MediaSolution Tech Bulletin 21.08.2008/DS-INFO EP-Engineering Oy MediaSolution Group PL115, 01801 Klaukkala p. 09-8795639, fax 09-879 5448 www.mediasolution.fi, info@mediasolution.fi Digital Signage Info-esitysjärjestelmän järkevä suunnittelu oikea ratkaisu jokaiseen tarpeeseen (Digital Signage = digitaalinen ilmoittaminen, digitaalinen mainonta, digitaalinen viestittäminen) Koska Digital Signage on hyvin laaja käsite ulottuen stand-alone esitysratkaisuista suuriin verkotettuihin (LAN/WAN) mediaprosessorijärjestelmiin, on syytä paneutua hieman niihin tarpeisiin ja ongelmiin, joita tyydyttämään on luotu varsin runsaslukuinen joukko erilaisia ohjelmistoja ja laitteita. On myös ymmärrettävä, että ei ole olemassa yhtä DS-sovellusta joka sopisi kaikkiin tarpeisiin. Jokainen erityistarve vaatii näköisensä teknisen ratkaisun. DS-järjestelmää voidaan lähestyä teknisistä lähtökohdista tai sitten katsoa sitä käyttäjän ja kohderyhmän tavoitteista ja tarpeista käsin. Käytettävän teknologian kannalta katsoen Digital Signage-järjestelmät voidaan karkeasti ryhmitellä kolmeen päälohkoon (º): 1. Mediaprosessorit (tallennetun median toistimet) 2. PC-pohjaiset Digital Signage-sovellukset 3. Integroidut Digital Signage-laitteet (PC+DS-ohjelmistot) Vaikka teknisen ratkaisun valitsemiseen vaikuttavat DS-esitysjärjestelmän koko ja laajuus, sekä tietysti hankinta-, asennus- ja käyttökustannukset, vaikuttaa lopulliseen päätöksentekoon vahvasti se minkälaista DS-sisältöä on tarkoitus esittää ja miten kokonaisjärjestelmää aiotaan hallita ja ylläpitää. On tärkeää jo tässä vaiheessa eritellä minkälaista sisältöä tullaan järjestelmässä pääsääntöisesti esittämään, onko se valmista videomateriaalia, vai tarvitaanko reaaliaikaista kuvaa TV:stä tai kameroista. Koostuuko käytettävä materiaali ehkä PowerPoint esityksistä, JPEG-still-kuvista, Flash-animaatoista, Web-sivuista, RSS-syötteistä, Word-dokumenteista tai pelkästä ascii-tekstistä. Vai halutaanko peräti esittää yhdistelmää näistä kaikista eri mediatyypeistä. Myös varsinaisen DS-mediasisällön tuottamiseen kannattaa kiinnittää riittävästi huomiota, tehdäänkö sitä itse vai tilataanko joltain ulkoiselta tuottajalta. Kuka organisaatiossa vastaa DS-järjestelmän ylläpidosta ja esitysmateriaalin päivittämisestä. Miten järjestelmän tekninen ylläpito ja huolto on ajateltu toteuttaa. Kaikki nämä seikat yhdessä määrittelevät ne reunaehdot, joiden puitteissa Digital Signage-järjestelmää voidaan lähteä suunnittelemaan ja toteuttamaan. Yksinkertaisimmat Digital Signage-järjestelmät perustuvat ns. Solid State-mediaprosessorihin, jotka on useimmiten mekaanisesti integroitu näyttölaitteisiin. Niiden pääasiallisena tehtävänä on toistaa digitaalista videota, äänellä tai ilman, sekä still-kuvia, yhtäjaksoisesti, päivästä toisen ja ilman häiriöitä. Tällaiset järjestelmät ovatkin oikein suunniteltuina erittäin luotettavia ja helppokäyttöisiä ja niitä voi useimmiten hallita keskitetysti LAN- tai WAN-yhteyden ylitse. Merkillepantavaa on myöskin, että solid-state mediaprosessorit on nimenomaan suunniteltu ja rakennettu tällaiseen raskaasen käyttöön ja siten vastaavat jatkuvan 24/7/365-ammattikäytön vaatimuksiin luotettavuuden, helpon hallittavuuden ja matalien käyttökustannusten osalta. Laitteet perustuvat yleensä RISC-tyyppiseen teollisuustietokoneeseen ja integroituun, ei-pc-pohjaiseen käyttöjärjestelmään. Rakenne on myös mekaanisesti luja ja ne noudattavat jotain ammattimaista asennustapaa (esim. VESA). Joissain tapauksissa halutaan kuitenkin esittää laajempaa mediavalikoimaa ja reaaliaikaista tietoa ulkoisista ohjelmalähteistä. Halutaan ehkä noutaa XML-tekniikalla dynaamisesti muuttuvaa dataa ulkoisista tietokannoista, tai kenties liittää esityksiin elävää kuvaa kameroilta tai TV-virittimeltä. Samalla voidaan haluta yhdistellä näitä mediatyyppejä vaikkapa web-sivujen tai PowerPoint-esitysten kanssa. On selvää, että nämä vaatimukset edellyttävät huomattavasti monimutkaisempaa teknistä ratkaisua kuin pelkkää mediaprosessoria.
Miten nämä vaihtoehdot on sitten nähtävä DS-sisällöntuotannon kannalta? Milkäli pääosa esitettävästä materiaalista koostuu kaupallisista tai epäkaupallisista videoleikkeistä ja mainoksista (vrt. ostos-tv ), ja uuden sisällön koostaminen mediaprosessoreille sopivaan videoformaattiin (MPEG) erilaisesta alkuperäismateriaalista (kuvista, animaatiosta, efekteistä, audiosta) on lähes päivittäistä toimintaa, niin hyvin suunniteltu ja huolella valittu Solid State-mediaprosessorijärjestelmä on erittäin käyttövarma ja helposti ylläpidettävä, edullinen vaihtoehto. Tällaisen järjestelmän rajoituksena on kuitenkin mediaprosessorien kyvyttömyys hyödyntää nopeasti muuttuvaa dynaamista dataa ulkoisesta lähteestä. Mutta niitä ei lähtökohtaisesti ole siihen suunniteltukaan. Jos DS-esityssisältö kuitenkin koostuu laajalti jo olemassaolevasta PC-pohjaisesta materiaalista (tiedostomuotoja esim. PPT, DOC, PDF, SWF), reaaliaikaisesta videokuvasta, XML-datan tuomisesta ulkoa ja liittämisestä jatkuvasti pyörivään esitykseen, on ratkaisuksi valittava toisenlainen tekninen toteutus. Näitä ovat esimerkiksi puhtaasti ohjelmistopohjaiset (proprietary) Info-esitysjärjestelmät, jotka edellyttävät toimiakseen tavallista PC-mikrotietokonetta käyttöjärjestelmineen (Win, Mac) sekä asiaankuuluvine MediaPlayer-lisäsovelluksineen (plugin). Haittapuolena on PC-teknologian haavoittuvuus (esim. virukset) sekä käyttöjärjestelmien ja MediaPlayersovellusten jatkuva päivitystarve (service pack, upgrade). Tällainen ratkaisu edellyttää järjestelmän käyttötuelta paljon enemmän, lisäten näin järjestelmän kokonaiskäyttökustannuksia. Samoin vikatiheys on merkittävästi suurempi kuin ei- PC pohjaisilla, Solid State-mediaprosessoreilla. Kolmas vaihtoehto on sitten integroitu, PC-pohjainen Digital Signage all-in-one-box -esityslaite, jossa on sisäänrakennettuna ja laitteelle valmiiksi optimoituna kaikki tarvittavat ohjelmasovellukset, sopivat näytönohjainmet, ym. Tällaisia DS-boxeja hallitaan tyypillisesti selainkäyttölittymällä, jonka avulla luodaan kaikki ajastukset ja soittolistat, valitaan mediatyypit, integroidaan reaaliaikaista videokuvaa tai TV-ohjelmaa, muodostetaan keskitetysti hallittu DSverkko, jne. Näissäkin laitteissa on jonkin verran ohjelmistojen päivitystarvetta, mutta niiden vikatiheyden pitäisi olla selvästi matalampi kuin puhtaasti PC:n päälle rakennetuilla ratkaisuilla, kiitos voimakkaasti modifioidun laiterakenteen ja teollisuustason käyttöjärjestelmän (usein sovellettu Linux). Haittapuolena on laitteiden suhteellisen korkea hinta. Mediaprosessoreiden tekniikkaa hieman yksityiskohtaisemmin Mediaprosessorit ovat pääsääntöisesti valmiiksi tuotetun ja tallennetun median toistimia, jotka mekaanisesti integroidaan näyttölaiteeseen. Tämä on helppoa ja nopeaa niiden kompaktin koon ja vakiokiinnityksen (esim. VESA) ansiosta. Mediaprosessorit ovat täysin äänettömiä ja kuluttavat virtaa tyypillisesti vain kymmenesosan siitä, mitä vastaavat PC-pohjaiset vaihtoehdot kuluttavat erittäin merkittävä seikka, kun järjestelmässä saattaa olla kymmeniä tai jopa satoja laitteita jatkuvassa päivittäiskäytössä. Solid State-mediaprosessorien massamuistina toimii standardi Compact Flash-muistikortti, jossa maksimi tallennuskapasiteetti on 4GB (4000 MB). DS-median päivitysvaihtoehdot ulottuvat CFmuistikortista ja USB-tikusta lähiverkon tai Internetin kautta tehtäviin päivityksiin. Laitteet voivat toimia täysin itsenäisesti (stand-alone) tai ne voidaan liittää osaksi laajempaa, keskitetysti hallittua DS-esitysjärjestelmää (LAN/WAN). Käyttöliittymänä toimii yleisimmin web-selain. Sisällönhallinta voidaan toteuttaa laitekohtaisella etäpäivityksellä tai erityisellä DS-mediapalvelinsovelluksella (Adfotain Central Management Server MZ). Mediaprosessorien etähallintaa voi myös hankkia maksullisena verkkopalveluna. Valittu ratkaisumalli vaikuttaa merkittävästi esitysjärjestelmän kokonaiskustannuksiin. Joissain tiloissa, jos esityslaitteet sijaitsevat lähellä toisiaan, voidaan DS-esityssisällön päivitys hoitaa yksinkertaisesti CF-korttia vaihtamalla. Jos järjestelmä on kuitenkin laaja, sijaiten eri tiloissa ja mahdollisesti eri kerroksissakin, on verkon kautta tapahtuva päivitys tietenkin ainoa järkevä ratkaisu. Tässä taas korostuu oikeaoppisen suunnittelun tärkeys. Esimerkkeinä 100 % Solid State-mediaprosessoiresta mainittakoon IAdean mallit CMP-100 (stand-alone), NMP 200 ja HMP-505 (LAN/WAN).
PC-ohjelmistopohjaiset Digital Signage ratkaisut (perinteiset Info-esitysjärjestelmät) Tietyissä tilanteissa vaaditaan Info-esitysjärjestelmältä kuitenkin edistyneempiä ominaisuuksia, tukea PC-pohjaisille ohjelmille ja mediasoittimille, sekä mahdollisuus esittää reaaliaikaista dataa ja elävää videokuvaa, joko kamerasta tai digitaalisesta TV-virittimestä. Kun mediaprosessoreiden tyypillinen tiedostomuoto on MPEG2 ja MPEG4, niin PCpohjaisissa järjestelmissä voidaan hyödyntää esim. streaming videoteknologiaa, HTML-sivuun upotettuja dynaamisia XML-linkkejä (tietokantahaut) sekä RSS-syötteitä. Useimmiten dedikoidut DS-ohjelmistot mahdollistavat näyttöruudun jakamisen myös moneen eri lohkoon (zone), joissa voidaan samaan aikaan esittää useita erilaisia mediaformaatteja. Tämän tyyppiset ratkaisut perustuvat aina erillisiin koostamis- ja ajastusohjelmistoihin sekä niiden ohjelmistopohjaisiin mediasoittimiin, kuten esim. Avidea Infochannel Workshop, ja ne edellyttävät tietenkin normaalia PC-keskusyksikköä lähettävässä sekä vastaanottavassa päässä. Massamuistina käyttöjärjestelmälle ja sovelluksille toimii nopea ja iso kiintolevy. Pääasiallisella sovellusohjelmalla hoidetaan järjestelmän hallinta, sekä DS-median lähettäminen verkon kautta Player- PC-koneille. Yleensä tällaisten sovellusten kustannukset ovat riippuvaisia haluttujen esityskanavien määrästä, joskus taas lisenssimaksut koskevat yksittäisiä Player-clienttejä. Kustannusrakenne onkin parasta selvittää jo suunnitteluvaiheessa sekä myös hahmottaa miten järjestelmän mahdolliset lisätoiminnot (streaming video, tms.) tai mahdollinen myöhempi laajennus lisäävät hankintakustannuksia. Joka tapauksessa PC-pohjaisten ratkaisujen käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat selvästi korkeammat kuin pelkkiin mediaprosessoreihin perustuvissa järjestelmissä. Mm. käyttöönottovaihe on huomattavasti aikaa vievämpää PC-pohjaisissa ratkaisuissa, koska jokaiseen hankittuun PC-koneeseen joudutaan erikseen asentamaan kaikki tarvittavat sovellusohjelmat, päivityspaketit, pluginit, konfiguroida laitteet verkkoon sopiviksi, jne. Ei kannata myöskään unohtaa tällaisten kehittyneiden esitystyökalujen vaatimaa käyttökoulutusta, jota välttämättä tarvitaan, jotta järjestelmästä saadaan irti kaikki se hyöty mitä on tavoiteltukin ja mistä myös maksetaan. Missään tapauksessa ei tulisi suunnittelussa ja hankintapäätöksessä sortua maksimien tarjoamiseen ja ostamiseen tämä ei lopultakaan ole laitetoimittajien, integraattoreiden eikä asiakkaankaan etu. Oikea ratkaisu kuhunkin tarpeeseen!
Keskittyminen oleelliseen tuo paitsi kustannussäästöjä, myöskin kilpailuetua niin myyjille kuin ostajillekin, maksimaalisen luotettavuuden ja kohtuullisten ylläpitokustannusten muodossa, sekä - ennenkaikkea - varmistaa halutun viestin perillemenon kohderyhmälleen. Tästähän koko hommassa on kysymys. Digital Signage all-in-one-box DS-esitystekniikan Sveitsin armeijan linkkari? Viime aikoina on markkinoille tullut kolmas ryhmä Digital Signage-ratkaisuja, jotka sijoittuvat ominaisuuksiltaan ja kustannuksiltaan jonnekin kahden edellä esitetyn järjestelmätoteutuksen välimaastoon. Puhutaan erilaisista Digital Signage- Boxeista ( NetTopBox, OneBox, jne. ) joissa kaikki digitaalisen esittämisen tekniikka ja ohjelmistot on integroitu yhteen dedikoituun, usein Linux-pohjaiseen PC-keskusyksikköön jo tehtaalla. Laitteet tarjoavat nopeamman asennuksen ja helpomman tavan luoda laajempia DS-esitysjärjestelmiä, ja niissä on mukana riittävät työkalut digitaalisen median hallintaan. Ne tukevat monia eri tiedostomuotoja ja niihin voidaan usein integroida myös digi-tv- tai streaming videolisämodudeita sekä vastaavia ohjelmasovelluksia. Massamuistina käyttöjärjestelmälle ja sovelluksille toimii nopea 50-80 GB:n kiintolevy. Koska kaikki PC-pohjaiset laitteet tuottavat reippaasti lämpöä on niissä oltava tehokkaat puhaltimet, joten nämä laitteet eivät ole täysin äänettömiä, kuten Solid-State mediaprosessorit (vaikuttaa asennustapaan). Monissa DS-Box tyyppisissä ratkaisuissa on mahdollista käyttää hyväksi esim. standardia HTML-sivunkuvauskieltä sekä erilaisia appletteja ja scriptejä edistyksellisten lisäominaisuuksien tuottamiseksi. Integroidut ohjelmistot mahdollistavat näyttöruudun jakamisen useampaan eri lohkoon (zone), joissa voidaan yhtäaikaa esittää useita erilaisia mediatyyppejä. DS-Box -ratkaisuissa saadaan kustannussäästöä asennusvaiheessa, koska kaikki sovellukset on valmiiksi tehtaalla asennettu. Ja koska laitteet on pyritty optimoimaan Digital Signagekäytön vaatimuksiin, voidaan olettaa että ylläpitokustannuksetkin jäävät pienemmiksi, kuin tavallisilla PC-pohjaisilla ratkaisuilla. Rakenteesta johtuen DS-Boxien hankintahinta on suhteellisen korkea, joten niiden käyttö soveltuu parhaiten pienehköihin DS-esitysjärjestemiin, joissa kuitenkin vaaditaan runsaasti edistyksellisiä ominaisuuksia. Hi-Definition-näyttötekniikka valtaa markkinoita miten se vaikuttaa DS-esitysjärjestelmien suunnitteluun On tosiasia, että ajan kuluessa näyttölaitteiden erottelukyky kasvaa. Kotikäyttöönkin tarkoitetut näyttölaitteet tukevat nykyään jonkin asteista teräväpiirtoa kuten 720p ja 1080i. Ammattitason näytöissä HD on jo itsestäänselvyys. Edullisimmat ja kompaktit mediaprosessorit on tehty näyttämään standarditason videokuvaa vastaten suunnilleen DVD-kuvan laatua, resoluutiolla 480p. Tämä on kuitenkin aivan riittävä tarkkuus, kun ottaa huomioon niiden tyypillisen käyttöalueen esim. myymälämarkkinoinnissa. Sitäpaitsi suurin osa olemassaolevasta alkuperäissisällöstä (mainosvideot ym.) on tuotettu tällä standardiresoluutiolla, eikä sen esittäminen HD-tason laitteella mitenkään paranna lopputulosta. Silti tarjolla on jo nyt HD-tason mediaprosessoreita ja DS-Boxeja jotka tukevat näyttöresoluutioita 720p, 1080i ja jopa 1080p. Esimerkiksi IAdean HMP-500 mediaprosessori pystyy näyttämään 720p natiiviresoluution HD-teräväpiirtokuvaa. Ero standardivideon laatuun on merkittävä, edellyttäen että käytettävissä on todellakin HD-tason alkuperäsimateriaali. HD-tason videokuva piirtyy lähes veitsen terävänä, joten sitä voi mainiosti katsella lähietäisyydeltäkin. HD-piirtokyvystä on etua myös silloin kun kuvaruutu on jaettu useampiin lohkoihin (zoneen). HD-materiaalin huomattavasti suuremman muistitilan tarpeen vuoksi HD-tason mediaprosessorit on pääsääntöisesti varustettu nopealla 50-100GB kiintolevyllä. Tällöin on tingitty hieman luotettavuudesta paremman kuvanlaadun eteen. Toisaalta, jos käyttö on nopeatempoista myymälämarkkinointia niin yksittäisten videoleikkeiden kesto on vain muutamia minuutteja. Tällöin voidaan edelleenkin käyttää 100% Solid State ratkaisua CF-massamuistilla ja säilyttää maksimaalinen käyttövarmuus (IAdea HMP-505) Kuvaruudun jakaminen useampiin lohkoihin - vaarana infoähky tai viestinnän tehon heikkeneminen Edistyksellisemmät mediaprosessorit, PC-sovellukset sekä DS-Boxit mahdollistavat näytön jakamisen useampiin lohkoihin, jotkut jopa rajattomasti. Kuitenkin näytön osittaminen täysin vapaasti on harhakuvitelma. Tämä mainostettu vapaus yleensä päättyy siihen kun on määritelty joko 4:3 tai 16:6 videoikkuna, alkuperäismateriaalin kuvasuhteen mukaisesti. Kaikki muut alueet on nimittäin sovitettava näyttöruudun reunojen ja videoikkunan väliin jäävään tilaan. Jos
esim. asetetaan ruudun alareunaa juokseva RSStekstisyöttö, jää jäljelle tietyn kokoinen kaistale johon kaikki muu, esim. graafinen materiaali (kuvat, kaaviot jne.) on erikseen sovitettava. Vaikeuksia tulee viimeistään silloin, jos halutaan kapeahkoon pystykaistaan tuoda vaikkapa PowerPoint- esityksiä jotka on aiemmin luotu yleiskäyttöisiksi. Huomaamme nopeasti, että maltti on valttia tässäkin. Kuvaruudun osittaminen vaatii alkuperäistä DS-mediaa tuottavalta taholta paljon enemmän työtä ja se tietenkin lisää sitä mukaan järjestelmän käyttökustannuksia. On myös olemassa havaintopsykologinen rajoitus sille, kuinka moneen lohkoon kannattaa yksi Digital Signage-ruutu käytännössä jakaa. Ihminen kun ei pysty seuraamaan kovin montaa erilaista informaatiolähdetta samanaikaisesti. Tämä puolestaan heikentää tuotetun erilaisen promotionaalisen viestin läpäisykykyä. Tekniikka ei tässä tuo rajoitusta, mutta ei ole mitään järkevää syytä tuottaa sellaista digitaalista viestintää joka ainoastaan johtaa vastaanottajassa pahenevaan infoähkyyn. Määrä kun ei korvaa laatua. Tehokas Digital Signage-ratkaisu ottaa aina huomioon myös vastaanottajan näkökulman Digital Signage-teknologia on kehitetty, jotta voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti välittää nykyaikaista multimediapohjaista sisältöä, sekä kaupallista että ei-kaupallista. Tärkeintä on viestin läpäisykyky, ja miten se saavuttaa halutun kohderyhmän. Digital Signage-järjestelmän suunnittelussa on lähdettävä liikkeelle tästä perustotuudesta, eikä suinkaan kasaamalla yhteen kaikkia mahdollisia teknisiä maksimeja. Enemmän ei ole tässä yhteydessä parempi. Muutama esimerkki valaiskoon asiaa. Myymälämarkkinointi pikkuputiikista kauppakeskukseen: esitykset ovat pääasiallisesti ostos-tv tyyppisiä lyhyitä videoleikkeitä, joita toistetaan esityslistan mukaan automaattisesti koko päivän. Liikkuva kuva ja siihen liitetty grafiikka sekä äänitausta on erittäin tehokas mediayhdistelmä. Kyseessä ovat tyypillisesti tuoteproomotiot, joita keskiverto asiakas jää katsomaan vain lyhyeksi hetkeksi. Silti tällaiseenkin DS-esitykseen voidaan tarpeen vaatiessa tuoda nopeasti esim. valmiita hälytysohjeita mahdollisen vaaratilanteen varalle. Koska tavoitteena on saada yksittäisen asiakkaan koko huomio haltuun tuona lyhyenä hetkenä, ei kannata lisätä DS-esitykseen turhia elementtejä. Seurauksena olisi vain viestinnän tehon lasku. Varsinkaan tähän tilanteeseen ei sovellu ositettu DS-näyttöruutu, jossa myymälän oman viestin ohella kilpailee jokin muu (ehkä kiinnostavampi) media, kuten RSS-uutissyöte tai ulkopuolinen websivu. Digital Signage-järjestelmän haltija haluaa tässä tilanteessa nimenomaan kohderyhmänsä jakamattoman huomion. Tilanne voi kuitenkin olla toisenlainen esim. lentokentällä tai jossain odotustilassa. Tällöin digitaalisella viestinnällä on samanaikaisesti useampia eri tavoitteita. Koska odottavan aika on aina pitkä, on sopivaa esittää jaetun ruudun yhdessä lohkossa esim. elokuvia tai viihdeohjelmia ajankuluksi. Toisaalta lentoaseman eri palveluntarjoajat saavat tässä hyvän tilaisuuden esittää omia mainosspottejaan ja pikkuilmoituksia toisessa lohkossa. Koska monet ihmiset arastelevat lentämistä, ei ehkä ole viisasta kuitenkaan laittaa tähän yhteyteen RSS-uutissyötettä, joka jatkuvasti tarjoaa mm. katastrofiuutisia. Sen sijaan pikkutiedotuksia kuten aikataulumuutoksia ja tapahtumatietoja kannattaa kyllä tuoda kokonaisuuteen mukaan, jolloin asetelma toimii myös realiaikaisen tiedon välittäjänä. Kohderyhmän tunteminen ennalta on erinomaisen tarkeää sillä se voi vaikuttaa jopa lopullisen DS-järjestelmään mekaaniseen asennukseenkin. Ajatellaanpa tilannetta, jossa kohderyhmänä ovat pienet lapset (leikkitilat, lastenlääkärin vastaanotto, lelukauppa tms.). Tällöin vastaanottajan fyysinen koko (lapset ovat pieniä) voi määrittää miten korkealle tai matalalle näyttölaite voidaan sijoittaa, tarvitaanko laitteelle suojakuori ja jos sitä todennäköisesti katsotaan hyvin läheltä, niin olisiko tällöin HD-resoluutio ratkaisu paras. Lapsen huomiokyvyn kannalta ruudun ositus ei useimmiten ole toivottavaa, vaikka se oliskin teknisesti mahdollista, kuten voimme helposti ymmärtää.
Yleisesti ottaen eri mediatyypit soveltuvat eri tavoin digitaaliseen ilmoittamiseen tai mainontaan. Esimerkiksi ukoisen websivun liittäminen esitykseen on jossain määrin ongelmallista. Ensinnäkin, toisin kuin tietokoneen ääressä, katsojalla ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa navigointiin HTML-sivuilla sisältöä on siis jollain tavalla kontrolloitava järjestelmästä päin. Toisaalta ulkopuolisen tahon luomat web-sivut voivat muuttua lennossa kun kyseinen tiedon tarjoaja päättää muuttaa sivujensa sisältöä, rakennetta tai osoitetta. XML-tekniikan avulla voidaan toki upottaa ulkoista tietoa johonkin vakioon www-sivuun (vaikkapa pörssikursseja tms.). Kuten sanottu, tällaisen median käytettävyys riippuu vahvasti siitä mikä on kulloinenkin esitystilanne ja -paikka, sekä ketkä kuuluvat tämän viestinnän kohderyhmään. Digital Signage siirtymässä avoimeen standardiin Tähän päivään saakka kaikki Digital Signage-ratkaisut ovat perustuneet kunkin valmistajan omaan, muilta suljettuun teknologiaan. Kullakin valmistajalla on ollut oma laitealustansa, käyttöjärjestelmänsä sekä sovellusohjelmistot. PC-pohjaiset järjestelmätkin ovat hyvin pitkälle viilattuja kokonaisuuksia ja ovat kyseisen valmistajan omien ohjelmistoratkaisujen johdosta täysin yhteensopimattomia muiden valmistajien ratkaisujen kanssa. Tämä tosiseikka on pakottanut tähän asti asiakkaat sitoutumaan yhteen suljettuun järjestelmään, ja se on samalla pitänyt alan hintatason korkeana, sekä tästä johtuen laitteiden kysynnän suhteellisen matalana. Ensimmäisenä DS-teknologiavalmistajana IAdea Corporation on esitellyt kaikille sovelluskehittäjille ja integraattoreille avoimen standardin mediaprosessorin XMP-300:n. Kuten laitteen koodikin vihjaa, kyseessä on maailman ensimmäinen SMIL-pohjainen mediaprosessori, joka siis tukee avointa, kansainvälistä XML-kielen SMILsovellusta (Synchronized Multimedia Intergration Language / W3,1998). SMIL-standardia tukevat jo nyt suuret ohjelmistovalmistajat kuten Adobe, Apple, Microsoft ja Real Networks. XMP- 300 on HD-tason mediaprosessori (MPEG2 / 720p), joka tulee myyntiin vuodenvaihteessa 2009. On siis kaikki syyt olettaa, että avoimen SMIL-standardin mukaiset mediaprosessorit tulevat mullistamaan Digital Signage-markkinat aivan lähitulevaisuudessa. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Pekka Vaartela MediaSolution Group
DS-järjestelmien vertailutaulukko(º) DS-järjestelmän Stand-Alone Integroidut PC-pohjaiset tyyppi >>> Mediaprosessorit DS-laitteet DS-sovellukset Peruskomponentit Järjestelmähallinta Helppokäyttöisyys Pääasialliset edut Esitysohjelmistot integroitu laitteisiin, keskitetty hallinta verkon kautta (palvelinsovellus) Sovellusohjelmisto tai webselain Helppo päivitys ja ajastus selaimen avulla Luotettavuus, edullisuus ja hyvä skaalautuvuus Pääasialliset puutteet Rajoitetut ominaisuudet, puhdas mediatoistin, ei dynaamista tai on-line sisältöä Optimaalinen koko n. Asennuksen ja käytön vaativuusaste Sisällöntuotanto Sisällönhallinta, laitteiden ja näyttöjen ohjaus samassa laitteessa Yleensä web-selain / HTML Helppokäyttöinen, mutta hallittava paljon ominaisuuksia Monipuoliset ominaisuudet yhdessä laitteessa, mahdollisuus integroida ulkoista dataa (XML) Keskitetty hallinta vaikeampi, sidoksissa laitteiden eritasoisiin ominaisuuksiin (master/slave) Erilliset ohjelmistot ja laitteet esityksiin, sisällönhallintaan ja ajastukseen Valmistajan oma Win/Mac sovellusohjelmisto Edellyttää koulutusta sovellusohjelmiston käyttämiseen Monipuolisuus, joustavuus ja yksilöllinen räätälöinti asiakkaan tarpeiden mukaisesti Monimutkaisuus ja korkea hinta, edellyttää paljon järjestelmätukea, heikoin luotettavuus (PC-alusta) 1 1000 yksikköä 1-50 yksikköä 1-30 yksikköä Matala laitteita yksittäin hallittaessa, keskinkertainen verkon kautta (LAN/WAN) hall. Standardeilla (Win, Mac) ohjelmistotyökaluilla, täyden näytön esitys tai ruudun ositus, konversio MPEG-formaattiin Yleensä matala, normaali asennus ja käyttö (ominaisuuksien muokkaus vaikeaa) Laitteissa valmiina tarvittavat sisällönkäsittelysovellukset, tuonti ulkopuolelta standardiformaatissa Korkea, edellyttää koulutettua asennus- ja käyttöhenkilöstöä, jatkuva tukitarve Erillinen sisällönhallintasovellus, joka tukee standardeja tuotantoformaatteja Kokonaiskustannukset Tyypillinen sovellusalue Yksinkertaisen rakenteen ansiosta erinomainen hinta-laatusuhde Digitaalinen mainonta liikkeissä, info-kanavana kun sisällön päivitystarve on vähäinen Edullinen ratkaisu, kun tarvitaan paljon ominaisuuksia Info-kanavana julkisissa tiloissa, kun sisällön päivitystarve on jatkuva tai reaaliaikainen Kallein, räätälöitävä vaihtoehto vaativiin sovelluksiin Laajat info-järjestelmät eri käyttöön, liitännät ulkoisiin tietokantoihin ja ohjelmalähteisiin Lähteet: (º) Minson Chen, ( CEO / AGNPRO ) : White Paper Vol IV, Issue 2. The Digital Signage Vendor Marketplace: Choosing The Right Tool For The Right Job. White paper Vol IV, Issue 4. Making Smart Technology Decision for Cost Effective Digital Signage Solutions (¹) Bob Rosenberg, ( PM / AGNPRO ): White paper Vol IV, Issue 3. High-Definition Video Digital Signage Deployment: What Every Integrator and User Needs to Know (²) Deric Wang, ( PM / IAdea Corporation): Presentation at the Open Digital Signage Forum, 05.05.2008 Computex Taipei (TWTC). World s First Open Standard Digital Signage Player: IAdea XMP-300 / SMIL EP-Engineering Oy MediaSolution Group PL115, 01801 Klaukkala p. 09-8795639, fax 09-879 5448 www.mediasolution.fi, info@mediasolution.fi