Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke

Samankaltaiset tiedostot
Oppimateriaalin laatu

Sisällönhallinnan menetelmiä

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa

Eero Hyvönen. Semanttinen web. Linkitetyn avoimen datan käsikirja

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1

MALog-projekti kehittää oppimateriaalia matemaattiseen logiikkaan. Insinöörikoulutuksen foorumi

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto

Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)

Ensi askeleet semanttiseen webiin: tuotantoprojektin kokemuksia

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Käyttöoikeuksien metatieto

Ctl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15

Automaattinen semanttinen annotointi

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

XML / DTD / FOP -opas Internal

Opinto-oppaiden rakenteistaminen JY:ssä

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

Opetusteknologian standardoinnin tilanne. Antti Auer

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

XML Finland seminaari : Office 2007 XML dokumenttituotannossa

Metatietojen merkitys tiedonhallinnassa

Mikä on semanttinen web?

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot

KÄYTTÖOHJEET PERUSTEET SANASTOA KIRJAUTUMINEN OPETUKSEN TYÖTILAT. Kopan osoite koppa.tampere.fi

MichaelPlus. Hankkeen esittely Mikael Vakkari Suunnittelija MichaelPlus hanke

Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on?

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

5 Verkkopalvelun sisällön hallinta

Paikkatietotuotteen määrittely

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki Antti Auer

Yhteentoimivuusalusta ja sen hyödyntäminen kuntien/maakuntien taloushallinnossa Petri Tenhunen, VRK

Koulutustarjonta Osaamisen isen ja siv ja isty siv kse isty n parhaaksi a

OpasOodi. Ilmari Hyvönen Opiskelijarekisteri

TYPO3 - Open Source Enterprise CMS

MetaEdit+ -ohjelmiston soveltuvuuden arviointi

1. Lähtökohta ja taustat

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta

Oppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Opetusteknologiayksikkö Turun yliopisto

Finton jatko vuosina

MemoX-sovellus Informaatioteknologian tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002

KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa

Kim Viljanen

IPR ja DRM. Määritelmät

VYPEdit verkkosivualusta SVY-toimijoille

W3C ja Web-teknologiat

Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1

XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa

Virtuaaliammattikorkeakoulu

IPR ja DRM. Eetu Luoma Dr.Elma projekti TKTL, Jyväskylän yliopisto

Paikkatietojen tietotuotemäärittely

IFC:n tilanne ja tuotetiedon elinkaaren hallinnan prosessi

VirtuaaliAMK Suoltoveden tarkkailunäytteenotto > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Luento 12: XML ja metatieto

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Erilaisia käyttöliittymiä v.0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Metatiedot lainsäädäntötiedon hallinnassa

Yhteentoimiva.suomi.fi - palvelukokonaisuuden ja työkalujen esittely

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vetokoe v.0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

12 Dokumenttiluokan toteuttamisesta

Paikkatietojen tietotuotemäärittely

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

UML-kielen formalisointi Object-Z:lla

Muusa ja KDK:n asiakasliittymä

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

Verkkojulkaisualusta Moniviestin.

Oppimateriaalin standardit ja taksonomiat

Tieto matkaa maailmalle

Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

CLT131 Korpusten käsittely Viides luento

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Varför behöver man brandmurar? V. 1.0 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

ONKI SKOS Sanastojen ja ontologioiden julkaiseminen ja käyttö Asiasanaston muuntaminen SKOS muotoon: case YSA

Tietokoneavusteisen oppimisen järjestelmien komponentit

Nelli-portaali ja verkko-oppimisympäristöt

Verkko-opetuksen suunnittelumalli

JHS XML suositus. XML Finland tapahtuma Mikael af Hällström ylitarkastaja, Verohallinto JHS XML työryhmän vetäjä

Metodiopetuksen tuki verkossa: menetelmäopetuksen tietovaranto

Metatietojen merkitys tiedonhallinnassa

Semanttisen webin käyttöliittymäratkaisut. Tiedonhallinta semanttisessa webissä Osma Suominen

ARTIVA-seminaari

Verkko-opetuksen suunnittelumalli

Tieto- ja viestintäavusteisen opetuksen mahdollisuuksia osaamisen kehittämisessä

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML

Semanttisen Webin mahdollisuudet yrityksille

Suomalainen lainsäädäntöprosessi ja sen metatiedot

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.

TVT- OPETUSHARJOITTELUSSA Markku Lang

Portaalit. HT Antti Auer TieVie-kouluttajakoulutus Jyväskylä

VirtuaaliAMK Työasemakäyttöliittymien suunnittelu > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

TSV:n palvelut verkkojulkaisemisessa. Sari Lehtinen Julkaisu- ja verkkopalvelut

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present)

IDEASTA TUOTTEEKSI: Suunnittelu, toteutus, testaus, tuotanto

Transkriptio:

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke

Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects ), joista koostetaan kokonaisuuksia ( opintojaksoja ) Dokumentin sisäinen rakenteistaminen XMLkielen avulla Rice Universityn Connexion s-projektissa on kehitetty rakenteisen oppimateriaalin Rhaptostuotanto- ja julkaisuympäristö, joka tukee molempia tasoja Sekä sisältö että ohjelmisto vapaassa jakelussa http://cnx.rice.edu/

Oppimisaihiot Oppisaihiolla (vastaa termiä 'Learning Object') tarkoitetaan oppimateriaalin palasta tai toiminnallista elementtiä (esim. simulaatio), jota voidaan käyttää eri yhteyksissä Uudelleenkäytettävyys ja muokattavuus sisältyy oppimisaihion ideaan Jokaisella aihiolla on identiteetti (ID) Ideaalitilanne: aihiot kuvataan metatiedolla, jolloin kuvausten perusteella voidaa hakea aihiopankeista ('repository') ja liittää osaksi erilaisia opetus- ja opiskeluprosesseja

Aihiosta kurssin osaksi Annotaatiot Metatietokuvaus -esim. Dublin Core -Learning Object Metadata Tekijänoikeusja käyttöoikeustieto Aihio Haku - esim. Nelli Asiasanastot -Taksonomiat -Ontologiat Opintojakso Aihioiden väliset relaatiot LMS LAMS CMS

Connexions ensimmäinen rakennetaso http://cnx.rice.edu/aboutus/tour/ http://rhaptos.org

Mitä dokumentin rakenteisuudella tarkoitetaan? WWW:n ongelma alun perin: HTML-kieli kuvaa esitystapaa, ei sisältöä Ongelman ratkaisuksi tarjottu XML-kieli: tyyli ja sisältö erotetaan toisistaan Bosakin ja Brayn klassikkoartikkeli (Scientific American 5/1999) Makes information self-describing - use tags that say what the information is, not what it looks like."

XML kieli, jolla luodaan kieliä XML ei sellaisenaan riitä on luotava kuvaus sallituista rakenne-elementeistä = uusi kuvauskieli DTD (Document Type Definition) kuvaa rakenteen elementit The purpose of a DTD is to define the legal building blocks of an XML document. Esimerkki MathML matemaattisen notaation kuvaamiseen verkossa tai BibTeXML bibliografisten viittausten tekemiseen Erilaisia XML-määrityksiä on tehty satoja erilaisiin tarpeisiin (esim. vaikkapa jalkapallo)

Connexions - CNXML CNXML on Connexions-hankkeessa tehty XML-kieli oppimateriaalin sisällön kuvaamiseen Voi sisältää MathML- ja BibTexML-elementtejä Yhteensä 21 sisältöelementtiä (v. 0.5) Ulkoasu luodaan tyylitiedostoilla Rakenteisuuden etuja: Ulkoasu rakenteen mukaan; esim. käsitteet voidaan nostaa esiin Elementeillä identiteetti Käsitteet ja viittaukset voidaan kytkeä sanastoihin ja bibliografioihin Käsitteiden välisten suhteiden ilmaiseminen

Tuotantoputki Materiaalin tuotantoprosessi kuvataan yleensä, vaiheina: sisällön suunnittelu, tekninen toteutus, testaus, julkaiseminen, ylläpito Rhaptoksen kaltaisissa ympäristöissä prosessi viedään tuotantoputkeen Vaiheet toteutuvat osin automaattisesti, esim. erillistä teknisen toteutuksen, testauksen tai julkisemisen vaihetta ei ole Ensimmäiseksi tehdään tekijänoikeussopimus, sitten täytetään metatieto, sen jälkeen voidaan tuottaa moduuli Moduulien välisten suhteiden määrittely Versiointi (ohjelmistokehityksestä tuttu CVS) Julkaiseminen sekä sähköisessä että painetussa muodossa (PDF muotoilu LaTex-kirjaston avulla) Tuotantoputkessa eri rooleja Moduulin tuottajan rooli Opettajan rooli koota moduuleista kurssi Reviewer-rooli, muokaajan rooli

Yhteenveto Rakenteinen oppimateriaali, XML tai semanttinen web eivät ratkaise verkko-opetusmaailman kaikkia ongelmia Rakenteinen tuottaminen on raskasta, varsinkin jos työvälineet (esim. XML-editorit) ovat hankalia Uusi editori (Etna) tekeillä;word-templaten käyttö jo nyt mahdollista Rhaptoksen kaltaiset tuotantoympäristöt avaavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia, sähköisen julkaisemisen kynnys madaltuu, annotointi ja review-menettelyt voisivat yleistyä, semanttisen webin teknolgoiat käyttöön jne. Myös tutkimusjulkaisemisen käyttöön?