KYLÄLÄISTEN VIIHTYMINEN JA PALVELUTARPEET Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärven kylällä

Tuula Eloranta KYLÄLÄISTEN VIIHTYMINEN JA PALVELUTARPEET Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärven kylällä Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Huhtikuu 2008

KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 30.4.2008 Tekijä(t) Tuula Eloranta Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Nimeke Kyläläisten viihtyminen ja palvelutarpeet Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärven kylällä Tiivistelmä Opinnäytetyössä selvitetään tekijöitä, jotka vaikuttavat asukkaiden viihtymiseen Pieksämäen kaupungissa, Etelä-Savossa sijaitsevassa Siikamäki-Peiposjärven kylässä. Tavoitteena on kartoittaa kylän vakituisten asukkaiden näkemyksiä kylän ilmapiiristä, yhteistoiminnasta ja palvelujen laadusta sekä heidän palvelutarpeitaan. Samalla kerätään tietoa kylän sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen tehostamiseksi sekä ideoita kylän kehittämiseksi ja kylän elinkeinoelämän tueksi. Tutkimus toimii esiselvityksenä kylän kehittämistoimille, tuottaa tietoa kyläsuunnitelmaan sekä mahdollisen hankesuunnittelun pohjaksi. Tiedot kerättiin kaikkiin kylän talouksiin lähetetyn kyselylomakkeen avulla. Tulosten mukaan kylä on Kaiken kaikkiaan hyvien ihmisten kylä. Kylällä on hyvä asua, eikä poismuuttoa harkita. Kyläläisten viihtymistä edistävät kylän hyvä sijainti, muutto ja lapsivoittoisuus, vahva talkoohenki ja naapuriapu; hyvin palveleva kyläkoulu, ryhmäperhepäivähoito ja kyläkauppa sekä runsas yhteis- ja seuratoiminta kylällä. Suurimmat puutteet ovat sorapäällysteisen kylätien huono kunto sekä matkapuhelin- ja laajakaistayhteyksien toimimattomuus. Kyläläiset kokevat myös vahvasti, etteivät voi vaikuttaa kunnan päätöksen tekoon. Kylän ilmapiiriä ja tiedottamista on kehitettävä edelleen. Kylän kehittämistyötä toivotaan jatkettavan, samoin yrittäjyyden edistämistä uusien palvelujen saamiseksi kylälle. Pieksämäen seudulla on toteutettu kaksi, nopeatahtisesti toisiaan seurannutta kuntaliitosta. Kuntakoon kasvaessa maaseudun lähipalvelut ovat helposti karsiutumassa ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet vähentymässä. Kuitenkin kaupungin kilpailukykyisyyden lisäämiseksi tarvitaan tulomuuttajia varten myös maaseudulle kiinnostavia asuinympäristöjä, joissa tyisesti lapsiperheiden arkielämä on sujuvaa. Työn tuloksena voidaan etsiä uusia keinoja kahden kaupungin yhteisellä työssäkäyntialueella sijaitsevan kylän kehittämiseksi ja sen asukkaiden palvelutarpeisiin vastaamiseksi. Asiasanat (avainsanat) maaseutu, kaupungin läheinen maaseutu, harvaan asuttu maaseutu, maaseutuasenteet, sosiaalinen pääoma, yhteisöllisyys, palvelut, palvelujen markkinointi, palvelujen laatu, lähipalvelut Sivumäärä Kieli URN 71 s. + liitt. 17 Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn200861386 Huomautus (huomautukset liitteistä) Liitteitä 3 kpl Ohjaavan opettajan nimi Pasi Pakkala Opinnäytetyön toimeksiantaja MAMK

DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 30.4.2008 Author(s) Tuula Eloranta Degree programme and option Forestry Name of the bachelor's thesis Inhabitants satisfaction and their service needs in the Siikamäki-Peiposjärvi village Abstract The village of Siikamäki-Peiposjärvi is located in eastern Finland, about 300 kilometers northwest from Helsinki. The village respects rural area near cities close to two towns Pieksämäki and Varkaus within fifteen minutes drive. At the present the village belongs to a new Pieksämäki town formed by old town and small rural municipalities of Pieksämäen maalaiskunta, Virtasalmi and Jäppilä. The village is countryside but it is still very close to everything. The objective of this study was to examine the appeal of the Siikamäki-Peiposjärvi village as well as the factors that reinforce its appeal from the viewpoint of those who live permanently in the village. The purpose of this study was to increase knowledge about alternative ways in which households are ready to obtain services from different sectors. A comprehensive questionnaire was posted to all households of the village. The study was conducted in September-October 2007. According to the inhabitants Siikamäki-Peiposjärvi village is an ideal place to live in. There are no intentions of moving onwards. A pleasant living environment containing good location, good quality of services available nearby such as comprehensive school, children s day-care and village store and also the abundance of voluntary work and leasure time activities improved villagers satisfaction and rooting into that countryside. From the perspective of the villagers, the worst defects of this rural area are bad condition of village road and rotten mobil phone and widen band connection. More interplay between local municipal officials, local politicians and the village is needed. Local decision makers can utilise the study result in designing and targeting rural development measures in the Siikamäki-Peiposjärvi village and generally Pieksämäki rural area. Siikamäki-Peiposjärvi area forms an especially beneficial alternative to attract potential migrants. Subject headings, (keywords) Rural development, quality of services, services marketing, social capital, rural areas near cities, sparsely populated rural area Pages Language URN 71 p. + app. 17 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn200861386 Remarks, notes on appendices Number of appendices are 3 Tutor Pasi Pakkala Bachelor s thesis assigned by MAMK

SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO... 1 1.1 Siikamäki- Peiposjärven kylän kehitystyön perusta... 1 1.2 Siikamäki- Peiposjärven kylän sijainti ja saavutettavuus... 3 1.3 Kylän vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat vuonna 2005... 4 1.4 Kyläsuunnitelma vuosille 2005-2008... 6 2 ELINVOIMAINEN, MUUTTUVA JA KEHITTYVÄ MAASEUTU... 7 2.1 Maaseudusta... 7 2.2 Harvaan asuttua vai kaupungin läheistä maaseutua?... 11 2.3 Suomalaisten maaseutuasenteet... 14 2.4 Muuttuvat elämäntavat... 16 2.5 Sosiaalinen pääoma kylän menestystekijänä ja kehityksen edistäjänä... 19 2.6 Tuoretta tutkimusta kylällä viihtymiseen vaikuttavista tekijöistä... 22 3 PALVELUT JA NIIDEN MARKKINOINTI... 24 3.1 Palveluista... 24 3.2 Palvelun laatu... 25 3.3 Palvelujen markkinointi... 27 3.4 Miksi ja mihin maaseutu ja kylä tarvitsee viestintää?... 28 4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT... 31 4.1 Tutkimuksen tarkoitus... 31 4.2 Tutkimusaineisto ja -menetelmä... 31 4.3 Tutkimuksen luotettavuudesta... 33 5 TULOKSET... 37 5.1 Kylän ilmapiiri ja asukkaiden viihtyvyys... 37 5.2 Tiedottaminen... 38 5.3 Yhteistoiminta kylällä... 40 5.4 Elinkeinot... 41 5.5 Kylän kehittäminen... 43 5.6 Ympäristö... 46 5.7 Lähipalvelujen laatu ja tuleva tarve... 48 5.7.1 Lähipalvelujen tarve tulevaisuudessa... 48

5.7.2 Kyläkoulu, lasten päivähoito ja koululaisten iltapäivähoito... 48 5.7.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut... 49 5.7.4 Liikenneyhteydet... 49 5.7.5 Vesi- ja jätehuolto... 52 5.7.6 Sähkön jakelu ja tietoliikenneyhteydet... 53 5.7.7 Kauppa- ja postipalvelut... 55 5.7.8 Harrastustoiminta... 55 6 POHDINTA... 56 6.1 Pieksämäen ja Varkauden läheistä maaseutua... 56 6.2 Pendelöijien paratiisi... 58 6.3 Elämäntilanteisiin sopivaa uusyhteisöllisyyttä... 59 6.4 Löydetty kultajyvä: toimivat lähipalvelut omalla kylällä... 60 6.5 Kyläkoulu kylän sykkivä sydän... 60 6.6 Peiposjärventie perusparannettavaksi ja tietoliikenneyhteydet toimiviksi.. 62 6.7 Yrittäjäksi, palvelujen tuottajaksi?... 63 6.8 Kaupunki sitoutuneeksi kehittämiskumppaniksi... 64 6.9 Kyläviestinnän ja kyläpalvelujen markkinoinnin tehostamiseksi... 66 6.10 Lopuksi kylän kehittämisestä ja tulevaisuudesta... 68 LÄHTEET... 71 LIITTEET... 75

1 JOHDANTO 1 1.1 Siikamäki- Peiposjärven kylän kehitystyön perusta Pieksämäen kaupungissa sijaitseva Siikämäki-Peiposjärvi, kotikyläni, on elinvoimainen ja vetovoimainen kylä. Viimeisen viiden vuoden aikana kylä on vahvistunut. Seudulle on muuttanut yli 80 uutta asukasta ja lapsia on syntynyt vauvabuumiksi asti. Uusia taloja on rakennettu ja entisiä peruskunnostettu. Menestyksen perustana on kylän nomainen sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella, Pieksämäen ja Varkauden yhteisellä työssäkäyntialueella. Kolmisen vuotta sitten kylän vetovoimatekijöiksi tunnistettiin myös tyisesti lapsiperheitä palvelevat lähipalvelut omalla kylällä (kyläkoulu esikouluineen, päivähoito ja pienten koululaisten iltapäivähoito). Lisäksi kylällä on ymmärretty vahvan julkisuustyön ja viestinnän merkitys. Visiona on kehittää Siikamäki Peiposjärvi (+ Rummukka Syvänsi) alueesta Pieksämäen ja Varkauden yhteiselle työssäkäyntialueelle viihtyisä, toimiva ja maaseutumainen asuin-, työ-, koulunkäynti-, yritys- ja lomailukylä, joka tarjoaa riittävät peruspalvelut tyisesti lapsiperheille. Kolmisen vuotta sitten linjattiin kylän kehittämistä. Keskeisiksi tavoitteiksi nousivat lapsiperheiden lähipalvelut: Peiposjärven koulun kehittäminen, lasten päivähoito omalla kylällä lähellä kotia ja koululaisten iltapäivähoito perheiden tarpeiden mukaisesti. Myös tontti- ja kiinteistömarkkinointia päätettiin tehostaa uusien asukkaiden saamiseksi kylälle. Lisäksi tavoitteiksi määriteltiin loma-asukkaiden palvelujen tehostaminen, Pieksänmaan itäosan kehittäminen kuntien yhdistymissopimuksen tavoitteiden mukaisesti sekä kylän infrastruktuurin ja lähipalvelujen kehittäminen (esimerkiksi laajakaista, raaka- ja jätevesihuolto, tiestö, kyläapteekki, nettipiste). Aiempaan tapaan hyvinvoinnin, elämänilon ja hauskanpidon edistäminen nähtiin edelleen tärkeäksi kylätoiminnassa. Kylätoimikunta valitsi toimintamallikseen avoimuuden, proaktiivisuuden ja projektiluonteisen työskentelyn. Kylän kehittämistyön jäntevöittämiseksi on rekisteröity kyläyhdistys, etsitty yhteistyökumppaneita ja verkostoiduttu mm. hanketoimijoiden kanssa. On syntynyt idea Pieksänmaan Itäkeskuksen kehittämisestä. Kuluneen kolmen vuoden aikana on edistytty. Langaton laajakaista on saatu kylälle. Parhaillaan rakennetaan vesi- ja viemäriverkoston runkolinjaa, mutta edelleenkään

2 kaikki halukkaat taloudet kylän alueella eivät pääse mukaan. Huolta on pidetty myös maantien huonosta kunnosta ja puhelinten heikosta kuuluvuudesta kylällä. Lapsiperheiden palvelut kylällä ovat hyvät. Kahdentoista lapsen ryhmäperhepäivähoito on toiminut koululla pari vuotta, samoin esiopetus järjestetään kyläkoululla. Vaikka lapsimäärä on kasvanut jatkuvasti kylällä, kaupungin valmistelema alakoulujen oppilasminimin nosto 36:een luo uhkakuvia myös Peiposjärven koululle. Kymmeniä hehtaareja yksityisten tontteja on saatu tarjolle, kaupungin omistamaa tonttimaata on myös kylällä. Ensi kesänä 13. kertaa pidettävien Nostalgiailtamien lisäksi on järjestetty sangen vilkkaasti muitakin, vakituisia asukkaita ja loma-asukkaita kokoavia tapahtumia. Kyläviestinnän tärkeimmät välineet ovat kyläyhdistyksen ylläpitämät nettisivut ja kaikkiin kylän talouksiin jaettava Kylien kuulumiset -lehti. Kyläyhdistyksen lisäksi kylän muista seuroista urheilu- ja metsästysseurat toimivat vilkkaasti. Lasten 4H-kerho ja ikäihmisille suunnattu SPR:n Tarinatupa vetävät väkeä. Spontaanisti muutama vuosi sitten syntynyt kylän äiti-lapsi kerho, Kärrikerho, kokoontuu edelleen joka maanantai. Viime vuosien toiminnan innovatiivisina tuloksina voidaan mainita myös voimakas vaikuttaminen pienten lasten kuntalisän maksamiseksi Pieksämäellä ja kaksi Seutuopiston vetämää musiikkileikkikouluryhmää kylän alueella. Myös kylän, kuten tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa yleensäkin, tunnettuudella, imagolla ja brändillä on keskeinen rooli. Kylällä kannattaisi tehdä yrityselämästä tuttuja, kyläkäyttöön sovellettuja asiakastyytyväisyyskyselyjä ja työilmapiirikyselyjä säännöllisesti. Niiden avulla kylätoimijat ja yhdistys, kylää ammatikseen kehittävät kaupungin ja valtion virkamiehet sekä kylän yrittäjät saisivat tuoretta tietoa asiakkaiden, kylän vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden näkemyksistä. Kylän kehittämisessä kaiken ytimessä on asiakas kylällä asuva, yrittävä ja lomaileva, siellä ja sieltä palveluja käyttävä. Keskeistä on asiakkaiden tarpeisiin perustuvien palvelujen kehittäminen ja niiden onnistunut markkinointi. Samoin tärkeää on luoda positiivinen ja mahdollisuuksiin tarttuva asenneilmasto. Ennen kaikkea on saavutettava riittävä tunnettuus ja luottamus keskeisten sidosryhmien ja toisaalta suuren yleisön silmissä. Avainasemassa on myös kylän yhteishenki, yhteisöllisyys, joka ilmenee sosiaalisena pääomana. Tässä tutkimuksessa selvitettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten viihtymiseen Siikamäki-Peiposjärven kylällä. Tavoitteena oli kartoittaa kylän vakituisten asukkaiden

3 näkemyksiä kylän ilmapiiristä, yhteistoiminnasta ja palvelujen laadusta sekä heidän palvelutarpeitaan. Samalla haluttiin kerätä tietoa kylän sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen tehostamiseksi sekä ideoita kylän kehittämiseksi ja kylän elinkeinoelämän tueksi. Tutkimusalueena oli Pieksämäen kaupunkiin kuuluva Siikamäki-Peiposjärven kylä. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli toimia esiselvityksenä kylän kehittämistoimille. Samoin tavoitteena oli tuottaa tietoa kyläsuunnitelmaan sekä mahdollisen hankesuunnittelun pohjaksi. 1.2 Siikamäki- Peiposjärven kylän sijainti ja saavutettavuus Siikamäki - Peiposjärven kylä sijaitsee valtatie 23:n molemmin puolin Pieksämäen ja Varkauden välillä, nykyisessä Pieksämäen kaupungissa. Vireässä kylässä on 110 asuintaloa, 33 maatilaa, 120 kesämökkiä ja loma-asuntoa ja 15 toimivaa yritystä. Palveluista mainittakoon koulu, ryhmäperhepäivähoitopaikka, kauppa ja kirjastoauto. Siikamäki - Peiposjärvi -alueella on hyvät ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet. Seudulla on useita kalaisia järviä ja lampia, joista suurimmat ovat Maavesi, Peipunen, Rummukka, Ruokojärvi ja Loukee. Lisäksi alueella toimii kaksi virkeää metsästysseuraa ja lukuisia osakaskuntia. Kylän kunnostetulla Maamiesseurantalolla järjestetään vuosittain Nostalgia-iltamat ja muita tapahtumia. Vääräntielle, Siikamäkeen ja Seurantalon läheisyyteen Peiposjärvelle on rakennettu metsästäjien laavut, jotka palvelevat kokoontumispaikkoina muulloinkin kuin metsästysreissuilla. Peiposjärven koulu toimii myös kylän harrastuskeskuksena. Lapset kokoontuvat 4Hkerhoon maanantaisin. Kylän aktiivinen urheiluseura Peiposjärven Visa pitää nuorille urheilukerhoa torstaisin ja naisille jumppapiiriä tiistaisin. Lisäksi koululla järjestetään seutuopiston piirejä tarpeen mukaan. Varttuneet kokoontuvat kuukausittain SPR:n Tarinatupaan. Lisäksi kylällä toimii aktiivinen kylätoimikunta, joka rekisteröitiin kyläyhdistykseksi pari vuotta sitten. Siikamäki Peiposjärven kylä on ihanteellinen alue asua maalla, mutta kuitenkin lähellä kaikkea. Kylältä ehtii töihin Pieksämäkeen varttitunnissa ja Varkauteen puolessa tunnissa. Suuremmat kaupungit, kuten Kuopio, Jyväskylä, Savonlinna ja Mikke-

4 li, ovat noin tunnin ajomatkan päässä. Rautateitse Pieksämäeltä on tunnetusti hyvät yhteydet. Joroisten lentokenttä palvelee aluetta puolen tunnin ajomatkan päässä. Sisävesisatamat palveluineen löytyvät läheltä Varkaudesta ja Joroisista, joista on yhteydet Saimaan vesireiteille ja merelle saakka. (Siikamäki 2008.). KUVA 1. Siikamäki-Peiposjärven kylän sijainti (Siikamäki 2008). 1.3 Kylän vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat vuonna 2005 Vuonna 2005 kylällä analysoitiin vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia kehittämistyön pohjaksi (taulukko 1).

5 TAULUKKO 1. Kylän nelikenttänalyysi (Maavesi-Siikamäki kylätoimikunta 2005). VAHVUUDET - omillaan toimeentulevia, luovia ihmisiä monipuolinen asukasrakenne - Kantatie 23 - Puhdas luonto (lammet, järvet, metsät, suot) - Laaja työssäkäyntialue (Varkaus, Pieksämäki, Joroinen, Jäppilä, Leppävirta, Haukivuori, Hankasalmi, Mikkeli) - Toimiva, hyväkuntoinen koulu - Kauppa tunnettu laajalti - Peiposjärven ryhmis (päivähoito) - Monipuolinen yrittäjyys - Lisääntynyt syntyvyys - Runsas tulomuutto - Runsaasti loma-asutusta - Vireä, energinen kylätoimikunta, talkoohenki - Vilkas seuratoiminta (4H, Peiposjärven Visa, metsästysseurat, Tarinatupa ) - Tapahtumia (Nostalgiailtamat ) - Nettisivut, ilmoitustaulut, postituslista HEIKKOUDET - Maanteiden huono kunto (Peiposjärventie, Siikamäentie) - Kunnan tonttien laatu / puute Siikamäessä - Myynti- ja vuokra-asuntopula - Päivähoitopaikan krooninen puute Siikamäessä (vaikka hoitoa tarvitsevia lapsia on ) - Omien edustajien puute valtuustossa - Kunnan ja kylän keskinäinen toimintakulttuuri (kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden jalkautumattomuus kylille kehityskeskusteluihin) MAHDOLLISUUDET - ihmisten ja yritysten verkostoituminen - tiedossa runsaasti muuttohalukkaita lapsi- ja muita perheitä - innovatiiviset liikeideat - laajakaistan pikainen tulo kylälle -> etätyömahdollisuudet, paikallisten yritysten toiminnan helpottuminen - kunnan, ammattikorkeakoulujen ym. tarjoamat yritysneuvonta- ja tuotekehityspalvelut, lukuisat projektit ja hankkeet - hyvä logistinen sijainti - yksityisten, säätiöiden ym. mailta tontteja - mahdollisuus yrityskeskittymien syntyyn olemassa olevien yritysten ympärille (esim. hoitokodit, mainostoimisto, it-osaaminen) - patoutunutta naisenergiaa - kylän voimakas halu kehittyä - toimivat lehdistösuhteet - palvelujen tuottaminen muille kunnille, kylille - rautatie la lentokentän läheisyys - vesijohto - alojen osaajia / ammattilaisia UHAT - Pieksänmaan kunnan päättäjien ja viranomaisten suhtautuminen - Kunnan halu / pakko säästää ja keskittää - Kaikkien kylien tasapäistäminen - Puolueiden politikointi - Byrokratian hitaus reagoida muuttuviin olosuhteisiin - Koulun loppuminen -> harrastustoiminta loppuu, yhteiset kokoontumistilat katoavat, kylä jakautuu kahtia - Kunnan ja päättäjien vaipuminen yleiseen toivottomuuteen tulevaisuuden suhteen Vuonna 2005 silloinen Pieksämäen maalaiskunta valmisteli kyläkoulujensa lakkauttamista. Yhdeksi lakkautettavaksi kouluksi oli listattu Peiposjärven koulu. Kyläläiset havahtuivat viime hetkillä ja aloittivat taistelun koulunsa puolesta. 2000-luvulla kylä oli alkanut kehittyä, vaivihkaan kylälle oli muuttanut uutta väkeä ja syntyvyys oli lisääntynyt. Kylällä koettiin, että kunnan kehittämisen kannalta olisi tärkeää vahvistaa näitä heikkoja signaaleja. Pieksämäen ja Varkauden välissä sijaitsevalla kylällä näh-

tiin olevan kehittymismahdollisuuksia. Pääteltiin, että olemassa olevat palvelut kuten koulu ovat tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksien kannalta ratkaisevia. 6 1.4 Kyläsuunnitelma vuosille 2005-2008 Kyläsuunnitelma, Pieksänmaan Itäkeskuksen kehittämissuunnitelma, tehtiin vuosille 2005-2008 kehittämistyön pohjaksi. Sovittiin, että tavoitteet tarkastetaan ja vuositason toimenpiteet sovitaan vuosittain. Myös kunnanjohto oli määrä pyytää vuosittain mukaan suunnitelman tarkistustilaisuuteen. Lisäksi toimenpidesuunnitelmaa oli tarkoitus päivittää rullaavasti pitkin vuotta. Suunnitelma päätettiin jakaa netin kautta kyläläisille ja toimittaa myös kuntaan. (Maavesi-Siikamäki kylätoimikunta 2005.) Kylän tavoitteiksi määriteltiin seuraavat: 1. Peiposjärven koulu kolmeopettajaiseksi 15.8.2006 alkaen 2. Lasten päivähoito omalle kylälle lähelle kotia 2.1. Siikamäkeen lasten hoitopaikka kantatie 23:n läheisyyteen 2.2. Peiposjärvellä kunnallinen päivähoitaja vakinaistetaan 3. Koululaisten iltapäivähoito perheiden tarpeiden mukaisesti (Siikamäkeen, Peiposjärvelle tai molempiin) 4. Tontti- ja kiinteistömarkkinoinnin tehostaminen (Uusien asukkaiden kylälle muuton helpottaminen) 5. Loma-asukkaiden palvelujen tehostaminen 6. Pieksänmaan itäosan kehittäminen kuntien yhdistymissopimuksen tavoitteiden mukaisesti 7. Kylän infrastruktuurin ja lähipalvelujen kehittäminen (esim. laajakaista, raaka- ja jätevesihuolto, tiestö, kyläapteekki, nettipiste) 8. Hyvinvoinnin, elämänilon ja hauskanpidon edistäminen Kylä tarkasteli myös, millä olemassa olevilla edellytyksillä tavoitteet saavutettaisiin. Kyläkoulun kehittämisedellytyksiä analysoitiin tuolloin seuraavasti: Pieksänmaan itäosassa asui runsaasti niin ala-aste- ja esikouluikäisiä kuin alle kouluikäisiäkin lapsia. Peiposjärven koulu lähiympäristöineen oli hyvässä kunnossa ja sen tilat riittivät kolmelle perusopetusryhmälle. Koululla oli järjestetty jo vuosien ajan kylän esiopetus ja koulu oli toiminut 3-opettajaisena muutama vuosi sitten. Yhteistyö vanhempien ja opettajien ja koulun henkilöstön välillä oli kiinteää ja lasten harrastustoiminta (mm.

urheilukerho, 4H-kerho) koululla vilkasta. Kyläkoulu on lapsille turvallinen kasvuympäristö sekä henkilöstölle mielekäs ja haluttava työympäristö. 7 Kylä esitti kunnalle lasten päivähoidon ja pienten koululaisten iltapäivähoidon keskittämistä kunnan omistamaan Villelän taloon, joka sijaitsi valtatie 23:n varrella Siikamäessä. Kylällä oli runsaasti päivähoitoikäisiä lapsia ja syntyvyyden ennustettiin jatkuvan runsaana. Lisäksi muualla asuvat voisivat jättää lapsensa kätevästi hoitoon työmatkansa varrelle. Iltapäivähoitoa tarvitsevia koululaisia oli kymmenkunta. Uusien asukkaiden saamiseksi mietittiin myös tontti- ja kiinteistökaupan vilkastuttamista. Sekä Pieksämäen että Varkauden työssäkäyntialueeseen kuuluva seutu oli alkanut kiinnostaa ja edellisenä vuonna kylälle oli muuttanut kuusi uutta perhettä. Kaksi uudisrakennusta oli tekeillä. Kunnalla oli tarjolla kookkaita ja edullisia tontteja Siikamäessä Vääräntiellä ja Peiposjärvellä koulun vieressä. Lisäksi löytyy yksityisten asuin- ja lomatontteja. Kylällä myyntiin tulevat asuinkiinteistöt kävivät kaupaksi. Kylätoimikunta aloitti tontti- ja kiinteistöpörssin verkkosivuillaan. Huhtikuussa 2005 käytiin kuntajohdon kanssa neuvottelu, jossa sovittiin jatkotoimenpiteiksi Pieksänmaan Itäkeskuksen kehittämissuunnitelman laadinta sekä kylän ja kuntajohdon vuosittainen tapaaminen. Sovittiin myös, että tonttien myyntiä edistetään kunnan ja kylän taholta voimakkaasti. Kunta lupasi myöntää rakennusluvat tonteille muutamassa viikossa, poikkeuslupakäsittely veisi muutaman kuukauden. Kuntajohto ilmoitti tuolloin, että Villelän kiinteistö, kuten muutkin kunnan tyhjät kiinteistöt, myydään lähiaikoina. Yhteistyötä Varkauden kanssa suunniteltiin tehostettavan myös markkinoinnissa, sillä Varkauden ja Pieksänmaan työpaikkarakenne on lainen. (Maavesi-Siikamäki kylätoimikunta 2005.) 2 ELINVOIMAINEN, MUUTTUVA JA KEHITTYVÄ MAASEUTU 2.1 Maaseudusta Maaseutua voidaan määritellä näkökulmista (Robinson 1990 & Lehtola 2006): 1. Asutusrakenteen mukainen määrittely

8 Maaseudun laistuminen on ollut pnteisesti vyöhykemäistä. Ennen maatalous ja maaseutu olivat yhtä ja luonnonoloilla oli suuri vaikutus maaseudun muotoutumisessa. Ilmaston ja sijainnin merkitys on nykyisin vähenemässä. Keskiajalla kaupunkeja ympäröivä muuri muodosti selkeän rajan maaseudun ja kaupungin välillä. Nykyään ei ole selvää rajaa, missä maaseutu muuttuu kaupungiksi. Taajamoituminen on muovannut asutusrakennetta. Suomalainen maaseutu koostuu toisistaan poikkeavista tyypeistä. Siikamäki-Peiposjärven kylällä peltoja on raivattu seudun viljavammille maapohjille. Ennen oli muutama napatalo, jonka ympärille ja maihin tuli sitten pienempiä mökkiläisiä (Tenhunen 1999). Tämä näkyy edelleen kyläkuvassa. Sodan jälkeen kylälle rakennettiin myös rintamamiestiloja. Kylän reunalla sijaitsee laaja, lähes asumaton Tienilän korpi, jossa käytiin metsästämässä ja myöhemmin metsätöissä. Aikana ennen 1900-lukua, jolloin metsillä oli vain kotitalouspuun arvo, metsämme olivat kuusivaltaisia, armottomia ja läpipääsemättömiä ryteikköjä, kanalintujen mainioita rypypaikkoja. Korkeintaan joku polku siellä täällä kertoi ihmisestä tai hänen karjansa liikkeistä. (Tenhunen 1999.) Kautta aikojen liikenneyhteydet ja niiden mukanaan tuomat uudet toimeentulolähteet ovat määritelleet asutuksen sijoittumista. Uusia taloja on pystytetty sinne, mihin uusi kulkuväylä on avattu. Kylän läpi kulki aikoinaan maantiereitti Joroisiin, olipa kylällä kestikievarikin. Joroisista Pieksämäelle mutkitteleva Joroisten tie sai yleisen tien oikeudet vuonna 1855. Peipusjärven seudun isännät saivat sisukkuudellaan tien kulkemaan sieltä, mistä pitikin ja siitäpä aukeni siikamäkeläisille vaivattomammat yhteydet Pieksämäkeen. (Tenhunen 1999.) Rautatien rakentaminen 1900-luvun alussa ohjasi osaltaan rakentamista. Radan myötä kohosi Siikamäen asemarakennuskin ja herrojen majoitustiloja. Aivan uuden ajan on tuonut kylän maitten halki kulkeva Järvi-Suomen tie numero 23. Se oli koko pituudeltaan, Varkaus-Pieksämäki valmiina 5.8.1976. Tien valmistuminen sekä Jatkontaus-tilan maitten myynti Pieksämäen maalaiskunnalle ovat kaksi tekijää, jotka ovat saaneet asutuksen painopisteen siirtymään Siikamäen pääkylältä Jatkonmäkeen, Villelän pistotien varteen. (Tenhunen 1999.) 2. Tilastollinen määritelmä

9 Suomessa on yleistynyt maaseudun määritelmä, joka sisältää haja-asutuksen ja alle 500 asukkaan taajamat. Taajamiksi luokitellaan asutuksen tiivistymät, joissa rakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä. Tilastollisen määritelmän mukaan Siikamäki-Peiposjärven alue on selvästi maaseutua. Itäsuomalaiseen tapaan kylän talot ovat hajallaan. Suurimmat asutuksen tiivistymät ovat Siikamäessä sijaitseva Villelän asutusalue, jossa asuu noin 50 henkilöä ja Siikamäen aseman seutu. 3. Sosio-kulttuurinen määritelmä Maaseutua määriteltäessä on nostettu esiin entistä enemmän kulttuuriset ja sosiaaliset kysymykset. Maaseudun kehitystä jäsentävät yhä enemmän vastakaupungistuminen, vaihtoehtoisten elämäntyylien yleistyminen (esimerkiksi. muutto maalle) sekä maaseudulla tapahtuvat taloudelliset ja sosiaaliset muutokset. Talonpoikaiset ja maaseutumaiset merkitykset vaikuttavat yhä suomalaisten tajunnassa. Maaseudulle on tullut yhä enemmän ihmisiä, joilla ei ole yhteyttä maaseudun pnteisiin elinkeinoihin ja ihmissuhdeverkostoihin. Pieksämäen pitäjän itäosissa tunnetut arkistolähteet asutuksesta ja yksittäisistä eläjistä ulottuvat vain 1540-luvulle. Mitkä suvut ovat kylää asuttaneet, onkin sitten jo laajemmin selvitettävä vyyhti. Yksi tulee ja toinen lähtee. Jonkunniminen on saattanut vain käväistä kyläkunnalla tai jäädä yksinäiseksi tapaukseksi sen kummempia sukuhistorioitaan. Silloinhan paikalleen jäämisen sääteli maanviljelyspnne. Poika jäi taloon teit isäin astumaa. (Tenhunen 1999.) Vanhimman suvun tiedetään asuneen Siikamäessä 1600-luvun loppupuolelta. Sen ja muiden kylällä sukupolvia vaikuttaneiden sukujen jälkeläisiä elää ja asuu kylällä nykyisinkin. Uutta verta ja uusia kulttuurisia vaikutteita kylälle saatiin mm.1800-luvun nälkävuosien vaellusten ja yleensäkin naimakauppojen myötä. Herännäisyyden vaikutus levisi Suonenjoelta kylälle emännäksi tulleiden naisten mukana 1900-luvun vaihteessa. Noihin aikoihin alkoi Siikamäessä lähetysseuran toiminta, jonka muistetaan vetäneen tuvantäysiltä kaikenikäistä väkeä, miestä ja naista sekä nuorisoa vielä 1950-1960 luvuilla, eikä ole nytkään täysin hiipunut. (Tenhunen 1999.)

10 Rautatieläiset ja sodan jälkeen karjalaiset siirtolaiset monipuolistivat kylää myös kulttuurisesti. Vastakaupungistuminen ja vaihtoehtoisten elämäntyylien yleistyminen näkyy myös Siikamäki-Peiposjärven kylällä. Viime vuosina kylälle on muuttanut kaupunkielämään kyllästyneitä pääkaupunkiseudulta sekä hevosia elinkeinonaan tai harrastuksekseen pitäviä. Turvallista kasvuympäristöä lapsilleen etsivät perheet ovat myös löytäneet tiensä kylälle. 4. Ammatin mukainen määritelmä Pnteisesti maa- ja metsätalousammatit on liitetty maaseutuun. Maaseudun roolina on ollut raaka-aineiden ja energian tuottaminen, elintarvikehuollon turvaaminen ja toiminta virkistyskohteena. Alkutuotannossa työskentelevät eivät kuitenkaan ole homogeeninen ryhmä, sillä heidän elämänarvonsa ja asenteensa vaihtelevat. Ammatin mukainen määrittely on menettänyt merkitystään, sillä maaseudulla alkutuotannossa työskentelee enää murto-osa. Suurin maaseudulla asuvista hankkii elantonsa käymällä taajamissa töissä. Asumismaaseutu yleistyy ja elinkeino maaseutu supistuu. Myös Siikamäki-Peiposjärvellä valtaosa kyläläisistä saa nykyään toimeentulonsa muualta kuin maa- ja metsätaloudesta. Vielä 1970-luvulla lähes joka talossa pidettiin muutamaa lehmää. Nykyään kylällä on vain yksi lypsykarjatila. Metsätyöt aikanaan olivat merkittävä työllistäjä Siikamäen miesväelle. Kyllä niitä korpia ja yhtiöitten metsiä riittää. Heinälammin suuntaisessakin korvessa kylän toisella laidalla. Mutta suuret Povaliussäätön maat Tienilän korvessa toten. (Tenhunen 1999.) Nykyisin metsäkoneyrittäjyys ja monen muunkin alan yrittäjyys työllistää kyläläisiä. Valtaosa käy kuitenkin töissä lähikaupungeissa ja taajamissa. 5. Ekologinen määritelmä Pikkukaupunkien ja maaseudun miljöö poikkeaa suurten kaupunkien miljööstä. Miljöö voi koostua fyysisestä ja ihmisen muovaamasta miljööstä, väestöstä, teknologiasta, arvoista ja uskomuksista sekä sosiaalisista järjestelmistä. Suomessa luokitellaan kseen kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja syrjäinen maaseutu. Alueluokitukset ovat ongelmallisia, koska maaseudulla on yhä enemmän urbaanin yhteis-

kunnan piirteitä. Alueluokituksen tarkasteluyksikkönä on usein kunta, vaikka Suomessa kunnan sisällä voi olla suuria alueellisia eroja. 11 Sanottakoon: Siikamäkeläinen on elänyt lähellä luontoa ja erämaata (Tenhunen 1999.) Nykyisin urbaanin yhteiskunnan rakenteet ovat työntymässä yhä syvemmin myös Siikamäki-Peiposjärven kylälle laajakaistan ja rakenteilla olevan vesi- ja viemäriverkoston myötä. Parin, toisiaan nopeasti seuranneen kuntaliitoksen jälkeen Siikamäki-Peiposjärven kylä kuuluu Pieksämäen kaupunkiin. Jossakin yhteydessä kylää käsitellään kaupunkina, jossakin toisessa yhteydessä maaseutuna ja haja-asutusalueena. Maaseutukaupunki vastinpari on hälventynyt muutenkin lyhyiden välimatkojen ja lisääntyneen vuorovaikutuksen seudulla. Kyläläiset käyvät töissä, opiskelevat ja käyttävät palveluja lähikaupungeissa ja taajamissa. Ikääntyneet kyläläiset muuttavat kokonaan tai talveksi Pieksämäkeen palvelujen äärelle. Vastaavasti kaupunkilaiset lomailevat ja asuvat osan vuotta kesämökeillään tai vanhoilla kotipaikoillaan, omistavat metsää ja käyttävät palveluja kylällä. Kylä tarjoaa metsästykseen, kalastukseen ja ulkoiluun liittyviä harrastusmahdollisuuksia ja kaupunki vastavuoroisesti muita harrastusmahdollisuuksia. Käytännössä tulisi entistä enemmän reflektoida sitä, mitä maaseudulla kulloinkin tarkoitetaan. Maaseutu-käsitteen laisilla versioilla on laisia vaikutuksia sen mukaan, millaisten käsitteiden kautta yhteiskunnallisia resursseja jaetaan. (Saartenoja 2008a.) 2.2 Harvaan asuttua vai kaupungin läheistä maaseutua? Maaseudun kehittämisprojekti loi vuonna 1993 Maaseudun kolmijaon, maaseutualueiden tyypittelyn Suomen 1. maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan. Maaseutu jaetaan ydinmaaseutuun, kaupungin läheiseen maaseutuun ja syrjäiseen maaseutuun. (Malinen 2006.) Syrjäinen maaseutu on kasautuvien ongelmien alue: pitkät etäisyydet keskuksiin eivät mahdollista työssäkäyntiä ja paikallismarkkinatkin ovat etäällä ja suppeat. Elinkeinorakenne on yksipuolinen. Pohjois- ja Itä-Suomessa luonto rajoittaa alkutuotannon mahdollisuuksia. Ongelmien ratkaisemista vaikeuttavat kuntien heikkenevät taloudelliset resurssit kehittäjänä toimimiseksi. (Malinen 2006)

12 Kolmijaon päivitys vuonna 2000 määrittelee syrjäisen maaseudun harvaan asutuksi maaseuduksi. Pohjana päivitykseen olivat kehitystekijöissä tapahtuneet muutokset, tietojen saatavuus, kuntajaon muutokset sekä aiemman kolmijaon kritiikki. Syrjäisellä maaseudulla tuotanto on luonto- ja maaseutusidonnainen. Harvaan asutuilla seuduilla ongelmia on infrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Esimerkiksi Lapissa pnteisellä tavalla mitatuissa harvan asutuksen kunnissa asutus voi olla hyvinkin keskittynyttä kyliin, kun taas Järvi-Suomessa asutus on hajanaisemmin koko kunnan alueella. Kehitysongelmat, kuten työttömyys ja heikko palveluvarustus, ovat suhteellisesti suurempia harvaan asutuilla alueilla. On syytä määritellä, miten syrjäinen maaseutu eroaa muista maaseututyypeistä. Suomalaisittain kaupunkien läheisellä maaseudulla on kaikkein monipuolisimmat kehittämismahdollisuudet. Suurten keskusten läheisyys luo työssäkäyntimahdollisuuksia palkkatyötä tekeville sekä laajat paikallismarkkinat maaseutuyrityksille. Kaupunkiseudut sijaitsevat valtaosin Länsi- ja Etelä-Suomessa, jossa myös alkutuotannon edellytykset ovat parhaat ja monipuolisimmat. Lähes yhtä hyvät lähtökohdat on maaseudun ydinalueilla, jotka ovat joko vahvaa alkutuotannon aluetta tai toiminnoiltaan monipuolistunutta maaseutua. Suuret keskukset ovat suhteellisen etäällä, etäisyys keskikokoisiin keskuksiin on kohtuullinen ja alueella on voimakkaita kuntakeskuksia ja kyliä. (Malinen 2006.) Harvaanasutulla maaseudulla pitkät etäisyydet estävät työskentelyn keskuksissa ja toisaalta paikallismarkkinat ovat pienet. Elinkeinorakenne on tavallisesti yksipuolinen ja karuimmilla alueilla luonnonolot rajoittavat myös alkutuotantoa. Elintaso on näillä alueilla jäänyt pnteisesti alhaiseksi ja sellaisena näyttää pysyvänkin. Lisäksi, uusimpien tutkimustulosten mukaan, laiset psykososiaaliset ongelmat kasautuvat syrjäiselle maaseudulle. (Silvasti 2003, 3.) Uhkana on huonon kehityksen kierre: nuoret muuttavat pois, palvelut kaikkoavat, maatalous ohenee. Kuntien taloudellinen kantokyky on lujilla. Kasvukauden lyhyys ja luonnon asettamat muut reunaehdot salpaavat alkutuotannon kehittymisedellytyksiä. (Malinen 2006.) Kansallisesti ja sosiaalipoliittisesti tärkeäksi asian tekee se, että harvaanasuttu maaseutu kattaa alueellisesti puoli Suomea ja siellä asuu yli miljoona suomalaista.(silvasti 2003, 3).

13 Suomi on maaseutumainen ja syrjäinen maa eurooppalaisissa tarkasteluissa. Erityisesti on huomattava, että syrjäisyys koskee myös Sisä-Suomen kaupunkeja, tyisesti Itäja Pohjois-Suomessa. Syrjäisillä alueilla kaupunkien tulevaisuus riippuu voimakkaammin ympäröivän alueen kehityksestä kuin kaupunkien välisestä vuoro- vaikutuksesta. (Malinen 2006.) Syrjäisyyteen vaikuttavat voimakkaasti myös alueesta syntyneet mielikuvat. Negatiivinen mielikuva alueen saavutettavuudesta vähentää alueeseen kohdistuvaa mielenkiintoa eli halukkuutta tulla alueelle pysyvästi tai tilapäisesti. Mielikuvat vaikuttavat poliittisessa päätöksenteossa, yritysten sijaintipäätöksissä ja asuinpaikan valinnassa. Suomessa on ollut maaseudun arvoja korostava asenneilmasto, mutta syrjäisyyteen sinällään liittyy kuitenkin negatiivisia arvolatauksia. On tutkittu hyvin vähän sitä, millainen merkitys mielikuvilla itse asiassa on alueiden vetovoimaan ja toteutuneeseen aluekehitykseen. (Malinen 2006.) Alhainen asukastiheys on maaseudun peruspiirre. Maaseutu on siksi aina enemmän tai vähemmän syrjäistä. Hajanainen asutusrakenne lisää koettua syrjäisyyttä. Syrjäisyyttä aiheuttavat myös liikkumista ja/tai saavutettavuutta vaikeuttavat tekijät. Vähäinen väestömäärä heikentää saavutettavuutta. Hallinnollinen raja hidastaa, vähentää tai estää vuorovaikutusta rajantakaisille alueille. Vesistöisyys, saaristoisuus ja vuoristoisuus rajoittavat kulkuyhteyksiä ja hidastavat liikkumista. Sääolot (lumi, routa, jää) hidastavat ja rajoittavat. Hyvä liikenneinfrastruktuuri parantaa saavutettavuutta. (Malinen 2006.) Ratkaisevaa lienee se, miten asuinseudun syrjäisyys tai keskeisyys vaikuttaa kunkin yksilön tai perheen arkipäivän sujuvuuteen. Woods (2005, 244-269) kiteyttää syrjäisen maaseudun näyttäytymisen vanhoille ja nuorille. Hänen mukaansa palveluihin, vähäiseen julkiseen liikenteeseen ja toisista riippuvaisuuteen liittyvät ongelmat ovat samankaltaisia sekä vanhoilla että nuorilla. Huonojen liikenneyhteyksien lisäksi harvaan asutuilla alueilla työllistymisen esteenä ovat myös lastenhoito-ongelmat, puutteellinen koulutus ja työpaikkapula. Syrjäisellä maaseudulla yhä enemmän naisia on siirtynyt kodin tai tilan ulkopuolelle, työmarkkinoiden käyttöön. Harvaan asuttujen alueiden työllisyyttä ajatellen on mielenkiintoista miettiä Woodsin ajatusta siitä, kuin-

ka monet ihmiset näillä seuduilla joutuvat työskentelemään tehtävissä, jossa he eivät täysin voi käyttää kykyjään tai koulutustaan. 14 Vuonna 2006 maaseututyyppien kolmijaon päivityksessä silloinen Pieksänmaan kunta, joka oli syntynyt Pieksämäen maalaiskunnan sekä Jäppilän ja Virtasalmen kuntien yhdistyessä, luokitellaan harvaanasutuksi maaseuduksi. Vuoden 2006 luokituksen mukaan Siikamäki-Peiposjärven kylä on siis harvaanasuttua maaseutua. (Maa- ja metsätalousministö 2006, 8.) Kuitenkin Maaseudun kolmijako 2000 2006 luokittelun mukaan Siikamäki- Peiposjärven kylä ja muut entiseen Pieksämäen maalaiskuntaan kuuluneet alueet luokitellaan kaupunginläheiseksi maaseuduksi. Nykyisen Pieksämäen kaupungin muista alueista Pieksämäen ydinkeskusta on luokiteltu kaupungiksi, Jäppilä kaupungin läheiseksi maaseuduksi ja Virtasalmi edelleen harvaanasutuksi maaseuduksi. (ks. Saartenoja 2008b.) Tässä tutkimuksessa Siikamäki-Peiposjärvi tyypitellään kaupungin läheiseksi maaseuduksi. Kahden, lähekkäin sijaitsevan kaupungin vaikutuspiirissä sijaitsevassa kylässä kaupungin läheinen maaseututyyppi on kuvaavampi kuin harvaanasuttu tai ydinmaaseutu. Kylän olosuhteet vastaavat kaupunkien läheisen maaseudun määritelmää: Asukkailla on mahdollisuus käydä työssä lähikaupungeissa. Maatalous- ja muilla yrittäjillä on monipuoliset lähimarkkinat. Aluetaloudellinen kehitys on vahvasti sidoksissa suhteellisen lähellä sijaitsevaan keskukseen, taajamakokonaisuuteen. (Maa- ja metsätalousministö 2006, 24.) Asumismaaseudun piirteet on selvästi havaittavissa. Elinkeinorakenne ei myöskään enää ole alkutuotantoon painottuva. 2.3 Suomalaisten maaseutuasenteet Suomalaisten asennoitumista maaseutuun ja halua asua itse maaseudulla on selvitetty monissa tutkimuksissa. Näistä tutkimuksista välittyy vahvasti suomalaisten myönteinen asenne maaseutua kohtaan sekä yleisesti että laisia asuinympäristöjä arvioitaessa. Valtaosa suomalaisista toivoo maaseudun pysyvän asuttuna ja myös päättäjiltä toivotaan toimia, jotka edistävät maaseudun elinvoimaisuutta. Toisaalta kyselytutkimusten antamaa kuvaa suomalaisten maaseutumyönteisyydestä on pidetty ylioptimistisena. Rosenqvistin (2003, 9) mukaan on helppo sanoa, että maaseutu on mukava ja tarpeellinen. Kuitenkin harvassa lienevät ne ihmiset, jotka ovat tosi paikan tullen val-

miita makn huomattavia summia maaseudun säilyttämisestä. (Aho & Ilola 2004, 22.) 15 Suomalaisista suurin osa asuu kaupungeissa. Tyypillinen suomalainen kaupunkilainen on vielä ensimmäisen polven maaltamuuttaja tai tämän jälkeläinen. Tyypillinen suomalainen kaupunkilainen on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa maalla. Maaseutu on syvällä hänen mielenmaisemassaan, mutta hän katselee maaseutua kuitenkin kaupunkikulttuurista käsin. Suomalaisilla on vahvat maajuuret ja noin kolmanneksella ns. kaksoisidentiteetti; ollaan sekä kaupunkilaisia että maalaisia. (Siiskonen 2000, 59-60.) Maaseudulta kotoisin olevat suosivat maaseutuympäristöä toiveasuinympäristönä. Tämä tietysti suosii myös kotiseutua. Sen sijaan kaupungeista kotoisin olevat muuttaisivat kaikkein mieluiten kaupungin läheiselle maaseudulle tai pikkukaupunkeihin. Sen sijaan taajamista kotoisin olevat asuisivat muita ryhmiä selvästi enemmän joko maaseudulla tai kaupungin läheisellä maaseudulla. (Kumpulainen 2006, 66.) Nuoret aikuiset voidaan mukaan tyypitellä äskettäin valmistuneisiin ja kokeneisiin osaajiin valmistumisajankohdan mukaan. Lapista ja Itä-Suomesta äskettäin valmistuneista löytyy seuraavat tyypit: 1) sitoutuneet viihtyjät 2) viihtyvät, mutta muualle tähyävät 3) heikosti kiinnittyneet, muualle tähyävät. Kokeneitten osaajien osalta tyypit muotoutuvat seuraavasti: 1) varttuneet, paikkakunnalle kiinnittyneet 2) varttuneet, myöhemmin muualle aikovat 3) työuran keskivaiheella olevat paikkakunnalle kiinnittyneet 4) työuran alkupään asettumassa olevat. (Kumpulainen 2006, 67-68.) Sisko Telinkankaan (2005) sanoin, maaseutua yhdistää poismuutto diaspora. Kylä on maailmalla hajallaan. Kuitenkin tämäkin muuttoliike voidaan kääntää voimavaraksi. Maailmalla korkoa kasvaneet ihmiset haluavat usein näyttää, mitä ovat oppineet. Tämä voi auttaa kotiseutua. Kotiseutuverkostot voivat tuoda syrjäisillekin seuduille uusia voimavaroja. Tänään suurin osa muuttaneista tuntee suurta hyödyttömyyttä ja jopa syyllisyyttä, koska ei pysty vaikuttamaan kotiseutunsa kehitykseen. (Kumpulainen 2006, 112.) Suomalaisilla on positiivinen kuva maaseudusta. Maaseutu mielletään turvalliseksi ja yhteisölliseksi asuinpaikaksi, jossa pidetään yhteyttä naapureihin ja luotetaan toisiin

16 ihmisiin. Kaupunkilaisiin verrattuna maalaiset kuvitellaan ystävällisemmiksi, reilummiksi ja sosiaalisemmiksi. Pnteinen ajattelu, jossa maaseutu edustaa hyvää ja aitoa sekä kaupunki pahaa ja turvattomuutta näkyy vieläkin jossain määrin tänäkin päivänä suomalaisten mielikuvissa, vaikkakin keskeinen trendi näyttääkin olevan maaseudun ja kaupungin välisten erojen väheneminen. Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu on siis hyvää vauhtia purkautumassa. Tämän voi todeta esimerkiksi siitä, että kolmasosalla suomalaisista on kaksoisidentiteetti eli he tuntevat olevansa sekä maalaisia että kaupunkilaisia. Nämä kaksoisidentiteetin omaavat tuntevat jollain tapaa molemmat asuinympäristöt ja mielikuvien syntyyn vaikuttavat tekijät monipuolisesti. Toisin sanoen elämäntavoissa yhdistetään maaseutu- ja kaupunkielämän piirteitä. Kaksoisidentiteetin omaavat voivat olla eräänlaisessa välittäjäasemassa, kun vahvistetaan ja lisätään maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta. (Rouhiainen 2002,11.) Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu on purkautumassa myös Siikamäki-Peiposjärven kylällä. Tällä seudulla ihmiset sukkuloivat luontevasti maaseudun ja kaupunkien välillä. Samalla ihmisellä on tuntumaa niin kaupunkiin kuin maaseutuun esimerkiksi asuinpaikasta tai ammatista riippumatta. Oletettavasti ns. kaksoisidentiteetin omaavia on paljon myös Siikamäki- Peiposjärven kylällä vakituisesti asuvien joukossa. 2.4 Muuttuvat elämäntavat Aikamme keskeinen suuntaus on se, että elämäntavat ja ihmisten kulutustottumukset muodostuvat yksilöllisemmiksi (Borg ym, 2002, 56). Orastavan etätyökulttuurin, e- työn ja työnteon uudenlaisen organisoitumisen lisäksi työelämän rakenteissa on muitakin muutossuuntia, jotka koskettavat maaseutua. Yksi näistä on työuran jaksottuminen ja joustavoituminen muun muassa määräaikaisten, tilapäisten ja osa-aikaisten työsuhteiden, projektiluontoisuuden, vuorotteluvapaiden ja uudelleen- ja jatkokouluttautumisen myötä. Tiettyyn ammattiin kouluttautuminen ja sen jälkeen vakituiseen työsuhteeseen hakeutuminen ei ole enää ainoa toivottu eikä usein mahdollinenkaan malli. Työuraan sisältyy yhä useammin palkkatyön lisäksi opiskelua sekä vapaaehtoisia tai työttömyyden pakottamia työelämän ulkopuolisia jaksoja. (Aho & Ilola 2004, 58.)

17 Pendelöinti yleistyy koko ajan ja työmatkat pitenevät, mikä tarkoittaa asumisroolin vahvistumista myös joissakin ydinmaaseudun kunnissa ja pendelöintikohteiden siirtymistä yhä kauemmaksi. Tämän kehityksen tuloksena ydinmaaseutu supistuu ja lähimaaseutu laajenee. Merkityksellisiä eivät ole työmatkojen kilometrit, vaan minuutit siis liikenneyhteyksien toimivuus. Tietyillä tuotannonaloilla etätyöllä on kasvava rooli työpaikalla tehtävän työn täydentäjänä. (Aho & Ilola 2004, 133.) Kakkosasumisessa ei ole välttämättä kyse vain vapaa-ajan asumisesta, vaan kakkosasunnolta käsin voidaan käydä työssä tai siellä voidaan tehdä etätyötä. Töissä käynti mökiltä on nykyisin selvästi yleisempää kuin etätyön tekeminen siellä. Osaaikaisen ja tilapäisen asumisen maaseutua on sekä kaupunkien lähellä että kauempana, mutta tämä rooli korostuu harvaan asutulla maaseudulla (Aho & Ilola 2004, 47, 133). Kakkosasuminen tai osa-aika-asuminen voidaan nähdä osana laajempaa ilmiötä. Voidaan puhua joustavasta elämäntavasta, jonka lähtökohtana on ajatus siitä, että ihmiset eivät ole enää tiukasti sidoksissa aikaan ja yhteen paikkaan, vaan voivat entistä vapaammin valita olinpaikkansa. Joustava elämäntapa voi merkitä liikkuvaa elämää, sukkuloimista paikkojen välillä. Toisessa ääripäässään se voi merkitä liikkumisen minimoimista ja vaikkapa vetäytymistä pysyvämmin omaan syrjäiseen piilopirttiin. Joustava elämäntapa on sidoksissa tietotekniikan ja viestintävälineiden kehitykseen sekä muuttuviin työelämän rakenteisiin, muun muassa etätyöhön. (Aho & Ilola 2004, 46.) Työ ei ole enää tärkein yksittäinen muuttosyy, vaan yhä enemmän arvoa annetaan perheelle, suvulle, sosiaalisille suhteille ja asuinympäristölle. Asuinympäristö ei enää sinällään tarkoita joko maaseutu- tai kaupunkiympäristöä, vaan enemmän seutukuntakohtaisia kokonaisuuksia, joista löytyy kaupunkien palvelut, rento ja monipuolinen katukulttuuri sekä viihtyisää luonnonympäristöä, sosiaalisuutta unohtamatta. (Kumpulainen 2006, 65.) Psyykkinen ja fyysinen muuttaminen ovat täysin lakisia prosesseja. Sosiaalipsykologinen muuttoliike on ajatusten ja ideoiden liikettä, jossa muuttolaatikoiden sijaan liikkuvat joustavasti niin toiveet, odotukset, ihanteet kuin pelotkin. Sillä on kulttuuriset yhteytensä vallitseviin käsityksiin sekä kaupungeista että kylistä. Mielikuvillemme

löytyy kiinnikkeitä sosiaalisesta todellisuudesta, tyisesti kulttuurissamme tuotetuista kieli- ja mielikuvista. (Hyyryläinen 2002, 6.) 18 Muuttuvat elämäntilanteet vaikuttavat ihmisten asumispreferensseihin. Naimisissa tai avoliitossa asuvat suosivat kaupungin läheistä maaseutua, naimattomat puolestaan pääkaupunkiseutua ja maakuntakeskuksia. Sinkut pendelöivät vähiten. Sinkut ja eronneet naiset näyttäisivät olevan varsin työorientuneita. Tämän lisäksi ystävät ovat molemmille ryhmille ttäin tärkeitä. Sinkun, eronneet ja avoliitossa asuvat (lapsettomat) ovat kaikkein liikkuvimpia. Eniten maaseutuorientoituneita ovat pienten lasten vanhemmat (pariskunnat) sekä eronneet ja keski-ikäiset miehet. Eniten kaupunkiorientoituneita ovat puolestaan sinkut (sekä miehet että naiset) ja eronneet naiset. Leskeksi jääneet ovat hyvin asuinseutuorientoituneita. Asuinseudulla tarkoitetaan tässä yhteydessä seutua, jossa suurin osa elämää on vietetty. Asuinseuturakkautta lisää lasten perheet. Jos lapset ovat muuttaneet muihin seutukuntiin, myös leskien muuttoalttius lisääntyy. (Kumpulainen 2006, 62-63.) Elämäntilanteiden vaihtelusta johtuvaa muuttoliikettä on havaittavissa myös Siikamäki-Peiposjärven kylällä. Peruskoulun jälkeen valtaosa kylän nuorista opiskelee Pieksämäen lukiossa ja ammattiopistossa tai muissa lähikuntien oppilaitoksissa, vielä lapsuudenkodissaan asuen. Jatko-opintoihin tai töihin siirtyessään useimmat muuttavat omaan asuntoon joko Pieksämäkeen tai isompiin kaupunkeihin. Kylän ikäihmisistä osa muuttaa palvelujen lähelle kaupunkiasuntoon tai palvelutaloihin. Kylälle puolestaan muutetaan nuorena pariskuntana ennen lasten syntymää tai lasten ollessa vielä pieniä tai viimeisinä työvuosina, aktiivisen eläkeiän kynnyksellä. Elämäntapojen muutoksiin liittyy lisääntynyt vapaa-aika ja sen myötä matkailu sekä laiset toiminnot ja harrastukset. Kesälomien, hiihtolomien, viikonloppulomien tai päiväkäyntien kohteena maaseutu on tärkeä paikka monille sellaisillekin, joilla ei ole mahdollisuutta pysyvään asumiseen tai muuhun pidempään oleskeluun maalla. Maaseudun asukkaille matkailu ja maaseutuun, luonnossa liikkumiseen ja vaikkapa eläimiin liittyvät harrastukset merkitsevät uusia mahdollisia toimeentulon lähteitä. (Aho & Ilola 2004, 49.) Siikamäki-Peiposjärven luonto vetää lähikaupunkilaisia metsästämään, kalastamaan, marjastamaan, sienestämään ja liikkumaan metsissä ja vesillä.

2.5 Sosiaalinen pääoma kylän menestystekijänä ja kehityksen edistäjänä 19 Pääomalla tarkoitetaan olemassa olevia tai potentiaalisia voimavaroja. Paikallisilla toimijoilla on asteisesti käytettävissään seuraavia pääoman lajeja (Hyyryläinen & Rannikko 2002, 2): 1. Luontopääoma (esimerkiksi metsät, muut luonnonvarat ja maisema) 2. Fyysinen (kiinnitetty) pääoma (esimerkiksi rakennettu ympäristö ja infrastruktuuri) 3. Inhimillinen pääoma (esimerkiksi ihmisten henkilökohtainen osaaminen ja tieto) 4. Sosiaalinen pääoma (esimerkiksi verkostot, niiden normi- ja luottamusrakenteet). Sosiaalinen pääoma luetaan näin yhteiskunnan ja talouden yhdeksi peruspilariksi. Sen merkitys alueellisen kehityksen ja taloudellisen menestyksen kannalta on monisyisesti riippuvainen myös muista pääoman lajeista. Sosiaalinen pääoma kuitenkin täydentää ja kokonaistaa kehityskäsitystä sosio-kulttuurisilla tekijöillä. On tähdellistä korostaa sosiaalisen pääoman merkitystä muiden pääoman lajien rinnalla, mutta toisaalta myös niitä kokoavana voimavarana. Kestävän kehityksen näkökulmasta huomion arvoista on, että toisin kuin luonto- ja fyysisen pääoman kohdalla, sosiaalisen pääoman kasvun rajoja ei vielä edes tunneta. (Hyyryläinen & Rannikko 2002, 2-3.) Sosiaalista pääomaa voidaan luonnehtia ihmisten aikaansaamaksi voimavaraksi, jota voidaan käyttää yhteisten kohteiden luomiseen ja tavoittelemiseen. Sosiaalinen pääoma on ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Se saadaan käyttöön yhteistyön kautta ja verkostoitumalla. Sosiaalinen pääoma ei ole pysyvä, vaan jatkuvasti muuttuva voimavara. Siihen kuuluvia luottamuksen suhteita pitää jatkuvasti huoltaa ja ylläpitää. Käyttämättömänä sosiaalinen pääoma heikkenee ja menettää (käyttö)arvonsa. Sosiaalisen pääoman synnyttäminen, ylläpito ja hyödyntäminen edellyttävät (yhteis)työtä ja osaamista, oikeita menetelmiä ja toimivia välineitä. (Hyyryläinen & Rannikko 2002, 3.)

20 Maaseutukylässä sosiaalinen pääoma voi muodostua kyläläisten välisestä vuorovaikutuksesta, joka voi olla naapurien välistä kanssakäymistä tai omaehtoista paikallista kehittämistoimintaa. Sosiaalinen pääoma hyödyttää kylää vain siinä tapauksessa, että yhteisö kykenee tunnistamaan voimavaran ja osaa käyttää sitä tietoisesti hyödykseen. Käyttämättömänä sosiaalinen pääoma on hyödytön. Maaseutuyhteisöjä on kautta aikojen kuvattu yhteisöllisyyden tyyssijoina, joissa on läheiset naapuruussuhteet ja talkoohenkeä, siis yhdessä tekemisen pnteitä. Siten voisi ajatella, että maaseudulla on sosiaalista pääomaa. (Jalkanen 2005, 148.) Myös Siikamäki-Peiposjärven kylässä kyläily ja kyläläisten keskinäinen, arkipäiväinen vuorovaikutus on vähentynyt. Keskinäisen seurustelun halut entisaikaisessa tyylissään ovat kadonneet. Yksi jos toinenkin valittelee, ettei enää käydä toisissamme, istuta iltoja yksissä. Ei niinkään toisiamme uskalleta siitä syytellä, kun emme itsekään harrasta kylänkäyntiä. Syyt ovat yleismaailmalliset. Puhelin ja Televisio kaikkein pahimmat. (Tenhunen 1999.) Hyyryläisen ja Rannikon (2000) mukaan sosiaalinen pääoma voidaan nähdä joko muutosten edistäjänä tai hidasteena (Jalkanen 2005, 148). Sosiaalinen pääoma on tärkeää muutoksen paikallisessa hallinnassa (Hyyryläinen & Rannikko 2002, 3). Menestyneillä kylillä on sosiaalista pääomaa. Sosiaalinen pääoma karttuu kahta kautta: yhtäältä kyläläisten keskinäisen luottamuksen ja yhdessä tekemisen ilmapiirissä ja toisaalta ulkopuolisten vaikutteiden oivaltavassa soveltamisessa. Sosiaalisen pääoman karttumisen molempien osatekijöiden on toimittava ennen kuin kylä alkaa menestyä. (Katajamäki 2002, 17). Kylätoiminnan pnteisten organisaatioiden kylätoimikuntien asema ja merkitys on muuttunut. Ne ovat kuitenkin kahdessakymmenessä vuodessa luoneet pohjaa uudenlaiselle yhteistyölle ja paikallisen toimintakyvyn kasvulle. (Hyyryläinen 2002, 6.) Siikamäen koulun lakkautus 1970-luvun alussa ja Peiposjärven koulun muuttuminen myös siikamäkeläisten opinahjoksi käynnisti Peiposjärven ja Siikamäen kylien yhteistyön. 1980-luvun alkupuolella perustettiin yhteinen kylätoimikunta. Yhtä seuratoimintaa on ainakin yritelty kokoilla. Kylätoimikuntaa peiposjärveläisten kanssa yhdessä. Jotain yhteistä onkin saatu aikaan. (Tenhunen 1999.) Parin vuosikymmenen toiminnan jälkeen Maavesi-Siikamäen kylätoimikunta päätti rekisteröityä kyläyhdistykseksi.