DA VINCI KOODI Valmistumisvuosi: 2006 Maa: USA Ohjaus: Ron Howard Kesto: 151 min Näyttelijät: Tom Hanks, Audrey Tautou, Paul Bettany, Ian McKellen, Alfred Molina, Jean Reno Ikäraja: K15 Koulukinon materiaali soveltuu lukiolaisten historian, kuvataiteen, uskonnon, äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen. Teemoja: Taidehistoria (Leonardo da Vinci, kultainen leikkaus, arkkitehtuuri), taidemuseot, kirjan ja elokuvan suhde, elokuvakerronta, katolinen kirkko, salaliitto, myytti Öinen murha Louvren taidemuseossa tuo ilmi synkän juonen, jonka tarkoituksena on paljastaa mystisen järjestön Kristuksen päivistä asti vaalima salaisuus. Murhattu mies on kyseisen vanhan järjestön korkeaarvoinen jäsen. Hän onnistunut jättämään murhapaikalle vihjeitä, jotka vain kaksi ihmistä maailmassa pystyy ratkomaan: uhrin tyttärentytär, arvostettu salakirjoitusten tuntija, sekä hänen kollegansa, kuuluisa merkitystentutkija. Da Vinci -koodi on yksi aikamme kiistellyimmistä ja myydyimmistä romaaneista. Ron Howard ohjaa ja Akiva Goldsman käsikirjoittaa elokuvan Dan Brownin huippusuositusta kirjasta. Elokuvan pääosissa nähdään Tom Hanks, Audrey Tatou (Amélie), Jean Reno, Sir Ian McKellen (LOTR) ja Alfred Molina (Frida, Spider-man 2). Brian Grazer ja John Calleyn tuottama Da Vinci -koodi (The Da Vinci Code) alkaa dramaattisella murhalla Louvren museossa. Kaikki johtolangat osoittavat kohti salaperäistä uskonnollista seuraa. Seura on valmis tekemään mitä tahansa suojellakseen salaisuutta, joka kumoaisi yli 2000 vuotta vanhan opinkappaleen. Ennen elokuvaa Dan Brownin salaliitoista ja muinaisista mysteereistä jännitysnäytelmän punova kirja Da Vinci -koodi synnytti kokonaisen ilmiön, jolta kukaan vähänkään mediaa seuraava ei ole voinut välttyä. - Mitä odotuksia ja ennakkoasenteita teillä on elokuvaa kohtaan kirjan pohjalta, entä mitä odotuksia elokuvaan liittyvä kohu ja markkinointi ovat herättäneet? Ovatko kirja ja elokuva sekä niiden saama huomio herättäneet mielenkiintoa taidehistoriaa kohtaan? Miten luulette Da Vinci -ilmiön vaikuttavan elokuvan kokemiseen ja vastaanottoon, onko siitä enemmän hyötyä vai haittaa? 1
- Louvren arvokkuutta ja historiaa henkivä taidemuseo ei aivan heti tule mieleen kun on kyse murhamysteerin alkunäyttämöstä. Pohtikaa perinteisempiä trillerintapahtumapaikkoja ja miettikää miten ehkä tylsältäkin kalskahtava museo voisi toimia lähtökohtana huimalle jännärille? Onko taidehistoriassa ylipäätään aineksia jännitysnäytelmäksi? Heti elokuvan jälkeen - Vertailkaa katsomiskokemustanne ennakkoasenteisiin ja odotuksiin ja pohtikaa miten ne täyttyivät. - Tiivistäkää elokuvan teema/johtoajatus yhdellä lauseella. Kirjasta elokuvaksi Seuraava katkelma on elokuvan pohjana olevasta kirjasta: Langdonia heikotti vieläkin, kun hän ja Sophie astuivat sateesta sisään kirjastoon. Varsinainen tutkimussali oli juuri sellainen kuin Teabing oli kuvaillut vaikuttavan näköinen kahdeksankulmainen huone jota hallitsi pyöreä pöytä, niin valtavan iso että kuningas Arthur ritareineen olisi saattanut istua mukavasti sen ääressä, paitsi että pöydällä oli kaksitoista litteällä näytöllä varustettua tietokonetyöasemaa. Salin perällä oli kirjastonhoitaja juuri kaatamassa vettä teekannuun työpäivänsä aluksi. Ihana aamu, hän sanoi iloisesti, brittiläisittäin ääntäen, ja tuli teekannun äärestä heidän luokseen. Voinko auttaa? Kiitos kyllä, vastasi Langdon. Nimeni on Kirjastonhoitaja hymyili ystävällisesti. Tiedän kuka olette. Hetken Langdon pelkäsi, että Fache oli etsintäkuuluttanut hänet Englanninkin televisiossa, mutta kirjastonhoitajan hymystä päätellen pelko oli turha. Langdon ei ollut vieläkään tottunut näihin yllättäviin kuuluisuuden hetkiin. Toisaalta jos maailmassa ylipäänsä kukaan tunnisti hänen kasvonsa, niin ainakin uskontotieteellisen tutkimuskeskuksen kirjastonhoitaja. Pamela Gettum, nainen sanoi ja ojensi kätensä. Hänellä oli hyväntahtoiset tutkijankasvot ja miellyttävän soinnikas ääni. Hänen sarvisankaiset silmälasinsa riippuivat ketjussa kaulassa ja niiden linssit olivat paksut. ( ) Gettum asettui työaseman ääreen, katsoi paperilappua ja alkoi naputella näppäimiä. Tehdäänpä aluksi yksinkertainen haku muutamalla itsestään selvällä hakusanalla ja katsotaan mitä tapahtuu. Kiitos. Gettum kirjoitti kolme sanaa: Lontoo, Ritari, Paavi( ) Miten kauan tuohon kuluu? Siis muutaman sadan teratavun käsittelyyn kun ristiviitekenttiä on useita? Gettumin silmät tuikkivat kun hän napsautti HAEnappia. Ei kauan, vain viitisentoista minuuttia. Langdon ja Sophie pysyivät vaiti, mutta Gettum arvasi että viisitoista minuuttia kuulosti heistä ikuisuudelta. Maistuisiko tee? hän kysyi, nousi ja lähti hautumaan jättämäänsä kannua kohti. Leigh pitää aina kovasti minun laittamastani teestä. - Vertailkaa kirjakatkelmaa ja vastaavaa kohtausta elokuvassa, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löytyy? Mitä eroja kirjallisessa ja kuvallisessa kerronnassa ylipäätään on? Miksi kirjan filmatisoinnissa päädytään tiettyihin ratkaisuihin, miksi joku toimii, joku ei? (Kirjan tapahtumapaikkana toimiva akateemisen arvokas kirjasto on elokuvassa vaihtunut keskellä Lontoon vilinää kiitäväksi bussiksi. Vaikutelma on paljon vauhdikkaampi ja dynaamisempi ja tunnelma hektisempi. Sankariparilla ja erityisesti Sophiella on elokuvassa suurempi rooli tilanteen ratkaisemisessa. Sophie käyttää kirjasta poiketen myös hyväkseen naisellisia keinoja hankkiessaan heidän käyttöönsä internet-yhteydellä varustetun matkapuhelimen.) - Miksi luulette käsikirjoittaja Akiva Goldsmanin aluksi epäilleen Dan Brownin kirjan muuttamisen elokuvaksi olevan mahdoton urakka? (Helsingin Sanomat (20.5.2006) kertoo Goldsmanin ajatuksista seuraavasti: Da Vinci koodin kääntäminen kirjasta elokuvaksi oli hänen mukaansa vaikeaa ennen kaikkea siksi, että kirjassa on rakenteellisesti kahta hyvin erityyppistä kerronnallista aikaa: `Se alkaa trillerimäisesti, vauhdilla`, Goldsman sanoo. `Mutta sitten kun tullaan Teabingin 2
luo, vauhti hiljenee, ja siellä ollaankin sitten pitkään. Satoja sivuja pelkkää puhetta. Se oli haaste mutta raastoi myös hermoja.` ( ) `Tarkoituksena oli tehdä kaiku, kirjan kaiku. Eroja on enemmän kuin uskon että tiedätte, ja ne on kaikki suunniteltu sinne tekemään päinvastaista että uskoisitte että elokuvassa on se kirja. It s all smoke and mirrors, savuilla ja peileillä kaikki tehdään.` ( ) `Kirja on kirjoitettu kirjaksi, käsikirjoitus käsikirjoitukseksi`, Goldsman sanoo ja korostaa kirjallisuuden ja elokuvan perustavanlaatuista eroa. `Kirjoissa ei kerronnan aikaa ole rajattu, ja se on romaanien taika. Elokuvissa taas aikaa on paljon vähemmän.` ( ), HS 20.5.2006) - Kirja päättyy dramaattiseen loppuhuipennukseen: Hänen mielessään kaikuivat jo unohtuneet sanat kuin aaveiden kuiske pimeydessä. Graalin etsintä on pyrkimystä päästä polvistumaan Magdalan Marian luiden edessä. Rukoilemaan syrjityn jalkojen juuressa. Robert Langdonin mieli tulvahti äkkiä täyteen kunnioittavaa hartautta, ja hän lankesi polvilleen. Hetken hän oli kuulevinaan naisen äänen ikiaikaisen viisauden äänen joka kuiskaili maan uumenista. Onko elokuvassa päädytty samaan vaikutelmaan? Millä elokuvallisilla keinoilla sama tunnelma ja lataus on pyritty saavuttamaan? Välittyykö elokuvasta sama ajatus? - Kirjan lukeneet voivat pohtia mistä voisi johtua että kirjan on sanottu olevan rakenteeltaan ja kerronnaltaan aivan kuin se olisi kirjoitettu elokuvaa silmällä pitäen. Mikä tekee joistakin kirjoista elokuvallisempia kuin toisista ja millaiset kirjat kääntyvät luontevimmin elokuviksi? Miten elokuvakäsikirjoitus poikkeaa kirjasta? (Esimerkiksi: Elokuvakäsikirjoituksessa sanat toimivat symboleina valkokankaalle toteutettavalle audiovisuaaliselle tulokselle. Kirjallisuudessa sanat taas ovat varsinainen päämäärä, niillä käännytään suoraan lukijan puoleen. Elokuvassa joudutaan tiivistämään ja kuvaamaan henkilöiden mielenliikkeitä visuaalisin keinoin.) - Muistelkaa näkemiänne kirjafilmatisointeja ja pohtikaa niitä kirjallisen kerronnan elokuvallistamisen/visualisoinnin näkökulmasta. Kerätkää luokassa lista parhaiten toteutetuista ja epäonnistuneimmista kirjojen elokuvasovituksista. - Miettikää mitä selkeimmin elokuvallisia ratkaisuja on käytetty kirjan visualisoinnissa (mm. välähdykset historiasta, henkilöiden muistelunäyt, arvoitusten sekä koodien ratkaisun visualisoinnit jne.) Kirjallisuutta Aaltonen, Jouko 2002: Käsikirjoittajan työkalut. Audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Elokuvadramaturgian salaisuudet. (Toim. Juha Rosma). 1984. Suomen elokuvasäätiö. Taidehistoria osana elokuvaa - Kuvataide on elokuvassa avainasemassaa, se kuljettaa kerrontaa eteenpäin ja toimii jopa jännityselementtien luojana. Mestareiden maalaukset eivät ainoastaan seuraa Louvren ja Chateau de Villetten seiniltä elokuvan tapahtumia vaan ovat myös aktiivisesti osa niitä. Hahmottakaa kohtauksia, joissa taideteoksilla on erityisen tärkeä asema. Miten niitä käytetään osana elokuvan kerrontaa? Minkä teoksen nostaisitte avainasemaan elokuvan kerronnan kannalta? - Elokuvassa nähdään monia taiteen merkkiteoksia, jotka ovat avainasemassa länsimaisessa taidehistoriassa. Yrittäkää muistella mitä tauluja nostettiin erityisesti esille esimerkiksi lähikuvien avulla. Miettikää mistä mahtaisi johtua että juuri kyseinen teos on tuotu elokuvassa niin selkeästi esille, onko teoksella esimerkiksi merkitystä elokuvan kerronnan, teemojen tai sanoman kannalta. - Muodostakaa luokassa ryhmiä joista jokainen valitsee yhden seuraavista elokuvassa esiintyneistä taideteoksista ja esittelee sen muille. Kertokaa mitä tyylisuuntaa ja aikakautta valitsemanne teos 3
edustaa, pohtikaa sen aihetta ja teemoja ja esittäkää omia tulkintojanne. 1. Jacques-Louis David: Horatiusten vala (1784-1785) Kuva: Maailman taiteen historia (Honour & Fleming), s. 638 tai http://fi.wikipedia.org/wiki/kuva:david- Horatii.png 2. Leonardo da Vinci: Naisen muotokuva/ La Belle Ferronnière (1495-1499) Kuva: http://img381.imageshack.us/img381/1320/ portretnieznanejkobietyok1490l.jpg 3. Bernardino Luini: Salome vastaanottaa Johanneksen kastajan pään (1500-1530) Kuva: http://www.insecula.com/oeuvre/ photo_me0000057705.html (Täysrenessanssi) 4. Agnolo Allori (Bronzino): Pyhä perhe (1500-luvun puoliväli) Kuva: http://cartelfr.louvre.fr/cartelfr/ visite?srv=car_not_frame&idnotice=13987 5. Leonardo da Vinci: Viimeinen ehtoollinen (Pyhä ehtoollinen n. 1495-1498) Kuva: http://fi.wikipedia.org/wiki/ Viimeinen_ehtoollinen 6. Leonardo da Vinci: Mona Lisa (1503-1506) Kuva: http://fi.wikipedia.org/wiki/mona_lisa 7. Leonardo da Vinci: Luolamadonna (1483-1486) Kuva: http://fi.wikipedia.org/wiki/ Kuva:Leonardo_da_Vinci_029.jpg 8. Caravaggio: Death of the Virgin (1601-1605/1606) http://www.ibiblio.org/wm/paint/auth/ caravaggio/death-virgin.jpg (Monet Leonardon teokset ovat oleellinen osa länsimaista visuaalista kulttuuria ja ne ovat ylittäneet myös korkeakulttuurin ja populaarikulttuurin rajat, esim. Mona Lisan hymyä on voitu ihailla vaikkapa lukuisissa mainoksissa. Myös Da Vinci koodin menestys on tästä hyvä esimerkki. Renessanssitaiteessa merkittäviä piirteitä olivat keskeisperspektiivin synty 1400-luvun Italiassa, humanismi ja antiikin ihailu. Geometrian ja perspektiivioppi kuuluivat taiteilijan tärkeimpiin taitoihin. Taiteilijoiden kirjoittamat oppikirjat ja tutkielmat loivat pohjaa uudelle länsimaiselle taiteelle. Uomo universale, kekseliäs ja luova yleisnero, tuli taiteilijaihanteeksi ja taiteilijat pyrittiin rinnastamaan tiedemiehiin. Tieteen ja taiteen yhteensulautuminen oli Leonardolle ja renessanssille tyypillistä. Leonardo maalausta käsittelevässä kirjassaan: Se joka ei ole matemaatikko, älköön lukeko kirjani pääjaksoa. ) Leonardo tunnettiin sfumato-tekniikan mestarina. Mona Lisankin salaperäinen hymy ja utuinen vaikutelma ovat tällä tekniikalla synnytettyjä. Termillä tarkoitetaan maalaustekniikkaa, jossa valoa ja varjoa yhdistetään pehmeästi ääriviivoja häivyttämällä ja hillittyjä sävyjä käyttämällä sekä hienovaraisilla väri ja -sävysiirtymillä. Tekniikalla saadaan aikaan chiaroscuroksi kutsuttu valohämy -vaikutelma. - Tarkastelkaa tällä tekniikalla maalattuja teoksia ja toteuttakaa oma teos samalla tekniikalla. Pohtikaa myös elokuvataiteessa käytettyä valaistusta ja värisävyjä tältä kannalta. Miten kuvailisitte Da Vinci koodin valaistusta ja värimaailmaa? (mm. Stanley Kubrickin elokuvan Barry Lyndon kynttilän valaisemat kohtaukset synnyttävät chiaroscuroa muistuttavan vaikutelman. Da Vinci koodissa takaumat on erotettu elokuvan nykyhetkestä värisävyjen ja kovemman valaistuksen avulla.) Renessanssitaide ja Leonardo da Vinci - Jo elokuvan nimi paljastaa keskeisimmässä asemassa olevan taiteilijan, miettikää millainen kuva Leonardosta elokuvan pohjalta syntyy. Pohtikaa hänen asemaansa taidehistoriassa ja länsimaisessa kulttuurissa yleensä. Taideteoksen muodon analyysitehtävä Taideteoksen voidaan katsoa koostuvan osista, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden ja vaikuttavat teoksen kokemiseen ja tulkintaan. Da Vinci -koodissa teoksen osien erottelemisella on arvoitusten ratkaisun kannalta suuri merkitys. 4
Taiteen tulkinnasta tulee salapoliisityötä ja mysteerinratkaisua. Jos taideteosta tarkastellaan vain sen muotopiirteiden näkökulmasta, se voidaan ymmärtää visuaalisena kokonaisuutena, joka muodostuu kompositiosta, viivasta, valosta väristä ja tilasta. Tarkastelkaa edellä mainittuja teoksia tästä näkökulmasta: 1. Hahmottakaa taulun sommitelma, kompositio, millainen on teoksen kokonaisrakenne, miten sen eri elementit on yhdistelty kokonaisuudeksi? 2. Millaisen rytmin ääriviivat luovat teokseen? Onko taulussa liikettä vai onko se staattinen? Miten viiva ohjaa katsojan silmää? 3. Miten valovaikutelma saadaan teoksessa aikaan? Miten valo vaikuttaa teoksen tunnelmaan ja tulkintaan? 4. Millaisia vaikutelmia väreillä saadaan aikaan? Mitä niillä pyritään ilmaisemaan? Millaisia valööreitä, eli tummuusasteita kuvassa on? 5. Millä tavalla tilan tuntu on saatu aikaan? Miten perspektiivi on luotu? Mikä merkitys väreillä, valoilla ja viivojen suunnilla on tilavaikutelman luomisessa? Elokuvan miljöö, arkkitehtuuri - Da Vinci -koodissa on monia tapahtumapaikkoja, jotka ovat melkein henkilöhahmojen asemassa elokuvan kerronnan kannalta. Ne näyttelevät elokuvassa hyvin tärkeää osaa. Kuvauspaikat ovat suurelta osin autenttisia, esimerkiksi Louvren kuvauksia varten saatiin Ranskan kulttuuriministeriön lupa. Westminster Abbeyssa sen sijaa ei saanut kuvata, joten Abbeyn roolin sai esittää Lincoln Cathedral. Mikä merkitys mielestänne aidoilla kuvauspaikoilla on elokuvan uskottavuudelle? Saavutettaisiinko tapahtumapaikkojen studioon lavastamisella sama lopputulos? Kirkkoarkkitehtuuri - Luokassa muodostetuista ryhmistä jokainen valitsee yhden elokuvan tarinassa tärkeää osaa näytelleen kirkon ja esittelee sen arkkitehtuuria ja tyylipiirteitä. 1. Westminster Abbey (www.westminster-abbey.org) 2. Saint-Sulpice (http://www.parisrama.com/thematiques/ thematique_saint_sulpice_paris.htm) (Chateau de Villette) 3. Rosslynin kappeli (http://www.rosslynchapel.org.uk/) 4. Templen kirkko/temppelikirkko (http://www.templechurch.com/) Kultainen leikkaus Da Vinci -koodi kirjassa todetaan että taide on ihmisen yritys jäljitellä Luojan käsialan kauneutta ja kultainen leikkaus kuvataan tärkeimmäksi keinoksi saavuttaa täydellinen harmonia. Kultainen leikkaus onkin ollut taidehistoriassa kuvan sommittelun pääperiaatteita ja on sitä edelleen. Myös elokuvassa keskeistä osaa esittävä teos Vitruviuksen mies ilmentää kultaista suhdetta: tässä kuuluisassa piirroksessa Leonardo Da Vinci on laskenut ihmisruumiin mitat kultaisen suhteen avulla. Kirjallisuutta: Elokuva ja arkkitehtuuri 1996. (Toim. Mikael Sundman.) Helsinki: Edita. Grönholm, Inari Piironen, Liisa. Kuvansommittelun perusteet. Helsinki: Kirjayhtymä. Honour, Hugh Fleming, John 2001. Maailman taiteen historia. Kolmas uudistettu painos. Suom. Marja Itkonen-Kaila Jüri Kokkonen Raija Mattila Tutta Palin Seppo Sauri. Helsinki: Otava. (Alkuteos A World History Of Art. London: Calmann & King Ltd.) - Etsikää taidehistorian eri aikakausilta esimerkkejä kultaisesta leikkauksesta ja pohtikaa sen merkitystä visuaalisessa kulttuurissa ylipäätään (mainoksissa jne.) - Tehkää oma työ, jonka sommitelma perustuu kultaiseen leikkaukseen. Kraube, Anna-Carola 2000. Maalaustaiteen historia renessanssista nykypäivään. Könemann. Moisander, Riitta Töyssy, Seppo Vartiainen, Liisa Viitanen, Pirjo 1984: Uuden lukion kuvaamataito 1 & 2. Porvoo: WSOY. 5
Onni Okkonen: renessanssin taide. Italian rakennus-, veisto ja maalaustaide 1400- ja 1500- luvulla WSOY, 1947 Paulsson Gregor & Thomas 1984. Tie taiteen maailmaan. Juva: WSOY. Sassoon, Donald : Mona Lisa 2006: maailman tunnetuimman maalauksen tarina. Taiteen pikkujättiläinen, WSOY, 1995. Vallentin, Antonina 1995: Leonardo da Vinci. WSOY. http://www.leonardo.net/ Taidemuseot - Louvre on taidemuseoitten taidemuseo, jonka kokoelmat antavat laajan kuvan taiteen merkityksestä ihmiskunnan historiassa. Tämä maailman kuuluisin taidemuseo ja modernin museoideologian koti on myös ollut esikuvana myöhemmille yleisölle avoinna oleville museoille. Monta muodonmuutosta läpikäyneessä rakennuksessa, joka keskiajalla oli linna, avattiin museo 1793. Tutustukaa Louvreen, sen arkkitehtuuriin, historiaan ja kokoelmiin internetsivujen avulla: http://www.louvre.fr/llv/ commun/home_flash.jsp - Museokäynti paikallisessa taidemuseossa. Tutustukaa ennen käyntiä taidemuseoiden toiminta-ajatusten tiivistelmään, jonka mukaan taidemuseoiden tehtävänä on: * Kuvataiteen ja siihen liittyvien ilmiöiden tallentaminen, tutkiminen, säilyttäminen ja näytteillä pitäminen. * Tavoitteena on yleisön perehdyttäminen kuvataiteeseen ja sen tuntemuksen lisääminen taidekasvatuksen avulla. * Kuvataiteen ja sen myötä luovan henkisen toiminnan aseman ja merkityksen edistäminen yhteiskunnassa yleisen hyvinvoinnin hyväksi. * Elämysten välittäminen ja tuottaminen vuorovaikutuksessa oman yhteisön kanssa. Samalla vahvistetaan näkemystä identiteetistä ja luodaan uusia näkökulmia siihen. * Uusien toimintamuotojen ja -mallien luominen ja kehittäminen. * Monipuolisten kuvataidepalvelujen tarjoaminen. (Helena Sederholm: Taiteen tulkkina. Selvitys taidemuseoiden erityisluonteesta. Opetusministeriö: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston julkaisusarja Nro 5/2001. s.4) - Pohtikaa taidemuseon toiminta-ajatuksen toteutumista paikallisessa museossa. Mitkä ovat omasta mielestänne taidemuseoiden tärkeimmät tehtävät? Mitä taidemuseot teille merkitsevät? Miten nuoria saataisiin enemmän taidemuseoiden asiakkaiksi? - Pohtikaa myös Louvren toimintaa näiden periaatteiden kannalta. Kirjallisuutta Rönkkö, Marja-Liisa 1999: Suomalainen taidemuseo. Louvren ja Louisianan perilliset. Helsinki: Valtion taidemuseo. Elokuvakerronta - Da Vinci -koodi edustaa rakenteeltaan ja kerronnaltaan tyypillistä klassista elokuvakerrontaa, elokuvan valtavirtaa josta usein käytetään nimitystä Hollywooddramaturgia. Hollywood-elokuva on ns. valtaelokuvaa ja edustaa siis klassista, normiksi noussutta elokuvakerrontaa. Sen piirteitä ovat kerronnan yhtenäisyys, samaistuminen, näkymätön kuvakerronta, yhdenmukainen tila- ja aikamaailma, suljettu rakenne, mielihyvä ja sepite. Kuuluisa näytelmäelokuvan draamarakenteen kuvaus on seuraava ruotsalaisen elokuvadramaturgi Ola Olssonin tekemä jaottelu: 1. Alkusysäys. Elokuvan perusristiriita esitellään ja katsojan mielenkiinto herätetään. 2. Esittely. Katsojalle annetaan perustiedot elokuvan henkilöistä, ajasta ja paikasta. Myös myöhempien tapahtumien ymmärtämiseksi tarvittavaa tietoa voidaan antaa tässä vaiheessa. 3. Syventäminen. Katsoja pyritään saamaan eläytymään ja samastumaan paljastamalla lisää yksityiskohtia 6
4. Ristiriitojen kärjistyminen. Yleensä muodossa veto vastaveto esiin tuleva konfliktitilanne. Toimintaa kuljetetaan kohti käännekohtaa, joka johtaa elokuvan pääkohtaukseen, jossa keskeiset osapuolet kohtaavat. 5. Ratkaisu. Yhteenotto, jonka jompikumpi perusristiriidan osapuolista voittaa. 6. Häivytys. Katsojan tunnekuohu rauhoitetaan. Katsojalle annetaan mahdollisuus ottaa osaa päähenkilön voiton tai epätoivon tunteeseen. - Soveltakaa tätä draamallisen rakenteen kaavaa elokuvaan ja miettikää miten elokuvan jaksot vastaavat tätä jaottelua ja miten ne jakautuvat, miten elokuva on rytmitetty? Miten katsojaa johdatellaan ja pyritään samastamaan henkilöhahmoihin rakenteen puitteissa? Miettikää millä rakenteellisilla keinoilla jännitystä ja mysteeritarinaa rakennetaan, mitä Hollywood-kerronnan konventioita tunnistatte? (Elokuvan kerronta on Hollywood-kerronnalle tyypillisesti yhtenäistä ja jatkuvuuteen pyrkivää. Kerronta ja kuvakieli pyrkivät näkymättömyyteen, jotta katsojan emotionaalinen eläytyminen olisi mahdollisimman syvää. Tämä saavutetaan mm. perinteisiä leikkaussääntöjä noudattamalla.) Draamallisen rakenteen suljettu muoto Klassinen elokuvakerronta noudattaa kuuluisaa Aristoteelista draaman rakennetta: elokuvalla on oltava alku, keskikohta ja loppu. Draamallisen rakenteen muoto on siis suljettu ja ehjä kokonaisuus. - Noudattaako Da Vinci -koodi tätä kaava? Miten se ilmenee? Vertailkaa elokuvan alkua ja loppua ja niiden roolia rakenteessa, miten tarina avataan ja suljetaan? (Louvre on sekä alku että loppukohtauksen näyttämö, myös vuorokaudenaika on sama: elokuva sidotaan yhdeksi kokonaisuudeksi ja elokuvan kerronta suljetaan mm. alun ja lopun vastaavuudella.) Takaumien käyttö Takauma (flash back) on ikään kuin elokuvan mennyt aikamuoto. Se on kohtaus, jossa kesken elokuvan nykyhetkeä näytetään aikaisemmin tapahtuneita asioita. - Takaumat ovat oleellinen osa Da Vinci - koodin kerrontaa, joiden avulla. Selventäkää mikä rooli takaumilla on elokuvassa, millä muilla keinoilla sama asia voitaisiin esittää, millä tavalla takaumat vaikuttavat elokuvan tyyliin ja rytmiin? Miksi katsoja käsittää takaumien tapahtuvan elokuvan menneessä ajassa? (Takaumien avulla mm. syvennetään henkilöhahmojen taustoja, visualisoidaan historian tapahtumia ja kuvitetaan henkilöhahmojen kertomuksia. Tila- ja aikamaailman yhtenäisyyteen pyrkivälle Hollywood-elokuvalle tyypillisesti takaumat erotetaan selkeästi muusta kerronnasta, mm. valaistuksen, sävyjen ja välähdyksenomaisten nopeiden leikkausten avulla.) Henkilöhahmot Miten roolihahmoja rakennetaan, miten niihin pyritään saamaan syvyyttä ja elävyyttä? Toimiiko se, mikä toimisi mahdollisesti paremmin? Onnistutaanko katsoja saamaan samastumaan henkilöhahmoihin? - Esimerkiksi Silaksen traaginen hahmo rakennetaan valkokankaalle erilaisten elokuvallisten keinojen avulla. Eritelkää noita keinoja ja pohtikaa millaisen lopputuloksen eri keinot olisivat saaneet aikaan. Pohtikaa myös värien käytön, leikkauksen, kuvakulmien tms. vaikutusta henkilöhahmon luomisessa? (Takaumat ovat keino taustoittaa henkilön motiiveja, kertoa hänen menneisyydestään ja syventää henkilöhahmoa. Subjektiivisella kameralla voidaan esittää tarinan henkilön näkökulmaa ja mielentilaa.) - Seuraava katkelma kuvaa kirjan tapaa kuvata henkilön menneisyyden muistelua, vertaa tätä elokuvan takaumiin. Miten kirjan katkelman ajatus on ilmaistu elokuvassa? Saint-Sulpicen kivitorneja katsellessaan hän kamppaili tuttua pohjavirtaa vastaan tuota voimaa vastaan, joka usein kiskoi hänen mielensä takaisin menneisyyteen, telkesi hänet uudestaan vankilaan joka oli nuoruudessa ollut hänen maailmansa. Kuten joka kerta, sen kiirastulen muistot hyökyivät myrskynä hänen aisteihinsa mädän kaalin lemu, kuoleman löyhkä, ihmisten virtsa ja ulosteet. Toivottomuuden parkaisut, joiden 7
taustalta kuului Pyreneiden tuulen ulvontaa ja unohdettujen hiljaista nyyhkytystä. ( ) Kului kaksitoista vuotta, ja niiden aikana nuorukaisen ruumis ja sielu kuihtuivat kunnes hän tiesi muuttuneensa läpinäkyväksi. Olen haamu. Olen painoton. Yo soy un espectro palido como un fantasma caminando este mundo a solas. - Robert Langdon on vakavan oloinen yliopistomies, josta akateeminen harmaus kuitenkin on kaukana. Esimerkiksi alun luentokohtauksessa Langdon näyttäytyy valovoimaisena viihdyttäjänä ja nimikirjoituksia jakavana julkkiksena. Missä muissa elokuvan kohtauksissa hahmoa rakennetaan ja millainen kuva hänestä muodostuu kerronnan edetessä? Mikä vaikutus näyttelijä Tom Hanksin tähtikuvalla on Langdonin hahmon muotoutumiseen? Kirjan lukeneet voivat verrata kirjan synnyttämään kuvaan, joka poikkeaa elokuva-langdonista, ja miettiä syitä tähän. Kirjallisuutta: Anttila, Jukka Hassinen Ami - Vainionpää, Pasi: Elokuvakerronnan alkeet. Helsinki: Opetushallitus. Aumont, Jacques - Bergala, Alain - Marie, Michel - Vernet, Marc 1996. Elokuvan estetiikka. Helsinki: Edita. Bacon, Henry Elokuva ja analyysi. Katsauksia elävän kuvan erittelyyn ja tulkintaan. 1994 (Toim. Raimo Kinisjärvi, Tarmo Malmberg, Jukka Sihvonen). Helsinki: Suomen elokuva-arkisto. Juntunen, Max 1997: Elävän kuvan sanasto. Elokuva-, televisio- ja videoalan keskeiset termit ja käsitteet. Helsinki: Edita. Lahti, Markku 1994: Tähti/ruumis/kuva Esimerkkinä Cliffhanger. Teoksessa Elokuva ja analyysi. Pirilä, Kari Peltomaa, Hannu Kivi, Erkki 1985. Elokuvailmaisun perusteet. Insinööritieto Oy. Bordwell, David Thompson, Kristin 1997. Film Art. An Introduction. Viides painos. New York: The McGraw-Hill Companies. Oppimateriaalin laatinut: Marjo Kovanen, FM Materiaalin on tuottanut Anna-Liisa Puura-Castrén Koulukinosta DA VINCI KOODI, uskonnon opetukseen Teemoja: Jeesuksen elämä ja olemus, Raamatun kokoaminen, nykyajan uskonnollisuus, Katolinen kirkko, salaliitto, myytti "Lähtötasotesti" Opiskelijat tekevät testiveikkauksen ennen elokuvan katsomista. Testiin palataan elokuvan katsomisen jälkeen, jolloin käydään läpi, millaisen kuvan väitteiden aihepiireistä elokuva antoi ja mikä taas on tieteellisten tutkimusten antamaa tietoa. Lisätietoa Da Vinci-koodin virheellisiin käsityksiin eksegetiikan näkökulmasta löytyy esim. teoksesta Nag Hammadin kätketty viisaus - Gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä. Toim. Ismo Dunderberg ja Antti Marjanen. WSOY. 2005. (tutkimustietoihin perustuva oikea rivi: 1b, 2a, 3a, 4b, 5b, 6a) 1. Jeesuksen olemus a) Jeesus oli pelkästään ihminen, josta kirkko on tehnyt Jumalan. b) Jeesus oli samalla kertaa sekä Jumala että ihminen. 2. Jeesuksen perhesuhteet a) Jeesuksen ajan juutalaisuuteen kuului avioliiton solmiminen, mutta kuitenkin jotkut pitivät naimattomuutta ihanteellisena elämänmuotona. Jeesuksen avioliitosta ei puhuta Raamatussa tai Raamatun ulkopuolisissa evankeliumeissa eikä myöskään valtakristinuskon vastustajien teksteissä ensimmäisillä vuosisadoilla. b) Jeesus oli naimisissa Magdalan Marian kanssa ja heillä oli lapsia, joiden myöhemmät perilliset olivat merovingihallitsijoita varhaiskeskiajalla Ranskassa. 8
3. Evankeliumien lukumäärä a) Tutkijat ovat arvioineet, että eri evankeliumeja on ollut noin 40 kappaletta. Yhtään evankeliumia ei kirjoitettu varsinaisesti Uutta testamenttia varten. Meidän Uuteen testamenttiin päätyneet neljä evankeliumia olivat ajallisesti varhaisimpia ja laajalti tunnettuja ensimmäisten vuosisatojen seurakunnissa. b) Uuteen testamenttiin oli ehdolla yli 80 evankeliumia. Kristityt yrittivät hävittää ne evankeliumit, joissa kerrottiin oikea totuus inhimillisen Jeesuksen elämästä. 4. Uuden testamentin kokoaminen a) Keisari Konstantinus Suuri tilasi ja rahoitti uuden Raamatun 300-luvulla jkr. Uuteen testamenttiin otettiin vain neljä evankeliumia ja siitä jätettiin pois Jeesuksen inhimillisistä piirteistä kertoneet gnostilaiset evankeliumit. b) Uuden testamentin varhaisvaiheet voidaan jäljittää jo toisen vuosisadan puoliväliin, jolloin sekä neljä evankeliumia että Paavalin kirjeiden kokoelma olivat vakiinnuttaneet asemansa monissa varhaiskristillisissä piireissä. Keisari Konstantinuksen osuudesta Uuden testamentin kokoamiseen ei ole selviä todisteita. 5. Opus Dei a) Opus Dei on katolinen järjestö, jonka jäsenet käyttävät katumusnauhaa (cilice) reitensä ympärillä niin, että piikit painuvat syvälle ihoon ja aiheuttaa verenvuotoa sekä nautinnollista kärsimystä. b) Opus Dei on katolinen järjestö, jonka jäsenet sitoutuvat järjestöön eri asteisesti: osa on munkkeja ja osa elää perheellisinä. Järjestön perusajatuksiin kuuluu, että ihminen voi samaistua kärsineeseen Jeesukseen, mutta se ei tarkoita masokismia vaan voi liittyä henkiseen kamppailuun itselle vaikeiden asioiden kanssa. 6. Salaliittoteoriat a) Raamatun ulkopuolelle jääneitä kirjoituksia (esim. gnostilaiset evankeliumit) on sensuroitu ja hävitetty kristinuskon noustua Rooman valtakunnanuskonnoksi. Niitä on kuitenkin säilynyt paljon ja esim. 1945 Egyptissä tehdyt Nag Hammadin kaupungin läheltä löydetyt papyrusniteet ovat avanneet paljon uusia näkökulmia varhaiseen kristinuskoon tutkijoille ja ovat suomenkielisinäkin kaikkien luettavissa. b) Raamatun ulkopuolisista gnostilaisista teksteistä löytyy salaisia totuuksia Jeesuksesta. Katolinen kirkko on salannut nämä tiedot kahdentuhannen vuoden ajan. Salaisuuksien varjelemiseksi on kehittynyt erilaisia salaseuroja kuten Temppeliherrain ritarikunta ja Siionin luostari, jotka suojelevat salaisten tietojen kätköpaikkoja ja puolustavat katolista kirkkoa. Tutkimustehtävät Elokuvassa tulee esiin useita kristinuskon historiaan tai oppiin liittyviä aihepiirejä, joiden ymmärtäminen todennäköisesti vaatii lisätietoja. Opiskelijat valitsevat yksin/pareittain tai ryhmissä jonkun seuraavista tutkimusaiheista ja perehtyvät siihen ennen elokuvaa. Opiskelijat voivat esitellä tietonsa joko ennen elokuvaa tai elokuvan katselun jälkeen, jolloin he vertailevat elokuvassa esitettyjä tietoja taustatietoihinsa. Tutkimustehtävät voivat vastata perinteisiä kurssiesitelmiä, jolloin niitä esitetään kurssin kuluessa. 1. Evankeliumien synty 2. Magdalan Maria ja Jeesuksen opetuslapset 3. Uuden testamentin kokoaminen 4. Nag Hammadin löydöt ja apokryfievankeliumit 5. Nikean kirkolliskokous 6. Kristinuskon opetus Jeesuksen ihmisyydestä ja jumaluudesta 7. Konstantinus Suuren vaikutus kristinuskon muotoutumiseen 8. Vatikaanin organisaatio 9. Naisen asema kristinuskossa 10. Opus Dei 11. Siionin luostari 12. Vapaamuurarit 13. Ristiretket 14. Imitatio Christi & mystiikka 15. Myytit Graalin maljasta 9
Tietopaketti elokuvan katsojalle Opettaja voi jakaa opiskelijoille ennen elokuvaa tiivistetyn tietopaketin Da Vincikoodi elokuvan uskontoon liittyvistä yksityiskohdista. Gnostilaisuus Itäisen Välimeren piirissä ajanlaskun ensimmäisinä vuosisatoina vaikuttanut uskonnollinen suuntaus, jonka mukaan todellisuus jakaantui aineeseen ja henkeen. Ihmisten päämääränä oli vapautua ruumiin ja aineellisen maailman otteesta pelastavan tiedon eli gnosiksen avulla. Suuntaus vaikutti voimakkaasti myös kristinuskon sisällä. Jeesusta pidettiin pelastavan tiedon tuojana gnostilaiskristittyjen keskuudessa. Jahve nimi merkitsee minä olen se, joka minä olen, nimi on hepreankielinen ja sillä viitataan lähinnä juutalaisuuden, mutta myös muiden vanhaa seemiläistä kulttuuriperimää olevien yksijumalisten uskontojen, kristittyjen ja islaminuskoisten, Jumalaan. Hepreankielisessä Vanhassa Testamentissa Jumalan nimen muodostavat konsonantit JHWH. Nimen lausumistavasta ei ole varmaa tietoa. Konstantinus I Suuri Rooman keisari (v. 306 337), jonka aikana vainotusta kristinuskosta tuli Rooman valtionuskonto. Magdalan Maria on Raamatun Uuden Testamentin henkilö, joka kaikkien evankeliumien mukaan todisti Jeesuksen kuoleman, hautauksen ja ylösnousemuksen. Maria leimattiin kirkon piirissä prostituoiduksi jo 200-luvulla, mutta Raamatusta ei löydy tukea tälle näkemykselle. Väitteet saattavat liittyä gnostilaisuuden vastaiseen propagandaan, jolla haluttiin torjua väitteet naispuolisen opetuslapsen olemassaolosta. Nikean kirkolliskokous Vuonna 325 pidetty Konstantinus Suuren koolle kutsuma kirkolliskokous, jossa hyväksyttiin oppi Kristuksen jumalallisuudesta ja inhimillisyydestä ja tuomittiin areiolaisuus (Areios: Jeesus on luotu olento, puolijumala ) Samalla päätettiin myös että kaikki kirkot juhlisivat pääsiäistä samaan aikaan. Opus Dei (=Jumalan työ) on katolisen kirkon järjestö, joka tarjoaa jäsenilleen hengellistä kasvatusta ja apua kristittynä elämisessä. Järjestön perusti espanjalainen pappi Josemariá Escrivá de Balaguer 1928. Järjestöä johdetaan Roomasta ja siihen kuuluu sekä pappeja että maallikoita. Jäsenet harjoittavat kristillisiä hyveitä joko naimattomina tai perheellisinä. He osallistuvat omien mahdollisuuksiensa mukaan pyhään messuun, rukoushetkiin, lukevat hengellistä kirjallisuutta ja ruusukkorukousta. Jäsenet eivät ole tunnistettavissa mistään erityismerkeistä. Eri ammateissa ja yhteiskunnallisissa asemissa toimivat järjestön jäsenet pyhittävät elämänsä Jumalan kunniaksi ja ovat valinneet elämäntavakseen Kristuksesta julistamisen ja hengellisen kasvun. Pyhä Graal on malja, josta on kehittynyt useita erilaisia legendoja. Sen on uskottu olevan astia, johon Joosef Arimatialainen otti talteen verta Jeesuksen haavoista. Uskotaan, että maljalla olisi voima parantaa kaikki haavat. Toisen myytin mukaan Graalin malja on ehtoollismalja, jolla Jeesus tarjosi viiniä viimeisellä ehtoollisella. Graalin malja esiintyy esim. tarinassa Arthurista ja pyöreän pöydän ritareista sekä Indiana Jones ja viimeinen ristiretki-elokuvassa. Temppeliherrain ritarikunta oli keskiajalla ristiretkien aikaan perustettu hengellinen ritarikunta. Tämä salaseura toimi laajalti Euroopassa ja Lähi-idässä 1118-1307 välisenä aikana kunnes se joutui vainojen kohteeksi ja hävitettiin. Ritarikunta sai paavilta erivapauksia mm. veronkantooikeuden hallitsemillaan alueilla, mikä johti heidän varallisuutensa ja vaikutusvaltansa nopeaan nousuun. Salaperäisyytensä vuoksi ritarikunta on ollut suosittu salaliittoteorioiden aihe. Sen on epäilty uhkailleen paavia jollain hyvin tärkeällä asialla ja saaneen siksi omia vapauksia. Jo keskiajalla oli liikkellä tarinoita, joiden mukaan ritarikunnan jäsenet harjoittivat noituutta ja heidän kokouksissa huhuttiin olevan viitteitä saatananpalvontaan. Liikkeellä oli myyttejä, joiden mukaan ritarit olisivat löytäneet useita kristillisiä aarteita esim. liiton arkku ja Graalin malja. Erään legendan mukaan viimeisen suurmestarin Jacques de Molayn mukana meni hautaan tietoja Temppeliherrain suurimmasta 10
aarteesta eli ihmeellisestä pisteestä, jonka väitetään olleen jonkinlainen arkkitehtoninen salaisuus tai ihmeellinen koodi. Kaunokirjallisuudessa on esiintynyt myös Temppeliherrain alajärjestönä eurooppalainen kuviteltu salaseura Siionin luostari (perustettu Ranskassa 1956). Uuden testamentin evankeliumit sisältävät kertomuksia Jeesuksen elämänvaiheista ja hänen opetuksistaan. Monista Antiikin aikana kirjoitetuista evankeliumeista hyväksyttiin vain neljä evankeliumia (Matteus, Markus, Luukas, Johannes) Raamatun Uuteen testamenttiin ennen 200-lukua. Määrä vahvistettiin myöhemmin 400-luvulle tultaessa kirkolliskokouksessa. Muut evankeliumit jätettiin kokoelman ulkopuolelle, koska osa niistä sisälsi harhaoppisia käsityksiä Jeesuksesta ja osa näistä taas oli kirjoitettu niin kauan Jeesuksen ja hänet tunteneiden ihmisten elämän jälkeen, että niiden todettiin sisältävän liikaa legendanomaista ainesta. Vinci-koodiin sekä ottavat selville sivustojen laatijoiden taustayhteisöt. Tehtävän tarkoituksena on oppia tarkastelemaan kriittisesti internetin tarjoamaa tietoa ja arvioimaan, kuinka suuri merkitys tiedon uskottavuuteen on nettisivujen "virallisella" ulkonäöllä. Oheen on listattu joitakin esimerkkejä sivustoista (luettu 31.5.06). Opettaja/opiskelijat voivat etsiä niitä lisää jatkuvasti kasvavasta sivustojen joukosta. a) Dan Brownin kotisivut www.danbrown.com b) Erilaisten lehtien antama kuva elokuvasta ja kirjasta mm. Times www.timesonline.co.uk c) Katolisen kirkon kannanottoja mm. www.opusdei.org d) Muut kristilliset yhteisöt mm. www.davinciandjesus.com (Campus crusade for Christ International) mm. www.patmos.fi e) Erilaiset keskustelupalstat mm. www.digg.com/movies/vatican Symbolitehtävä Opiskelijat saavat tehtäväksi piirtää elokuvassa esiintyneet symbolit ja pohtia seuraavia kysymyksiä: - Oliko symbolilla elokuvassa juonen etenemisen kannalta oleellinen merkitys? - Oletko nähnyt elokuvassa esiintyneitä symboleja jossain muussa yhteydessä? Missä? - Selvitä, mikä on ollut symbolin merkitys ennen kristinuskoa? - Millainen merkitys näillä symboleilla on nykyaikana? Elokuvassa esiintyviä symboleja ovat esimerkiksi pentagrammi, atrain, risti, hakaristi, lilja, madonna & lapsi, ruusu, ruusulinja, graalin malja. Lisätietoa symboleista löytyy esim. teoksesta Pentti Lempiäinen: Kuvien kieli -vertauskuvat uskossa ja elämässä. WSOY. 2002. Tutustuminen Da Vinci-koodia käsitteleviin nettisivuihin Internetistä löytyy monia eri tasoisia Da Vincikoodia käsitteleviä sivustoja. Opiskelijat voivat tutustua esimerkiksi kolmeen erilaiseen sivustoon ja laatia raportin, jossa he esittelevät ko. sivustojen näkökulmat Da Opetuskeskustelujen teemoja Da Vinci-koodi on saanut aikaan monenlaista kohua. Alla on kolme eri näkökulmaa ja apukysymyksiä, joiden avulla voi syventyä oppilaiden kanssa siihen, mikä Da Vinci koodissa kuohuttaa ja miksi. a) Kuinka löydän luotettavaa tietoa uskonnollisista asioista? - Onko Dan Brown koulutuksensa puolesta pätevä kirjoittamaan "faktoja" uskontoon liittyvistä asioista? - Mistä lähteestä saatu tieto on luotettavaa? Onko esim. elokuva luotettava tiedon lähde? - Mitä perustietoja koulun uskonnonopetuksen tulisi antaa, jotta opiskelija voisi ymmärtää uskonnollisia teemoja elokuvissa? (kirkkohistoria, kirkkokuntien väliset erot, Raamatun kertomukset ) Millaisia uskontoon liittyviä aihepiirejä elokuvissa useimmiten nostetaan esille? (luostarit, ripittäytyminen ) - Miksi on helpompi uskoa viihteellisen romaanin kertomaan salajuoneen kuin tieteellisesti tutkittuihin asioihin? Miksi ihmistä viehättää "salatut tiedot" enemmän kuin faktatieto? 11
b) Nykyajan uskonnollisuuden tyypillisiä piirteitä - Mitä ihmisten kiinnostus Da Vinci-koodia kohtaan kertoo kristinuskon asemasta ja ihmisten hengellisyyden etsinnästä nykyaikana? - Millaiset piirteet ovat tyypillisiä nykyajan ihmisen uskonnollisuudelle? Kuinka nämä piirteet näkyvät Da Vinci-koodissa? ( auktoriteettien arvostuksen väheneminen, yksilöllisten kokemusten korostuminen, synkretismi, laaja uskonnollinen tarjonta, kiinnostus mystiikkaan & salatieteisiin, ihmisen henkinen kehitys ) - Pohdi, voidaanko ihmisten kiinnostusta uskonnollisuuteen käyttää tietoisesti hyödyksi kaupallisiin tarkoituksiin? Materiaalin ovat laatineet uskonnon ja psykologian opettajat Taija Lamminaho ja Meri-Satu Samaneh. Materiaalin on tuottanut Anna-Liisa Puura- Castrén Koulukinosta. c) Naisen asema kristinuskossa - Mitä naisiin, avioliittoon tai seksuaalisuuteen liittyviä aiheita Da Vinci-koodi elokuvassa esiintyy? - Millaisen kuvan Da Vinci-koodi elokuva antaa kristinuskon suhtautumisesta naisiin? - Keitä naisia muistat Raamatusta ja kristinuskon historiasta? Millainen asema heillä on ollut? Kuinka heihin suhtauduttiin omana aikanaan? - Millaisia perusteluja on esitetty naispappeuden puolesta tai sitä vastaan? - Pohdi, olisiko mielestäsi kristinuskon historia toisenlainen, jos naisilla olisi ollut enemmän valtaa kirkossa? Elokuvakohtauksen analysointi Kukin opiskelija valitsee yhden hänen mielestään vaikuttavan kohdan elokuvasta ja kirjoittaa lyhyen kuvauksen tuosta kohtauksesta. Kirjoitustehtävän voi antaa kotitehtäväksi. Seuraavalla oppitunnilla opiskelijat jakaantuvat ryhmiin, joissa jokainen kertoo oman valintansa. Ryhmissä pohditaan erityisesti, sisälsikö kohtaus uskontoon liittyviä asioita, joita ei ymmärretty. Ryhmät listaavat esille nousseet asiat ja valitsevat niistä muutaman teeman, joihin etsivät lisätietoa. 12