OPINNÄYTTEEN RAPORTOINTIOHJE Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

OPINNÄYTTEEN RAPORTOINTIOHJE Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 2017

SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 OPINNÄYTETYÖN RAKENNE... 3 3 VARSINAISET TEKSTISIVUT... 3 3.1 Johdanto... 4 3.2 Aiheen käsittely... 4 3.3 Tutkimusmenetelmät... 4 3.4 Tulosten raportointi ja analysointi... 5 3.4.1 Tärkeimmät tulokset... 5 3.4.2 Toimenpide-ehdotukset toimeksiantajalle... 6 3.4.3 Oma pohdinta ja ehdotukset tulevaan tutkimus- ja kehittämistyöhön... 6 4 OTSIKOINTI, LUVUT JA KAPPALEET... 6 5 TIEDONHAKU... 7 6 LIITTEIDEN SISÄLTÖ JA MERKINTÄ... 8 LÄHTEET... 10 LIITTEET Liite 1. Opinnäytetyön arviointiperusteet Liite 2. Kypsyysnäyte

3 1 JOHDANTO Tähän raportointiohjeeseen on koottu keskeisiä asioita opinnäytetyön raportoinnista. Ohjeistossa kuvataan opinnäytetyön rakennetta ja kerrotaan tiedonhaun perusperiaatteista. Tämän dokumentin liitteenä ovat opinnäytetyön arviointiperusteet (liite 1) liitteessä 2 on tietoa kypsyysnäytteen kirjoittamisesta. Opinnäytetyön kirjoittamiseen on erillinen mallipohja, jonka tarkoitus on, että kaikki Xamkin opinnäytetyöt olisivat ulkoasultaan ja lähdemerkinnältään yhteneviä. Myös lähdemerkinnöistä on oma ohjeensa. Tässä ohjeessa esiteltyjen kohtien lisäksi opinnäytetöissä tulee noudattaa koulutusten omia erityisohjeita. 2 OPINNÄYTETYÖN RAKENNE Opinnäytetyö noudattaa normaalin tutkimusraportin kaavaa. Jäsentelyrunko muodostuu seuraavista kohdista, jotka ovat kuitenkin vain rakenteen yksityiskohtia, eivät siis otsikoita: nimiö- eli kansilehti suomenkielinen tiivistelmä englanninkielinen abstrakti (alkusanat tai esipuhe) sisällysluettelo (merkit, lyhenteet ja termit) johdanto aiheen käsittely tulokset ja analyysi johtopäätökset lähdeluettelo kuvaluettelo) liitteet. Sulkeissa olevat kohdat ovat mahdollisia osia, mutta ne voi tarpeettomina jättää poiskin. 3 VARSINAISET TEKSTISIVUT Varsinaisilla tekstisivuilla on opinnäytetyön tärkein sisältö. Johdantoluku vie aiheeseen, aihetta käsitellään 3 5 pääluvussa, ja tekstin päättävät tulosten raportointi ja päätelmät.

4 3.1 Johdanto Johdannossa esitellään työkokonaisuutta: asiaan liittyvät taustat, tutkimusongelmat, työn rajaus ja tavoite sekä esimerkiksi myös aiheen löytyminen, virikkeet, työn vaiheet, tekopaikka ja taustaorganisaatiot. Muita vastaavia tutkimuksia tai kokeiluja ja tarvittavaa teoriaa voidaan esittää johdannossa, mutta siinä ei kuitenkaan kuvata eikä kommentoida oman tutkimuksen tuloksia. Johdannossa on syytä selvittää tutkimuksen keskeiset käsitteet. Johdannossa voidaan esitellä opinnäytetyöraportin rakennetta ja mainita keskeisiä lähteitä. Johdannon suositeltava pituus on 1 5 sivua. Sivunumerointi näkyy ensimmäisen kerran johdantosivulla. 3.2 Aiheen käsittely Käsittely on tutkimuksen runko. Se jakaantuu useisiin lukuihin, joiden otsikot määräytyvät kunkin työn yksilöllisten tarpeiden mukaan. Siksi käsittelytapa, esiteltävien asioiden järjestys ja jako lukuihin riippuvat kulloisenkin tehtävän sisällöstä. Raportin käsittelyosan alussa esitellään taustatietoina teoriaa ja alan aikaisempi tietämys, johon työssä tukeudutaan. Tekninen tehtävä kuvataan usein niin sanotussa määritelmässä eli spesifikaatiossa, joskaan kaikilla tieteenaloilla ei tällaista ole. Spesifikaatiosta käy ilmi, mitkä ovat työlle asetetut vaatimukset. Sen jälkeen selostetaan, miten määritelmän edellyttämät tavoitteet tai toiminnot on pyritty saavuttamaan eli miten ongelmat on ratkaistu. Jos tehtävä edellyttää testausta, kuvataan järjestelmän testiympäristö, testit ja testitulokset tarkasti ja havainnollisesti. 3.3 Tutkimusmenetelmät Tutkimus- ja kehitystyö tuottaa tietoa ymmärryksen ja päätöksenteon tueksi. Tutkimus- ja kehittämisongelman tavoitteena on saada ymmärrys ilmiöstä, jotta asiaa voidaan muuttaa ja kehittää. Tutkimusmenetelmien avulla ratkaistaan tutkimusongelmia. Menetelmä valitaan tutkimus- ja kehittämisongelman perusteella ja siten itse ongelma on ensin tiedettävä ja tunnettava hyvin.

5 Tutkimusmenetelmän avulla kerätään aineisto, jolla etsitään ratkaisu tutkimusja kehittämisongelmiin ja -kysymyksiin. Tutkimusmenetelmiä ovat laadullinen, määrällinen ja prosessuaalinen tutkimus. Tutkimusmenetelmän valinta tulee aina perustella ja perustelut ovat tärkeitä myös työn luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta. (Kananen 2015, 64 67.) 3.4 Tulosten raportointi ja analysointi Tulosten luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden sekä työn tavoitteiden saavuttamisen arviointi on tärkeä ja usein persoonallisin raportin osa. Tulosten tarkastelun yhteydessä luodaan yleiskatsaus työhön, pohditaan sen ongelmia, tuloksia ja päätelmiä sekä esitetään tulosten käyttökelpoisuus ja jatkotutkimus-tarpeet. Tekijä selvittää, mihin työn alussa esitettyihin kysymyksiin ja ongelmiin hän on saanut vastaukset. Myös ratkaisematta jääneet kohdat tuodaan esiin. 3.4.1 Tärkeimmät tulokset Johtopäätöksissä tulokset yhdistetään johdannossa ja tietoperustassa esitettyihin taustoihin ja esitetään päätulokset. Aikamuotona käytetään imperfektiä, kun viitataan tarkoitukseen, hypoteeseihin, toteutukseen ja tuloksiin. Kun tekijä pohtii selityksiä, arvioi tulosten seurauksia ja pohtii soveltamis- sekä hyödyntämismahdollisuuksia, käytetään aikamuotona preesensiä. Johtopäätöksissä pitäydytään asioiden tunnepitoisesta käsittelystä ja kommentoinnista. Tarvittaessa voidaan käyttää alaotsikoita. Tekijä pohtii tulosten merkitystä ja sitä, missä määrin ja millä tavalla tulokset vastaavat asetettuihin tutkimusongelmiin. Toisin sanoen hän antaa selkeän ja perustellun vastauksen esittämiinsä tutkimuskysymyksiin. Saatuja tutkimustuloksia verrataan aikaisempien tutkimusten tuloksiin. Jos työssä on esitetty hypoteeseja, todetaan myös, miten tulokset tukivat hypoteeseja. Arvioinnissa ei esitetä enää sellaista tietoa, jota aikaisemmin ei ole tarkasteltu. Vertailussa etsitään eroja ja samankaltaisuuksia ja pohditaan tuloksiin vaikuttaneita tekijöitä. Lisäksi voidaan arvioida, miten tutkimuksen aineisto, ajankohta tai jotkin muut seikat vaikuttivat tuloksiin.

6 3.4.2 Toimenpide-ehdotukset toimeksiantajalle Opinnäytetyön yhtenä tavoitteena on tuottaa uutta ja käytännöllistä tietoa sekä lisäarvoa työn toimeksiantajalle ja työelämälle. Johtopäätökset osoittavat tekijän kykyä luovaan ja innovatiiviseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä kykyä kriittiseen ajatteluun ja teoreettisen tiedon soveltamiseen käytäntöön. Opinnäytetyö tarjoaa toimeksiantajalle käytännön kehittämisideoita, jotka opiskelijan tulee perustella ja esittää mahdollisimman konkreettisesti. Näiden ehdotusten pohjalta toimeksiantajan tulisi pystyä kehittämään toimintaansa. 3.4.3 Oma pohdinta ja ehdotukset tulevaan tutkimus- ja kehittämistyöhön Tuloksista tehdyt päätelmät osoittavat, mitä tietoa tutkimus tuotti ja mitä asioita kannattaa vielä tutkia ja kehittää enemmän. Tässä kohdin on hyvä pohtia tehdyn työn luotettavuutta ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Johtopäätösten lopussa esitetään oman oppimisen pohdinta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja tutkimusprosessiin nähden sekä esitetään ja arvioidaan saatujen tulosten hyödyntämismahdollisuuksia ja uusia tutkimus- ja kehittämisaiheita. 4 OTSIKOINTI, LUVUT JA KAPPALEET Opinnäytetyön nimen tulee kuvastaa työtä mahdollisimman tarkoin. Jos käytetään alaotsikkoa, tulisi välttää case-sanaa. Hyvä otsikko on asiallinen, tiivis ja informatiivinen sekä lukijan kiinnostusta ylläpitävä. Kysymys- tai huudahdusmuotoisia otsikoita ei suositella opinnäytetyyppiseen tekstiin. Lukujen pituus voi vaihdella sisällön mukaan, mutta niin liian pitkiä kuin liian lyhyitäkin lukuja kannattaa välttää. Esimerkiksi yhden tai kahden kappaleen kokonaisuus on liian lyhyt luvuksi. Joskus käytetään numeroitujen otsikoiden lisäksi numeroimattomia, niin sanottuja ohjaavia otsikoita, jotka eivät ole mukana otsikkohierarkiassa eivätkä

7 siis myöskään näy sisällysluettelossa. Nämä otsikot sisennetään yhtä saraketta varsinaista otsikkoa sisemmäksi eli samaan sarakkeeseen tekstin kanssa. Ohjaavia otsikoita kannattaa käyttää silloin, kun numeroituja otsikoita olisi muuten kovin paljon ja luvut olisivat liian lyhyitä. Esimerkkejä ohjaavista otsikoista on seuraavan kappaleen alussa. Ohjaavan otsikon voi lihavoida. Kappalejaon osoittaminen Kappaleiden väliin jätetään tyhjä rivi, eikä ensimmäistä riviä ei sisennetä. Yhteen kappaleeseen kuuluu vain yksi pääasia, ydinvirke, jota kappaleen muut virkkeet täsmentävät, perustelevat ja havainnollistavat. Lukemisen helpottamiseksi kappaleiden tulee olla vaihtelevan pituisia. Alle kolmen virkkeen ja yli puolen sivun mittaisia kappaleita kannattaa kuitenkin välttää. 5 TIEDONHAKU Aiheeseen kuuluvat peruskäsitteet on selvitettävä alan kirjallisuudesta, jota on saatavilla niin painettuna kuin sähköisenäkin. Muina kirjallisuuslähteinä ovat yleensä parhaita alan aikakaus- ja sarjajulkaisut, koska niissä uusi tieto julkaistaan nopeammin kuin esimerkiksi oppikirjoissa. Myös oman alan käsikirjoihin ja standardeihin on syytä tutustua. Kirjallisuutta voi tilata kaukolainoina korkeakoulujen kirjastoista. Ammattikorkeakoulun kirjastosta saa ajantasaiset tiedot siitä, mihin tietokantoihin oppilaitoksesta on yhteydet. Yleisten kirjastojen tietopalveluja kannattaa käyttää apuna. Tietoja voi hakea eri alojen tietokannoista. Lähteisiin tutustuminen kannattaa aloittaa uusimmista julkaisuista, koska niissä on viittauksia vanhempiin. Lähteitä on usein tarjolla monenlaisia ja monenlaatuisia. Siksi lähteiden käytössä on oltava kriittinen. Tietoverkoista saatuihin tietoihin on syytä suhtautua erityisen harkitsevasti, koska julkaistu aineisto voi olla tieteellisesti epäpätevää. Lähteisiin tutustuttaessa on syytä tehdä muistiinpanoja. Todennäköisesti siteerattavista tai muuten tärkeiltä tuntuvista kohdista on hyvä ottaa kopio. Lähdeteoksista kannattaa heti käytettäessä tehdä riittävän tarkat lähdeviitemuistiinpanot.

8 Työn aiheen ja tavoitteiden rajaamisen jälkeen selvitetään, mitä aiheesta ennestään tiedetään, jotta ei tutkittaisi jo tunnettuja asioita. Opinnäytteen ohjaaja voi usein parhaiten johdattaa oman alan lähdekirjallisuuden käyttöön. Kannattaa myös tutustua ammattikorkeakoulun kirjaston verkkosivujen ohjeisiin tiedonhausta, ja informaatikoilta voi pyytää myös henkilökohtaista opastusta. Työssä käytetyt tietolähteet tulee aina merkitä näkyviin niin työn lopussa olevaan lähdeluetteloon kuin tekstiinkin koulumme lähdeohjeen mukaisesti. Perusperiaatteena lähteiden merkitsemisessä on se, että lukijan on saatava joko tekstistä tai lähdeviitteestä selville, kenen tietoja tai ajatuksia lainataan ja mistä tiedon voi tarkistaa. Lähteeksi merkitään ensisijaisesti alkuperäinen tutkimus, artikkeli tai muu sellainen. Jos lähteiden osoittaminen on puutteellista tai epäselvää, kirjoittaja voi syyllistyä plagiointiin. Plagiointi on ehdottomasti kiellettyä, eikä plagiaatiota sisältävää opinnäytetyöraporttia voida hyväksyä. Varmuuden vuoksi opinnäytetyöraportit tarkastetaan Urkund-plagioinnintunnistusohjelmalla ennen hyväksymistä ja arviointia. Tekstejä suojaa tekijänoikeuslaki (8.7.1961/404), jota opinnäytteen laatijan tulee kunnioittaa. Toisen kirjoittajan tekstiä ei siis voi käyttää sellaisenaan eli kopioida omaan opinnäytteeseen. Sen sijaan lähdetekstiä referoidaan eli selostetaan omin sanoin. Tekstiin tulee merkitä lähdeviite aina, kun siinä esitetään tietoja, jotka ovat peräisin lähteestä. Kannattaa myös tutustua siihen, mitä tekijänoikeuslaissa sanotaan kuvien tai audiovisuaalisten materiaalien lainaamisesta, jos opinnäytteessä hyödynnetään tällaista aineistoa. 6 LIITTEIDEN SISÄLTÖ JA MERKINTÄ Työn loppuun liitesivuille sijoitetaan sellainen aineisto, joka tuntuu tarpeelliselta, muttei kokonaan sovi tekstiin sijoitettavaksi. Näitä ovat laskelmaesimerkit, tulostusliuskat ja poikkeavan kokoiset graafiset esitykset. Asiaan olennaisesti liittyvä tieto esitetään tekstisivulla, ei liitteessä. Liitteet luetellaan sisällysluettelossa pääotsikon LIITTEET jälkeen. Kuten kuvaa ja taulukkoa, myös liitettä on aina kommentoitava tekstissä. Sellaista liitettä ei pidä käyttää, johon

9 ei ole tekstissä viitattu. Sekä tekstin että liitteiden tulee olla itsenäisesti ymmärrettävissä. Liitteissä itsessään tulee olla kaikki niiden tulkintaan tarvittava informaatio: otsikko ja seloste. Liitesivuilla ei välttämättä ole juoksevaa sivunumeroa näkyvissä, vaan liitteet numeroidaan merkitsemällä liitesivun oikeaan yläkulmaan sana Liite ja liitteen järjestysnumero (ks. esim. liite 1). Järjestysnumeron perään ei merkitä pistettä. Monisivuiset liitteet merkitään Liite 1/2 -tyylisesti. Tässä merkinnässä ensimmäinen numero kertoo, monesko liite on kyseessä, ja toinen numero kertoo, monesko liitteen sivu on kyseessä. Merkintä Liite 1/2 tarkoittaa siis ensimmäisen liitteen toista sivua. (Ks. esim. liitteet 1/1 ja 1/2.) Liitteiden järjestys on se järjestys, jossa niihin viitataan tekstissä.

10 LÄHTEET Kananen, J. 2015. Opinnäytetyön kirjoittajan opas. Näin kirjoitan opinnäytetyön tai pro gradun alusta loppuun. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

11 OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIPERUSTEET Arviointiperusteet 1. Opinnäytetyön määrittely, tavoite ja rajaus 2. Käsiteperusta ja kirjallsuuskatsaus 3. Menetelmien kuvaus, perustelu ja käyttö 4. Tulokset / tuotokset ja analyysi Liite 1 Täydennettävä * 1 2 3 4 5 Ei työn eikä tavoitteen Heikko tavoitteen Selkeä toimeksian- Työelämälähtöisen aiheen määrittely ja pelua peruste- asettelu. Puutnon kuvaus ja tavoitrustelu innovatiivisesti ilmaistu ja rajattu tai rajaus keskeneräinenlyt teelliset määritteteen asettelu. Sel- selkeästi oman ammattialan näkökulmasta. tekemisestä. Ei keät rajaukset. Työ- Luova ja perusteltu ote. Innovatiivinen. Peteelliset työelämälähtöielämälähtöinen aihe. rehdytty työn taustaan. Leikkaa liimaa - toiminnolla tehty. Viittaukset aiempaan ilman perusteluita tai puutteellisia. Ei keskeisiä käsitteitä. Käytetty tavoitteeseen sopimatonta menetelmää tai aineistoa käytetty väärin. Menetelmän käyttöä ei kuvattu eikä perusteltu. Tulosten kuvaus epäselvää. Ei tulosten analyysiä. Ei tuotosta. 5. Johtopäätökset Työn tavoitetta ei saavutettu. Työssä ei jatkokehitysideoita ja vain niukat johtopäätökset. 6.a) Kirjallinen raportointi 6.b) Suullinen esittäminen Ei asiakieltä. Raportointi ei vastaa AMK:n raportointiohjeita. Kieli vaikealukuista. Ei visualisointia. nen. Viittaukset aiempaan osittain omaan työhön niveltymättömiä. Joitakin relevantteja käsitteitä löydetty. Ajantasaiset lähteet. Käytetyt menetelmät kuvattu, mutta perustelut ja käytäntöön soveltamisen kuvaus puutteellisia. Tuotoksen kehittämisen kuvaus pinnallista. Tulokset esitelty luettelomaisesti. Puutteellinen analyysi. Tuloksista / tuotoksesta osin hyötyä käytännössä. Työn tavoite saavutettu rajoitetusti. Vähän jatkokehitysideoita mainittu. Epärealistista tulosten / tuotteen arviointia. Raportointiohjeiden noudattaminen osin virheellistä. Niukka visualisointi. Kieliasun ja/tai asiatyylin kanssa ongelmia. Relevantti alan kirjallisuuden tai tutkimuskirjallisuuden tarkastelu, mukana kansainvälistä kirjallisuutta. Selkeä käsiterakenne. Soveltuva aineisto esitelty selkeästi ja perusteltu. Menetelmät tarkoituksenmukaisia tavoitteen kannalta. Tuotoksen kehittämisprosessi selkeästi kuvattu. Tulokset ja niiden tulkinta analyyttistä. Tuloksista / tuotoksesta hyötyä toimeksiantajalle. Työn tavoitteen saavuttaminen kuvattu selkeästi. Loogisia johtopäätöksiä tuloksista / tuotteesta. Muutamia jatkokehitysideoita mainittu. Luotettavuutta tarkasteltu hyvin. Kokonaisuus loogisesti jäsennelty. Kieliasu ja asiatyyli melko sujuvaa ja virheetöntä ja raportointiohjeiden mukaista. Työssä analyyttista ajattelua, luovuutta ja omaa panosta. Selkeä käsiterakenne perustuen omiin tai toisten uusiin käsitteisiin. Soveltuva aineisto esitelty perusteltu erinomaisesti. Soveltuvat menetelmät Työssä aineiston ja menetelmän rajoitusten tarkastelua. Tuotoksen kehittäminen kuvattu seikkaperäisesti. Omaleimaiset tulokset ja niiden tulkinta perusteellista. Tuloksista / tuotoksesta merkittävää hyötyä toimeksiantajalle. Työn tavoitteen saavuttaminen kuvattu monipuolisesti. Tuloksista loogisia johtopäätöksiä ja vaihtoehtoisia tulkintoja. Paljon perusteltuja jatkokehitysajatuksia. Luotettavuutta arvioitu kriittisesti ja kypsästi. Hyvin jäsennelty, looginen kokonaisuus. Sujuvaa ja virheetöntä kieltä ja asiatyyliä. Erinomainen visualisointi. Monipuolinen, itsekriittinen ja vuorovaikutteinen suullinen esitys. Valmistelematon suullinen esitys. Lukeminen suoraan paperista. Suullisessa esityksessä pääasiat kuvattu. Esitys jäsennelty, mutta esittäjä pitäytyy vielä papereissa. Visualisointi asianmukaista. Havainnollistettu ja vuorovaikutteinen, ohjeiden mukainen suullinen esitys.

12 7. Opinnäytetyöprosessin hallinta Ei pysytä aikataulussa. Puutteellisia dokumentteja eri vaiheissa. Riittämätöntä kommunikointia ohjaajan kanssa. Olematonta osallistumista yhteisiin tilaisuuksiin tai prosesseihin. Ainakin yksi olennainen määräaika saavuttamatta. Ei itsenäistä prosessinhallintaa. Riittämätön osallistuminen yhteisiin tilaisuuksiin ja prosesseihin. Ohjauksen käyttö runsasta, mutta hyödyntäminen vähäistä. Melko itsenäinen prosessinhallinta. Ohjausta hyödynnetty opinnäytetyön tekemisessä. Osallistuttu yhteisiin tilaisuuksiin ja prosesseihin. Täysin aikataulun mukainen prosessi. Ohjaajilta saatu palaute otettu perustellusti huomioon. Aktiivinen ja oma-aloitteinen yhteydenpito ohjaajan ja toimeksiantajan kanssa.

13 Liite 2 KYPSYYSNÄYTE KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Ammattikorkeakouluista annetun asetuksen (16.6.2005/423) mukaan ammattikorkeakouluopiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan opiskelijan koulusivistyskielellä, paitsi jos opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Asetuksen mukaan ammattikorkeakoulu päättää tällöin kypsyysnäytteen kielestä. Kypsyysnäyte suoritetaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty hyväksyttäväksi opinnäytetyön ohjaajalle. Se kirjoitetaan valvotussa tilanteessa, ja kirjoitusaika on kaksi tuntia. Opiskelija ilmoittautuu kypsyysnäytteeseen ohjaajan ohjeen mukaisesti. Ohjaava opettaja laatii 2 3 opinnäytetyön sisältöön, menetelmiin tai vaikuttavuuteen liittyvää esseen aihetta, joista opiskelija valitsee yhden. Kypsyysnäyte on tekstilajiltaan esseetyyppinen kirjoitelma, jonka laajuus on noin yksi konseptiarkki eli neljä sivua. Kirjoitelmassa tulee noudattaa ohjaajan laatimaa tehtävänantoa, ja siinä pitää olla tehtävänannon mukainen otsikko. Kypsyysnäytteen on oltava rakenteeltaan, sisällöltään ja tyyliltään yhtenäinen kokonaisuus, jossa on asiaan johdatteleva aloitus, loogisesti etenevä käsittelyosa ja asianmukainen lopetus. Selkeä ja sujuva esitystapa tuo esiin kirjoittajan perehtyneisyyden aiheeseen. Kirjoitelmassa tieto välitetään nimenomaan tekstin muodossa, ei kuvin ja taulukoin. Tekstin tulee olla hyvää ja asiallista yleiskieltä. Kappalejako osoitetaan jättämällä tyhjä rivi kappaleiden väliin. Kypsyysnäytteen sisällön tarkastaa tehtävän laatinut ohjaava opettaja, kieliasun tarkastaa kyseessä olevan kielen opettaja. Kypsyysnäyte arvioidaan hyväksytyksi tai hylätyksi. Hyväksytty suoritus edellyttää sekä sisällön että kieliasun hyväksymistä. Ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa voidaan kirjoittaa kypsyysnäyte opinnäytteen sisällön hallinnan osoittamista ja arviointia varten. Kypsyysnäytettä ei arvioida kielen osalta, mikäli opiskelija on jo aiemmassa tutkinnossaan kirjoittanut kypsyysnäytteen. ARENE suosittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kirjoittamista mediatiedotteena.