Hyvinkään Kansantanssijat ry:n jäsenlehti Yhdeksäs vuosikerta www.hyvinkaankansantanssijat.fi 1 / 2014 Kiitos Aimo, Tiina, Mia, Hannele, Tuula, Pekka, Tapio, Satu, Marjatta, Marja-Leena, Eila, Heikki, Juhani, Anneli, Hannele, Helena ja Raimo, että perustitte Hyvinkään Kansantanssijat 14.3.1974.
Pääkirjoitus Pia Pyykkinen Yhdistystoiminnan merkityksestä Viime aikoina olen pohtinut paljon yhdistyksen olemusta. Mikä se on ja miksi se on olemassa. Taustalla on kaksi syytä. Ensimmäinen on yhdistyksemme pyöreät vuodet eli perustamiskokouksesta on tämän jäsenlehden ilmestyessä päivälleen 40 vuotta. Olen miettinyt paljon, miksi silloiset aktiivit päättivät perustaa oman yhdistyksen, miksi ei riittänyt oma jaosto Karjala-seurassa. Tämän selvittämiseen minulla on suunnitelmani, mutta vielä sen pidän hetken aikaa salassa. Lupaan paljastaa kaiken löytämäni tiedon viimeistään juhlaviikonloppuna marraskuussa. Toinen on vähän yllätyksenä itselleni langennut kunnia yhdistyksen puheenjohtajana muutaman vuoden tauon jälkeen. Olen pohtinut paljon omia motiivejani toimimiseen; mistä minä löydän energian ja innostuksen viedä tätä seuraa eteenpäin uudelle vuosikymmenelle kunnioittaen niitä aatteita, joita perustajajäsenillä oli aikoinaan mielessään. Miksi minä toimin tässä seurassa? Tämä on ollut ja on edelleen vaikeampi. Mutta pikkuhiljaa se syy pilkistää harmaiden kerrosten takaa. Toivottavasti tämäkin kirkastuu vuoden kuluessa ihan säihkyväksi. Wikisanakirjasta löysin seuraavan määritelmän aatteelliselle yhdistykselle: "Rekisteröity tai rekisteröimätön usean henkilön vapaaehtoinen yhteenliittymä, joka taloudelliseen hyötyyn pyrkimättä haluaa edistää aatteellisia päämääriä kuten hyväntekeväisyyteen, politiikkaan, taiteeseen, tieteeseen, uskontoon tai yhteiskuntaan liittyvää toimintaa." Tuossa on pari kohtaa, jotka kolahtivat minulle ja varmaan siellä perustamiskokouksessakin - usean henkilön = tätä ei voi tehdä yksin vaan kaikki yhdessä samaa hiillosta puhaltaen - vapaaehtoinen = kukaan ei pakota, no tätä joskus aina joudun ainakin itselleni haastamaan - taloudelliseen hyötyyn pyrkimätön = talkoohommia, vuoden 2013 aikana seurassamme tehtiin noin 1600 tuntia vapaaehtoista palkatonta työtä. Ja kaiken takana on kuitenkin se kansantanssin aate, tanssiminen ja sen ympärillä pyöriminen. Haastan teistä jokaisen miettimään, mitä yhdistystoiminta sinulle antaa. Miksi sinä olet mukana? -pia, pj Sivu 2 (10) Poimintoja tulevista 30.3.2014 Barnlek-tanssien kertauskurssi Hyvinkäällä 30.3.2014 SKY:n ja KTNL:n sääntömääräiset vuosikokoukset Hyvinkäällä 4.-6.4.2014 KN:n Kevätpäivät ja kansantanssikatselmus Kauniaisissa 11.5.2014 Perinteinen Kevätkonsertti Hakalassa 16.-18.5.2014 Linedance On The West Coast, rivitanssitapahtuma Porin Yyterissä 5.-8.6.2014 Sääksipolska eli SKY:n kesäjuhlat Ivalossa 1.11.2014 40v-juhlakonsertti Hyvinkääsalissa Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa. Aineistojen viimeinen toimituspäivä on 11.5.2014 osoitteeseen sanna.husu@hus.fi
TÄMÄ VUOSI ON JUHLAVUOSI Sanna Husu ja Pia Pyykkinen Kymmenen vuoden ajan oli Hyvinkäällä toiminut Karjala-seuran alaosastona tanhupiiri. Samoin Kansalaisopistossa oli tanhupiiri. Jo usean vuoden ajan oli näiden tanhuujien keskuudessa ollut esillä kysymys oman yhdistyksen perustamisesta. Toiminta haluttiin vakiinnuttaa ja monipuolistaa. Asiaa valmisteli toimikunta, joka sai työnsä valmiiksi sääntöehdotuksien kohdalta ja perustava kokous voitiin pitää 14.3.1974. Yhdistykselle päätettiin nimeksi Hyvinkään Kansantanssijat. Näin lukee vuoden 1974 toimintakertomuksessa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi siis 40 vuotta tuosta perustamiskokouksesta ja 40 vuoden mittaista taivalta on päätetty juhlistaa monin eri tavoin. Ensimmäinen juhlavuoden tapahtumista on jo takanapäin, kun sunnuntaina 9.3. elvytettiin vanha perinne ja vietiin kansantanssia paikallisiin vanhainkoteihin ja palvelutaloihin. Iltapäivän päätteeksi kaikki kokoontuivat vielä Åvikiin esiintymään. Mainitsemisen arvoinen seikka on, että koko 40- vuotisen historian ajan olemme jokaisena jouluaattona käyneet Åvikissa esiintymässä. Se on esiintyminen, johon joulukiireistä huolimatta löytyy aina vapaaehtoisia. Seuraava yhteinen tapahtuma on perinteinen Kevätkonsertti, joka tänä vuonna pidetään 11.5. eli äitienpäivänä Hakalassa. Syksyllä harjoitukset jatkuvat kesätauon jälkeen ja tähtäimessä on marraskuinen konsertti. Lauantai 1.11. kannattaakin jo nyt merkitä kalenteriin, sillä tuolloin juhlavuosi huipentuu Hyvinkääsalissa järjestettävään konserttiin. Konsertissa kaikki ryhmät pääsevät esiintymislavalle ja konsertin jälkeen iltaa jatketaan muistelokaronkalla. Lapset ovat toimintamme tulevaisuus, eikä heitä ole unohdettu juhlavuonnakaan. 13.12. järjestetään Lasten juhlat Järjestötalolla. Luvassa on ainakin tanssia ja synttärikakkua. Juhlavuoden tapahtumia koordinoi juhlatoimikunta, johon kuuluvat Pia Pyykkinen, Riitta Pohjasniemi, Ritva Tuohimäki, Hannele Verkasalo ja Sanna Husu. SILLOIN ENNEN Illanviettojen ohjelmaan on aina kuulunut tanssia - niin myös 1970 ja 1980-lukujen taitteessa. Tässä taitaa olla meneillään kaikille tuttu Poloneesi. Löydätkö kuvista tuttuja? Sivu 3 (10)
VUOSI ALKOI FOLKLANDIALLA Sanna Husu Uusi vuosi alkoi tuttuun tapaan Folklandia-risteilyllä, joka on kansanmusiikin ja -tanssin vuosittainen talvifestivaali. 22 risteilytuntiin mahtuu konsertteja ja klubimeininkiä, tanssia ja tanssitusta, soittoa ja saunaa, laulua ja laivatunnelmaa. Ensimmäinen Folklandia-risteily järjestettiin vuonna 1996, joten nyt oli vuorossa 19. risteily. Risteilyn järjestelyistä vastaavat kaikki kansantanssi- ja kansanmusiikkialan keskusjärjestöt. Tikkuristi jututti risteilyväkeä. Erika Kaitaranta 1. Olin risteilyllä ensimmäistä kertaa. 2. Minua pyydettiin mukaan talkoilemaan. 3. Mahdollisuus nähdä erilaisia esiintyjiä ja löytää uusia juttuja. 4. Ehdottomasti paras oli Äijäkanteleet. Satuin vahingossa paikalle, kun he esiintyivät aulassa ja esitys koukutti. Esiintyjillä oli asenne kohdillaan. Hyvänä kakkosena oli Tupsun juureen. Sanoitukset olivat yhtäaikaa niin härskit, että se pisti posket punoittamaan, mutta toisaalta niin hauskat että teki mieli nauraa kippurassa. Toki myös muun yleisön hyvä tunnelma tuntui tarttuvan. 5. - 6. En ole vielä päättänyt. Birgitta Sipilä 1. Yhdeksästoista, olen ollut mukana jokaisella risteilyllä :) 2. Ei sieltä voi olla pois - enkä haluaisikaan - kansantanssivuosi alkaa siitä. 3. Kansantanssiesitykset ovat ekaks tärkeitä, seuraavaksi hyvät bändit ja tietysti että näkee tuttuja. 4. Taisi olla Kirjavat-ryhmän esitys sunnuntaiaamuisessa konsertissa - perinteistä kansantanssia joka tapauksessa - ja niin ihailtavan siistiä tekemistä, oikealla tavalla täsmällistä, olematta kuitenkaan teennäistä! 5. Tarjontaa on ehkäpä liikaa, en tiedä, toisaalta laivalla on porukkaa niin paljon, että on tärkeää, että jakautuvat tasaisemmin... 6. Ihan varmasti :) Kysymykset: 1. Kuinka mones risteily tämä sinulle oli? 2. Mikä sai sinut lähtemään tällä kertaa mukaan? 3. Mikä sinulle on Folklandia-risteilyllä tärkeintä? 4. Mikä näkemistäsi esityksistä oli paras ja miksi? 5. Mitä muuttaisit risteilyn ohjelmassa tai aikataulussa? 6. Aiotko osallistua ensi vuoden risteilylle? Teijo Pitkänen 1. Muistaakseni viides. 2. Seura ja tunnelma. 3. Hetki samanmielisten seurassa tavaten tuttuja joita ei joka päivä näe. 4. Ehkä se venäläisten esitys olihan siinä vauhtia. 5. Onhan kyse kansantanssista mutta esim. Fuud Marketissa voisi olla enemmän ihan tavallista lavatanssia. 6. Kyllä! Pia Pyykkinen 1. 17. risteily 2. Tapa ja Usvan mukaan ohjaajana 3. Ihmiset nykyään, ennen oli esitykset. 4. Katrillin Afrikkalaistunnelmat. Lempeää ja taitavaa, jotakin uutta yllätyksellistä. Siis totta kai, jos Usvaa ei lasketa. 5. Vanhat esitykset kielletty. 6. Juu. Ragni Reichardt 1. 10. 2. Hyvä matkaseura ;) 3. Hyvät esiintyjät ja mahtava meininki. Sekin on plussaa, että risteilyllä on paljon tuttuja, joita näkee muuten tosi harvoin, eli myös kohtaamiset ovat tärkeitä. 4. Virolaiset Zetod veivät sydämeni. Heidän soitanta oli mielestäni ihanan viatonta, mutta lennokasta. 5. Huh, en ainakaan ottaisi yhtään esiintyjää lisää. Oli aika tuhti annos, eikä kaikkea ehtinyt kuitenkaan näkemään. 6. Varmasti aion! Sivu 4 (10)
Taina Aalto 1. En muista. Ehkä kuudes, ehkä ei. Voi olla useampikin risteily jo takana. 2. Viime vuosi jäi väliin ja nyt oli taas hinku lähteä reissuun! 3. Eri esitysten näkeminen, niin musiikin kuin tanssinkin. 4. Oli hienoa nähdä Usva edustamassa! Parhaiten jäi kuitenkin mieleen Järvelän kolmen sukupolven konsertti, joka oli kertakaikkisen hieno sekä Äijäkanteleet. 5. Tähän ei nyt ole kyllä mitään sanottavaa. 6. En ole vielä varma, mutta todennäköisesti kyllä. Tuula Kiuru 1. Kuudes kait. 2. Kaveri. 3. Tavata tuttuja, ohjelma, folklandia tunnelma. 4. Kimmo Pohjonen. 5. Enpä mitään, just sopivasti kaikkee. 6. Todennäköisesti. Marja Kokkila 1. 12. 2. Hyvä ystävä. 3. Esitysten katsominen ja tuttujen tapaaminen. 4. Usva ja Järvelät. 5. Ohjelmat liikaa nykytansseja, kansantanssi puuttuu. 6. En tiedä. Raila Aalto 1. Olin mukana ensimmäistä kertaa, eikä todellakaan kaduttanut lähteä mukaan. 2. Hienoja esityksiä ja mukavaa seuraa, paljon katseltavaa ja kuunneltavaa. Tyttäreni Taina houkutteli mukaan. 4. Mieleenpainuvin esitys oli Järvelän suvun konsertti. Unohtamatta mitenkään tanssiesityksiä ja tietenkin meidän oman Usvan esitystä oli todella mukava katsella, nuorten tanssijoiden esittämisen ja tanssimisen riemua!!!! Äijäkanteleet osoittivat mitä kaikkea kansanmusiikki voi sisältää. 6. Todennäköisesti lähden Tainan mukana ensi vuonnakin. Riitta Pohjasniemi 1. Muistikuvani mukaan yksi reissu on jäänyt väliin. Olin mukana jo ensimmäisellä risteilyllä, joka oli ehdottomasti paras. Toki senkin jälkeen on ollut kohokohtia, kuten ensikohtaamiset Jean S:n ja Lauri Tähkän ja Elonkerjuun kanssa, kun eivät olleet vielä tunnettuja. 2. Ei sieltä poiskaan voi olla, kun on siihen tottunut joka vuosi. 3. Ystävien tapaaminen ja yhdessäolo sekä se musiikin ja tanssin anti. 4. Tanssikuhinat ja Kirjavien esitys - siitä tuli hyvä mieli ja hymy venyi korviin asti. 5. Sellaisia hyviä bändejä, kuten em., jotta voisi jytätä ja kuunnella samalla Ocean Clubissa. Joe s Place on liian pieni ja tunkkainen bilebändeille. 6. Kyllä. Päivi Patolinna 1. Kuudes. 2. Odotus hyvistä esityksistä. 3. Hyvät esitykset, tunnelma. 4. Mm. Usva ja Järvelän pelimannit. 5. - 6. Mahdollisesti. Ensi vuonna Folklandia täyttää 20 vuotta ja luvassa on arvatenkin jotain erityistä. Ajankohta on 9.-10.1.2015 ja mikäli mielit mukaan, kannattaa olla nopea. Paikkoja risteilylle voi kysyä Birgitta Sipilältä tai MatkaVekalta. Siru Inkinen 1. Toinen. 2. Usvan esitys ja muutenkin hyvä kokemus viime vuodelta. 3. Varmaan ne ihmiset ja se fiilis. Soittoa ja tanssia joka paikassa ja tapaa samanhenkisiä nuoria, joille ei tarvitse selitellä miksi harrastaa kansantanssia ja mitä se on. 4. En osaa sanoa, yksi lemppareista oli varmaan Nukketalo/- teatteri esitys en muista ihan tarkkaan. 5. Tuskin mitään, koko ajan tapahtuu jossakin, niin itse saa sitten päättää minkä ohjelman valitsee. 6. Jep! Elina Riihioja 1. Toinen. 2. Perhe, lapset esiintymässä. 3. Rento meininki. Myös lapset voi varsin turvallisesti päästää rellestämään pitkin laivaa. 4. Paljon hyviä oli sekä tanssiettä musiikkiesityksiä. Musiikissa pidän ehkä eniten pienen tilan esityksistä: Joe's placessa, pelimannin penkissä ja käytävillä oli useita hyviä esiintyjiä. 5. Jotenkin pitäisi päästä aikaisemmin nukkumaan... 6. Todennäköisesti kyllä. Jussi Nurmi 1. Taisi olla 7-8, muutama vuosi jäänyt matkan varrella väliin - ei siis perättäisiä. 2. Katsastamaan, missä mennään ja kiva tavata tuttuja samalla kerralla. 3. Näytökset ja konsertit. Meidänkin seuran ryhmä oli lavalla ja esittivät tosi hienosti ohjelmansa. 4. Tietenkin Usvan! Siitä tulee hyvä mieli :-) 5. Aikataulu on muuten OK, mutta laivaan nousu pitäisi olla pidempi aika, ja samoin poistuminen. 6. Kyllä - jos ei tule jotain mullistavaa. Sivu 5 (10)
FAKTARUUTU: Polkka Pia Pyykkinen Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus on jo vuodesta 1979 lähtien valinnut vuosittain yleisteeman kansanmusiikki- ja kansantanssialalle. Nimettävät teemat ovat olleet kaksivuotisia eli edellinen teema on jatkunut limittäin uuden teeman rinnalla, mutta vuodesta 2014 alkaen teemat ovat yksivuotisia. Vuoden 2014 teemaksi on valittu polkka. Teema haastaa kansan polkkaamaan ja nauttimaan polkan ilosta ja energisyydestä! Polkka. Jos et sitä osaa, niin et ole oikea kansantanssija. Tai noin ainakin moni ajattelee. Tai jokainen polkantaitaja on ihan tuhottoman hyvä tanssija, onhan. Ja jos osaat pari kikkaa heittää väliin, niin jo virtuoosiksi kutsutaan. Polkan synnystä on monta tarinaa. Kaikille yhteistä taitaa olla paikka, tuolla Tšekkien tienoilla on syntysijat. Siellä tanssittiin ripeää, nopsaa tanssia tasajakoiseen musiikkiin. Polkan alkuaika oli 1700-luvun lopussa, mutta suureen suosioon se nousi 1840-luvun kohdilla. Tanssi levisi kuin kulovalkea, Suomeenkin melko pian. Ensimmäinen maininta on Helsingistä vuonna 1844 ja siitä ensin länsirannikkoa ja Keski- Suomen valloittaen ja lopulta Karjalan perukoille saakka. Ja kun kerran päästiin polkan makuun, sitä tanssittiin joka paikassa. Vanhoihin tansseihin vaihdettiin valssin sijaan polkka, lisättiin vähän lisää menoa meininkiin. Sotiin saakka polkka oli POP suomalaisille. Nimestäkin käydään taistoa. Kumpi sitten onkaan oikea, Tšekin pulka eli puolikas vai Puolasta polka eli nainen. Enemmistö tutkijoista kallistuu tuon jälkimmäisen puoleen. Suomalainen polkka on erilaista kuin sisarensa Keski-Euroopasta tai jo Ruotsista. Heillä on polkka aavistuksen löysempää, laukkapolkkaa. Mutta meillä ei laiskotella, napakka tasahyppy, aavistuksen nopeampi tahti ja tiukempi meininki. Nykyään moni mieltää polkan paritanssiksi, jota pyöritään tanssi- tai polkkaotteessa lavaa ympäri. Polkasta löytyy monta pientä mukavaa variaatiota, pieniä tansseja, joita ei heti sellaisenaan pidetä polkkana. Raatikko, Tryyki, Kymmenen kynttä... Ei polkka vaikeaa ole. Jokainen oppii varmasti. Kauneus on tietysti katsojan silmissä. Mutta mukavaa se on. Lisää polkasta voit lukea netistä. Mitä niistä uskot, saat itse valita. http://fi.wikipedia.org/wiki/polkka http://www.centralhome.com/ballroomcountry/ polka.htm http://www.kansanmusiikki.fi/polkka http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/polkkaralliss a_vallitsivat_asfalttiviidakon_saannot_97473. html#media=97513 Sivu 6 (10)
TIKKURISTIKKO Oletko tullut ajatelleeksi, että aina kun tanssit polkkaa, on se samalla mitä mainiointa pohjejumppaa? Ja kun monta vuotta tanssii mm. polkkaa, ei se voi olla näkymättä pohkeissa. Niinpä tämänkertainen tehtävä on yhdistää polkkapohkeet oikeille omistajilleen. Lähetä vastauksesi 30.4. mennessä sähköpostilla osoitteeseen pyykkinen@gmail.com. Oikeat vastaukset palkitaan. A B C D E F G H 1 2 3 4 5 6 7 8 Sivu 7 (10)
POIMINTOJA Internetin ihmeellisestä maailmasta - Jos et muista miten polkkaa tanssitaan, niin klikkaapa tätä linkkiä http://www.youtube.com/watch?v=mcs0e_i5e4o - Karjalaisen Nuorisoliiton Kevätpäivät järjestetään huhtikuussa Kauniaisissa http://www.karjalainennuorisoliitto.fi/toiminta/?x173625=216145 - Toukokuussa on luvassa rivitanssia Yyterissä http://www.bearcitydancers.fi/yyteri.htm - Lisätietoa SKY:n Ivalossa järjestettävistä kesäjuhlista löytyy osoitteesta www.kesajuhlat.info - Kansainvälinen kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisi + valtakunnallinen Nuori Kulttuuri Moves-tanssikatselmus = SottiisiMoves. Lue lisää http://sottiisimoves.fi TERVEISIÄ PUVUSTOLTA Hyvinkään Kansantanssijoilla on oma pieni puvusto Wanhalla Villatehtaalla. Puvustoa on koko sen olemassaolon ajan pyöritetty vapaaehtoisvoimin mikä tarkoittaa, että valtaosa vuokrattavista puvuista on ommeltu yhdessä talkootyönä ja niitä myös huolletaan talkootyönä. Puvustolla on mm. kansallispukuja, feresejä ja kukkamekkoja, joita vuokrataan sekä jäsenille että ulkopuolisille. Jos suunnitelmissa on hankkia oma kansallispuku, kannattaa vilkaista puvuston ilmoitustaululle, jossa ilmoitetaan myynnissä olevista puvuista. Myynnissä on myös tanhukenkiä ja kansallispuvun sukkia. Jos puku vuokrataan lapselle, on lapsen hyvä olla mukana pukua haettaessa, jotta varmistutaan, että puku on oikean kokoinen. Puvun saa pestynä, mutta se täytyy itse silittää esiintymiskuntoon. Vuokrauksesta saa aina itselleen kuitin, jossa on kerrottu kaikki lainatut puvun osat sekä palautusohjeet. Puku tulee palauttaa puvustolle valkoiset osat pestyinä, eikä sitä missään tapauksessa saa jättää ohjaajalle tai muovipussissa puvuston oven pieleen. Puku palautetaan henkilökohtaisesti puvustonhoitajalle, jotta varmistutaan, että kaikki osat ovat tallella ja että puku palautuu samassa kunnossa kuin se on lainattu. Tärkeää on palauttaa puku viipymättä, sillä pukujen määrä on rajallinen ja joku toinen saattaa tarvita juuri sinulla lainassa olevaa pukua. Puvusto on auki joka kuukauden ensimmäinen torstai sekä sopimuksen mukaan. Puvustonhoitajana toimii Ritva Tuohimäki (puh. 040-533 9837). Tällä hetkellä puvustolla on pienoinen kaaos, koska Villatehtaalla tehdään remonttia aivan puvuston seinän takana, mikä aiheuttaa mm. runsain mitoin remonttipölyä. Villatehtaan remontti ei ulotu puvuston tiloihin, mutta teemme itse myöhemmin keväällä pienen pintaremontin eli tarkoitus on maalata seinät, järjestää tavarat uudelleen sekä pestä ja huoltaa kaikki puvut kuntoon. Kun puvuston remontti on valmis, pidetään puvustolla avoimien ovien päivä, jolloin kaikki ovat tervetulleita katsomaan uutta ilmettä. Sivu 8 (10)
Kuka se oli? Sanna Husu PIIRINGIN POHJALAISVAHVISTUS ERIKA KAITARANTA Erika Kaitaranta on yhdistyksessämme suhteellisen tuore kasvo, sillä hän on ollut jäsenenä vasta reilun puolentoista vuoden ajan. Erika tanssii Piiringissä ja valittiin viime marraskuussa yhdistyksemme hallituksen jäseneksi. Piirinkiläiset kertovat Erikan olevan sydämellinen, positiivis-iloinen, mystinen, temperamenttinen ja rohkea. Tutustutaanpa tähän nuoreen naiseen hieman tarkemmin ja aloitetaan haastattelu pikakysymyksillä. Valssi vai masurkka? Hambo vai polkka? Katrilli vai menuetti? Vastuu vai karkelo? Sola vai vastakkaisrivi? Nordlek vai Pispalan Sottiisi? - Valssi. - Polkka. - Katrilli. - Karkelo. - Vastakkaisrivi. - Nordlek. Parkanosta kotoisin oleva Erika on opiskellut Tampereella ja on opintojen lopputyön tiimoilta tullut Hyvinkäälle. Hyvinkään Kansantanssijoiden ja Erikan tiet kohtasivat syksyllä 2012 Aamupostin ilmoituksen perusteella. Olin miettinyt harrastuksen jatkamista, mutta sopiva ryhmä puuttui, Erika kertoo. Kiinnostus kansantanssiin oli herännyt jo pikkutyttönä, kun Erikan ala-asteella kävi esiintymässä Hollolan Nuorisoseuran ryhmä. Erikan muistin mukaan kyseessä oli Matit ja Maijat ja heidän esityksessään oli jotain hienoa. Tuolloin ajan vei kuitenkin balettiharrastus. Vasta v. 1999 siirtyessään yläasteelle ystävät saivat houkuteltua Erikan tanhuharjoituksiin. Viimeinen sinetti taisi olla myös se, että pikkusiskokin ajautui mukaan, vaikka hänen piti tulla vain katsomaan harjoituksia. Parkanon kansalaisopiston (/Parkanon Nuorisoseuran) Liparit oli ensimmäinen ryhmä, jossa Erika tanssi. Kansantanssissa Erikaa viehättää yhteisöllisyys ja isojen tapahtumien yhteisohjelmat. Nuorempana erityisen tärkeää olivat myös reissut, joihin kerättiin ahkerasti rahaa ja harjoiteltiin ohjelmia. Mukavimmat muistot ovat jääneet Ranskan reissulta, joka oli hieno päätös pitkään yhdessä tanssineelle ryhmälle, ennen kuin kaikki hajaantuivat eri paikkakunnille opiskelemaan. Reissua varten kerättiin rahaa mm. työskentelemällä paikallisen tanssilavan narikassa. Ilmeisesti narikkavuoroja kertyi kaikille ryhmäläisille aika paljon, sillä Erika nauraa, että sen urakan jälkeen kaikilla taisi olla tanssimusiikin kuuntelemisessa kiintiö saavutettu. Vaikka tilaisuutta oli toki käytetty hyväksi ja työvuoroja oli sovittu niin, että kaikki pääsivät myös tanssimaan hyvien kappaleiden aikana. Ikimuistoisen Ranskan matkan lisäksi Erika on osallistunut eri festivaaleille niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Barnlekissa hän on ollut kerran (Motala) ja Nordlekissa kahdesti (Næstved ja Göteborg). Kotimaassa pisin tanhureissu on suuntautunut Rovaniemelle Jutajaisiin. Yksi hauskimmista tansseista on Stockholm shottis, johon liittyen Erikalla on toive, että vielä kun löytäisi ja oppisi kyseiseen tanssiin kuuluvat sanat. Haastattelun päätteeksi kysyn Erikalta kenet hän hakisi tanssiin, jos saisi hakea ihan kenet vaan, ottaen huomioon, että myös aikamatkailu olisi sallittu eikä kielimuureja olisi. Kysymys sai Erikan mietteliääksi ja hän mietti vastausta pitkään. Onpas hankala kysymys sanotaan, että Viola Malmin. Hieno vastaus, onhan vuonna 2012 edesmennyt Viola itäkarjalaisen kansantanssin ikoni. Sivu 9 (10)
KIINNOSTAAKO RIVITANSSI? Taas on mahdollisuus päästä oppimaan helppoja rivitansseja. Vaikka rivitanssin alkeisjatkokurssi kaikille alkeiskurssin käyneille alkoi sunnuntaina 2.3., ehtii mukaan vielä hyvin. Aika: sunnuntaisin kello 16-17.30 Paikka: Talvisillan nuorisotalo (Heleniuksenkatu 27) Ohjaaja: Hanna Pitkänen (hanna.pitkanen@pp2.inet.fi tai 040-744 4975) Kurssi kestää noin 2 kuukautta ja maksaa 5 / kerta. Yhdistyksen jäsenille kurssin hinta on 10 koko kurssista. Kurssimaksu maksetaan käteisellä kurssin ohjaajalle. TUNNELMIA ÅVIKISTA Juhlavuoden kunniaksi kaikki ryhmät kävivät keväisenä sunnuntaina 9.3. esiintymässä hyvinkääläisissä vanhainkodeissa ja palvelukodeissa. Yhteensä tanssin ilosanomaa vietiin seitsemään eri vanhainkotiin ja/tai palvelutaloon. Iltapäivä päättyi kaikkien ryhmien yhteiskonserttiin Åvikissa. Sivu 10 (10)