13. Kuvaus (sanallinen yhteenveto) hankkeen vaikutusalueen ympäristön ja vesistön tilasta sekä kalastosta ja kalastuksesta ja tilan kehittymisestä sen jälkeen, kun kaivoksen vesiä on alettu johtamaan purkuputken kautta merelle. Merialueen tila Laiva kaivoksen ylijäämävesiä johdetaan purkuputken kautta Perämereen Raahen edustan merialueelle. Perämeri on omaleimainen merialue, joka muistuttaa monilta osin järveä. Alhainen suolapitoisuus ja pitkä jääpeitteinen kausi vaikuttavat suuresti alueen eliöyhteisöjen rakenteeseen ja koostumukseen. Raahen edustan merialueen keskimääräinen syvyys on noin 5 metriä, joten alue on melko matala. Useat Perämerellä esiintyvistä eliöistä elävät suolapitoisuuden ja lämpötilan suhteen sietokykynsä äärirajoilla. Raahen edustan merialue on ammatti- ja kotitarvekalastuksen kannalta merkittävää kalastusaluetta. Alueella vuoden 2010 kalastuksesta tehdyn kalastustiedustelun perusteella ammatti- ja sivuammattikalastuksen saalis oli alueella n. 21,5 tn ja mökkiläistalouksien saalis noin 1,6 tn. Varsinaisia ammattikalastajia alueella ei enää toimi kovinkaan monta, mutta kalastuksesta sivutuloja hankkivia sekä runsasta kotitarvekalastusta harjoittavia alueella on useita. Verkkokalastus on ammatti- ja sivuammattikalastajilla pääasiallinen pyyntimuoto, mutta myös mökkiläistaloudet harjoittavat yleisesti verkkokalastusta heitto- ja onkikalastuksen ohella. Ammattija sivuammattikalastuksen osalta tärkein saalislaji on siika, jota on kokonaissaaliista noin puolet. Muita alueen tärkeitä saalislajeja ovat ahven, silakka ja hauki. Raahen edustalla alueella on useita matalikkoja, jotka ovat erityisesti siian sekä myös maivan ja silakan tärkeitä lisääntymisalueita. Pahin kalastusta ja kalankäyttöä haittaava ongelma on kalastajien mukaan liian runsaaksi päässyt hyljekanta. Myös rehevöitymiseen viittaavat haitat kuten roskakalojen paljous, pyydysten limoittuminen, kasvillisuuden lisääntyminen ovat yleisimpien kalastushaittojen joukossa (Paksuniemi 2011). Raahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila. Raahen saariston Natura 2000 -alue (FI 1104600) sijaitsee Raahen edustalla. Alueella on runsaasti virkistyskäyttöä ja merkittäviä luontoarvoja. Saariston linnuston suojeluarvo perustuu ensisijaisesti luotojen ja saarien erityisen runsaaseen pesivään vesi- ja rantalinnustoon. Raahen edustalla on myös Ruukki Metals Oy:n Raahen tehtaalla ja Raahen Vesi Oy:llä lupa johtaa puhdistettuja jätevesiä mereen. Raahen Vesi Oy:n jätevedet johdetaan Preiskarin pohjoispuolelle ja terästehtaan jätevedet johdetaan satama-altaaseen. Yhdyskuntajätevesien vaikutukset vesistössä ovat pääasiassa rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Raahen terästehtaan jätevesien mukana vesistöön päätyy lähinnä kiintoainetta, sinkkiä, öljyä, rautaa ja typpeä sekä vähäisessä määrin fosforia ja happea kuluttavaa ainesta.
Merialueen tilan kehittyminen purkuputken toiminnan jälkeen Laiva-kaivoksen purkuputkeen liittyvän lupakäsittelyn viivästymisen vuoksi käsiteltyjen jätevesien purkuputken rakentaminen voitiin aloittaa vasta loppukesästä 2012, ja putki saatiin valmiiksi saman vuoden syyskuussa. Kohdassa 13 tarkastellaan näin ollen merialueen keskimääräistä vedenlaatua vuosina 2012-2014. Vuoden 2014 osalta tarkasteltiin vedenlatutuloksia toukokuuhun asti. Taulukossa 2 on esitetty meripisteiden keskimääräinen vedenlaatu vuoden 2012 tammisyyskuussa ennen purkuputken käyttöönottoa sekä vuoden 2012 loka-joulukuussa, vuonna 2013 ja vuoden 2014 tammi-toukokuussa, jolloin purkuputkesta johdettiin vettä mereen. Meripisteistä tarkastelussa tarkasteltiin niitä, joista on kyseisiltä ajankohdilta vedenlaatutietoja käytettävissä eli pisteitä Me5-Me10 (taulukko 1). Meripisteen Me5, joka sijaitsee lähimpänä purkuputken suualuetta, pintaveden kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä syanidipitoisuus olivat keskimäärin hieman aiempaa korkeampia vesien johtamisen jälkeen, mikä on voinut johtua osittain ylijäämävesien johtamisesta. Keskimääräiset erot eivät kuitenkaan olleet suuria. Muuten vedenlaatu oli pisteillä hyvin samankaltaista ennen ja jälkeen vesien johtamisen. Taulukon 2 perusteella ja kokonaisuutena tarkastellen purkuputken kuormittavaa vaikutusta ei havaittu meripisteiden vedenlaadussa vuosina 2012-2014 tutkituilta osin. Taulukko 1. Meripisteiden Me5-Me10 tiedot ja sijainnit. HAVAINTOPISTEET NÄYTE KOORDINAATIT (YK) SELITE Merialueen seuranta Meripiste purkualue Me5 7175777-3374710 Purkupisteen suun alue, 80 m Meripiste Me6 7175876-3374106 Purkupisteestä lähteen 700 m Meripiste Me7 7175178-3374239 Purkupisteestä lounaaseen 800 m Meripiste Me8 7175705-3375417 Purkupisteestä itään 560 m Meripiste Me9 7176708-3374381 Purkupisteestä luoteeseen 1030 m Meripiste Me10 7176554-3375433 Purkupisteestä koilliseen 1010 m Merivedestä tutkittiin vuosina 2012 ja 2013 myös vaarallisten aineiden asetukseen 1022/2006 (VnA vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista) liittyvät liukoiset Ni, Cd ja Pb. Vuonna 2013 kyseisten metallien liukoiset pitoisuudet eivät ylittäneet kyseisille aineille määriteltyjä ympäristölaatunormeja. Uraanipitoisuus (< 1 µg/l) oli merivedessä myös alhainen. Vuosien 2012 ja 2013 Laiva kaivoksen toimintavaiheen päästö- ja vaikutustarkkailuraporteissa (Ahma ympäristö Oy) todettiin myös, että kokonaisuutena tarkastellen vedenlaatu ei merkittävästi eronnut vuosina 2012 tai 2013 näytteiden kesken, jotka oli otettu ennen ja jälkeen kaivoksen vesien johtamista mereen. Yllä esitettyjen tarkastelujen perusteella Laiva kaivoksen ylijäämävesien johtaminen mereen ei ole heikentänyt vesialueen tilaa vuosina 2012-2014. Vedenlaatutarkastelun perusteella purkuputken kuormittavaa vaikutusta ei havaittu meripisteiden vedenlaadussa vuosina 2012-2014. Vedenlaadun pysyessä ennallaan myös vaikutukset kalastoon voi arvioida vähäisiksi. Vesien johtaminen purkuputken kautta on kuitenkin voinut vaikuttaa alueen kalastuskäyttäytymiseen joltain osin. Purkuputken lähialueella kalastusta saatetaan välttää, mikä on tyypillistä jätevesien purkupaikkojen läheisyydessä. Raahen edustan merialueelta pyydettiin alkuvuodesta/keväällä 2013 haukia, ahvenia ja siikoja metallianalyysejä varten.
Näytekaloja pyydettiin purkuputken suun lähialueelta sekä muutamalta vertailualueelta kuten Kuljunlahden edustalta purkuputkelta noin 3,5-4 km etelään ja Raahen edustan saariston pohjoispuolelta. Näytteistä määritettiin kupari, elohopea, uraani, kadmium, arseeni, lyijy, nikkeli, koboltti, sinkki ja vanadiini. Tuloksista ei ollut nähtävissä merkittäviä eroja kalojen metallipitoisuuksissa näytealueiden välillä. Pitoisuuksissa oli havaittavissa pientä vaihtelua, mutta kokonaisuudessaan pitoisuudet olivat pieniä. Koska kaivoksen vedenlaadun tarkkailun meripisteillä ei vuoden 2013 aikana havaittu WAD-syanidia tai kokonaissyanidia, ei kalanäytteistä myöskään määritetty kyseisiä pitoisuuksia. Kaivoksen vesien johtamisella ei näyttäisi olleen ainakaan alkuvaiheessaan vaikutuksia kalojen metallipitoisuuksiin. Metallien kertyminen petokaloihin vaatii kuitenkin aikaa ja jatkossa alueen kalojen metallipitoisuuksia seurataan muutaman vuoden väliajoin. Vuonna 2013 metallipitoisuuksien osalta purkuputken lähialueelta pyydettyjä kaloja olisi voinut huoletta käyttää ravinnoksi (Härmä ym. 2014).
Taulukko 2. Meripisteiden Me5-Me10 keskimääräinen vedenlaatu vuonna 2012 ennen purkuputken käyttöönottoa (tammi-syykuu) ja vuosina 2012 (lokajoulu)-2014, jolloin purkuputkesta johdettiin vettä mereen (jatkuu toisella sivulla). Määritykset (GF/C) N P P syanidi * N Ni Hg * Cd * Pb Aika Syvyys Happi ph Sähkönjoh. Kiintoaine Kok-N NH4- Kok- PO 4- As WAD- NO 3- Fe SO 4 U As Liuk. Liuk. Liuk. CN Liuk. * Pisteet m % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Me5 2012-14 1 97 7,7 526 4,4 433 101 12 5 3,5 <10 95 154 220 0,4 1,5 1,9 <2 <0,4 13 0,1 2012 1 94 7,5 534 3,5 408 13 14 4 3,0 <10 139 179 220 0,4 3,0 2,6 <2 <0,4 <10 <1 Me5a 2012-14 5 95 7,7 528 4,5 367 20 12 4 <1 <10 90 150 220 0,4 1,0 1,7 <2 <0,4 9 0,1 2012 5 99 7,5 542 3,7 422 12 12 4 <1 <10 124 164 224 0,4 <1 2,3 <2 <0,4 <10 <1 Me5b 2012-14 9 93 7,6 533 5,3 356 21 12 4 <1 <10 91 157 224 0,4 0,8 1,5 <2 <0,4 7 <1 2012 9 95 7,4 542 6,5 410 13 20 5 <1 <10 130 226 270 0,4 <1 2,1 <2 <0,4 <10 <1 Me6 2012-14 1 95 7,7 524 4,4 360 15 11 3 1,8 <10 90 153 216 0,4 1,0 1,0 <2 <0,4 5 0,1 2012 1 98 7,6 528 4,1 423 13 13 4 <1 <10 121 165 223 0,4 <1 2,3 <2 <0,4 <10 <1 Me6a 2012-14 5 96 7,7 527 5,0 351 12 11 3 <1 <10 84 131 217 0,3 0,7 1,0 <2 <0,4 <10 <1 2012 5 92 7,5 523 4,1 410 11 11 3 <1 <10 131 170 215 0,4 <1 <2 <2 <0,4 <10 <1 Me6b 2012-14 10 94 7,7 537 6,4 366 17 13 4 <1 <10 86 162 227 0,4 0,7 1,0 <2 <0,4 <10 <1 2012 10 95 7,4 538 3,9 405 12 16 3 1,7 <10 120 251 228 0,4 1,7 <2 <2 <0,4 <10 <1 Me7 2012-14 1 97 7,7 522 4,1 348 12 12 4 <1 <10 86 142 217 0,3 0,7 1,1 <2 <0,4 <10 0,1 2012 1 100 7,5 534 3,2 404 13 13 3 <1 10 123 160 224 0,4 <1 2,5 <2 <0,4 <10 <1 Me7a 2012-14 5 96 7,7 528 4,5 358 12 12 4 <1 <10 84 137 224 0,3 0,7 1,7 <2 <0,4 <1 2012 4 98 7,5 542 3,7 396 11 13 4 <1 <10 120 151 230 0,4 <1 - - - - - Me7b 2012-14 7 98 7,7 517 5,1 338 8 12 4 1,8 <10 75 156 217 0,3 1,0 1,0 <2 <0,4 <10 <1 2012 7 96 7,4 548 4,3 440 11 13 4 <1 <10 153 184 228 0,4 <1 <2 <2 <0,4 <10 <1 Me8 2012-14 1 97 7,7 527 4,5 342 18 12 4 3,4 <10 89 149 219 0,3 1,4 1,0 <2 <0,4 <10 0,6 2012 1 99 7,5 534 3,4 440 17 17 4 <1 <10 222 180 228 0,4 <1 2,2 <2 <0,4 <10 <1 Me8a 2012-14 3 96 7,7 528 4,5 366 21 13 4 <1 <10 89 137 225 0,3 <1 1,4 <2 <0,4 <10 <1 2012 3 94 7,4 538 3,4 470 12 14 4 <1 <10 140 213 223 0,4 <1 <2 <2 <0,4 <10 <1 Me8b 2012-14 5 91 7,8 510 5,1 355 15 12 2 <1 <10 85 142 215-0,8 <2 <2 <0,4 <10 <1 2012 4 93 7,5 519 4,2 445 13 14 4 <1 <10 125 212 215 - <1 <2 <2 <0,4 <10 <1
Aika Syvyys Happi ph Sähkönjoh. Kiintoaine (GF/C) Kok-N Määritykset NH4- N Kok- P PO 4- P As WADsyanidi * NO 3- N Fe SO 4 U As Liuk. Ni Pisteet m % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Me9 2012-14 1 97 7,7 524 4,4 357 12 12 4 <1 <10 90 130 222 0,3 0,7 1,1 <2 <0,4 5 0,1 2012 1 97 7,4 545 3,2 428 12 14 3 2,5 <10 125 184 228 0,4 2,5 <2 <2 <0,4 <10 <1 Me9a 2012-14 5 97 7,7 528 4,3 357 13 11 3 <1 <10 90 148 222 0,3 0,7 1,1 <2 <0,4 <10 0,1 2012 5 96 7,5 542 3,4 420 13 12 3 <1 <10 121 147 222 0,4 <1 <2 <2 <0,4 <10 <1 Me9b 2012-14 9 93 7,7 535 5,5 376 23 14 4 <1 <10 110 163 233 0,3 0,8 1,1 <2 <0,4 <10 <1 2012 9 96 7,5 546 3,7 438 15 12 3 <1 <10 136 156 232 0,4 <1 <2 <2 <0,4 <10 <1 Me10 2012-14 1 96 7,7 530 4,2 410 37 13 3 <1 <10 125 166 226 0,4 <1 <2 <2 <0,4 <10 <1 2012 1 96 7,5 530 4,1 476 31 15 3 <1 20 182 238 228 0,4 <1 2,6 <2 <0,4 10 <1 Me10a 2012-14 5 94 7,7 526 4,5 398 38 14 3 <1 <10 112 176 222 0,3 0,7 1,1 <2 <0,4 <10 <1 2012 4 96 7,5 534 3,7 494 33 15 4 <1 10 150 234 230 0,4 <1 2,2 <2 <0,4 <10 <1 Me10b 2012-14 8 93 7,7 528 5,2 436 44 14 3 <1 <10 121 194 224 0,3 0,8 1,1 <2 <0,4 5 0,1 2012 7 93 7,5 530 4,5 506 38 15 4 <1 <10 178 234 228 0,4 <1 2,4 <2 <0,4 <10 <1 * Määritysrajuat vaihtelivat. Taulukossa esitetty suurimmat määritysrajat. Liuk. Hg * Liuk. Cd CN * Liuk. Pb *
LÄHTEET Paksuniemi, S. 2011. Nordic Mines Oy: Raahen eteläisen rannikkoalueen kalastus ja kalansaalis v. 2010. Lapin Vesitutkimus Oy, Rovaniemi. Härmä, T., Lappalainen, N., Ojala, S., Keskitalo, K., Salo, J., Nikarmaa, T., 2014. Nordic Mines Oy: Laiva-kaivoksen päästö- ja vaikutustarkkailu 2013. Ahma ympäristö Oy.