PÄÄTÖS Nro 39/08/1 Dnro ISY-2007-Y-77 Annettu julkipanon jälkeen 7.3.2008 HAKIJA Kaakon Lohi Oy ASIA Mallemucenin kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupahakemus, Pyhtää. ASIAN VIREILLETULO Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon 23.3.2007 asiakohdassa mainitun ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen. Kalankasvatustoimintaan on ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 c) nojalla oltava ympäristölupa. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on asiassa toimivaltainen ympäristölupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n kohdan 6) perusteella. Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen 8.4.1999 nro 14/99/1 mukaisesti, jos kalankasvatustoimintaa jatketaan vuoden 2007 jälkeen, on luvan haltijan tullut jättää 31.12.2006 mennessä rakentamista ja kalankasvatustoimintaa koskeva hakemus, johon oli liitettävä selvitys mahdollisuuksista vähentää kalankasvatuksesta aiheutuvaa kuormitusta mereen ja yhteenvedot tarkkailutuloksista sekä muut asiaan kuuluvat selvitykset. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 5 :n 2 momentin mukaisesti on hakijan tullut hakea ympäristölupaa koko toiminnalle aiemmin myönnetyn luvan tarkistamiseksi määrättyyn ajankohtaan mennessä.
2 NYKYINEN LUPA Itä-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 14/99/1 myöntänyt Koukkusaaren Forelli Ky:lle Mallemucenin kalankasvatuslaitokselle määräaikaisen luvan, joka on voimassa kunnes nyt käsillä oleva asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Laitoksen toiminta on sittemmin siirtynyt hakijalle. Keskeiset lupaehdot kuuluvat seuraavasti: "1. Luvan saaja saa pitää hakemuksessa esitetyssä paikassa verkkoaltaita siten, että niiden yhteenlaskettu tilavuus on enintään 8 200 m 3. 2. Kalojen ruokinnassa saa käyttää vuosittain enintään 207 000 kg kiinteytettyä tuorerehua (rehukerroin 2,3). Rehun fosforipitoisuus saa olla enintään 0,8 % ja typpipitoisuus 5 %. 3. Luvan saajan on vuoden 2002 jälkeen siirryttävä kuivarehun käyttöön. Kuivarehua saa käyttää enintään 108 000 kg. Jos kiinteytettyä tuorerehua käyttämällä kuitenkin päästään ravinnepäästöön, joka ei ylitä tuotettua kalamäärää kohden arvoja, jotka ovat fosforin osalta 8 g/kg ja typen osalta 70 g/kg, voi kiinteytettyä tuorerehua käyttää vuoden 2002 jälkeen. Jos luvan saajan ja ympäristökeskuksen välillä syntyy erimielisyyttä tuorerehun käyttämisestä vuoden 2002 jälkeen, luvan saaja voi saattaa asian hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi. 4. Käytettäessä kuivarehua rehun fosforipitoisuus saa olla enintään 1,0 % ja typpipitoisuus enintään 7,5 %. Käytettäessä kuivarehua on kiinteytetyn tuorerehun määrä vähennettävä niin, että 2,3 kg tuorerehua vastaa enintään 1,2 kg kuivarehua. =================== 11. Luvan saajan on tarkkailtava kasvattamon vaikutusta mereen Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tätä varten luvan saajan on laadittava tarkkailuohjelman tarkistusesitys ja toimitettava se kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle tarkastettavaksi. Ympäristökeskuksella on oikeus tehdä ohjelmaan tarpeellisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsomansa muutokset ja lisäykset. Mikäli ohjelmasta syntyy erimielisyyttä, voidaan asia saattaa hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi. Kalankasvatustoiminnan vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen on tarkkailtava Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailu voi tapahtua yhteistarkkailuna muiden alueella toimivien kalankasvatuslaitoksen kanssa. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta kalatalousyksikön tarkastettavaksi. Kalatalousyksiköllä on oikeus tehdä ohjelmaan tarpeellisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsomansa muutokset. Jos ohjelmasta syntyy erimielisyyttä luvan saaja voi saattaa asian vesioikeuden ratkaistavaksi. Tiedot tarkkailun tuloksista on säilytettävä sekä toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kalataloustarkkailun tulokset työvoima- ja elinkeinokeskukselle näiden määrääminä aikoina sekä
vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen. =========" 3 HAKEMUS Laitoksen sijainti ja alueen hallinta Hakija on vuokrannut kalankasvatustoiminnassa tarvittavan vesialueen 31.12.2008 saakka. Laitoksen toiminnan kuvaus Mallemucenin toiminta on aloitettu vuonna 1985. Laitoksella kasvatetaan kirjolohta ja siikaa verkkokassialtaissa. Laitoksen nykyisten yhdeksän verkkokassialtaan pinta-ala on yhteensä 2 760 m 2 ja tilavuus 8 280 m 3. Hakemuksen mukaista kalankasvatuksen laajuutta kuvaavat seuraavat lukuarvot: Mallemucenin kalankasvatuslaitos sijaitsee Pyhtään kunnan Purolan kylässä Svartbäckin osakaskunnan yhteisellä vesialueella RN:o 876:1, hakemuksen liitteestä 4 ilmenevällä tavalla Pienen Koukkusaaren pohjoiskärjessä. Laitoksen talvisäilytyspaikka on samalla vesialueella Pienen Koukkusaaren ja Lehtisaaren välisessä Ryssundetin salmessa. Alueella on voimassa 17.6.2002 vahvistettu rannikon ja saariston osayleiskaava. Laitos Rehumäärä Kalojen Fosforikuormi- Typpikuormitus lisäkasvu tus vesistöön vesistöön kg/a kg/a kg/a kg/a Mallemucen 108 000 90 000 720 5 625 Ryssundet (talvisäilytys) 3 000-24 195 Kalojen ruokintaan käytetään matalaravinteista kuivarehua, joka sisältää fosforia 0,8 % ja typpeä 6,5 %. Kalat ruokitaan käsin ohiruokintaa välttäen. Ruokintaa säädellään kasvatusolosuhteiden (mm. lämpötila ja happiolosuhteet) mukaan. Kalojen syön-
tiä seurataan ruokinnan aikana ja syönnin hidastuessa vähennetään annoksia ja lopetetaan ruokinta ennen kuin syönti loppuu. 4 Vesistö Mallemucenin kalankasvatuslaitos sijoittuu Pyhtään edustan merialueelle, joka kuuluu Itäisen Suomenlahden saaristovyöhykkeeseen. Itäinen Suomenlahti on Itämeren kuormitetuimpia ja myös rehevöityneimpiä alueita. Kymijoen länsihaara laskee Pyhtään ja Ruotsinpyhtään edustalla mataliin ja saarten sulkemiin Ahvenkoskenlahteen ja Purolanlahteen. Näistä lahdista vedet purkautuvat kapeiden salmien kautta varsinaiselle merialueelle. Kymijoen tuoman kuormituksen lisäksi Pyhtään edustalla ei ole muuta jätevesikuormitusta kuin kalankasvatuslaitokset sekä Pyhtään Siltakylän jätevedenpuhdistamo, joka purkaa vetensä Siltakylänlahden edustalle. Mallemucenin kalankasvatuslaitoksen lisäksi Pyhtään kunnan Purolan kylässä sijaitsevien Koukkusaarten ympärillä merialuetta kuormittavat neljä muuta toiminnassa olevaa kalankasvatuslaitosta. Lisäksi ympäristölupaa kalankasvatustoiminnan jatkamiseen on haettu Kiviniemen kylässä sijaitsevalle Koukkusaaren kalankasvatuslaitokselle, mikä ei tällä hetkellä ole toiminnassa. Kaakon Lohi Oy:n Mallemucenin laitos on ollut alueen suurin yksittäinen kuormittaja ja vieressä samaa aluetta kuormittaa Sandvikin Lohi Oy:n Honkaniemen laitos. Vuosina 1991 2005 Pyhtään-Kotkan alueella on tuotettu kalaa lisäkasvuna 160 000 510 000 kg vuosittain. Suurimmillaan kasvatustoiminta on ollut 1990-luvun puolivälissä, minkä jälkeen tuotantomäärät ja samalla fosforikuormitus suhteessa lisäkasvuun ovat pienentyneet. Tuotantokausina 2002 ja 2003 laitosten kokonaisfosforikuormitus oli 1 900 2 400 kg fosforia vuodessa. Ruokinta ja vesistöön kohdistuva ravinnekuormitus on ollut suurimmillaan syyskuussa. Mallemucenin kalankasvatuslaitos sijoittuu samalle alueelle yhdessä Sandvikin Lohi Oy:n Honkaniemen laitoksen kanssa. Laitosten välinen etäisyys on noin 300 400 metriä. Kasvattamon kohdalla ranta on kalliota ja laitoksen alueella veden syvyys on 7 9 metriä, mistä vesisyvyys lisääntyy nopeasti 15 20 metriin.
Hakemukseen on liitetty alueen kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailua koskevat raportit vuosilta 2002 2003 ja 2006, sisältäen myös aiempien tulosten tarkastelun. 5 Pohjaeläinselvityksen tuloksista ilmenee, että Mallemucenin laitoksen lähialueella pohjanlaatu on pehmeä lieju. Lähimmällä vertailuasemalla V4 on esiintynyt savipohja. Vuoden 1987 tarkkailussa kalankasvatuslaitoksen alueen pohja on todettu pohjaeläimistöltään täysin kuolleeksi. Pääasiassa Mallemucenin laitoksesta aiheutuneen kuormituksen vähentymisen jälkeen laitoksen lähialueen pohjan tila on parantunut ja alueelle on palannut tyypillinen rehevän pohjan eläimistö. Etäämpänä olevien näyteasemien pohjan tila on heikentynyt ajanjaksolla 1987 2002, mikä liittyy koko merialueen yleiseen tilan heikkenemiseen. Tuotantokauden aikainen päällysveden sameus kalankasvatuslaitosten läheisyydessä olevilla tarkkailuasemilla (KALA-asemat) on ollut ajoittain suurempaa kuin vertailuasemilla. Sameusarvot KALA-asemilla ovat olleet heinä-elokuussa suurempia kuin kesäkuussa. Myös veden näkösyvyys on ollut KALA-asemilla vajaa 0,5 m pienempi kuin vertailuasemilla ja sähkönjohtavuus on ollut kalalaitosten lähistöllä noin 50 ms/m korkeampi kuin vertailuasemilla. Veden hygieeninen laatu KALA-asemilla on ollut hyvä. Päällysveden fosforipitoisuus KALA-asemilla on ollut tyypillisesti noin 4 µg/l suurempi kuin vertailuasemilla. Typpipitoisuuksissa ei ole ollut selvää eroa. KALAasemilla päällysveden typpipitoisuudet ovat kuitenkin nousseet noin 40 µg/l ajanjaksolla 1991 2006. Päällysveden fosfori- ja typpipitoisuus on noussut kaikilla asemilla kesäkuusta elokuuhun, mutta KALA-asemilla voimakkaammin kuin vertailuasemalla. Vertailu- ja KALA-asemien kaikkien kesä-elokuun klorofyllitulosten keskiarvo vuosina 1991 2006 on ollut tasoa 5,8 6,5 µg/l, mikä luokittaa vesialueet reheviksi. Useilla KALA-asemilla kesän klorofyllipitoisuudet ovat nousseet 2000-luvulla. Vuosien 1994 ja 1996 perifytontutkimuksissa on suurimmat klorofyllimäärät todettu kalankasvatuslaitosten tarkkailulinjojen lähimmillä asemilla. Pienimpiä tulokset ovat olleet vertailulinjoilla ja laitosten uloimmilla pisteillä. Klorofyllimäärät ovat olleet elokuussa selvästi suurempia kuin heinäkuussa. Vuonna 1998 vertailualueiden perify-
6 tonmäärät eivät ole poikenneet merkittävästi laitosten ympäristön tasosta. Vuonna 2001 toisella jaksolla levämäärät ovat olleet laitosten ympäristössä selvästi suurempia kuin vertailualueilla. Vuonna 2003 kalalaitosten asemilla ei kasvanut enempää levää kuin vertailuasemilla. Vuonna 2003 kalalaitosten fosforikuormituskin oli enää kolmasosa vuoden 1994 tasosta. Vuonna 2005 kalalaitosten ympäristössä levän kasvu oli lähes kaksinkertainen suhteessa vertailualueeseen. Pohjaeläintutkimusten perusteella merialueen pohja on rehevöitynyt koko rannikkokaistaleella, johtuen pitkään jatkuneesta voimakkaasta kuormituksesta. Toiminnan tarkkailu Toiminnan käyttötarkkailussa kirjataan jokaisen kasvatusyksikön osalta kuukausittain ylös seuraavat tiedot: tarkkailujakso, kalamäärä kauden alussa, otetut uudet poikaset, rehun käyttö, kuolleet kalat, peratut kalat, perkausjätteen määrä ja talvisäilytykseen siirretyn kalan määrä. Vuoden lopussa tiedoista laaditaan vuosiyhteenveto. Kuormitus vesistöön lasketaan rehun käyttömäärien ja kalan lisäkasvun perusteella. Toiminnan vaikutuksia vesistössä tarkkaillaan yhdessä alueen muiden kalankasvattajien kanssa, mihin liittyy ympäristölupavirastoon 20.2.2007 toimitettu vuonna 2005 laadittu Pyhtään kalankasvatuslaitosten vesistötarkkailuohjelma. Tarkkailuohjelma käsittää fysikaalis-kemiallisen vedenlaadun tarkkailun ohjelman mukaisista tarkkailupisteistä kolme kertaa kasvatuskauden aikana, piilevätutkimuksen joka toinen vuosi ja pohjaeläintutkimuksen joka kolmas vuosi. Hakija on esittänyt, että yhteistarkkailuohjelmaa kevennettäisiin pohjaeläintutkimuksen osalta siten, että pohjaeläintutkimus tehtäisiin seuraavan kerran noin kaksi vuotta ennen tulevaa lupaehtojen tarkistuskierrosta. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Pyhtään kunnassa 2.7. 1.8.2007 välisen ajan. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Loviisan Sanomat -nimisessä lehdessä 3.7.2007.
7 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN MUISTUTUS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on puoltanut ympäristöluvan myöntämistä Mallemucenin kalankasvatuslaitokselle noin 90 000 kg vuotuiseen tuotantoon ja talvisäilytykseen Ryssundetissa, edellyttäen että vesialueiden käyttöoikeudet ovat kunnossa. Laitoksella käytettävä kuivarehu saa sisältää fosforia enintään 0,8 % ja typpeä enintään 6,5 %. Toiminnan tarkkailua on tehtävä yhdessä muiden kalankasvattajien kanssa myös silloin, kun laitos ei väliaikaisesti toimi tai toiminta on vähäisempää kuin lupa edellyttää. Poikkeuksista on sovittava ympäristökeskuksen kanssa. Tarkkailuohjelmaa on voitava tarkistaa lupakauden aikana Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mahdollisuutta harventaa pohjaeläintutkimuksia voidaan arvioida vuoden 2006 tarkkailun tulosten perusteella. Toiminnalle on asetettava seuraavat ehdot: "1. Luvan saaja saa pitää hakemuksessa esitetyssä paikassa verkkoaltaita joiden yhteenlaskettu tilavuus on enintään 6 900 m 3 ja pinta-ala 2 800 m 2. 2. Kalojen ruokintaan saa käyttää kasvatusyksikössä kuivarehua enintään 108 000 kg vuodessa. Talvisäilytyksen aikaiseen ruokintaan saa käyttää kuivarehua enintään 3 000 kg vuodessa. Kuivarehun fosforipitoisuus saa olla keskimäärin 0,8 % ja typpipitoisuus keskimäärin 6,5 %. 3. Luvan saajan on pidettävä laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, johon on merkittävä mm. tiedot laitoksella olevista ja siirretyistä kalamääristä, käytetyn rehun määrästä ja laadusta sekä teurasmääristä samoin kuin mahdollisista esiintyvistä kalasairauksista ja niiden hoidosta. Päiväkirja tulee säilyttää laitoksella ja vaadittaessa se on esitettävä tai lähetettävä kaksoiskappale siitä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Ympäristökeskukselle on toimitettava kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskeva vuosiyhteenveto ja liitettävä siihen rehun toimittajien antama selvitys vuoden aikana laitokselle toimitetuista rehuista. 4. Vaadittaessa luvan saajan on annettava ympäristökeskukselle tarpeellisia tietoja päiväkirjassa ja vuosiyhteenvedossa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. 5. Luvan saajan tulee velvoittaa kustannuksellaan suorittamaan vesistövaikutusten tarkkailua 1.6.2005 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän, hakemuksessa liitteenä olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailua tulee suorittaa myös silloin, kun laitos ei väliaikaisesti toimi. Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
8 6. Lupa tulisi myöntää korkeintaan kymmeneksi vuodeksi. Uusi lupahakemus tulee laitaa vireille viimeistään vuosi ennen luvan umpeutumista." SELITYS Hakijalle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta. Selitystä ei ole toimitettu ympäristölupavirastoon. MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä ovat olleet käsillä vesioikeuden päätöksen 8.4.1999 nro 14/99/1 perusteena olleet asiakirjat. Ympäristölupavirasto on tämän asian kanssa samanaikaisesti ratkaissut Kaakon Lohi Oy:n Mossavikin ja Girsvikin kalankasvatuslaitosten, Sandvikin Lohi Oy:n Sandvikin ja Honkaniemen kalankasvatuslaitosten sekä Koukkusaaren Kalastus Oy:n Koukkusaaren kalankasvatuslaitoksen lupa-asiat päätöksillään nrot 37/08/1, 38/08/1, 40/08/1, 41/08/1 ja 42/08/1. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Kaakon Lohi Oy:lle ympäristöluvan Mallemucenin kalankasvatuslaitoksen toimintaan Pyhtään kunnassa ja antaa toimintaa koskevat lupamääräykset. Laitoksella kasvatetaan kirjolohta ja siikaa verkkokasseissa. Vuotuinen lisäkasvu on noin 90 000 kg. Ympäristölupavirasto myöntää Kaakon Lohi Oy:lle vesitalousluvan Mallemucenin kalankasvatuslaitoksen verkkokassien pitämiseen Pyhtään kunnan Purolan kylässä sijaitsevalla yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 sekä talvisäilytykseen samalla vesialueella Pienen Koukkusaaren ja Lehtisaaren välisessä Ryssundetin salmessa. Mallemucenin kalankasvatuslaitoksen ja Ryssundetin talvisäilytyspaikan sijainnit vesialueella ilmenevät hakemuksen liitteenä 4 olevasta karttapiirroksesta (1:5 000).
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan määräys. 9 MÄÄRÄYKSET 1. Vesien pilaantumisen ehkäiseminen Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 108 000 kg/a (rehukerroin 1,2) ja talvisäilytyspaikassa Ryssundetissa yhteensä enintään 3 000 kg/a. Käytettävän rehun fosforipitoisuus saa olla enintään keskimäärin 0,8 % ja typpipitoisuus enintään keskimäärin 6,5 %. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia vesistössä. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja ruokinta on järjestettävä siten, että ravinteita pääsee vesistöön mahdollisimman vähän. 2. Kalankasvatuslaitoksen rakenteet Kalankasvatuslaitoksen verkkokassialtaiden pinta-ala saa olla enintään 2 800 m 2 ja tilavuus enintään 8 300 m 3. Kasvattamon rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Verkkokassit on merkittävä ja ankkuroitava niin, että ne pysyvät paikallaan, eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai vesialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3. Jätehuolto Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätteiden varastoinnista kiinteistöllä ja kuljettamisesta muualle ei saa aiheutua roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristöön. Kalankasvatuslaitoksen toiminnassa syntyvät jätteet ja ongelmajätteet on toimitettava asianmukaisesti luvalliseen jätteiden tai ongelmajätteiden käsittelypaikkaan.
Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee jätteiden määrä, laatu ja alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. 10 Kuolleet kalat on varastoitava, kuljetettava ja käsiteltävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla. 4. Häiriö- ja poikkeustilanteet Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatuslaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriöja poikkeustilanteista Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteissa on luvan saajan ryhdyttävä välittömästi tehokkaisiin toimenpiteisiin toiminnan ennallistamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. 5. Tarkkailu Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä viikoittain käytetyn rehun laatu ja määrä, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, kalojen lisäkasvu, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Käyttöpäiväkirja on säilytettävä laitoksella ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Laitoksen vaikutusta vesistössä on tarkkailtava yhdessä muiden alueen kalankasvattajien kanssa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän, vuonna 2005 laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus voi tehdä tarkkailuohjelmaan tarpeellisiksi katsomansa muutokset. Tarkkailutulokset on toimitettava valvontaviranomaisille hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tiedot toiminnasta sekä valvonta- ja tarkkailutiedot on raportoitava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla seuraavan vuoden
helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailutulokset on toimitettava tiedoksi Pyhtään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11 Luvan saajan on tarkkailtava jätevesien johtamisen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Kaakkois-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun toteuttamista koskeva suunnitelma on toimitettava Kaakkois-Suomen TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 6. Kalataudeista ilmoittaminen Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja näiden hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava Pyhtään kunnan eläinlääkärille ja vakavissa tapauksissa ilmoitus on tehtävä myös Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kaakkois-Suomen TE-keskukselle. 7. Toiminnan lopettaminen Jos laitoksen toiminta pysyvästi loppuu, on siitä ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Toiminnan vesistövaikutusten tarkkailua on jatkettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen edellyttämä määräaika, kuitenkin vähintään kaksi vuotta kalankasvatuslaitoksen jätevesien vesistöön johtamisen loputtua. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta laitoksen rakenteiden pitämisestä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, voidaan päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.
12 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään siihen saakka, jolloin luvan saajan oikeudet kalankasvatustoiminnassa tarvittaviin vesialueisiin päättyvät. Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2018 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi pantava vireille 31.3.2018 mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista ja selvitys laitoksen ympäristövaikutuksista sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntäminen Toiminta tässä päätöksessä esitetyllä tavalla järjestettynä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Pyhtään kunnassa rannikon ja saariston osayleiskaavan alueella. Tämän päätöksen mukaisesta kalankasvatuslaitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Annetut lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.
13 Kalankasvatuslaitoksen rakenteiden pitäminen vesistössä ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja yritys on tarpeen hyödyllistä taloudellista toimintaa varten. Luvan voimassaolon osalta on otettu huomioon vesialueen hallintaoikeuden määräaikaisuus. Lupamääräysten perustelut Vesistön pilaantumisen ehkäisemistä, jätehuoltoa, häiriö- ja poikkeustilanteita ja toiminnan lopettamista koskevat määräykset on annettu vesilain ja ympäristönsuojelulain 43 ja 45 :ien sekä ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n perusteella. Määräykset ovat tarpeen ympäristönsuojelulain 3 :ssä tarkoitetun ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja pilaantumisvaaran vähentämiseksi. Tarkkailua ja tietojen toimittamista koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 46 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 ja 30 :ien säännöksiin. VASTAUS ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisusta ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla. LAINKOHDAT Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 52, 56, 72 ja 90. Ympäristönsuojeluasetuksen 19, 30 ja 37. Jätelain 6, 12, 15, 51 ja 52. Vesilain 2 luvun 3 ja 6 :n 1 momentti.
14 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 2 138,50 euroa. Lisäkasvuna 20 000 100 000 kg vuodessa tuottavan kalankasvatuslaitoksen ympäristöluvan käsittelystä perittävää maksuperustetaulukon mukaista maksua 3 290 euroa on alennettu 35 %, koska asian käsittelyn vaatima työaika on ollut taulukossa mainittua työmäärää (11 19 htp) pienempi. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).
15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Seppo Kemppainen Seppo Kekäläinen Ilpo Hiltunen Martti Häikiö Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen, Seppo Kekäläinen ja Ilpo Hiltunen. Asian on esitellyt esittelijä Martti Häikiö. MH/ph Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8088, 020 490 4982
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 7.4.2008 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180 Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.