Verhoilijat ja verhoilijamestarit työskentelevät joko teollisina verhoilijoina tai omissa pienyrityksissä ja itsenäisinä ammatinharjoittajina.

MUISTIO 1 17.11.2011 VERHOILIJAN AMMATTITUTKINNON JA VERHOILIJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEET ON UUDISTETTU Uudistustyön tarkoitus Verhoilijan ammattitutkinnon ja verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnon tutkinnon perusteet on uudistettu vastaamaan paremmin nykyisiä tutkinnon perusteiden edellyttämiä ammattitaitovaatimuksia ja työelämän tarpeita. Verhoilijat ja verhoilijamestarit työskentelevät joko teollisina verhoilijoina tai omissa pienyrityksissä ja itsenäisinä ammatinharjoittajina. Uudet tutkintojen perusteet on laadittu kolmikantaisessa työryhmässä, jossa oli työnantajien ja työntekijöiden sekä koulutuksen järjestäjien edustus. Perusteita ovat olleet laatimassa Pirjo Ylönen, apulaisrehtori, TAO, Turun Ammattiopistosäätiö, verhoilualan tutkintotoimikunta, työryhmän puheenjohtaja Sari Hakala, lehtori, verhoilu, TAO, Turun Ammattiopistosäätiö, työryhmän sihteeri Timo Salminen, verhoilualan opettaja, Keskuspuiston ammattiopisto Kristiina Raumanen, yrittäjä, Sisustusverhoomo K, Turun Verhoilijamestarit ry Jaana Uski, malliverhoilija, Insofa oy, Puu- ja erityisalojen liitto Arto Saari, verhoilualan opettaja, TEAK oy Työryhmä on kuullut työn edetessä laajasti alan asiantuntijoita, taustayhteisöjä ja verhoilualan tutkintotoimikuntaa. Lausuntoja saatiin kaksi, Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry:ltä ja Työtehoseura ry/tts Kehitys Oy:stä. Suomen Verhoilijamestarit halusivat ammattitutkintoon yksittäisten verhoilutuotteiden entisöinnin lisäksi muutos- ja korjausverhoilua. Erikoisammattitutkinnossa teollisen malliverhoilun rinnalla toisena osaamisalana ei voi heidän mielestään olla verhoilua yrittäjänä tai ammatinharjoittajana, tai yksittäistuotteiden verhoilua, vaan osaamisala tulisi ilmaista neutraalisti verhoilijamestarin työnä riippumatta siitä, työskenteleekö mestari toisen palveluksessa, yrittäjänä tai ammatinharjoittajana. Työtehoseura ry/tts Kehitys Oy:n lausunnossa pyydettiin lisäämään ammattitutkintoon ajoneuvoverhoilun osaamista. Perusteita tarkennettiin esitettyjen muutosten mukaisiksi. Tutkintojen sisältö ja osaamisvaatimukset Verhoilijan ammattitutkinnossa on kaksi osaamisalaa, toinen entisöintiin ja korjaukseen erikoistuneille pienyrittäjille ja toinen teollisuudessa toimiville verhoilijoille. Osaamisalan valintojen mukaan muita tutkinnon osia ovat verhoilutuotteen korjauksen tai entisöinnin suunnittelu, verhoilutuotteen korjaus tai entisöinti, työnkulun suunnittelu teollisen verhoilutuotteen valmistuksessa, teollinen verhoilu, yrittäjänä toimiminen, työssä oppimisen ohjaaminen ja tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, omasta tai toisesta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta. Verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnossa tutkinnon suorittaja voi erikoistua pienyrittäjänä tai ammatinharjoittajana huonekalujen ja ajoneuvojen vaativaan verhoilutyöhön tai vaihtoehtoisesti teollisena verhoilijamestarina malliverhoilun työohjeiden ja kaavojen valmistukseen sekä malliverhoiluun. Kummassakin tutkinnossa valinnaisuuksia ja omia opintopolkuja voi suunnitella joustavasti henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Molempiin tutkintoihin voidaan sisällyttää perustellusti osia muista ammatti- tai erikoisammattitutkinnoista, ammattitutkintoon myös jostain muusta perustutkinnosta. Uusissa tutkintojen perusteissa on tarkasti kuvattu tutkintojen osittain ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Ammattitaidon osittamistavoissa on huomioitu monipuoliset näyttöympäristöt aidoissa Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, 00531 Helsinki, puhelin 040 348 7555, faksi 040 348 7865, etunimi.sukunimi@oph.fi, www.oph.fi Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, 00531 Helsingfors, telefon 040 348 7555, fax 040 348 7865, fornamn.efternamn@oph.fi, www.oph.fi

työtehtävissä. Uudet verhoilijan ammattitutkinnon ja verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnon perusteet otetaan käyttöön 1.12.2011 alkaen. Hanna Ketonen, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, 00531 Helsinki, puhelin 040 348 7555, faksi 040 348 7865, etunimi.sukunimi@oph.fi, www.oph.fi Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, 00531 Helsingfors, telefon 040 348 7555, fax 040 348 7865, förnamn.efternamn@oph.fi, www.oph.fi

LUONNOS 1 OPETUSHALLITUS Näyttötutkinnon perusteet VERHOILIJAN AMMATTITUTKINTO Määräys XX/011/2011

LUONNOS 2 SISÄLTÖ 1 NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen 1.3 Näyttötutkinnon perusteet 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa 1.6 Todistukset 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus 2 VERHOILIJAN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 Verhoilijan ammattitutkinnossa osoitettava osaaminen 2.2 Verhoilijan ammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen 3 VERHOILIJAN AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET OSAAMISALA VERHOILU 3.1 Verhoilun suunnittelu Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat OSAAMISALA TEOLLINEN VERHOILU 3.2 Verhoilu Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat 3.3 Työnkulun suunnittelu teollisen verhoilutuotteen valmistuksessa Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat 3.4 Teollinen verhoilu Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT 3.5 Yrittäjänä toimiminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat

LUONNOS 3 3.6 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, omasta tai toisesta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta.

LUONNOS 4 1 NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi.

LUONNOS 5 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Henkilökohtaistamisesta Opetushallitus on antanut erillisen määräyksen. 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. lle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat n ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu voi lainsäädännön mukaisena määräaikana pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 1.6 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista.

LUONNOS 6 Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 2 VERHOILIJAN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 Verhoilijan ammattitutkinnossa osoitettu osaaminen Verhoilijan ammattitutkinnon suorittanut henkilö toimii verhoilijana verhoilualan yrityksessä tai teollisuudessa. Hän voi toimia myös verhoilualan yrittäjänä. Hän voi osoittaa osaamisensa joko verhoilualan teollisuuden työntekijänä tai huonekalujen ja ajoneuvojen osalta verhoilijana. Teollisuuden verhoilija voi toimia verhoilutuotannon eri sektoreilla ja tutkinnossa osoitettu osaaminen vaatii vankkaa kokemusta useammalta osa-alueelta. Verhoilutöiden osaaminen vaatii vankkaa huonekalujen tai ajoneuvojen tuntemusta sekä verhoilujen korjaamiseen, muutostöihin tai entisöintiin harjaantunutta osaamista sekä asiakaspalvelutaitoja. Tutkinnon suorittamista henkilökohtaistettaessa tutkintosuoritukset suunnitellaan ja toteutetaan valiten osaamisalan mukaan kaksi pakollista osaa ja lisäksi tutkinnon suorittaja hallitsee yhden valinnaisen tutkinnon osan edellyttämän osaamisen. 2.2 Verhoilijan ammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen Verhoilijan ammattitutkinto muodostuu kahdesta osaamisalasta, joista tutkinnon suorittaja valitsee toisen. Osaamisalat ovat 1. Verhoilu 2. Teollinen verhoilu Tutkinnon suorittaminen edellyttää kahden pakollisen tutkinnon osan ja yhden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista.

LUONNOS 7 VERHOILIJAN AMMATTITUTKINTO OSAAMISALA: Verhoilu Pakolliset tutkinnon osat: 3.1 Verhoilun suunnittelu 3.2 Verhoilu OSAAMISALA: Teollinen verhoilu Pakolliset tutkinnon osat: 3.3 Työnkulun suunnittelu teollisen verhoilutuotteen valmistuksessa 3.4 Teollinen verhoilu Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, joista tutkinnon suorittaja valitsee yhden: 3.5 Yrittäjänä toimiminen 3.6 Työssä oppimisen ohjaaminen 3.7 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, omasta tai toisesta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta. Tutkinto muodostuu kahdesta osaamisalan pakollisesta osasta ja yhdestä kaikille valinnaisesta osasta. Tutkinto on valmis, kun kaikki kolme tutkinnon osaa on suoritettu hyväksytysti. voi valita osassa 3.7 suorittamattoman osan omasta tutkinnostaan tai jostain toisesta perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta. Sen suorittaminen sovitaan perustellen tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisen yhteydessä. 3 VERHOILIJAN AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET Tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnan hyväksymän verhoilijan ammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella henkilökohtaistetuissa tutkintotilaisuuksissa aidossa toiminnassa, jolloin tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteiden edellyttämän ammatillisen osaamisen. Tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa valmiuksia ja kykyä soveltaa osaamistaan vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän myös osoittaa kykynsä kokemusten arviointiin ja kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Arvioijat, jotka on perehdytetty arviointitehtävään, arvioivat tutkinnon suorittajan ammattitaidon tutkintotilaisuuksissa. Yksittäisessä tutkintotilaisuudessa riittää yhden kolmikannan edustajan arvio. lle on annettava mahdollisuus

LUONNOS 8 suoritustensa itsearviointiin. Arvioijat arvioivat ja dokumentoivat tutkinnon suorittajan osoittaman osaamisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. lle annettava palaute arvioinnista on osa hyvää arviointiprosessia. Palaute voidaan antaa tutkinnon suorittajalle esimerkiksi arviointiesityksen tekemisen jälkeen. lle voidaan antaa mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti tilaisuudessa, johon osallistuu tutkinnon suorittajan lisäksi yksi tai useampi arvioija. Arvioija kirjaa keskustelun aikana tehdyt havainnot arviointilomakkeeseen. Näin varmistetaan tutkintosuoritusten kattavuus ja arvioinnin luotettavuus. Tämä mahdollisuus voidaan järjestää tutkinnon osan suorittamisen yhteydessä tai sitten kun kaikki tutkinnon osien suoritukset on tehty. Verhoilijan ammattitutkinto arvioidaan tutkinnon osa kerrallaan niin, että tutkinnon suorittajan ammattitaitoa verrataan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan kirjallisen arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle sen jälkeen, kun tutkintosuoritukset on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kolmikantaisen arvioijaryhmän jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia. 3.1 Verhoilun suunnittelu Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa o tehdä asiakkaalle verhoiltavan tuotteen muutos-, korjaus- tai entisöintisuunnitelman o laatia tarjousasiakirjan verhoiltavasta kohteesta o valita verhoilumateriaaleja ja verhoilun oheistuotteita. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa tehdä asiakkaalle verhoiltavan tuotteen muutos-, korjaus- tai entisöintisuunnitelman.

LUONNOS 9 Työn suunnittelu asiakkaalle Tiedonhankinta ja yhteistyö ohjaa, neuvoo ja kuulee asiakasta suunniteltaessa muutettavan, korjattavan tai entisöitävän tuotteen verhoilua tunnistaa yksittäisten asiakkaiden erilaiset tarpeet selvittää asiakkaalle muutettavan, korjattavan tai entisöitävän tuotteen tyylisuunnan, mahdollisen elinkaaren ja alkuperän sekä historiallisen arvon ja merkityksen uutta verhoilua suunniteltaessa punnitsee asiakkaan kanssa erilaisia muutettavan, korjattavan tai entisöitävän tuotteen verhoilutapoja, materiaalivalintoja, hoito- ohjeita sekä tulevaa käyttötarkoitusta tuotteen historian ja käyttötarkoituksen uudistettavan ulkonäön kannalta selvittää muutettavan, korjattavan tai entisöitävän tuotteen kustannuksia eritellen käytettävät materiaalit ja työn osuuden sekä mahdollisen liikkumavaran lopulliseen hintaan pystyy neuvottelutilanteissa selkeään ilmaisuun ja perusteltuihin ehdotuksiin. etsii ja hyödyntää alan uusinta tietoa sähköisistä verkostoista, ammattialan lehdistä, kirjallisuudesta tai alan asiantuntijoilta ylläpitääkseen ja kehittääkseen omaa ammattitaitoaan verhoilijana hankkii ja tulkitsee englanninkielistä tietoa esimerkiksi verhoilukankaiden hoito- ja käyttöohjeista tai kone- ja laite-esitteistä. osaa laatia tarjousasiakirjan verhoiltavasta kohteesta. Tarjousasiakirjan laadinta suunnittelee muutettavan, korjattavan tai entisöitävän työn yhdessä asiakkaan kanssa määrittelee etukäteen suunnitelmissa valmiin muutetun, korjatun tai entisöidyn tuotteen laadun, työhön käytetyn ajan ja asiakkaan kustannukset eli lopullisen tuotteen hinnan laatii selkeän tarjousasiakirjan tekemiensä materiaali- ja työkustannuslaskelmien avulla

LUONNOS 10 lähettää asiakirjan liitteineen sähköisesti asiakkaalle tai esimiehelle. osaa valita verhoilumateriaaleja ja verhoilun oheistuotteita. Pehmusteiden valinta valitsee tarvittaessa joustimet käyttökohteiden mukaan valitsee käyttökohteen ja asiakkaan toiveen mukaan oikeat pohja- ja pehmustemateriaalit valitessaan eri pehmustelaatuja huomioi niitä koskevat keskeiset määräykset liittyen verhoiltavan kohteen käyttöön tai esimerkiksi asiakkaan allergiaan. Pintamateriaalien valinta suunnittelee materiaalivalinnat yhdessä asiakkaan kanssa määrittelee tuotteen alkuperäisen tyylin ja/tai tulevan käyttötarkoituksen mukaan oikein pintamateriaalit (esimerkiksi yksityiset kodit, yleisötilat, sairaalat, kirkot, lastentarhat, teatterilavasteet tai ajoneuvot) tarkistaa muutoksissa, korjauksissa tai entisöinnissä suunnitelmista tyypillisimmät tyylikaudella käytetyt pintamateriaalit, niiden kuosit, värit ja verhoilutavat vertailee ja selvittää eri tavaran tuottajien ja -toimittajilta kankaiden, nahkojen ja muiden pintamateriaalien tarjontaa, laatua ja toimitustapoja selvittää asiakkaalle perusteellisesti etukäteen materiaalien hoito-ohjeet hankkii tarvittavaa lisätietoa materiaalien ominaisuuksista hankkii oikean määrä materiaalia sopimalla laskutustavasta etukäteen asiakkaan ja materiaalin toimittajan kanssa hankkii verhoilukohteita ja materiaaleja koskevat keskeiset määräykset ja ohjeet. Ammattitaidon osoittamistavat

LUONNOS 11 osoittaa osaamisensa laatimalla asiakkaalle verhoilutuotteen muutos-, korjaus- tai entisöintisuunnitelman. Tuote voi olla esimerkiksi verhoiltu huonekalu tai ajoneuvo. Huonekalun tulee olla käsi- ja selkänojallinen, yliverhoiltu ja siinä tulee olla jousitettu istuin. Huonekalussa on joko joustava istuinreuna tai siinä on irtotyynyistuin, jossa on kapat ja teresaumat. Ajoneuvon, kuten auton tai veneen penkkien istuimissa tai selkänojissa tulee olla teresaumoja, sisäänottoja tai piiputuksia. Tuote tulee esimerkiksi yksityiseen kotiin, ajoneuvoon tai veneeseen tai se voidaan sijoittaa julkiseen tilaan, kuten toimistoon, sairaalaan, päiväkotiin, palvelutaloon, tai vaikka teatterilavasteisiin. Alan asiantuntijat arvioivat hänen toimintansa suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin sekä arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin ottaen huomioon tutkinnon suorittajalle laaditun tutkinnon suorittamista koskevan suunnitelman. Arvioinnit kirjataan arviointilomakkeille. voi mahdollisesti täydentää tutkintosuorituksiaan työn suunnitteluvaiheeseen liittyvillä, sen aikana itse tuottamillaan perustelluilla muilla dokumenteilla, jotka arvioituina liitetään arviointiaineistoon. 3.2 Verhoilu Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa o tehdä uudelleen verhoiltavan tuotteen purkutyöt ja pohjatyöt o entisöidä tai korjata tuotteen asiakkaan toiveiden mukaisesti o työskennellä verhoomossa turvallisesti ja ergonomisesti Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa tehdä uudelleen verhoiltavan tuotteen purkutyöt ja korjattavan tuotteen pohjatyöt. Purku ja/tai pohjatyöt purkaa tarvittaessa vanhan verhoilun järjestää tarvittaessa käytöstä poistettavien materiaalien kierrätyksen ja uusiokäytön sekä ohjeiden ja säädösten mukaisen materiaalin hävittämisen käyttää ympäristömyönteisiä työ- ja toimintatapoja selvittää purkutyön yhteydessä rungon kunnon

LUONNOS 12 ja mahdollisen korjaustarpeen tekee verhoilukohteen pohjatyöt korjaus ja muutosverhoilujen mukaan työskentelee joutuisasti ja turvallisesti. osaa muuttaa, korjata tai entisöidä tuotteen asiakkaan toiveiden mukaiseksi. Rungon korjaus työskentelee aina etukäteen tehtyjen ja asiakkaan hyväksymien suunnitelmien mukaan valitsee ja hankkii työkohteeseen sopivat materiaalit ja työvälineet käyttää entisöinti- tai korjaustyössä valitsemiaan työvälineitä ammattimaisesti ja turvallisesti tekee tarvittavat korjaus- tai muutostyöt verhoiltavaan runkoon tai kohteeseen ulkonäön, kestävyyden ja tulevan käyttötarkoituksen vaatimusten mukaan huomioi verhoiltavan kohteen turvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet. Pehmustus tekee tarvittavat uudet pehmustukset etukäteen suunnitellun tyylin, kestävyyden ja käyttötarkoituksen mukaan käyttää vanhoja pehmusteita uudelleen verhoiltavassa tuotteessa asiakkaan kanssa sovitulla tavalla työskentelee joutuisasti ja turvallisesti. Päällystys työskentelee aina etukäteen tehtyjen ja asiakkaan hyväksymien suunnitelmien mukaan mitoittaa ja kaavoittaa päällysmateriaalin taloudellisesti ja tarkoituksen mukaisesti, huomioiden pehmustemateriaalit ja käyttökohteen leikkaa päällysteet huolellisesti, materiaalin erityispiirteiden ja kuosin vaatimalla tavalla ompelee koneella ja käsin valiten oikean saumarakenteen, tikin pituuden ja langat

LUONNOS 13 kiinnittää päällysmateriaalit huolellisesti runkoon työskentelee joutuisasti ja turvallisesti. Viimeistely ja asennus huolittelee ja viimeistelee tuotteen asiakkaalle luovutettavaksi asentaa valmiit työt kohteisiin tai kokoaa verhoiltavan kohteen kokonaisuudeksi laatii asiakkaalle tuotteen käyttö- ja hoitoohjeet ja opastaa käytössä. osaa työskennellä verhoomossa. Työympäristön ja tuotantovälineiden kunnossapito valmistelee työpisteensä työn vaatimalla tavalla esteettömäksi ja tarkoituksenmukaiseksi siten, että sekä työturvallisuus, -ergonomia että työskentelyn tehokkuus tulevat huomioiduksi tuntee ala- ja laitekohtaiset työturvallisuusmääräykset ja toimii niiden mukaisesti käyttää tarvittavia suojaimia materiaali- ja laitekohtaisesti, ohjeiden vaatimalla tavalla tekee verhoomon koneiden ja laitteiden päivittäiset huollot, kuten ompelukoneiden langoitukset, niiden säädöt, puhdistuksen ja öljyn lisäyksen siten että laitteet ovat turvallisia ja käyttökuntoisia käyttää ammattitaitoisesti ja vaihtelevasti työvaiheittain yrityksen koneita ja laitteita käyttää paineilmalla toimivia laitteita ammattitaitoisesti. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa osaamisensa verhoilemalla muutettavan, korjattavan tai entisöitävän verhoilutuotteen asiakkaalle. Hän työskentelee asiakkaan hyväksymien suunnitelmien ja kustannusarvion mukaisesti. Verhoiltava tuote voi olla esimerkiksi kunnostettava ja uudelleen verhoiltava tai entisöitävä huonekalu tai ajoneuvo. Huonekalun tulee olla käsi- ja selkänojallinen, yliverhoiltu ja siinä tulee olla jousitettu istuin. Huonekalussa on joko joustava istuinreuna tai siinä on irtotyynyistuin, jossa on kapat ja teresaumat. Ajoneuvon, kuten auton tai veneen penkkien istuimissa, selkänojissa tai seinäverhoiluissa tulee olla teresaumoja, sisäänottoja tai piiputuksia.

LUONNOS 14 Alan asiantuntijat arvioivat hänen toimintansa suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin sekä arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin ottaen huomioon tutkinnon suorittajalle laaditun tutkinnon suorittamista koskevan suunnitelman. Arvioinnit kirjataan arviointilomakkeille. voi mahdollisesti täydentää tutkintosuorituksiaan työn suunnitteluvaiheeseen liittyvillä, sen aikana itse tuottamillaan perustelluilla muilla dokumenteilla, jotka arvioituina liitetään arviointiaineistoon. 3.3 Työnkulun suunnittelu teollisen verhoilutuotteen valmistuksessa Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa o tehdä suunnitelman työnkulusta teollisessa tuotannossa o suunnitella materiaalien käyttöä o arvioida ajan käyttöä o toimia työyhteisönsä jäsenenä. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa tehdä suunnitelman työn kulusta teollisessa tuotannossa. Työmenetelmien suunnittelu valitsee tarkoituksenmukaiset työmenetelmät tekee tarkan, kirjallisen suunnitelman työmenetelmistä ja järjestyksestä valitsee huonekaluun rakenteen mukaan tehokkaat menetelmät ja -tavat käyttää suunnitelmallisesti ja tehokkaasti oman työaikansa. osaa suunnitella materiaalien käyttöä. Materiaalien käytön suunnittelu selvittää materiaalien valinnan merkityksen työmenetelmiin valitsee huonekaluun rakenteen mukaan pohjasekä pehmustemateriaalit teolliseen valmistukseen tulevalle tuotteelle

LUONNOS 15 tulkitsee englanninkielisen materiaalisesitteen yksittäisen kankaan raaka-aineista ja käyttötarkoituksesta selvittää materiaalien vaikutukset tuotteen käyttötarkoitukseen, huoltoon ja elinkaareen huolehtii osaltaan, että tuotteeseen liitetään oikein laaditut käyttö- ja hoito-ohjeet. Materiaalimenekin laskeminen arvioi materiaalien kulutuksen yksittäisestä verhoilemastaan huonekalusta selvittää materiaalien hinnat käyttäen apuna tuote-esitteitä tai yrityksen omaa hinnastoa tekee kankaan leikkaussuunnitelman yksittäisestä verhoilemastaan huonekalusta tekee yksittäisestä verhoilemastaan huonekalun materiaalitarpeesta perustellun ja selkeän laskelman. osaa arvioida ajan käyttöä. Ajan käytön suunnittelu muodostaa selkeän kokonaiskuvan tuotteen valmistuksesta ja siihen käytettävästä ajasta selvittää yrityksen konekannan vaikutusta ajan käyttöön tekee hintavertailuja eri työskentelymenetelmien valinnoista tuotteen valmistuksessa suunnittelee työskentelyynsä tuottavia ja taloudellisia valmistustapoja toimii sovittujen aikataulujen vaatimalla tavalla. osaa toimia työyhteisönsä jäsenenä. Yhteistyö on vastuullinen, joustava ja yhteistyökykyinen työyhteisön jäsen ilmaisee itseään neuvottelutilanteissa selkeästi ja perustelee ehdotuksensa arvostaa omaa työtään ja tuo myönteisesti esille oman osaamisensa jakaa oman osaamisensa työyhteisön

LUONNOS 16 käyttöön. Oman työn ja osaamisen suunnittelu, seuranta ja kehittäminen kehittää pitkäjänteisesti ja aikatauluttaen omaa työtään ja osaamistaan yhdessä esimiehensä kanssa suhtautuu asiallisesti saamaansa palautteeseen omasta toiminnastaan huolehtii omasta työkyvystään ja jaksamisestaan. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa osaamisensa suunnittelemalla työnkulun teollisessa tuotannossa olevan verhoiltavan tuotteen ja oman työnsä osalta. Tässä tutkinnon osassa tuotteella tarkoitetaan huonekalua, joka on valmistettu teollisessa tuotannossa ja siinä on kauttaaltaan verhoiltu käsinojallinen runko ja kapallinen, teresaumainen istuintyyny. Alan asiantuntijat arvioivat hänen toimintansa suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin sekä arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin ottaen huomioon tutkinnon suorittajalle laaditun tutkinnon suorittamista koskevan suunnitelman. Arvioinnit kirjataan arviointilomakkeille. voi mahdollisesti täydentää tutkintosuorituksiaan työn suunnitteluvaiheeseen liittyvillä, sen aikana itse tuottamillaan perustelluilla muilla dokumenteilla, jotka arvioituina liitetään arviointiaineistoon. 3.4 Teollinen verhoilu Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa o määritellä työympäristönsä tuotannolliset mahdollisuudet o käsitellä verhoilurunkoa ja pehmustaa sen o päällystää ja viimeistellä huonekalun. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa määritellä työympäristönsä tuotannolliset mahdollisuudet.

LUONNOS 17 Työympäristössä toimiminen ja koneiden sekä laitteiden hallinta osaa hyödyntää työympäristönsä tuotannollisia mahdollisuuksia käyttää verhoilutyössä tarvittavia koneita ja laitteita turvallisesti ja ergonomisesti. osaa käsitellä verhoilurunkoa ja pehmustaa sen. Uuden rungon esivalmistelut tekee mahdolliset esiheloitustyöt varmistaa, että osista verhoiltava huonekalu on koottavissa verhoilun jälkeen tekee välttämättömät särmänpoistot. Pohjajoustojen kiinnitykset valitsee huonekalurunkoon sopivat pohjajoustot mitoittaa ja kiinnittää ne kestäväksi kokonaisuudeksi. Pehmusteiden kaavoittaminen, leikkaaminen ja liimaaminen tulkitsee työhön liittyviä kaavoja ja työpiirustuksia oikein mitoittaa ja kaavoittaa pehmustuksen siten, että huonekalun muodot ja verhoiltavuus tulee huomioiduksi leikkaa kaavojen mukaan tuotteeseen valitsemansa pehmusteet liimaa pehmusteet runkoon noudattaa ohjeita työturvallisuudesta osaa käsitellä syntyvät jätteet kestävä kehitys huomioiden. Kankaiden kaavoitus mitoittaa ja tekee kaavat päällysteille, huonekalun muoto ja rakenne huomioiden. osaa päällystää ja viimeistellä huonekalun. Kankaiden leikkaaminen

LUONNOS 18 leikkaa kaavojen mukaan kankaat tehtävään huonekaluun noudattaa työturvallisuusohjeita käyttäessään leikkuuvälineitä. Ompelu tekee verhoilualalla käytettävien ompelukoneiden langoitukset, säädöt, öljyn lisäyksen ja puhdistuksen, siten että laitteet ovat käyttökuntoisia ompelee leikatut kappaleet verhoiltavaksi kokonaisuudeksi käyttää tarkoituksenmukaisia ja erilaisia saumarakenteita ompelutyössä huomioi ompelutyössä kestävyyden ja käyttötarkoituksen sekä ompelun viimeistelyn. Päällystystyö päällystää huonekalun suunnitelman ja yrityksen laatukriteerien mukaisesti ja joutuisasti huomioi työskennellessään työergonomian. Heloitukset ja viimeistely kiinnittää huonekalujalat asianmukaisesti huolittelee työn myytäväksi käsittelee syntyvät jätteet yrityksen ohjeistuksen mukaisesti. Työympäristöstä huolehtiminen huolehtii työympäristönsä turvallisuudesta, siisteydestä ja viihtyvyydestä toimii oman työyksikkönsä turvallisuussuunnitelman ja -määräysten mukaisesti ja kääntyy tarvittaessa esimiehen tai asiantuntijan puoleen toimii rauhallisesti asiakkaiden tai omaa turvallisuutta uhkaavassa tilanteessa. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa osaamisensa verhoilemalla rungosta valmiiksi yksittäisen teollisessa tuotannossa olevan huonekalun. Tässä tutkinnon osassa huonekalu on

LUONNOS 19 yliverhoiltu, eli siinä on kauttaaltaan verhoiltu käsinojallinen runko ja kapallinen ja teresaumainen istuintyyny. Alan asiantuntijat arvioivat hänen toimintansa suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin sekä arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin ottaen huomioon tutkinnon suorittajalle laaditun tutkinnon suorittamista koskevan suunnitelman. Arvioinnit kirjataan arviointilomakkeille. voi mahdollisesti täydentää tutkintosuorituksiaan työn suunnitteluvaiheeseen liittyvillä, sen aikana itse tuottamillaan perustelluilla muilla dokumenteilla, jotka arvioituina liitetään arviointiaineistoon. 3.5 Yrittäjänä toimiminen Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: Tutkinnon osan suorittaja osaa selvittää omia mahdollisuuksiaan toimia alan yrittäjänä ottaa huomioon tuoteturvallisuuden ja tuotevastuun velvoitteet kehittää liikeideasta taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa arvioida tuotannon toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä hinnoitella tuotteita markkinoida tuotteita huolehtia työhyvinvoinnista. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa tehdä suunnitelman työnkulusta ja valita tuotteessa käytettävät perusverhoilumateriaalit. Työmenetelmien suunnittelu sekä materiaalien käytön suunnittelu teolliseen valmistukseen Materiaalimenekin tarpeen laskeminen valitsee huonekaluun rakenteen mukaan pohjasekä pehmustemateriaalit tekee tarkan, kirjallisen suunnitelman työmenetelmistä ja järjestyksestä tulkitsee mitä englanninkielisessä kangasesitteessä sanotaan kankaan raakaaineista ja käyttötarkoituksesta. arvioi materiaalien kulutuksen selvittää materiaalien hinnat

LUONNOS 20 tekee kankaan leikkaussuunnitelman tekee materiaalitarpeesta kirjallisen laskelman. osaa arvioida yhden tuotteen työaikaa tuotantoyksikössä. Ajan käytön suunnittelu selvittää tuotteen valmistuksen kokonaiskuvan tekee ajankäyttösuunnitelman tuotteen valmistukseen huomioi suunnitelmassaan yrityksen konekannan sekä muut tuotannolliset mahdollisuudet. lla on työhön tarvittavat sosiaaliset taidot. Yhteistyössä toimiminen tekee tarvittavaa yhteistyötä tuotantoyksikön muiden työntekijöiden kanssa hakee tarvittaessa tukea työn suorittamiseen. osaa selvittää omia mahdollisuuksiaan toimia alan yrittäjänä.

LUONNOS 21 Oman ammattitaidon ja yrittäjävalmiuksien selvittäminen arvioi henkilökohtaisia ominaisuuksiaan ja ammattitaitoaan sekä ammatillisia kehittämistarpeitaan selvittää alansa tai yrityksensä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia erittelee yrittäjän toiminnan vastuita ja velvoitteita selvittää ja selkeyttää ammattialan mahdollisuudet ja riskit joko toisen palveluksessa tai yrittäjänä arvioi oman toimintansa kannattavuutta sekä ansiomahdollisuuksia yrittäjänä tuntee oman ydinosaamisensa ja voimavaransa sekä täydentää niitä yhteistyöllä muiden kanssa yrittäjä- ja asiakaslähtöisesti toimii tarvittaessa verkostoissa hyödyntäen verkostokumppaneiden osaamista. osaa käyttää oman alansa laatujärjestelmiä. Laatujärjestelmien käyttö selvittää laatujärjestelmien merkityksen ja niiden tuomat mahdollisuudet oman toimintansa kehittämiseen toimii laatujärjestelmien mukaisesti. osaa ottaa huomioon tuoteturvallisuuden ja tuotevastuun velvoitteet. Tuoteturvallisuuden ja tuotevastuun soveltaminen käsityöyrityksen toimintaan Tutkinnon osan suorittaja selvittää, mitä tuotevastuulla tarkoitetaan ja miten syntyy vahingonkorvausvelvollisuus suunnittelee oman liiketoimintansa tuoteturvallisuuden ja tuotevastuun velvoitteiden mukaisesti työskentelee tiedostaen tuotteen

LUONNOS 22 virheen ja palvelun viivästymisen seuraamukset sekä keskeiset hinnoittelua koskevat säädökset laatii oman tuotteen tuoteinformaation. osaa kehittää liikeideasta taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa. Liikeideasta kannattavaksi yritystoiminnaksi Tutkinnon osan suorittaja selvittää yritystoiminnan aloitustapoja ja muotoja laatii asiantuntijoita hyödyntäen liiketoimintasuunnitelman vertailee eri yhtiömuotoja ja valitsee niistä omaan toimintaansa sopivan yhtiömuodon tekee yksinkertaisia kannattavuuslaskelmia tulkitsee oman yrityksensä tilinpäätöstä kehittää liikeideasta taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa käyttää apunaan tarvittavia asiantuntijapalveluita oman yrityksensä verotus- ja vakuutusasioissa sekä taloushallinnossa. osaa arvioida tuotannon toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä. Tuotanto selvittää tuotannon toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset arvioi uniikki- ja sarjatuotannon, tilaustöiden sekä alihankintatyön vaikutukset kannattavuuteen organisoi tuotannon ottaen huomioon sesongit, sivutyöt ja muut kannattavuuteen vaikuttavat tekijät. osaa hinnoitella tuotteita.

LUONNOS 23 Hinnoittelu Tutkinnon osan suorittaja kartoittaa tuotteensa kilpailutilannetta hinnoittelee tuotteensa ottaen huomioon paikallisen, alueellisen tai valtakunnallisen tuotetarjonnan hinnoittelee tuotteita niin, että kaikki hintaan vaikuttavat kiinteät ja muuttuvat kulut sekä myyntikanavan vaikutukset tulevat otetuiksi huomioon laskee hinnoittelun vaikutukset kannattavuuteen noudattaa arvonlisäverosäännöksiä. osaa markkinoida tuotteita. Markkinointi kartoittaa ammattialansa erikoispiirteitä etsii ja tunnistaa alan tulevaisuuden heikkoja signaaleja määrittelee markkinoinnin hyötyjä alan tuotteiden tai -palveluiden myynnin kannalta määrittelee tärkeimmät kohderyhmänsä ja asiakkaansa vertailee tuotteille tai -palveluille soveltuvia erilaisia nykyaikaisia markkinointikeinoja ja myyntikanavia tekee markkinoinnille ja tiedottamiselle kustannusarvion työskentelee yhteistyössä esimerkiksi mainostoimiston, valokuvaajan, painotalon, paikallislehtien, kielenhuoltajan tai kääntäjä kanssa hallitsee vuorovaikutus- ja esiintymistaidot neuvottelutilanteissa käyttää asiantuntevasti ammattialansa sanastoa. osaa huolehtia työhyvinvoinnista.

LUONNOS 24 Työhyvinvointi määrittelee työkykyyn vaikuttavia asioita ja toimii niiden mukaisesti laatii päivä-, viikko- ja vuosisuunnitelmia ottaen huomioon hyvinvointiin vaikuttavia fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia tekijöitä ottaa vastuuta omasta jaksamisestaan sekä oman ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja kehittämisestä kiinnittää huomiota hyvinvointiin vaikuttaviin asioihin kuten viihtyisään työympäristöön. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa kehittämällä omaa liiketoimintaansa valitsemallaan ammattialalla, joka on verhoilijan ammattitutkintoa suoritettaessa verhoiluala. Tässä tutkinnon osassa tutkinnon suorittajalla tarkoitetaan verhoilualan töitä ammattimaisesti ja kannattavasti tekevää ammatinharjoittajaa, yrittäjää tai yrityksen työntekijää. Alan asiantuntijat arvioivat hänen toimintansa suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin sekä arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin ottaen huomioon tutkinnon suorittajalle laaditun tutkinnon suorittamista koskevan suunnitelman. Arvioinnit kirjataan arviointilomakkeille. voi mahdollisesti täydentää tutkintosuorituksiaan työn suunnitteluvaiheeseen liittyvillä, sen aikana itse tuottamillaan perustelluilla muilla dokumenteilla, jotka arvioituina liitetään arviointiaineistoon. 3.6 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, omasta tai toisesta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta. Verhoilijan ammattitutkintoon voidaan sisällyttää perustellusti yksi valinnainen tutkinnon osa jostain ammatillisesta perustutkinnosta, omasta tai toisesta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla voimassa oleva ko. näyttötutkinnon järjestämissopimus tai koulutuksen järjestäjä voi ostaa näyttötutkintotilaisuudet sellaiselta tutkinnon järjestäjältä, jolla on näyttötutkinnon järjestämissopimus ko. tutkintoon. Todistuksen kyseisen osan suorittamisesta antaa aina ko. ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta. Verhoilualan tutkintotoimikunta hyväksyy kyseisen tutkinnon osan osaksi verhoilijan ammattitutkintoa todistuksen perusteella.

LUONNOS 1 OPETUSHALLITUS Näyttötutkinnon perusteet VERHOILIJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Määräys XX/011/2011

LUONNOS 2 SISÄLTÖ 1 NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen 1.3 Näyttötutkinnon perusteet 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa 1.6 Todistukset 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus 2 VERHOILIJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 Verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen 2.2 Verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen 3 VERHOILIJAMESTARIN ERIKOIS AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET OSAAMISALA VERHOILIJAMESTARIN TYÖT 3.1 Verhoiluyrittäjänä toimiminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat 3.2 Ajoneuvoverhoilu Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat 3.3 Huonekaluverhoilu Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat OSAAMISALA MALLIVERHOILIJAMESTARIN TYÖT 3.4 Malliverhoilu Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat 3.5 Malliverhoilun työohjeiden ja kaavojen valmistus Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT 3.6 Työssä oppimisen ohjaaminen

LUONNOS 3 Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat 3.7 Tutkinnon osa omasta tai muusta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta

LUONNOS 4 1 NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Henkilökohtaistamisesta Opetushallitus on antanut erillisen määräyksen.

LUONNOS 5 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. lle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat n ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu voi lainsäädännön mukaisena määräaikana pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 1.6 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen

LUONNOS 6 tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 2 VERHOILIJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 Verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnossa osoitettu osaaminen Verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnon suorittanut on erittäin kokenut verhoilualan ammattilainen. Verhoilijamestarin tutkinnon suorittanut tekee töitä teollisuuden toimintaympäristöissä tai yrittäjänä tai verhoiluyrityksen työntekijänä. Tutkinnon suorittajalla on valmiudet toimia itsenäisesti ja hänen työtehtävänsä edellyttävät vahvaa verhoilualan osaamista. Verhoilijamestarin erikoisammattitutkintoa suorittaessaan tutkinnon suorittaja osoittaa hallitsevansa valitsemansa osaamisalan verhoilutyöt edellä kuvatun vaatimustason mukaisesti. Tutkinnon suorittamista henkilökohtaistettaessa tutkintosuoritukset suunnitellaan ja toteutetaan ottaen huomioon tehtävälle ominaiset piirteet. Pakollisten tutkinnon osien lisäksi tutkinnon suorittaja hallitsee yhden valinnaisen tutkinnon osan edellyttämän osaamisen. 2.2 Verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen Verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnossa on kaksi osaamisalaa, josta tutkinnon suorittaja valitsee toisen. Osaamisalat ovat 1. Verhoilijamestarin työt 2. Malliverhoilijamestarin työt

LUONNOS 7 VERHOILIJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO OSAAMISALA: Verhoilijamestarin työt Pakolliset tutkinnon osat: 3.1 Verhoiluyrittäjänä toimiminen 3.2 Ajoneuvoverhoilu TAI 3.3 Huonekaluverhoilu OSAAMISALA: Malliverhoilijamestarin työt Pakolliset tutkinnon osat: 3.4 Malliverhoilu 3.5 Malliverhoilun työohjeiden ja kaavojen valmistus Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, joista tutkinnon suorittaja valitsee yhden: 3.6 Työssä oppimisen ohjaaminen 3.7 Tutkinnon osa omasta tai toisesta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta Tutkinto muodostuu kahdesta osaamisalan pakollisesta osasta ja yhdestä kaikille valinnaisesta osasta. Tutkinto on valmis, kun kaikki kolme tutkinnon osaa on suoritettu hyväksytysti. Verhoiluyrittäjä valitsee pakollisista verhoiltavista kohteista joko ajoneuvoverhoilun tai huonekaluverhoilun. voi valita osassa 3.7 suorittamattoman osan omasta tutkinnostaan tai tutkinnon osan jostain toisesta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta. Sen suorittaminen sovitaan perustellen tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisen yhteydessä. 3 VERHOILIJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET Tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnan hyväksymän verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella henkilökohtaistetuissa tutkintotilaisuuksissa aidossa työympäristössä tutkinnon suorittajan omissa työtehtävissä, jolloin tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteissa edellytetyn ammatillisen osaamisen. Tutkinnon suorittamista henkilökohtaistettaessa selvitetään, onko tutkinnon suorittajalla kaikkien tutkinnon osien suorittamiseen soveltuva näyttöympäristö ja sellaiset työtehtävät, jotta hän voi osoittaa ammattitaitovaatimusten edellyttämän osaamisen.