Vasuri Valkeakosken Vasemmistoliitto Kilpailu alkakoon! Arhinmäki luottaa uuteen nousuun Takasivu Valkeakoskella oli uudessa tehostetun palveluasumisen yksikössä jokin aika sitten harjannostajaiset. Paikallisen kokoomuksen pitkäaikainen ideologinen tavoite on näin toteutumassa. Asiakkaiden palvelun tehostetun palveluasumisen yksikössä toteuttaa vanhusten palveluja puoliksi kaupungin kanssa yksityinen toimija vähintään viiden vuoden ajan. Näiden vuosien aikana hankitaan vertailutietoa siitä, kannattaako kaupungin itse omin voimin pyörittää toimintaa, vai siirretäänkö tulevaisuudessa vanhusten palvelu avointen markkinoiden temmellyskentäksi. Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu Kai Muukkosta askarruttaa Valkeakosken tuleva vanhustenhoito. Taustalla on valmistumassa uusi palveluasumisen yksikkö, jossa alkaa kilpailu vanhusten hoidosta. KÄYNNIT PUNAISTEN MUISTOMERKEILLÄ 30.4. KLO 14.15 Lähtö Hauholle Mustilaan Tehtaan tyttöjen - muistomerkille Vlk:n linjaautoasemalta (ilmainen bussikuljetus) KLO 15.00 Tilaisuus Hauholla Lippukulkue, Leppäkosken Puhallinorkesteri, kronikka: EMILIA HUUSKONEN, seppeleiden lasku, saatesanat EERO TAMMINEN KLO 16.30 Tilaisuus Valkeakosken hautausmaalla Lippukulkue, Vlk:n Työväen mieskuoro, seppeleiden lasku, saatesanat HANNU VIITANIEMI Vanhustenhoito valintojen edessä Sivu 3 Lähde ehdokkaaksi! Sivu 9 Pinskupuistossa eläimiä ja ihmisiä Keskiaukeama Viitaniemi kertoo vapaan kasvatuksen ongelmista Sivu 5 Inna tsemppaa kunnallisvaaleihin Sivu 8 Anna Kontula selvittää mitä on perustulo Sivu 9 Arto pyrkii päättäjäksi Sivu 8 Talouskasvu on lisännyt köyhyyttä Sivu 4 Päiväkodit ovat täynnä Sivu 3 Kansan Uutisten yhteistyölehti 1/12
2 Vasuri Pääkirjoitus Palveluiden puolesta Viime kunnallisvaaleista on kulunut kohta neljä vuotta ja uudet vaalit ovat syksyllä edessä. Niinpä nyt onkin sopiva aika tarkastella menneitä vuosia. Valkeakosken Vasemmistoliitto on koko pian kuluneen kauden ajan pitänyt tärkeimpänä tavoitteenaan peruspalveluiden turvaamista kohtuuhinnalla ja tasavertaisesti kaikille kuntalaisille. Vaikka onnistumisiakin on, niin tekemistä vielä riittää rutkasti. Vanhuspalveluissa on tapahtumassa suuri muutos siirryttäessä vanhainkotihoidosta tehostettuun palveluasumiseen. On hienoa, että vanhukset muutoksen myötä pääsevät uusiin ja nykyaikaisiin tiloihin, mutta iloamme himmentää hoidon kallistuminen sitä tarvitseville ja siksi olisimme mieluummin peruskorjanneet Palmurinteen ja säilyttänyt sen vanhainkotina. Mielestämme vanhuspalvelut olisi tullut tuottaa kokonaan kaupungin omana työnä. Nyt puolet tehostetun palvelun yksiköstä tulee olemaan suuren yksityisen yrityksen vastuulla. Se ei ole kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta edullinen ratkaisu. Ei pidä unohtaa, että yritysten tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen, mutta kaupungin tavoitteena on tuottaa kohtuuhintaista peruspalvelua.. Kotihoidossa on jo vuosien ajan ollut liian vähän henkilökuntaa. Hoitajien viime syksynä päättäjille asiasta lähettämä kirje ei saanut ymmärrystä osakseen. Kuten jo monia kertoja aiemminkin vain Vasemmistoliitto olisi halunnut palkata lisää tekeviä käsiä hoitamaan seniorikansalaisiamme. Koulujen ja päiväkotien tilanne vaatii pikaisia toimia. Aivan liian kauan on tiedossa olevien ongel- mien ratkaisua lykätty tuonnemmaksi. Positiivista on, että Leppälän koulu saatiin remontoitua ja suuri ansio siinä on Vasemmistoliiton lisäksi ennen kaikkea aktiivisilla koululaisten vanhemmilla. Sisäilmaongelmien vuoksi sulkemaan jouduttu Sointulan koulu tulee rakentaa uuteen paikkaan samalla, kun Sointulaa muutoinkin kehitetään. Tyryn koululaisten evakkotaival ei saa kestää enää pitkään, vaan Tyryn koulu on korjattava pikaisesti vaikka pelkästään kaupungin omalla rahalla. Päiväkotien tilanne on likimain kaoottinen. Paikat ovat täynnä, monet rakennukset huonokuntoisia ja siirrettävistä viipalerakennuksista joudutaan lähiaikoina luopumaan. Alhainen veroprosentti ja positiivinen tulos eivät saa olla kaiken muun ylimenevä päämäärä, jos sen kääntöpuolena on vastuun pakoileminen siirtämällä ongelmien ratkaisu tulevaisuuteen. Edessä on mittavia investointeja. Vaikka niihin meneekin rahaa, niin ne on tehtävä. Viisaampaa olisi ollut jo vuosia sitten aloit- taa peruskorjaukset, jolloin ne eivät nyt olisi kaikki samaan aikaan edessämme. Noiden asioiden kuntoon saattamiseksi Valkeakosken Vasemmistoliitto tulee vastaisuudessakin kamppailemaan voimiensa mukaan. Politiikka on voimalaji, valtuutettujen määrä ratkaisee. Tulemalla mukaan joukkoomme edesautat noiden tavoitteiden toteutumista. Syksyllä on vaalit, joten miksi et Sinäkin lähtisi Vasemmistoliiton ehdokkaaksi. Tehdään yhdessä Valkeakoskesta oikea mansikkapaikka. Kaupunginvaltuusto tekemässä kuntalaisten kannalta tärkeitä päätöksiä. Kuvassa Esko Laakso (takana vas.) ja Kai Muukkonen, Harri Asikainen (keskellä vas.) ja Kaisa Uusitalo sekä edessä selin Kristiina Koskinen. Jari Salmi jatkaa Vasemmiston puheenjohtajana Valkeakosken Vasemmistoliiton äskettäin pidetty vuosikokous käsitteli sääntömääräiset ja muut ajankohtaiset asiat. Kokouksessa vahvistettiin vuoden 2011 tilinpäätös ja toimintakertomus, josta selvisi mm., että jäsenmäärässä oli tapahtunut huomattavaa kasvua. Erityisen ilahduttavaa ja uskoa uuteen nousuun antoi tieto, että uudet jäsenet olivat pääosin nuoria. Vasemmistoliiton toimintaa pyörittämään valittiin edelleen puheenjohtajaksi Jari-Pekka Salmi ja varapuheenjohtajaksi Markku Petterqvist. Lisäksi johtokuntaan tulivat Harri Asikainen, Paavo Järvenpää, Virpi Käpynen, Kai Muukkonen, Esko Laasko, Mirja Salminen, Kaisa Uusitalo ja Martti Vartiainen. Varalle valittiin Inna Ilivizky, Kristiina Koskinen ja Hannu Viitaniemi. Toiminnantarkastajina jatkavat Maija Kuivasto ja Reijo Heinonen. Järjestäytymiskokouksessaan johtokunta valitsi sihteeriksi Paavo Järvenpään, taloudenhoitajaksi Esko Laakson ja tiedottajaksi Harri Asikaisen. Vasurin päätoimittajana jatkaa Esko Laakso. Keskusteluissa tarkasteltiin presidentinvaalien tuloksia ja syksyn 2012 kuntavaaleja. Niissä keskustelun kohteeksi nousi sosiaali- ja terveyspalveluista huolehtiminen ja tasokkaan vanhusväestön tarpeellinen huolto- ja hoitotoiminta. Esiin nousivat myös lasten päivähoitoasiat, jotka asukasmäärän kasvun myötä vaativat enenevää huomiota. Kokous sujui leppoisasti ja hyvässä yhteishengessä. Pallopoika Takapotkuja Vasuri Vasuri 1/2012 Jalkapallo on hieno laji. Ja kallis. Kotikoskin kuuluisin potkupallojoukkue ei pärjää ilman kotikoskilaisten tukea, jos sittenkään. Pallon maaliin saattaminen maksoi entisten tukien lisäksi 75 000 euroa lisää meille mansikkapaikkalaisille. Ei se ollut turhaa, sillä saimmehan kosolti mainetta ja positiivista näkyvyyttä, tai sitten emme. Maksoimme kuitenkin. u u u Pallolla on hintansa. Tuolla pallopanostuksella olisimme voineet kustantaa pari tekevää käsiparia hoitamaan vanhuksia ja sairaita, mutta se olisi ollut liian kallista. u u u Kun liitelee pallolla sfääreissä pilviä katsellen, voi unohtaa kaikki menneet puheet ja kirjoitukset. Pilvessä kun tulee kaikenlaista sanottua. Eräskin Toivo-puolueen toivo varmaan toivoi, että kukaan ei muistaisi vuoden takaista blogikirjoitusta, jossa hän kertoi silloin myönnetyn potkupallotuen saavan olla viimeinen kerta. Toisin kävi. Sellaista on palloilu. Me maallikot emme sitä vain ymmärrä. u u u Vaikka ankeita aikoja elämmekin ja säästää pitää, niin tiedossa ei pitäisi säästää. Sokkona kun tulee helposti potkittua omaan maaliin. Kaupunginhallitus ei halunnut kysyä kaupungin omistamalta energiayhtiöltä, millaisella summalla se tukee paikallista potkupalloyhtiötä. Kaupunkikonsernin rahankäyttö ei siis kiinnosta muita kuin vasureita. u u u Viisaitakin päätöksiä sentään osataan tehdä. Kaupunki päätti olla ostamatta Jutikkalan palloteoksen. u u u Kokoomus on innokas ulkoistamaan kaikki kaupungin toiminnot. Pallopoika on miettinyt milloinkahan Kokoomus ulkoistaa itsensä katsomon puolelle. u u u Peli menee taas sitä sekavammaksi, mitä lähemmäksi kuntavaaleja tullaan. Kaikki joukkueet pyrkivät omimaan Vasemmistojoukkueen pelipaidan ja taktiikan. Siinä onkin sitten katsomosta vaikea erottaa valevasureita aidoista. Ehkä kannattaa tutkailla menneitä matseja. Hämääjistä huolimatta Vasurijoukkue jatkaa entiseen malliin tiukkaa vähäosaisten puolustamista. Pallopoika Julkaisija: Valkeakosken Vasemmistoliitto Vastaava toimittaja: Esko Laakso Toimittaja: Matti Lahtinen Toimitus: Pääskynkuja 2 37600 Valkeakoski Taitto: Asmo Koste Paino: Lehtiyhtymä Tuusula 2012
Vasuri 3 Päiväkodit pullollaan lapsia Viime vuosien aikana kaupunkiimme on muuttanut ennätyksellisen paljon uusia kuntalaisia, mikä on aivan loistava asia! Tästä seuraa kuitenkin sellainen positiivinen ongelma, että myös pienten kaupunkilaistemme määrä on kasvanut; valitettavasti vain päiväkotien ja koulujen tilat eivät ole kasvaneet lähimainkaan samassa suhteessa. Yksi ongelma on se, ettei kaupungin tilatarpeita ole hoidettu mielestäni kunnolla. Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenenä olen toistuvasti viime ja edellisvuoden aikana kysellyt päiväkotijonoista ja tiloista, paljonko lapsia on jonossa ja onko meillä tarpeeksi hoitopaikkoja varalla, paljonko hoidossa olevilla lapsilla on tilaa leikkimiseen ja olemiseen yms. Vastaus on ollut aina samansuuntainen: jonoa on mutta nykyisiin tiloihin on mahdollista lapset sijoittaa. Ja näin on toki myös tehty sillä seurauksella, että kaupunkimme joka ikinen päiväkoti on pullollaan lapsia. Varapaikatkin ovat monesti täynnä. Jos esimerkiksi Sorrilan esikoululaisella on tilaa leikkimiseen muutama neliö, on todellisuus muuta kuin hyvää! Mistä tämä tilanne sitten johtuu? Suurimmaksi osaksi siitä, että tarvittavia tilatarveselvityksiä ei ole tehty. Kaupunkimmehan toimii siten, että kasvatus- ja opetustoimi voi vain esittää tilatarveselvityksen kautta kiinteistökeskukselle, että uusia tiloja esimerkiksi päiväkotikäyttöön tarvitaan. Ja sitten jäämme odottamaan, miten kiinteistökeskus asian /tilatarpeen ratkaisee. Esimerkiksi Sassin päiväkodin yhteydessä olevat parakit ovat olleet tilapäinen ratkaisu tilatarpeeseen, kun on odotettu Palmurinteen remontin valmistumista ja sitä kautta sinne tulevia uusia päiväkotipaikkoja. Nyt tilanne on se, että Palmurinne ei ole valmis lähivuosien aikana, Sassin parakkien vuokra-aika päättyy 03/2013 eikä niiden käyttöä voida siis jatkaa tämän jälkeen. Lapset toki tarvitsevat tuonkin jälkeen hoitopaikan. Tilatarveselvitys lähti kasvatus- ja opetuslautakunnasta maa- Virpi Käpynen (vas.), Kaisa Uusitalo ja Kristiina Koskinen pohtivat Valkeakosken kunnallispoliittisia asioita. liskuun kokouksesta eteenpäin yhdessä kahden muun päiväkoteihin liittyvän tilatarveselvityksen kanssa. Kysyin tämän jo kokouksessakin, mutta kysyn edelleen: Miksi ollaan liikkeellä vasta nyt, kun tilanne on tiedetty jo kauan? Tuntuu siltä, että kaupungissamme tehdään edelleen päätökset lyhyellä aikajanalla ja kiireel- lä, vaikka tässäkin esimerkkitapauksessa asia on tiedetty jo pitkään ja asiasta on vuoden ajan esitetty kysymyksiä ja tiedusteluja, ainakin Vasemmistoliiton taholta. Asiaan toki on vaikuttanut osaltaan varhaiskasvatuspäällikön vaihtuminen, mutta silti tilanne on mielestäni käsittämätön. Toki investoinnit joko uusiin päiväkoti- ja koulurakennuksiin tai vanhojen remontointiin vaativat rahaa paljonkin lähivuosien aikana. Mutta me Vasemmistoliitossa olemme valmiita panostamaan kaupunkimme pienimpien asukkaiden oloihin. Rahaa on suunnattava päiväkotien ja koulujen kunnossapitämiseen myös jatkossa. Ja tulevaisuudessa rakennuksista on pidettävä myös huolta eikä odottaa niiden rapistumista käyttökelvottomiksi tai jopa purettavaksi asti. Pienet kuntalaiset eivät valita oloistaan, meidän aikuisten tehtävä on huolehtia heistä! Kaisa Uusitalo Skandaalinkäryä parlamentissa Kuvaa käsiään heiluttavasta Soinista ja hänen hurmahenkisestä seurakunnastaan jytkyvoiton jälkeen on toistettu toistamasta päästyä jokaisessa vähänkin viime kevään duskuntavaaleihin viittaavasssa keskustelussa tai uutisoinnissa. Sama puoluejohtaja roudataan edelleenkin kameroiden eteen eduskunnssa melkein aiheesta kuin aiheesta uutisoidessa. Väkisin jo vaalien aikaankin nousi mieleen, että ei ihan tasapuolista ollut tämä medianäkyvyys kaikkien kohdalla. Nyt on sitten tutkijoidenkin toimesta todettu, että medialla oli suuri vaikutus perusuomalaisten jättivoittoon vuosi sitten. Lisäksi oli varmasti monta onnenkantamoistakin mukana. Yhtenä sellaisena oli kestosoinisminakin hoettu kyllästyminen vanhoihin puolueisiin ja yleinen protestihenki. Euroopan talouskriisi sattuikin ikään kuin ylimääräisenä bonuksena kreivin aikaan. Lisäksi sopivasti niin meillä kuin muuallakin on yleisesti kiristynyt suhtautuminen maahanmuuttajiin ja muihin vähemmistöryhmiin. Perussuomalaiset olivat vaatimassa, että heidän suvaitsemattomuuttaan tulee meidän suvaitsevaisten suvaita. No, mutta miten onkaan vuosi kulunut? Eipä juuri viikkoa mene, ettei jotain skandaalin tynkää ilmaannu ja kuinkas muuten kuin perussuomalaisten taholta. Se alkoi herra Hakkaraisesta ja mitä muita Jameksia niitä nyt onkaan ollut. Sama käsienheiluttelu jatkuu eduskunnassa ikään kuin pyörittäen vanhaa vaalikampanjan aikaista levyä. Neula tuntuu jämähtäneen paikalleen. Mitään uutta en siltä suunnalta muista kuulleeni tämän vuoden aikana. Paitsi välikysymystä on pukannut ja näitä jatkuvia kansanedustajan arvolle sopimattomia sekoiluja. Näihin kohuihin itse pääpersu yleensä ottaa etäisyyttä tai ylimielisesti kuittaa ne vitsiksi. Nyt sentään enemmistö perussuomalaisten eduskuntaryhmästä olisi antamassa potkut hihamerkkiavustajalle. Vaan sehän ei sovi Jamekselle, joka itse on tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Ei kuulemma voi toimia oikeudentuntoaan vastaan. Siinäpä on suoraselkäinen ja rehti kansamme edustaja! Taitaa olla perussuomalaisilla kyseenalainen enkka häiriökäyttäytymisen ja skandaalien aikaansaamisessa kautta kaikkien eduskuntakausien. Vieläkö näemme senkin, että joku heistä oppi-isänsä tapaan kannetaan salista ulos? Valitettavaa tässä on se, että tätä impivaaralaista junttiporukkaa ei voi deletoida eduskunnasta kesken kaiken. Joudumme odottamaan seuraaviin vaaleihin. Onneksi kauhukabinetin suosio on alkanut sulaa kevään lumien kanssa kilpaa. Sen sijaan voimme kaikki olla ensi syksynä vaikuttamassa siihen, istuuko paikallisessa parlamentissamme aitoja työväenpuolueen miehiä ja naisia vai vain sellaiseen kaapuun naamioituneita, aivan toisenlaisten aatteiden ajajia. Kristiina Koskinen valtuutettu (vas)
4 Vasuri Hallitusvastuu Eduskuntavaalien jälkeen, neuvottelujen tuloksena, muodostettiin maahamme kuuden puolueen hallitus. Vasemmistoliitto lähti mukaan tavoitteena vähävaraisten aseman parantaminen sekä varallisuuserojen kaventaminen. Missä määrin vassin tavoitteet ovat toteutuneet? Muutokset sosiaalietuisuuksiin vuonna 2012: 1. Työttömän peruspäiväraha nousee 120,83 euroa kuukausi. Huomioitava on että, tämä korotus tulee myös ansiosidonnasta päivärahaa saaville. Peruspäivärahan ja ansio-osan laskentakaavan mukaan on korotus heille 66,45 euroa kuukausi. 2. Toimeentulotuen perusosa nousee 41,94 euroa kuukausi. Yk- sinhuoltajan perusosaa korotetaan 10% eli 88,05 euroa kuukausi. 3. Yleisen asumistuen alin tuloraja kohoaa 120 eurolla. Näin ollen edellä esitetyt korotukset eivät vähennä asumistukea. Verotuksessa kunnallisverotuksen perusvähennystä korotetaan 600 euroa ja näin uusi perusvähennys on 2850 euroa. Käyttöön tulee myös uusi veroluokka yli 100 000 euroa vuodessa tienaaville. Nämä ratkaisut keventävät pienituloisen verotusta ja vastaavasti lisäävät paremmin ansaitsevien osuutta tuloverotuksessa. Jari Salmi Valkeakosken Vasemmistoliiton puheenjohtaja Jari Salmi (oik.) ja sihteeri Paavo Järvenpää pohtivat kuntalaisten hyvinvointiin liittyviä asioita. Hyvinvointi Suomessa on riittänyt vain hyvävelijärjestelmän käsivoiteeksi Jo muinaiset Kreikan filosofit olivat kiinnostuneita kansalaisten hyvinvoinnista. Niinpä Platonin (427-347 eaa) mukaan kukaan yhteiskunnan jäsenistä ei saa olla enempää kuin neljä kertaa niin rikas kuin yhteiskunnan köyhin jäsen. Tätä suuremmat tulo- ja varallisuuserot vaarantavat yhteiskunnan vakauden. Aristoteles (384-322 eaa) edellytti valtion tehtävänä olevan luoda kansalaisille puitteet hyvään elämään ja sen ohella ohjata heitä siihen. Aristoteles näki, että rikkauksien haaliminen ei ole hyvää elämää, se on vain elämää. Hän oivalsi, että keinot köyhyyden vähentämiseen ovat kohtuuden ja tasa-arvon edistäminen. Myöhemmät taloustutkijat ajautuivat aivan eri linjoille. Niinpä Adam Smithin (1723-90) ajama talousoppi syrjäytti moraaliset pohdinnat hyvästä elämästä. Hän ajoi markkinoiden vapaata toimintaa mm. teoksessaan Kansankuntien varallisuus. Teorian mukaan yksilöiden ahneusmarkkinat jalostuvat yhteiseksi hyvinvoinniksi hintasignaalien avulla. Talouden toiminnan tarkoituksena on ihmisten hyvinvoinnin parantaminen. Sitä ohjaa hintainformaation ohjaama voimavarojen tehokkuuden oletus. Ihmisten hyvinvointiin markkinahintaisten hyödykkeiden ehdoilla vaikuttavat ns. ilmaishyödykkeet, mutta niiden merkitystä hintojen puuttuessa ei voida analysoida eivätkä ne vaikuta markkinamekanismin avulla. Yksilön hyvinvointi koostuu markkinoilla hinnoitetuista tuotteista. Sellaisia ovat tavarat, palvelut ja muut tuotteet sekä aineettomat palvelut. Toisen ryhmän muodostavat aineettomat hyödykkeet kuten yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, sivistystaso, terveyteen liittyvät arvot, tieteellinen tutkimustyö yms. Kolmas ryhmä on ympäristön ja luonnon tarjoamat hyödykkeet kuten ympäristötavarat (luonnontuotteet; marjat, sienet, kasvit, ympäristön virkistys- ja terveyskäyttö sekä ekosysteemin palvelut). Hyvinvoinnin muutokset Suomessa Miten hyvinvointi on muuttunut Suomessa, sitä osoitetaan erilaisiin mittaustuloksiin perustuvilla luvuilla. Yleisin mitta on bruttokansantuote - myöhemmin bkt. Toinen on kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksi (Inex of Sustainable Economic Welfare - myöhemmin ISEW). Se ottaa huomioon kuluttajien hyvinvoinnin tasoon vaikuttavat tekijät kattavasti rahamääräisenä. Kolmas on aidon kehityksen indikaattori (Genuine Progress Indikator - myöhemmin GPI). Se painottaa aitoa todellista kehitystä ja osoittaa erityisesti kestävän taloudellisen hyvinvoinnin ja talouden kestävyyttä. Tuotannossa vaikuttavat kuitenkin myös talouden tuottamat yleensä negatiiviset hyödykkeet eli ulkoisvaikutukset kuten saasteet, jätteet ja muut sosiaaliset vaikutukset. Niillä ei kuitenkaan ole ulkoisesti havaittavaa hintaa eikä kustannus näy hinnoissa. Hintojen puuttumisen vuoksi ne eivät vaikuta ns.hintainformaatioon ja yksilöahneus ei vaikutakaan tuotantoon Smithin tulkitsemalla tavalla. Markkinaliberalistista taloutta on perusteltu yksilön vapaudella. Sitä kuvaa osuvasti Esko Seppänen sanoessaan, että markkinatalouden vapaus on ketun vapautta kanatarhassa. Suomen kehitystä vuodesta 1945 kuvaava kaavio näyttää, miten bkt sekä hyvinvoinnin ja talouskasvun käyrät Suomessa alkoivat eriytyä toisistaan 1980-luvun loppupuolelta alkaen. Silloin Kokoomus sai pääministerin paikan, sdp-läisen presidentin ja valtionvarainministeriksi nousi SDP:n entinen puoluesihteeri. Varsinkin 1990-luvun alun bkt notkahti jonkin verran, mutta jatkoi pian nousuaan aina 2000-luvun loppupuolelle saakka. Ajankohta on sama, jolloin maamme hallituksen johtoon nousi keskustalainen pääministeri ja valtionvarainhoito annettiin Kokoomuksen johdettavaksi. Sen sijaan GBI- ja ISEW-mittarit ovat osoittaneet laskevaa suuntaa ja tipahtaneet 2005-luvulta lähtien 1960-1970-luvun tasolle. Käyrät osoittavat, että bkt:n kasvusta huolimatta bkt:een kasvattamiseen käytetyt keinot ovat yhteiskunnan hyvinvoinnin kasvattamisen sijasta yleisesti lisänneet pahoinvointia lukuun ottamatta hyvävelieliittiä ja lisänneet kansalaisten pahoinvointia. Yhteiskuntapolitiikan keskeinen tavoite, mahdollisimman suuri talouskasvu, jota on käytetty vipuna hyvinvointivaltion rahoittamiseksi, onkin lisännyt köyhyyttä, kasvattanut tuloeroja ja epätasa-arvoa, pahentanut sosiaalista pahoinvointia sekä lisännyt ympäristöhaittoja, joiden korjauskulut on siirretty tulevien polvien maksettavaksi. Hyvinvointia on jaettava Hyvinvoinnin palauttaminen edes 1980-luvun tasolle edellyttää menetelmiä tukevan hyvinvoinnin tasaisempaa jakaantumista eikä vain hyödyttävän suppeaa hyvävelijärjestelmän ytimessä hääriviä ja jo ennestäänkin hyvin menestyneiden palkkojen ja palkkioiden kohtuutonta salaista nostamista. Samanaikaisesti suoritustason työntekijöiden ansiotasoa alennetaan, kuten julkisuuteen pulpahtanut Finnairin esimerkki näyttää ja viime päivät on kouriintuntuvasti osoittanut. RKP:n entinen puheenjohtaja ja ministeri esitti Finnairin yhtiökokouksessa maaliskuun 2012 lopulla puolustaessaan hallituksen päätöksiä, että kyseessä oli yhtiön ja sen koko henkilöstön etu. Näille selityksille ei pidä antaa muuta arvoa kuin se, että ilmaisulla hyväveliydin haluaa edelleenkin jaella muhkeita ja perusteettomia etuja toisilleen sullemulle-periaatteella yleisen hyvinvoinnin ja kansalaisrauhan kustannuksella. Valtakunnan tason taloudenhoidon ja palkitsemismenetelmien tavat on siirretty myös kunnalliselämään. Tämän elämän menolle on mahdollista rakentaa sulkuja jo vuoden 2012 kunnallisvaaleissa antamalla äänensä tätä menoa vastustaville ehdokkaille. Paavo Järvenpää
Vasuri 5 Rehtori Hannu Viitaniemi Naakan koulun pihalla, taustalla viipalekoulut. Vapaa kasvatus on vakava väärinkäsitys Tätä mieltä oli kirjailija Kaari Utrio muutama vuosi sitten Aamulehdessä. Utrio on tutkinut suomalaisen perheen historiaa. Näissä tutkimuksissaan hän jopa toteaa, että järjestetyn avioliiton loppu ja tunteeseen perustuvan parisuhteen syntyminen on perheen historian suurimpia kriisejä. Myös erojen ja uudentyyppisten avioliittojen yleistyminen (mm. monikkoperheet) sekä isän mukaan tulo lasten kasvatukseen ovat Utrion mielestä ravistelleet perhettä. Eläkepäiviään viettävä emeritusarkkipiispa John Vikström on puolestaan todennut vapaan kasvatuksen virheen hieman eri tavalla. Kodeissa on tehty se virhepäätelmä, että rajat muka löytyisivät itsestään kai lähinnä kokeilun ja erehdyksen kautta. Mutta näin sosiaalinen oppiminen ei suinkaan kulje. Kasvatuksen peruselementteihin kuuluvat sekä lapsen ehdoton hyväksyminen että rajojen asettaminen (ja niistä kiinni pitäminen). Vanhemmilla on luovuttamaton auktoriteetti em. peruselementteihin. Nuorelta kuuluu nimenomaan kysyä: Missä olit illalla ja mitä teit? Kysymys on välittämisestä. Besserwisserismi Ilmeisesti kaikenlainen psykoja sosiopaapatus ovat myös olleet johtamassa kasvatuksen kriisiin. On ajauduttu sellaiseen tilanteeseen, jota jopa kokenut amerikkalainen poliisimies ihmetteli: kuinka suomalainen alaikäinen nuoriso voi toikkaroida ympärihumalassa kaupunkien kaduilla viinakasseiksi muuttuneet koulureput selässään?! Sellaisessa suur- kaupungissa kuin New York tällainen käytös olisi aivan enne kuulumatonta. Suomalaisesta kasvatuksesta puuttuu käsite nollatoleranssi ilmeisesti kokonaan. Täytyy olla yksinkertaisesti asioita, joista ei jousteta tippaakaan. Lakien luulisi olevan yksi tällainen. Kasvatukseen ei kuulu loputon hyväksyminen, väärän käytöksen jatkuva anteeksi antamien ja jopa rikollisen toiminnan hyväksyminen ja ymmärtäminen. Rajaton kasvatus on kasvattamatta jättämistä Utrion mielestä ongelman syntypaikka osuu 1960-luvulle. Tuolloin ns. vapaan eli rajattoman kasvatuksen saaneet nuoret ovat nyt itse huoltajia, isiä ja äitejä. Heille jäi aikanaan opettamatta, ettei lapsi kykene erottamaan oikeaa ja väärää ilman apua. Omatunto on tietoisen kasvatustyön tulosta ei mikään syntyperäinen ominaisuus. Toiseuden hyväksyminen eli lähimmäisen huomioon ottamisen tärkeys jäi myös taka-alalle. Lapsille pitää uskaltaa tuottaa mielipahaa, ei oikeassakaan elämässä aina saa sitä, mitä haluaa. Tuskin kukaan siitä tulee onnelliseksi, että saa kaiken pyytämänsä ilman omia ponnisteluja ja siitä koituvia onnistumisen elämyksiä. Elämä ei todellakaan ole mikään viihdeproggis. Väärinkäsitys Vapaan kasvatuksen väärinkäsitys on siinä, että kasvatus ymmärrettiin kasvattamatta jättämiseksi. Se lyötiin tietoisesti laimin. Rajan merkitystä ei ymmärretty alkuunkaan. Pilkallisesti onkin sanottu, että vapaan kasvatuksen hedelmien korjaajana toimii nykyään lähinnä poliisi ei sekään kauaa voimavarojen supistumisen takia. Jopa alkeellisimmissa heimoyhteisöissä lapsille asetetaan selkeät rajat. Ei niissä hypitä silmille eikä puututa ns. aikuisten asioihin. Ei missään yhteiskunnassa voi elää ilman itsesäätelyä ja itsehillintää, kaupan makeishyllyltä alkaen. Rajoista, siis selkeistä ja tarkoituksenmukaisista säännöistä, kiinni pitävä kasvatus on todellista välittämistä ja jälkikasvun suojelemista. Kurihan on vanha maataloussana, joka tarkoittaa porttia oikealle tielle. Kuri ei ole enää selkäsaunoja, mutta rajoja se on. Lapsi ei voi olla perheessä pomo. Hannu Viitaniemi loistavaa vappua! Vappu tai syntymäpäivät vuokraa tilat Hakapirtiltä Paperiliiton Valkeakosken os.45
6 Vasuri Pinskupuiston lastentapahtumassa oli hevosia, poneja, koiria, alpakka ja Kulpi Vasemmiston teltalla jaettiin kaasupalloja. Valkeakoskella saattoi syyskuisena keskiviikkoiltana nähdä yhdellä silmäyksellä hevosia, koiria, alpakoita, poneja ja Kulpin. Lyhyessä ajassa kiinteäksi osaksi Valkeakosken syksyä muodostunut Pinskupuisto järjestettiin taas Itsenäisyyden puistossa, kirjaston vieressä, ihan keskellä kaupunkia. Perheille suunnatussa tapahtumassa toiminta levittyi koko puiston alueelle. Hevosilla ja poneilla ratsastaminen kiinnosti kai- kenikäisiä lapsia ja aikuistenkin oli todella vaikea olla kokeilematta alpakan turkin pehmeyttä. Ja voi niitä alpakan silmiä! Koirista siliteltäväksi löytyi isompia ja pienempiä, sileäkarvaisia ja pörröturkkisia. Eri roduista sai halutessaan huikean tietopaketin. Kaikki eläimet olivat kuitenkin rauhallisia suuresta väkimäärästä huolimatta. Kolmesataa kävijää osoittaa sen sijaan selvästi lapsille suunnattujen tapahtumien tarpeen tässä kaupungissa. Suuri osanottajamäärä yllätti järjestäjinä toimineet Valkeakosken Demokratian Pioneerit, Valkeakosken KSL:n ja Vasemmiston. Makkaran ja lättyjen loppuminenkaan ei ketään tuntunut haittaavan, kun varsinainen ohjelma ja toiminta onnistuivat hyvin. Arpoja ja ilmapalloja riitti kaikille. Tapahtuman hurja suosio varmisti, että perinne jatkuu myös tulevina vuosina ja epäilemättä koskilaiset suosittelevat samantyyppistä toimintaa myös muihin kuntiin. Ai niin, se aiemmin mainittu Kulpi ei ole eläin, vaan tamperelainen pioneerien lauluryhmä, joka vieraili paikalla esittämässä lasten- ja pioneerilauluja. Ja tuo hassu Kulpi-nimi, sehän on lyhennys Kulttuuripioneereista, jonka jäseniä nämä lauluryhmäläiset olivat! Tapaamisiin ensi syksynä Pinskupuistossa!
Vasuri 7 Pinskupuistossa oli mukana myös koiria. Kuvassa Inna Ilivitzkyn koira toivottaa yhden osallistujan tervetulleeksi. Tapahtumassa kävi yhteensä noin 300 osanottajaa, joille oli järjestetty paljon mielenkiintoista ohjelmaa. Pinskupuiston lastentapahtumaan tultiin perheineen. Tavataan taas ensi syksynä Pinskupuistossa!
8 Vasuri Vaikuttaa voi jos haluaa Arto Mäki-Kauppila, neljän lapsen isä, pitkään Säterillä ollut ja nykyisin Avilonilta lomautettu, toivoo edelleen entisen työpaikkansa uudelleen käynnistymistä, vaikka ei järin vahvasti siihen enää jaksakaan uskoa. -Meidän työttömien ja koko kaupungin kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että normaali tuotanto Avilonilla saataisiin taas pyörimään. Monelle se on suorastaan elintärkeää, koska ansiosidonnainen päivärahakausi lähenee loppuaan varsin monella eikä muusta työstä ole tietoakaan, sanoo Arto. -Itse olen aktiivisesti yrittänyt hakeutua koulutukseen ja töihin, eli olen siis mielestäni varsin aktiivinen työnhakija. En kyllä näe Valkeakoskella kovin suuria työllistymismahdollisuuksia, mutta jos on valmis kulkemaan pidemmälle töihin, niin mahdollisuudet ovat paremmat, toteaa Arto. Arto Mäki-Kauppila on lähdössä sitoutumattomana ehdokkaana Vasemmistoliiton listalla syksyn kunnallisvaaleihin. Artoa on jo pitkään kiinnostanut politiikka ja yhteiskunnalliset asiat yleensäkin. Nyt hän haluaa lähteä itse mukaan vaikuttamaan asioihin ja toimia samalla esimerkkinä omille lapsilleen ja muille nuoremmille. Arton mielestä voi vaikuttaa, jos vain on halua ja viitseliäisyyttä. Arto haluaa muistuttaa ihmisiä siitä, että mikään ei ole peri- aatteessa muuttunut ihmisten asemassa yhteiskunnassa. -Edelleen on työläisiä ja omistajia, vähäosaisia ja rikkaita. Vastakkainasettelu on edelleen ajankohtaista. Työläisten olisikin syy- Arto Mäki-Kauppilaa kiinnostaa yhteiskunnallinen vaikuttaminen. tä tiedostaa paikkansa, ja se paikka on vasemmalla. -Ihmiset tiedostavat nykyään hyvin vähän asioita ja niiden taustoja ja siksi kai niin monet äänestävät vaikkapa Kokoomusta, kun kuvittelet sen valheellisten sloganiensa perusteella ajavan köyhien ja työläisten asiaa. Niinhän asia ei suinkaan ole, oikaisee Arto moisia vääriä käsityksiä. -Joku aina tekee päätökset. Jos ei päättäjissä ole riittävästi meitä tavallisia työläisiä ja työttömiä, niin päätökset eivät suinkaan ole meille suopeita. Siksi pitää olla itse mukana ja ainakin äänestää vasemmistoa ja meitä tavallisia duunareita. Tulevana päättäjänä Arto haluaa vaikuttaa erityisesti vanhusten kohteluun. Hänellä on omakohtaista kokemusta kunnan palveluista ja niiden hinnoittelusta vanhuspalveluissa, tosin toiselta paikkakunnalta, mutta se pätee myös Valkeakoskella. On kohtuutonta, että tonnin eläkkeestä pitää maksaa noin 1400 euron kulut hoidosta, asumisesta, lääkkeistä, ruoasta ym. välttämättömästä. Arton mielestä parantamisen varaa on myös tiedottamisessa. Kaikki tukimahdollisuudet pitää selvittää itse, oma-alotteisesti ei neuvoja heru. -Kuinkahan ne vanhukset, joilla ei ole sukulaisia tai tuttavia, pystyvät selvittämään oikeutensa, vai jääkö heillä tietämättömyyden vuoksi tukia saamatta, aprikoi Arto. -Vanhuspalvelut on hinnoiteltu liian korkeiksi ja rahastamaan on tullut yksityisiä yrityksiä. Kaikesta ei pidä tehdä bisnestä, vaan seniorikansalaisillemme tulee taata kunnolliset palvelut kohtuuhinnalla. Vain kunnan tuottamana hinnoittelu voidaan pitää kohtuullisena, koska yksityiset palveluntuottajat ovat liikeyrityksiä, joiden ainoa tarkoitus on tuottaa omistajilleen voittoa. Kunnan ei tarvitse tavoitella voittoa, sanoo Arto. Myös kouluasiat ovat Artolle tärkeitä. -Tyryn koulu tulee pikaisesti remontoida. Nykytilanne, jossa oppilaat on ripoteltu useaan eri paikkaan, on kestämätön ja vaikuttanee myös lasten oppimistuloksiin. Sinänsä ei ole paha asia, vaikka lapset joutuisivatkin jonkin matkaa kulkemaan kouluun. Pieni liikunta ei ole pahasta. Kuntaliitoksia ei Arton mielestä voi suoralta kädeltä tyrmätä, vaan liitoshankkeita on tarkasteltava tapauskohtaisesti. Hänen mielestä liitoshankkeita ei voi pitää minään peikkona, vaikka aiheellisena pelkona onkin palveluiden keskittyminen ja kuntalaisten asiointimatkojen piteneminen. Harri Asikainen Valkeakosken Vasemmistoliitto tsemppiä kunnallisvaleihin Presidentinvaalit on käyty ja kunnallisvaalit ovat edessä! Vasemmistoliitolla oli presidentinvaaleissa oma ehdokas Paavo Arhinmäki. Tosi mahtava vaalikampanja ja erinomainen ehdokas antoivat hyvää ja positiivista näkyvyyttä Vasemmistoliitolle ja sen arvoille sekä kentällä että mediassa. Siitä lämmin kiitos niin Paavolle kuin mahtaville tukijoukoillekin. Myös Vasemmistoliiton osallistuminen hallitukseen kahdella nuorella, dynaamisella ministerillä on tuonut Vasemmistoliitolle ja sen arvoille positiivista näkyvyyttä. Vasemmiston ministerit tekevät kaikkensa, että näinä vaikeina aikoina pakolliset kipeät leikkaukset eivät kohdistuisi ainakaan vähävaraisiin - ja siinä he ovatkin onnistuneet. Tässä on hyvä pohja Vasemmistoliitolle ja sen arvoille tulevissa kunnallisvaaleissa! Mitkä meidän aatteemme ja arvomme sitten ovat? Emme ole vastuunkantoa välttävä räksyttävä populistipuolue eikä meidän arvoihimme mahdu homofobia ja muukalaisvihamielisyys! Meidän arvoihimme ovat aina kuuluneet kaikkien ihmisten tasaarvo ja kansainvälinen solidaari- suus katsomatta ihmisen sosiaaliseen asemaan, ihonväriin tai seksuaalisen suuntaukseen. Vasemmistoliitossa on paljon puhdasta luontoa ja eläinten oikeuksia puolustavia jäseniä varsinkin yhä kasvavassa nuorten vasemmistolaisten joukossa. Olemme ajan tasalla oleva punavihreä puolue, joka ajaa kaikkien ihmisten oikeuksia ja joka uskaltaa kantaa vastuuta vaikeinakin aikoina. Kunnallisvaalit ovat tulossa kovaa vauhtia. Sellaiset päätökset, jotka kaikkein eniten koskettavat tavallisia tallaajia, ovat nimenomaan kunnanhallituksessa ja valtuustossa tehtävät päätökset. Siksi onkin tärkeätä saada päättäjien joukkoon vasemmistolaisia arvoja edustavia henkilöitä. Meidän tähän mennessä ehdokkaaksi lupautunut joukko on hyvä ja monipuolinen - on nuoria nuorten näkemyksiä tuovia ehdokkaita ja naisia, jotka tuovat tärkeätä naisnäkökulmaa päätöksentekoon, on rehtejä kokemusta omaavia ja työläisten oikeuksia ajavia eriikäisiä miehiä ja naisia. Pienyrittäjiäkin yritetään houkutella mukaan ehdokasjoukkoon. Vasemmistoliiton menestykseen pystyt Sinäkin hyvä lukija Inna Ilivitzky on tunnettu monipuolisesta kansainvälisestä toiminnastaan ja solidaarisuustyöstään. Kuvassa hän avustaa Suomessa olevia ulkomaalaisia heidän kotikielellään. vaikuttamaan! Jos haluat todella yrittää vaikuttaa, asetu ehdolle ennen syyskuun puoltaväliä. Jos et asetu ehdolle, muista äänestää ja houkuttele kaikki ystäväsikin äänestämään Valkeakosken Vasemmistoliitto voittoon syksyn kunnallisvaaleissa. Inna Ilivitzky
Vasuri Anna Kontula: 9 Perustulo lisää toimeliaisuutta Perustulolla tarkoitetaan yleensä rahaa, joka osoitetaan kaikille jonkin alueen asukkaille samansuuruisena ja ilman tarveharkintaa. Toisinaan perustuloon luetaan myös julkiset palvelut. Näillä kun on suora yhteys siihen, millaisella summalla ihmisten voidaan olettaa tulevan toimeen. Suomen nykyisistä tulonsiirroista lähimmäksi perustuloa tulee ehkä lapsilisä. Se tosin vaihtelee sisarusten määrän mukaan, mutta ei ole riippuvainen esimerkiksi vanhempien tulotasosta. Suomessa esitetyt perustuloehdotukset nojaavat yleensä malliin, jossa paremmin tienaavat palauttavat perustulonsa korkeampina veroina. Siten suoraa taloudellista hyötyä perustulosta saisivat vain pienituloiset, näistä erityisesti opiskelijat sekä ihmiset, jotka eivät selviä nykyisestä sosiaaliturvabyrokratiasta. Kuitenkin myös hyvätuloiset hyötyisivät perustulosta, sillä sen oletetaan lisäävän yhteiskunnallista vakautta ja vähentävän julkisen sektorin hallinnointikustannuksia. Perustulosta on toistaiseksi olemassa vain paikallisia kokeiluja. Siksi sen vaikutuksista on vaikea sanoa mitään varmaa. Osa perustulon vastustajista pelkääkin, että taattu minimitoimeentulo tuhoaisi suomalaisen työmoraalin. Argumentti ei ole mitenkään uusi, sillä on jarrutettu kaikkia pienituloisia hyödyttäviä tulonsiirtoja ainakin keskiaikaisista kirkkokolehdeista lähtien (eliitin mahdollinen laiskuus ei ole herättänyt vastaavaa huolta). Epäilenkin vahvasti perustulon demoralisoivaa (turmelevaa, rappeuttavaa toim. huom.) vaikutusta. On totta, että aina ja jokaisessa järjestelmässä on vapaamatkustajia, jotka eivät halua osallistua yhteisönsä rakentamiseen. Kaikki tähänastinen tietomme viittaa kuitenkin siihen, että enemmistön kohdalla turvattu toimeentulo pikemminkin lisää kuin vähentää ihmisten toimeliaisuutta. Esimerkiksi Namibiassa tehdyn perustulokokeilun seurauksena sekä lasten koulunkäynti että aikuisten perustamat yritykset lisääntyivät merkittävästi. Toisaalta keskustelu laiskuudesta ampuu mielestäni kokonaan idean ohi. Perimmiltäänhän perustulon ydin on oivalluksessa, että työtä tehdään ja yhteistä vaurautta synnytetään paljon muuallakin kuin virallisessa työelämässä. Ei ole tehtaissa työntekijöitä, ellei joku ensin syötä, pese, hoivaa ja tuudita vauvoista fiksuja aikuisia usein ilman palkkaa. Ei tule yliopistoista innovaatioita ilman meitä edeltäneiden sukupolvien kieli- ja kulttuuriperintöä. Jos kerran tuotannossa syntyvä vauraus itse asiassa perustuu meidän kaikkien ponnistuksille, on vain loogista jakaa myös hyötyä meidän kaikkien kesken. Anna Kontula kansanedustaja Anna Kontula sanoo, että perustulosta hyötyisivät myös hyvätuloiset. Kuva: Ilkka Ärrälä. Lähde ehdokkaaksi! Valkeakosken Vasemmistoliitto haluaa tehdä kaupungistamme todellisen mansikkapaikan. Meille tärkeitä ovat hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut, koulut, päivähoito, työllisyys ja ihmisten toimeentulo. Haluamme edistää kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa kaupunkimme päätöksiin. Haluamme kuunnella ja toimia kuntalaisten tahdon mukaisesti. Jos haluat edistää tavoitteidemme saavuttamista, niin tule mukaan joukkoomme ja lähde ehdokkaaksi syksyn kunnallisvaaleihin. Voit olla listallamme myös sitoutumattomana ehdokkaana. Ota yhteyttä: Harri Asikainen puh. 050-546 0924 harri.asikainen@pp3.inet.fi Esko Laakso puh. 0400-800954 esko.laakso@pp2.inet.fi Paavo Järvenpää puh. 050-584 977 paavo.jarvenpaa1@gmail.com
10 Vasuri Ristikon ratkaisu Vasurivisan vastaukset 1. A 2. C 3. C 4. C 5. B 6. B,C 7. A 8. A 9. B 10. C Iloista Vappua Valkeakosken Rakennustyöväen osasto 74
Vasuri 11 Vasuriristikko Vasurivisa 1. Perpetuum mobile on A. ikiliikkuja B. persujen periaateohjelma C. himmeli 2. Hornetteihin hankittiin A. turvavyöt B. pelastusrenkaat C. ohjuksia 3. Kuntauudistushanke on A. jaa mikä? B. häh? C. turha 4. Kysta on A. kirkko B. myrkky C. rakkula 5. Kokoomus ajaa A. köyhien asiaa B. rikkaiden asiaa C. mersua 6. Persujen saavutuksia on A. vastuunkanto B. puhe C. sekoilu 7. Pedikyristi hoitaa A. jalkoja B. käsiä C. sielua 8. Demarit on A. yleispuolue B. evvk C. kvg 9. Kunnallisvaalit on A. 21.10. B. 28.10. C. 12.11. 10. Retsina on A. kuivattu rusina B. kulkupeli C. viini Voit äänestää myös jaloillasi. Tiesitkö, että otsan rypistämiseen tarvitaan 43 lihasta, kun nauraminen vaatii vain 15 lihaksen käyttöä. Säästetään lihaksiamme tärkeämpiin toimintoihin ja nauretaan useammin. Tiesitkö, että bambu kasvaa päivässä jopa 90 cm. Otollisissa olosuhteissa se saavuttaa yli 20 metrin korkeuden kolmessa kuukaudessa. Oikea viherpeukalon toivekasvi. Hauskaa Vappua Valkeakosken Metallityöväen Ammattiosasto 105 ry Oletko tyytyväinen pankkiisi? Jos harkitset pankin vaihtoa, ota yhteyttä meihin. Kerromme mielellämme, mitä kaikkea Nordea voi tarjota sinulle. Se saattaa olla merkittävästi enemmän kuin mitä nykyinen pankkisi tarjoaa. Soita ja varaa aika 0200 3000 (pvm/mpm) ma-pe 8-20 tai tule käymään konttorissamme. Nordea Pankki Suomi Oyj Kilpailuta vakuutusyhtiösi ja pyydä meidät viivalle. Kunnia-asiamme on, että asiakkaamme saavat hyvää palvelua. Itse asiassa 95 prosenttia asiakkaistamme voisi suositella meitä.* Jos siis olet vähänkään tyytymätön nykyiseen vakuutusyhtiöösi, pyydä meiltä kilpaileva tarjous. Ota yhteyttä alueesi edustajaan ja sovi kotikäynti. * Turvan asiakastyytyväisyystutkimus 2011 Hämeenlinnan palvelutoimisto Kaivokatu 2, HÄMEENLINNA yhteyspäällikkö Sauli Savolainen, 0400 637 099 Valtakatu 6-10 Valkeakoski nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi
12 Vasuri Vasemmiston puheenjohtaja Paavo Arhinmäki: Puolueella mahdollisuudet uuteen nousuun Suomi on jälleen keskellä yhtä vaaliputkea. Alkutalven presidentinvaalien jälkeen syksyllä on vuorossa kuntavaalit. Ensi vuonna pidetään taukoa, vaikka Vasemmistolla on silloin puoluekokous. Vuonna 2014 on vuorossa eurovaalit ja jo vuonna 2015 jälleen eduskuntavaalit. Puoluetyössä sihdin pitää olla kuitenkin kauempana kuin seuraavissa vaaleissa. Puolueen tulevaisuutta rakennetaan pitkällä tähtäimellä. Siihen onkin nyt eväitä enemmän kuin pitkään aikaan, sillä Vasemmiston tulevaisuus näyttää vahvalta. Tästä on ilmassa useita merkkejä. Vasemmistosta on tulossa yhä enemmän nuorten puolue. Politiikan tutkija Sami Borgin kokoama perusteellinen Muutosvaalit 2011 -tutkimus osoittaa, että 18-25-vuotiaiden keskuudessa Vasemmiston kannatus oli viime kevään eduskuntavaaleissa jo 14 prosenttia. Samaa viestiä nuorisokannatuksesta kertoo sekin, että viimeksi pidetyissä yliopistojen ja korkeakoulujen edustajistovaaleissa demareista vasemmalla oleva Vasemmisto nousi koko maassa suosituimmaksi poliittiseksi ryhmäksi Kokoomuksen rinnalle. Onko tällaista nähty edes 1970-luvun vuosina? Merkillepantavaa on, että toiseksi suurinta Vasemmiston kannatus on 55-64-vuotiaiden keskuudessa. Tutkimustieto tukee havaintoja, joita on voinut tehdä puolueen tilaisuuksissa jo pitkään. Mukana on erityisen paljon vanhemman polven ihmisiä ja toisaalta kahden ja kolmen kympin välissä olevia nuoria, joista moni on lähempänä haarukan alapäätä. Tähän väliin 35-55-vuotiaiden kohdalle on päässyt syntymään jonkinlainen kuoppa. Esimerkiksi Helsingissä suuri osa piirin aktiiveista on jo nuorta väkeä. Mielenkiintoista on, että tuoreimman tutkimuksen mukaan Vasemmiston kannatus on pienintä yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä. Naisten määrä lisääntynyt Paavo Arhinmäen mielestä Vasemmistoliiton tulevaisuus näyttää hyvältä. Puolueessa on havaittavissa myös toinen siirtymä. Vaikka Vasemmistosta elää sitkeä ja väärä mielikuva jonkinlaisena äijäpuolueena, tosiasioiden valossa näin on yhä vähemmän. Muutosvaalit 2011 tutkimuksen mukaan Vasemmisto on jo suositumpi naisten kuin miesten keskuudessa. Viime eduskuntavaaleissa naisista yhdeksän prosenttia äänesti meitä, mutta miehistä vain seitsemän. Muutos on selvä jo vuoden 2007 eduskuntavaaleihin verrattuna. Samansuuntaista viestiä saatiin myös keväällä pidetyissä suurten liittojen vaaleissa. Miesvaltaisessa Metallissa Vasemmistolle tuli pienoista takapakkia, mutta naisvaltaisessa JHL:ssä Vasemmisto voitti selvästi. Vasemmisto tarvitsee kuitenkin kaikkia: miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja, kaupunkilaisia ja maakuntien ihmisiä, työläisiä, toimihenkilöitä, työttömiä, opiskelijoita, pienyrittäjiä ja eläkeläisiä. Puolueelle on myös uudenlaista vetovoimaa. Tästä kertoo sekin, että viime vuonna puolueeseen tuli yli 1 700 uutta jäsentä. Noin 10 000 jäsenen puolueelle se on ollut valtava piristysruiske. Ilmiömäisen jäsenvirrasta tekee sekin, että se tapahtui käytännössä ilman minkäänlaista rekrytointikampanjaa. Ihmiset ilmoittautuivat itse mukaan. Syitä voi olla useita. Mukana oli paljon Perussuomalaisten politiikkaan tuoman protestin vastaista protestia. Moni myös haluaa toimia ylipäätään yhteiskunnallista eriarvoisuutta vastaan. On tärkeää, että piireissä uusille jäsenille tarjotaan tarttumapintoja puolueeseen: tilaisuuksia, tapahtumia, toimintaa. Samalla on toki selvää, että osa uusista jäsenistä haluaa vain antaa tukensa puolueelle erityisesti osallistumatta. Myös se on erittäin arvokasta. Vasemmiston nousu vaatii myös sitä, että tulevaisuudessa puolue osallistuu kaikkiin vaaleihin. Tämä mielessä Vasemmisto asetti oman ehdokkaan presidentinvaaleihin ensi kertaa sitten vuoden 1994. Omalla ehdokkaalla luotiin pohjaa puolueen uudelle nousulle. Tästä kertoo se, että vaalien aikana ja niiden jälkeen julkaistut puoluekannatusmittaukset ovat käytännössä kaikki osoittaneet ylöspäin. Kritiikki kuuluu vasemmistoon Kannatus on voitettava joka päivä tekemällä vasemmistolaista politiikkaa ja vaikuttamalla niiden asioiden puolesta, jotka ovat meille tärkeimpiä. Siitä puoluejohto sekä Vasemmiston ministerit ja kansanedustajat kantavat tietysti suurimman vastuun. Hallituksessa olo ei aina ole helppoa, mutta puolueen kannattajille vaikeampaa olisi, jos olisimme hallituksen ulkopuolella. Vaikka paljon vaikeita päätöksiä on tehty - sellaisia, jotka itse olisimme päättäneet toisin - on myös edistytty merkittävästi monissa vasemmiston pitkäaikaisissa tavoitteissa: perusturvaa on korotettu, puolison tarveharkinta työmarkkinatuesta poistuu, pääomaverotusta on kiristetty ja tuloerot kapenevat hallituksen veropolitiikalla. Vasemmistoon kuuluu aina kritiikki tehtyjä päätöksiä kohtaan. Samalla yhdessä tehtyjä päätöksiä pitää kuitenkin kunnioittaa. Takavasemmalle ei kannata kenenkään nyt siirtyä. Se tarkoittaisi, että kamppailu jätettäisiin kesken. Vasemmisto tarvitsee myös jatkossa kaikkien jäsentensä ja äänestäjiensä tukea, myös niiltä, jotka ovat suhtautuneet kriittisesti hallituksen politiikkaan. Väännöt hallituksessa eivät nimittäin lopu tähän. Samalla voi kysyä, millaisia päätöksiä hallituksesta tulisi, jos emme olisi mukana. Olisiko porvaripuolueiden politiikka jotenkin humaanimpaa, jos Vasemmisto olisi nyt oppositiossa? Olisivatko päätökset tavallisen pienituloisen suomalaisen ja tavallisen duunarin kannalta parempia? Rohkenen epäillä. Päin globaalia kapitalismia Seuraava iso haaste puolueelle ovat syksyn kuntavaalit. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä ovat hyvinvointikunnat. Siksi mahdollisimman monessa kunnassa tarvitaan myös vasemmistolainen vaihtoehto puolustamaan laadukkaita julkisia palveluita ja tavallisia kuntalaisia: mitä enemmän ehdokkaita, sen parempi tulos. Esitänkin haasteen puolueen jokaiselle jäsenelle houkutella mukaan ainakin yhden uuden kunnallisvaaliehdokkaan. Se voit olla myös sinä itse. Kuten sanoin, vaalit ovat kuitenkin vain osa Vasemmiston kamppailua paremman maailman puolesta. Toimintaa tarvitaan myös vaalien välillä. Vasemmiston suuri historiallinen tehtävä on ollut demokratian laajentaminen. Se tarkoittaa kansanvallan ulottamista mahdollisimman pitkälle myös talouden toimintaan. Jos kansanvaltaisesti voidaan päättää sosiaali- ja terveyspalveluista, ympäristönsuojelusta, opetuksesta tai puolustuksesta, miksi talouden pitäisi olla demokratiasta kokonaan vapaa alue yhteiskunnassa? Globaali kapitalismi on historiallisessa kriisissä, joka on seurausta siitä, että finanssimarkkinoista on tullut itseään valvova, omalakinen maailmansa, jolla ei ole ollut mitään yhteiskunnallista kontrollia tai poliittista ohjausta. Sama on taustalla euromaita ravistelevassa velkakriisissä. Asiasta löytyy myös kotimaisia esimerkkejä. Suomalaisissa valtionyhtiöissä nähty skandaalien sarja on seurausta siitä, että poliittinen ohjaus yhtiöissä on lakkautettu. Kun poliitikot siirrettiin sivuun ja hallintoneuvostot lakkautettiin, tyhjiön täyttivät yksityiset konsulttiyhtiöt. Kumpi on mahtanut tuottaa kohtuullisuuden, kansalaisten oikeustajun ja yhtiöiden menestyksen kannalta paremman lopputuloksen? Globaalin markkinakapitalismin vastainen kamppailu on Vasemmiston pitkä linja nyt ja tulevaisuudessa. Tästä linjasta Vasemmisto ei tingi olimme sitten hallituksessa tai oppositiossa. Paavo Arhinmäki Kirjoittaja on kulttuuri- ja urheiluministeri ja Vasemmiston puheenjohtaja.