Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustuksen käyttö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014 Jaana Jämsä Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 23/2015 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket i Norra Finland
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustuksen käyttö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014 5.11.2015 Jaana Jämsä ISSN-L 1798-8152 ISSN 1799-1072 (PDF) ISBN 978-952-5900-26-2 (PDF) Oulu 2015
KUVAILULEHTI Pohjois-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja x/2015 Tekijät Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue Jaana Jämsä Julkaisuaika 5.11.2015 Toimeksiantaja(t) Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustuksen käyttö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014 Tiivistelmä Tässä raportissa selvitetään kauden 2014 2015 harrastustoiminnan valtionavustuksen käyttöä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Raportissa myös verrataan tietoja aikaisempien vuosien tietoihin. Raportin tiedot on kerätty valtionavustusta saaneiden tiliselvitys- ja toimintaraporteista. Vuonna 2014 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto jakoi 67 hakijalle 185 000 euroa harkinnanvaraista valtionavustusta lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan. Vuonna 2014 vain neljässä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnassa ei ollut harrastustoiminnan valtionavustuksella järjestettyä toimintaa. Valtionavustuksella toteutettiin kaikkiaan lähes 600 kerhoa ja reilut 300 leiripäivää. Yhteensä kerhoille ja leireille osallistui 10 970 lasta ja nuorta. Suosituimmat kerhotyypit olivat liikunta-, monitoimi- ja kotitalouskerhot. Asiasanat Harrastustoiminta, valtionavustus, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ISSN (painettu) - ISBN (painettu) - ISSN (verkkojulkaisu) 1799-1072 ISBN (verkkojulkaisu) 978-952-5900-26-2 Kokonaissivumäärä 14 s. Kieli suomi Hinta Teksti Julkaisija Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Paino
Sisällysluettelo 1. TOTEUTUNUT HARRASTUSTOIMINTA VUONNA 2014... 5 2. AVUSTUKSEN SAAJAT... 6 2.1 Avustusten jakautuminen 7 2.2 Alueellisuus 8 2.3 Harrastustoiminnassa mukana olevat 9 3. KERHOTOIMINNAN SISÄLTÖ... 10 4. TILISELVITYS... 12
1. TOTEUTUNUT HARRASTUSTOIMINTA VUONNA 2014 Vuodesta 1999 alkaen valtion talousarvioon on varattu harkinnanvarainen määräraha lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan. Aluksi Oulun lääninhallitus, vuosina 2010 2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja vuoden 2014 alusta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston nuorisotoimi on jakanut määrärahan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan harrastustoiminnan järjestäjille. Tässä raportissa selvitetään kauden 2014 2015 harrastustoiminnan valtionavustuksen käyttöä Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa. Raportissa myös verrataan tietoja aikaisempien vuosien tietoihin. Raportin tiedot on kerätty valtionavustusta saaneiden tiliselvitys- ja toimintaraporteista, jotka tuli palauttaa aluehallintovirastoon 31.7.2015 mennessä. Yhteenlasketussa avustusten hakusummassa on tapahtunut hidasta kasvua aaltoliikkeen muodossa vuodesta 2004 lähtien (Kuva 1.). Vuonna 2014 avustusta myönnettiin puolet haetusta summasta kun vuonna 2004 avustusta myönnettiin noin 1/3 haetusta. 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Lasten ja nuorten paikalllisen harrastustoiminnan avustaminen 2002-2014 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Avustuksia haettu Avustuksia myönnetty Kuva 1. Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan avustuksen haettu ja myönnetty euromäärä 2002 2014. 5
2. AVUSTUKSEN SAAJAT Vuonna 2014 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto teki 67 myönteistä harrastustoiminnan valtionavustuspäätöstä, mikä on kahdeksan enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaksi hakijaa sai avustuksen käytölle jatkoaikaa vuoden 2015 loppuun asti joten niiden tietoja ei tässä raportissa ole. Kuvassa 2. on laskettu kuinka monen kunnan alueelle avustus on kohdistunut, joko niin että avustuksen on saanut kunta itse tai kunnassa sijaitseva yhdistys. Kuvasta nähdään että avustusta on kohdistunut vuosittain suurimpaan osaan alueen kunnista. Vuodesta 2006 kuntien määrä alueella on vähentynyt 13 kunnalla kuntaliitosten myötä. Vuonna 2014 avustusta saaneiden tahojen määrä lähti pieneen nousuun muutaman tasaisena pysyneen vuoden jälkeen. 80 70 60 50 40 30 20 10 Avustuksen saajien lukumäärä vuosina 2002-2014 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Avustuksen saajien lkm Kuntien lkm, joissa avustettuja toimintaa Kuntien lkm Kuva 2. Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan avustuksen saajien lukumäärä 2002 2014. 6 Aluehallintovirasto Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustuksen käyttö 2014
2.1 Avustusten jakautuminen 4H-yhdistykset ovat selvästi suurin avustuksen saajataho Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, vaikkakin niiden osuus on hieman laskenut vuodesta 2012 lähtien (Kuva 3.). Kuntien sekä kylä- ja vanhempainyhdistysten osuudessa ei ole tapahtunut juuri muutosta, mutta muiden yhdistysten osuus on hivenen kasvanut parin viimeisen vuoden aikana. Luokkaan muu yhdistys kuuluivat vuonna 2014 kolme urheiluseuraa, luonnonsuojeluyhdistys, monikulttuurinen yhdistys, partiolippukunta, yleishyödyllinen ihmisten hyvinvointia tukeva yhdistys sekä neljä muuta lapsia ja nuoria tukevaa yhdistystä. Avustuksen saajat; avustusten kappalemäärät ja osuus 2010 2014 100 % 90 % Kyläyhdistys Seurakunta Vanhempainyhdistys Muu 80 % 70 % Kunta 60 % 50 % 40 % 30 % 4H 20 % 10 % 0 % 2010 2011 2012 2013 2014 Seurakunta 0 1 1 2 3 Kyläyhdistys 2 1 1 1 2 Vanhempainyhdistys 2 3 2 3 2 Muu 9 6 7 9 11 Kunta 9 10 10 10 11 4H 36 36 37 34 38 Kuva 3. Avustuksen saajat, avustusten määrä ja jakautuminen eri toimijoiden kesken 2010 2014. 7
2.2 Alueellisuus Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla harrastustoiminnan valtionavustuksella järjestetty kerho- ja päiväleiritoiminta on siis ollut aina melko kattavaa. Vuonna 2014 vain neljässä alueen kunnista ei ollut harrastustoiminnan valtionavustuksella järjestettyä toimintaa (Kuva 4.). Siikalatvasta ja Paltamosta haettiin avustusta, mutta sitä ei myönnetty. Myöskään Hailuodossa ei lopulta ollut valtioavustettua toimintaa, sillä hakija perui saamansa avustuksen. Edellisvuoteen verrattuna uutena kerhotoimintaa järjestettiin Alavieskassa ja Siikajoella. Iissä, Paltamossa ja Pyhännällä toimintaa ei ole järjestetty viimeiseen viiteen vuoteen. Suurimmassa osassa kunnista valtionavustuksella rahoitettua toimintaa järjestivät 4H-yhdistykset. Osassa kuntia oli lisäksi kunnan tai muun järjestön pitämään toimintaa. Muutamassa oli jopa kaikkien kolmen eri tahon järjestämää toimintaa. Osassa kunnista avustusta saaneita toimijoita oli useita: Oulussa avustusta sai 9 hakijaa, Kajaanissa 6, Raahessa 6 ja Sotkamossa 4. Kerho- ja päiväleiritoimintaan osallistui yli puolet kunnan 9-15 -vuotiaista 16 kunnassa ja 7-18 - vuotiaista 6 kunnassa. On huomioitava, että sama henkilö on voinut tulla lasketuksi tilastoihin useamman kerran, jos hän on osallistunut useampaan kerhoon, jolloin luvut antavat todellisuutta hieman positiivisemman kuvan. Kuva 4. Kerhotoiminnan alueellisuus vuonna 2014. 8 Aluehallintovirasto Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustuksen käyttö 2014
2.3 Harrastustoiminnassa mukana olevat Arviot toimintaan osallistuvien määristä valtionavustusten jättöhetkellä ovat olleet useana vuonna toteumia alhaisempia ja niin myös vuonna 2014 (Kuva 5.). Toimintaan osallistuneiden lasten ja nuorten määrä on noussut tasaisesti vuoden 2012 piikkiä lukuun ottamatta. Valtionavustuksella toteutettiin kaikkiaan lähes 600 kerhoa ja reilut 300 leiripäivää (Kuva 6.). Yhteensä kerhoille ja leireille osallistui 10 970 lasta ja nuorta. Näistä tyttöjen osuus oli 52 % eli sukupuolet jakautuivat hyvin tasaisesti. 13 000 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Harrastustoiminnassa mukana olevien lasten ja nuorten arvioitu ja toteutunut lukumäärä 2005 2014 12 542 10 970 10 502 10 099 10 097 9620 9 605 8 085 7 831 7 333 6 525 6 039 5 631 5 516 4 675 4 945 4 513 4 522 4 818 4 854 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lasten ja nuorten arvioitu lukumäärä Toteutunut lasten ja nuorten lukumäärä Kuva 5. Harrastustoimintaan (ml. päiväleireihin) osallistuneiden lasten ja nuorten arvioitu ja toteutunut lukumäärä vuosina 2005 2014. Pidettyjen leiripäivien ja kerhojen lukumäärät sekä niihin osallistuneiden määrät 2010 2014 leriripäivien ja kerhojan lukumäärä 650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2010 2011 2012 2013 2014 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 osallistujien lukumäärä leiripäivät kerhot leireille osallistujat kerhoihin osallistujat Kuva 6. Leiripäivien ja kerhojen lukumäärät sekä niihin osallistuneiden lasten ja nuorten määrät 2010 2014. 9
3. KERHOTOIMINNAN SISÄLTÖ Päiväleireillä ja kerhoissa karttuvat lasten ja nuorten sosiaaliset ja liikunnalliset taidot sekä käden- ja arjen taidot. Niissä on mahdollista ilmaista itseään taiteen, musiikin tai vaikkapa teatterin keinoin. Voi seikkailla luonnossa, opetella hevosen hoitoa tai korjata mopoa. Toiminta ei vaadi jäsenyyttä eikä tähtää kilpailuun. Toiminta on lasten ja nuorten saavutettavissa niin ajallisesti kuin paikallisesti, ja on maksutonta tai maksut ovat kohtuullisia. Vaikka toiminta on rentoa vapaa-ajanviettoa, se on ohjattua ja suunnitelmallista. Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön. Eri kerhotyyppien osuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisten viiden vuoden aikana (Kuva 7.). Suosituimmat kerhotyypit eli liikunta-, monitoimi- ja kotitalouskerhot ovat vain vahvistaneet asemiaan. Vuonna 2010 ne kattoivat 68 % kerhoista kun vuonna 2014 luku oli 77 %. Vuodesta 2010 kädentaitokerhojen osuus on laskenut lähes viisi prosenttiyksikköä ja muut kerhot kategoriaan kuuluvien kerhojen osuus on laskenut kolme prosenttiyksikköä. Muuten muutokset kerhojen määrissä ovat hyvin pieniä. Kategoriaan muut kerhot kuului enimmäkseen erilaisia hevosiin tai muihin lemmikkieläimiin liittyviä kerhoja. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Eri kerhotyyppien osuudet 2010 2014 Monikulttuurisuus,kielet Avartti Luonto Taide Seikkailu,elämys Media, yht.kunta, tietotekn. Teatteri ja ilmaisu Musiikki Erityisryhmät, sos. vahvistam. Muu Kädentaidot Kotitalous Monitoimi 0% 2010 2011 2012 2013 2014 Liikunta Kuva 7. Kerhojen osuudet toimintamuodoittain 2010 2014. 10 Aluehallintovirasto Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustuksen käyttö 2014
Liikuntakerhojen kävijöistä selkeä enemmistön on poikia (68 %) samoin kuin yhteiskunta- ja osallisuus -kerhojen (62 %) (Kuva 8.). Tytöt puolestaan olivat reilusti enemmistönä kotitalous (72 %), kädentaidot (67 %), teatteri (77 %), luonto (73 %), taide (71 %) sekä muu-kategoriaan kuuluvissa kerhoissa (77 %). Kävijöitä kerhoa kohden oli keskimäärin noin 16 henkeä. Kerhotyyppien ja osallistujien määrät 201 2015 3200 200 osallistujien määrä (hlö) 2800 2400 2000 1600 1200 800 400 0 184 170 102 23 33 26 4 10 4 3 13 180 160 140 120 100 80 60 40 20 8 7 5 4 0 kerhojen määrä (kpl) tytöt pojat kerhot Kuva 8. Kävijämäärät kerhotyypeittäin ja kerhojen määrä 2014. 11
4. TILISELVITYS Vuonna 2014 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto jakoi 185 000 euroa harkinnanvaraista valtionavustusta lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan (Kuva 1.). Vuonna 2014 kerhotoiminnan kokonaiskustannukset olivat 517 681, noin 16 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvua vuodesta 2010 on tapahtunut 7 %. Kuvasta 9. näkee eri kustannusten euromäärät ja osuudet vuosina 2010 2014. Vuosi 2011 on jätetty tilastokuvista 8. ja 9. pois sillä luvut poikkeavat niin paljon muista vuosista että on syytä olettaa raportoinnista tapahtuneen virheitä. Ohjaajapalkkioissa on tapahtunut jatkuvaa pientä kasvua, mutta muut kulut vaihtelevat hiukan ylös ja alas vuosittain ilman selkeää trendiä. Luokkaan muut kulut lukeutuu yleensä vakuutusmaksuja sekä rekisteriotteisiin ja lehti-ilmoituksiin meneviä kuluja. Euroa 350000 325000 300000 275000 250000 225000 200000 175000 150000 125000 100000 75000 50000 25000 0 67 % 67 % 61 % 64 % Toteutuneet kokonaiskustannukset 2010-2014 18 % 17 % 15 % 16 % 5 % 3 % 5 % 4 % 4 % 3 % 3 % 2 % 3 % 4 % 4 % 2 % 2 % 3 % 1 % 2 % 2 % 3 % 2 % 2 % 3 % 2 % 2 % 2 % 1 % 1 % 2 % 2 % 2010 2012 2013 2014 Kuva 9. Lasten ja nuorten harrastustoiminnan kokonaiskustannukset 2010 2014. Kuva 9. Lasten ja nuorten harrastustoiminnan kokonaiskustannukset 2010 2014. 12 Aluehallintovirasto Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustuksen käyttö 2014
Valtionavustuslain mukaan valtionavustus ei saa kattaa valtionavustuksen kohteena olevasta toiminnasta tai hankkeesta aiheutuvia kustannuksia kokonaan vaan toiminnan järjestäjän on maksettava omarahoitusosuus. Kuntatoimijalla omarahoitus on yhtä kuin kunnan rahoitus. Yhdistyksellä voi olla omarahoituksen lisäksi rahoitusta myös kunnasta, jossa yhdistys sijaitsee. Valtionavustuksen osuus kokonaisrahoituksesta on pysytellyt tasaisena vuodesta 2010 ollen reilu kolmannes kuluista (Kuva 10.). Eniten vaihtelua on juuri kunnan rahoituksessa ja oma rahoituksessa. Muu tulonhankinta näyttää laskevan vuosi vuodelta. Onko niin että yhdistysten resurssit hankkia muuta rahoitusta esimerkiksi myyjäisten kautta ovat hupenemassa. Toiminnan toteutunut rahoitus 2010-2014 200000 180000 36 % 37 % 35 % 36 % Euroa 160000 140000 120000 100000 80000 28 % 28 % 28 % 23 % 23 % 20 % 17 % 15 % 60000 40000 20000 0 8 % 8 % 7 % 6 % 6 % 6 % 4 % 3 % 9 % 7 % 6 % 3 % 2010 2012 2013 2014 Kuva 10. Toiminnan toteutunut rahoitus vuosina 2010 2014. 13
Kuvassa 11. näkyy mihin kuluihin harrastustoiminnan valtionavustus on käytetty vuosina 2005 2014. Avustusta käytetään selkeästi eniten ohjaajapalkkioihin, jonka osuus on kasvanut 19 prosenttiyksikköä vuodesta 2015. Vastaavasti materiaali-, tarvike- ja välinekulujen osuus on laskenut 14 prosenttiyksikköä. Muiden kululuokkien osuudet pysyttelevät alle kymmenessä prosentissa ja niiden osuuksissa on tapahtunut vain vähän muutoksia. Yhteenvetona voidaan todeta, että harrastustoiminnan valtionavustukselle on Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla kysyntää. Alueella on paljon lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat matalan kynnyksen harrastustoimintaa. Toisaalta alueella on pinta-alaltaan suuria kuntia, missä on pitkät välimatkat kuntakeskuksen ja sivukylien välillä. Avustuksella saadaan tuettua harrastustoimintaa pienillä paikkakunnilla ja sivukylillä ja näin edistettyä lasten ja nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia saada harrastaa. 70,0 65,0 Raportoitu avustuksen käyttö 2005 2014 % 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 Tilavuokrat Kuljetukset Muut kulut Ohjaajan matkakulut Materilaalit, tarvikkeet, välineet Ohjaajapalkkiot 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 11. Raportoitu avustuksen käyttö vuosina 2009 2013. 14 Aluehallintovirasto Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustuksen käyttö 2014