Hakemisen ABC Haku päällä 2017
HAKEMISEN ABC - TYÖPAJAN SISÄLTÖ Hyvän hakemuksen rakennuspalikat: Selkeällä hakemuksella kohti tuloksekasta järjestötoimintaa Talousarvio on osa hakemusta: talousarvio on toiminta euroina Tulosten raportoinnista: raportointi ei ole vaikeaa 8.2.2017 2
MUISTA NÄMÄ! Hakeminen vain sähköisesti STEAn verkkoasioinnissa https://asiointi.stea.fi Uudet hakijat: ensin rekisteröityminen (rekisteriote ja säännöt). Ei liitteitä (poikkeuksena investointiavustukset ja yhteistyösopimukset), sisällön tulee käydä ilmi hakemuksesta. STEA kysyy tarvittaessa lisätietoja/tarkennuksia hakemukseen liittyen.
HAKUAJAT Ohjelmahaku maaliskuun loppuun mennessä Uudet hakemukset toukokuun loppuun mennessä Kohteelle ei ole myönnetty avustusta aikaisemmin Avustuslajin muuttuessa kyseessä on uusi kohde Jatkohakemukset syyskuun loppuun mennessä Kohde on saanut avustusta vuonna 2016 tai 2017 Ohjeet www.stea.fi
Perustiedot I Vain tulevan vuoden hakusumma! 8.2.2017 7
Perustiedot II 8.2.2017 8
1 Tarve Mieti, minkä takia toimintaa tarvitaan? Mikä on ongelma, johon toiminnalla halutaan puuttua? Muista perustella tarve toiminnalle 1) kohderyhmän kannalta ja 2) alueen tarpeiden kannalta (huomioi olemassa olevat toiminnot/toimijat). Kerro millä tavalla kohderyhmä on osallistunut tarpeen selvittämiseen ja toiminnan suunnitteluun? Mieti mitä taustatietoa voit hyödyntää (selvitykset, tutkimukset yms.). Pohdi tarvitseeko sinun tehdä myös erillinen tarvekartoitus (kysely, keskustelu kohderyhmän kanssa). 9
2 Tavoitteet Määrittele tarpeeseen pohjautuva päätavoite ja jaa se alatavoitteiksi. Tavoite kuvaa tavoiteltua tilaa tai muutosta kohderyhmän terveydessä tai sosiaalisessa hyvinvoinnissa. Aseta tavoite, joka on saavutettavissa ja todennettavissa aikataulun ja resurssien puitteissa. Tavoitteen tulee olla konkreettinen, jotta siihen pääseminen on mahdollista todentaa. Tavoite ei kuvaa tekemistä. 10
3 Kohderyhmä Kohderyhmä ovat ihmiset, jotka halutaan saada toimintaan piiriin. Ketkä ovat toiminnan tarpeessa ja minkä takia? Kerro potentiaalisen kohderyhmän määrä alueella ja kuinka monta heistä projekti tavoittaa. Kuvaa kohderyhmän ikä- ja sukupuolijakauma, mikäli se on toiminnan kannalta oleellista. Kun kohderyhmä on määritelty selkeästi, tulosten osoittaminen on helpompaa. 11
4 Toiminnan sisältö ja toteutus Mitä toimintaa avustuksella tehdään? Kuvaa konkreettiset toimenpiteet ja keinot, joiden avulla kohderyhmän tilannetta pyritään parantamaan. Aikatauluta toiminta (esim. viikonpäivien/kuukauden mukaan) ja kerro mitä eri projektivuosina aiotaan tehdä. Avaa mitä eri työntekijät tekevät? Entä vapaaehtoiset? Yhteistyökumppanit? Muista, että kulut syntyvät toiminnasta. Hakemuksesta on käytävä ilmi, mitä toimintaa aiotaan järjestää, kuinka paljon ja kenelle. 12
Tarve, tavoitteet, kohderyhmä, toteutus 8.2.2017 13
5 Yhteistyökumppanit Luettele toiminnan kannalta olennaiset yhteistyökumppanit ja kuvaa heidän roolinsa juuri tämän toiminnan toteuttamisessa. Varmista yhteistyö kirjallisin sopimuksin ja liitä sopimus hakemuksen liitteeksi. Kirjaa sopimukseen yhteistyökumppanin rooli ja tehtävä yhteisessä hankkeessa. Muista, että sellaisesta lausunnosta ei ole hyötyä, jossa yhteistyökumppani vain puoltaa STEAn avustuksen myöntämistä järjestölle. 14
5 Yhteistyökumppanit 8.2.2017 15
6 Tuotokset, tulokset ja vaikutukset Tuo esille toiminnalla saavutettu muutos kohderyhmässä. Muista tuotosten, tulosten ja vaikutusten välinen ero. Tuotos = konkreettinen tekele (esim. tilaisuudet, vertaisryhmän kokoontumiset, koulutukset) väline tulokseen pääsemiseksi Tulos = aikaansaatu ja todennettu muutos kohderyhmän elämässä (Kysy mikä muuttui?) Vaikutus = se hyvä, mitä seuraa aikaansaadusta muutoksesta. Voi tapahtua pidemmällä aikavälillä. 16
7 Seuranta ja arviointi Seurannalla hankitaan tietoa, jota hyödyntämällä varmistetaan, että projekti etenee tehokkaasti kohti tavoitteita. Huomaathan nämä! Millä keinoilla aiot seurata, eteneekö hanke suunnitelman mukaisesti kohti asettuja tavoitetta? Millä keinoilla aiot todentaa, että toiminta on tuloksekasta? Oletko asettanut esimerkiksi kävijämäärätavoitteet? Lisäksi: Kuvaa seurannan organisointi ja toteutus ja kerro, miten ja kuka seurannan käytännössä toteuttaa ja miten seurantatietoa tullaan hyödyntämään jo projektin kuluessa. Mieti jo suunnitteluvaiheessa, minkälaista aineistoa projektin kokemuksista kannattaa tuottaa ja koota. STEAlle projektista tulee toimittaa väli- ja loppuraportti. STEAn raporteissa kysytään tietoja työntekijöiden ja vapaaehtoisten, osallistujien ja yhteistyökumppanien näkökulmasta. Hanketyöntekijöiden tulee kerätä tietoa kyseisiltä ryhmiltä ja itsearvioida toimintaa ja tuloksia. Saatujen tulosten perusteella suunnitellaan tulevien vuosien toiminta. Muista STEAn itsearviointiopas stea.fi/aineistopankki 8.2.2017 17
Muista hakemuksen täyttöohje! 8.2.2017 18
Hakemuksen talousarvion läpikäyntiä Talousarvio on osa hakemusta: talousarvio on toiminta euroina 8.2.2017 19
Talousarvion täyttämisessä huomioitavaa Vältä näitä Liian usein talousarvion laatiminen on kokonaan erotettu toimintasuunnitelman tekemisestä. Talousarvion tekeminen on annettu yksin taloudenhoitajan tehtäväksi. Hallituksessa ei ole käyty keskustelua perusteiden määrittelemiseksi ennen talousarvion laadintaa. Tämä johtaa usein siihen, että talousarvio kopioidaan hyvin vähäisin muutoksin edelliseltä vuodelta eikä se vastaa todellisuutta ollenkaan. Epärealistisuus Priorisointi: pienemmässä järjestössä ehditään vuoden aikana tekemään ainoastaan yksi iso/pitkä tapahtuman/hankkeen ja/tai pari-kolme pienempää? Tehtävä annetaan sellaiselle, jolla ei ole asiantuntemusta tai kokemusta näihin asioihin. Kuka vastaa näihin kysymyksiin parhaiten: Mitä toiminnalla tavoitellaan? Mihin meidän pitää varata rahaa ja kuinka paljon? Miten toiminta jaksottuu vuoden mittaan?
HENKILÖSTÖKULUT talousarviossa Verkkoasioinnissa täytettävässä hakemuksessa tulee perustella yksityiskohtaisesti henkilöstön tarve ja avustuksella tehtävät hankinnat Jos avustettu toiminta tulisi sisältämään palkattua henkilöstöä, eritellään hakemuksessa seuraavat asiat Nimike Tehtävänkuvaus Bruttopalkka kk Avustuskohteen osuus kkpalkasta Työaika kohteelle kuukausina Työaika kohteelle prosentteina (%) Jos työntekijän työaikaa kohdentuu useisiin eri toimintoihin, tulee hakemuksessa vahvistaa, että toimintokohtainen työajanseuranta on käytössä. 21
8.2.2017 22
Palkkatiedot (ote täyttöohjeesta) Nimike: Kirjoita palkattavan työntekijän tehtävänimike (esim. projektityöntekijä). Tehtävänkuvaus: Kuvaa tehtävänkuvauskenttään tarkemmin, mitä työntekijän työnkuva sisältää siten, että kuvauksesta selviää, mitkä osat avustettavasta toiminnasta kuuluvat tämän työntekijän vastuulle, pois lukien yleishallinto. Mikäli hankkeeseen palkataan toisena vuonna lisää työntekijöitä, kirjaa myös heidät, mutta kirjoita tehtävänkuvauksen perään palkkausajankohta. Bruttopalkka kk/ : Henkilön kokonaiskuukausipalkka, johon sisältyy palkka ennen siitä tehtäviä vähennyksiä, kuten veroja ja muita maksuja. Avustuskohteen osuus kk-palkasta/ : Se euromääräinen osuus henkilön kuukausipalkasta, joka maksetaan tältä avustuskohteelta ennen siitä tehtäviä vähennyksiä, kuten veroja ja muita maksuja. Työaika kohteelle/kk: Kirjaa kuukausina se aika, joka työskennellään avustuskohteelle. Esimerkki: Henkilö työskentelee kohteelle vain ajanjaksolla maaliskuu-joulukuu. Kirjaa tähän kohtaan 10. Työaika kohteelle/%: Kirjaa prosentteina se määrä, joka kohdentuu tälle avustuskohteelle. Esimerkki: Henkilön kokonaistyöaika on 40 h. Tästä ajasta henkilö kohdistaa työpanostaan tälle avustuskohteelle 30 h. Kirjaa tähän kohtaan 75. Jos henkilö työskentelee vain tällä kohteella, kirjaa 100. Kuvaus muusta kuin tälle avustuskohteelle kohdistuvasta työstä: Kuvaa kenttään, mitä muita kuin tämän avustuskohteen työtehtäviä henkilön työnkuvaan kuuluu (mukaan lukien mahdolliset yleishallintoon kuuluvat työtehtävät). Mikäli avustuskohteella on ositettuja työntekijöitä, STEA edellyttää, että hakijalla on käytössään hanke- /toimintokohtainen työajanseuranta. Laita rasti ruutuun. Esimerkki: Nimike: Projektikoordinaattori, tehtävänkuvaus: Toimii projektityöntekijöiden esimiehenä ja vetää vertaistukiryhmiä. Bruttopalkka kk/ : 2700, josta avustuskohteen osuus kk-palkasta/ : 2025. Työaika kohteelle/kk: 12, työaika kohteelle 75%. Kuvaus muusta kuin tälle avustuskohteelle kohdistuvasta työstä: Vetää kunnalle ostopalveluna tuotettavia kuntoutusryhmiä 10h/vko. 23
Talousarvio 8.2.2017 24
8.2.2017 25
8.2.2017 26
8.2.2017 27
8.2.2017 28
Hankintojen erittely hakemuksessa Avustuksen hakija arvioi, tarvitseeko hankintoja eritellä Kaikki ennakoidut avustusvuoden (2018) aikaiset yli 7 000 (arvonlisäveroton hinta) hankinnat tulee listata ja arvioida onko kyseessä hankintalain mukaan kilpailutettava hankinta vai ei. Hankintojen kilpailutustapaa arvioidaan myös erikseen. Jokaiselle hankinnalle valitaan erittelyissä oma talousarvion kulutili Hankintoja ei tarvitse kategorisesti budjetoida talousarvion ulkopuolisiin palveluihin. => Mitä tarkempia kulutilejä käytetään, sen parempi! Ilmoita myös julkisen rahoituksen osuus haetusta hankkeesta/ toiminnasta (%) 29
Merkittävät Ja POIKKEAVAT kuluerät talousarviossa Jos talousarvio sisältää henkilöstökulujen ja hankintojen lisäksi sellaisia eriä, jotka ovat poikkeavia tai merkittäviä suhteessa avustettavan toiminnan kokonaiskuluihin, kerro näistä lyhyesti ja ytimekkäästi talousarvion avoimessa tekstikentässä (hakemuksen oikeat ja riittävät tiedot) Esimerkkejä: Eteenpäin siirrettävät avustukset Ulkomaan matkat Yleisavustuksissa hallintokulujen tarpeellisuus, esim. palkkiot kuten hallituksen kokouspalkkiot, -tarjoilut ja kulukorvaukset Toimitilavuokrat, muut toimitilat Eteenpäin siirrettävien avustusten osalta tulee kuvata kuinka siirretyn avustuksen käytön raportointi aiotaan järjestää. Lisäksi avustuksen siirrosta on tehtävä sopimus. Huom! Mikäli toimintaan hankitaan palveluita toiselta järjestöltä, kyse saattaa olla kilpailutettavasta palveluhankinnasta. Avustusvalmistelija pyytää lisätietopyynnöllä osahankkeiden talousarviot (eteenpäin siirrettävät avustukset) Ulkomaan matkojen osalta tulee eritellä mm. tarve ja osallistujien määrä Palkkioiden osalta tulee arvioida niiden kohtuullisuutta ja tarvetta 30
Kilpailuvaikutusten arviointi avustushakemuksessa 31
Miksi kilpailuvaikutuksia arvioidaan? Perustuu EU:n kilpailu- sekä valtiontukilainsäädäntöön Avustuksia ei myönnetä taloudelliseen toimintaan Valtionavustuslaki: 7 valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset valtionavustus voidaan myöntää valtion talousarvion puitteissa, jos: mom 1 kohta 4: vationavustuksen myöntämisen ei arvioida aiheuttavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa 36 Vaikutusten arviointi Valtionapuviranomaisen on sopivalla tavalla seurattava myöntämiensä valtionavustusten käytön tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valtionavustusten vaikutuksia kilpailuun. 32
Yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen myönnettyjen valtionavustusten kilpailuvaikutusten arviointi ja seuranta kohdentuu pääasiassa kolmeen ulottuvuuteen: 1. Avustuksilla tuotetut toiminnot tai tuotteet eivät kilpaile markkinaehtoisesti tuotettujen, yrittäjien tarjoamien palveluiden kanssa Esim. käsityötuotteiden myynti, työtoiminnan palvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut, koulutus- ja neuvontapalvelut Mikäli muuta tarjontaa ei alueella ole, estääkö avustettu toiminta markkinoille pääsyn? 2. Avustuksilla ei subventoida avustuksen saajan palvelutoimintaa tai sen rinnakkaisorganisaatioiden elinkeinotoimintaa Avustettu toiminta on eriytettävä toiminnallisesti ja kirjanpidollisesti palvelu- tai elinkeinotoiminnasta Kuntien rahoitus: avustuksia vai ostopalvelusopimuksia? 3. Avustuksilla toteutetut hankinnat kilpailutetaan hankintalainsäädännön mukaisesti tai kynnysarvot alittavien hankintojen osalta kevyemmällä menettelyllä STEAn ohjeistuksen mukaisesti. 33
Hakemuksista poimittua - EI NÄIN! Ei kilpailuvaikutuksia Kilpailutamme kaikki hankinnat, joten ei kilpailuvaikutuksia Ei kynnysarvot ylittäviä hankintoja Kukaan muu ei järjestä samaa toimintaa Toimintaan osallistuminen on osallistujille maksutonta, joten toiminta ei kilpaile paikallisten yrittäjien kanssa Toimintaa tehdään vapaaehtoisvoimin, joten ei kilpailuvaikutuksia 34
VAAN ESIMERKIKSI NÄIN! Osana aktivoivaa työtoimintaa toimintakeskuksessa tuotetaan vähäisessä määrin työsuoritteita kuten pihatöitä sisältäen nurmen leikkuutta ja pihojen siistimistä yksityisille henkilöille. Olemme selvittäneet, että toiminta-alueellamme on yksi puutarhapalveluita tarjoava yritys, mutta se on erikoistunut maisemointiin ja edustusviheralueiden hoitoon. Näin ollen toiminnassa tuotettujen palveluiden ei arvioida vääristävän kilpailua alueella. Osa avustuksella työskentelevistä työntekijöistä toimii myös yhdistyksen Kuntoutuspalvelut-yksikössä. Mahdollisten kilpailuhaittojen ehkäisemiseksi avustettava toiminta on toiminnallisesti eriytetty eri toimipisteeseen ja henkilöstökulut kohdistetaan eri toiminnoille toteutuneen työajanseurannan perusteella. Avustuksella voidaan saada pientä kilpailuetua kuntoutuspalveluissa kilpailijoihin nähden, koska avustus mahdollistaa kuntoutuspalveluissa laajemman henkilöstön käytön, jolloin esimerkiksi sijaisjärjestelyt toimivat joustavasti. Tästä aiheutuva kilpailuhaitta arvioidaan kuitenkin vähäiseksi. 35
Avustuksen käytön tulkintajärjestys 1) avustuspäätös ja sen erityisehdot 2) yleisehdot ja rajoitukset 3) talousarvio Mikäli avustuksen saaja on STEAn pyynnöstä toimittanut tarkennetun talousarvion, tulkitaan avustushakemuksen talousarvion sijaan tarkennettua talousarviota. 4) avustushakemus ja sen täydennykset sekä 5) mahdolliset muut avustuspäätöksen tekemisen kannalta oleelliset dokumentit.
Talousarvion tulkinta avustuksen käytössä Avustuspäätöksessä ehto Avustusta tulee käyttää talousarvion tai tämän jälkeen hyväksytyn tarkennetun talousarvion mukaisesti. Erät, joita ei budjetoitu lainkaan, ja jotka eivät ole avustuspäätöksen tai sen ehtojen vastaisia. Oltava erityinen syy Saatava aina lupa rahoittajalta. Erät, jotka ovat yleensä tarkasti ennakoitavissa ja eivät ole avustuspäätöksen tai sen ehtojen vastaisia. Tulkitaan tiukemmin ja siksi asiaan on hyvä pyytää lupa. Henkilöstökulut (pl. TES-korotukset, vanhempainvapaa yms. lakisääteiset muutokset vuoden aikana). Vuokrat (pl. Ennakoimattomat järjestöstä riippumattomat, vuokranantajasta aiheutuvat vuokrankorotukset) Työvälineen rikkoutuminen
Talousarvion tulkinta avustuksen käytössä Muut erät, jotka ovat vaikeammin ennakoitavissa ja eivät ole avustuspäätöksen tai sen ehtojen vastaisia. Olennaisuus Olennaisuutta tarkasteltava toiminnan/hankkeen kokoluokan mukaisesti. Talousarvio jakautuu muiden kulujen osalta toimintakuluihin, muihin kuluihin ja yleiskuluihin. Muutokset budjetoitujen toimintakulujen, muiden kulujen ja yleiskulujen välillä ovat sallittuja (myös kuluerien sisällä) ja näihin ei tarvitse pyytää erillistä lupaa STEAlta, jos ne ovat avustuspäätöksen mukaiseen toimintaan edelleen kohdistuvia kustannuksia. HUOM! Mikäli muutos koskee tulkintajärjestyksen kohtia 1 ja 2 (avustuspäätöksen tai sen ehtojen muutos), tulee hakea avustuspäätöksen ehtojen muuttamista. Tarpeellisuus toiminnan kannalta Muutetulla kulurakenteella päästään tavoitteisiin paremmin ja sen vuoksi kulut ylittyy. Muutetulla kulurakenteella säästetään kuluja, koska niille ei ole tarvetta hankkeen kannalta.
Talousarvion tulkinta avustuksen käytössä Erät, jotka ovat avustuspäätöksen vastaisia, ei hyväksytä missään tilanteessa. Avustuspäätös ja sen erityisehdot Avustuslajikohtaiset yleisehdot ja rajoitukset Kielto käyttää avustusta kunnan, valtion tai uskonnollisen yhdyskunnan järjestämisvastuulle kuuluviin tai markkinaehtoisiin toimintoihin. Rajoitukset yleiskulujen osalta. Poistot ja laskennalliset erät. Rahoituskulut, varainhankinnan ja palvelutoiminnan kulut. Kielto avustuskohteiden yhdistämisestä. Rajoitukset toimitilakulujen osalta. Rajoitukset henkilöstökulujen osalta. Oikeudenkäyntikulut tai oikeuden langettamat korvaukset tai muut rangaistusluonteiset maksut (esim. STEAn takaisinperinnästä suorittamatta olevia velvoitteita, sakkoja tai viivästyskorkoja). STEAn avustusta ei voi käyttää vuosijuhlien/juhlavuosien kulujen kattamiseen. Avustuksen saaja voi kattaa edellä mainitut kustannukset muilla toiminnan tuotoillaan, esimerkiksi omalla varainhankinnallaan. Kyseiset kuluerät tulee kirjanpidossa selkeästi eriyttää STEAn avustamasta toiminnasta.
Talousarviosta nostettua Toiminnan muut tuotot STEA-avusteisen toiminnan muita tuottoja ovat mm. asiakas- ja osallistumismaksut sekä muista julkisista rahoitusvälineistä tuleva rahoitus kuten ESR-avustukset Jos olet hakenut ESR-avustusta, ilmoita talousarvion muissa tuotoissa haettu avustusmäärä Avustusvalmistelija tulee lähettämään hakemuksen käsittelyvaiheessa hakijalle verkkoasiointiin lisätietopyynnön, johon tulee liittää ESR-rahoitushakemukset/- päätökset. Ilmoita mahdollisimman tarkasti muiden tuottojen käyttötarkoitus Talousarvion alijäämäisyys Hakuvaiheessa toiminta on mahdollista budjetoida alijäämäiseksi mm. seuraavissa tapauksissa: Järjestö kattaa osan toiminnasta omista kertyneistä varoistaan C-avustuksissa kulujen etupainotteisuus (huom! Ei koske Ak-avustuksia) Perustele erikseen toiminnan alijäämäisyys avoimeen kenttään! Varakkaiden omarahoitusosuus Varakkaalta järjestöltä edellytetään omarahoitusta. Esitä omarahoitusosuus osana toiminnan tuottoja ja esitä selkeästi, että kyse on omarahoitusosuudesta eikä toimintaan kohdistuvista varsinaisista tuotosta. 40
Kättä pidemmäksi ja töihin vietäväksi Hakemuksen peruskäsitteet taulukko Eloisa-työkalu arvioinnin tueksi 8.2.2017 41
Hakemuksen peruskäsitteet Termi Mitä tarkoitetaan Miten näkyy hakemuksessa Tarve Minkä takia toimintaa tarvitaan? Mikä on ongelma, johon haluatte toiminnallanne puuttua? Kuka on toiminnan tarpeessa ja minkä takia? Kerrotaan tehtyjen tarvekartoitusten tai taustaselvitysten havainnot. Esimerkki Avustushakemukset ovat olleet heikkotasoisia ja järjestöt ovat pyytäneet ohjausta. Valmistelijoiden työaikaa menee paljon yksilölliseen ohjaukseen. Tavoite Mikä on tavoiteltu muutos / tila, johon toiminnallanne pyritte? Asetettu selkeä päätavoite ja sitä tukevat alatavoitteet. Tavoite ei kuvaa omaa tekemistä. 1) Järjestöjen hankesuunnittelun osaaminen parantuu. 2) STEAn saamien hakemusten laatu on parantunut. 3) Hakemusten tarkennuspyyntöjen määrä vähenee. Kohderyhmä Kohderyhmän rajaus/segmentointi: Keiden hyvinvointia edistetään? Mihin resurssit on tarkoituksenmukaista kohdentaa? Kerrotaan kohderyhmän koko, ikä ja sukupuolijakauma sekä montako henkilöä toiminnalla aiotaan tavoittaa. Sote-järjestötoimijat 6 alueella, tavoitetaan n. 600 työikäistä ihmistä, jotka vastaavat hakemusten täytöstä. 42
Hakemuksen peruskäsitteet Termi Mitä tarkoitetaan Miten näkyy hakemuksessa Yhteistyö - kumppan it Sisältö ja toteutus Tuotos Muut olennaiset toimijat kohderyhmän kannalta, jotka tukevat hankkeen toteuttamista. Toiminnan sisältö ja varsinainen tekeminen. Tuotokset ovat konkreettisia välineitä tulosten esittämiseen, dokumentointiin tai levittämiseen esimerkiksi erilaiset julkaisut tai koulutusmateriaalit. Hakemukseen liitettävät yhteistyösopimukset, joista selviää, miksi yhteistyötä tehdään sekä yhteistyökumppaneiden työnjako ja vastuut. Kerrotaan millaisin konkreettisin toimenpitein tavoitteet saavutetaan. Projektisuunnitelma ja talousarvio vastaavat toisiaan. Kuvataan projektilla saavutettavat tuotokset ja niiden määrä. Esimerkki OKM:n ja muiden rahoittajien edustajat? 8 koulutusta, á 6h, 80 osallistujaa/koulutus. Paikkakuntina Turku, Hki, Joensuu, Oulu, Rovaniemi, Tampere. Koulutuksen sisältö: ( ). Koulutusmateriaali (sekä näyttö- että jakomateriaali), videotallenne Hgin tilaisuudesta. 43
Hakemuksen peruskäsitteet Termi Mitä tarkoitetaan Miten näkyy hakemuksessa Tulos Toiminnalla aikaansaatu muutos kohderyhmässä. Saavutetut tulokset suhteutetaan aina asetettuihin tavoitteisiin! Kuvataan hankkeella saavutettavat muutokset kohderyhmässä. Kerrotaan määrälliset ja laadulliset tulokset. Kuinka monelle ja millainen muutos on tapahtunut ja miten tämä todennetaan. Esimerkki 80 % koulutuksen osallistujista kokee saaneensa toiminnan kuvaamisessa auttavaa tietoa. Koulutukseen osallistuneiden kirjoittamat hakemukset paranevat edelliseen vuoteen verrattuna. Vaikutus Vaikutus syntyy yleensä pidemmän ajan kuluessa. Toiminnalla aikaansaatujen tulosten heijastuminen muuallekin kuin kohderyhmään. Esim. kustannusvaikutukset tms. Kuvaa toiminnan vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Pohdi, miten aikaansaadut tulokset vaikuttavat yksilöihin, ryhmiin tai toimintaympäristöön Tarve yksilöohjaukselle vähenee ja valmistelijoiden työaikaa voidaan suunnata muihin tehtäviin. Rahoitettujen hankkeiden laatu paranee, kun toimintaa osataan suunnitella ja arvioida paremmin. 44
Päätavoite: Tukea ja vahvistaa ikäihmisten hyvää arkea Alatavoitteet: 1) Vähentää ikäihmisten yksinäisyyttä 2) Lisätä ikäihmisten tietoutta asuinalueensa palveluista 3) Lisätä ikäihmisten valmiuksia sähköiseen asiointiin 1. Toimenpiteet, joilla tavoitteisiin pyritään 2. Aikataulu 3. Toimenpiteen oletetut vaikutukset 4. Mittari 5. Tavoitetaso 6. Arviointi 7. Vastuuhenkilö(t) Viikoittain kokoontuvat taideryhmät Toukokuumarraskuu Osallistujat saavat mielekästä ja luovaa tekemistä muiden seurassa. Ulkoilukaveritoiminta Touko-elokuu Osallistujat aktivoituvat liikkumaan muiden kanssa. Ryhmien lkm Osallistujien lkm Kertojen lkm Osallistujien lkm 1 ryhmä/viikko neljällä eri paikkakunnalla 60 aktiivista osallistujaa (15/ryhmä) 240 krt 40 osallistujaa Menetelmä: tilastointi Lähtötaso: 0 Ryhmät: Liisa ja Pekka Tilastointi: Pekka Leffajengi kerran viikossa Toukojoulukuu Osallistujat saavat mielekästä ja kanssakäymiseen aktivoivaa tekemistä. Kertojen lkm Osallistujien lkm 20 krt neljällä eri paikkakunnalla 60 osallistujaa Osallistujien koettu yksinäisyys vähenee. Osallistujat saavat uusia ystäviä. Osallistujat yhteydenpito sukulaisiin tai ystäviin aktivoituu. Yksinäiseksi itsensä (vähintään melko usein) kokevien osuus Uusia ystäviä saaneiden osuus Yhteydenpidon aktiivisuus sukulaisiin tai ystäviin, jotka eivät asu samassa taloudessa 1/3 vähemmän (vuoden) lopussa kuin lähtötilanteessa 2/3 osallistujista saa uuden ystävän toiminnan aikana Ei koskaan / harvemmin kuin kerran kuukaudessa osuus 1/3 vähemmän (vuoden) lopussa kuin lähtötilanteessa Menetelmä: kysely/haastattelu alku- ja loppuvaiheessa Lähtötaso: xx Lomakkeen suunnittelu: Pekka ja Liisa Kyselyiden toteutus: ryhmien vetäjät Tulosten analyysi ja yhteenveto: Liisa Toiminnassa mukana olleet yksittäiset henkilöt 100 eri henkilöä Menetelmä: tilastointi Lähtötaso: 0 Pekka 45