Äänitorvi 2015-2
Rakkaat kerholaiset, tämän kesäisen Äänitorvi-lehden teema on vahaus. Ja niinkuin bensiini on polttoainetta autolle, on ruoka ajoainetta ihmiselle, joten ruokakuviakin on mukana. Ja tietenkin kuvia kissoista, noista luomakunnan eläimistä suloisimmista. Tai ehkä emme puhu luomakunnasta vaan evoluutiosta joka saa tuloksia menetelmällä: sattumanvarainen muutos (random mutation), vahvimman eloonjäänti (survival of the fittest) ja ominaisuuksien kerääntyminen (accumulation). Eli evoluutiotioriaa voidaan soveltaa myös autoihin, tosin nykyautot alkavat olla niin täynnä elektroniikkaa että niitä ei pelkällä ilmastointiteipillä ja rautalangalla korjata. Tästä tuli hieman erikoinen pääkirjoitus. Esson baarissa kerrottiin: Huoltoasemien harjalliset pesut naarmuttavat autoa, ainakin jos harjat ovat likaisia tai vedentulossa sattuu häiriö. Harjattomat pesut eivät taaskaan puhdista. Parasta olisi viedä auto käsipesuun, se ei ole paljoa kalliimpi. Auto voidaan myös pestä itse käsin kahden ämpärin menetelmällä: Toisessa ämpärissä on puhdas pesuaineliuos ja toisessa vesi jossa pesukinnas huuhdellaan. Ämpärien pohjalle voi laittaa vielä hiekankeräimen. Paras pesukinnas on lampaannahkainen, pesisieneen jää hiekanmuruja jotka aiheuttavat naarmuja. Kuivaaminenkin on taitolaji, voidaan käyttää silikonilastaa tai puhdasta säämiskää. Niilläkin voi joku tohelo saada naarmuja. Jotkut ovat kokeilleet lehtipuhallinta kuivauksessa, mutta siinäkin on riskinsä. Jotkut pesevät autonsa Fairyllä, sillä ainakin lähtee kaikki edelliset vahat. Pihka- tai pikiläikkiin voi kokeilla isopropyylialkoholia tai mineraalitärpättiä tai höyrypesuria. On saatavilla myös niiden poistoon tarkoitteja aineita, tar removal. Painepesurin käyttö vaatii tietenkin tervettä järkeä. Painepesuriin on saatavilla vaahdotussuuttimia, mutta kätevä mies tekee sellaisen itse sorvilla, 3-D -tulostettu malli ei varmaan kestä veden painetta. Kaikki AIO (All In One) -aineet eivät ole hyviä, varsinkaan markettien parin euron pesu/vaha-sient, muttaa Autoglym Super Polish Resin on hyvä tuote. Jotkut vahat kerrostuvat, jotkut ei. Keskusteltiin tarttuuko synteettinen vaha luonnonvahaan vai toisin päin. Yleensä puhuttaessa vahoista tarkoitetaan luonnonvahoja, synteettiset vahat ovat sealers, mutta arkipuheessa niitäkin vahoiksi kutsutaan. Luonnonvahat valmistetaan brasilialaisista carnaubapalmuista tai meksikolaisista tai etelä-usassa kasvavista Candelillapensaista, joskus käytetään myös mehiläisvahaa. Olisikohan mahdollista valmistaa itse autovahaa näistä aineista vaikkapa omassa keittiössä? Myllytys eli maalin koneellinen kiillotus maksaa parisataa euroa, mutta ohentaa maalikerrosta jonkin verran. Eri autojen maalien pehmeys tai kovuus vaihtelee. On olemassa myös maalinpaksuusmittareita. Ehkä tärkein neuvo on: Älä koske autoon likaislla puhdistusvälineellä. Ja nyt seuraavaksi esitän omia kokemuksia: Koska savi (clay bar) ja Autoglymin punainen eli Super Polish Resin eivät saaneet Chryslerin takapäätä kiiltämään, siirryin tehokkaampiin keinoihin eli Autoglym Paint Revonator, joka sisältää hiovia ainesosia. Sen jälkeen Autoglym punainen. Se auttoi, nyt kiiltää.
Testasin kahta quick detaileiria: Autoglym quick detailer ja Dodo Juice Bling. Molemmat toimivat, Dodo antaa hieman paremman kiillon. Quick detailer -termille ei ole hyvää suomennosta, niillä siis viimeistellään auto jos se on hieman pölyinen tai likainen esimerkiksi sateen jälkeen. Niitä käytetään myös autonäyttelyissä. Suomen kielen termi pikavaha tai viimeistelyaine eivät ole vakiintuneita termejä. Mikrokuituliinoista testasin Kent, Autoglym, autokaupan halpis ja Tarjoustalon halpis. Kent ja Autoglym olivat parhaita, laadusta täytyy näköjään tässäkin tapauksessa maksaa. Mikrokuituliinan voi pestä pesukoneessa 40 astetta. Ei ehkä kannata pestä puolison vaatteiden kanssa. Nyt vahausproseduuriksi on vakiintunut Autoglym punainen ja Autoglym kulta sekä Dodo juice Bling. Autoglym punainen sisältää hiovia ja täyttäviä aineita, se puhdistaa ja täyttää pieniä naarmuja. Autoglym Gold eli Autoglym Extra Gloss Protection ei sisällä puhdistavia ja hiovia aineita, se on ns. sealant. Termille sealant ei ole löytynyt hyvää suomenkielistä nimeä, ehkä sitä voisi sanoa suojaavaksi kiiltäväksi vahaksi. Nämä kaikki ovat helppoja levittää ja pyyhkiä pois. Autonvahauksestakin saa hifistelyä, on ainakin nämä saitit: http://www.detailingworld.co.uk/ http://www.autogeekonline.net/ http://pesukinnas.com http://autodude.fi
Työhöni Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen kissalassa kuuluvat vessojen siivous, ruuan jakelu ja seurusteleminen ja leikkiminen kissojen kanssa. Eläintiloissa lattiat luututaan ensin kuivalla lastalla ja sitten Tolu-vedellä kastetulla rätillä. Lasta desinfioidaan käytön jälkeen. Potat ja kissanhiekkalapiot pestään Tolulla, minkä jälkeen ne desinfioidaan Virkon S -aineella. Niihin ei saa jäädä hiekanmurustakaan eikä karvan karvaa. Desinfiointiaine ei desinfioi likaa, vaan puhdasta pintaa. Kissalan keittiössä on niin sanottu likainen puoli ja puhdas puoli. Likaiselle puolelle laskettu puhdaskin astia menee tiskiin. Tärkeää on muistaa, että vesi pannaan vesikuppiin, joka on tapauskohtaisesti joko kivi- tai muovikippo, ja kuivaruoka laitetaan raksukippoon ja märkäruoka märälle ruoalle varattuun kippoon. Myös kissalan käytävän lattialle laskettu astia menee tiskiin ja siinä oleva ruoka roskiin, niin on Siperia opettanut. Minulle ovesta kulkeminen oli aluksi hankalaa, kun toisessa kädessäni oli juomaastia ja toisessa kolme ruokakippoa. HESYllä on kolme kissan herpesvirusta kantavaa kissaa. Kissoilla herpes ilmenee lähinnä silmäoireina. Virus ei tartu ihmisiin. Yhdellä yhdistyksen hoidossa olevalla kissalla on kissojen immuunikatovirus eli FIV. Sekään ei tartu ihmisiin, mutta virus tarttuu toisiin kissoihin astumisen yhteydessä tai verikontakteissa. Kissojen immuunikadossa on kolme vaihetta: aluksi virus oireilee lievinä tulehduksina noin kuukauden. Tätä seuraa latentti vaihe, joka voi kestää vuosia. Lopuksi taudin kolmannessa vaiheessa kissan immuunijärjestelmä romahtaa. Kaikilla kissoilla FIV ei etene kolmanteen vaiheeseen, ja nämä kissat voivat elää vuosia. FIV-virukseen ei ole lääkehoitoa, mutta tartunnan voi ennaltaehkäistä rokotteella. Muutamilla HESYn kissoilla ei ole lainkaan hampaita. Kissojen suussa on kaikenlaisia bakteereja, ja hammaspinnan päälle kertyy hammaskiveä. Kissojen hampaita ei voida paikata, vaan ainoa hoitokeino on poistaa huonot hampaat. Hampaattomille kissoille tarjotaan ruoaksi haarukalla pieniksi paloiksi hienonnettua märkäruokaa. Toimenkuvaani kuuluu myös hautojen kaivaminen pieneläinten hautausmaalla Keskuspuistossa. Joillakin edesmenneillä kissoilla on hienoja hautakiviä. Pojat Suomalaisella Klubilla kertoivat, että Helsingin eläinsuojeluyhdistyksellä on 5 miljoonan euron arvosta kiinteistöjä ja rahastoja. Joku ekonomi voisi laskea, paljonko tuolla summalla saisi korkotuloja vuodessa. Vuosi sitten pitkäaikaisen puheenjohtajan Hannele Luukkaisen tilalle valittiin Susanna Paavilainen. Kaikki eivät ole asiaan tyytyväisiä.
Ujo kissa Mia. Taustalla heijastuu kuva lihavasta kollista jolla on thaimaalaista olutta mainostava paita
Ronjan-kissa saattaa raapaista. Hänet on jo palautettu kahdesti koska pissaili vääriin paikkoihin, kuten sohville.
Tämä kissa on leikattu eli sterilisoitu, ja hänellä on siksi kauluri jotta ei pääse nuolemaan haavaa. Hänellä on myös jokin hermostollinen sairaus, etutassut tärisee, ehkä parkinsson.
Ja sitten ruokakuvia:
En tiedä mitä tämä on. Wan mak mak eli paljon makea, jälkiruoka. Diabeettikkona en uskalla syödä.