Palvelumuotoilun tutkimuksen kohteina ovat käyttäjälähtöisen tuote- ja konseptimuotoilun lisäksi myös koulutus- ja hyvinvointipalvelut, kulttuuri ja palvelutyö sekä erilaiset ihmisen toimintaa ohjaavat ympäristöt. Taideteollisesta näkökulmasta palvelumuotoilun metodologia edellyttää proaktiivista, tulevaisuuteen luotaavaa ja ennakoivaa tutkimusotetta. Yhteiskunnalliset ilmiöt ovat luonteeltaan monitieteisiä. Tämä edellyttää myös palvelumuotoiluun kriittistä yhteiskuntatieteellistä tutkimusotetta. Palvelumuotoilun laajemman tulkinnan mukaan myös taiteellinen toiminta on osa palvelumuotoilua. Nykytaiteen yhteiskunnallisen paradigman mukaisessa yhteisö- ja ympäristötaiteessa on piirteitä sekä muotoilualoilta että kasvatustieteestä, jolloin taiteellinen toiminta ymmärretään sekä palveluna että palveluiden kehittämisen välineenä. Taide ymmärretään sosiaalisena, ja yhteisöllisenä prosessina, jossa tuotetaan yhteisiä arvoja, symboleita, merkityksiä ja tapoja toimia. Lapin yliopistossa on ollut useita palvelujen kehittämistä sivuavia monitieteisiä ja - taiteisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Aihepiiristä on valmistunut useita pro gradu - tasoisia tutkielmia ja siitä on valmisteilla väitöstutkimuksia.
8 3.3. Visio 2020 Vuonna 2020 palvelumuotoilu on Lapin yliopiston keskeinen taidetta ja tiedettä yhdistävä strateginen kärki. Palvelumuotoilu on yliopiston yksiköiden yhteinen kehittämisen kohde, joka näkyy yliopiston eri tehtäväalueilla kytkeytyneenä erityisesti yliopiston profiiliin, pohjoiseen ja arktiseen osaamiseen ja matkailuosaamiseen. Palvelumuotoilun kehittäjänä yliopisto luo edellytyksiä julkisten palveluiden, oppilaitosten ja yksityisen sektorin palvelukykyiselle palvelutuotannolle. Lapin yliopistolla on tiede- ja taideosaamiseensa pohjautuen vahva palvelumuotoilun tutkimusohjelma ja rooli palvelumuotoilun menetelmien kehittäjänä. Palvelumuotoilun tutkimusohjelman sisällä toimii monitieteinen tohtoriohjelma, joka perustuu laajalle ja monitieteiselle ihmis-, kulttuuri- ja käyttäjälähtöisen palvelumuotoilun tutkimukselle. Sen teemoihin kuuluvat mm. palvelumuotoilun metodologia, erilaiset tietotekniset ratkaisut ja uudet palvelumallit koulutuksessa sekä sosiaali- ja terveysalalla sekä visuaalinen viestintä ja sen suunnittelu. Suuri osa matkailuun liittyvästä tutkimuksesta ja kehittämistyöstä on palvelumuotoilua eri muodoissaan. Tohtoriohjelmassa korostuu muotoilun tutkimuksen ja taiteen vahva sidos yhteiskunnallisiin ilmiöihin, elämyksiin, ympäristöön ja luontoon. Tohtoriohjelman kehittelytyön pohjana on toiminut kansainvälinen Erasmus-rahoitteinen European Mind -tohtoriohjelman suunnitteluprojekti. Osana Lapin yliopiston koordinoimaa University of the Arcticin Arctic Design and Arctic Art and Education temaattisten verkostojen toimintaa yliopisto tuottaa kansainvälisesti tunnustettua palvelumuotoilun tutkimustietoa. Lapin korkeakoulukonsernissa palvelumuotoiluun liittyvä soveltava tutkimus toteutuu sekä yhteisen innovaatio-ohjelman että Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutin ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin kautta. Tutkimusalueen tutkimustoiminta muodostaa vuonna 2020 noin 10 prosenttia yliopiston tutkimustoiminnasta. Vuonna 2015 yliopistosta valmistuu noin 30 tematiikkaan liittyvää tieteellistä julkaisua, joista kansainvälisiä referee -julkaisuja vähintään 10. Väitöskirjoja tuotetaan vuosittain 5. 4. Konkreettiset kehittämistoimenpiteet, vastuut ja voimavarat 1. Rehtori nimeää yliopiston profiilin strategisten kärkien vastuuprofessorit.
9 2. Kukin vastuuprofessori verkostoi tutkimusalueen asiantuntijat ja kokoaa ryhmän, jonka tehtävänä on innovoida tutkimushankkeita ja vahvistaa tutkimuksen kansainvälisyyttä. Lisäksi ryhmä jatkaa strategiseen kärkeen suunnatun uuden tohtoriohjelman valmistelua. 3. Hankkeiden valmistelussa otetaan huomioon tiedekuntien ja Arktisen keskuksen välinen yhteistyö ja yhteistyö University of the Arcticin tutkimuksen temaattisiin verkostoihin sekä muu kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö. Tohtoriohjelma valmistellaan yhteistyössä yliopiston yhteisen tutkijakoulun kanssa. 4. Kukin ryhmä valmistelee yhteistyössä yliopiston kansainvälisten asioiden yksikön kanssa strategisen kärjen kansainväliset kumppanuudet ja laatii systemaattisen yhteistyön edellyttämät yhteistyösopimukset kehittämissuunnitelmineen. 5. Kukin ryhmä osallistuu vuonna 2011 Lapin yliopiston strategisten kärkien tutkimustoiminnan itsearviointiin. 6. Yliopisto suuntaa tutkimusryhmille kilpailtavaa rahoitusta strategisia kärkiä vahvistavien tutkimushankkeiden toteutukseen. Lisäksi ryhmille suunnataan rahoitusta kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, TEKES) ja kansainvälisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (EU:n puiteohjelmat, EU:n tutkimusohjelmat,..) hankehakemusten valmisteluun. Hankkeiden valinta tapahtuu ulkopuolisen arvioinnin pohjalta. 7. Viestintäyksikkö laatii yhdessä nimettyjen kehittämisryhmien kanssa strategisten kärkien www-sivustot ja ottaa tiedeviestinnässään huomioon tutkimusalueiden tavoitteet ja tuotokset. Voimavarat/ 2011-2014/vuosi (1000 ) Vastuuprofessorien nimeäminen (osittainen vapautus aiemmista työtehtävistä) 90 Tutkimusohjelman ja tohtoriohjelman valmistelu 30 Kv.kumppaneiden valinta ja yhteistyön käynnistäminen/vahvistaminen 50 Yliopiston sisällä kilpailtu hankerahoitus (valtionrahoitus) 500 Täydentävän rahoituksen tutkimustoiminta 6 500 Tutkimusohjelman toteutus - SA - TEKES - EU:n puiteohjelmat ym. kansainvälinen kilpailtu rahoitus - muu täydentävä rahoitus Tohtoriohjelmien toteutus
10 - SA - kansainvälinen rahoitus*) - ENPI Yliopiston assistentit ja muut jatkokoulutustehtävät, n. 10 htv (tsekataan) 400 *) Sisältää myös kansainvälisen vaihdon rahoituksen. Yhteensä 7 570 000