Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät
Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta sekä selvittää paikallisen yrittäjyyden edellytyksiä neuvonta- ja tukipalvelujen näkökulmasta että kuulla, miten yrittäjät usein yksinyrittäjätkin jaksavat omassa työssään haastavassa taloustilanteessa monien muutosten keskellä. Taustalla Suomen Nuorkauppakamareiden valtakunnallisesti toteuttama (yhteistyössä Ylivieskan teknologiakylä) selvitys yrittäjyyden nykytilasta ja neuvonta- ja tukipalveluista Porvoon Nkk mukaan selvitystyöhön yhtenä paikallisena nuorkauppakamarina
Toteutus ja vastaajajoukko Sähköinen kysely helmikuussa (webropol) Porvoon Yrittäjät ry:n jäsenistö, n. joka viides vastasi (100 yrittäjää) Vastaajat: enemmistö, 61% miehiä. Yrittäjyyskokemus: niin vasta yrityksen perustaneita, alle vuodesta pariin vuoteen yrittäjänä toimineita kuin pitkän linjan konkareitakin yli 10 ja 20 vuoden yrittäjäkokemuksellaan. Iso osa edustaa joko yksinyrittäjän näkökulmaa tai muutaman hengen työllistävää yritystä. Vain 17 % vastaajista edustaa yli 6 hengen yrityksiä. Toimialoissa hajonta runsasta vahvimmin nousivat palvelut sekä pienempinä kauppa ja rakentaminen. Selvitykseen vastanneiden joukko suurimmalta osin heitä, joilla todennäköisimmin aikaresurssien puolesta haasteellisinta löytää aikaa erilaisten neuvonta- ja tukipalvelujen etsimiseen. Toimialojen moninaisuus osoittaa samalla sen, että yrittäjillä on monia erilaisia kysymyksiä ja tarvitaan erityyppisiä palveluita heidän tueksi.
Yrittäjien hyvinvointi Yleisesti oma työhyvinvointi koetaan melko hyväksi (55,8%), joka kymmenes jopa erittäin hyväksi. He, jotka kokevat voivansa erittäin hyvin, ovat pääosin naisia. Naisista jopa kolme neljästä kokee työhyvinvointinsa melko tai erittäin hyväksi. Heillä ei ole havaittavissa eroja suhteessa esim. yrittäjänä toimimisen aikaan. 7,4% tuntee, että oma hyvinvointi työssä on melko tai erittäin huonoa. Tämä joukko on pääosin miehiä, jotka ovat toimineet yrittäjinä yli 10, jopa yli 20 vuotta. Heillä työhyvinvointiin vaikuttavat ennen kaikkea oma terveys, perhetilanne, ajanhallinta ja yhteiskunnallinen byrokratia.
Yrittäjien hyvinvointi Vahvimmin yrittäjän hyvinvointiin vaikuttaa luonnollisesti oma terveydentila. Varsin paljon merkitystä on myös perhetilanteella, yrityksen työilmapiirillä ja markkinatilanteella sekä ajanhallinnalla. Pienissä yrityksissä yrittäjän oma elämäntilanne onkin hyvin ratkaiseva. Mistä kertoo havainto, että jokainen nainen kokee ajanhallinnan vaikuttavan työhyvinvointiin erittäin paljon?
Yrittäjien hyvinvointi
Arvostus perhe ja läheiset Yrittäjät kokevat saavansa eniten arvostusta omalta perheeltään ja läheisiltä, sekä toisilta yrittäjiltä. verkostojen merkitys Yleisesti yrittäjät kokevat työtään arvostettavan. Naisista vain yksi 39:sta tuntee, että hänen yrittäjyyttään arvostetaan melko vähän, muutoin naiset kokevat saavansa arvostusta yrittäjinä melko tai erittäin paljon. Toisinpäin tarkasteltuna tämä tarkoittaa melko tai erittäin vähän arvostusta kokevien joukon koostuvan 97% miehistä. Perheen tuki yrittäjyydessä näyttää hieman korostuvan vuosien myötä, sillä perheeltä ja läheisiltä tuntevat saaneensa eniten tukea pitkään yrittäjänä toimineet.
Eniten arvostusta?
Miten neuvonta- ja tukipalveluja tunnetaan tai käytetty?
Neuvonta- ja tukipalvelut miten tunnetaan? Yrittäjille suunnattuja sekä paikallisia että valtakunnallisia neuvonta- ja tukipalveluita tunnetaan eri tavoin. Porvoolaiset yrittäjät käyttävät ennen kaikkea pankkeja ja vakuutusyhtiöitä (lähes 75%) etsiessään tukea yrittäjyyteen. Lähes 60% käyttänyt hyödykseen yrittäjäjärjestöjen tarjoamia neuvonta- ja tukipalveluja. Yrityksen kehittämiseen rahoitusta ja tukea tarjoavia tahoja ELY-keskuksesta (ent. TE-keskus) Finnveraan ja Tekesiin tunnetaan myös hyvin, vaikkei niiden palveluita ole välttämättä käytetty tai tarvittu.
Neuvonta- ja tukipalvelut miten tunnetaan? Oman kotikunnan elinkeinopalvelujen mahdollisuuksia paikalliset yrittäjät eivät tunne neuvonta- ja tukipalvelujen osalta. Jopa puolet yrittäjistä kokee kunnan elinkeinopalvelujen olevan vieraita ja vain joka kymmenes on niitä käyttänyt. Mikä on kaupungin elinkeinopalveluiden rooli ja miten se porvoolaisille yrittäjille konkretisoituu?
Neuvonta- ja tukipalvelut miten tunnetaan? Uusyrityskeskus: yli 40% on käyttänyt palveluja ja vain 25% ei tätä muotoa tunne. Tämä neljännes koostuu lähes poikkeuksetta pidempään yli 10 tai yli 20 vuotta - yrittäjinä toimineista ja heissäkin moni on hieman suuremmasta yrityksestä kuin vain yksinyrittäjänä. Posintra: puolet tuntevat, toinen puoli ei. Suurin osa heistä, jotka eivät tunne Posintraa lainkaan, on varsin pitkään yrittäjänä toimineita henkilöitä. Kuitenkin Posintran mielletään tarjoavan palveluita nimenomaan jo toimiville yrityksille, joilla on halu kehittyä tai kasvattaa toimintaansa?
Neuvonta- ja tukipalvelut miten tunnetaan? Posintra omistaa ja ylläpitää myös IU-Inno nettiportaalia. IU-Innon sivuille on koottu liiketoiminnan kehittämispalveluita, joita eri organisaatiot Itä- Uudellamaalla tarjoavat. Sivusto on tarkoitettu kehittämistyön tueksi yrityksille ja yrittäjiksi aikoville, mutta myös muille liiketoimintaa harjoittaville kuten järjestöille ja säätiöille. Porvoolaiset yrittäjät eivät kuitenkaan ole lainkaan löytäneet IU-Innon palveluita, jopa 83% ei tunne IU-Innoa lainkaan ja vain kolme yrittäjää on käyttänyt palvelua. Miten tuoda IU-Inno lähemmäs suunniteltua käyttäjäkuntaa ja luoda sille tunnettuutta? Miten profiloida se yrittäjille kohdennetuksi tukimahdollisuudeksi, jollaiseksi se suunniteltiin?
Tyytyväisyys palveluihin Tyytyväisimmät asiakkaat pankeilla ja vakuutusyhtiöillä sekä selkeästi yrittäjäjärjestöjen jäseninä. Myös ne, jotka ovat löytäneet paikallisesti uusyrityskeskuksen ja Posintran palvelut, ovat palveluihin tyytyväisiä. Kaupungin elinkeinopalveluita käyttäneistä joka kolmas kokee olleensa joko melko tai erittäin tyytymätön.
Tarve neuvonta- ja tukipalveluille? Neuvonta- ja tukipalvelujen tarve jatkossa kohdistuu toiminnan kehittämiseen (52,4%), verkostoihin ja kumppanuuksiin (50,8%) ja verotukseen (38,1%) sekä rahoituksen etsimiseen (33,3%)
Pohdinta? Kun tarkastelee esim. Posintran, Uusyrityskeskuksen, yrittäjäjärjestöjen ja IU-Innon tarjoamia palveluita, vaikuttaa siltä, että tarjontaa kaivatuille tuki- ja neuvontapalveluille olisi. Voiko kyse olla enemmän siitä, etteivät yrittäjät ole löytäneet näitä palveluita tai kokeneet niitä omakseen? Millä tavoin palveluista ja niiden saatavuudesta kerrotaan? Miten helposti ne ovat pienyrittäjänkin tavoitettavissa?
Keskustelua yrittäjien kanssa? KIITOS ja kehitysmyönteistä työpäivää! Lisätietoja selvityksestä: Marika Rauma marika.rauma@hornhattula.com Selvitystyön konkreettisesta eteenpäin viemisestä: Birgitta Palmqvist birgitta.palmqvist@porvootours.fi