Ajankohtaista TE- palveluista Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 15.12.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto
Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut Kuusamo Asiointipaikat, asiointi ilman ajanvarausta ma 9-16 Hallinnollinen asiointipaikka Oulu, asiointi ilman ajanvarausta ma-pe 9-16 Yhteispalvelupisteet Ii Pudasjärvi Taivalkoski Yhteispalvelupisteet, joissa mahdollisuus etäpalveluun Hailuoto Oulu Kempele Muhos Utajärvi Raahe Siikajoki Pyhäjoki Kalajoki Siikalatva Oulainen Alavieska Haapavesi Ylivieska Pyhäntä Kärsämäki Nivala Sievi Haapajärvi Reisjärvi Pyhäjärvi 2 15.12.2015
Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne Työllisyyskatsaus 10/2015 TE- toimiston asiakkaita n. 50 000, heistä työttömiä n. 26 900 Avoimia työpaikkoja syyskuun aikana n. 3 950 Palveluissa n. 9 250 henkilöä Työttömyysaste 14,6 % (Oulu 16,2 % = 15 360 työtöntä, Raahe 13,3% = 1463 työtöntä) Työvoimapolitiikan resurssit: Palveluihin käytössä olevat resurssit: työvoimapalvelut 43 m (ELY, TE- toimisto), henkilöstö (TE- toimisto n. 220 henkilöä). Toimintamenot; henkilöstön määrän voimakas supistaminen, määräaikaisten suuri osuus 3 15.12.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto
4
5
6
7
8
Vaikeasti työllistyvät (tavoite 2015 max 11 800) Pitkäaikaistyöttömät, vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet 8025 Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kk työttömänä olleet 3157 Palveluilta työttömäksi jääneet viimeisen 12 kuukauden aikana, henkilöt eivät sisälly rinnasteisiin tai muihin pitkäaikaistyöttömiin 4160 Palveluilta palveluille sijoittuneet 536 Yhteensä 15 878 9
Hallitusohjelman linjauksista Työvoimahallinnon uudistaminen työllisyyttä tukevaksi Tavoitteena työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman helpottaminen, passivoivien toimien purkaminen, työvoimahallinnon tulkintojen yhdenmukaistaminen sekä työvoimahallinnon resurssien painottaminen aktivointitoimenpiteisiin TE toimistojen tehtäväksi kirkastetaan työnvälitystoiminta, selvitetään työvoimapalvelujen siirto resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain Yksityisten työvoimapalvelujen roolia vahvistetaan, otetaan käyttöön tulokseen perustuvia johtamis- ja palkkausjärjestelmiä, mittarina vakinaisten työsuhteiden solmimisten määrä, tieteelliselle vaikuttavuustutkimukselle turvataan riittävät resurssit 10
Hallitusohjelman linjauksista: selvitys työvoimapalvelujen siirrosta vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle Selvityksen tulee sisältää ehdotus mallista/malleista, joilla vaikeimmin työllistyvien työvoimapalveluiden järjestämisvastuu voitaisiin siirtää kunnille. Mallin lisäksi selvityksen tulee sisältää mm. arvio siirron taloudellisista, yhteiskunnallisista ja viranomaistoimintaan liittyvistä vaikutuksista sekä siirron edellyttämistä säännösmuutoksista ja muista toimenpiteistä. Selvitys valmistellaan siten, että se tarvittaessa toimii pohjana mahdollista kokeilulakia koskevan hallituksen esityksen yleisperusteluille. Selvitys valmis 20.01.2016 Päätökset mahdollisista uusista kuntakokeiluista 11
Monialainen yhteispalvelu Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta tuli voimaan 1.1.2015 (täysimääräisesti voimassa 1.1.2016 lähtien, kaikki kunnat kuuluvat johonkin verkostoon) Kunnat, TE-toimisto ja Kela arvioivat asiakkaan palvelutarpeen ja tarjoavat yhteistyössä palvelut työttömille henkilöille, 1. kun työtön on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää; tai ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään 6 kk (alle 25- vuotiaat); tai ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kk (25 vuotta täyttäneet) ja 2. kun työttömällä on monialaisen yhteispalvelun tarve eli hänen työllistymisensä edistäminen edellyttää TE-toimiston, kunnan ja Kelan järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen yhteensovittamista n. 5000 asiakasta Pohjois-Pohjanmaalla 12
Kuntakokeiluhankkeet Kuntakokeiluhankkeiden lähtökohtana oli luoda uutta toimintamallia/ palvelua pitkään työttömänä olleiden auttamiseksi sekä tuoda jotain lisäarvoa TYP-toimintamalliin Kuntakokeilu on ollut lisäresurssi pitkään työttöminä olleiden palveluiden järjestämisessä, joskin asiakasmäärätavoitteiden saavuttaminen ollut haasteellista Asiakaspalvelu vaatii henkilöresursseja ja aikaa Onnistunut ohjaus edellyttää luottamuksellista ohjaussuhdetta asiakkaan ja asiantuntijan/ohjaajan välillä Asiakkaiden motivoimisessa ja ohjaamisessa palveluihin on onnistuttu, mutta siirtymiä avoimille työmarkkinoille ei ole tapahtunut toivotusti Yritysyhteyksien lisääminen ja työelämäyhteyksien vahvistaminen vaativat näinä aikoina erityisponnisteluja 13
Kuntakokeiluhankkeet Oulun kaupungin hanke palkittiin bonuksilla 2013(10%, 75 000 ) kisassa, jossa kriteereinä aktivointiaste, kuntouttavan työtoiminnan siirtymät, palkkatuettu työ yrityksissä. Oulun kaupungin hanke palkittiin bonuksilla 2014 (10%, 75 000 ) kisassa, jossa kriteereinä aktivointiaste, kuntouttavan työtoiminnan siirtymät, palkkatuettu työ yrityksissä. Raahen seutukunnan hanke palkittiin parhaana hankkeena Suomessa bonuksilla 2013 (20 %, 180 000 ) bonus-kisassa, jossa kriteereinä aktivointiaste, kutyn siirtymät, palkkatuettu työ yrityksissä. Raahessa lähdettiin kehittämään kampusaluetta, jonne luodaan monenlaisia mahdollisuuksia osallistua työtoimintaan, mm. Voimala Oulussa kehitettiin kuntouttavaa työtoimintaa suuntaamalla sitä alakohtaisesti ja liittämällä palveluun ryhmäpalvelua 14
TE-palvelut työllistämisen tueksi Työvoimapalvelut 41 m (ELY, TE- toimisto) vuodelle 2016 Palkkatuki noin 15 m TEM ei ole tekemässä palkkatuen kohdentamista koskevia linjauksia ELY voi käyttää määrärahoja käyttösuunnitelmiensa mukaisesti Vähenevät määrärahat pakottavat tarkastelemaan vaikuttavuutta Rakennetyöttömien määrä enintään tulostavoitteessa yhtenä osaryhmänä ovat työvoimapalveluista työttömäksi palaavat eli työttömyyden katkaisu ei yksin riitä Esim. palkkatuetun työn aikana henkilön pitäisi hakea työtä, koska työ yhdistyksessä ei todennäköisesti jatku 15
v. 2015 tammi-lokakuussa palkkatuetussa työssä olleet (työttömät) Sektorit 12 POHJOIS- POHJANMAA Kaikki yhteensä 686 100,0 01 Valtio 14 2,0 02 Kunta 286 41,7 03 Yksityinen työnantaja, yhteisö pl.yritys 160 23,3 04 Yritys 206 30,0 05 Yksityishenkilö, kotitalous 1 0,1 06 Kuntayhtymä, kuntainliitto 18 2,6 16
Haasteita julkisille palveluille ja niiden kehittämiselle Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan Korkeaa laatua ja vaikuttavuutta vähemmillä resursseilla Kustannustietoisuuden lisäämistä Kansalaiset odottavat julkiselta sektorilta entistä suurempaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä Asiakkaat ovat entistä enemmän laatutietoisia Tarve toimintojen arviointiin lisääntynyt Palvelujen käyttäjät mukaan palvelujen kehittämiseen aikaisempaa enemmän Hallinnolliset laatikkoleikit eivät takaa vaikuttavuutta; Asiakkaalle on tärkeintä, että hän saa tarvitsemansa palvelun 17 15.12.2015
Haasteita julkisille palveluille ja niiden kehittämiselle Hankkeiden mahdollisuudet täysimääräiseen käyttöön (esim. ESR, TYPO) Kokeilujen järjestäminen ja tulosten arviointi / vertailu Hankkeiden tuloksia voitava käyttää aidosti myös osana normaalia toimintaa (vrt. resursointi) Esim. Seudullisten työllisyyspalveluiden kehittämishanke (ESR), mukana Oulun kaupunki sekä Hailuodon, Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kunnat Rinnakkaishankkeen kautta rahoitusta varattu palkkatukiin noin 880 000 ja työvoimakoulutuksiin noin 100 000 Hankkeen tavoitteena uusien toimintamallien kehittäminen työnhakija- ja työnantaja-asiakkaille sekä kuntien työllisyyspalveluiden yhteistyön kehittäminen Asiakasmäärätavoite 1900 henkilöä - erityishuomiota kiinnitetään yli 300 päivää työmarkkinatukea 18 15.12.2015
19