Policies, Practices and Data on unaccompanied Minors in 2014

EMN FOCUSSED STUDY 3 2014 Policies, Practices and Data on unaccompanied Minors in 2014 Co-financed by the European Union

2 Policies, practices and data on unaccompanied minors in 2014 ISBN 978-952-5920-39-0 (PDF) The EMN has been established by Council Decision 2008/381/EC and is financially supported by the European Union. The objective of the EMN is to meet the information needs of Community institutions and of Member States authorities and institutions by providing up-to-date, objective, reliable and comparable information on migration and asylum, with a view to supporting policymaking in the European Union in these areas. The EMN also serves to provide the general public with such information. Overall responsibility: Senior Adviser Riikka Asa (National Contact Point Finland) Senior Adviser Berit Kiuru (National Contact Point Finland) National coordinator Kielo Brewis (National Contact Point Finland) Available from: European Migration Network Finnish Immigration Service Panimokatu 2a FI-00580 HELSINKI, Finland Tel. + 358 295 430 431 emn(at)migri.fi www.emn.fi www.emn.europa.eu Layout: OS/G Communications cover picture: Kirijaki

3 Table of Contents Top-line factsheet... 2 Section 1: Motivations and circumstances of UAMs for entering the EU... 6 Section 2: Entry and assessment procedures including border controls for asylum-seeking and... non-asylum seeking UAMs... 7 Section 2.1: Documentation required by unaccompanied minors for legal entry to the (Member) State (non-asylum seeking UAMs, but also asylum-seeking UAMs in some instances)... 7 Section 2.2: Circumstances where an unaccompanied minor may be refused at the border (non-asylum seeking UAMs)... 8 Section 2.3: Apprehensions of unaccompanied minors by national authorities (non-asylum seeking UAMs)... 9 Section 2.4: Training of Border Guards and / or Police Authorities... 10 Section 2.5: The organisation of the national asylum procedures for asylum-seeking... unaccompanied minors... 11 Section 2.6: Guardianship and age assessment for non-asylum seeking UAMs... 16 Section 2.7: Residence permits granted to unaccompanied minors (both asylum- and non-asylum seeking UAMs)... 17 Section 3: Reception arrangements, including integration measures for UAMs... 20 Section 3.1: Reception and care arrangements for unaccompanied minors... 20 Section 3.2: Accommodation and other material reception provisions... 23 Section 3.3: Access to legal advice... 26 Section 3.4: Healthcare... 28 Section 3.5: Education... 35 Section 3.6: Access to support to employment... 39 Section 3.7: Other integration measures... 41 Section 3.8: Withdrawal of reception and integration support... 42 Section 3.9: Identified challenges and good practices... 43 Section 4: UAMs that go missing / abscond from reception / care facilities... 45 Section 5: Arrangements in the (Member) States for UAMs when turning 18 years of age... 49 Section 6: Return practices, including reintegration of UAMs... 52 Annex 1... 56

4 Top-line factsheet NATIONAL CONTRIBUTION OF FINLAND This study by the Finnish National Contact Point of the European Migration Network (EMN) focuses on unaccompanied minor third-country nationals (or stateless persons) that may be asylum seekers, persons receiving international protection/issued with a residence permit, victims of trafficking in human beings or persons staying irregularly in the country. The study describes the situation of minors extensively by looking into reception arrangements, disappearances, the effects of coming of age and return, among other things. As far as authorities know, practically all minors who arrive in Finland unaccompanied including victims of trafficking in human beings seek international protection. In 2013, unaccompanied minors filed 161 asylum applications (2012: 166 applications; 2011: 152; 2010: 329, 2009: 557). The number of applications has decreased from the peak years of 2008 2009 as a result of changes in the legislation and practices related to family reunification, among other factors. Approximately half of all asylum seekers under 18 years of age that arrive in Finland unaccompanied come from Somalia, Iraq and Afghanistan. In most cases, these asylum seekers are boys aged 15 17 years. The reason for leaving the home country is usually a prolonged conflict in the country of departure and general feeling of insecurity. The applications are always processed with urgency; however, the processing time may be influenced by various requests for further clarification and the potential tracing of guardians in the home country. During the asylum process, the age of the asylum seeker is assessed primarily on the basis of documents and registers and by hearing the asylum seeker. A medical age assessment may be necessary if there are reasonable grounds to suspect the reliability of the information provided. Asylum seeking unaccompanied minors are accommodated in group homes or supported living units intended for minors. A client plan and a care and upbringing plan that complements and concretises the client plan are drawn up for the minor. Victims of trafficking in human beings are referred to the National Assistance System for Victims of Trafficking in Human Beings. In the case of an asylum seeking unaccompanied minor, a representative is appointed without delay. Non-governmental organisations promoting the realisation of children s rights have repeatedly expressed their concern over the representatives competence and suitability to working with children. Efforts have been made to improve the situation through training events provided by the Finnish Immigration Service, for instance. Currently, nearly all unaccompanied minors are issued with continuous (A) residence permits on compassionate grounds during the asylum process if there are no grounds for granting international protection. For instance, in 2013, international protection (asylum or subsidiary protection) was granted to 74 asylum seeking unaccompanied minors and 24 were issued with a residence permit on other, mainly compassionate, grounds. Temporary (B) residence permits have not been issued in years; in this respect, the position of minors has improved. In practice, minor victims of trafficking in human beings have also been issued with continuous residence permits. A municipality of residence is registered for persons receiving international protection, which entitles them to all public health care services in exchange for the municipal resident s client fee. The legislation guarantees equivalent rights to health care services to asylum seeking minors and victims of trafficking in human beings in the National Assistance System. However, in practice there has been variation in the availability of mental health care services. Health care services for persons staying irregularly in Finland (undocumented migrants) are not executed appropriately at the moment: these persons are entitled to urgent medical care, the actual costs of which may be collected in arrears, and other than

5 this, their health care relies largely on voluntary activities. In Finland, all children of compulsory school age have the right to basic education. In practice, some municipalities have interpreted the legislation to indicate that the obligation to arrange basic education applies only to persons residing permanently in the municipality, a practice criticised by the Deputy Ombudsman of the Finnish parliament. Municipalities may also voluntarily arrange preparatory instruction for persons with an immigrant background. The aim of this instruction is to promote the student s Finnish/ Swedish skills and integration into Finnish society as well as to provide necessary skills for the transition to basic education. With certain exceptions, the right to work requires a residence permit issued by Finland. However, asylum seekers who are over 15 years of age have a right to work once three months have passed from the entry into the country, provided that the identity of the asylum seeker is clear, and otherwise once six months have passed from the entry into the country. integration only applies to persons who have been issued with a residence permit, and an integration plan is drawn up for them. Legislation makes it possible to remove minors from the country and to detain them. However, in practice, removal is exceptional. A minor can be returned to his/her home country only if it is in his/ her best interests and appropriate reception has been ascertained. Several parties have drawn attention to the challenges related to child welfare. Reception centres sometimes have difficulties in providing asylum seeking unaccompanied minors with access to the municipal child welfare activities. There have also been challenges in cooperation between authorities in the National Assistance System for Victims of Trafficking in Human Beings and child welfare services. A relatively small number of asylum seeking unaccompanied minors have gone missing (10 minors in 2013), for various reasons and in different stages of the asylum process. In terms of age, missing children tend to be at the upper end of the age range. A couple of disappearance cases have raised suspicion of trafficking in human beings. In case of suspected trafficking in human beings, efforts are made to prevent disappearances by paying particular attention to safety, e.g. by choosing the child s placement location, keeping his/her whereabouts secret and supervising the child s movement. In Finland, a minor is not granted right of residence for a period that would last only until he/she turns 18 years of age, and when a person comes of age, his/her need for international protection/residence permit is not reconsidered. When an asylum seeker comes of age during the process, he/she is included within the reception services intended for adults: he/she no longer has an appointed representative and his/her form of accommodation changes. An independence promotion plan is drawn up at the accommodation unit for a young person who has been issued with a residence permit. This is done well before he/she comes of age. A person coming of age is entitled to after-care until 21 years of age. Official

6 Section 1: Motivations and circumstances of UAMs for entering the EU Q1. Please state what the motivations and circumstances of UAMs for entering your (Member) State are and provide further information (please cite existing evaluation reports / studies / other sources or based on information received from UAMs and/ or competent authorities). Possible motivations and circumstances of UAMs for entering the EU may include: Fleeing persecution or serious harm and seeking protection (asylum) Family reunification (e.g. to join family members already in the (Member) State, to apply for asylum followed by family reunification) Join migrant/ diaspora community Economic and aspirational reasons (including education) Transit to another Member State Victims of trafficking in human beings Facilitated illegal entry / smuggled Arrival at external borders Inadequate medical facilities in the country of origin / insufficient funds by parents for medical treatment Abandonment in a Member State (e.g. because parents have been returned / cannot or do not take care of their child in the (Member) State Runaways / drifters UAMs do not know why they have entered the (Member) State UAMs are not able to explain why they have entered the (Member) State (e.g. due to their early age) UAMs are reluctant to report their motivations and circumstances for entering the (Member) State (e.g. due to trauma) Other (please specify) According to the research publication (2011) of All Our Children ry s Yksintulleet project and the Finnish Immigration Service, approximately half of under 18 year old asylum seekers that arrive in Finland unaccompanied come from Somalia, Iraq and Afghanistan. In most cases, the asylum seeking unaccompanied minor is a boy aged 15 17 years. The reason for leaving the home country is usually a prolonged conflict in the country of departure and general feeling of insecurity. Common reasons also include physical violence and threats, forced recruitment into armed forces, forced labour and retaliation against their family. As a rule, unaccompanied minors seek asylum immediately after their arrival in Finland. They usually cannot produce identity or travel documents. Due to the lack of legal means of entry into the country, children are forced to turn to smugglers in order to enter Europe. The children s families or relatives pay large sums for smugglers to take the child into a safe country. Unaccompanied minors arrive in Finland through different routes: some have travelled for a couple of days while others have travelled even for years, working en route to finance their journey. As a rule, unaccompanied minors file their asylum applications inland; in some rare cases this takes place at external borders. Usually they are able and willing to give the reason for leaving the home country and the motivation for arriving in Finland to seek asylum. However, the destination of fleeing has not been clear to all children at the time of leaving their home country or even when arriving in Finland. Unaccompanied minors rarely give running away from home as a reason for an asylum application; however, they admit more often than major asylum seekers that their motivation for the entry into the country to be economic reasons and the desire to receive education in Finland.

7 Q2. Please provide information on any prevention actions / projects / initiatives that your (Member) State undertakes together with Third Countries with the aim to address the root causes of UAMs migration, for example: Integration of UAMs migration in key areas of development cooperation, e.g. poverty reduction, education, health, employment, human rights, democratisation and post-conflict reconstruction; Targeted awareness-raising activities and training in countries of origin and transit (e.g. aimed at law enforcement officers, border guards, potential victims of trafficking and their communities, children, wider public, etc.); Development of child protection systems. If possible, please provide a short description of the impact of these specific actions / projects / initiatives. Currently, Finland has no campaigns in the countries of departure. Section 2: Entry and assessment procedures including border controls for asylum-seeking and non-asylum seeking UAMs Section 2.1: Documentation required by unaccompanied minors for legal entry to the (Member) State (non-asylum seeking UAMs, but also asylum-seeking UAMs in some instances) Q3. What documents are required by third-country national UAMs at the border to fulfil the entry requirements to the (Member) State? Entry documents required by unaccompanied minors Visa permitting entry and stay Passport Travel documents Other (please state) Please provide more information about the types of documents required and the conditions that apply, with a particular focus on developments since 2009. When arriving in Schengen States, a citizen of a country within the scope of the visa requirement must have a passport or other travel document that must be valid for a minimum of three months after the planned departure from the Schengen region. The travel document must be issued during the last ten years. The Finnish Ministry for Foreign Affairs decided on a country-by-country basis which documents are acceptable. The European Commission maintains a list of travel documents that are accepted by the Schengen Member States, entitle the holder to cross the external borders and enable the issuing of a visa. If on the list of accepted documents. Please state if the process is different for those cases when the minor s age is doubtful (for instance, when the child has no documents) and the age assessment procedure has not been undertaken yet to determine the age of the minor. No visas are issued without a document indicating the applicant s identity.

8 Section 2.2: Circumstances where an unaccompanied minor may be refused at the border (non-asylum seeking UAMs) Q4. Can a non-asylum seeking unaccompanied minor be refused entry at the border if they do not fulfil the entry requirements set out above? Categories of unaccompanied minors that may be refused entry at the border Non-asylum seeking unaccompanied minor arriving at a land / sea border or airport Asylum seeking unaccompanied minor arriving at a land / sea border or airport Asylum seeking unaccompanied minor arriving at an internal authority (e.g. police, child protection service, etc.) Other (please state) Please provide more information about the circumstances under which unaccompanied minors may be refused entry at the border: a) in national legislation / policy and b) in practice, with a particular focus on developments since 2009. Section 148 of the Aliens Act includes provisions on the grounds for refusal of entry that can be applied to both refusal of entry at the border and removal from the country. In practice, these grounds can be applied by the Finnish Border Guard in connection with both entry and exit checks (as well as in monitoring of aliens within the country). Section 148 of the Aliens Act regulates the grounds for refusal of entry. According to its Subsection 1, an alien may be refused entry into the country if the grounds for refusal of entry indicated in the section exist. In border checks, the primary regulation to be applied in case of an alien entering the country is the Schengen Borders Code and in case of refusal of entry the SBC s Article 13. Cf. Aliens Act, Section 142. All asylum applications are received and examined. If an asylum seeker who enters the country as an unaccompanied minor does not meet the requirements referred to in the Aliens Act for being granted a residence permit, the child may only be returned to his or her home country if appropriate reception in that country can be ensured. This helps protect the continuity of protection and care essential to the child s welfare. In evaluating the appropriateness of reception in the child s home country, the receiving party may be the child s parents or other de facto guardian, such as a relative. The conditions for a child s return are assessed as part of the asylum process. In case of an asylum seeking minor, circumstances in the host country must always be assessed with particular care. In addition, the realisation of the child s best interests must still be assessed before the enforcement of the removal from the country. When preparing the enforcement of the decision on refusal of entry, the authority responsible for enforcement must communicate with the child s representative and the personnel at the group home responsible for the child s accommodation. The enforcement process must take into account the child s best interests, the child s age and the possibility of having the child s support person, such as a dedicated caregiver, counsellor or other social worker, present. See above. Please state if the process is different for those cases when the minor s age is doubtful (for instance, when the child has no documents) and the age assessment procedure has not been undertaken yet to determine the age of the minor. Removal from the country will not be enforced if there are reasonable grounds to assume that the person in question is incapable of sustaining him-/herself due to being a minor.

9 Section 2.3: Apprehensions of unaccompanied minors by national authorities (non-asylum seeking UAMs) Q5. Please describe the national rules and procedures that apply where a non-asylum seeking unaccompanied minor is apprehended / identified at the border and within the territory of the (Member) State. Please note that reception and care arrangements are covered in Section 3. Almost without exception, unaccompanied minor third-country nationals arrive in Finland escorted by smugglers or sometimes in the company of their relatives. In most cases, a minor comes to a police station him-/herself to file an asylum application, with the aim of regularising his/her residence in Finland in this way. Previously, unaccompanied minor EU citizens (Bulgarian or Romanian Roma) who had come to Finland to beg were encountered inland. The instructions that the authorities have are mainly related to these children but are also applicable to third-country nationals. In recent years, young North Africans who are almost of age and residing in Finland illegally have also been encountered in Finland. After being exposed to the authorities, they have sought asylum in order to regularise their residence. Border guards must pay particular attention to them regardless of whether they travel with an adult or alone. In connection with the exit from and entry into the country, minors crossing an external border must be checked in the same manner as adults. In case of a minor travelling with an adult, the border guard must check whether the adult is the guardian of the minor, especially when the minor is accompanied by only one adult and there is weighty grounds to suspect that the minor has been illegally taken from his/her legal guardian(s). In the latter case, the border guard must conduct an additional investigation in order to determine if the information provided is inconsistent or conflicting. In case of an unaccompanied minor, border guards must check the travel documents and other relevant documents thoroughly to ensure that the minor does not leave the region against his/her guardian s (guardians ) will. Border guards try to check the minor s identity, after which they contact social welfare authorities. If a police officer encounters an unaccompanied minor while performing his/her official duties, the first step is to try to establish the minor s identity and whether the requirements for residence in the country are met. In order to carry out their duties, the police are entitled to obtain details about the name, date of birth and nationality of a person. The identity of an alien can be verified in any situation in order to carry out duties falling within the scope of the police s competencies. After interviewing a minor, if it is clear that his/her guardian is not present, the police contacts the social welfare on-call number to agree on further actions. Furthermore, social services make preparations for actions necessary to help the child, as defined in the Child Welfare Act. For instance, if a child has to stay overnight outdoors in the cold, a situation may arise in which child welfare authorities must take measures for providing shelter for the child. Child welfare needs are related to the fundamental rights of a child, such as accommodation, sufficient nutrition and clothing. As a supportive measure for open care, a child can be placed in a children s home for a short period of time. If this cannot be done and if the child s circumstances immediately endanger his/her health and development, the child must be placed involuntarily with a decision on emergency placement. The starting point is that emergency placement is always a temporary measure. When operating in these situations, the possibility of violence towards children or child abduction must be taken into account. When it comes to obtaining the correct personal identification details (e.g. the person has no documents with him/her, it is impossible to establish the date of birth or it is suspected that the adult is not the child s parent/guardian), social welfare authorities cooperate with the police. If social welfare authorities have met the child before the police, they contact the police emergency number to get a police patrol on site. In these cases, the police establishes the person s identity and whether the requirements for residence in the country are met.

10 Section 2.4: Training of Border Guards and / or Police Authorities Q6a. Does the (Member) State provide specific training to Border Guards and / or Police Authorities to recognise the situation of unaccompanied minors who try to enter the territory illegally / are apprehended within the territory, or who may be the victims of trafficking in human beings / smuggling? Y/N Yes Q6b. If yes, please provide further information below, stating also if this has involved cooperation with EU agencies. Yes. NB: Practically all minors who arrive in Finland unaccompanied and are exposed to the authorities seek international protection at the latest when encountered by the authorities. Consequently, the responses to Question 7 also apply to this question. Training on the identification of trafficking in human beings is organised for different authorities: The Finnish Border Guard uses the training programme developed by Frontex (Anti-trafficking training for border guards) to train border guards. The programme includes three sections: 1. general information on trafficking in human beings, 2. identification of victims of trafficking in human beings and 3. interviewing (interrogation) of victims of trafficking in human beings. As for the identification of child victims, the training programme takes their identification with the aid of different case-specific indicators into account. Frontex s training programme has been implemented into the curricula of the Border and Coast Guard Academy, and after 2013, the basic and further border guard training has included training on trafficking in human beings in accordance with the training programme mentioned above. The training duration varies from course to course (4 12 hours). Training on trafficking in human beings has also been organised according to the training programme mentioned above as on-the-job training at border crossing points. Currently, there is only one socalled national trainer trained by Frontex in Finland. In 2014, the Border and Coast Guard Academy will train two more national trainers in order to be able to invest more in organising on-the-job training in future. The police s Diploma in Police Studies curriculum includes the monitoring of aliens and as an associated topic the basic concepts of illegal entry and trafficking in human beings. In the training for the Diploma in Police Studies, this means three hours of classroom training on detection of trafficking in human beings and the police s initial actions in cases of trafficking in human beings. The police officers receive additional training in the Police Sergeant training, in which trafficking in human beings is included in the Fundamentals of operative management module. In the Bachelor in Police Command training, trafficking in human beings is included as a theme in several different modules, in which the Rapporteur on Trafficking in Human Beings working at the Office of the Ombudsman for Minorities acts as a guest lecturer. Questions pertaining to trafficking in human beings and illegal entry are discussed actively in the seminars, news bulletins and statistics of the illegal entry network (LAMA), which is maintained by the National Police Board. The exchange of information in the network is constant and efficient, and cooperation with the Finnish Border Guard in cases involving illegal entry and trafficking in human beings is also intensive. The Rapporteur on Trafficking in Human Beings working at the Office of the Ombudsman for Minorities provides training and lectures on trafficking in human beings as well as on related legislation and phenomena. On 14 October 2010, the Finnish Immigration Service issued guidelines (record number: 91/0032/2010) about the procedure in cases in which a person seeking international protection in Finland is a potential victim of trafficking in human beings. The guidelines particularly discuss the procedure in cases in which, according to the Council s Dublin II Regulation 343/2003, Finland would not be responsible for examining the asylum application lodged by a potential victim of trafficking in human beings.

11 In addition, there is an Anti-trafficking Specialist working at the Finnish Immigration Service, who provides training to the Finnish Immigration Service personnel on the identification of trafficking in human beings. Section 2.5: The organisation of the national asylum procedures for asylum-seeking unaccompanied minors Q7. Please set out the national rules and procedures that apply where an unaccompanied minor apprehended / identified at the border and within the territory of the (Member) State lodges an application for asylum (e.g. which authority(ies) the minor is referred to, at what point an application is made, etc.). The asylum process in Finland is regulated by the Aliens Act. An asylum application must be filed in person (Section 8 of the Aliens Act) with the police or the border control authority. The asylum application must be filed upon arrival in the country or as soon after that as possible. The application can be filed later, too, if the circumstances in the alien s home country or country of permanent residence have changed during his/her residence in Finland or if the alien is only later on able to present an account to support his/her application or if there are other reasonable grounds. Upon the reception of an asylum application, particular attention must be paid to unaccompanied minors because a representative is appointed for them only after the application is filed. When a young person seeks asylum, the police or the Border Guard must pay particular attention to establishing and recording the asylum seeker s age as a part of the establishment of his/her identity. In order to arrange accommodation for the asylum seeker, contact will be made with the Espoo Group Home which coordinates the reception of unaccompanied minors in Finland. The reception centre files an application for the appointment of a representative. If an asylum seeking minor is placed in detention, the representative of social welfare authorities shall be heard before detention (Aliens Act, Section 122). If the child has been appointed a representative, he/she shall be provided with an opportunity to be heard. In Finland, the asylum investigation consists of two stages. The police or the Border Guard that received the application conducts the early-stage asylum interrogation to establish the person s identity, entry into the country and itinerary. After this, the Finnish Immigration Service establishes the grounds of the asylum application and makes a decision in the case. Q8. Please describe the specific rules and procedures that apply in respect of the (asylum) applicant s status as an (unaccompanied) minor. Please indicate, for example: Whether and when a legal guardian is appointed; Whether and when an asylum interview(s) is conducted. Appointment of a representative According to Section 39 Subsection 1 of the Act on the Reception of Persons Applying for International Protection, a representative is appointed without delay for a child that is applying for international protection and a child granted temporary protection status and a child that is a victim of trafficking in human beings and has not been issued with a residence permit if the child in question is staying in Finland without a guardian or other legal representative. 1 The application for a representative is filed by the group home in which the asylum seeking unaccompanied minor has been registered as a 1 According to Section 56, Subsection 1 of the Act on the Promotion of Immigration Integration, a representative shall be appointed without delay for a child that has been issued with a residence permit under a refugee quota and a child that is a victim of trafficking in human beings and has a residence permit if the child in question is residing in Finland without a guardian or other legal representative. Representatives may also be appointed for other children that have been issued with a residence permit and that are residing in Finland without a guardian or other legal representative.

12 resident. The application for a representative is filed immediately when the minor arrives at the group home. The representative is appointed in the district court in the jurisdiction of which the group home in question is located. Before the application is filed, the child is given an opportunity to express his/her wishes and views with regard to the representative. The representative exercises a guardian s right to be heard in matters pertaining to the child s person and assets. In addition, the representative looks after the child s assets as regulated by Chapter 12 Sections 1 and 2 of the Code of Judicial Procedure, Section 14 of the Administrative Procedure Act (434/2003), Section 17 and Section 18, Subsection 3 of the Administrative Judicial Procedure Act and the Guardianship Services Act (442/1999). When the child has attained the age of 15, he/she gets a parallel right to be heard. At that point, he/she can sign his/her reception allowance or pocket money applications, for instance. The duties of a representative do not include the daily care, education or other looking after of the child. According to the Act on the Reception of Persons Seeking International Protection, the representative has no right to determine the child s accommodation arrangements. Accommodation, daily care and education fall under the responsibility of the reception centre in which the child is registered. A legally competent, suitable and consenting person who is able to perform the required duties correctly is appointed as the representative. A prerequisite for the appointment as the representative is that the person in question has provided an extract on his/ her own entries in the criminal records, referred to in Section 6, Subsection 2 of the Criminal Records Act (770/1993), to be viewed by the district court. In case of children without a residence permit, the Finnish Immigration Service pays the fees and expense compensations of their representatives. If it is a question of children with residence permits, the Centres for Economic Development, Transport and the Environment pay the fees and expenses of their representatives. The representative s duties cease when the represented person becomes an adult, moves permanently away from Finland or is appointed a guardian or another legal representative in Finland. If the child s guardian moves to Finland, the representative will be released from his/her duties unless that is contrary to the child s best interests. The representative may be released from his/her duties if he/she requests so or is prevented from or unable to carry out his/her duties due to an illness or another reason or if there are other particular grounds. The representative is released from his/ her duties when the young person in question is registered as an adult in the Register of Aliens during the asylum process, for instance. Asylum interrogation and interview Section 6 of the Aliens Act and Section 14 of the Administrative Procedure Act are applied when hearing an asylum seeking minor. If a decision concerns a child who is at least 12 years old, the child shall be heard before decision-making unless such hearing is manifestly unnecessary. The child s views shall be taken into account in accordance with the child s age and level of development. A child under 12 years of age may also be heard if the child s views can be taken into account considering his/ her level of development (Aliens Act, Section 6). In practice, the Finnish Immigration Service hears all unaccompanied minors. If it is not possible to hear a minor, at least his/her representative is heard and possibly also his/her relatives residing in Finland, if any. The representative participates in both the child s asylum interrogation at the police or the Border Guard and the asylum interview at the Finnish Immigration Service. Before the interrogation and the interview, the representative may meet the child and discuss related practical matters with him/her. The police or the Border Guard establishes the asylum seeker s identity, itinerary and the method of entry in the asylum interrogation (Aliens Act, Section 97, Subsection 1). If the age stated by the asylum seeker is questionable and he/she cannot be determined to be clearly adult, in deviation of his/ her announcement, on the basis of documents and an interview, the police or the Border Guard submits a request for the assessment of the asylum seeker s age.

13 Once the police or the Border Guard have established the asylum seeker s identity, the application will be transferred to the Finnish Immigration Service for processing. The Dublin Section of the Finnish Immigration Service determines which member state is responsible for examining the application of an asylum seeking unaccompanied minor. The responsibility may be based on the fact that the asylum seeker s family member, sibling or relative resides in a certain state or that the asylum seeker has sought asylum and resides in a certain state. If Finland is responsible for examining the application, the application will be examined in Finland/at Migri. In the asylum interview conducted by the Finnish Immigration Service, the grounds given by the applicant for the need for international protection are established. In an interview, the applicant s grounds for international protection are established. In connection with the examination of the asylum application, it is also investigated whether the asylum seeker can be issued with a residence permit on compassionate grounds or on the grounds of being a victim of trafficking in human beings. If the applicant refers to other grounds (than the ones mentioned above), he/she must file a separate application that is subject to a charge. Nevertheless, all applications are examined at the same time. The representative of the seeker of international protection is present in the asylum interview of an unaccompanied minor. In the interview, the minor is also heard with regard to his/her view on tracing his/her parents or actual guardian. When interviewing an asylum seeking minor, the relevant interview guidelines by the Finnish Immigration Service (November 2001) are taken into account. Q9. Please describe the procedure for assessing the age of an asylum-seeking UAM who claims to be a minor. Please indicate, for example: Whether and when the stated age (date of birth) and unaccompanied situation is registered; Whether, when, why and how a formal age assessment is undertaken; Whether and how the conclusions from an age assessment are registered (e.g. is the registered claimed age (date of birth) replaced by the assessed age or is this age added to the file, etc.). The age is significant for many rights and obligations regulated by the law. In addition, special arrangements have been guaranteed for asylum seeking unaccompanied minors in the asylum process and the reception of asylum seekers. The age may be unclear for several reasons. All applicants cannot present sufficient and reliable documentary evidence. Applicants may come from countries where personal information documents are not available due to war or an inadequate population register system, for instance. Another potential reason is the fact that children do not always know their own age. Age assessment is considered to be a part of the establishment of identity. The United Nations Convention on the Rights of the Child guarantees children the right to identity and emphasises the establishment of identity as speedily as possible. In the asylum process, the age of the asylum seeker is assessed primarily on the basis of documents and registers and by hearing the asylum seeker. If reliable evidence of the asylum seeker s age is not available, the starting point is the age stated by the asylum seeker. However, if there are reasonable grounds to suspect the reliability of the information provided, a medical age assessment may be necessary. The medical age assessment is regulated by Section 6a of the Aliens Act. According to the legislative materials (Government Proposal, HE 240/2009 vp), the medical age assessment is not intended as an automatic practice in the asylum process for applicants who have entered Finland as unaccompanied minors. The age assessment is most typically used specifically in cases where an applicant claiming to be a minor is suspected of being an adult. Although the legislative materials are clearly written on the basis of this assumption, there is no reason why the age assessment could not be performed in other types of cases, too. The request for a medical age assessment may be made by the police, the Border Guard or the Finnish Immigration Service. The most appropriate

14 approach is to perform the required age assessment at the early phases of the processing as a part of the asylum investigation by the police or the Border Guard. Nevertheless, there are situations in which the need for an age assessment is only discovered when the processing of the application has moved on to the Finnish Immigration Service. According to the legislative materials, the aim sought by granting the Finnish Immigration Service the competence to request an age assessment is to increase the flexibility in requesting an assessment and to avoid requests for further clarification from one authority to another that slow the procedure down. Considering this, the most appropriate approach is that in cases in which the need for an age assessment is only discovered at the Finnish Immigration Service, the Finnish Border Guard requests an age assessment and does not return the case to the police or the Border Guard for such a request to be made. The medical age assessment requires the applicant s written consent. The written consent of the parent or guardian or other legal representative is also required. The consent must be given of their own volition and the applicant and his/her representative must understand the meaning of their consent. Before consent is requested, the applicant and his/ her representative are provided with information about assessment methods, potential impacts on health and the consequences of both the assessment and the refusal thereof. An applicant who refuses to undergo an examination is treated as an adult if there are no reasonable grounds for refusal. According to the Government Proposal (HE 240/2009 vp), reasonable grounds for refusing to undergo the examination could include issues related to the person s physical or mental health or his/her previous traumatic experiences due to which he/she may reasonably fear the examination. In practice, the acceptability of the refusal should be considered on a case-by-case basis. If an authority does not request a medical age assessment, the person concerned may have the assessment made at his/her own expense. An assessment performed on the person s own initiative and at his/her own expense must fulfil the same reliability requirements as an assessment requested by the police, the Border Guard or the Finnish Immigration Service and paid from State funds. The authority must provide guidelines for an assessment performed on the person s own initiative and at his/her own expense (Government Proposal, HE 240/2009 vp). According to Section 6 b of the Aliens Act, a medical age assessment is carried out by the University of Helsinki, Hjelt Institute, Department of Forensic Medicine. Medical actions required for the assessment may also, at the request of the Hjelt Institute, be performed by central hospitals, municipal health centres or private health care units. However, the joint assessment of two experts, drawn up on the basis of examinations, is always prepared by the Hjelt Institute. The actual assessment method is not regulated by the Aliens Act. The underlying reason is that as assessment methods develop, age assessment methods other than X-ray and clinical examinations become possible. Currently, the most common assessment methods are assessments where X-ray images of the teeth and wrist are compared against a reference chart as well as clinical examinations. The assessment does not give exact information about the applicant s age. The authority takes this into consideration in its decision-making and, in unclear cases, resolves the case in favour of the applicant. The result of a medical age assessment is adopted as the basis of decision-making if it is indisputable. The assessment result is considered indisputable if, according to the statement by the Hjelt Institute, the person tested is probably at least 19 years old, at least 18 years old or has attained the age of 18, for instance. If an asylum seeker s date of birth is changed on the basis of a medical age assessment, the authority that received the age assessment results records the new date of birth immediately in the Register of Aliens (called UMA ) and the asylum seeker is considered to be of that age as of the recording date. A new identity is created for the applicant; this becomes the identity being used. The earlier information in the Register of Aliens related to the previous date of birth form another identity for the client. Similarly, an applicant is considered an adult if he/she has not presented acceptable grounds for refusing to undergo the assessment. In case the change of the date of birth impacts the asylum seeker s minority/majority, the asylum seeker is heard with regard to the change before the decision

15 on the asylum application is made. There is no separate right of appeal regarding the age assessment or the evaluation of the grounds for the refusal of the assessment. If the asylum decision is appealed to the Administrative Court, these matters are evaluated at the same time. Information about the asylum seeker s age may also be based on details received from another state applying the Dublin Regulation. If the applicant has been, prior to his/her arrival in Finland, registered with other details in another state applying the Dublin Regulation and the applicant has not been able to present reliable documentary evidence or another account to support the personal information he/she has presented in Finland, the details received from the other Member State are recorded as the identity being used (name, date of birth, place of birth and nationality) for the applicant, on the basis of which he/she is considered to be the said person. In some cases, this means that a person claiming to be a minor is considered to be an adult or vice versa. The main rule is that the details about the applicant that have been received from the state that is responsible, on the basis of the Dublin Regulation, for examining the asylum application are recorded as the identity being used for the applicant. Information about an applicant s identity may also, as an exception, originate from another Member State. If the responsible Member State has not responded to an enquiry or re-admission request sent to it by Finland, the applicant s identity is based on the personal information stated by him/her in other EU Member States. If the applicant has been registered in other Member States in addition to the responsible state and no response is received from the responsible state, Finland uses the personal information that the applicant has stated in the Member State where he/she has been first registered. An example could be a case in which an applicant has used Identity A in Finland, Identity B in Sweden and Identity C in France, and Germany, the responsible state, has not responded to a request sent to it. The applicant has been in Sweden before entering France. In this case, the personal information stated by the applicant in Sweden is recorded in Finland as the applicant s personal information. However, in cases in which an applicant has used different personal information in several Member States, the basis of personal information must also be taken into account. If personal information is based on the applicant s own statement in all Member States, the identity being used is selected as described above. If a Member State reports that the personal information presented by the applicant in that Member State is based on reliable evidence, such as a genuine identity document or an age assessment, this information is recorded as the applicant s personal information. If an asylum seeker s date of birth is changed on the basis of details received from another Member State in a manner that impacts the asylum seeker s minority/majority, the asylum seeker is heard already before the personal information is changed. Q10. Please provide the average (or where this is not available median) duration of an asylum procedure for a UAM. Matters concerning minors shall be processed with urgency. The average processing time of asylum applications at the Finnish Immigration Service is 174 days. The processing time of the applications filed by asylum seeking unaccompanied minors is not monitored separately. Nevertheless, asylum applications filed by minors are always processed with urgency and they get priority over adults applications in interview queues and the queue of applications to be resolved. However, the processing time is influenced by several factors that may prolong the processing (such as tracing the guardians or requests for clarification).

16 Section 2.6: Guardianship and age assessment for non-asylum seeking UAMs Q11. Please describe the arrangements for guardianship of non-asylum seeking UAMs. Please specify, for example: who organises guardianship for UAMs, who can become a guardian to a UAM, what the role of a guardian to a UAM is, which UAMs are entitled to a guardian, until what age and whether this depends on the status of the UAM, e.g. does the UAM get another guardian when s/he is granted international protection, etc. According to Section 21 of the Child Welfare Act, in addition to the child s custodian or other legal representative, a child who is twelve years of age or more is entitled to be heard in a child welfare case concerning the child. Child welfare guardianship is a new operating model related to the rights of a child. It strengthens, in line with the United Nations Convention on the Rights of the Child, the right of children to participate in decisions that affect them and to receive information about child welfare measures and decisions affecting them. According to Section 22 of the Child Welfare Act, if the following circumstances apply in a child welfare case, the child must be designated a guardian who may deputise for a custodian in exercising the child s right of action: 1) there is good cause to assume that the custodian is unable to supervise the child s interests in the case without prejudice; and 2) designation of a guardian is necessary in order to investigate a case or otherwise to safeguard the interests of the child. The application for the designation of a guardian can be filed by a registry office functioning as guardianship authority as defined in the Guardianship Services Act (442/1999), a body responsible for social welfare or the custodian him-/herself. According to the Guardianship Services Act, a suitable person who consents to the appointment shall be eligible as a guardian. In the assessment of suitability, inter alia, the skill and experience of the nominee and the nature and extent of the task shall be taken into account. The appointment of a guardian shall be valid for the time being or until the task has been performed or until the minor attains the age of 18 if the guardianship is based on the fact that the ward is a minor. With the exception of the requirement for a guardian to be an adult, the law does not contain other eligibility requirements for a guardian. Social worker responsible for a child s affairs must oversee compliance with the interests of the child and must, by right of office, provide assistance for children or young people in exercising their right to be heard and, where necessary, must direct the child or young person to seek legal aid or ensure that an application is made for a child s guardian in situations referred to in Section 22 (Child Welfare Act, Section 24). Duty to notify: According to Section 25 of the Child Welfare Act, persons employed by, or in positions of trust for authorities (the police, fire and rescue services, youth services, education services, reception centres, etc.) as well as persons working in a principal/contractor relationship or as independent professionals, and all health care professionals have a duty to notify the municipal body responsible for social services without delay and notwithstanding confidentiality provisions if, in the course of their work, they discover that there is a child for whom it is necessary to investigate the need for child welfare on account of the child s need for care, circumstances endangering the child s development, or the child s behaviour. Persons other than those referred to above may also submit such a notification, notwithstanding any confidentiality regulations that may apply. Children seeking international protection, children receiving temporary protection and children who have been victimised in trafficking in human beings and have no residence permit are appointed a representative without delay if they are in Finland without guardian. For more information about a representative, see the response to Question 8.

17 Q12. Please describe the procedure for assessing the age of a non-asylum seeking UAM who claims to be a minor. Please specify different situations (e.g. UAMs who apply for asylum, at the border, illegally staying UAMs, etc.). Please indicate, for example: Whether and when the stated age (date of birth) and unaccompanied situation is registered; Whether, when, why and how a formal age assessment is undertaken; Whether and how the conclusions from an age assessment are registered (e.g. is the registered claimed age (date of birth) replaced by the assessed age or is this age added to the file, etc.). Under Section 6a of the Aliens Act, a medical age assessment may be carried out to establish the age of a sponsor or an alien applying for a residence permit if there are reasonable grounds for suspecting the reliability of the information the person has given on his or her age. On the basis of this, a medical age assessment is not performed for those unaccompanied minors who do not seek asylum or apply for a residence permit in Finland. In these cases, efforts are made to assess the age of the child through interviews conducted by the police or the Border Guard. Section 2.7: Residence permits granted to unaccompanied minors (both asylum- and non-asylum seeking UAMs) Q13a. Please provide details on the possible residence options available to unaccompanied minors not applying for asylum and to those whose claims for asylum have been rejected. In the Aliens Act, there are no provisions regarding a special residence permit to be issued to a minor who has not filed an asylum or residence permit application in Finland. If a minor has not filed a residence permit application, he/she cannot be issued with a first residence permit. A temporary residence permit in cases where aliens cannot be removed from the country (Section 51 of the Aliens Act) must also be applied for separately. In case a minor has not filed an asylum or residence permit application, his/her representative, as a rule, encourages him/her to file one if it is in his/her best interests. Q13b. Please provide details of the residence permit granted to unaccompanied minors whose claims for asylum are successful (e.g. refugee status, residence permit issued on other grounds than international protection, etc.). The starting point is that in any decisions issued under the Aliens Act that concern a child under eighteen years of age, special attention shall be paid to the best interests of the child and to circumstances related to the child s development and health. (Aliens Act, Section 6) The Government Proposal on the Aliens Act (HE 28/2003 vp) and the Administration Committee consultation document (4/2004 vp) refer to the interests of the child and the obligation to hear children in cases concerning them. The interests of the child must be considered comprehensively, taking into account the child s individual needs, wishes and opinions. It should be noted that the interests of the child are always an individual consideration related to the child s situation at the time. It must also be determined whether the child s interests are different from the guardian s interests. Asylum seeking unaccompanied minors with individual grounds for asylum are granted a) asylum or b) subsidiary protection. A continuous residence permit (A) for four years is issued to aliens who are granted asylum or subsidiary protection. As national protection status it is also possible to grant humanitarian protection which entitles to a continuous residence permit (A) for one year. The Finnish asylum process investigates not only the prerequisites for granting international protection (asylum, subsidiary protection,

18 humanitarian protection) but also the prerequisites for issuing another type of residence permit. Other grounds that are automatically investigated when considering whether to grant a residence permit are compassionate grounds, grounds for granting a residence permit to a victim of trafficking in human beings and grounds for granting a residence permit because the person in question cannot be removed from the country. Residence permits granted on other grounds (employment, studying or family ties) must be applied for separately and are subject to a processing fee. As a rule, if an asylum seeking unaccompanied minor is not entitled to international protection, s/he is granted a continuous residence permit (A) on the basis of Section 52 of the Aliens Act (compassionate grounds): Finland considers that an unaccompanied minor cannot be returned to his/her home country if it has not been possible to ascertain his/her reception conditions. Q13c. Please provide details of the (temporary) residence permit granted to unaccompanied minors who do not fulfil the entry requirements of the (Member) State but are not refused entry at the border / or who are apprehended in the territory of the (Member) State (e.g. tolerated stay, etc.). Categories of unaccompanied minors Non-asylum seeking unaccompanied minor arriving at a land / sea border or airport Non-asylum seeking unaccompanied minor apprehended in the territory of the (Member) State Asylum seeking unaccompanied minor arriving at a land / sea border or airport Please describe the residence permits granted to unaccompanied minors N/A. There are no such cases, everyone files an asylum application. N/A. There are no such cases, everyone files an asylum application. The asylum application is processed by the Finnish Immigration Service, which first examines grounds for international protection. If a minor is not granted international protection, it is investigated if a residence permit can be issued on compassionate grounds. It is very likely that a minor is issued with a residence permit on compassionate grounds because a minor will not be returned to unknown conditions and sufficient certainty of reception conditions can rarely be reached. Please state if the process is different for those cases when the minor s age is doubtful (for instance, when the child has no documents) and the age assessment procedure has not been undertaken yet to determine the age of the minor. N/A N/A The medical age assessment is carried out before making the asylum decision as it influences the type of residence permit to be granted. If the applicant is determined to be under 18 years of age in the assessment, he/she is likely issued with at least a residence permit on compassionate grounds. If the applicant is determined to be an adult in an age assessment and there are no grounds for granting him/her a residence permit, the starting point is that he/she is a person to be removed from the country. If removal from the country is not successful due to a technical reason or a reason caused by the applicant him-/herself, he/she is issued with a temporary residence permit because he/she cannot be removed from the country (Section 51 of the Aliens Act).

19 Asylum seeking unaccompanied minor apprehended or identified in the territory of the (Member) State The asylum application is processed by the Finnish Immigration Service, which first examines grounds for international protection. If a minor is not granted international protection, it is investigated if a residence permit can be issued on compassionate grounds. It is very likely that a minor is issued with a residence permit on compassionate grounds because a minor will not be returned to unknown conditions and sufficient certainty of reception conditions can rarely be reached. The medical age assessment is carried out before making the asylum decision as it influences the type of residence permit to be granted. If the applicant is determined to be under 18 years of age in the assessment, he/she is categorically issued at least a residence permit on compassionate grounds. The medical age assessment is carried out before making the asylum decision as it influences the type of residence permit to be granted. If the applicant is determined to be under 18 years of age in the assessment, he/she is categorically issued at least a residence permit on compassionate grounds. Asylum seeking unaccompanied minor arriving at an internal authority (e.g. police, child protection service, etc.) The asylum application is processed by the Finnish Immigration Service, which first examines grounds for international protection. If a minor is not granted international protection, it is investigated if a residence permit can be issued on compassionate grounds. It is very likely that a minor is issued with a residence permit on compassionate grounds because a minor will not be returned to unknown conditions and sufficient certainty of reception conditions can rarely be reached. Other (please state) N/A N/A If the applicant is determined to be an adult in an age assessment and there are no grounds for granting him/her a residence permit, the starting point is that he/she is a person to be removed from the country. If removal from the country is not successful due to a technical reason or a reason caused by the applicant him-/herself, he/she is issued with a temporary residence permit because he/she cannot be removed from the country (Section 51 of the Aliens Act). The medical age assessment is carried out before making the asylum decision as it influences the type of residence permit to be granted. If the applicant is determined to be under 18 years of age in the assessment, he/she is categorically issued at least a residence permit on compassionate grounds. If the applicant is determined to be an adult in an age assessment and there are no grounds for granting him/her a residence permit, the starting point is that he/she is a person to be removed from the country. If removal from the country is not successful due to a technical reason or a reason caused by the applicant him-/herself, he/she is issued with a temporary residence permit because he/she cannot be removed from the country (Section 51 of the Aliens Act).

20 Section 3: Reception arrangements, including integration measures for UAMs Section 3.1: Reception and care arrangements for unaccompanied minors Q14. Please provide an overview of the national legal framework of your (Member) State with regard to the reception and care arrangements available to UAMs from first arrival until a durable solution is found. Please distinguish between the provisions in place for: UAMs who are seeking asylum or have been granted international protection; UAMs who are not seeking asylum, including those who entered irregularly and/ or are in a trafficked situation; UAMs who are not yet confirmed as minors. During the asylum process, asylum seeking unaccompanied minors live at group homes or supported living units intended for minors. After receiving a residence permit, the minor usually moves to a family group home. Group homes and supported living units are administered by the Finnish Immigration Service under the control of Ministry of the Interior and family group homes by the Centre for Economic Development, Transport and the Environment under the control of the Ministry of Employment and the Economy. The majority of the minors issued with a residence permit live at a family group home until they come of age. Some of the children live in private accommodation at a relatives or acquaintances home during the asylum process, too. In some circumstances, the situation of a child living at a family or group home or in private accommodation requires intervention with child welfare measures. If necessary, the municipality in question arranges the implementation of child welfare measures for asylum seeking children, too. Matters affecting unaccompanied minors are regulated by the Act on the Reception of Persons Seeking International Protection (Reception Act, 746/2011), the Act on Promoting the Integration of Immigrants (Integration Act 1386/2010) and the Child Welfare Act (417/2007). The Reception Act applies to children living at group homes, and the Integration Act is applied to children living at family group homes. The most important duty of group and family group homes is care that accords with the child s age, consisting of care, education and support. In these homes and supported living units, the aim is to arrange the environment and living so that they are as homelike as possible, and asylum decisions are not anticipated in operations. The objective of operations is that when a child or a young person leaves the group or family group home, he/she has the necessary social and life management knowledge and skills. In this way, the young person is capable of independent living and planning for the future as well as motivated to seek education and training and acquire a profession. Furthermore, the child should have an opportunity to retain and maintain his/her own language, culture and religion. The reception of asylum seeking unaccompanied minors is part of the entity of reception of asylum seekers. The content and arrangement of reception is partly comparable with the operations of child welfare facilities. The Child Welfare Act (417/2007) defines the size of the group of children and the number of personnel. As far as the content is concerned, reception activities also resemble the operations of child welfare facilities. In addition, the content is determined by the recommendations of international organisations (Save the Children and UNHCR). The recommendations emphasise the maintenance of the children s own culture, religion and language and the development of a multicultural identity. Everything decreed by the Act on Qualification Requirements for Social Welfare Professionals (272/2005) is valid for the qualification requirements of group home personnel. In a case involving child welfare aspects, the state acquires accommodation at child welfare facilities from municipalities.

21 In cases involving trafficking in human beings, special accommodation can be acquired taking safety aspects into account; as a rule, minor victims of trafficking in human beings live at group homes if the child has filed an asylum application. In other cases, the child is accommodated at a child welfare facility. Group homes are regulated by the Child Welfare Act. Pursuant to Section 59 of the Child Welfare Act, care may be provided to a group of a maximum of seven children or young persons together at an accommodation unit. A maximum of 24 children or young persons may be placed in one building. At an accommodation unit, there should be a minimum of seven employees working in care and education tasks. An unaccompanied minor who has turned 16 may be placed in a supported living unit, if it is justifiable for his/her development and well-being. A maximum of 40 children may be placed in the same building, and for ten children, there should be a minimum of three employees working in care and education tasks. In urgent cases, there may be temporary deviations from the defined numbers, if it is necessary for arranging reception services for a child. Those who have not sought asylum in Finland, are directed to the child welfare process, guided by Regional State Administrative Agencies and the Ministry of Social Affairs and Health. An unaccompanied minor is accommodated either at a child welfare facility or in family care. Accommodation is regulated by the Child Welfare Act, the Social Welfare Act and the Family Carer Act. The qualifications of the child welfare facility personnel are regulated by the Child Welfare Act. The qualification requirements for family care are regulated by the Family Carer Act. Services offered to unaccompanied minors who are not seeking asylum in Finland fall under the responsibility of the municipality in which the child lives. The appointment of a guardian for a child is regulated by the Child Welfare Act and the Guardianship Services Act. Potential after-care after the child comes of age is regulated by the Child Welfare Act. Q15. Which national authorities and organisations (including Non-Governmental Organisations where relevant) are responsible for the reception and care of UAMs from first arrival until a durable solution is found, indicating also the arrangements for funding (e.g. reception centres, healthcare, schooling, etc.)? Please distinguish between national authorities and organisations deciding and administering the reception and care of: UAMs who are seeking asylum or have been granted international protection; UAMs who are not seeking asylum, including those who entered irregularly and/ or are in a trafficked situation. The Finnish Immigration Service is responsible for the reception of asylum seekers, operating with an estimated appropriation granted by the Ministry of the Interior. The Finnish Immigration Service is also responsible for the National Assistance System for Victims of Trafficking in Human Beings, which is coordinated by the Joutseno reception centre. The welfare of minors who have entered the country illegally falls under the responsibility of child welfare authorities (including municipal social welfare). The Centres for Economic Development, Transport and the Environment and municipalities are responsible for family group homes for children who have been issued with a residence permit. A minor who has been issued with a residence permit is granted placement in a municipality and moves from a group home to a family group home. The Centres for Economic Development, Transport and the Environment operate under the Ministry of Employment and the Economy. Health care: during the asylum process, unaccompanied minors have the same rights as the residents of the municipality. Reception centres are responsible for expenses during the asylum process; after a residence permit is issued, municipalities become responsible for expenses. Schooling: all unaccompanied minors are entitled to pre-primary and basic education. Municipalities are responsible for expenses, with State aid.

22 Q16a. What is considered a durable solution for the child in your (Member) State (could also be derived from practices in place, guidelines used by reception / care facilities, etc.)? Finland does not have a statutory durable solution model, but measures that can be considered significant for a child s integration into society can be found in statutory operating models. The Child Welfare Act and the Integration Act regulate after-care provided to young people who have attained the age of 18, with the aim of supporting their becoming independent, at the maximum until the age of 21. Section 27 of the Integration Act regulates after-care provided to an unaccompanied child or young person. A minor who has lived at a family group home has no right to after-care as defined in the Child Welfare Act, except if he/she has been taken into custody as defined in the Child Welfare Act or involved in open care measures for six consecutive months. After-care measures could include, for instance, psychosocial support, guidance in entering working life and support in everyday life management and in running errands. In 2012, a report was compiled at the Finnish Immigration Service about the absconding of unaccompanied minor asylum seekers from reception centres. The report was based on the research project about missing children in 27 EU Member States, carried out by the Dutch ECORYS organisation for the EU Commission. Later on, the report was utilised when preparing the amendment of the Aliens Act s regulations on the grounds for detention in the Ulkomaalaisen säilöönottoa koskevien säännösten tarkistaminen project. On the basis of responses received, general knowledge about children s well-being and theories related to children (particularly unaccompanied minors) and their development, preventive activities and atmosphere that build and generate trust, affection and safety is probably the most effective way of supporting a child s normal development and, at the same, time preventing absconding. As all cases of absconding are different in all aspects, soit is difficult to establish generalisations, categories and regularities. Good relationships with adults as well as peer support are probably key elements in supporting a child and preventing absconding. The so-called folk high school model, previously used in the reception of unaccompanied minors, used to be a successful means of integrating young people into society. In 2008 2009, a recordbreaking number of asylum seeking unaccompanied minors arrived in Finland. As reception capacity was insufficient, a pilot project called Nutukka was set up for the reception of minors. In it, young asylum seekers were placed in folk high schools for boarding school education for a school year. This model emphasised young people s studying and the planning of a study path. The groups staying at folk high schools were provided with social counsellor services as well as support and evening and weekend guidance as a separate additional resource. The aim was that the persons who were issued with a residence permit during the studying period could be found placement in a municipality and there was no need to return to the reception centre. A young person whose capabilities proved, due to mental or physical reasons, inadequate for consistent studying could return to a group home. The model was tested as a project, Pilottihanke ryhmäkodeissa asuvien turvapaikkaprosessissa olevien sekä oleskeluluvan saaneiden ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten koulutus kansanopistossa (1 December 2008 30 June 2009). In the folk high school model, young people could still continue, for example, education preparing for comprehensive school, comprehensive school studies, education preparing for vocational training or, in some cases, vocational studies at the folk high school. A young person who was issued with a residence permit could benefit from integration assistance, social assistance or study grant as a means of support. Furthermore, he/she could apply for social assistance for studying fees and expenses related to boarding school accommodation, according to the norm. The folk high school model was discontinued after the number of asylum seeking unaccompanied minors fell to the current level and it became necessary to reduce the reception costs. Nevertheless, folk high schools have capacity for unaccompanied minors who have been issued with a residence permit. An example of this is Järvenpää.

23 Q16b. How quickly do the competent authorities take decisions on durable solutions for UAMs based on the best interests of the child? Please specify the starting point for the time taken by (Member) States to identify durable solutions (e.g. date of apprehension / application, etc.). Unaccompanied minors are accommodated at group homes and they are entitled to receive pre-primary and basic education as soon as possible (depending on the student capacity in the municipality). The process of placing minors who have been issued with a residence permit in municipalities is part of the placement of all residence permit recipients in municipalities The placement of minors is carried out in cooperation with the reception centre personnel, the Centre for Economic Development, Transport and the Environment and the municipal social services. Section 3.2: Accommodation and other material reception provisions Q17. Please describe in the tables below the reception and care arrangements granted to UAMs in your (Member) State (in accordance with Directive 2003/9/EC 2 ) from first arrival until a durable solution is found. Where relevant, please distinguish between UAMs who are seeking asylum or have been granted international protection and UAMs who are not seeking asylum, including those who entered irregularly and/ or are in a trafficked situation. Accommodation type and access to other care and material reception provisions UAMs seeking asylum or have been granted international protection Accommodation with adults No. N/A Accommodation with a foster family Accommodation / reception facilities specifically for minors Accommodation / reception facilities with special provisions for minors Specialised accommodation facilities available for UAM victims of trafficking Specialised accommodation facilities available to UAMS to meet specific identified needs Yes. Private accommodation is possible. Requires a report on private accommodation (relatives, acquaintances). Execution is monitored. Provisions in the Act on the Reception of Persons Seeking International Protection. Yes. Group homes and supported living unit(s). Yes. A group home may be located in connection with a reception centre but it must always have a separate department of its own. No. Children are accommodated at group homes or family group homes. In child welfare units, if there are requirements related to child welfare. No. Existing services, such as services for people with disabilities, and separate nursing homes are utilised, when necessary. Please state if the process is different for those cases when the minor s age is doubtful (for instance, when the child has no documents) and the age assessment procedure has not been undertaken yet to determine the age of the minor. N/A N/A N/A N/A N/A 2 Please note that Ireland does not participate in this Directive.

24 Other types of accommodation (please state, e.g. in adult accommodation facilities if over 16 years of age) Food (please indicate how this is arranged in practice, e.g. meal vouchers to buy or prepare own meals, prepared meals, etc.) Clothing (please indicate how this is arranged in practice, e.g. provision of a budget to buy clothes, provision of second-hand clothes, etc.) Allowance / pocket money (please provide details on what possibilities there are to earn pocket money in reception facilities, what amount and how this is paid, etc.) Other types of material reception provisions (please state) Services provided by child welfare units and accommodation at folk high schools can be used. Yes. Group homes offer board and lodging. In supported living units, young people are encouraged to prepare their own meals themselves or with other residents. Section 15 of the Act on the Reception of Persons Seeking International Protection: reception services include accommodation, reception allowance and pocket money, social services, health care services, interpretation and translation services as well as employment and education activities. In addition, meals can be arranged as part of reception services (this influences the amount of the reception allowance). Each applicant purchases his/her clothing with the reception allowance. Reception centres also receive second-hand clothes as donations. Yes. Donated clothes are used or the reception centre acquires clothing, if the young person in question receives only pocket money. If he/she receives reception allowance while living in a supported living unit, he/she acquires clothing him-/herself. Yes. The amount of pocket money for those living at group homes is defined annually. At the moment, it is EUR 25 for those under 16 years of age and EUR 45 for those over 16. It may be less considering the child s level of development. For people living alone, the reception allowance is approximately EUR 290. A discretionary reception allowance can be granted if, for example, glasses or other aids are needed. N/A N/A N/A N/A N/A All group homes support children s hobbies, for instance. In addition, a bus ticket or monetary support for bus ticket is provided depending on the location of the group home and the school.

25 Q18. Please explain if UAMs have the freedom to make their own choices with regard to the provisions available to them (e.g. do UAMs have the possibility to prepare their own meals, buy their own clothes, etc.) with the ultimate goal of preparing them for the transition to adulthood (please see also section 5). Residents are encouraged to prepare their own meals and acquire their own clothing as in supported living units the aim is to practise independent living. At group homes, some meals are also prepared together. Q19.Which organisations (governmental and non-governmental) are responsible for the provision of accommodation / other material reception conditions of UAMs (if different from above)? The Finnish Immigration Service is responsible for the coordination of the reception of asylum seeking unaccompanied minors. Group homes for minors have been established in connection with the reception centres administered by the Finnish Immigration Service. Group homes are maintained by the Finnish state (1), municipalities (3) and The Finnish Red Cross (1). The operations of group homes are guided by uniform instructions and legislation, making accommodation commensurable. When an unaccompanied minor is issued with a residence permit in the asylum process, he/she is moved into a family group home (there are currently 11 of them). Of these family group homes, 7 are owned by municipalities and 4 by private parties or associations. Unaccompanied minors who do not seek asylum or apply for a residence permit in Finland are accommodated, upon the decision of the municipal social welfare authority, in child welfare units, the operations of which are guided and monitored by the Regional State Administrative Agency competent in the area. The operations of the Regional State Administrative Agencies are in turn guided by the Ministry of Social Affairs and Health. Q20. Please provide more information on the staff (e.g. care/ social workers, etc.) responsible for the reception and care of UAMs, for example: What are the main tasks of the staff; Is there a specific training for the staff (if yes, please describe); In general, what is the staff to UAMs ration (the number of UAM per staff member). The operations of group homes and supported living units are regulated by the Act on the Reception of Persons Seeking International Protection. The number of residents and the number of personnel at group homes are subject to the same provisions as in the Child Welfare Act (a maximum of 7 children per living unit, a maximum of three units in one group home). For ten children, there should be a minimum of three employees working in care and education tasks at a supported living unit. For a supported living unit, the recommendation is for there to be 6 counsellors per 20 minors. Per 21 40 residents, there should be 9 12 counsellors. The same provisions as in the Child Welfare Act are valid for the qualification requirements of group home and supported living unit personnel.

26 Q21. What is the overall assessment of the standard of accommodation / material reception conditions provided to UAMs in your (Member) State (as cited in existing evaluation reports / studies / other sources or based on publicly available information received from competent authorities)? Please provide references to these sources of information. Do you foresee an evolution of the national legislation and / or the practice in light of the recast Reception Conditions Directive (2013/33/EU) 3? The division of the reception of minors into two different administrative sectors poses challenges for the nationwide coordination of special units for minors and also has a substantial influence on the realisation of the children s best interests. In 2012, the Central Union for Child Welfare commented on the reception activities of unaccompanied minors. According to the union, clearer child welfare insight is needed in the reception of unaccompanied minors and the starting point for the organisation of the reception of minors should be the child s needs. The comment states that the flaws in the entire reception process are directly reflected in the system of representatives, the work of a representative and consequently the everyday life of children. The union demanded that after-care services should also be at least at the same level as after-care in child welfare because support provided at the time when young people become independent is essential for their successful integration. The Finnish Immigration Service assesses the reception conditions annually when making decisions on action plans and funding. Section 3.3: Access to legal advice Q22: Please describe access by UAMs to legal advice in your (Member) State. Legal advice Legal advice and other forms of legal support UAMs seeking asylum or have been granted international protection UAMs not seeking asylum, including those who entered irregularly and / or child victims of trafficking Yes Yes N/A Please state if the process is different for those cases when the minor s age is doubtful (for instance, when the child has no documents) and the age assessment procedure has not been undertaken yet to determine the age of the minor. Q23. Which organisations (governmental and non-governmental) are responsible for the provision of legal support to UAMs (if different from above)? At the beginning of 2013, legal aid for asylum seekers was transferred to Public Legal Aid Offices. The organisation of general legal counselling still remained a responsibility of reception centres. Economic consideration is used as a prerequisite for the reception of legal aid in the case of asylum seekers, as with other seekers of legal aid. In practice, however, legal aid is free for most asylum seekers because they do not have any income and live mainly on reception allowance. 3 Please note that Ireland does not participate in this Directive.

27 Q24. What is the overall assessment of the provision of legal support to UAMs in your (Member) State (e.g. cited in existing evaluation reports / studies / other sources or based on publicly available information received from competent authorities)? Please provide references to these sources of information. In Finland, there has been a lot of criticism with regard to the representatives appointed for unaccompanied minors. Nowadays, legal aid falls under the responsibility of Public Legal Aid Offices, and consequently, the legal aid provided can be assumed to be commensurable. However, the qualifications of representatives are not separately decreed by law. There are no special requirements for the duties of a representative. According to the Integration Act and the Act on the Reception of Persons Seeking International Protection, any legally competent, suitable and consenting person who is able to perform the required duties correctly while taking the child s interests into account may be appointed as a representative. Another prerequisite is that the person in question has provided an extract on his/her own entries in the criminal records, referred to in Section 6, Subsection 2 of the Criminal Records Act (770/1993), to be viewed by the district court. Representatives are private persons who are interested in acting in the best interests of asylum seeking children and who know Finnish society and official practices. Representatives are appointed by a district court order. The representative s duties cease when the represented person attains the age of 18 or his/her parent(s) come to Finland. The representative can be released from his/her duties on application (Section 42 of the Integration Act; ceasing of duties, Section 43). In 2012, the Central Union for Child Welfare had a report made on the representative activities related to unaccompanied minors arriving in Finland. The report brought up the lack of training of representatives and uncertainty about how their independence could be ensured. The union was also concerned about there being no precise provisions about a representative s legal competence in the Integration Act. According to the union, upon the preparation of the report, it became evident that the specification of representatives duties is being interpreted in very different ways. The Act mentions a guardian s right to be heard, but it is unclear what the specification of duties encompasses. The Central Union for Child Welfare s report Ei omainen eikä viranomainen http://www.lskl.fi/ files/1354/ei_omainen_eika_viranomainen.pdf (in Finnish) There are no reports on the provision of legal aid (the change is fairly recent).

28 Section 3.4: Healthcare Q25: Please describe access by UAMs to healthcare in your (Member) State. Healthcare Emergency treatment Please state (Y/N) whether the healthcare types listed are available to UAMs in each of the categories below, and provide a brief description of the healthcare available in each case: UAMs seeking asylum or have been granted international protection Asylum seeker: Yes According to Section 26 of the Act on the Reception of Persons Applying for International Protection 4,a child seeking international protection is provided with health care services on the same grounds as a person who has a municipality of residence in Finland, as referred to in the Municipality of Residence Act. This may include first aid, primary health care, specialised medical care and highly specialised medical care services as well as such mental health care services that refer to the diagnosis, treatment and medical rehabilitation of mental disorders. Person receiving international protection: Yes Upon request, a local register office registers a municipality of residence for a minor who has been granted international protection. After receiving a residence permit, the minor is without delay referred to a local register office by the group home personnel and the representative appointed for the minor in order to have the municipality of residence registered. When the person has a municipality of residence in Finland, he or she is entitled to public health care services in exchange for the municipal resident s client fee. UAMs not seeking asylum, including those who entered irregularly and / or child victims of trafficking Person staying irregularly in the country: Yes According to Section 50 of the Health Care Act 5, everyone is entitled to urgent medical care in Finland regardless of their nationality. Nevertheless, the actual costs of treatment provided may be collected from a person staying irregularly in the country as he/she has no municipality of residence in Finland. Victim of trafficking in human beings without a municipality of residence: Yes According to Section 26 of the Act on the Reception of Persons Applying for International Protection, child victims of trafficking in human beings who have no municipality of residence in Finland, as referred to in the Municipality of Residence Act, are provided with health care services on the same grounds as persons who have a municipality of residence in Finland, as referred to in the Municipality of Residence Act. This may include first aid, primary health care, specialised medical care and highly specialised medical care services as well as such mental health care services that refer to the diagnosis, treatment and medical rehabilitation of mental disorders. Person with a municipality of residence: Yes If a victim of trafficking in human beings or another minor residing legally in Finland has a municipality of residence in Finland, he/she is entitled to all public health care services in exchange for the municipal resident s client fee. Please state if the process is different for those cases when the minor s age is doubtful (for instance, when the child has no documents) and the age assessment procedure has not been undertaken yet to determine the age of the minor. A person is treated as a minor for as long as he/she has not been found to be an adult in an assessment. Consequently, there is no separate category/ treatment in Finland for persons whose minority is doubtful. 4 See the Act on the Reception of Persons Applying for International Protection (746/2011), Section 26 (Health care services): Persons applying for international protection and victims of trafficking in human beings who do not have a municipality of residence in Finland referred to in the Municipality of Residence Act are entitled to health care services, as provided in section 50 of the Health Care Act (1326/2010) and section 3(2) of the Act on Specialized Medical Care (1062/1989), and to other health care services that are deemed necessary by health care professionals. Beneficiaries of temporary protection and children applying for international protection and victims of trafficking in human beings who have children and who do not have a municipality of residence in Finland referred to in the Municipality of Residence Act are provided with health care services on the same basis as persons who have a municipality of residence in Finland referred to in the Municipality of Residence Act. 5 See the Health Care Act (1326/2010), Section 50 (Urgent cases): Urgent medical care, including urgent oral health care, mental health care, substance abuse care, and psychosocial support shall be provided for patients regardless of their place of residence. Urgent cases include cases involving an injury, a sudden onset of an illness, an exacerbation of a long-term illness, or a deterioration of functional ability where immediate intervention is required and where treatment cannot be postponed without risking the worsening of the condition or further injury. Local authorities and joint municipal authorities for hospital districts shall provide a 24-hour emergency clinic service for dealing with urgent cases. The units responsible for the provision of emergency clinic services shall have adequate resources and expertise to ensure a high quality of service and patient safety. The division of responsibilities between emergency clinics shall be laid down in health care provision plans and, as regards specialised medical care, in specialised medical care agreements. A decision on which units include an emergency clinic shall be made taking into consideration the emergency medical services available in the area, distances between the various emergency clinics, and the needs of the population.

29 Basic medical care Essential / specialised healthcare if required Asylum seeker: Yes See Section 26 of the Act on the Reception of Persons Applying for International Protection Person receiving international protection: Yes The person is entitled to public health care services in exchange for the municipal resident s client fee. Asylum seeker: Yes See Section 26 of the Act on the Reception of Persons Applying for International Protection Person receiving international protection: Yes The person is entitled to public health care services in exchange for the municipal resident s client fee. Person staying irregularly in the country: Not everywhere The Ministry of Social Affairs and Health has ordered a report on health care services for undocumented migrants from the National Institute for Health and Welfare. 6 According to the report, completed in spring 2014, health care services for undocumented migrants are not executed appropriately at the moment. The Ministry of Social Affairs and Health is currently preparing guidelines for municipalities with regard to which health care services persons without a municipality of residence in Finland are entitled to. The guidelines should be ready by the end of the year. For its part, Helsinki has made a decision according to which persons under 18 years of age receive extensive health care services in Helsinki in exchange for the municipal resident s client fee regardless of their municipality of residence. 7 Other than this, health care of undocumented migrants relies largely on voluntary activities. Outside society s official service structure, health care services are offered by clinics for undocumented migrants. 8 Victim of trafficking in human beings without a municipality of residence: Yes See Section 26 of the Act on the Reception of Persons Applying for International Protection Person with a municipality of residence: Yes The person is entitled to public health care services in exchange for the municipal resident s client fee. Person staying irregularly in the country: No Victim of trafficking in human beings without a municipality of residence: Yes See Section 26 of the Act on the Reception of Persons Applying for International Protection Person with a municipality of residence: Yes The person is entitled to public health care services in exchange for the municipal resident s client fee. 6 See Paperittomien terveyspalvelut Suomessa (Health care services for undocumented migrants in Finland), Report 11/2014 of the National Institute for Health and Welfare, Ilmo Keskimäki, Eeva Nykänen and Hannamaria Kuusio: http://www.julkari.fi/handle/10024/114941 7 See the website of the Department of Social Services and Health Care of the City of Helsinki, Health services for undocumented people in Helsinki: http://www.hel.fi/www/helsinki/en/administration/administration/services/service-description?id=3677 8 In 2011, a free-of-charge clinic, Global Clinic (see http://www.globalclinic.fi/fi/), was established in the Helsinki metropolitan area, operated by voluntary personnel and supported by the Helsinki Deaconess Institute. The clinic provides primary health care and receives patients once a week for a couple of hours at an undisclosed location. In addition, there is a clinic for undocumented migrants in Oulu and Turku.

30 Psychological support / counselling Other (please state) Do UAMs have equal access to healthcare as child citizens in the (Member) State? 9 Asylum seeker: Yes See Section 26 of the Act on the Reception of Persons Applying for International Protection Reception centres can offer various types of guidance and counselling for children that need it and can also arrange psychosocial support and mental health care executed in different ways (e.g. preventive mental health care). So-called treatment support activities are available from external service providers, too; however, their quality and availability vary. The availability of actual so-called medical-based mental health care services (such as psychotherapy) is inadequate. Person receiving international protection: Yes The person is entitled to public health care services in exchange for the municipal resident s client fee. Asylum seeker: Yes Person receiving international protection: Yes Asylum seekers and minors who have been granted international protection and registered with a municipality of residence have equivalent rights to public health care as minor Finnish citizens who have a municipality of residence in Finland. Nevertheless, the manner in which health care services for asylum seekers are arranged may vary. Person staying irregularly in the country: No Victim of trafficking in human beings without a municipality of residence: Yes See Section 26 of the Act on the Reception of Persons Applying for International Protection Person with a municipality of residence: Yes The person is entitled to public health care services in exchange for the municipal resident s client fee. Person staying irregularly in the country: No However, in Helsinki, minors are entitled to all public health care services in exchange for the municipal resident s client fee. Victim of trafficking in human beings: Yes Person with a municipality of residence: Yes Victims of trafficking in human beings and minors who have a municipality of residence have equivalent rights to public health care as minor Finnish citizens who have a municipality of residence in Finland. Nevertheless, the manner in which health care services are arranged for victims of trafficking in human beings without a municipality of residence in Finland may vary. 9 Currently, nearly all asylum seeking unaccompanied minors are in practice issued with continuous (A) residence permit on compassionate grounds (Aliens Act, Section 52) if there are no grounds for granting international protection. Temporary (B) residence permits in cases where aliens cannot be removed from the country (Aliens Act, Section 51) have not been issued in years, although legislation allows it. In practice, minor victims of trafficking in human beings have also been issued with continuous residence permits for victims of trafficking in human beings even though it would also be possible to issue a temporary residence permit (Aliens Act, Section 52a). The type of the residence permit is significant when registering a municipality of residence for a person: a person who has been issued with a continuous residence permit is immediately registered with a municipality of residence according to the Municipality of Residence Act, and this municipality of residence affects the person s entitlement to receiving public health care services, for instance, as the resident of the municipality. If a minor were issued with a temporary residence permit only, the registration of a municipality of residence would remain dependent on whether a fact supporting permanence of residence as referred to in Section 4, Subsection 2 of the Municipality of Residence Act could be found. The provision in question lists the following as examples: 1) being of Finnish origin; 2) having previously had a municipality of residence in Finland as referred to in this Act; 3) having a valid employment contract or comparable proof of work or studying in Finland for a period of at least two years; or 4) having had a temporary place of residence in Finland continuously for at least one year after entering the country. In case of an asylum seeking minor, the fourth item would mostly apply. This would mean that after being issued with a temporary residence permit with a duration of at least one year, the minor could prove he/she has already resided in Finland for a year. This residence can be residence at a reception centre as calculated immediately from the entry into the country, for instance, but in any case, it must be proved. A person who has been issued with a continuous residence permit may immediately be registered with a municipality of residence, and the same is true for a person issued with a temporary residence permit who can prove that one of the facts referred to in Section 4, Subsection 2(1 3) of the Municipality of Residence Act applies to him/her. However, if the only tie to Finland of a person issued with a temporary residence permit is temporary residence referred to in Section 4, Subsection 2(4) mentioned above, a municipality of residence can be registered in a year from the entry into the country at the earliest.

31 Are UAMs assessed to ensure their healthcare needs are met (e.g. through a health assessment)? Asylum seeker: Yes All minors are offered a health examination by a registered nurse upon their arrival at a reception centre. In the health examination, psychological well-being is discussed, but a special mapping and screening model related solely to mental health is not used. Contagious diseases are screened according to national guidelines. In accommodation units intended for unaccompanied minors, there is a health care professional (a public health nurse, a registered nurse), offering services that are easy for minors themselves to access on a continuous basis. The health care professional monitors the development of a minor s health and well-being status, arranges a reception for patients, offers treatment and arranges other necessary health care services for the minor. As a rule, physician services are provided by private service providers with whom an agreement has been signed. Person staying irregularly in the country: No Victim of trafficking in human beings: Yes Victims in the National Assistance System for Victims of Trafficking in Human Beings are offered a health examination. Person with a municipality of residence: Yes This group is mostly theoretical (e.g. a victim of trafficking in human beings who already has a municipality of residence). Other accommodation unit employees also participate in the continuous monitoring of a minor s condition and responding to his/ her needs for support. For instance, social workers chart unaccompanied minors psychosocial circumstances and potential traumatic experiences with the aid of the interview material from the Yksintulleet project. 10 Social workers determine all children s needs for support at a general level and draw up a client plan for them. The dedicated counsellors working daily with the children draw up a care and upbringing plan for all children. This plan complements and concretises the client plan. Person receiving international protection: Yes As an asylum seeker, the minor has already been offered a basic health examination at the reception services. After international protection is granted, there are the same services available as for other municipal residents (e.g. health examinations at school), and the accommodation unit personnel refer the minor to municipal health care services, when necessary. In many municipalities, an initial health examination (only somatic, not psychiatric) is performed to quota refugees. 10 The Yksintulleet project was carried out with funding from Finland s Slot Machine Association in 2008 2011. See the project s final report: http://www.yhteisetlapsemme.fi/viestimme/kirjat-julkaisut/lapsen-etu-ensin/

32 Do UAM have access to health insurance? If yes, under what conditions? Asylum seeker: No Person receiving international protection: Yes The Social Insurance Institution of Finland (Kela) will determine, upon application and pursuant to the Scope of Application Act, whether a person is covered by Finnish residence-based social security (the insurance decision). At the same time, it is determined if the person is covered by health insurance in Finland pursuant to the Health Insurance Act. In case of a person granted international protection, the resolution is positive. Person staying irregularly in the country: No Victim of trafficking in human beings without a residence permit: No Victim of trafficking in human beings or another minor issued with a residence permit: Yes on a case-bycase basis The Social Insurance Institution of Finland (Kela) will determine, upon application and pursuant to the Scope of Application Act, whether a person is covered by Finnish residence-based social security (the insurance decision). At the same time, it is determined if the person is covered by health insurance in Finland pursuant to the Health Insurance Act. The resolution is based on overall consideration of the person s residence and potential employment in Finland. When assessing permanence of residence, the type of the residence permit is taken into account; a continuous (A) residence permit indicates that residence is of permanent nature. In practice, minor victims of trafficking in human beings have only been issued with continuous (A) residence permits.

33 How is reception organised for UAMs with psychiatric problems or addictions? Asylum seeker: Reception is organised according to the circumstances and needs specific to the minor. As a rule, accommodation is arranged in accommodation units that are intended for unaccompanied minors and the personnel allocation of which is pursuant to the Child Welfare Act. In these units, there are public health nurses, social workers and counsellors working with tasks related to a child s care and upbringing. In some cases, the child may also be placed in a child welfare facility or he/she may be admitted to a hospital due to the circumstances and needs specific to him/her. Other services pertaining to the reception of a child are organised taking into account the needs specific to the child. Efforts are made to provide an asylum seeking minor with the necessary mental health care and substance abuse-related services either by own personnel or as an outsourced service from outside the reception centre. Pursuant to Sections 60 63 of the Act on the Reception of Persons Applying for International Protection, the reception centre personnel may also inspect the child s living quarters and confiscate dangerous substances and objects. Reception centres have a statutory duty to notify: a child welfare notification must be filed if a reception centre notices indications in a child s actions and behaviour that require the investigation of the need for child welfare. In practice, reception centres have contacted child welfare services with regard to a child s criminal and/or violent behaviour and substance abuse problems, for instance. Person receiving international protection: The municipality (usually a family group home) organises services according to the needs specific to the minor, similarly as in the case of asylum seekers. See above. Person staying irregularly in the country: Child welfare services are responsible for the placement of a child. Child welfare measures are governed by the Child Welfare Act. Section 50 of the Child Welfare Act regulates the choosing of a place for substitute care, among other things, and Section 51 contains provisions on examining a child s state of health. The child welfare authority chooses a placement location that is best suited to the situation, state of health and circumstances of the child in question. Child welfare placement locations have specialised social welfare/health care personnel and also arrange the necessary mental health care and substance abuse related services for minors. When it is a question of a minor with addictions, restrictive measures referred to in the Child Welfare Act, such as confiscation of substances and objects and restrictions on contact and on freedom of movement, may come under consideration. 11 If a child is in possession of substances used for intoxication or equipment specifically suited to using such a substance, these must be confiscated by the institution. Also substances or objects that a child is in possession of and that are meant for harming the child or another person must be confiscated by the institution. Victim of trafficking in human beings without a municipality of residence: If the National Assistance System becomes aware of an unaccompanied minor who is not an asylum seeker and who has no municipality of residence in Finland, a child welfare notification is filed in the case and child welfare services are responsible for the placement of the child. See above. Victim of trafficking in human beings and another minor with a municipality of residence: As above. The child welfare authority is responsible for child welfare measures, including a child s placement/substitute care. In case of a victim of trafficking in human beings/a client of the National Assistance System, the National Assistance System provides the child welfare authority with consultation and special expertise related particularly to trafficking in human beings as a phenomenon and to helping victims of trafficking in human beings. 11 See Chapter 11 of the Child Welfare Act (417/2007): http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/2007/en20070417.pdf

34 Q26: Which organisations (governmental and non-governmental) are responsible for the healthcare of UAMs (if different from above)? Asylum seekers: The responsibility for the arrangement of health care services lies with reception centres (that is: the State). Persons staying irregularly in the country: The responsibility for the arrangement of urgent medical care lies with municipalities. Other than this, health care of undocumented minors relies on voluntary activities, with the exception of the City of Helsinki. Victims of trafficking in human beings without a municipality of residence in Finland: The responsibility for the arrangement of health care services lies with the National Assistance System for Victims of Trafficking in Human Beings (that is: the State). Minors who have been granted international protection, victims of trafficking in human beings and other minors with a municipality of residence in Finland: The responsibility for the arrangement of public health care services lies with the municipality. Normally, public health care services are arranged by the municipality and available at health centres. According to specific needs, the municipality may also acquire services on an outsourced basis. For asylum seekers and victims of trafficking in human beings in the National Assistance System (without a municipality of residence), services are provided through other channels: reception centres and the National Assistance System for Victims of Trafficking in Human Beings may arrange health care services through a private service provider or acquire them from public service providers. Tortured refugees and asylum seekers have the opportunity to receive treatment at the Centre for Torture Survivors (KITU). The services are free of charge for clients and the referring party, but the referring party pays for interpretation. The psychiatric services for children and young people provided by the Centre for Torture Survivors are organised with project funding from the European Refugee Fund until 30 June 2015. 12 Q27: What is the overall assessment of the standard of healthcare provided to UAMs in your (Member) State (e.g. as cited in existing evaluation reports / studies / other sources or based on publically available information received from competent authorities, please give references)? Please provide references to these sources of information. Do you foresee an evolution of the national legislation and / or the practice in light of the recast Reception Conditions Directive (2013/33/EU)? On a general level, it can be noted that there is time-related and geographical variation in the supply and availability of mental health care services (such as psychotherapy and other similar forms of psychological treatment) in Finland. 13 (See also Section 3.9 Identified challenges and good practices.) As a part of The Assessment of the Need for Treatment of Tortured and Severely Traumatised Asylum-seeking and Refugee Children and Youth and Their Rehabilitation project 14, a report was prepared in 2010 15, according to which approximately one third of the refugee and asylum seeking children and young people arriving in Finland display various psychiatric symptoms and are traumatised. Only about a third of them had received treatment for their symptoms and, in addition, treatment is often quantitatively and qualitatively inadequate. The national regulations in force in Finland mainly correspond with the amended Reception Conditions Directive. Those regulations in the Act on the Reception of Persons Applying for International Protection that apply to the assessment of the special needs of vulnerable persons, accommodation of a person applying for international protection and the representative of an unaccompanied minor will be specified. The amendments as such will not eliminate the shortcomings in health care services/problems related to the uneven supply of health care services to which many organisations have drawn attention. 12 The Centre for Torture Survivors (KITU), operating in connection with the Helsinki Deaconess Institute, is a third-sector operator. 13 See also the assessment related to Finland in the OECD s Making Mental Health Count report, according to which there is great geographical variation in the availability of mental health care services: http://www.oecd-ilibrary.org/social-issues-migration-health/mental-health-analysis-profiles-mhaps-finland_5jz1591p91vg-en 14 For more information, see The Assessment of the Need for Treatment of Tortured and Severely Traumatised Asylum-seeking and Refugee Children and Youth and Their Rehabilitation project: www.kitulapsetjanuoret.fi 15 Selvitys kidutettujen ja vaikeasti traumatisoituneiden turvapaikanhakija- ja pakolaislasten ja -nuorten määrästä sekä heidän psykiatristen palvelujen tarpeestaan (A report on the number of tortured and severely traumatised asylum-seeking and refugee children and youth and their need for psychiatric services), Report by the Helsinki Deaconess Institute 1/2010, Sirkku Suikkanen: https://www.hdl.fi/images/stories/liitteet/101459_hdl-raportti_lr.pdf

35 Section 3.5: Education Q28: Please describe access by UAMs to education in your (Member) State. Education Is access to education (appropriate to the age and needs of the UAM) provided for in legislation in your (Member) State? How quickly can a UAM access education in the (Member) State? Please provide information on the issues raised below on access to education by UAMs: UAMs seeking asylum or have been granted international protection In principle, all children of compulsory school age have the right to basic education and all children have the right to pre-primary education during the year preceding compulsory schooling. According to the Constitution of Finland 16, everyone has the right to basic education free of charge, and according to the Basic Education Act 17, the local authority shall have an obligation to arrange basic education for children of compulsory school age residing in its area and pre-primary education during the year preceding compulsory schooling. As quickly as practically possible. UAMs not seeking asylum, including those who entered irregularly and / or child victims of trafficking In principle, all children of compulsory school age have the right to basic education and all children have the right to pre-primary education during the year preceding compulsory schooling. As quickly as practically possible. Please state if the process is different for those cases when the minor s age is doubtful (for instance, when the child has no documents) and the age assessment procedure has not been undertaken yet to determine the age of the minor. A person is treated as a minor until he/she has been found to be an adult in an assessment. However, in practice a place at school is not arranged before the age assessment if it is apparent that the person is an adult. 16 See the Constitution of Finland (731/1999), Section 16 (Educational rights): Everyone has the right to basic education free of charge. Provisions on the duty to receive education are laid down by an Act. The public authorities shall, as provided in more detail by an Act, guarantee for everyone equal opportunity to receive other educational services in accordance with their ability and special needs, as well as the opportunity to develop themselves without being prevented by economic hardship. 17 See the Basic Education Act (628/1998), Section 4, Subsection 1 (Statutory duty to arrange basic education and pre-primary education): The local authority shall have an obligation to arrange basic education for children of compulsory school age residing in its area and preprimary education during the year preceding compulsory schooling. In addition, the local authority shall have an obligation to arrange pre-primary education for children within prolonged compulsory schooling referred to in Section 25(2) and for children who, under Section 27, start basic education one year later than prescribed. The local authority may arrange the services referred to in this subsection alone or in collaboration with other local authorities or purchase the services from a basic education provider referred to in Section 7 or 8. The local authority may also purchase pre-primary education services from a public or private service provider. The local authority shall be responsible for ensuring that the services acquired by it are arranged in accordance with this Act. See the Basic Education Act, Section 25 (Compulsory education): Children permanently residing in Finland shall attend compulsory schooling. Compulsory schooling shall start in the year during which the child turns seven. Compulsory schooling shall end when the basic education syllabus has been completed or ten years after the beginning of compulsory schooling. If, owing to the child s disability or illness, the objectives set for basic education cannot be achieved in nine years, compulsory schooling shall begin one year earlier than provided in subsection 1 and be 11 years in duration.

36 How does the (Member) State ensure that the education provided to UAMs are adapted to their age, level of education in the country of origin and the degree of the language barrier (e.g. individual assessments etc.)? What support measures are available to help the UAM with the transition to education in the (Member) State (e.g. language training, mentoring, vocational training, other support mechanisms please state?) Do UAMs have the same right to education as other children in the (Member) State? Do UAMs receive education in specialised educational establishments? If yes, does the (Member) State have plans to integrate these UAMs in the general education system? Municipalities may arrange instruction preparing for basic education for those students with an immigrant background whose Finnish or Swedish skills and/or other skills are insufficient for studying in a pre-primary or basic education group. 18 A minimum of 900 hours of instruction is provided for 6 10-year-olds and a minimum of 1,000 hours for those over 10 years of age. The aim of this preparatory instruction is to promote the student s Finnish/Swedish skills and integration into Finnish society as well as to provide necessary skills for the transition to basic education. The school s pedagogic arrangements and instruction take into account the fact that learners differ in age, studying skills and background. The curriculum prepared for each student separately defines the targets and content according to the age and skill level. In practice, children are often placed in a class of children slightly younger than he/she is. Instruction supported in the student s mother tongue arranged according to the student s needs and possibilities promotes the learning of content in different subjects and integration. See the previous item. In instruction preparing for basic education, students are also provided with remedial teaching, pupil welfare support measures and part-time special-needs education, when necessary. In practice, in preparatory classes studying is supported with the help of classroom assistants, school social workers and cultural interpreters, for instance. Learning difficulties are prevented through guidance counselling. Accommodation units for minors assist when necessary, for instance by helping the child with homework, by keeping in touch with the child s teacher, by looking for summer courses suitable for minors at summer universities or by arranging private tuition at a group home, also for young people over compulsory school age. Yes No. All minors attend the same comprehensive school system. For instance, there are no separate schools for asylum seekers but they attend comprehensive school alongside Finnish citizens. See the item on the left. See the previous item and the item on the left. Yes No. All minors attend the same comprehensive school system. 18 See Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009, Finnish National Board of Education: http://www.oph.fi/download/48802_valmistavaops_2009.pdf

37 How does the education provided to UAMs support their social integration in the (Member) State? How does the (Member) State prepare UAMs for accessing their labour market (e.g. provision of training, vocational guidance, etc.)? In instruction preparing for basic education, one of the aims is specifically to promote integration into Finnish society. Information about society provided in basic education also supports integration. It is significant for integration that, in Finland, the comprehensive school system is the same for everyone, regardless of nationality, status or assets. Guidance counselling in preparatory instruction pays attention to providing the student with an understanding of his/her opportunities with regard to further education and working life. Basic education involves periods of work experience. Accommodation units for minors arrange summer jobs for persons receiving international protection who are over 15 years of age. When a minor receiving international protection finishes comprehensive school and compulsory schooling ends (usually at the age of 17), he/she registers at an Employment and Economic Development Office. At the latest at the Employment and Economic Development Office, an integration plan will be drawn up for the minor 19, and he/she will be entitled to all employment services. Registration as an unemployed jobseeker is also necessary for receiving labour market support/integration assistance. Usually, minors continue their studies after comprehensive school and accommodation units for minors support them in finding a new study place. See the item on the left. See the item on the left. 19 See the Act on the Promotion of Immigrant Integration (1386/2010), Section 15 (Integration plan for a minor): The municipality draws up an integration plan with a minor if circumstances specific to the minor in question so require. An integration plan is always drawn up for an unaccompanied minor entering Finland who has been issued with a residence permit. When the need for the plan is assessed and the plan drawn up, the wishes and opinions of the minor shall be determined and they shall be considered as provided in section 4. The plan is coordinated with the integration plan for the family and the other plans drawn up for the minor that relate to the matter. The integration plan is drawn up jointly with the child or the young person and his/her guardian or representative. The right of the minor to be heard is exercised by the guardian or representative, as provided in more detail in the Administrative Procedure Act.

38 Q29: Which organisations (governmental and non-governmental) are responsible for the education of UAMs (if different from above)? Municipalities have an obligation to arrange basic education and pre-primary education during the year preceding compulsory schooling. Arranging instruction preparing for basic education is voluntary for municipalities. Q30: What is the overall assessment of the standard of educational support provided to UAMs in your (Member) State (as cited in existing evaluation reports / studies / other sources or based on publically available information received from competent authorities, please give references)? Please provide references to these sources of information. Do you foresee an evolution of the national legislation and / or the practice in light of the recast Reception Conditions Directive (2013/33/EU)? Quality of instruction has not been assessed or studied. In practice, there has been some confusion with regard to access to education in case of minors without a municipality of residence in Finland. Some municipalities have interpreted the legislation to indicate that the obligation to arrange basic education applies only to persons residing permanently in the municipality. In the press release published in December 2013 20, the Parliamentary Ombudsman of Finland highlighted that, according to law, a child has the right to receive basic education free of charge even if he/she does not reside permanently in the municipality or the municipality is not his/ her municipality of residence. Persons without municipality of residence may include undocumented migrants/persons staying irregularly in the country and asylum seekers, for instance. The Ministry of Education and Culture has notified the Deputy Ombudsman of its decision to improve the guidance provided to municipalities and Regional State Administrative Agencies so that they will interpret the law correctly. In addition, the Ministry announced it will organise a training tour around the country. In case of asylum seekers, there has already been progress and access to instruction no longer causes problems. Amendments to the so-called Reception Conditions Directive do not induce amendments to national legislation. 20 See the press release of the Parliamentary Ombudsman: Kunnan tulee järjestää perusopetusta kaikille kunnassa asuville lapsille, 19 December 2013: http://www.oikeusasiamies.fi/resource.phx/eoa/tiedotteet/tiedotteet.htx?templateid=2.htx&id=1022&titlenro=2013&sort=2013&template=print

39 Section 3.6: Access to support to employment Q31: Please describe access by UAMs to employment in your (Member) State. Access to support to employment What is the minimum age a UAM can take up employment in the (Member) State? Is access to employment for UAMs conditional upon obtaining legal (residence) status, a work permit, etc.? Please state (Y/N) whether the measures to support access to employment listed are available to UAMs in each of the categories below: UAMs seeking asylum or have been granted international protection A person who has reached the age of 15 and has completed compulsory schooling may be admitted to employment. 21 If other prerequisites are met, an asylum seeker who has reached the age of 15 may obtain (subject to a charge) a certificate of his/her right to work from the Finnish Immigration Service. Asylum seeker: Pursuant to the Aliens Act, an asylum seeker has a right to work without a residence permit once three months have passed from the entry into the country, provided that the asylum seeker holds a valid travel document that entitles him/her to cross the border (in which case the identity of the asylum seeker is clear), and otherwise once six months have passed from the entry into the country. (Aliens Act, Section 79, Subsection 2. 22 )An asylum seeker may work throughout the asylum process until a potentially negative and legally valid decision has been made in his/ her case. UAMs not seeking asylum, including those who entered irregularly and / or child victims of trafficking A person who has reached the age of 15 and has completed compulsory schooling may be admitted to employment. Person staying irregularly in the country: A person staying irregularly in the country has no right to work; working in Finland normally requires a residence permit issued by Finland. In certain circumstances it is possible to work with a residence permit issued by another Schengen State or with a visa/visa-free. However, in such cases the person in question stays legally in Finland. Victim of trafficking in human beings without a residence permit: The starting point is that he/she has no right to work. Please state if the process is different for those cases when the minor s age is doubtful (for instance, when the child has no documents) and the age assessment procedure has not been undertaken yet to determine the age of the minor. Under what circumstances does a UAM receive a permit to work in the (Member) State once the minimum age is reached? Person receiving international protection: On a positive decision on international protection/residence permit, it is recorded that the person in question has a right to work if he/she has already reached the age of 15 or will reach that age during the period of validity of the permit. Everyone receiving international protection has the right to work (Aliens Act, Section 78, Subsection 3(1)). See the previous answer. Victim of trafficking in human beings issued with a residence permit: The person may work without restrictions. Person staying legally in the country: The right to work varies on a case-by-case basis. For instance, everyone issued with a continuous (A) residence permit has an unrestricted right to work. See the previous answer. 21 For more information, see the Young Workers Act (998/1993), Section 2 (Admitting to work): A person may be admitted to work if he has reached the age of 15 and is not liable to compulsory school attendance. Furthermore, a person may be admitted to work if he has reached the age of 14 years or will reach that age in the course of the calendar year and if the work in question consists of light work that is not hazardous to his health or development and does not hinder school attendance, as follows: 1) for at most half of the school holidays, and 2) temporarily during schoolwork or otherwise, for individual work performances of a short duration. For a special reason, a person younger than laid down in paragraph 2 may be permitted, pursuant to section 15, to work temporarily as a performer or an assistant in artistic and cultural performances and other similar events. 22 For more information, see the Aliens Act (301/2004), Section 79 (Right to work without a residence permit), Subsection 2: Aliens who have applied for international protection have a right to gainful employment without a residence permit if they: 1) have a document referred to in section 11(1) and have stayed in the country for three months; or 2) have stayed in the country for six months.

40 Is labour market access limited to a maximum number of days per year? Can UAMs take up paid employment / household tasks for pocket money from the accommodation facilities where they are residing? No Asylum seeker: Asylum seeking minors and victims of trafficking in human beings (clients of the National Assistance System) who are asylum seekers and within the scope of reception services at a special unit for minors are paid spending allowance gratuitously (see Section 21 of the Act on the Reception of Persons Applying for International Protection). In addition to spending allowance, no extra payments can be made to minors as compensation for small tasks at the accommodation unit. Looking after the tidiness of the group home is a part of a basic upbringing. Person receiving international protection: A minor receiving international protection is entitled to receive integration assistance, that is: labour market support or social assistance (see Section 19 of the Act on the Promotion of Immigrant Integration). No Victim of trafficking in human beings: Minor victims of trafficking in human beings (clients of the National Assistance System) who have been placed in substitute care as a child welfare measure are paid disposable funds gratuitously (see Section 55 of the Child Welfare Act). Earned disposable funds, etc., can never be paid as compensation for errands or other tasks. What other forms of support are available to UAMs once working age is reached if they are unable to find employment? In addition, the Espoo Group and Family Group Home, for instance, has applied an incentive system in which a minor can receive a small compensation/a gift voucher for carrying out certain tasks. Asylum seeker: Minors are not actively guided/ supported in job seeking during the asylum process. However, upon request, they get help from the accommodation unit personnel with regard to summer jobs, for instance, provided that they take care of their school duties, too. Person receiving international protection: Persons receiving international protection who have completed compulsory schooling (usually 17 years of age) register at an Employment and Economic Development Office where all support services 23 (such as information on job vacancies and workforce training, careers counselling, integration and language training) are available to them. At the office, one can, among other things, apply for pay subsidy, which is a subsidy paid to an employer for hiring an unemployed jobseeker. Person staying irregularly in the country/victim of trafficking in human beings without a residence permit: An alien who has been issued with a permanent residence permit (P) or a long-term resident s EU residence permit (P-EU) can be registered as a jobseeker at an Employment and Economic Development Office. A person who has the right to gainful employment with a continuous (A) or temporary (B) residence permit, if the residence permit does not involve employer-related restrictions, can also be registered as a jobseeker. 24 Consequently, people staying irregularly in Finland cannot register as jobseekers and are not entitled to support services provided by Employment and Economic Development Offices. This also applies to those victims of trafficking in human beings in the National Assistance System who have no residence permit. However, the National Assistance System personnel may assist the victim in job seeking. Victim of trafficking in human beings with a residence permit: After being issued with a residence permit, a victim of trafficking in human beings may register as a jobseeker at an Employment and Economic Development Office and the normal service system is available to him/her. 23 http://www.te-palvelut.fi/te/fi/ 24 See the Act on Public Employment and Business Service (916/2012), Section 2: http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/2012/en20120916.pdf

41 Q32. Which organisations (governmental and non-governmental) are responsible for providing employment access support to UAMs (if different from above)? Employment and Economic Development Offices in cooperation with municipalities as far as minors who have been issued with a residence permit on grounds of international protection or trafficking in human beings are concerned. Q33. What is the overall assessment of the standard of employment access support provided to UAMs in your (Member) State (as cited in existing evaluation reports / studies / other sources or based on publicly available information received from competent authorities)? Please provide references to these sources of information. Do you foresee an evolution of the national legislation and / or the practice in light of the recast Reception Conditions Directive (2013/33/EU)? There are no studies, etc. On the whole, the group is minimal and still at school. Amendments to the so-called Reception Conditions Directive do not induce amendments to national legislation. Section 3.7: Other integration measures Q34. Does your (Member) State have any other integration measures in place supporting UAMs? If yes, please provide further information below. Various activities (such as sports and other hobbies) with integration-promoting influence are organised for asylum seekers although officially, only persons who have been issued with a residence permit are being integrated. This also applies to minor victims of trafficking in human beings in the National Assistance System. Children also go to school in Finland. In addition, a client plan is drawn up for all asylum seeking unaccompanied minors by a social worker at the accommodation unit. Before drawing up a client plan, the child s situation and needs for support are determined. The client plan broadly defines the means and measures aimed at yielding a positive impact on the child s situation. To complement the client plan, accommodation units draw up a care and upbringing plan in which these means and measures are concretised into everyday actions. The drawing up of the care and upbringing plan falls under the responsibility of the dedicated counsellors appointed for the child. The child participates in the drawing up of the plans. Asylum seeking children usually benefit from the same things as children in general and these things often have integration-promoting influence even if that were not the primary objective of the activities. A care and upbringing plan is drawn up at the accommodation unit for persons receiving international protection. The plan is updated every three months and is a tool for agreeing on providing tailored support to the minor. In addition, an independence promotion plan is drawn up when they come of age. Sports and hobby activities (both individually tailored activities and activities targeted at everyone) are organised for persons receiving international protection. If necessary, private tuition and support for school attendance, such as assistance in homework, can also be arranged. In cooperation with the person receiving international protection, the Employment and Economic Development Office and/or the municipality draws up an integration plan that includes integration training as well as other measures and services that support integration, employment and social inclusion.

42 Section 3.8: Withdrawal of reception and integration support Q35. Under what circumstance can any of the above reception and integration support provisions be withdrawn from UAMs? Type of support (please list) Reception allowance Integration assistance Circumstances for withdrawal of reception / integration support UAMs seeking asylum or have been granted international protection Asylum seeker: Pursuant to Section 29, Subsection 2 of the Act on the Reception of Persons Applying for International Protection 25, the reception allowance of an asylum seeking minor who lives in a supported living unit (16 17-year-olds) may be reduced if he/she refuses to participate work and study activities. Person receiving international protection: Integration assistance is financial support paid to an immigrant to ensure that he or she has secure means of support for the duration of the integration plan. Integration assistance consists of labour market support or social assistance. Immigrants are required to participate in the measures and services specified in the integration plan. If they refuse, without a valid reason, the drawing up or amendment of an integration plan, or refuse to take the measures included in the plan, such as Finnish language studies, the right to benefits paid as integration assistance may be restricted pursuant to the Finnish Unemployment Allowances Act or reduced pursuant to the Finnish Act on Social Assistance. 26 Please state if the process is different for those cases when the minor s age is doubtful (for instance, when the child has no documents) and the age assessment procedure has not been undertaken yet to determine the age of the minor. Q36. Are there any complaint mechanisms available to UAMs in case of withdrawal of reception and integration support? If yes, please specify below. In case a reduction is made to reception allowance, rectification may be requested pursuant to the Act on the Reception of Persons Applying for International Protection. Rectification may be requested from the director of the reception centre, and a person who is not satisfied with the decision may appeal as in the case of integration assistance. Integration assistance is paid to a minor as labour market support or social assistance. The decision always indicates how rectification can be requested or an appeal submitted. A person who is not satisfied with the decision on social assistance can request rectification from the municipal social service board. The board s decision can be further appealed to the Administrative Court and, in some cases, to the Supreme Administrative Court. The municipality s social ombudsman can advise on how to seek rectification from the board and how to submit an appeal to the Court. Kela s decision on labour market support can be appealed to the Unemployment Security Appeal Board and further to the Insurance Court. 25 See the Act on the Reception of Persons Applying for International Protection (746/2011), Section 29 (Work and study activities): Reception centres other than transit centres shall arrange work and study activities with the purpose of promoting the self-initiative of the persons applying for international protection and beneficiaries of temporary protection. Work and study activities may also be arranged at transit centres. If a resident of a reception centre repeatedly and without justified reason refuses to take part in the work or study activities that he/ she is assigned to, the reception allowance paid to him/her may be reduced by a maximum of 20 per cent for a maximum period of two months. The reduction may not endanger the means of support necessary for dignified living or the fulfilment of the statutory maintenance obligation or be otherwise unreasonable. 26 See the Act on the Promotion of Immigrant Integration (1386/2010), Sections 17 and 19. http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/2010/en20101386.pdf The Act on the Promotion of Immigrant Integration applies to third-country nationals who hold a valid Finnish residence permit as referred to in the Aliens Act (301/2004). The type of the residence permit or the grounds for it are not relevant.

43 Section 3.9 Identified challenges and good practices Q37. Please indicate any challenges associated with the reception, care and integration of UAMs in your (Member) State (based on existing studies/ evaluations or information received from competent authorities) and how these can be overcome. 27 In Finland, the reception of unaccompanied minors is one of duties of the Ministry of the Interior and the Finnish Immigration Service during the asylum process and then, after a residence permit has been issued, one of the duties of the Ministry of Employment and the Economy and Centres for Economic Development, Transport and the Environment. Coordinating special units for minors at a national level and paying attention to the realisation of a child s best interests have been challenging due to the polarisation of administration. Cooperation between special units for minors and municipal child welfare services has not always functioned as hoped. The relationship between the Act on the Reception of Persons Applying for International Protection, the Act on the Promotion of Immigrant Integration and the Child Welfare Act as well as the duties of different authorities still require clarification. In the VIPRO II project, completed in the summer 2014, one of the goals was to develop cooperation between authorities with regard to the reception of refugees. The project was divided into three entities, one of which (the ALTTI working group) contemplated the reception process of asylum seeking unaccompanied minors and its development. The aim of the working group s recommendations is to harmonise operating methods among two administrative branches and to clarify and increase cooperation between authorities. 28 Several organisations have drawn attention to the shortcomings and the uneven supply of health care services. For instance, unaccompanied minors cannot always be provided with the mental health care services they need despite their legal right to them. The availability of services varies from region to region and the need to use an interpreter and the employees inexperience in working with an interpreter and refugees, for instance, may become obstacles to the utilisation and supply of services. When it comes to asylum seekers, efforts have been made to tackle the challenge by developing mental health care expertise at the reception centres under the direction of the Finnish Immigration Service. This means a child s potential treatment outside the reception centre can also be better supported at the accommodation unit. In addition, the Oulu reception centre and the Finnish Immigration Service have together drawn up a psychosocial support handbook for the reception of unaccompanied minors. In Finland, there is no organised system in which a health care professional with specialisation in mental health would chart the psychological health of all asylum seeking minors. In practice, it has been noticed that the children and young people in this group can often access mental health care services only when the situation has already become a severe crisis. Several parties have drawn attention to the challenges related to child welfare. Reception centres sometimes have difficulties in providing asylum seeking unaccompanied minors with access to the child welfare activities offered by municipal social services. In 2013, the Finnish Immigration Service, together with the Ministry of Social Affairs and Health, developed a section on asylum seeking children as child welfare clients in the national child welfare web portal, aimed at increasing awareness. When it comes to minor victims of trafficking in human beings, the greatest challenge is that municipal child welfare authorities and substitute care locations do not have knowledge and expertise with regard to trafficking in human beings as a phenomenon and the special characteristics related to the assistance of its victims. In Finland, there has been practically no training on trafficking in human beings targeted at municipal child welfare authorities and, due to the small number of minor victims, experience-based knowledge and expertise has not been accumulated. In some respects, it is challenging to establish functional cooperation that guarantees the child s best interests and safety between authorities in the National Assistance System for Victims of Trafficking in Human Beings and child welfare services. 27 This information has been obtained by interviewing representatives of the Finnish Immigration Service, the Joutseno reception centre (responsible for assisting victims of trafficking in human beings), the National Institute for Health and Welfare, the Refugee Advice Centre and the Centre for Torture Survivors. 28 See Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja järjestelmän kehittämistarpeet, Publication by the Ministry of Employment and the Economy 29/2014: http://www.tem.fi/files/40852/temjul_29_2014_web_05092014.pdf

44 Unaccompanied minors are a vulnerable group. The Finnish Immigration Service has developed customerrelated work at the accommodation units of asylum seeking unaccompanied minors and advised the units since the beginning of 2014 as follows: A social worker is appointed for each child to chart the child s need for services and to draw up a client plan with the child. The child s representative may participate in the drawing up of the client plan. The client plan is updated regularly and as often as necessary. One to two dedicated counsellors are also appointed for the child, with more precise responsibility for the child s daily care and activities. Together with the child, the dedicated counsellor(s) draw up a care and upbringing plan that is based on a more extensive client plan. It describes daily work with the child in more detail and is updated continuously. One of the challenges is to get the voice of unaccompanied minors better heard. Asylum seeking unaccompanied minors experiences of reception have been mapped at the national level through an annual customer survey since 2012. The feedback received is utilised as support for operational development. Another, more extensive challenge that has been brought up is the view that the entire assistance system in Finland is very adult- and sector-centred. The situation as experienced by the child him-/ herself and his/her needs should be taken more into account in child welfare. Child-centred work principles, skills related to working with a child and supporting structures need to be developed further. It should also be considered whether it should be possible to apply the restrictive measures referred to in the Child Welfare Act to children or young people who seek or receive international protection and live in group or family group homes, when necessary. 29 29 Restrictive measures referred to in the Child Welfare Act can only be applied to a child who is in emergency placement, has been taken into custody or is in placement on the basis of an Administrative Court s interlocutory order. These measures may not be used if the child is in placement through a supportive measure for open care.

45 Section 4: UAMs that go missing / abscond from reception / care facilities Q38. Have evaluations or studies on the number/ rate / country of origin of UAMs who go missing or abscond from guardianship/ reception/ care facilities been undertaken in your (Member) State? Please provide details and references below. According to the report compiled by the Reception Unit of the Finnish Immigration Service, eight asylum seeking minors went missing from special units for minors in 2012, one of whom returned. In 2013, the number of asylum seeking minors who went missing was 10. The information was obtained by searching the electronic client information system used by reception centres for all minors with a record of being missing in the accommodation details. In the summer 2014, the Asylum Unit of the Finnish Immigration Service looked into the disappearance of unaccompanied minors. The statistics on missing persons below were compiled by searching the electronic case management system (the UMA register) for expiration decisions with the criterion related to disappearances that were made for asylum seeking unaccompanied minors in 2011, 2012 and 2013. (In this case, the decision criterion was the asylum seeker has likely left Finland.) 2011 Nationality Gender Age Found later Iraq Male 17 No Belarus 30 Male 17 Yes (Finland) Russian Federation Female 16 Yes (Finland) Total 3 (2) 2012 Nationality Gender Age Found later Algeria Male 17 Yes (country other than Finland), went missing again Algeria Male 15 Yes (country other than Finland) India Male 17 No Iraq Male 16 Yes (country other than Finland) Morocco Male 16 No Morocco Male 16 Yes (Finland) Morocco Male 16 No Serbia 31 Female 16 No Russian Federation Male 16 No Belarus Male 16 No Total 10 2013 Nationality Gender Age Found later Afghanistan Male 15 Yes (country other than Finland) Algeria Male 16 No Morocco Male 16 No Nigeria Female 16 No Syria 32 Female 17 Yes (country other than Finland) Belarus Male 16 No Russian Federation Male 16 No Vietnam Male 16 No Vietnam Male 15 No Total 9 30 When he later on was exposed to authorities, he was found to be an adult. 31 Went missing with her husband and child. 32 Went missing with her husband. Later on, another state applying the Regulation on determining the Member State responsible for examining an asylum application reported them as residing in the country.

46 Q39. What are the possible reasons for the disappearance of UAMs, including absconding from guardianship/ reception / care facilities (as cited in existing evaluations/ studies/ other sources or based on publicly available information received from competent authorities))? 33 The relatively small number of minors who go missing makes it more difficult to analyse information and draw conclusions. Minors have gone missing for various reasons and in different stages of the asylum process. In terms of age, missing children tend to be at the upper end of the age range. A couple of disappearance cases have raised suspicion of trafficking in human beings. In 2013, two asylum seekers who went missing were already suspected of being victims of trafficking in human beings when they arrived at the group home. In addition, the Border Guard also investigated suspected trafficking. In 2013, the Finnish Immigration Service suspected trafficking in human beings in three disappearance cases. Some of the persons who go missing are young men who are almost of age or have already come of age and who have resided in Finland irregularly and sought asylum only after being exposed to the authorities in order to continue residing in the country. These young people usually leave the reception centre soon after their arrival but may still remain in Finland irregularly, sometimes to be encountered again later on. They deliberately opt out of organised society. They perhaps have more attractive sources of income elsewhere. Nevertheless, the background factors may include debt or intimidation and it is possible that there is forced labour associated with these disappearances. One of these young persons was proposed to be included in the National Assistance System for Victims of Trafficking in Human Beings but the person in question disappeared from the reception centre before the proposal was processed. From time to time, the Finnish authorities have learnt that after his/her disappearance, a minor has sought asylum in another state applying the Regulation on determining the Member State responsible for examining an asylum application. With regard to some minors, reception centre employees have also got the impression that they do not intend to stay in Finland but instead wish to continue their journey to another country. Q40. What is the socio-demographic profile of UAMs that go missing / abscond from reception / care facilities (e.g. asylum seekers or non-asylum seekers, nationality, appointed with a guardian or not, etc.)? According to the available information, all minors that went missing in 2011, 2012 and 2013 were asylum seekers (and some of them were perhaps victims of trafficking in human beings). Disappearances do not concentrate on certain nationalities. All asylum seeking minors who have gone missing have had a representative. Q41. When are UAMs most likely to disappear from guardianship/ reception/ care facilities (e.g. within first few days of arrival, during weekends, before / after age assessment procedures, etc.)? Please provide evidence cited in existing evaluations/ studies/ other sources or based on publically available information received from competent authorities. Minors have gone missing in different stages of the asylum process. For instance, in 2012 one minor went missing after the refusal of entry decision was made, while others disappeared in the early phases or halfway through the process. In one case, the disappearance took place when the person was being transferred from one centre to another, and in another case, the disappearance was somehow related to the child s own criminal activity and a group of other young male clients. In cases with clear indications of trafficking in human beings, the minor usually goes missing very soon after filing an asylum application. Evidently the asylum application is only filed when authorities start investigating whether the person fulfils the conditions for residing in the country and the original intention was not at all to seek asylum in Finland. The age of some persons who have gone missing has been disputable and disappearances have taken place before the medical age assessment. At times, it seems that the disappearance of a minor is related to the possibility of so-called Dublin return. 33 Assumptions related to reasons for disappearance are based on information obtained from register entries and interviews of reception centre employees.

47 Q42. Please provide any other evidence that may be available of the impact of guardianship/ reception/ care facilities on the proportion of missing or absconding UAMs. There is no other evidence or information that we know of. Q43. What measures has your (Member) State developed to a) prevent or to b) react to disappearances of UAMs (e.g. existence and use of support services, national hotlines for missing children, missing persons alerts in the Schengen Information System, NGO networks such as Missing Children Europe and their member organisations, taking fingerprints and photographs of UAMs as an aid for tracing, etc.)? Is there any evidence to suggest how effective these measures have been in practice (e.g. cited in existing evaluations/ studies/ other sources or based on publically available information received from competent authorities)? Efforts are made to prevent disappearances by monitoring asylum seeking children in their everyday life, taking the child s age and level of development into account. A safe atmosphere, trust-based relationships with adults as well as peer support are key elements in supporting a child and preventing absconding. In part, disappearances are also prevented by functional cooperation with the child s representative (the child and the representative, the reception centre and the representative). The assessment group of the National Assistance System in Oulu (finished operations in 2012) has prepared work instructions for assisting minor victims of trafficking in human beings ( Alaikäisten ihmiskaupan uhrien auttaminen ), intended to be used by authorities, on 16 October 2012. According to the instructions, particular attention is paid to safety when it is a question of a potential victim of trafficking in human beings/client of the National Assistance System for Victims of Trafficking in Human Beings. When trafficking in human beings is suspected, it is important to take care of the child s protection and safety, basic needs, safe adult contact as well as calming of the child. To prevent disappearances and ensure the child s safety, the aim is to establish close cooperation between authorities in the National Assistance System, the child welfare authority and the pre-trial investigation authority. It is also necessary to establish functional cooperation with the child s representative/guardian, if any. The National Assistance System guides the child welfare authority to take as strict safety measures as possible to protect the child at the early stages. These measures can be loosened later, if necessary, as the situation becomes clearer. Efforts are made to prevent disappearances by choosing the child s placement location, keeping his/her whereabouts secret and safeguarding the child s movement under the supervision of the placement location personnel. The National Assistance System guides the child welfare authority to take, if necessary, the restrictive measures referred to in the Child Welfare Act to restrict contact and freedom of movement for a good reason in order to protect the child. All parties contacting the child are regarded as potential abusers, particularly if there is no certainty about the potential offence related to trafficking in human beings and the offenders; the potential complicity of the child s parents or guardians is taken into account. Q44. What are the procedures and practices of your (Member) State to a) report and b) deal with disappearances of UAMs (e.g. protocols among authorities, standardised procedure for dealing with disappearances, etc.)? The Finnish Immigration Service has provided only general guidelines on disappearances to the reception centres responsible for the accommodation of asylum seeking minors as it has been observed that the reacting and reporting methods used at the reception centres are largely similar. When a person has been missing for 24 hours, the accommodation unit submits a missing person report to the police. In addition, disappearances are always reported to the minor s representative and, when necessary, to the Finnish Immigration Service and the municipal child welfare services. If the minor returns, the issue is discussed with him/her and child welfare measures are considered on a case-by-case basis. According to the information provided by the special units for minors, the units notice practically at once if a child goes missing; the disappearance is noticed at the latest when the child is late at the time he/she was supposed to come home. The times children are supposed to come home are monitored closely and children are asked to provide contact information of the places where they spend time. One centre also reported that they do spot checks at these locations.

48 If a child goes missing/does not return home, active efforts are made to contact him/her (by phoning, asking friends, going to the place where the child has said he/she is, by checking if his/her things are still where they should be, etc.). Q45. How is the registration of disappearances of UAMs organised in your (Member) State (e.g. by child, by incident, etc.)? All reception centres that receive asylum seekers use a shared electronic client information system. The reception centre indicates the minor as missing in the accommodation details in the system. A social worker records notes on the minor s disappearance in the client details as a part of a client-specific report. The Asylum Unit of the Finnish Immigration Service makes a decision on the expiry of an asylum application when a client has been missing for a minimum of two months. Q46. Please indicate any challenges associated with UAMs who go missing or abscond from guardianship/ reception/ care facilities in your (Member) State (based on existing studies/ evaluations or publically available information received from competent authorities) and how these can be overcome. The identification of trafficking in human beings and ensuring the victims safety is challenging. In Finland, there is little experience of the disappearance of minors and very little experience of the disappearance of potential minor victims of trafficking in human beings. It is essential to identify potential victims of trafficking in human beings in the asylum process, for instance, and refer them to the National Assistance System for Victims of Trafficking in Human Beings in order to ensure their safety as well as possible. Q47. Please provide any examples of proven (e.g. through evaluation reports / studies) good practices regarding UAMs who go missing or abscond from guardianship/ reception/ care facilities in your (Member) State. Please specify the source (as cited in existing evaluations/ studies/ other sources or based on publically available information received from competent authorities). A child welfare notification is filed in connection with a minor s disappearance. In the HAPKE project 34 in 2013, the personnel at the accommodation units for minors were trained on trafficking in human beings as a phenomenon and identification of victims. As a result of the training, everyone at special units for minors knows how to react when a suspicion of trafficking in human beings arises and the personnel know when it is necessary to consult the National Assistance System for Victims of Trafficking in Human Beings. The aim is to minimise risks in cases involving trafficking in human beings and, as the trial approaches, the accommodation unit is on special alert. Practical arrangements see to it that the safety of the victims is not jeopardised, among other things, due to extensive media interest. 34 The project for the development of the service system for vulnerable asylum seekers (HAPKE), partly funded by the European Refugee Fund.

49 Section 5: Arrangements in the (Member) States for UAMs when turning 18 years of age Q48. Please describe the situation in your Member State for former UAMs once they reach the age of 18 years: Arrangements for former UAMs What residence permit provisions are in place for the UAM turning 18 years of age in your (Member) State? What are the consequences for the rights and obligations of the former UAM in accordance with these residence provisions? Please describe the situation in your Member State for former UAMs once they reach the age of 18 years UAMs seeking asylum or who have been granted international protection When an asylum seeker comes of age during the process, he/she no longer receives services offered to minors (no representative, no accommodation at a unit for minors). Coming of age has no actual significance with regard to international protection being granted/the residence permit to be issued. A minor and a person who has come of age can be granted international protection (asylum, subsidiary protection or humanitarian protection) or a residence permit on compassionate grounds (Aliens Act, Section 52) or a residence permit in cases where aliens cannot be removed from the country (Aliens Act, Section 51) on the same grounds. Nevertheless, a minor is in practice issued with a residence permit on compassionate grounds more easily than an adult is if there are no grounds for international protection. A child s best interests influence considerations related to decisions and removal from the country would seldom be in his/her best interests as appropriate reception conditions can rarely be ascertained. UAMs not seeking asylum including those who entered irregularly and / or child victims of trafficking Age and coming of age do not really have significance with regard to residence permits a minor and an adult are issued with the same residence permits on the same grounds but taking the child s best interests into account. The Aliens Act contains a special provision on a residence permit to be issued for a victim of trafficking in human beings (Aliens Act, Section 52a), based on the so-called victims of trafficking directive (2003/81/EC). A victim of trafficking in human beings or a person staying illegally in the country can, on a case-by-case basis, also be issued with a residence permit on compassionate grounds (Aliens Act, Section 52) or a residence permit in cases where aliens cannot be removed from the country (Aliens Act, Section 51). In Finland, a minor is not granted right of residence for a period that would last only until he/she turns 18 years of age. A first residence permit on the basis of refugee status or subsidiary protection is issued for four years and a residence permit on compassionate grounds usually for one year (Aliens Act, Section 53). When a person comes of age, his/her need for international protection/residence permit is not reconsidered. When a minor who has been issued with a residence permit (international protection or a residence permit on compassionate grounds) applies for a residence permit extension after coming of age, in practice the applicant s situation is not re-examined, but the extension is granted on the same grounds as before. Refusing the extension and removing the person from the country is not considered reasonable because he/she has already integrated into Finland and stayed in the country with a permit. This is not based on legislation but official practices. However, in exceptional circumstances the cancellation of the refugee status and the refusal of the residence permit extension may be looked into with regard to a person if there are crime-related grounds or if, on the basis of the stamps in his/her passport, the person has visited his/her home country repeatedly (that is: turned to the authorities of his/her home country).

50 Are there any exceptions to the residence provisions that are in place for UAMs who are turning 18 years of age? If not, what are the implications of these provisions for the reception arrangements and integration measures that have supported the UAM up to that stage? What measures are in place to support the UAM in advance of the transition (e.g. integration support, return support)? What measures are in place to support the former UAM after the transition (e.g. formal follow up or after-care service, open door policy at residential homes, personal adviser, pathway plan, etc.)? What are the implications of the change in residence status for the access to education and/ or training of the former UAM? What are the implications of the change in residence status for the access to employment of the former UAM? Not relevant for Finland. An asylum seeker who is about to come of age can be prepared for the transition by means of social work as his/her living arrangements, among other things, will change. An independence promotion plan is drawn up at the accommodation unit for persons receiving international protection at least six months before they come of age so that there is enough time to practise necessary tasks with them (dealing with authorities, doing laundry and other practical issues). For instance, Espoo applies a training apartment practice, making it possible to become independent in phases and to practise independent life. Pursuant to Section 27 of the Act on the Promotion of Immigrant Integration 35, an unaccompanied minor or young person residing in the country who has been issued with a residence permit after he/she has applied for international protection or who is a quota refugee may be covered by support measures until he/ she reaches the age of 21 (corresponds to after-care as referred to in the Child Welfare Act). The independence promotion plan drawn up for the minor at the accommodation unit also includes aftercare that can be received until 21 years of age. No implications as the residence status does not change in connection with the person s coming of age. No implications as the residence status does not change in connection with the person s coming of age. Not relevant for Finland. A victim of trafficking in human beings in the National Assistance System who is about to come of age is prepared for the transition by means of social work, taking especially into account the challenges related to trafficking in human beings as a phenomenon and to experience of trafficking, such as the threat of revictimisation. Chapter 12 of the Child Welfare Act 36 regulates the arrangement of after-care (a responsibility of the municipality) for a child or a young person who has been a welfare client; after-care may be provided until 21 years of age. No implications as the residence status does not change in connection with the person s coming of age. No implications as the residence status does not change in connection with the person s coming of age. 35 See the Act on the Promotion of Immigrant Integration (1386/2010), Section 27 (Support for unaccompanied minors and young persons residing in the country): The care for and upbringing of unaccompanied minors or young persons who have been issued with a residence permit after they have applied for international protection in Finland as minors and who have been admitted to Finland under a refugee quota referred to in section 90 of the Aliens Act is organised in family group homes or using supported family placement or otherwise in an appropriate manner. Children and young persons referred to in subsection 1 above may be covered by support measures until they reach the age of 21 or until a guardian for them is appointed in Finland. 36 See the Child Welfare Act (417/2007), Chapter 12 (After-care): http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/2007/en20070417.pdf

51 Q49. Please describe the monitoring mechanisms in place to ensure the effective transition of unaccompanied minors from the age of minority to 18 years of age, including the types of measure undertaken and the duration of the monitoring period, where the situation in the Member State has changed since 2009, or where the (Member) State did not take part in the 2009 Study. A young person who has been issued with a residence permit may be included within the scope of support measures as referred to in the Act on the Promotion of Immigrant Integration or the Child Welfare Act (after-care) until 21 years of age. When it comes to a young person who has moved into the municipality, support measures may include a support person or additional guidance meetings with a municipal social service employee. Q50. Please indicate any challenges associated with the transition to 18 years of age experienced by unaccompanied minors in your (Member) State (based on existing studies / evaluations or information received from competent authorities) and how these can be overcome. In general, the coming of age of unaccompanied minors poses the same challenges as when any child/ young person becomes an adult. According to experience accrued in the National Assistance System for Victims of Trafficking in Human Beings, particular attention must be paid to the risk of re-victimisation in case of victims of trafficking in human beings. This risk becomes higher the longer the child has been abused before becoming an adult, that is: the longer the child has become socialised into the culture and world of abuse (such as prostitution) and the shorter time he/she has been within the scope of assistance before coming of age, or the shorter time he/she has had the opportunity to learn a different way of life while still a minor, receive care and protection, recover from his/her experiences and become socialised into another type of living (socalled normal life). After becoming an adult, a victim of trafficking in human beings is completely free to make decisions about his/her own choices and they cannot be influenced through child welfare measures, only otherwise by means of social work. The threat of re-victimisation also involves the threat of disappearance soon after coming of age. Challenges may also be posed by compensation paid to a victim of trafficking in human beings as a result of a trial as this compensation may be rather substantial for a young person on the verge of becoming an adult. Taking into account the insufficient life management skills resulting from the victim s background, the reception of penal compensation for his/her own use may lead to solutions that are negative from the point of view of life management. The monetary compensation received by the victim may also pose a risk to his/her safety especially when perpetrators or the entire organisation have not been caught or have already been released. The best way to respond to these challenges is to ensure that the people working with the victim are familiar with questions related especially to trafficking in human beings as a phenomenon and to use the means of social work. Q51. Please provide any examples of proven (e.g. through evaluation reports / studies) good practices regarding the transition to 18 years of age of UAMs in your (Member) State. Please specify the source (e.g. cited in existing evaluations/ studies / other sources or based on publically available information received from competent authorities). An independence promotion plan is drawn up at the accommodation unit for a minor who has been issued with a residence permit. This is done well before he/ she comes of age. For instance, the Espoo Group and Family Group Home already initiates cooperation at this stage with the municipal social services, responsible for after-care. The transition to after-care happens when the young person moves away from the family group home. The availability of after-care and the continuity of support for the young person who is about to come of age are important.

52 Section 6: Return practices, including reintegration of UAMs Q52. Can an unaccompanied minor be returned (through voluntary or forced return) to the country of origin if s/he does not fulfil the entry requirements set out in Section 2? Categories of unaccompanied minors that may be returned to the country of origin Non-asylum seeking unaccompanied minor arriving at a land / sea border or airport Non-asylum seeking unaccompanied minor apprehended in the territory of the (Member) State Please provide more information about the circumstances under which unaccompanied minors may be returned voluntarily to the country of origin a) in national legislation / policy and b) in practice, with a particular focus on developments since 2009. a) Section 148 of the Aliens Act includes provisions on the grounds for refusal of entry that can be applied to both refusal of entry at the border and removal from the country. In practice, these grounds can be applied at the border in connection with both entry and exit checks as well as in monitoring of aliens within the country. In border checks, the primary regulation to be applied in case of an alien entering the country is the Schengen Borders Code and, in case of refusal of entry, the SBC s Article 13. (Cf. the Aliens Act, Section 142). In overall consideration related to refusal of entry, particular attention is paid to the best interests of the children. (See the Aliens Act, Sections 146 and 6.) The time of voluntary return is not determined if a third-country national is refused entry immediately when crossing the border. (Aliens Act, Section 147a.) b) Even though the time of voluntary return is not determined, a minor may return voluntarily to his/ her country of origin with the aid of IOM. Nevertheless, IOM will not execute return if it is not considered to be in the child s best interests. Child welfare s restrictive measures may also be an option if voluntary return were not in the child s best interests due to suspected trafficking in human beings, for instance. Only a few minor victims of trafficking in human beings have returned voluntarily. There are no ready operating models, nor has it been defined, for instance, which authority is responsible for assessing the child s best interests in situations in which a victim wishes to return to his/her home country. See the previous item. Please provide more information about the circumstances under which unaccompanied minors may be the subject of a forced return to the country of origin / Dublin country / transit country a) in national legislation / policy and b) in practice, with a particular focus on developments since 2009. a) Legislation makes it possible to remove minors from the country. See the item a) on the left. b) However, in practice, minors are not subjected to forced return. Removal from the country can rarely be considered to be in the child s best interests and a minor is usually issued with a residence permit on compassionate grounds (Aliens Act, Section 52) if there are no other grounds for issuing a residence permit. See the previous item. Please state if the process is different for those cases when the minor s age is doubtful (for instance, when the child has no documents) and the age assessment procedure has not been undertaken yet to determine the age of the minor. Removal from the country will not be enforced if there are reasonable grounds to assume that the person in question is incapable of sustaining him-/herself due to being a minor.

53 Asylum seeking unaccompanied minor arriving at a land / sea border or airport a) Section 31 of the Act on the Reception of Persons Applying for International Protection 37 contains a provision on compensating a person who has sought international protection for travelling expenses when he/she leaves the country voluntarily after cancelling his/her application or after his/her residence permit application has been rejected. Pursuant to Section 148 of the Aliens Act, an asylum seeker who has received a negative decision may be refused entry. In overall consideration related to removal from the country, the best interests of the children are taken into account (Aliens Act, Sections 146 and 6). Furthermore, the asylum seeker may cancel his/ her asylum application him-/herself if he/she wishes to return voluntarily to his/her home country. In this case, the application is considered expired (Aliens Act, Section 95c). The decision on the expiry contains a refusal of entry in so far as the person no longer fulfils the conditions for residing in Finland. A person who has cancelled his/her application may return voluntarily through IOM, for instance. Section 147a of the Aliens Act regulates the voluntary return time limit that is stipulated in connection with decisions on removal. When it comes to persons who have sought international protection, the time for voluntary return is left undetermined in situations that involve dismissing international protection applications and applying an accelerated procedure as referred to in Section 103 of the Aliens Act. The Ministry of the Interior is running a legislative project, set up on 30 November 2012, to establish the voluntary return system. The aim of the legislative project is to promote voluntary return among aliens who have cancelled an international protection application or received a negative decision with regard to a residence permit application by establishing the voluntary return system in legislation. The system has been implemented since 2010 through projects funded by the Finnish Immigration Service and the European Return Fund. b) At the moment, voluntary return may occur with IOM s assistance during or after the asylum process. The child s representative and the accommodation unit contemplate the issue together with the child and consider what is in the child s best interests. The goal is to encourage people to return voluntarily and, in practice, the police officer serving the removal decision inquires from the returnees whether they wish to return voluntarily even if the time for voluntary return were not determined unless there is a risk of absconding. A minor may cancel his/her asylum application if he/she wishes to return voluntarily to his/her home country. IOM can investigate the minor s actual opportunities for return even before the application is cancelled (is there a receiving party, etc.). a) Removal of minors from the country is not categorically prohibited. Pursuant to Section 148 of the Aliens Act, an asylum seeker who has received a negative decision may be refused entry. In overall consideration related to removal from the country, the best interests of the children are taken into account (Aliens Act, Sections 146 and 6). Article 8 of the Dublin III Regulation is applied to minors. Pursuant to the Article, a minor who has a family member or sibling or a person capable of taking care of him/her in another Dublin country, the minor shall be united with the person in question if it is in the best interests of the minor. In this case, the State responsible for processing the asylum application shall be the State where the family member or relative in question is residing and the minor can be returned to the responsible State. According to the Article, if the absence of a family member, a sibling or a relative mentioned above, the State responsible for processing the application shall be the State where the minor has lodged his/her asylum application. Finland takes into account the sentencing of the Court of Justice on 6 June 2013 (C-648/11), in which the Court took a stand on the meaning of the Member State where the minor has lodged his or her application for asylum : when an unaccompanied minor with no member of his family legally present in the territory of any Member State has lodged asylum applications in more than one Member State, the state responsible is the one in which the minor is present after having lodged his/her asylum application. The aim is to accelerate a minor s access to the asylum investigation. Consequently, Finland does not return a minor to a state where he/she has previously sought asylum solely on the grounds of the fact that he/she has sought asylum in another state. Furthermore, the basic idea applied is that only one state is responsible for processing an asylum application. Consequently, if an asylum application has already been given a first-phase resolution in another state, the minor may be returned to the said state. b) In practice, removing asylum seeking minors who have received a negative decision from the country to the country of origin/country of transit is exceptional. Dublin returns of minors are also uncommon. A minor can be returned to his/her home country only if appropriate reception has been ascertained. The receiving party may be the child s parents or other de facto guardian, such as a relative, who are traced whenever possible. The conditions for a child s return are assessed as part of the asylum process. In case of an asylum seeking minor, circumstances in the receiving country must be assessed with particular care. In addition, the realisation of the child s best interests must still be assessed before the enforcement of the removal from the country. When preparing the enforcement of the decision on refusal of entry, the authority responsible for enforcement must communicate with the child s representative and the personnel at the child s accommodation unit. The enforcement process must take into account the child s best interests, the child s age and the possibility of having the child s support person, such as a dedicated caregiver, counsellor or other social worker, present. 37 See the Act on the Reception of Persons Applying for International Protection (746/2011), Section 31 (Supporting return): A person that has applied for international protection may be provided with reasonable compensation for travel costs to his/her home country or to another country to which he/she is certain to be admitted if he/she leaves the country voluntarily after cancelling his/her application or after his/her application for a residence permit has been rejected. A beneficiary of temporary protection and a victim of trafficking in human beings who does not have a municipality of residence in Finland under the Municipality of Residence Act may be provided with reasonable compensation for travel and relocation costs to his/her home country or to another country to which he/she is certain to be admitted and such a person may be provided with assistance corresponding to a maximum of two months basic amount of social assistance and such a family may be provided with assistance corresponding to a maximum of four months basic amount of social assistance. The compensation and assistance are granted, on application, by the reception centre where the returnee is registered as a client. The reception centre may recover the compensation or assistance it has granted if it transpires that it has been paid on false grounds or without grounds. The application for the recovery is submitted to the administrative court in the judicial district of which the reception centre is located.

54 Asylum seeking unaccompanied minor apprehended in the territory of the (Member) State Asylum seeking unaccompanied minor arriving at an internal authority (e.g. police, child protection service, etc.) Other (please state) See the previous item. See the previous item. See the previous item. See the previous item. Q53a. Can unaccompanied minors be detained whilst awaiting return? Y / N Yes Q53b. If yes, please provide more information about the circumstances under which unaccompanied minors may be detained whilst awaiting return, and the legal basis for such detention. Yes, it is possible to detain minors. According to Section 121, Subsection 1(1) of the Aliens Act currently in force, instead of the interim measures referred to in sections 118 120, an alien may be ordered to be held in detention if taking account of the alien s personal and other circumstances, there are reasonable grounds to believe that the alien will prevent or considerably hinder the issue of a decision concerning him or her or the enforcement of a decision on removing him or her from the country by hiding, absconding or in some other way. This provision is also applied to children. The review of provisions related to the detention of aliens has been processed in the legislative project led by the Ministry of the Interior. A government proposal 38 has been submitted to the Parliament in September 2014. According to the proposal, the detention of unaccompanied children seeking asylum will be prohibited. The detention of an unaccompanied child under 15 years of age would not be allowed even after the decision on his/her removal has become enforceable. Q54. Are there any alternatives to detention in place in the (Member) State for unaccompanied minors awaiting return? If yes, please provide more information in this regard. Yes. Instead of detention, authorities shall primarily resort to so-called interim measures, such as the obligation to report, giving a security and taking possession of the travel document and the travel ticket. Q55a. Does the (Member) State provide reintegration support to unaccompanied minors returning to their country of origin under return procedures? Please consider both voluntary and forced return in your answer. Y / N Yes 38 Government proposal (HE 172/2014): http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140172 39 The project Voluntary Assisted Return and Reintegration Programme in Finland (VARRP-FIN) was launched 1.1.2013 (the project is referred to as VAPPS in Finnish language). The project functions as a continuation of the previous project Developing Assisted Voluntary Return in Finland (DAVRiF). The VARRP-FIN project is implemented by IOM Helsinki, with funding from the European Return Fund and the Finnish Immigration Service. The project provides AVRR support and counselling on return and reintegration.

55 Q55b. If yes, please describe the reintegration measures in place to support unaccompanied minors before, during and after their return under return procedures. Reintegration may be supported only in case of voluntary returnees. The responsibility for voluntary returns currently lies with the International Organization for Migration (IOM) with project funding from the European Return Fund (the socalled VARRP-FIN project 39 ). IOM may assume the responsibility for travelling expenses and make travelling arrangements on behalf of a minor as well as assist in the acquisition of travel documents and other necessary documents. IOM s personnel assist the minor at airports in the countries of departure, transit and return. IOM s support for voluntary returning Unaccompanied Migrant Children (UMC) follows the organization s established procedures and guidelines, including risk assessment particulary when it comes to under aged victims of trafficking and best interest determination, as well as identification of parents, family members or other caretakers. Any UMC return is also subject to written consent by legal guardians (or caretakers) in both the host and return countries, so as to ensure that the return is in the best interest of the UMC. IOM generally provides an escort for voluntarily returning UMC, who is present throughout the trip and hands over the UMC to appropriate caretakers as identified before the departure (parents, family members, legal guardians) in the country of return. IOM also provides support for re-integration in the destination country. This support is tailored to the UMC s needs and is preferably paid as in-kind (as opposed to cash) support, for example, for education or items/services that serve the immediate or mid-term needs of the UMC (accommodation, supplies, re-habilitation/social support e.g. for Victims of Trafficking etc.). The intention is to amend Finnish national legislation in order to establish the voluntary return system as a regulated activity coordinated by a public authority. The government proposal on voluntary return 40 has been submitted to the Parliament in September 2014. Q55c. Please describe the monitoring mechanisms in place to ensure the effective reintegration of unaccompanied minors, including the types of measure undertaken and the duration of the monitoring period. In particular where reintegration support for UMCs can be arranged as in-kind, IOM (or specialised organizations cooperating with IOM) in the return country aims to closely work with the UMC and its caretakers through different phases of the reintegration process, thus being able to monitor progress and benefits of the support. In addition, the VAPPS project conducts monitoring of returnees (including UMC) reintegration, which is conducted by the local IOM office at the earliest one month after the return (possibly later depending on how/when the reintegration support is delivered). 40 Government proposal (HE 170/2014): http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140170

56 Annex 1 Table 1: Statistics on asylum applications from unaccompanied minors in the (Member) State (2009-2013) Please provide the cumulative figures per calendar year (i.e. the number of unaccompanied minors recorded against each criteria during each calendar year). To ensure comparability of data, please provide statistics on UAMs considered by the national authorities to be UAMs. Where available / appropriate, please provide statistics on UAMs who claim to be minors but whose age is doubtful and the age assessment procedure has not yet been undertaken to determine the age of the minor. 1. Statistics on numbers of asylum applications submitted by third-country nationals unaccompanied minors 1.1 Total Number of Asylum Applications submitted by unaccompanied minors in the (Member) State in each reference period 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information 557 329 152 166 161 Eurostat 1.2 Total number of Asylum Applications submitted by unaccompanied minors in the (Member) State in each reference period, disaggregated by their country of nationality, where available: Afghanistan Angola Iraq Dem. Rep. Congo Somalia Other: (please include any numbers of unaccompanied minors not included in any of the categories above) 2009 2010 2011 2012 2013 Source Eurostat 85 12 151 201 43 7 64 9 117 25 11 29 7 46 36 11 31 11 28 19 5 24 5 35 108 89 34 49 73 Total (must equal the total in 1.1) 557 329 152 166 161 1.3 Total number of Asylum Applications submitted by unaccompanied minors in the (Member) State in each reference period, disaggregated by their sex and age, where available: 2009 2010 2011 2012 2013 Source/ further information M F M F M F M F M F Eurostat Less than 14 years old 36 28 31 27 13 6 4 4 6 3 From 14 to 15 years old 79 41 48 41 20 9 16 5 8 6 From 16 to 17 years old 280 40 130 20 50 15 68 15 57 13 Unknown 46 6 28 35 4 49 5 61 7 Total (should equal 1.1) 441 * 115 * 237 * 88 * 118 34 137 29 132 29 * Not equal with 1.1, because of cases, where person s sex is unknown. 1.4 Total Asylum Decisions for unaccompanied minors, disaggregated by sex 1 1.4.1 Total number of asylum decisions for unaccompanied minors in the reference year (disaggregated by sex) 1.4.2 Total number of positive asylum decisions for unaccompanied minors in the reference year (disaggregated by sex) 2009 2010 2011 2012 2013 Source/ further information M F M F M F M F M F National authorities 432 330 132 125 123 Male + female 247 262 115 105 98 1 The numbers disaggregated by sex are not available. Thus, the numbers stated in this Table include the decisions for males and females.

57 1.4.2.1 Of the total positive asylum decisions provided above please provide the status granted to the unaccompanied minor: a) Refugee status 1 6 2 11 10 b) Subsidiary protection 103 120 68 46 64 c) Humanitarian reasons (humanitarian protection, which is a national category of international protection in Finland) d) Other (including residence permit on compassionate grounds) 115 68 12 10 28 68 33 38 24 Total (must equal 1.4.2.1) 247 262 115 105 98 1.5 Total number of residence permits granted to unaccompanied minors receiving positive asylum decisions 2 Refugee status, continuous residence permit (A) for 4 years Subsidiary protection, continuous residence permit (A) for 4 years Humanitarian protection, continuous residence permit (A) for 1 year Other, usually continuous residence permit (A) on compassionate grounds for 1 year 2009 2010 2011 2012 2013 Source/ further information M F M F M F M F M F National authorities 1 6 2 11 10 Male + female 103 120 68 46 64 115 68 12 10 28 68 33 38 24 Total 247 262 115 105 98 1.6 Asylum seeking unaccompanied minors that abscond and/ or are reported as missing from the asylum system (including those then accounted for) 1.6.1 Total number of Asylum seeking unaccompanied minors that abscond and/ or are reported as missing from the asylum system (e.g. before first interview/ decision, etc.), disaggregated by sex 1.6.2 Total number of Asylum seeking unaccompanied minors that are found back (after being reported as missing); if and when possible, please provide the country in which they are found (to capture the cross-border dimension of the phenomenon) 2009 2010 2011 2012 2013 Source/ further information M F M F M F M F M F National authorities / Finnish Immigration Service, Asylum Unit N/A N/A N/A N/A 2 1 9 1 7 2 N/A N/A N/A N/A 1 Finland 1 Finland 1 Finland 3 in other countries and 1 went missing again - 1 country other than Finland 1 country other than Finland 2 The numbers disaggregated by sex are not available. Thus, the numbers stated in this Table include the decisions for males and females.

58 Table 2: Statistics on unaccompanied minors NOT applying for asylum in the (Member) State (2009-2013) Please provide the cumulative figures per calendar year (i.e. the number of unaccompanied minors recorded against each criteria during each calendar year). To ensure comparability of data, please provide statistics on UAMs considered by the national authorities to be UAMs. Where available / appropriate, please provide statistics on UAMs who claim to be minors but whose age is doubtful and the age assessment procedure has not yet been undertaken to determine the age of the minor. Statistics on numbers of third-country national unaccompanied minors NOT applying for asylum 2.1 Total number of unaccompanied minors NOT applying for asylum in the (Member) State in each reference period 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information - - - - - In practice, all thirdcountry national unaccompanied minors have applied for asylum (including those admitted to the Assistance System for Victims of Trafficking). 2.2 Total number of unaccompanied minors NOT applying for asylum in the (Member) State in each reference period, disaggregated by their country of nationality, where available: Country 1 etc (please add in additional rows as required): Other: (please include any numbers of unaccompanied minors not included in any of the categories above) 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information Total (must equal the total in 2.1) - - - - - National data 2.3 Total number of unaccompanied minors NOT applying for asylum in the (Member) State in each reference period, disaggregated by their sex and age: Less than 14 years old From 14 to 15 years old From 16 to 17 years old Unknown 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information M F M F M F M F M F National data Total (should equal 2.1) - - - - - - - - - - 2.4 Total number of residence permits granted to unaccompanied minors not in the asylum system, disaggregated by sex Type of residence permit granted 1 etc (please add in additional rows as required): 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information M F M F M F M F M F National authorities/ Eurostat - - - - - - - - - -

59 2.5 Non-asylum seeking unaccompanied minors that abscond and/ or are reported as missing for at least x weeks from the care of public authorities (including those then accounted for) 2.5.1 Total number of non-asylum seeking unaccompanied minors that abscond and/ or are reported as missing from the care of public authorities, disaggregated by sex and, if and when possible, the type of UAMs that goes missing, e.g. runaways, child victims of trafficking, etc. 2.5.2 Total number of non-asylum seeking unaccompanied minors that are found back (after being reported as missing); if and when possible, please provide the country in which they are found (to capture the cross-border dimension of the phenomenon) 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information M F M F M F M F M F National authorities/ Eurostat - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Table 3: Statistics on asylum and / or non-asylum seeking unaccompanied minors in the care of public authorities in the (Member) State (2009-2013) 3 Please provide the cumulative figures per calendar year (i.e. the number of unaccompanied minors recorded against each criteria during each calendar year). To ensure comparability of data, please provide statistics on UAMs considered by the national authorities to be UAMs. Where available / appropriate, please provide statistics on UAMs who claim to be minors but whose age is doubtful and the age assessment procedure has not yet been undertaken to determine the age of the minor. Statistics on numbers of third-country national unaccompanied minors in the care of the public authorities 3.1 Total Number of unaccompanied minors in the care of the public authorities in each reference period 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information 571 317 150 167 156 National data/uma electronic case management system 3.2 Total Number of unaccompanied minors in the care of the public authorities in each reference period, disaggregated by their country of nationality, where available: 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information Afghanistan 91 43 25 38 17 National data Angola 12 7 11 11 6 Iraq 163 64 27 31 24 Dem. Rep. Congo 10 9 6 8 4 Somalia 214 117 45 30 36 Other nationalities: 81 77 36 49 69 Total (must equal the total in 3.1) 571 317 150 167 156 3 Information in this Table consists of unaccompanied minors in the reception system for asylum seekers. Some of them might be in the National Assistance System for Victims of Trafficking in Human Beings as well.

60 3.3 Total Number of unaccompanied minors in the care of the public authorities in each reference period, disaggregated by their sex and age: Less than 14 years old (Please note that the information concerns the age category 0-14) From 14 to 15 years old (Please note that the information concerns the age category 15-17) From 16 to 17 years old (This information is not available) 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information M F M F M F M F M F National data N/A N/A N/A N/A 25 12 17 10 10 8 N/A N/A N/A N/A 74 20 119 19 114 22 N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A Unknown N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A Total N/A N/A N/A N/A 99 32 136 29 124 30 Table 4: Statistics on unaccompanied minors in detention pending return in the (Member) State (2009-2013) Please provide the cumulative figures per calendar year (i.e. the number of unaccompanied minors recorded against each criteria during each calendar year). To ensure comparability of data, please provide statistics on UAMs considered by the national authorities to be UAMs. Where available / appropriate, please provide statistics on UAMs who claim to be minors but whose age is doubtful and the age assessment procedure has not yet been undertaken to determine the age of the minor. 4.1 Total Number of unaccompanied minors in detention pending return in each reference period, disaggregated by their sex and age: Less than 14 years old From 14 to 15 years old From 16 to 17 years old Unknown 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information M F M F M F M F M F National data/ Metsälä detention unit Total (Male + Female) 4 15 3 2 4 7 These numbers are estimates only as preparing removal from the country is not the only reason for the use of detention. Furthermore, the age might change while in detention (minor -> adult or adult -> minor). 4 The numbers disaggregated by sex and age group are not available.

61 4.2 Total Number of unaccompanied minors in detention pending return to a Dublin country / transit country in each reference period, disaggregated by their sex and age: Less than 14 years old From 14 to 15 years old From 16 to 17 years old Unknown 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information M F M F M F M F M F National data/ Police Total (Male + Female) 5 7 3 2 2 2 All cases have been Dublin cases. There might be other minors than unaccompanied ones included in these numbers which are estimates only. 4.3 Total Number of unaccompanied minors in alternatives to detention pending return in each reference period, disaggregated by their sex and age: Less than 14 years old From 14 to 15 years old From 16 to 17 years old Unknown 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information M F M F M F M F M F National data Total N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A 4.4 Total Number of unaccompanied minors in alternatives to detention pending return to a Dublin country / transit country in each reference period, disaggregated by their sex and age: Less than 14 years old From 14 to 15 years old From 16 to 17 years old Unknown 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information M F M F M F M F M F National data Total N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A 5 The numbers disaggregated by sex and age group are not available.

62 Table 5: Statistics on unaccompanied minors returned from (Member) States (2009-2013) Please provide the cumulative figures per calendar year (i.e. the number of unaccompanied minors recorded against each criteria during each calendar year). To ensure comparability of data, please provide statistics on UAMs considered by the national authorities to be UAMs. Where available / appropriate, please provide statistics on UAMs who claim to be minors but whose age is doubtful and the age assessment procedure has not yet been undertaken to determine the age of the minor. 5.1 Forced Return measures 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information 5.1 Total Number of unaccompanied minors returned as part of forced return measures in each reference period (where data exists) Country of return (country of origin) 1 etc : (please add in additional rows as required): Country of return (Dublin country) 1 etc (please add in additional rows as required): Country of return (transit country) 1 etc (please add in additional rows as required): Other: (please include any numbers of unaccompanied minors not included in any of the categories above) M F M F M F M F M F National data Total (must equal 5.1) N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A All unaccompanied minors are escorted and, therefore, it is not possible to distinguish between forced and voluntary returns. 5.2 Voluntary Return measures 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information 5.2 Total Number of unaccompanied minors returned as part of voluntary return measure in each reference period (where data exists) Country of return 1 etc : (please add in additional rows as required): Other: (please include any numbers of unaccompanied minors not included in any of the categories above) M F M F M F M F M F National data Total (must equal 5.2) N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A All unaccompanied minors are escorted and, therefore, it is not possible to distinguish between forced and voluntary returns.

63 5.3 Assisted (Voluntary) Return measures 5.3 Total Number of unaccompanied minors returned as part of assisted voluntary return measure in each reference period (where data exists) Country of return 1 etc : (please add in additional rows as required): Other: (please include any numbers of unaccompanied minors not included in any of the categories above) 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information M F M F M F M F M F National data/iom 2 1 Iraq Total (must equal 5.3) 2 1 Iraq 1 cancelled case to BiH I cancelled case to Angola, 2 cancelled cases to Iraq 1 cancelled case to Brazil Table 6: Statistics on outcomes for UAMs on reaching 18 years of age (2009-2013) Please provide the cumulative figures per calendar year (i.e. the number of unaccompanied minors recorded against each criteria during each calendar year). 6.1 Outcomes for UAMs on reaching 18 years of age during the reference period, disaggregated by sex, where available 6 6.1.1 Total Number of unaccompanied minors reaching 18 years of age during the reference year obtaining a temporary residence permit to remain in the (Member) State 6.1.2 Total Number of unaccompanied minors reaching 18 years of age during the reference year obtaining a permanent residence permit to remain in the (Member) State 6.1.3 Total Number of unaccompanied minors who become adults in the host country during the reference year, if and when possible disaggregated by those who are at school / possess a work permit / have reunited with their family 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information M F M F M F M F M F National data N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A 6 In Finland, a minor is not granted right of residence for a period that would last only until he/she turns 18 years of age. When a person comes of age, his/her need for international protection/residence permit is not reconsidered.

FOKUSOITU EMN-TUTKIMUS 3 2014 Alaikäisiä yksintulleita koskevat politiikat, käytännöt ja tiedot vuonna 2014 Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan unionin osarahoittama

65 Alaikäisiä yksintulleita koskevat politiikat, käytännöt ja tiedot vuonna 2014 ISBN 978-952-5920-39-0 (PDF) Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) perustettiin Neuvoston päätöksellä 14. päivänä toukokuuta 2008 ja se saa taloudellista tukea Euroopan unionilta. Euroopan muuttoliikeverkoston tavoitteena on vastata yhteisön toimielinten sekä jäsenvaltioiden viranomaisten ja laitosten tarpeeseen saada tietoa maahanmuutto- ja turvapaikka-asioista tuottamalla ajantasaista, puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa näitä asioita koskevan politiikan suunnittelun tukemiseksi Euroopan unionissa. EMN antaa lisäksi yleisölle tietoa kyseisistä asioista. Tutkimuksesta vastaavat henkilöt: Ylitarkastaja Riikka Asa (Suomen kansallinen yhteyspiste) Ylitarkastaja Berit Kiuru (Suomen kansallinen yhteyspiste) Kansallinen koordinaattori Kielo Brewis (Suomen kansallinen yhteyspiste) Yhteystiedot: Euroopan muuttoliikeverkosto Maahanmuuttovirasto Panimokatu 2 A 00580 HELSINKI Puh. 0295 430 431 emn(at)migri.fi www.emn.fi www.emn.europa.eu Ulkoasu ja taitto: OS/G Viestintä Oy kannen kuva: Kirijaki

66 Sisältö Top-line factsheet...67 Section 1: Motivations and circumstances of UAMs for entering the EU...69 Section 2: Entry and assessment procedures including border controls for asylum-seeking... and non-asylum seeking UAMs...70 Section 2.1: Documentation required by unaccompanied minors for legal entry to the (Member) State... (non-asylum seeking UAMs, but also asylum-seeking UAMs in some instances)... 70 Section 2.2: Circumstances where an unaccompanied minor may be refused at the border... (non-asylum seeking UAMs)... 71 Section 2.3: Apprehensions of unaccompanied minors by national authorities (non-asylum seeking UAMs)... 72 Section 2.4: Training of Border Guards and / or Police Authorities... 73 Section 2.5: The organisation of the national asylum procedures for asylum-seeking unaccompanied minors... 74 Section 2.6: Guardianship and age assessment for non-asylum seeking UAMs... 78 Section 2.7: Residence permits granted to unaccompanied minors (both asylum- and... non-asylum seeking UAMs)... 79 Section 3: Reception arrangements, including integration measures for UAMs...82 Section 3.1: Reception and care arrangements for unaccompanied minors... 82 Section 3.2: Accommodation and other material reception provisions... 85 Section 3.3: Access to legal advice... 88 Section 3.4: Healthcare... 90 Section 3.5: Education... 96 Section 3.6: Access to support to employment...100 Section 3.7: Other integration measures...102 Section 3.8: Withdrawal of reception and integration support...103 Section 3.9: Identified challenges and good practices...104 Section 4: UAMs that go missing / abscond from reception / care facilities...106 Section 5: Arrangements in the (Member) States for UAMs when turning 18 years of age...110 Section 6: Return practices, including reintegration of UAMs...113 Annex 1...117

67 Top-line factsheet NATIONAL CONTRIBUTION OF FINLAND Tämän Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) Suomen kansallisen yhteyspisteen laatiman tutkimuksen kohteena ovat alaikäiset yksintulleet kolmansien maiden kansalaiset (tai kansalaisuudettomat), jotka voivat olla turvapaikanhakijoita, kansainvälistä suojelua/oleskeluluvan saaneita, ihmiskaupan uhreja tai luvattomasti maassa oleskelevia. Tutkimuksessa kuvataan alaikäisten tilannetta laaja-alaisesti mm. kartoittamalla vastaanottojärjestelyjä, katoamista, täysi-ikäiseksi tulemisen vaikutuksia sekä paluuta. Viranomaisten tietojen mukaan käytännössä kaikki Suomeen ilman huoltajaa saapuneet alaikäiset hakevat kansainvälistä suojelua - myös ihmiskaupan uhrit. Yksintulleet alaikäiset jättivät 161 turvapaikkahakemusta vuonna 2013 (2012: 166 hakemusta; 2011: 152; 2010: 329, 2009: 557). Hakemusten määrä on laskenut 2008-2009 huippuvuosista mm. perheenyhdistämistä koskevan lainsäädännön ja käytäntöjen muuttumisen seurauksena. Yksin tulevista alle 18-vuotiaista turvapaikanhakijoista noin puolet saapuu Somaliasta, Irakista ja Afganistanista. Useimmiten kyseessä on 15 17-vuotias poika. Kotimaasta lähdön syynä on yleensä lähtömaan pitkittynyt konfliktitilanne ja yleinen turvattomuuden tunne. Hakemukset käsitellään aina kiireellisinä, joskin käsittelyaikaan voivat vaikuttaa erilaiset lisäselvityspyynnöt sekä mahdollinen huoltajien jäljittäminen kotimaassa. Turvapaikkamenettelyssä hakijan ikää selvitetään ensisijaisesti asiakirjojen, rekistereiden ja hakijan kuulemisen avulla. Oikeuslääketieteellisen ikätutkimuksen tekeminen voi olla tarpeen, jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä annettujen tietojen luotettavuutta. Yksintulleet alaikäiset turvapaikanhakijat majoittuvat alaikäisille tarkoitettuihin ryhmäkoteihin tai tukiasuntoihin. Alaikäiselle laaditaan asiakassuunnitelma ja sitä täydentävä ja konkretisoiva hoito- ja kasvatussuunnitelma. Ihmiskaupan uhrit ohjataan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään. Alaikäiselle ilman huoltajaa olevalle turvapaikanhakijalle määrätään viivytyksettä edustaja. Lasten oikeuksien toteutumista ajavat kansalaisjärjestöt ovat esittäneet toistuvasti huolensa edustajien ammattitaidosta sekä soveltuvuudesta lasten kanssa työskentelyyn. Tilannetta on pyritty korjaamaan mm. Maahanmuuttoviraston tarjoamilla koulutuksilla. Tällä hetkellä turvapaikkaprosessissa myönnetään lähes kaikille yksintulleille alaikäisille jatkuva (A) oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä, jos perusteita kansainvälisen suojelun myöntämiseen ei ole. Esim. vuonna 2013 kansainvälistä suojelua (turvapaikka tai toissijainen suojelu) annettiin 74 alaikäiselle yksintulleelle turvapaikanhakijalle ja 24 sai oleskeluluvan muulla perusteella, lähinnä yksilöllisestä inhimillisestä syystä. Tilapäisiä (B) oleskelulupia ei ole myönnetty enää vuosiin ja tässä suhteessa alaikäisten asema on parantunut. Myös alaikäisille ihmiskaupan uhreille on käytännössä myönnetty jatkuvia oleskelulupia. Kansainvälistä suojelua saaville rekisteröidään kotikunta, mikä oikeuttaa kaikkiin julkisiin terveydenhuoltopalveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla. Lainsäädäntö takaa vastaavat oikeudet terveydenhuoltopalveluihin alaikäisille turvapaikanhakijoille ja auttamisjärjestelmässä oleville ihmiskaupan uhreille. Käytännössä mielenterveyspalvelujen saatavuudessa on kuitenkin ollut vaihtelua. Suomessa luvattomasti oleskelevien (paperittomat) terveyspalvelut eivät toteudu tällä hetkellä asianmukaisesti: heillä on oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon, jonka todelliset kustannukset voidaan veloittaa jälkikäteen, ja muilta osin terveydenhuolto on pitkälti vapaaehtoistoiminnan varassa. Kaikilla oppivelvollisuusikäisillä lapsilla on Suomessa oikeus perusopetukseen. Käytännössä osa kunnista on tulkinnut lainsäädäntöä siten, että velvollisuus järjestää perusopetusta koskee vain kunnissa vakinaisesti asuvia, mitä eduskunnan apulaisoikeusasiamies on kannanotossaan kritisoinut. Kunnat voivat myös vapaaehtoisesti järjestää maahanmuuttaja-

68 taustaisille valmistavaa opetusta, jonka tavoitteena on edistää oppilaan suomen/ruotsin kielen taitoa ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten. Oikeus työntekoon edellyttää tietyin poikkeuksin Suomen myöntämää oleskelulupaa. Yli 15-vuotiailla turvapaikanhakijoilla on kuitenkin oikeus työskennellä, kun maahantulosta on kulunut kolme kuukautta, jos hakijan henkilöllisyys on selvä, ja muussa tapauksessa kuuden kuukauden kuluttua. Alaikäisiä yksintulleita turvapaikanhakijoita on kadonnut verrattain pieni määrä (10 vuonna 2013), eri syistä johtuen ja turvapaikkaprosessin eri vaiheissa. Kadonneiden ikä on painottunut vanhempiin lapsiin. Epäily ihmiskaupasta on herännyt muutaman katoamistapauksen yhteydessä. Kun kyseessä on ihmiskauppaepäily, katoamisia pyritään ehkäisemään kiinnittämällä erityistä huomiota turvallisuuteen mm. lapsen sijoituspaikan valinnalla, olinpaikan salaamisella ja lapsen liikkumista valvomalla. Suomessa alaikäiselle ei myönnetä oleskeluoikeutta vain siihen saakka, kun hän täyttää 18-vuotta, eikä täysi-ikäiseksi tulon yhteydessä suoriteta uudelleen harkintaa kansainvälisen suojelun/oleskeluluvan tarpeen osalta. Kun turvapaikanhakija tulee prosessin aikana täysi-ikäiseksi, hän siirtyy aikuisille tarkoitettujen vastaanottopalvelujen piiriin: hänellä ei enää ole nimettyä edustajaa ja hänen asumismuotonsa muuttuu. Oleskeluluvan saaneelle nuorelle tehdään majoitusyksikössä itsenäistymissuunnitelma hyvissä ajoin ennen täysi-ikäistymistä. Täysi-ikäiseksi tulevalla on oikeus jälkihuoltoon 21-vuotiaaksi asti. Virallisesta kotouttamisesta on kyse vain oleskeluluvan saaneiden kohdalla ja heille laaditaan kotoutumissuunnitelma. Lainsäädäntö mahdollistaa alaikäisen maasta poistamisen ja säilöön ottamisen. Käytännössä maasta poistaminen on kuitenkin poikkeuksellista. Alaikäinen voidaan palauttaa kotimaahansa ainoastaan, jos se on lapsen edun mukaista ja asianmukainen vastaanotto on varmistettu. Useat tahot ovat kiinnittäneet huomiota lastensuojelua koskeviin haasteisiin. Vastaanottokeskuksilla on joskus ollut vaikeuksia saada yksintulleita turvapaikanhakijalapsia kuntien lastensuojelutoimien piiriin. Haasteita on esiintynyt myös viranomaisyhteistyössä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ja lastensuojelun välillä.

69 Section 1: Motivations and circumstances of UAMs for entering the EU Q1. Please state what the motivations and circumstances of UAMs for entering your (Member) State are and provide further information (please cite existing evaluation reports / studies / other sources or based on information received from UAMs and/ or competent authorities). Possible motivations and circumstances of UAMs for entering the EU may include: Fleeing persecution or serious harm and seeking protection (asylum) Family reunification (e.g. to join family members already in the (Member) State, to apply for asylum followed by family reunification) Join migrant/ diaspora community Economic and aspirational reasons (including education) Transit to another Member State Victims of trafficking in human beings Facilitated illegal entry / smuggled Arrival at external borders Inadequate medical facilities in the country of origin / insufficient funds by parents for medical treatment Abandonment in a Member State (e.g. because parents have been returned / cannot or do not take care of their child in the (Member) State Runaways / drifters UAMs do not know why they have entered the (Member) State UAMs are not able to explain why they have entered the (Member) State (e.g. due to their early age) UAMs are reluctant to report their motivations and circumstances for entering the (Member) State (e.g. due to trauma) Other (please specify) Yhteiset lapsemme Ry:n Yksintulleet projektin tutkimusjulkaisun (2011) sekä Maahanmuuttoviraston alaikäisasiantuntijoiden mukaan Suomeen yksin tulevista alle 18-vuotiaista turvapaikanhakijoista noin puolet saapuu Somaliasta, Irakista ja Afganistanista. Useimmiten yksintullut alaikäinen turvapaikanhakija on 15 17-vuotias poika. Kotimaasta lähdön syynä on yleensä lähtömaan pitkittynyt konfliktitilanne ja yleinen turvattomuuden tunne. Yleisiä syitä ovat myös fyysinen väkivalta ja uhkailu, pakkorekrytointi aseellisiin joukkoihin, pakkotyö sekä perheeseen kohdistuneet kostotoimet. Yksintulleet alaikäiset hakevat pääsääntöisesti turvapaikkaa heti Suomeen saavuttuaan. Heillä ei ole yleensä esittää henkilöllisyys- tai matkustusasiakirjoja. Laillisten maahantulokeinojen puuttuessa lapset joutuvat turvautumaan salakuljettajiin päästäkseen Eurooppaan. Lasten perheet tai sukulaiset maksavat suuria summia siitä, että salakuljettajat veisivät lapsen turvalliseen maahan. Yksintulleet alaikäiset saapuvat Suomeen erilaisia reittejä: osa on tehnyt matkaa muutaman päivän kun taas toiset ovat tehneet matkaa jopa vuosia työskennellen matkan aikana rahoittaakseen matkaansa eteenpäin. Yksintulleet alaikäiset jättävät turvapaikkahakemuksensa pääsääntöisesti sisämaassa, joissakin harvoissa tapauksissa ulkorajoilla. Pääsääntöisesti he osaavat ja haluavat kertoa kotimaastaan lähtemisen syyn sekä motiivin saapua hakemaan Suomesta turvapaikkaa. Sen sijaan pakomatkan määränpää ei ole kaikille lapsille ollut selvä kotimaasta lähtemisen aikaan eikä edes maahan saavuttaessa. Yksintulleet alaikäiset kertovat harvoin turvapaikkahakemuksen perusteeksi kotoa karkaamisen, sen sijaan myöntävät täysi-ikäisiä turvapaikanhakijoita useammin maahantulon motiivina olevan taloudelliset syyt sekä halun saada Suomessa koulutusta.

70 Q2. Please provide information on any prevention actions / projects / initiatives that your (Member) State undertakes together with Third Countries with the aim to address the root causes of UAMs migration, for example: Integration of UAMs migration in key areas of development cooperation, e.g. poverty reduction, education, health, employment, human rights, democratisation and post-conflict reconstruction; Targeted awareness-raising activities and training in countries of origin and transit (e.g. aimed at law enforcement officers, border guards, potential victims of trafficking and their communities, children, wider public, etc.); Development of child protection systems. If possible, please provide a short description of the impact of these specific actions / projects / initiatives. Suomella ei ole tällä hetkellä kampanjoita lähtömaissa. Section 2: Entry and assessment procedures including border controls for asylum-seeking and non-asylum seeking UAMs Section 2.1: Documentation required by unaccompanied minors for legal entry to the (Member) State (non-asylum seeking UAMs, but also asylum-seeking UAMs in some instances) Q3. What documents are required by third-country national UAMs at the border to fulfil the entry requirements to the (Member) State? Entry documents required by unaccompanied minors Visa permitting entry and stay Passport Travel documents Please provide more information about the types of documents required and the conditions that apply, with a particular focus on developments since 2009. Viisumivelvollisen maan kansalaisella saapuessaan Schengen-valtioiden alueelle tulee olla passi tai muu matkustusasiakirja, jonka on oltava voimassa vähintään kolme kuukautta suunnitellun Schengen-alueelta poistumisen jälkeen. Matkustusasiakirjan on oltava myönnetty viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ulkoasiainministeriö päättää maakohtaisesti mitkä asiakirjat ovat hyväksyttäviä. Euroopan komissio ylläpitää luetteloa Schengen-jäsenvaltioiden hyväksymistä matkustusasiakirjoista, jotka oikeuttavat ulkorajojen ylittämiseen ja joihin voidaan myöntää viisumi. Jos ovat hyväksyttyjen luettelossa. Please state if the process is different for those cases when the minor s age is doubtful (for instance, when the child has no documents) and the age assessment procedure has not been undertaken yet to determine the age of the minor. Viisumia ei myönnetä ilman henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa. Other (please state)

71 Section 2.2: Circumstances where an unaccompanied minor may be refused at the border (non-asylum seeking UAMs) Q4. Can a non-asylum seeking unaccompanied minor be refused entry at the border if they do not fulfil the entry requirements set out above? Categories of unaccompanied minors that may be refused entry at the border Non-asylum seeking unaccompanied minor arriving at a land / sea border or airport Asylum seeking unaccompanied minor arriving at a land / sea border or airport Please provide more information about the circumstances under which unaccompanied minors may be refused entry at the border: a) in national legislation / policy and b) in practice, with a particular focus on developments since 2009. Ulkomaalaislain 148 :ssä säännellään käännyttämisperusteista, joita voidaan soveltaa sekä rajalta käännyttämistilanteessa että maasta poistamistilanteessa. Käytännössä niitä voidaan soveltaa Rajavartiolaitoksessa sekä maahantuloettä maastalähtötarkastuksen yhteydessä (ja sisämaan ulko-maalaisvalvonnassa). Käännyttämisen perusteista on säädetty ulkomaalais-lain 148 :ssä. Sen 1 momentin mukaan ulkomaalainen voidaan käännyttää, jos pykälässä todetut käännyttämisperusteet ovat olemassa. Rajatarkastuksissa sovelletaan maahantulevan ulkomaalaisen kohdalla ensisijaisesti Schengenin rajasäännöstöä ja pääsyn epäämisen kohdalla SBC:n 13 artiklaa. Vrt UlkL 142. Kaikki turvapaikkahakemukset vastaanotetaan ja tutkitaan. Jos maahan yksin tulleella alaikäisellä turvapaikanhakijalla ei ole ulkomaalaislaissa tarkoitettuja perusteita oleskeluluvan myöntämiseksi, hänet voidaan käännyttää kotimaahansa ainoastaan, jos lapsen asianmukainen vastaanotto hänen kotimaassaan on varmistettu. Näin toimimalla turvataan lapsen hyvinvoinnin kannalta välttämättömän suojelun ja huolenpidon jatkuvuus. Please state if the process is different for those cases when the minor s age is doubtful (for instance, when the child has no documents) and the age assessment procedure has not been undertaken yet to determine the age of the minor. Maasta poistamista ei panna täytäntöön, jos on perusteltua syytä olettaa henkilön olevan kykenemätön huolehtimaan itsestään alaikäisyytensä vuoksi. Vastaanoton asianmukaisuutta arvioitaessa vastaanottavana tahona lapsen kotimaassa voivat olla lapsen vanhemmat tai muu tosiasiallinen huoltaja kuten lapsen sukulaiset tai omaiset. Lapsen paluun edellytykset selvitetään turvapaikkamenettelyssä. Vastaanottavan maan olosuhteet on aina alaikäisen hakijan kohdalla arvioitava erityisen huolellisesti ja lisäksi lapsen edun toteutumista on arvioitava vielä ennen maasta poistamisen täytäntöönpanoa. Asylum seeking unaccompanied minor arriving at an internal authority (e.g. police, child protection service, etc.) Other (please state) Käännyttämispäätöksen täytäntöönpanoa valmistellessaan täytäntöön panevan viranomaisen tulee olla yhteydessä lapsen edustajaan sekä lapsen majoituksesta vastuussa olevan ryhmäkodin henkilökuntaan. Täytäntöönpanon yhteydessä tulee huomioida lapsen etu, lapsen ikä sekä mahdollisen tukihenkilön, kuten esimerkiksi lapsen omahoitajan tai -ohjaajan tai muun sosiaalityöntekijän mukanaolomahdollisuus. Kts. edellinen kohta.

72 Section 2.3: Apprehensions of unaccompanied minors by national authorities (non-asylum seeking UAMs) Q5. Please describe the national rules and procedures that apply where a non-asylum seeking unaccompanied minor is apprehended / identified at the border and within the territory of the (Member) State. Please note that reception and care arrangements are covered in Section 3. Yksintulleet alaikäiset kolmannen maan kansalaiset saapuvat Suomeen lähes poikkeuksetta salakuljettajien saattamana tai toisinaan sukulaistensa seurassa. Yleisimmin alaikäinen hakeutuu itse poliisiasemalle jättämään turvapaikkahakemuksen ja laillistaakseen siten oleskelunsa Suomessa. Aiemmin Suomessa tavattiin sisämaassa ilman huoltajaa olevia alaikäisiä EU-kansalaisia (Bulgarian tai Romanian romaneja), jotka olivat saapuneet kerjäämään. Toimintaohjeet joita viranomaisilla on, liittyvät pääsääntöisesti näihin lapsiin, mutta soveltuvat myös kolmansien maiden kansalaisiin. Viime vuosina Suomessa on myös tavattu joitain pohjoisafrikkalaisia täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevia nuoria, jotka oleskelevat maassa luvattomasti, ja viranomaisten tietoon tultuaan hakevat turvapaikkaa laillistaakseen oleskelunsa. Rajavartijoiden on kiinnitettävä erityistä huomiota alaikäisiin siitä riippumatta, matkustavatko nämä aikuisen seurassa vai yksin. Ulkorajan ylittävät alaikäiset on maahantulon ja maastalähdön yhteydessä tarkastettava samoin kuin aikuiset. Kun kyseessä on aikuisen seurassa matkustava alaikäinen, rajavartijan on tarkastettava, onko aikuinen alaikäisen huoltaja, erityisesti silloin kun alaikäinen on vain yhden aikuisen seurassa ja kun on vakavaa syytä epäillä, että alaikäinen on viety luvattomasti lailliselta huoltajaltaan (laillisilta huoltajiltaan). Viimeksi mainitussa tapauksessa rajavartijan on suoritettava lisätutkimuksia selvittääkseen, ovatko annetut tiedot epäjohdonmukaisia tai ristiriitaisia. Kun kyseessä on yksin matkustava alaikäinen, rajavartijoiden on matkustusasiakirjat ja muut asiaankuuluvat asiakirjat perusteellisesti tarkastamalla varmistettava, ettei alaikäinen poistu alueelta vastoin huoltajansa (huoltajiensa) tahtoa. Rajavartijat pyrkivät tarkastamaan alaikäisen henkilöllisyyden ja ovat tämän jälkeen yhteydessä sosiaaliviranomaisiin. Mikäli poliisi tapaa yksintulleen alaikäisen virkatehtävissään, pyritään ensin selvittämään alaikäisen henkilöllisyyttä sekä maassa oleskelun edellytyksiä. Poliisilla on yksittäisen tehtävän suorittamiseksi oikeus saada jokaiselta tiedot tämän nimestä, syntymäajasta ja kansalaisuudesta. Ulkomaalaisen henkilöllisyys voidaan tarkistaa missä tahansa tilanteessa poliisin toimivaltuuksiin kuuluvan tehtävän suorittamiseksi. Mikäli alaikäisen puhuttamisen jälkeen on selvää, ettei tämän huoltajaa ole saapuvilla, ottaa poliisi yhteyden sosiaalihuollon päivystysnumeroon jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. Edelleen sosiaalipalvelut varautuvat lastensuojelulain mukaiseen tarpeelliseen toimintaan lasten auttamiseksi. Jos esimerkiksi pieni lapsi joutuu yöpymään ulkona kylmässä säässä, saattaa syntyä tilanne, jossa lastensuojeluviranomaisten on ryhdyttävä toimenpiteisiin lapsen saattamiseksi suojaan. Lastensuojelutarpeet liittyvät lapsen perusoikeuksiin, kuten majoitukseen, riittävään ravintoon ja vaatetukseen. Lapsi voidaan sijoittaa avohuollon tukitoimenpiteenä lyhytaikaisesti lastenkotiin. Mikäli tämä ei onnistu, ja lapsen olosuhteet välittömästi vaarantavat hänen terveytensä ja kehityksensä, lapsi on sijoitettava tahdonvastaisesti kiireellisen sijoituksen päätöksellä. Kiireellinen sijoitus on lähtökohtaisesti aina väliaikainen toimenpide. Toimittaessa kyseisissä tilanteissa, tulee ottaa huomioon mahdollisuus lapsiin kohdistuneesta väkivallasta tai lapsien kaappaamisesta. Oikeiden henkilötietojen saamisessa (esim. ei dokumentteja mukana, syntymäajan selvittäminen mahdotonta, epäily, että aikuinen ei ole vanhempi/huoltaja, jne.) sosiaaliviranomaiset tekevät yhteistyötä poliisin kanssa. Mikäli sosiaaliviranomaiset ovat tavanneet lapsen ennen poliisia, ottavat he yhteyttä poliisin hätäkeskuksen kautta poliisipartion paikalle saamiseksi. Kyseisissä tapauksissa poliisi selvittää henkilön henkilöllisyyden sekä maassa olon edellytykset.

73 Section 2.4: Training of Border Guards and / or Police Authorities Q6a. Does the (Member) State provide specific training to Border Guards and / or Police Authorities to recognise the situation of unaccompanied minors who try to enter the territory illegally / are apprehended within the territory, or who may be the victims of trafficking in human beings / smuggling? Y/N Yes Q6b. If yes, please provide further information below, stating also if this has involved cooperation with EU agencies. Kyllä. Huom. käytännössä kaikki Suomeen ilman huoltajaa saapuneet alaikäiset, jotka tulevat viranomaisten tietoon, hakevat kansainvälistä suojelua viimeistään viranomaisten tavatessa heidät. Siten vastaukset kysymykseen 7 pätevät myös tässä kohdassa. Eri viranomaisille järjestetään koulutusta ihmiskaupan tunnistamiseksi: Rajavartiolaitos käyttää rajamiesten koulutuksessa Frontexin kehittämää koulutusohjelmaa (Anti-Trafficking training for border guards). Em. ohjelma sisältää kolme osioita: 1. yleistietoa ihmiskaupasta 2. ihmiskaupan uhrien tunnistaminen ja 3. ihmiskaupan uhrien puhuttaminen (kuulustelu). Lapsiuhrien tunnistamisen osalta koulutusohjelmassa on huomioitu lapsiuhrien tunnistaminen erilaisten tapauskohtaisten indikaattorien avulla. Frontexin koulutusohjelma on implementoitu Raja- ja merivartiokoulun opetussuunnitelmiin ja vuoden 2013 jälkeen rajamiesten perusja jatkokoulutukseen (ns. virkakurssit) on sisältynyt em. koulutusohjelman mukaista ihmiskauppakoulutusta. Koulutuksen kesto vaihtelee kursseittain (vaihteluväli on 4-12 h). Ihmiskauppakoulutusta on järjestetty em. koulutusohjelman mukaisesti myös työpaikkakoulutuksena rajanylityspaikoilla. Tällä hetkellä Suomessa on vain yksi Frontexin kouluttama ns. kansallinen kouluttaja. Vuonna 2014 raja- ja merivartiokoulu kouluttaa kaksi kansallista kouluttajaa lisää, jotta koulu pystyy jatkossa panostamaan enemmän työpaikkakoulutuksen järjestämiseen. Poliisin perustutkintokoulutuksen opetussuunnitelmaan kuuluu ulkomaalaisvalvonta, johon liittyvänä asiakokonaisuutena käsitellään laittoman maahantulon ja ihmiskaupan peruskäsitteet. Peruskoulutuksessa tämä tarkoittaa 3 tuntia lähiopetusta ihmiskaupan tunnistamisesta ja poliisin alkutoimista ihmiskauppatapauksissa. Lisäkoulutusta poliisit saavat alipäällystökoulutuksessa, jossa ihmiskauppa sisältyy Operatiivisen johtamisen perusteet -kokonaisuuteen. Päällystökoulutuksessa ihmiskauppa sisältyy teemana useaan eri opintojaksoon, joissa vierailevan luennoitsijana toimii Vähemmistövaltuutetun toimistossa työskentelevä kansallinen ihmiskaupparaportoija. Ihmiskauppaa ja laitonta maahantuloa koskevia kysymyksiä käsitellään aktiivisesti Poliisihallituksen ylläpitämän laittoman maahantulon (LAMA) -verkoston seminaareissa ja ajankohtaisissa tiedotteissa ja tilastoissa. Tietojen vaihto verkostossa on jatkuvaa ja tehokasta, samoin yhteistyö Rajavartiolaitoksen kanssa laittoman maahantulon ja ihmiskaupan tapauksissa on tiivistä. Vähemmistövaltuutetun toimistossa työskentelevä ihmiskaupparaportoija kouluttaa ja luennoi ihmiskaupasta, ihmiskauppaan liittyvästä lainsäädännöstä ja ihmiskauppaan liittyvistä ilmiöistä. Maahanmuuttovirasto on 14.10.2010 antanut ohjeen (Dnro: 91/0032/2010) menettelystä tapauksissa, joissa kansainvälistä suojelua Suomesta hakenut henkilö on mahdollinen ihmiskaupan uhri. Ohjeessa käsitellään erityisesti menettelyä tapauksissa, joissa Suomi ei olisi neuvoston vastuunmäärittämisasetuksen 343/2003 mukaan vastuussa mahdollisen ihmiskaupan uhrin tekemän turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Lisäksi Maahanmuuttovirastossa työskentelee ihmiskauppa-asiantuntija, joka myös kouluttaa viraston henkilökuntaa ihmiskaupan tunnistamiseksi.

74 Section 2.5: The organisation of the national asylum procedures for asylum-seeking unaccompanied minors Q7. Please set out the national rules and procedures that apply where an unaccompanied minor apprehended / identified at the border and within the territory of the (Member) State lodges an application for asylum (e.g. which authority(ies) the minor is referred to, at what point an application is made, etc.). Turvapaikkaprosessia Suomessa sääntelee ulkomaalaislaki. Turvapaikkahakemus on pantava vireille henkilökohtaisesti (UlkL 8 ). Turvapaikkahakemus jätetään poliisille tai rajatarkastusviranomaiselle. Turvapaikkahakemus on jätettävä maahan saavuttaessa tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Hakemus voidaan tehdä myöhemminkin, jos olosuhteet kotimaassa tai pysyvässä asuinmaassa ovat ulkomaalaisen Suomessa oleskelun aikana muuttuneet tai ulkomaalainen on vasta myöhemmin voinut esittää selvitystä hakemuksensa tueksi tai siihen on muu perusteltu syy. Turvapaikkahakemusta vastaanotettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin, koska heille määrätään edustaja vasta hakemuksen jättämisen jälkeen. Nuoren henkilön hakiessa turvapaikkaa poliisin tai Rajavartiolaitoksen tulee kiinnittää erityistä huomiota hakijan iän selvittämiseen ja merkitsemiseen osana henkilöllisyyden selvittämistä. Hakijan majoituksen järjestämiseksi otetaan yhteyttä Espoon ryhmäkotiin, joka koordinoi alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden lasten vastaanottoa Suomessa. Vastaanottokeskus tekee hakemuksen edustajan määräämiseksi. Jos alaikäinen turvapaikanhakija otetaan säilöön, tulee ennen säilöön ottamista kuulla sosiaaliviranomaisen edustajaa (UlkL 122 ). Jos lapselle on määrätty edustaja, on hänelle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi. Turvapaikkatutkinta on Suomessa kaksivaiheinen. Hakemuksen vastaanottanut poliisi tai Rajavartiolaitos suorittaa alkuvaiheen turvapaikkakuulustelun henkilöllisyyden, maahantulon ja matkareitin selvittämiseksi. Tämän jälkeen Maahanmuuttovirasto selvittää turvapaikkahakemuksen perusteet ja tekee asiassa päätöksen. Q8. Please describe the specific rules and procedures that apply in respect of the (asylum) applicant s status as an (unaccompanied) minor. Please indicate, for example: Whether and when a legal guardian is appointed; Whether and when an asylum interview(s) is conducted. Edustajan määrääminen Vastaanottolain 39 :n 1 momentin mukaan kansainvälistä suojelua hakevalle, tilapäistä suojelua saavalle ja sellaiselle ihmiskaupan uhriksi joutuneelle lapselle, jolla ei ole oleskelulupaa, määrätään viivytyksettä edustaja, jos lapsi on Suomessa ilman huoltajaa. 1 Edustajahakemuksen laittaa vireille se ryhmäkoti, jonka asukkaaksi yksintullut turvapaikkaa hakeva lapsi on rekisteröity. Edustajahakemus laitetaan vireille heti, kun alaikäinen saapuu ryhmäkotiin. Edustaja määrätään siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä kyseinen ryhmäkoti sijaitsee. Ennen hakemuksen tekemistä lapselle annetaan tilaisuus ilmaista omat toivomuksensa ja mielipiteensä edustajasta. Edustaja käyttää huoltajalle kuuluvaa puhevaltaa lapsen henkilöä ja varallisuutta koskevissa asioissa. Lisäksi edustaja hoitaa lapsen varallisuutta, siten kuin oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 1 ja 2 :ssä, hallintolain (434/2003) 14 :ssä, hallintolainkäyttö- 1 Kotoutumisen edistämisestä annetun lain 56 :n 1 momentin mukaan oleskeluluvan pakolaiskiintiössä saaneelle lapselle ja sellaiselle ihmiskaupan uhriksi joutuneelle lapselle, jolla on oleskelulupa, määrätään edustaja viivytyksettä, jos hän on Suomessa ilman huoltajaa tai muuta laillista edustajaa. Myös muulle oleskeluluvan saaneelle lapselle, joka on Suomessa ilman huoltajaa tai muuta laillista edustajaa, voidaan määrätä edustaja.

75 lain 17 :ssä ja 18 :n 3 momentissa sekä holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999) säädetään. Nuorella on edustajan kanssa rinnakkainen puhevalta kun hän täyttää 15 vuotta. Tällöin nuori voi esimerkiksi allekirjoittaa vastaanotto- tai käyttörahahakemuksensa. Edustajan tehtäviin ei kuulu lapsen päivittäinen hoito, kasvatus tai muu huolenpito. Edustajalla ei ole oikeutta, vastaanottolain mukaan, määrätä lapsen asumisesta. Asumisesta ja päivittäisestä hoidosta ja kasvatuksesta vastaa se vastaanottokeskus, jossa lapsi on kirjoilla. Edustajaksi määrätään tehtävään sopiva, täysivaltainen henkilö, joka antaa siihen suostumuksensa ja joka kykenee hoitamaan tehtävänsä moitteettomasti. Edustajaksi määräämisen edellytyksenä on, että henkilö on toimittanut käräjäoikeuden nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 :n 2 momentissa tarkoitetun otteen rikosrekisteristä. Maahanmuuttovirasto maksaa ilman oleskelulupaa olevien lasten edustajien palkkion ja kulukorvauksen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) maksavat oleskeluluvan saaneiden alaikäisten edustajien palkkion ja kulut. Edustajan tehtävät lakkaavat, kun edustettava tulee täysi-ikäiseksi, muuttaa pysyvästi pois Suomesta tai hänelle määrätään Suomessa huoltaja tai muu laillinen edustaja. Jos lapsen huoltaja muuttaa Suomeen, edustaja on vapautettava tehtävästään, jollei se ole lapsen edun vastaista. Edustaja voidaan vapauttaa tehtävästään, jos hän sitä pyytää tai on sairauden tai muun syyn vuoksi estynyt tai kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä taikka jos siihen on muu erityinen syy. Edustaja vapautetaan tehtävästään mm. silloin, kun turvapaikkaprosessin aikana nuori merkitään ulkomaalaisrekisteriin täysi-ikäiseksi. Turvapaikkakuulustelu ja -puhuttelu Alaikäistä turvapaikanhakijaa kuultaessa sovelletaan ulkomaalaislain 6 :ää ja hallintolain 14 :ää. Ennen kaksitoista vuotta täyttänyttä lasta koskevan päätöksen tekemistä on lasta kuultava, jollei kuuleminen ole ilmeisen tarpeetonta. Lapsen mielipiteet tulee ottaa huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Myös nuorempaa lasta voidaan kuulla, jos hän on niin kehittynyt, että hänen näkemyksiinsä voidaan kiinnittää huomiota. (UlkL 6 ) Käytännössä Maahanmuuttovirasto kuulee kaikkia yksintulleita alaikäisiä. Mikäli alaikäisen kuuleminen ei ole mahdollista, kuullaan alaikäisen edustajaa ja mahdollisesti myös Suomessa oleskelevia sukulaisia, mikäli sellaisia on. Edustaja osallistuu sekä lapsen turvapaikkakuulusteluun poliisin tai Rajavartiolaitoksen luona että turvapaikkapuhutteluun Maahanmuuttovirastossa. Ennen kuulustelua ja puhuttelua edustaja voi tavata lapsen ja keskustella hänen kanssaan näihin liittyvistä käytännön asioista. Poliisi tai Rajavartiolaitos selvittää hakijan henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulotavan turvapaikkakuulustelussa (UlkL 97 1 mom.). Mikäli hakijan ilmoittama ikä on kyseenalainen, tekee poliisi tai Rajavartiolaitos pyynnön hakijan iän selvittämiseksi. Poliisin tai Rajavartiolaitoksen selvitettyä hakijan henkilöllisyyden, hakemus siirretään Maahanmuuttovirastoon käsiteltäväksi. Maahanmuuttoviraston Dublin-tulosalue määrittää, mikä jäsenvaltio on vastuussa yksintulleen alaikäisen turvapaikanhakijan hakemuksen käsittelystä. Vastuu voi perustua siihen, että hakijan perheenjäsen, sisarus tai sukulainen oleskelee jossain valtiossa tai siihen, että hakija on hakenut turvapaikkaa ja oleskelee tietyssä valtiossa. Jos toinen valtio on vastuussa hakemuksen käsittelystä, Maahanmuuttovirasto voi tehdä päätöksen tutkimatta jättämisestä ja käännyttää hakijan vastuussa olevaan valtioon. Jos Suomi on vastuussa hakemuksen käsittelystä, hakemus tutkitaan Suomessa/Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelussa selvitetään hakijan perusteet kansainvälisen suojelun tarpeelle. Turvapaikkahakemuksen tutkinnan yhteydessä selvitetään myös, voiko hakija saada oleskeluluvan yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella taikka sen perusteella, että hän on ihmiskaupan uhri. Jos hakija vetoaa muihin kuin edellä mainittuihin perusteisiin, hänen on jätettävä erillinen, maksullinen hakemus. Kaikki hakemukset käsitellään kuitenkin yhtä aikaa. Puhuttelussa alaikäistä kuullaan myös hänen mielipiteestään vanhempiensa tai tosiasiallisen huoltajansa jäljittämistä koskien. Alaikäistä turvapaikanhakijaa puhuteltaessa otetaan huomioon Maahanmuuttoviraston asiassa antama haastatteluohjeistus (marraskuu 2001).

76 Q9. Please describe the procedure for assessing the age of an asylum-seeking UAM who claims to be a minor. Please indicate, for example: Whether and when the stated age (date of birth) and unaccompanied situation is registered; Whether, when, why and how a formal age assessment is undertaken; Whether and how the conclusions from an age assessment are registered (e.g. is the registered claimed age (date of birth) replaced by the assessed age or is this age added to the file, etc.). Iällä on merkitystä monien laissa säädettyjen oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta. Myös turvapaikkamenettelyssä ja hakijoiden vastaanotossa alaikäisille ilman huoltajaa oleville hakijoille on turvattu erityisjärjestelyjä. Ikä voi olla epäselvä useasta eri syystä. Kaikki hakijat eivät kykene esittämään riittävää ja luotettavaa asiakirjanäyttöä. Hakijat voivat olla lähtöisin maista, joissa esimerkiksi sodan tai puutteellisen väestörekisterijärjestelmän vuoksi ei ole saatavissa henkilötietoja koskevia asiakirjoja. Voi myös olla, että lapset eivät aina tiedä omaa ikäänsä. Iän selvittämisen katsotaan olevan osa henkilöllisyyden selvittämistä. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa lapsille taataan oikeus henkilöllisyyteen ja korostetaan henkilöllisyyden mahdollisimman nopeaa selvittämistä. Turvapaikkamenettelyssä hakijan ikä selvitetään ensisijaisesti asiakirjojen ja rekistereiden sekä hakijan kuulemisen avulla. Jos luotettavaa näyttöä hakijan iästä ei ole saatavissa, lähtökohtana pidetään hakijan ilmoittamaa ikää. Jos kuitenkin on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä annettujen tietojen luotettavuutta, oikeuslääketieteellisen ikätutkimuksen tekeminen voi olla tarpeen. Oikeuslääketieteellisestä ikätutkimuksesta säädetään Ulkomaalaislain 6 a :ssä. Oikeuslääketieteellisestä iän selvittämisestä ei ole lain esitöiden mukaan tarkoitus tehdä automaattista käytäntöä ilman huoltajaa olevien alaikäisten turvapaikkaprosessissa (HE 240/2009 vp). Ikätutkimuksia käytetään tyypillisimmin nimenomaan tapauksissa, joissa alaikäisenä esiintyvää hakijaa epäillään täysi-ikäiseksi. Vaikka lain esityöt on kirjoitettu selkeästi tämän olettaman pohjalta, ei ole estettä suorittaa iänselvittämistutkimusta myös toisenlaisissa tapauksissa. Pyynnön oikeuslääketieteellisen ikätutkimuksen teettämisestä voi tehdä poliisi, Rajavartiolaitos tai Maahanmuuttovirasto. Tarkoituksenmukaisinta on, että tarvittava ikätutkimus tehdään heti käsittelyn alkuvaiheessa osana poliisin tai Rajavartiolaitoksen turvapaikkatutkintaa. Toisinaan kuitenkin esiintyy tilanteita, joissa ikätutkimuksen tarpeellisuus havaitaan vasta hakemuksen käsittelyn siirryttyä Maahanmuuttovirastoon. Lain esitöiden mukaan myöntämällä Maahanmuuttovirastolle toimivalta pyytää ikätutkimusta on pyritty lisäämään tutkimuksen pyytämisen joustavuutta ja välttämään menettelyä hidastavia lisäselvityspyyntöjä viranomaiselta toiselle. Tämä huomioon ottaen on tarkoituksenmukaisinta, että tilanteissa, joissa iänselvittämistutkimuksen tarpeellisuus havaitaan vasta Maahanmuuttovirastossa, Maahanmuuttovirasto pyytää iänselvittämistutkimusta eikä palauta asiaa poliisille tai Rajavartiolaitokselle tutkimuksen pyytämistä varten. Iän lääketieteellinen selvittäminen edellyttää, että hakija antaa tutkimukseen kirjallisen suostumuksensa. Lisäksi edellytetään huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallista suostumusta. Suostumuksen tulee perustua vapaaseen tahtoon ja lisäksi tutkimuksen tekeminen edellyttää, että hakija ja hänen edustajansa ymmärtävät suostumuksensa merkityksen. Heille kerrotaan ennen suostumuksen pyytämistä mm. tutkimusmenetelmistä, mahdollisista terveysvaikutuksista, tutkimuksen seurauksista ja tutkimuksesta kieltäytymisen seurauksista. Tutkimuksesta kieltäytymisestä seuraa, että hakijaa kohdellaan täysi-ikäisenä, jollei kieltäytymiselle ole hyväksyttävää syytä. Hallituksen esityksen (HE 240/2009 vp) mukaan hyväksyttävänä syynä tutkimuksesta kieltäytymiselle voitaisiin pitää esimerkiksi henkilön fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen liittyviä seikkoja tai hänen aiempia traumatisoivia kokemuksiaan, joiden vuoksi hän voi perustellusti tuntea pelkoa tutkimusta kohtaan. Käytännössä kieltäytymisen hyväksyttävyyttä tulee harkita tapauskohtaisesti. Kieltäytyminen ei yksinään ole peruste sille, että hakemus hylätään. Jos viranomainen ei pyydä iän selvittämistä oikeuslääketieteellisen tutkimuksen avulla, asianomainen voi teettää tutkimuksen omalla kustannuksellaan. Omasta aloitteesta ja omalla kustannuksella tehtävän tutkimuksen on täytettävä samat luotettavuusvaatimukset kuin poliisin, Rajavartiolaitoksen tai

77 Maahanmuuttoviraston pyytämän ja valtion varoista kustannettavan tutkimuksen. Viranomaisen tulee antaa ohjeet omasta aloitteesta ja omalla kustannuksella tehtävää tutkimusta varten (HE 240/2009 vp). Ulkomaalaislain 6 b :n mukaan ikätutkimuksen suorittaa Helsingin yliopiston Hjelt-instituutin oikeuslääketieteen osasto. Tutkimusta varten tarvittavat lääketieteelliset toimenpiteet voi suorittaa Hjelt-instituutin pyynnöstä myös keskussairaala, kunnallinen terveyskeskus tai yksityisen terveydenhuollon toimintayksikkö. Tutkimusten perusteella laadittavan kahden asiantuntijan yhteisen lausunnon tekee kuitenkin aina Hjelt-instituutti. Ulkomaalaislaissa ei ole säädetty itse tutkimusmenetelmästä. Tämä sen vuoksi, että tutkimusmenetelmien kehittyessä kysymykseen voivat tulla myös muut kuin röntgenkuvauksen ja kliinisen tutkimuksen avulla tehtävät ikätutkimukset. Tällä hetkellä tutkimusmenetelminä käytetään yleisimmin röntgenkuvausten ja kliinisen tutkimuksen avulla tehtäviä hampaisto- ja ranneikätutkimuksia. Tutkimus ei anna täsmällistä tietoa hakijan iästä. Viranomainen ottaa tämän huomioon päätöstä tehdessään ja ratkaisee asian epäselvissä tapauksissa hakijan eduksi. Oikeuslääketieteellinen iänselvittämistutkimuksen tulos otetaan päätöksenteon pohjaksi, jos se on kiistaton. Tutkimustulosta pidetään kiistattomana, jos Hjelt-instituutin lausunnon mukaan tutkittava on esimerkiksi todennäköisesti vähintään 19-vuotias, vähintään 18-vuotias tai täyttänyt 18 vuotta. Jos turvapaikanhakijan syntymäaikaa muutetaan oikeuslääketieteellisen ikätutkimuksen perusteella, ikätutkimuksen tuloksen vastaanottanut viranomainen merkitsee uuden syntymäajan välittömästi UMAjärjestelmään ja hakija katsotaan kyseisen ikäiseksi kyseisestä päivästä lähtien. Hakijalle luodaan uusi henkilöllisyys, josta tulee samalla käytössä oleva henkilöllisyys. UMA-järjestelmässä aiemmat tiedot edellisellä syntymäajalla muodostavat asiakkaalle muun henkilöllisyyden. Samoin hakija katsotaan täysi-ikäiseksi, kun hän ei ole esittänyt hyväksyttävää perustetta ikätutkimuksesta kieltäytymiselle. Mikäli syntymäajan muuttamisella on vaikutusta hakijan alaikäisyyteen/täysi-ikäisyyteen, hakijaa kuullaan syntymäajan muutoksesta ennen turvapaikkahakemuksen ratkaisua. Ikätutkimuksesta tai tutkimuksesta kieltäytymisen perusteiden arvioinnista ei ole erillistä valitusoikeutta. Nämä seikat arvioidaan samalla, jos turvapaikkapäätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen. Tieto turvapaikanhakijan iästä voi perustua myös toisesta vastuunmäärittämisasetusta soveltavasta valtiosta saatuihin tietoihin. Mikäli hakija on rekisteröity muilla tiedoilla toisessa vastuunmäärittämisasetusta soveltavassa valtiossa ennen Suomeen saapumistaan eikä hakija ole pystynyt esittämään luotettavaa asiakirjaselvitystä tai muuta selvitystä Suomessa esittämiensä henkilötietojen tueksi, merkitään hakijan käytössä olevaksi henkilöllisyydeksi (nimi, syntymäaika, syntymäpaikka ja kansalaisuus) toisesta jäsenvaltiosta saatu tieto, jonka nojalla häntä pidetään em. henkilönä. Joissain tapauksissa tämä tarkoittaa, että alaikäisenä esiintynyttä henkilöä pidetään täysi-ikäisenä tai vastaavasti täysi-ikäistä alaikäisenä. Pääsääntönä on, että hakijan käytössä olevaksi henkilöllisyydeksi kirjataan ne tiedot, jotka hänestä on saatu siitä valtiosta, joka on vastuunmäärittämisasetuksen nojalla vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Tieto hakijan henkilöllisyydestä voi poikkeuksellisesti olla peräisin myös muusta jäsenvaltiosta. Jos vastuussa oleva jäsenvaltio ei ole vastannut Suomen sille lähettämään tiedusteluun tai takaisinottopyyntöön, hakijan henkilöllisyys perustetaan hänen muissa EU-jäsenvaltiossa ilmoittamiinsa henkilötietoihin. Jos hakija on rekisteröity vastuuvaltion lisäksi muissa jäsenvaltioissa eikä vastuuvaltiolta saada vastausta, Suomessa käytetään hakijasta niitä henkilötietoja, jotka hän on ilmoittanut siinä jäsenvaltiossa, jossa hänet on rekisteröity ensin. Esimerkiksi voi olla tilanne, jossa hakija on esiintynyt Suomessa henkilöllisyydellä A, Ruotsissa henkilöllisyydellä B, Ranskassa henkilöllisyydellä C ja vastuuvaltio Saksa ei ole vastannut sille tehtyyn pyyntöön. Hakija on ollut Ruotsissa ennen Ranskaa. Tällöin hakijan henkilötiedoiksi merkitään Suomessa hakijan Ruotsissa ilmoittamat henkilötiedot. Tilanteissa, joissa hakija on esiintynyt eri henkilötiedoilla useissa jäsenvaltioissa, on kuitenkin otettava huomioon myös se, mihin henkilötiedot perustuvat. Jos henkilötiedot perustuvat kaikissa jäsenvaltioissa hakijan omaan ilmoitukseen, valitaan käytössä oleva henkilöllisyys edellä esitetyllä tavalla. Jos jostakin jäsenvaltiosta saadaan tieto, että hakijan kyseisessä

78 jäsenvaltiossa esittämät henkilötiedot perustuvat johonkin luotettavaan selvitykseen kuten aitoon henkilöllisyystodistukseen tai ikätutkimukseen, merkitään hakijan henkilötiedoiksi nämä luotettavaan selvitykseen perustuvat tiedot. Jos turvapaikanhakijan syntymäaikaa muutetaan toisesta jäsenvaltiosta saadun tiedon perusteella siten, että sillä on vaikutusta hakijan alaikäisyyteen/täysiikäisyyteen, hakijaa kuullaan jo ennen henkilötietojen muuttamista. Q10. Please provide the average (or where this is not available median) duration of an asylum procedure for a UAM. Alaikäistä lasta koskevat asiat on käsiteltävä kiireellisesti. Turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika Maahanmuuttovirastossa on 174 vuorokautta. Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden käsittelyaikaa ei seurata erikseen. Alaikäisten turvapaikkahakemukset kuitenkin käsitellään aina kiireellisinä, jolloin ne saavat puhuttelujonoissa sekä ratkaistavien hakemusten jonossa etusijan täysi-ikäisten jättämiin hakemuksiin nähden. Käsittelyaikaan vaikuttaa kuitenkin useita seikkoja, jotka saattavat pitkittää käsittelyä (mm. huoltajien jäljittäminen, selvityspyynnöt). Section 2.6: Guardianship and age assessment for non-asylum seeking UAMs Q11. Please describe the arrangements for guardianship of non-asylum seeking UAMs. Please specify, for example: who organises guardianship for UAMs, who can become a guardian to a UAM, what the role of a guardian to a UAM is, which UAMs are entitled to a guardian, until what age and whether this depends on the status of the UAM, e.g. does the UAM get another guardian when s/he is granted international protection, etc. Lastensuojelulain 21 :n mukaan kaksitoista vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus käyttää huoltajan tai muun laillisen edustajan ohella erikseen puhevaltaa itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. Lastensuojelun edunvalvonnassa on kyse uudesta lapsen oikeuksiin liittyvästä toimintamuodosta. Se vahvistaa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti lapsen oikeutta osallistua häntä koskevaan päätöksentekoon ja saada tietoa häntä koskevista lastensuojelun toimenpiteistä ja päätöksistä. Lastensuojelulain 22 :n mukaan lapselle tulee lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa, jos: 1) on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa; ja 2) edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi. Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999) tarkoitettuna holhousviranomaisena toimiva maistraatti, sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai huoltaja itse. Holhoustoimesta annetun lain mukaan edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva henkilö, joka antaa tähän suostumuksensa. Sopivuutta arvioitaessa on muun ohella otettava huomioon edunvalvojaksi esitetyn taito ja kokemus sekä tehtävän laatu ja laajuus. Edunvalvojalle annettu määräys on voimassa toistaiseksi tai kunnes tehtävä on suoritettu tai kunnes alaikäinen täyttää 18 vuotta, mikäli edunvalvonta on perustunut alaikäisyyteen. Edunvalvojan kelpoisuudesta ei ole täysi-ikäisyyttä lukuun ottamatta annettu lailla määräyksiä. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valvottava lapsen edun toteutumista ja avustettava virkansa puolesta lasta tai nuorta puhevallan käytössä sekä tarvittaessa ohjattava lapsi tai nuori oikeusavun piiriin taikka huolehdittava siitä, että lapselle haetaan 22 :ssä tarkoitetuissa tilanteissa edunvalvojaa (lastensuojelulaki 24 ). Ilmoitusvelvollisuus: Lastensuojelulain 25 :n mukaan viranomaisilla (poliisi, palo- ja pelastustoi-

79 mi, nuorisotoimi, opetustoimi, vastaanottokeskukset jne.) palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin edellä tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. Kansainvälistä suojelua hakevalle, tilapäistä suojelua saavalle ja sellaiselle ihmiskaupan uhriksi joutuneelle lapselle, jolla ei ole oleskelulupaa, määrätään viivytyksettä edustaja, jos lapsi on Suomessa ilman huoltajaa. Edustajan osalta katso vastaus kysymykseen 8. Q12. Please describe the procedure for assessing the age of a non-asylum seeking UAM who claims to be a minor. Please specify different situations (e.g. UAMs who apply for asylum, at the border, illegally staying UAMs, etc.). Please indicate, for example: Whether and when the stated age (date of birth) and unaccompanied situation is registered; Whether, when, why and how a formal age assessment is undertaken; Whether and how the conclusions from an age assessment are registered (e.g. is the registered claimed age (date of birth) replaced by the assessed age or is this age added to the file, etc.). Ulkomaalaislain 6a :n mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus, jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen iästään antamiensa tietojen luotettavuutta. Tämän perusteella lääketieteellistä tutkimusta iän selvittämiseksi ei tehdä niille yksintulleille alaikäisille, jotka eivät hae turvapaikkaa tai oleskelulupaa Suomesta. Tällaisissa tapauksissa lapsen ikää pyritään selvittämään poliisin tai Rajavartiolaitoksen suorittamin haastatteluin. Section 2.7: Residence permits granted to unaccompanied minors (both asylum- and non-asylum seeking UAMs) Q13a. Please provide details on the possible residence options available to unaccompanied minors not applying for asylum and to those whose claims for asylum have been rejected. Ulkomaalaislailla ei ole säädetty erityistä oleskelulupaa myönnettäväksi alaikäiselle, joka ei ole jättänyt turvapaikka- tai oleskelulupahakemusta Suomessa. Mikäli alaikäinen ei ole jättänyt oleskelulupahakemusta, hänelle ei voida myöntää ensimmäistä oleskelulupaa. Maastapoistamisen estymisen vuoksi myönnettävää tilapäistä oleskelulupaa (Ulkomaalaislain 51 ) tulee myös erikseen hakea. Mikäli alaikäinen ei ole jättänyt turvapaikka- tai oleskelulupahakemusta, sen jättämiseen kannustaa pääsääntöisesti hänen edustajansa, mikäli se on lapsen edun mukaista.

80 Q13b. Please provide details of the residence permit granted to unaccompanied minors whose claims for asylum are successful (e.g. refugee status, residence permit issued on other grounds than international protection, etc.). Lähtökohta on, että ulkomaalaislain nojalla tapahtuvassa päätöksenteossa, joka koskee kahdeksaatoista vuotta nuorempaa lasta, on erityistä huomiota kiinnitettävä lapsen etuun sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä liittyviin seikkoihin. (UlkL 6 ) Ulkomaalaislakia koskevan hallituksen esityksen perusteluissa (HE 28/2003 vp) sekä hallintovaliokunnan mietinnössä (4/2004 vp) on käsitelty lapsen edun ja kuulemisvelvoitteen huomioon ottamista. Lapsen etu tulee harkita kokonaisuudessaan ottaen huomioon lapsen yksilölliset tarpeet, toivomukset ja mielipiteet. On huomattava, että lapsen etu on aina yksilöllinen ja sidottu lapsen kulloiseenkin elämäntilanteeseen. Lisäksi on selvitettävä, poikkeaako lapsen etu mahdollisesti huoltajan edusta. Yksintulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille, joilla on yksilöllisiä turvapaikkaperusteita, myönnetään a) turvapaikka tai b) toissijaista suojelua. Ulkomaalaiselle, joka saa turvapaikan tai toissijaista suojelua, myönnetään jatkuva (A) oleskelulupa neljäksi vuodeksi. Kansallisena suojelustatuksena on myös mahdollista myöntää humanitaarista suojelua, joka oikeuttaa jatkuvaan (A) oleskelulupaan vuodeksi. Suomalaisessa turvapaikkaprosessissa tutkitaan kansainvälisen suojelun (turvapaikka, toissijainen suojelu tai humanitaarinen suojelu) myöntämisen edellytysten ohella edellytykset muunlaisen oleskeluluvan myöntämiselle. Muista oleskelulupaperusteista tutkitaan automaattisesti perusteet yksilöllisestä inhimillisestä syystä myönnettävälle oleskeluluvalle, ihmiskaupan uhrille myönnettävälle oleskeluluvalle sekä maasta poistumisen estymisen vuoksi myönnettävälle oleskeluluvalle. Muilla perusteilla (työ, opiskelu tai perheside) myönnettäviä oleskelulupia tulee erikseen hakea ja niistä tulee maksaa käsittelymaksu. Pääsääntöisesti, mikäli yksin tulleella alaikäisellä turvapaikanhakijalla ei ole perusteita kansainvälisen suojelun myöntämiselle, hänelle myönnetään jatkuva (A) oleskelulupa ulkomaalaislain 52 :n perusteella (yksilöllinen inhimillinen syy): Suomi katsoo, ettei yksinäistä alaikäistä voida palauttaa kotimaahan, mikäli hänen vastaanotto-olosuhteistaan ei ole voitu varmistua.

81 Q13c. Please provide details of the (temporary) residence permit granted to unaccompanied minors who do not fulfil the entry requirements of the (Member) State but are not refused entry at the border / or who are apprehended in the territory of the (Member) State (e.g. tolerated stay, etc.). Categories of unaccompanied minors Non-asylum seeking unaccompanied minor arriving at a land / sea border or airport Non-asylum seeking unaccompanied minor apprehended in the territory of the (Member) State Asylum seeking unaccompanied minor arriving at a land / sea border or airport Please describe the residence permits granted to unaccompanied minors N/A. Tällaisia tapauksia ei ole, kaikki jättävät turvapaikkahakemuksen. N/A. Tällaisia tapauksia ei ole, kaikki jättävät turvapaikkahakemuksen. Turvapaikkahakemuksen käsittelee Maahanmuuttovirasto, joka tutkii ensin kansainvälisen suojelun perusteet. Mikäli alaikäiselle ei myönnetä kansainvälistä suojelua, tutkitaan perusteet oleskeluluvan myöntämiselle yksilöllisestä inhimillisestä syystä. Alaikäinen saa suurella todennäköisyydellä oleskeluluvan yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella, sillä alaikäistä ei palauteta tuntemattomiin olosuhteisiin ja vastaanotto-olosuhteista voidaan varmistua riittävällä tavalla vain harvoin. Please state if the process is different for those cases when the minor s age is doubtful (for instance, when the child has no documents) and the age assessment procedure has not been undertaken yet to determine the age of the minor. N/A N/A Oikeuslääketieteellinen ikätutkimus tehdään ennen turvapaikkapäätöstä koska se vaikuttaa päätöksen laatuun. Mikäli hakija todetaan ikätutkimuksessa alle 18-vuotiaaksi, myönnetään hänelle todennäköisesti vähintään oleskelulupa yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella. Mikäli hakija todetaan ikätutkimuksessa täysi-ikäiseksi eikä hänellä ole perusteita oleskeluluvan myöntämiselle, on hän lähtökohtaisesti maasta poistettava henkilö. Mikäli maastapoistaminen ei onnistu teknisesti tai hakijasta itsestään johtuvasta syystä, myönnetään hänelle tilapäinen oleskelulupa maastapoistamisen estymisen vuoksi (UlkL 51 ). Asylum seeking unaccompanied minor apprehended or identified in the territory of the (Member) State Asylum seeking unaccompanied minor arriving at an internal authority (e.g. police, child protection service, etc.) Turvapaikkahakemuksen käsittelee Maahanmuuttovirasto, joka tutkii ensin kansainvälisen suojelun perusteet. Mikäli alaikäiselle ei myönnetä kansainvälistä suojelua, tutkitaan perusteet oleskeluluvan myöntämiselle yksilöllisestä inhimillisestä syystä. Alaikäinen saa suurella todennäköisyydellä oleskeluluvan yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella, sillä alaikäistä ei palauteta tuntemattomiin olosuhteisiin ja vastaanotto-olosuhteista voidaan varmistua riittävällä tavalla vain harvoin. Turvapaikkahakemuksen käsittelee Maahanmuuttovirasto, joka tutkii ensin kansainvälisen suojelun perusteet. Mikäli alaikäiselle ei myönnetä kansainvälistä suojelua, tutkitaan perusteet oleskeluluvan myöntämiselle yksilöllisestä inhimillisestä syystä. Alaikäinen saa suurella todennäköisyydellä oleskeluluvan yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella, sillä alaikäistä ei palauteta tuntemattomiin olosuhteisiin ja vastaanotto-olosuhteista voidaan varmistua riittävällä tavalla vain harvoin. Oikeuslääketieteellinen ikätutkimus tehdään ennen turvapaikkapäätöstä koska se vaikuttaa päätöksen laatuun. Mikäli hakija todetaan ikätutkimuksessa alle 18-vuotiaaksi, myönnetään hänelle todennäköisesti vähintään oleskelulupa yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella. Mikäli hakija todetaan ikätutkimuksessa täysi-ikäiseksi eikä hänellä ole perusteita oleskeluluvan myöntämiselle, on hän lähtökohtaisesti maasta poistettava henkilö. Mikäli maastapoistaminen ei onnistu teknisesti tai hakijasta itsestään johtuvasta syystä, myönnetään hänelle tilapäinen oleskelulupa maastapoistamisen estymisen vuoksi (UlkL 51 ). Oikeuslääketieteellinen ikätutkimus tehdään ennen turvapaikkapäätöstä koska se vaikuttaa päätöksen laatuun. Mikäli hakija todetaan ikätutkimuksessa alle 18-vuotiaaksi, myönnetään hänelle todennäköisesti vähintään oleskelulupa yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella. Mikäli hakija todetaan ikätutkimuksessa täysi-ikäiseksi eikä hänellä ole perusteita oleskeluluvan myöntämiselle, on hän lähtökohtaisesti maasta poistettava henkilö. Mikäli maastapoistaminen ei onnistu teknisesti tai hakijasta itsestään johtuvasta syystä, myönnetään hänelle tilapäinen oleskelulupa maastapoistamisen estymisen vuoksi (UlkL 51 ). Other (please state) N/A N/A

82 Section 3: Reception arrangements, including integration measures for UAMs Section 3.1: Reception and care arrangements for unaccompanied minors Q14. Please provide an overview of the national legal framework of your (Member) State with regard to the reception and care arrangements available to UAMs from first arrival until a durable solution is found. Please distinguish between the provisions in place for: UAMs who are seeking asylum or have been granted international protection; UAMs who are not seeking asylum, including those who entered irregularly and/ or are in a trafficked situation; UAMs who are not yet confirmed as minors. Turvapaikkaprosessin aikana ilman huoltajaa maahan saapuvat alaikäiset turvapaikanhakijat asuvat alaikäisille tarkoitetuissa ryhmäkodeissa tai tukiasunnoissa. Oleskeluluvan saamisen jälkeen alaikäinen siirtyy yleensä perheryhmäkotiin. Ryhmäkoteja ja tukiasuntoja hallinnoi Maahanmuuttovirasto sisäministeriön ohjauksessa ja perheryhmäkoteja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa. Suurin osa oleskeluluvan saaneista asuu perheryhmäkodissa aikuistumiseen asti. Osa lapsista asuu yksityismajoituksessa sukulais- tai tuttavaperheen luona myös turvapaikkamenettelyn aikana. Joissain tilanteissa perhe- tai ryhmäkodissa asuvan tai yksityismajoituksessa asuvan lapsen tilanteeseen on puututtava lastensuojelun keinoin. Kunta järjestää tarvittaessa lastensuojeluun liittyvät toimenpiteet myös turvapaikanhakijalapsille. Ilman huoltajaa maahan saapuneiden asioita säätelee laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta (vastaanottolaki 746/2011), laki kotoutumisen edistämisestä (kotoutumislaki 1386/2010) ja lastensuojelulaki (417/2007). Vastaanottolaki koskee ryhmäkodissa asuvia lapsia ja kotoutumislakia sovelletaan perheryhmäkotien lapsiin. Ryhmä- ja perheryhmäkotien tärkein tehtävä on lasten iänmukainen huolenpito: hoito, kasvatus ja tuki. Näihin ja tukiasumisyksikköihin pyritään järjestämään mahdollisimman kodinomainen ympäristö ja elämä, eikä toiminnassa ennakoida turvapaikkapäätöksiä. Toiminnan tavoite on, että kun lapsi tai nuori lähtee pois ryhmä- tai perheryhmäkodista, hän saa tarvittavat sosiaaliset sekä elämänhallintaan liittyvät tiedot ja taidot. Näin nuori kykenee itsenäiseen elämään, tulevaisuuden suunnitteluun ja on motivoitunut hankkimaan koulutusta ja ammatin. Lapsella tulee olla myös mahdollisuus omaan kieleen, kulttuurin ja uskonnon säilyttämiseen ja ylläpitämiseen. Alaikäisten ilman huoltajaa tulevien turvapaikanhakijoiden vastaanotto on osa koko turvapaikanhakijoiden vastaanottoa. Vastaanoton sisältö ja sen järjestäminen on osittain rinnastettavissa lastensuojelulaitosten toimintaan. Lastensuojelulaki (417/2007) määrittelee lapsiryhmän koon ja henkilökunnan määrän. Myös sisällöltään vastaanottotoiminta muistuttaa lastensuojelulaitosten toimintaa. Sisältöä määrittää myös kansainvälisten järjestöjen suositukset (Save the Children ja UNHCR). Suosituksissa korostetaan lasten oman kulttuurin, uskonnon ja kielen ylläpitoa sekä monikulttuurisen identiteetin kehittämistä. Ryhmäkodin henkilöstön pätevyysvaatimuksista on voimassa kaikki se, mitä sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa (272/2005) säädetään. Lastensuojelutapauksessa valtio ostaa kunnalta paikkoja lastensuojelulaitoksista. Ihmiskauppatapauksissa erityistä majoitusta voidaan hankkia turvallisuusnäkökohdat huomioiden, pääsääntöisesti alaikäiset ihmiskaupan uhrit asuvat ryhmäkodeissa mikäli lapsi on jättänyt turvapaikkahakemuksen. Muussa tapauksessa lapsi on majoitettuna lastensuojelulaitokseen. Ryhmäkoteja säätelee lastensuojelulaki. Lastensuojelulain 59 :n perusteella asuinyksikössä saadaan

83 hoitaa yhdessä enintään seitsemää lasta tai nuorta. Samaan rakennukseen voi olla sijoitettuna enintään 24 lasta tai nuorta. Asuinyksikössä tulee olla vähintään seitsemän hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Tukiasuntolaan puolestaan voidaan sijoittaa 16 vuotta täyttänyt ilman huoltajaa oleva alaikäinen, jos se on hänen kehityksensä ja hyvinvointinsa kannalta perusteltua. Samaan rakennukseen saa olla sijoitettuna enintään 40 lasta, ja kutakin kymmentä lasta kohden tulee olla vähintään kolme hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Kiireellisissä tapauksissa voidaan väliaikaisesti poiketa säädetyistä määristä, jos se on välttämätöntä lapsen vastaanottopalveluiden järjestämiseksi. Ne jotka eivät ole hakeneet Suomesta turvapaikkaa, ohjataan lastensuojelun prosessiin, jota ohjaavat aluehallintovirastot sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Yksintullut alaikäinen majoitetaan joko lastensuojelulaitokseen tai perhehoitoon. Majoitusta sääntelevät lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki sekä perhehoitajalaki. Lastensuojelulaitosten henkilöstön pätevyydestä säädetään lastensuojelulailla. Perhehoidon pätevyysedellytyksistä puolestaan perhehoitajalaissa. Yksintulleille alaikäisille, jotka eivät hae Suomesta turvapaikkaa tarjottavista palveluista vastaa se kunta jonka alueella lapsi asuu. Lapselle määrättävästä edunvalvojasta säädetään lastensuojelulaissa sekä holhoustoimilaissa. Mahdollisesta jälkihuollosta lapsen tultua täysi-ikäiseksi säädetään lastensuojelulaissa. Q15. Which national authorities and organisations (including Non-Governmental Organisations where relevant) are responsible for the reception and care of UAMs from first arrival until a durable solution is found, indicating also the arrangements for funding (e.g. reception centres, healthcare, schooling, etc.)? Please distinguish between national authorities and organisations deciding and administering the reception and care of: UAMs who are seeking asylum or have been granted international protection; UAMs who are not seeking asylum, including those who entered irregularly and/ or are in a trafficked situation. Maahanmuuttovirasto vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanotosta sisäministeriön myöntämän arviomäärärahan turvin. Maahanmuuttovirasto vastaa myös ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä, jonka koordinoinnista vastaa Joutsenon vastaanottokeskus. Laittomasti maahan saapuneiden alaikäisten huollosta vastaavat lastensuojeluviranomaiset (sis. kunnan sosiaalihuolto). ELY-keskukset ja kunnat vastaavat oleskeluluvan saaneiden lasten perheryhmäkodeista. Oleskeluluvan saanut saa kuntapaikan ja lapsi siirtyy ryhmäkodista perheryhmäkotiin. ELY-keskukset toimivat työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa. Terveydenhuolto: yksintulleilla alaikäisillä on samat oikeudet kuin kunnan asukkailla turvapaikkaprosessissa. Vastaanottokeskukset vastaavat kustannuksista turvapaikkaprosessin aikana, oleskeluluvan myöntämisen jälkeen kustannuksista vastaavat kunnat. Koulu: esi- ja perusopetukseen on oikeus kaikilla yksintulleilla alaikäisillä. Kunnat vastaavat kustannuksista valtion tukemina. Q16a. What is considered a durable solution for the child in your (Member) State (could also be derived from practices in place, guidelines used by reception / care facilities, etc.)? Suomessa ei ole lakisääteistä kestävän ratkaisun mallia, mutta lakisääteisistä toimintamalleista on erotettavissa toimia joiden voidaan katsoa olevan merkittäviä lapsen yhteiskuntaan integroitumisen kannalta.

84 Lastensuojelulaissa ja kotoutumislaissa säädetään 18-vuotta täyttäneelle annettavasta jälkihuollosta, jonka tarkoituksena on tukea nuoren itsenäistymistä maksimissaan 21 ikävuoteen saakka. Kotoutumislain 27 pykälässä säädetään ilman huoltajaa olevan lapsen tai nuoren jälkihuollosta. Perheryhmäkodissa asuneella alaikäisellä nuorella ei ole lastensuojelulain mukaista oikeutta jälkihuoltoon, paitsi jos hän on ollut lastensuojelulain mukaisesti huostaan otettuna tai yhtäjaksoisesti puoli vuotta avohuollon toimenpiteissä. Jälkihuollon toimenpiteitä voivan olla esimerkiksi psykososiaalinen tuki, ohjaus työelämään siirtymisen suhteen sekä tuki arjen hallinnassa ja omien asioiden hoitamisessa. Vuonna 2012 Maahanmuuttovirastossa tehtiin selvitys yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden katoamisista vastaanottokeskuksista. Selvitys perustui Hollantilaisen ECORYS-järjestön EU-komissiolle tekemään tutkimushankkeeseen kadonneista lapsista 27 eri EU-maassa. Selvitystä käytettiin myöhemmin ulkomaalaislain säilöönottamisen perusteita koskevien säännösten muutosta valmisteltaessa Ulkomaalaisen säilöönottoa koskevien säännösten tarkistaminen -hankkeessa. Perustuen vastauksiin ja yleiseen tietoon lasten hyvinvoinnista sekä teorioista liittyen lapsiin ja heidän kehitykseensä (nimenomaan yksin tulleet), ennaltaehkäisevä, turvallisuutta, kiintymystä ja luottamusta rakentava ja tuottava toiminta ja ilmapiiri lienee vaikuttavin tapa tukea lapsen normaalia kehitystä ja samalla ehkäistä mahdollisia katoamisia. Katoamiset ovat kovin yksilöllisiä kaikin puolin, joten on vaikeaa yleistää ja muodostaa luokkia ja säännönmukaisuuksia. Hyvät aikuissuhteet sekä vertaistuki lienevät keskeisiä elementtejä lapsen tukemisessa ja katoamisten ehkäisyssä. Yksintulleiden alaikäisten vastaanotossa aiemmin käytössä ollut ns. kansanopistomalli oli aikanaan menestyksekäs keino sopeuttaa nuoria yhteiskuntaan. Vuosina 2008-2009 Suomeen saapui ennätysmäärä yksintulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Vastaanottokapasiteetin ollessa alimitoitettu perustettiin alaikäisten vastaanottoon Nutukka pilottiprojekti, jossa nuoria turvapaikanhakijoita sijoitettiin kansanopistoihin lukuvuoden pituiselle jaksolle internaattiopetuksen. Tässä mallissa korostui nuorten opiskelu ja opiskelupolun suunnittelu. Kansanopistoissa olevalle ryhmälle järjestettiin sosiaaliohjaajan palvelut sekä tukea ja ilta ja viikonloppuohjausta erillisenä lisäresurssina. Tavoitteena oli, että opiskelujakson aikana oleskeluluvan saaneille löytyi kuntapaikka eikä vastaanottokeskukseen enää tarvitse palata. Nuori, jonka valmiudet eivät osoittautuneet psyykkisistä tai fyysistä syistä riittäviksi johdonmukaiseen opiskeluun saattoi palata ryhmäkotiin. Mallia kokeillaan hankkeena, Pilottihanke ryhmäkodeissa asuvien turvapaikkaprosessissa olevien sekä oleskeluluvan saaneiden ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten koulutus kansanopistossa (1.12.2008 30.6.2009) Kansanopistomallissa nuori saattoi jatkaa kansanopistossa esim. vielä peruskouluun valmentavia opintoja, peruskouluopintoja, ammattiopintoihin valmentavaa opiskelua tai joissakin tapauksissa ammattiin valmentavaa opiskelua. Oleskeluluvan saanut nuori voi saada toimeentulonsa kotoutumistukena, toimeentulotukena tai opintotukena. Opintomaksuihin ja internaattiasumisen kuluihin nuori voi hakea toimeentulotukea normin mukaisesti. Kansanopistomalli lakkautettiin sen jälkeen kun yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä laski nykyiselle tasolle ja oli tarpeen laskea vastaanoton kuluja. Kansanopistoissa on kuitenkin edelleen paikkoja oleskeluluvan saaneille yksintulleille alaikäisille. Esim. Järvenpää. Q16b. How quickly do the competent authorities take decisions on durable solutions for UAMs based on the best interests of the child? Please specify the starting point for the time taken by (Member) States to identify durable solutions (e.g. date of apprehension / application, etc.). Yksintulleet alaikäiset majoitetaan ryhmäkoteihin ja heillä on oikeus esi- ja perusopetukseen niin nopeasti kuin mahdollista (riippuu kunnassa olevista koulupaikoista). Oleskeluluvan saaneiden alaikäisten kuntaan sijoittaminen on osa kaikkien oleskeluluvan saaneiden kuntaan sijoittamista. Alaikäisten sijoittaminen tapahtuu yhteistyössä vastaanottokeskuksen henkilökunnan, Ely-keskuksen sekä kunnan sosiaalitoimen kanssa.

85 Section 3.2: Accommodation and other material reception provisions Q17. Please describe in the tables below the reception and care arrangements granted to UAMs in your (Member) State (in accordance with Directive 2003/9/EC 2 ) from first arrival until a durable solution is found. Where relevant, please distinguish between UAMs who are seeking asylum or have been granted international protection and UAMs who are not seeking asylum, including those who entered irregularly and/ or are in a trafficked situation. Accommodation type and access to other care and material reception provisions UAMs seeking asylum or have been granted international protection Accommodation with adults No. N/A Accommodation with a foster family Accommodation / reception facilities specifically for minors Accommodation / reception facilities with special provisions for minors Specialised accommodation facilities available for UAM victims of trafficking Specialised accommodation facilities available to UAMS to meet specific identified needs Other types of accommodation (please state, e.g. in adult accommodation facilities if over 16 years of age) Food (please indicate how this is arranged in practice, e.g. meal vouchers to buy or prepare own meals, prepared meals, etc.) Clothing (please indicate how this is arranged in practice, e.g. provision of a budget to buy clothes, provision of second-hand clothes, etc.) Yes. Yksityismajoitus on mahdollinen. Edellyttää yksityismajoitusselvitystä (sukulaisia, tuttavia). Seurataan toteutumista. Vastaanottolaissa säännökset. Yes. Ryhmäkodit ja tukiasuntola(t). Yes. Ryhmäkoti saattaa olla vastaanottokeskuksen yhteydessä mutta sillä on aina oltava erillinen osastonsa. No. Lapset majoitetaan ryhmäkodeissa tai perheryhmäkodeissa. Tarvittaessa lastensuojeluyksiköissä jos lastensuojeluun liittyvää tarvetta. No. Käytetään hyväksi olemassa olevia esim. vammaispalveluja sekä erikseen olevia hoitokoteja tarpeen mukaan. Voidaan käyttää lastensuojeluyksiköiden palveluja sekä kansanopistomajoitusta. Yes. Ryhmäkodeissa on täysihoito. Tukiasuntoloissa nuoria kannustetaan tekemään ruokansa itse tai yhdessä. Vastaanottolaki 15 : vastaanottopalveluihin kuuluvat majoitus, vastaanotto- ja käyttöraha, sosiaalipalvelut, terveydenhuoltopalvelut, tulkki- ja käännöspalvelut sekä työ- ja opintotoiminta. Vastaanottopalveluina voidaan järjestää myös ateriat (vaikuttaa vastaanottorahan suuruuteen). Vaatteet jokainen hakija hankkii itse vastaanottorahan turvin. Vastaanottokeskuksiin myös lahjoitetaan käytettyjä vaatteita. Yes. Jos nuori saa vastaanottorahaa asuessaan tukiasuntolassa, hän hankkii vaatteensa itse. Muussa tapauksessa alaikäiset saavat lahjoitusvaatteita ja/ tai vastaanottokeskuksen hankkimia vaatteita. Please state if the process is different for those cases when the minor s age is doubtful (for instance, when the child has no documents) and the age assessment procedure has not been undertaken yet to determine the age of the minor. N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A 2 Please note that Ireland does not participate in this Directive.

86 Allowance / pocket money (please provide details on what possibilities there are to earn pocket money in reception facilities, what amount and how this is paid, etc.) Other types of material reception provisions (please state) Yes. Käyttörahan määrä ryhmäkodeissa asuville määritellään vuosittain. Tällä hetkellä se on 25 euroa alle 16-vuotiaalle, ja 45 euroa yli 16-vuotiaalle. Käyttöraha voi olla myös pienempi lapsen kehitystaso huomioiden. Yksin asuville vastaanottoraha noin 290 euroa. Harkinnanvarainen vastaanottoraha mikäli tarvitsee esim. silmälasit tai muita apuvälineitä. Kaikissa ryhmäkodeissa tuetaan esimerkiksi lasten harrastustoimintaa. Lisäksi annetaan bussilippu tai tukirahaa bussilippua varten, riippuen ryhmäkodin ja koulun sijainnista. N/A N/A

87 Q18. Please explain if UAMs have the freedom to make their own choices with regard to the provisions available to them (e.g. do UAMs have the possibility to prepare their own meals, buy their own clothes, etc.) with the ultimate goal of preparing them for the transition to adulthood (please see also section 5). Ruoan tekemiseen ja vaatteiden hankkimiseen kannustetaan, sillä tukiasunnoissa on tarkoitus harjoitella itsenäiseen elämään. Ryhmäkodeissa tehdään myös jonkin verran yhdessä ruokaa. Q19.Which organisations (governmental and non-governmental) are responsible for the provision of accommodation / other material reception conditions of UAMs (if different from above)? Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanoton koordinoinnista vastaa Maahanmuuttovirasto. Maahanmuuttoviraston hallinnoimien vastaanottokeskusten yhteyteen on perustettu alaikäisille ryhmäkoteja. Ryhmäkoteja ylläpitävät valtio (1); kunnat (3) sekä Suomen Punainen risti (1). Ryhmäkotien toimintaa ohjaa yhtenäinen ohjeistus ja lainsäädäntö, jolloin majoittaminen on yhteismitallista. Yksintulleen alaikäisen saatua turvapaikkaprosessissa oleskeluluvan hänet siirretään perheryhmäkotiin, joita on tällä hetkellä kaikkiaan 11. Kunnat omistavat näistä 7 ja yksityiset toimijat tai yhdistykset kaikkiaan 4 perheryhmäkotia. Yksintulleet alaikäiset jotka eivät hae Suomesta turvapaikkaa tai oleskelulupaa, majoitetaan kuntien sosiaaliviranomaisen päätöksellä lastensuojeluyksiköihin, joiden toimintaa ohjaa ja valvoo alueella toimivaltainen aluehallintovirasto. Aluehallintovirastojen toimintaa puolestaan ohjaa sosiaali- ja terveysministeriö. Q20. Please provide more information on the staff (e.g. care/ social workers, etc.) responsible for the reception and care of UAMs, for example: What are the main tasks of the staff; Is there a specific training for the staff (if yes, please describe); In general, what is the staff to UAMs ration (the number of UAM per staff member). Ryhmäkotien ja tukiasuntoloiden toimintaa säätelee vastaanottolaki. Ryhmäkotien asukasmäärää ja henkilöstön määrää koskevat samat säädökset kuin lastensuojelulaissa (korkeintaan 7 lasta/yksikkö, yhdessä ryhmäkodissa voi olla korkeintaan kolme yksikköä). Kutakin kymmentä lasta kohden tukiasuntolassa on oltava vähintään kolme hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Suositus tukiasumisyksikköjä koskien on, että jokaista 20 alaikäistä kohti on oltava 6 ohjaajaa. 21-40 asukasta kohti 9-12 ohjaajaa. Ryhmäkotien ja tukiasuntoloiden henkilöstön pätevyysvaatimuksista on voimassa samat säädökset kuin lastensuojelulaissa.

88 Q21. What is the overall assessment of the standard of accommodation / material reception conditions provided to UAMs in your (Member) State (as cited in existing evaluation reports / studies / other sources or based on publicly available information received from competent authorities)? Please provide references to these sources of information. Do you foresee an evolution of the national legislation and / or the practice in light of the recast Reception Conditions Directive (2013/33/EU) 3? Alaikäisten vastaanoton jakautuminen kahdelle eri hallinnonalalle aiheuttaa haasteita alaikäisyksiköiden valtakunnalliseen koordinointiin ja vaikuttaa oleellisesti myös lasten edun toteutumiseen. Lastensuojelun keskusliitto on ottanut vuonna 2012 kantaa yksintulleiden alaikäisten vastaanottotoimintaan. Liiton mukaan ilman huoltajaa tulleiden lasten vastaanottoon tarvitaan selkeämpää lastensuojelullista näkemystä ja lasten vastaanoton organisoinnin tulisi lähteä lapsen tarpeista. Kannanoton mukaan vastaanoton kokonaisuudessa ilmenevät epäkohdat heijastuvat suoraan edustajajärjestelmään, edustajan työhön ja tätä kautta lasten arkeen. Liitto edellytti että myös jälkihuollon palvelujen tulee olla vähintään samalla tasolla kuin lastensuojelun jälkihuolto, sillä itsenäistymisvaiheen tuki on olennaista nuorten onnistuneen kotoutumisen kannalta. Maahanmuuttovirasto suorittaa vastaanottoolosuhteiden tarkastusta vuosittain päätettäessä toimintasuunnitelmista sekä rahoituksesta. Section 3.3: Access to legal advice Q22: Please describe access by UAMs to legal advice in your (Member) State. Legal advice Legal advice and other forms of legal support UAMs seeking asylum or have been granted international protection UAMs not seeking asylum, including those who entered irregularly and / or child victims of trafficking Kyllä Kyllä N/A Please state if the process is different for those cases when the minor s age is doubtful (for instance, when the child has no documents) and the age assessment procedure has not been undertaken yet to determine the age of the minor. Q23. Which organisations (governmental and non-governmental) are responsible for the provision of legal support to UAMs (if different from above)? Turvapaikanhakijoiden oikeusapu siirtyi oikeusaputoimistoille vuoden 2013 alusta. Yleinen oikeudellinen neuvonta jäi edelleen vastaanottokeskusten järjestettäväksi. Kuten kaikkiin, myös turvapaikanhakijoihin, sovelletaan taloudellista harkintaa oikeusavun saamisen edellytyksenä. Käytännössä kuitenkin oikeusapu on maksutonta useimmille turvapaikanhakijoille, koska heillä ei ole tuloja ja he elävät pääosin vastaanottorahan turvin. 3 Please note that Ireland does not participate in this Directive

89 Q24. What is the overall assessment of the provision of legal support to UAMs in your (Member) State (e.g. cited in existing evaluation reports / studies / other sources or based on publicly available information received from competent authorities)? Please provide references to these sources of information. Yksintulleille alaikäisille määrättävien edustajien osalta on esiintynyt Suomessa paljon kritiikkiä. Oikeudellinen apu on nykyään oikeusaputoimistojen vastuulla, jonka perusteella tarjotun oikeusavun voidaan olettaa olevan yhteismitallista. Sen sijaan edustajien pätevyydestä ei ole erikseen lailla säädetty. Edustajan tehtävälle ei ole erityisiä vaatimuksia. Kotouttamislain ja vastaanottolain mukaan edustajaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva täysivaltainen henkilö, joka antaa siihen suostumuksensa ja joka kykenee hoitamaan tehtävänsä moitteettomasti ja lapsen etua silmällä pitäen. Samoin edellytyksenä on, että henkilö on toimittanut käräjäoikeuden nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 :n 2 momentissa tarkoitetun otteen rikosrekisteristä. Edustajat ovat yksityishenkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan turvapaikanhakijalasten hyväksi ja tuntevat suomalaista yhteiskuntaa ja viranomaiskäytäntöjä. Edustajaksi nimetään käräjäoikeuden päätöksellä. Edustajan tehtävä päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta, tai hänen vanhempansa tai jompikumpi vanhemmistaan saapuu Suomeen. Edustaja voidaan vapauttaa hakemuksesta (kotoutumislain 42, tehtävien lakkaaminen 43 ). Lastensuojelun keskusliitto teetti vuonna 2012 selvityksen ilman huoltajaa Suomeen tulleiden lasten edustajatoiminnasta. Selvityksessä nousivat esiin edustajien koulutuksen puute sekä epävarmuus siitä, että heidän riippumattomuutensa voitaisiin taata. Samoin liitto on ollut huolestunut siitä, ettei kotouttamislaissa ole säädetty tarkasti edustajan toimivallasta. Liiton mukaan selvitystä tehdessä kävi ilmi, että edustajien tehtävänkuvaa tulkitaan hyvin eri tavalla. Laissa puhutaan huoltajan puhevallasta, mutta on epäselvää mitä kaikkea tehtävänkuvaan kuuluu. Lastensuojelun keskusliiton selvitys Ei omainen eikä viranomainen http://www.lskl.fi/files/1354/ei_omainen_eika_viranomainen.pdf Oikeudellisen avun tarjoamisesta ei ole selvityksiä olemassa (muutos on varsin tuore).

90 Section 3.4: Healthcare Q25: Please describe access by UAMs to healthcare in your (Member) State. Healthcare Emergency treatment Please state (Y/N) whether the healthcare types listed are available to UAMs in each of the categories below, and provide a brief description of the healthcare available in each case: UAMs seeking asylum or have been granted international protection Turvapaikanhakija: Kyllä Ns. vastaanottolain 26 :n 4 mukaan kansainvälistä suojelua hakevalle lapselle annetaan terveydenhuoltopalvelut samoin perustein kuin henkilölle, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa. Tämä voi sisältää ensiavun, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja erityistason erikoissairaanhoidon palveluita, sekä myös sellaisia mielenterveyspalveluita, joilla tarkoitetaan mielenterveys-häiriöiden tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta. Kansainvälistä suojelua saava: Kyllä Maistraatti rekisteröi pyynnöstä kotikunnan alaikäiselle, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua. Ryhmäkodin henkilökunta ja alaikäiselle nimetty edustaja ohjaavat alaikäisen oleskelu-luvan saamisen jälkeen viipymättä maistraattiin kotikuntamerkinnän saamiseksi. Kun henkilöllä on Suomessa kotikunta, on hänellä oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla. UAMs not seeking asylum, including those who entered irregularly and / or child victims of trafficking Luvattomasti oleskeleva: Kyllä Terveydenhuoltolain 50 :n 5 mukaan kaikilla on oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon Suomessa kansalaisuudesta riippumatta. Luvattomasti oleskelevalta voidaan kuitenkin periä annetun hoidon todelliset kustannukset, koska hänellä ei ole Suomessa kotikuntaa. Ihmiskaupan uhri, jolla ei kotikuntaa: Kyllä Ns. vastaanottolain 26 :n mukaan ihmiskaupan uhrille, joka on lapsi ja jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, annetaan terveydenhuoltopalvelut samoin perustein kuin henkilölle, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa. Tämä voi sisältää ensiavun, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja erityistason erikoissairaanhoidon palveluita, sekä myös sellaisia mielenterveyspalveluita, joilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta. Kotikunnan omaava: Kyllä Jos ihmiskaupan uhrilla tai muulla Suomessa luvallisesti oleskelevalla alaikäisellä on kotikunta Suomessa, on hän oikeutettu kaikkiin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla. Please state if the process is different for those cases when the minor s age is doubtful (for instance, when the child has no documents) and the age assessment procedure has not been undertaken yet to determine the age of the minor. Henkilöä kohdellaan alaikäisenä niin kauan, kun häntä ei ole tutkimuksella todettu täysi-ikäiseksi. Suomessa ei siis ole erillistä kategoriaa/kohtelua sellaisille henkilöille, joiden alaikäisyyttä epäillään. 4 Ks. laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta (746/2011) 26 (Terveydenhuoltopalvelut): Kansainvälistä suojelua hakevalla ja ihmiskaupan uhrilla, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, on oikeus saada terveydenhuoltopalveluja siten kuin terveydenhuoltolain (1326/2010) 50 :ssä ja erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 3 :n 2 momentissa säädetään sekä oikeus saada terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimia muita terveyspalveluja. Tilapäistä suojelua saavalle sekä kansainvälistä suojelua hakevalle lapselle ja ihmiskaupan uhrille, joka on lapsi ja jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, annetaan terveydenhuoltopalvelut samoin perustein kuin henkilölle, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa. 5 Ks. terveydenhuoltolaki (1326/2010) 50 (Kiireellinen hoito): Kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki, on annettava potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn -alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Kiireellisen hoidon antamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys. Päivystystä toteuttavassa yksikössä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Päivystyspisteistä ja niiden työnjaosta on sovittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa ja erikoissairaanhoidon osalta erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Päivystyspisteistä päätettäessä on otettava huomioon alueen ensihoitopalvelu, päivystyspisteiden väliset etäisyydet sekä väestön palvelutarve.

91 Basic medical care Essential / specialised healthcare if required Turvapaikanhakija: Kyllä Ks. vastaanottolain 26 Kansainvälistä suojelua saava: Kyllä Henkilöllä on oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla. Turvapaikanhakija: Kyllä Ks. vastaanottolain 26 Kansainvälistä suojelua saava: Kyllä Henkilöllä on oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla. Luvattomasti oleskeleva: Ei kaikkialla Sosiaali- ja terveysministeriö on tilannut Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta selvityksen paperittomien terveyspalveluista Suomessa. 6 Keväällä 2014 valmistuneen selvityksen mukaan paperittomien terveyspalvelut eivät toteudu tällä hetkellä asianmukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan ohjeistusta kunnille siitä, millaiset terveyspalvelut kuuluvat sellaisille, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa. Ohjeistuksen pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä. Helsinki on tehnyt osaltaan päätöksen, jonka mukaan alle 18-vuotiaat saavat laajat terveydenhuoltopalvelut Helsingissä kuntalaisen asiakasmaksulla kotikunnasta riippumatta. 7 Muilta osin paperittomien terveydenhuolto on pitkälti vapaaehtoistoiminnan varassa. Yhteiskunnan virallisen palvelurakenteen ulkopuolella terveyspalveluja tarjoavat Paperittomien klinikat. 8 Ihmiskaupan uhri, jolla ei kotikuntaa: Kyllä Ks. vastaanottolain 26 Kotikunnan omaava: Kyllä Henkilöllä on oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla. Luvattomasti oleskeleva: Ei Ihmiskaupan uhri, jolla ei kotikuntaa: Kyllä Ks. vastaanottolain 26 Kotikunnan omaava: Kyllä Henkilöllä on oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla. 6 Ks. Paperittomien terveyspalvelut Suomessa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 11/2014, Ilmo Keskimäki, Eeva Nykänen ja Hannamaria Kuusio: http://www.julkari.fi/handle/10024/114941 7 Ks. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston nettisivut, Paperittomien henkilöiden julkinen terveydenhuolto Helsingissä: http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/hallinto/palvelut/palvelukuvaus?id=3677 8 Pääkaupunkiseudulle on perustettu vuonna 2011 Global Clinic ilmaisklinikka (ks. http://www.globalclinic.fi/fi/), joka toimii Diakonissalaitoksen tukemana vapaaehtoisen henkilökunnan voimin. Klinikka tarjoaa perusterveydenhuoltoa ja vastaanottaa kerran viikossa potilaita muutaman tunnin ajan salaisessa paikassa. Myös Oulussa ja Turussa toimii paperittomien klinikka.

92 Psychological support / counselling Other (please state) Do UAMs have equal access to healthcare as child citizens in the (Member) State? 9 Turvapaikanhakija: Kyllä Ks. vastaanottolain 26 Vastaanottokeskukset pystyvät tarjoamaan erilaista ohjausta ja neuvontaa sitä tarvitseville lapsille, sekä järjestämään eri tavoin toteutettua psykososiaalista tukea ja mielenterveystyötä (esim. ehkäisevä mielenterveystyö). Ns. hoidollista tukityötä on saatavilla myös vastaanottokeskusten ulkopuolisilta palveluntuottajilta, joskin saatavuus ja laatu vaihtelevat. Varsinaisten ns. lääketieteellisten perustein toteutettavien mielenterveyspalveluiden (esim. psykoterapia) saatavuudessa on puutteita. Kansainvälistä suojelua saava: Kyllä Henkilöllä on oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla. Turvapaikanhakija: Kyllä Kansainvälistä suojelua saava: Kyllä Turvapaikanhakijoilla ja alaikäisillä, joille on myönnetty kansainvälistä suojelua ja rekisteröity kotikunta, on vastaavat oikeudet julkiseen terveydenhuoltoon kuin alaikäisillä Suomen kansalaisilla, joilla on kotikunta Suomessa. Turvapaikanhakijoiden terveydenhuoltopalveluiden järjestämistavassa voi kuitenkin olla eroavaisuuksia. Luvattomasti oleskeleva: Ei Ihmiskaupan uhri, jolla ei kotikuntaa: Kyllä Ks. vastaanottolain 26 Kotikunnan omaava: Kyllä Henkilöllä on oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla. Luvattomasti oleskeleva: Ei Tosin Helsingissä alaikäiset ovat oikeutettuja kaikkiin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla. Ihmiskaupan uhri: Kyllä Kotikunnan omaava: Kyllä Ihmiskaupan uhreilla ja kotikunnan omaavilla alaikäisillä on vastaavat oikeudet julkiseen terveydenhuoltoon kuin alaikäisillä Suomen kansalaisilla, joilla on kotikunta Suomessa. Terveydenhuoltopalveluiden järjestämistavassa voi kuitenkin olla eroavaisuuksia niiden ihmiskaupan uhrien osalta, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa. 9 Tällä hetkellä lähes kaikille yksintulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille myönnetään käytännössä jatkuva (A) oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä (UlkL 52 ), ellei perusteita kansainvälisen suojelun myöntämiseen ole. Tilapäisiä (B) oleskelulupia maasta poistamisen estymisen vuoksi (UlkL 51 ) ei ole myönnetty vuosiin, vaikka lainsäädäntö sen mahdollistaa. Myös alaikäisille ihmiskaupan uhreille on myönnetty käytännössä jatkuvia ihmiskaupan uhrin oleskelulupia, vaikka myös tilapäisen oleskeluluvan myöntäminen olisi mahdollista (UlkL 52 a ). Oleskeluluvan lajilla on merkitystä rekisteröitäessä henkilölle kotikuntaa: jatkuvan oleskeluluvan saaneelle rekisteröidään heti kotikuntalain mukaan kotikunta, joka heijastuu henkilön oikeuksiin saada esim. julkisia terveyspalveluja kunnan asukkaana. Jos alaikäiselle myönnettäisiin vain tilapäinen oleskelulupa, kotikunnan saaminen jäisi riippumaan siitä, löytyykö jokin kotikuntalain 4 :n 2 momentissa mainittu asumisen vakinaisuutta tukeva seikka. Ko. lainkohdassa on lueteltu esimerkkeinä seuraavat: 1) hän on suomalaista syntyperää; 2) hänellä on aiemmin ollut Suomessa tässä laissa tarkoitettu kotikunta; 3) hänellä on voimassa oleva työsopimus tai muu siihen rinnastettava selvitys Suomessa tehtävää vähintään kaksi vuotta kestävää työtä tai opiskelua varten; taikka 4) hänellä on ollut tilapäinen asuinpaikka Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden ajan maahanmuuton jälkeen. Kun on kyse turvapaikkaa hakeneesta alaikäikäisestä, kyseeseen tulisi lähinnä neljäs kohta. Se tarkoittaisi, että alaikäinen tilapäisen vähintään vuoden oleskeluluvan saatuaan, voi osoittaa asuneensa Suomessa jo vuoden ajan. Tuo asuminen voi olla esim. vastaanottokeskuksessa asumista heti maahan tulosta lukien laskettuna, mutta se on kyettävä osoittamaan. Jatkuvan oleskeluluvan saanut voi saada kotikunnan heti samoin kuin sellainen tilapäisen oleskeluluvan saanut, joka voi osoittaa jonkin kotikuntalain 4 :n 2 momentin 1-3 kohdissa mainitun seikan. Jos kuitenkin tilapäisen oleskeluluvan saaneen ainoa side Suomeen on em. 4 kohdassa mainittu tilapäinen asuminen, kotikunnan voi saada aikaisintaan vuoden kuluttua maahan tulosta.

93 Are UAMs assessed to ensure their healthcare needs are met (e.g. through a health assessment)? Turvapaikanhakija: Kyllä Kaikille alaikäisille tarjotaan sairaanhoitajan tekemä terveystarkastus heidän saapuessaan vastaanottokeskukseen. Terveystarkastuksessa käsitellään henkistä hyvinvointia, mutta erityistä, vain psyykkiseen terveyteen liittyvää kartoitus- ja seulontamallia ei ole käytössä. Tarttuvat taudit seulotaan kansallisen ohjeistuksen mukaisesti. Yksintulleille alaikäisille tarkoitetuissa asumisyksiköissä työskentelee terveydenhuollon ammattihenkilö (terveydenhoitaja, sairaanhoitaja), jonka tarjoamiin palveluihin on alaikäisen itsekin helppo hakeutua jatkuvaisluonteisesti. Terveydenhuollon ammattihenkilö seuraa alaikäisen terveyden ja hyvinvoinnin tilan kehittymistä, pitää itse vastaanottoa ja tarjoaa hoitoa sekä järjestää alaikäiselle muita tarpeenmukaisia terveydenhuollon palveluita. Lääkäripalvelut tulevat pääsääntöisesti yksityisiltä palvelun tuottajilta, joiden kanssa on sopimus. Luvattomasti oleskeleva: Ei Ihmiskaupan uhri: Kyllä Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä oleville uhreille tarjotaan terveystarkastus. Kotikunnan omaava: Kyllä Tämä ryhmä on lähinnä teoreettinen (esim. ihmiskaupan uhri, jolla on jo kotikunta). Myös muut asumisyksiköiden työntekijät osallistuvat alaikäisen tilan jatkuvaan seuraamiseen ja tuen tarpeisiin vastaamiseen. Esimerkiksi sosiaalityöntekijät kartoittavat alaikäisten yksintulleiden lasten psykososiaalista tilannetta ja mahdollisia traumakokemuksia Yksintulleet -projektin haastattelumateriaalin avulla. 10 Sosiaalityöntekijät selvittävät yleisesti kaikkien lasten tuen tarpeet sekä tekevät lapsille asiakassuunnitelman. Lasten kanssa päivittäin työskentelevät omaohjaajat tekevät asiakassuunnitelmaa täydentävän ja konkretisoivan hoito- ja kasvatussuunnitelman kaikille lapsille. Kansainvälistä suojelua saava: Kyllä Alaikäiselle on jo turvapaikanhakijana tarjottu perusterveystarkastus vastaanottopalveluissa. Kansainvälisen suojelun myöntämisen jälkeen tarjolla on samat palvelut kuin muillakin kuntalaisilla (esim. kouluterveystarkastukset) ja asumisyksikön henkilöstö ohjaa alaikäisen tarvittaessa kunnallisiin terveyspalveluihin. Kiintiöpakolaisille tehdään monissa kunnissa alkuterveystarkastus (vain somaattinen, ei psykiatrista). 10 Yksintulleet -projekti toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella vuosina 2008 2011. Ks. projektin loppujulkaisu:final report: http://www.yhteisetlapsemme.fi/viestimme/kirjat-julkaisut/lapsen-etu-ensin/

94 Do UAM have access to health insurance? If yes, under what conditions? Turvapaikanhakija: Ei Kansainvälistä suojelua saava: Kyllä Kansaneläkelaitos (Kela) ratkaisee ns. soveltamisalalain nojalla hakemuksesta sen, kuuluuko henkilö Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin (ns. vakuuttamispäätös). Samalla ratkaistaan, onko henkilö Suomessa sairausvakuutuslain nojalla sairausvakuutettu. Kansainvälistä suojelua saaneen kohdalla ratkaisu on myönteinen. Luvattomasti oleskeleva: Ei Ihmiskaupan uhri, jolla ei oleskelulupaa: Ei Ihmiskaupan uhri tai muu alaikäinen, jolle myönnetty oleskelulupa: Tapauskohtaisesti Kyllä Kansaneläkelaitos (Kela) ratkaisee ns. soveltamisalalain nojalla hakemuksesta sen, kuuluuko henkilö Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin (ns. vakuuttamispäätös). Samalla ratkaistaan, onko henkilö Suomessa sairausvakuutuslain nojalla sairausvakuutettu. Ratkaisu perustuu kokonaisharkintaan henkilön Suomessa asumisesta ja mahdollisesta työskentelystä. Asumisen vakinaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon oleskelulupalaji, jolloin jatkuva (A) oleskelulupa viittaa asumisen vakinaisuuteen. Alaikäisille ihmiskaupan uhreille on käytännössä myönnetty vain jatkuvia (A) oleskelulupia. How is reception organised for UAMs with psychiatric problems or addictions? Turvapaikanhakija: Vastaanotto järjestetään alaikäisen yksilöllisen tilanteen ja tarpeiden mukaan. Majoitus järjestetään pääsääntöisesti yksintulleille alaikäisille tarkoitetuissa majoitusyksiköissä, joiden henkilöstömitoitus on lastensuojelulain mukainen. Näissä yksiköissä työskentelee terveydenhoitajia, sosiaalityöntekijöitä ja ohjaajia lapsen huolenpitoon ja kasvatukseen liittyvissä tehtävissä. Lapsi saatetaan myös joissain tapauksissa sijoittaa lastensuojelu-laitokseen tai hänet voidaan ottaa sairaalaan yksilöllisestä tilanteesta ja tarpeesta johtuen. Myös muita lapsen vastaanottoon kuuluvia palveluita järjestetään huomioiden lapsen yksilölliset tarpeet. Alaikäiselle turvapaikanhakijalle pyritään järjestämään tarvittavat mielenterveys- ja päihdepalvelut joko oman henkilöstön toimesta tai ostopalveluna vastaanottokeskuksen ulkopuolelta. Vastaanottokeskuksen henkilöstöllä on myös mahdollisuus tarkastaa lapsen asuintilat ja ottaa haltuun vaaralliset aineet ja esineet vastaanottolain 60-63 :ien nojalla. Vastaanottokeskuksilla on lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus: lastensuojeluilmoitus on tehtävä jos vastaanottokeskus havaitsee lapsen toiminnassa ja käyttäytymisessä sellaista, joka edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Käytännössä vastaanottokeskukset ovat olleet yhteydessä lastensuojeluun esim. lapsen rikollisen ja/tai väkivaltaisen käytöksen sekä päihdeongelmien vuoksi. Luvattomasti oleskeleva: Lapsen sijoittamisesta vastaa lastensuojelu. Lastensuojelun toimenpiteitä ohjaa lastensuojelulaki. Lastensuojelulain 50 :ssä säädetään mm. sijaishuoltopaikan valinnasta ja 51 :ssä lapsen terveydentilan tutkimisesta. Lastensuojeluviranomainen valitsee lapsen tilanteeseen, terveydentilaan ja olosuhteisiin parhaiten sopivan sijoituspaikan. Lastensuojelun sijoituspaikoissa on erikoistunutta sosiaali-/terveydenhuollon henkilökuntaa ja alaikäisille järjestetään näissä paikoissa tarvittavat mielenterveys- ja päihdepalvelut. Kun kyseessä on alaikäinen, jolla on riippuvuuksia, voivat harkittavaksi tulla lastensuojelulain mukaiset rajoittamistoimenpiteet, kuten aineiden ja esineiden haltuunotto sekä yhteydenpidon ja liikkumisvapauden rajoittaminen. 11 Jos lapsella on hallussaan päihtymistarkoituksessa käytettävää ainetta tai tällaisen aineen käyttöön erityisesti soveltuvia välineitä, on ne otettava laitoksen haltuun. Samoin on otettava laitoksen haltuun lapsella olevat aineet tai esineet, jotka on tarkoitettu lapsen itsensä tai toisen henkilön vahingoittamiseen. Ihmiskaupan uhri, jolla ei ole kotikuntaa: Jos auttamisjärjestelmän tietoon tulee yksin oleskeleva alaikäinen, joka ei ole turvapaikanhakija ja jolla ei ole Suomessa kotikuntaa, asiassa tehdään lastensuojeluilmoitus ja lapsen sijoittamisesta vastaa lastensuojelu. Ks. yllä. Kansainvälistä suojelua saava: Kunta (yleensä perheryhmäkoti) järjestää palvelut alaikäisen yksilöllisten tarpeiden mukaan, kuten turvapaikanhakijoidenkin kohdalla. Ks. yllä. Ihmiskaupan uhri ja muu alaikäinen, jolla on kotikunta: Kuten edellä. Lastensuojeluviranomainen vastaa lastensuojelun toimenpiteistä, joihin lapsen sijoittaminen/sijaishuolto kuuluu. Kun kysymyksessä on ihmiskaupan uhri/auttamis-järjestelmän asiakas, tarjoaa auttamisjärjestelmä lastensuojeluviranomaiselle nimenomaisesti ihmiskauppailmiöön ja ihmiskaupan uhrin auttamiseen liittyvää konsultaatiota ja erityisosaamista. 11 Ks. lastensuojelulain (417/2007) 11 luku: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=lastensuojelulaki

95 Q26: Which organisations (governmental and non-governmental) are responsible for the healthcare of UAMs (if different from above)? Turvapaikanhakijat: Terveyspalvelujen järjestämisvastuu on vastaanottokeskuksilla (eli valtiolla). Luvattomasti oleskelevat: Kiireellisen sairaanhoidon osalta järjestämisvastuu on kunnilla. Muilta osin paperittomien alaikäisten terveydenhuolto on Helsingin kaupunkia lukuun ottamatta vapaaehtoistoiminnan varassa. Ihmiskaupan uhrit, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa: Terveyspalvelujen järjestämisvastuu on ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmällä (eli valtiolla). Alaikäiset, joille on myönnetty kansainvälistä suojelua, ihmiskaupan uhrit ja muut alaikäiset, joilla on kotikunta Suomessa: Julkisten terveyspalvelujen järjestämisvastuu on kunnalla. Julkiset terveyspalvelut järjestää normaalisti kunta ja palveluita saa terveyskeskuksesta. Kunta voi myös yksilöllisen tarpeen mukaan hankkia palveluita ostopalveluna. Turvapaikanhakijoiden ja auttamisjärjestelmässä olevien ihmiskaupan uhrien (joilla ei ole kotikuntaa) kohdalla palvelut tulevat eri kautta: vastaanottokeskukset ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä voivat järjestää terveyspalveluja yksityisen palveluntuottajan kautta tai julkiselta puolelta ostettuina. Kidutetuilla pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus saada hoitoa Kidutettujen kuntoutuskeskuksesta (KITU). Palvelut ovat asiakkaille ja lähettävälle taholle maksuttomia, mutta lähettävä taho maksaa tulkit. Kidutettujen kuntoutuskeskuksen lasten ja nuorten psykiatriset palvelut on järjestetty Euroopan pakolaisrahaston hankerahoituksella 30.6.2015 saakka. 12 Q27: What is the overall assessment of the standard of healthcare provided to UAMs in your (Member) State (e.g. as cited in existing evaluation reports / studies / other sources or based on publically available information received from competent authorities, please give references)? Please provide references to these sources of information. Do you foresee an evolution of the national legislation and / or the practice in light of the recast Reception Conditions Directive (2013/33/EU)? Yleisellä tasolla voidaan todeta, että mielenterveyspalvelujen (esim. psykoterapia ja muut vastaavanlaiset psykologiset hoitomuodot) tarjonnassa ja saatavuudessa on Suomessa vaihtelua ajallisesti ja alueellisesti. 13 (Ks. myös kohta 3.9 Identified challenges and good practices) Osana ns. KITU lapset ja nuoret -hanketta 14 laadittiin vuonna 2010 selvitys 15, jonka mukaan noin kolmasosa Suomeen saapuneista pakolais- ja turvapaikanhakijalapsista ja -nuorista on eri tavoin psyykkisesti oireilevia ja traumatisoituneita. Heistä edelleen vain kolmannes oli saanut oireiluunsa apua, joka on lisäksi usein määrältään ja laadultaan riittämätöntä. Suomessa voimassa olevat kansalliset säännökset vastaavat pääosin muutettua vastaanottodirektiiviä. Niitä kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (vastaanottolaki) säännöksiä täsmennetään, jotka koskevat haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeiden arviointia, kansainvälistä suojelua hakevan majoitusta ja ilman huoltajaa olevan lapsen edustajaa. Muutokset eivät sinällään poista terveydenhuoltopalvelujen puutteita/epätasaiseen tarjontaan liittyviä ongelmia, joihin monet järjestöt ovat kiinnittäneet huomiota. 12 Diakonissalaitoksen yhteydessä toimiva Kidutettujen kuntoutuskeskus (KITU) on kolmannen sektorin toimija. 13 Ks. myös OECD:n Making Mental Health Count raportin Suomea koskeva arviointi, jonka mukaan mielenterveyspalvelujen saatavuudessa on suuria alueellisia eroja: http://www.oecd-ilibrary.org/social-issues-migration-health/mental-health-analysis-profiles-mhaps-finland_5jz1591p91vg-en 14 Ks. tarkemmin Kitu lapset ja nuoret -hanke: www.kitulapsetjanuoret.fi 15 Selvitys kidutettujen ja vaikeasti traumatisoituneiden turvapaikanhakija- ja pakolaislasten ja -nuorten määrästä sekä heidän psykiatristen palvelujen tarpeestaan, Helsingin diakonissalaitoksen raportteja 1/2010, Sirkku Suikkanen: https://www.hdl.fi/images/stories/liitteet/101459_hdl-raportti_lr.pdf

96 Section 3.5: Education Q28: Please describe access by UAMs to education in your (Member) State. Education Is access to education (appropriate to the age and needs of the UAM) provided for in legislation in your (Member) State? Please provide information on the issues raised below on access to education by UAMs: UAMs seeking asylum or have been granted international protection Periaatteessa kaikilla oppivelvollisuusikäisillä lapsilla on oikeus perusopetukseen ja kaikilla lapsilla oikeus esiopetukseen vuosi ennen oppivelvollisuusiän alkamista. Suomen perustuslain 16 mukaan kaikilla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen ja perusopetuslain 17 mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. UAMs not seeking asylum, including those who entered irregularly and / or child victims of trafficking Periaatteessa kaikilla oppivelvollisuusikäisillä lapsilla on oikeus perusopetukseen ja kaikilla lapsilla oikeus esiopetukseen vuosi ennen oppivelvollisuusiän alkamista. Please state if the process is different for those cases when the minor s age is doubtful (for instance, when the child has no documents) and the age assessment procedure has not been undertaken yet to determine the age of the minor. How quickly can a UAM access education in the (Member) State? Heti, kun se on käytännössä mahdollista. Heti, kun se on käytännössä mahdollista. Henkilöä kohdellaan alaikäisenä, kunnes hänet on tutkimuksella todettu täysi-ikäiseksi. Käytännössä koulupaikkaa ei kuitenkaan järjestetä ennen iän selvittämistä, jos on ilmeistä, että henkilö on täysi-ikäinen. 16 Ks. Suomen perustuslaki (731/1999) 16 (Sivistykselliset oikeudet): Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. 17 Ks. perusopetuslaki (628/1998) 4 1 mom. (Velvollisuus järjestää perusopetusta ja esiopetusta): Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Lisäksi kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka 27 :n mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Kunta voi järjestää tässä laissa tarkoitetut palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia ne 7 tai 8 :ssä tarkoitetulta perusopetuksen järjestäjältä. Kunta voi hankkia esiopetuspalvelut myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. Ks. perusopetuslaki 25 (Oppivelvollisuus): Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta 1 momentissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta.

97 How does the (Member) State ensure that the education provided to UAMs are adapted to their age, level of education in the country of origin and the degree of the language barrier (e.g. individual assessments etc.)? Kunnat voivat järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta niille maahan-muuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. 18 Opetusta annetaan 6-10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja yli 10-vuotiaille vähintään 1 000 tuntia. Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää oppilaan suomen/ruotsin kielen taitoa ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perus opetukseen siirtymistä varten. Koulun pedagogisissa järjestelyissä ja opetuksessa otetaan huomioon, että oppijat ovat iältään, opiskeluvalmiuksiltaan ja taustaltaan erilaisia. Jokaiselle oppilaalle laadittavassa omassa opinto-ohjelmassa määritellään taito- ja ikätason mukaiset tavoitteet ja sisällöt. Käytännössä lapsi usein sijoitetaan hieman ikäistään nuorempien luokalle. Oppilaan omalla äidinkielellä tuettu opetus jota järjestetään oppilaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan edistää eri oppiaineiden sisältöjen omaksumista sekä kotoutumista. Ks. viereinen kohta What support measures are available to help the UAM with the transition to education in the (Member) State (e.g. language training, mentoring, vocational training, other support mechanisms please state?) Do UAMs have the same right to education as other children in the (Member) State? Do UAMs receive education in specialised educational establishments? If yes, does the (Member) State have plans to integrate these UAMs in the general education system? Ks. ed. kohta Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilaille myös annetaan tarvittaessa tukiopetusta, oppilashuollollisia tukitoimenpiteitä sekä osa-aikaista erityisopetusta. Käytännössä opiskelua tuetaan valmistavilla luokilla esim. koulunkäyntiavustajien, kuraattorien ja kulttuuritulkkien avulla. Oppimisvaikeuksia ehkäistään oppilaanohjauksella. Alaikäisten majoitusyksiköt avustavat tarvittaessa, mm. auttamalla lasta läksyjen teossa, pitämällä yhteyttä lapsen opettajaan, etsimällä kesäaikaan alaikäiselle sopivia kursseja kesäyliopistoista tai järjestämällä yksityisopetusta ryhmäkodissa myös oppi-velvollisuusiän ylittäneille nuorille. Kyllä Ei. Kaikki alaikäiset käyvät samaa peruskoulua. Esimerkiksi turvapaikanhakijoille ei ole erillisiä kouluja, vaan he käyvät samaa peruskoulua kuin Suomen kansalaiset. Ks. ed. ja viereinen kohta Kyllä Ei. Kaikki alaikäiset käyvät samaa peruskoulua. 18 See Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009, Finnish National Board of Education: http://www.oph.fi/download/48802_valmistavaops_2009.pdf

98 How does the education provided to UAMs support their social integration in the (Member) State? How does the (Member) State prepare UAMs for accessing their labour market (e.g. provision of training, vocational guidance, etc.)? Perusopetukseen valmistavan opetuksen yhtenä tavoitteena on nimenomaan edistää kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Perusopetuksessa annettava tieto yhteiskunnasta tukee myös kotoutumista. Kotoutumisen kannalta on merkittävää se, että peruskoulujärjestelmä on Suomessa kaikille sama - kansalaisuudesta, statuksesta ja varallisuudesta riippumatta. Valmistavan opetuksen oppilaanohjauksessa kiinnitetään huomiota siihen, että oppilaalla on käsitys omista mahdollisuuksistaan jatko-opinnoissa ja työelämässä. Perusopetukseen sisältyy jaksoja, joissa tutustutaan työelämään. Alaikäisten majoitusyksiköt järjestävät yli 15-vuotiaille kansainvälistä suojelua saaville kesätyöpaikkoja. Kun alaikäinen kansainvälistä suojelua saava pääsee peruskoulusta ja oppivelvolli-suus päättyy (yleensä henkilön ollessa 17-vuotias), hän ilmoittautuu työ- ja elinkeinotoimistoon. Alaikäiselle laaditaan viimeistään työ- ja elinkeinotoimiston kanssa kotoutumissuunnitelma 19 ja hän on oikeutettu kaikkiin työvoimapalveluihin. Ilmoit-tautuminen työttömäksi työnhakijaksi on myös välttämätöntä työmarkkina-/kotoutumistuen saamisen kannalta. Yleensä alaikäiset jatkavat peruskoulun jälkeen opintojaan ja alaikäisten majoitusyksiköt tukevat heitä uuden opiskelupaikan etsimisessä. Ks. viereinen kohta Ks. viereinen kohta 19 Ks. Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) 15 (Alaikäisen kotoutumissuunnitelma): Kunta laatii alaikäisen maahanmuuttajan kanssa kotoutumissuunnitelman, jos siihen on alaikäisen yksilöllisistä olosuhteista johtuva tarve. Alaikäiselle ilman huoltajaa saapuneelle ja oleskeluluvan saaneelle laaditaan aina kotoutumissuunnitelma. Suunnitelman tarvetta arvioitaessa ja sitä laadittaessa on selvitettävä alaikäisen toivomukset ja mielipide sekä otettava ne huomioon siten kuin 4 :ssä säädetään. Suunnitelma sovitetaan yhteen perheen kotoutumissuunnitelman ja alaikäiselle laadittavien muiden asiaan liittyvien suunnitelmien kanssa. Kotoutumissuunnitelma laaditaan yhdessä lapsen tai nuoren ja hänen huoltajansa tai edustajansa kanssa. Huoltaja tai edustaja käyttää alaikäisen puhevaltaa siten kuin hallintolaissa tarkemmin säädetään.

99 Q29: Which organisations (governmental and non-governmental) are responsible for the education of UAMs (if different from above)? Kunnat ovat velvollisia järjestämään perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen on kunnalle vapaaehtoista. Q30: What is the overall assessment of the standard of educational support provided to UAMs in your (Member) State (as cited in existing evaluation reports / studies / other sources or based on publically available information received from competent authorities, please give references)? Please provide references to these sources of information. Do you foresee an evolution of the national legislation and / or the practice in light of the recast Reception Conditions Directive (2013/33/EU)? Opetuksen laatua ei ole arvioitu, tutkittu. Käytännössä on ollut epäselvyyksiä opetukseen pääsyn suhteen niiden alaikäisten kohdalla, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa. Osa kunnista on tulkinnut lainsäädäntöä siten, että velvollisuus järjestää perusopetusta koskee vain kunnissa vakinaisesti asuvia. Eduskunnan oikeusasiamies on kiinnittänyt joulukuussa 2013 julkaistussa tiedotteessaan 20 huomiota siihen, että lain mukaan lapsella on oikeus saada maksutonta perusopetusta, vaikka hän ei asu pysyvästi kunnassa tai kunta ei ole hänen kotikuntansa. Vailla kotikuntaa voivat olla esim. paperittomat/luvattomasti oleskelevat ja turvapaikanhakijat. Opetus- ja kulttuuriministeriö on ilmoittanut apulaisoikeusasiamiehelle päättäneensä tehostaa kunnille ja aluehallintovirastoille suunnattavaa ohjausta niin, että ne tulkitsevat lakia oikein. Lisäksi ministeriö on kertonut järjestävänsä koulutuskierroksen eri puolilla maata. Turvapaikanhakijoiden kohdalla edistystä on jo tapahtunut, eikä opetukseen pääseminen aiheuta enää ongelmia. Ns. vastaanottodirektiivin muutokset eivät aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 20 Ks. eduskunnan oikeusasiamiehen tiedote Kunnan tulee järjestää perusopetusta kaikille kunnassa asuville lapsille, 19.12.2013: http://www.oikeusasiamies.fi/resource.phx/eoa/tiedotteet/tiedotteet.htx?templateid=2.htx&id=1022&titlenro=2013&sort=2013&template=print

100 Section 3.6: Access to support to employment Q31: Please describe access by UAMs to employment in your (Member) State. Access to support to employment What is the minimum age a UAM can take up employment in the (Member) State? Please state (Y/N) whether the measures to support access to employment listed are available to UAMs in each of the categories below: UAMs seeking asylum or have been granted international protection Työsuhteeseen voidaan ottaa 15-vuotias oppivelvollisuutensa suorittanut henkilö. 21 Muiden edellytysten täyttyessä 15 vuotta täyttänyt turvapaikanhakija voi saada maksusta Maahanmuuttovirastolta todistuksen työntekooikeudesta. UAMs not seeking asylum, including those who entered irregularly and / or child victims of trafficking Työsuhteeseen voidaan ottaa 15-vuotias oppivelvollisuutensa suorittanut henkilö. Please state if the process is different for those cases when the minor s age is doubtful (for instance, when the child has no documents) and the age assessment procedure has not been undertaken yet to determine the age of the minor. Is access to employment for UAMs conditional upon obtaining legal (residence) status, a work permit, etc.? Under what circumstances does a UAM receive a permit to work in the (Member) State once the minimum age is reached? Is labour market access limited to a maximum number of days per year? Turvapaikanhakija: Turvapaikanhakijalla on oikeus työskennellä ulkomaalaislain nojalla ilman oleskelulupaa, kun maahantulosta on kulunut kolme kuukautta ja hakijalla on voimassa oleva rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja (jolloin hakijan henkilöllisyys on selvä) ja muussa tapauksessa, kun maahantulosta on kulunut kuusi kuukautta. (UlkL 79 2 mom.) 22 Turvapaikanhakija voi työskennellä turvapaikkaprosessin ajan, kunnes asiassa on tehty mahdollinen kielteinen lainvoimainen päätös. Kansainvälistä suojelua saava: Myönteiseen kansainvälistä suojelua/oleskelulupaa koskevaan päätökseen kirjataan, että henkilöllä on oikeus työntekoon, jos hän on jo 15-vuotias tai täyttää 15 vuotta luvan voimassaoloaikana. Kaikilla kansainvälistä suojelua saavilla on työnteko-oikeus (UlkL 78 3 mom. 1 kohta). Ks. ed. vastaus Ei Luvattomasti oleskeleva: Työnteko-oikeutta ei ole maassa täysin luvattomasti oleskelevilla, vaan työskentely Suomessa edellyttää yleensä Suomen myöntämää oleskelulupaa. Tietyissä tilanteissa työskentely on mahdollista toisen Schengen-maan myöntämällä oleskeluluvalla tai viisumilla/viisumivapaasti, henkilön kuitenkin oleskellessa tuolloin Suomessa laillisesti. Ihmiskaupan uhri, jolla ei ole oleskelulupaa: Lähtökohtaisesti ei oikeutta työskennellä. Ihmiskaupan uhri, jolle on myönnetty oleskelulupa: Henkilö voi työskennellä rajoituksetta. Luvallisesti oleskeleva: Oikeus työntekoon vaihtelee tapauskohtaisesti. Esim. kaikilla jatkuvan (A) oleskeluluvan saaneilla on oikeus työntekoon rajoituksetta. Ks. ed. vastaus Ei 21 Ks. tarkemmin laki nuorista työntekijöistä (998/1993) 2 (Työhön ottaminen): Työhön saadaan ottaa henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta ja joka on suorittanut oppivelvollisuutensa. Lisäksi saadaan 14 vuotta täyttänyt tai saman kalenterivuoden aikana sanotun iän täyttävä henkilö ottaa sellaiseen kevyeen työhön, joka ei vahingoita hänen terveyttään tai kehitystään eikä aiheuta haittaa hänen koulunkäynnilleen: 1) enintään puoleksi hänelle kulloinkin koulusta annettavasta loma-ajasta; sekä 2) koulutyön aikana tilapäisesti tai muutoin kulloinkin kestoltaan lyhytaikaiseen työsuoritukseen. Erityisestä syystä voidaan 15 :ssä tarkoitetulla luvalla sallia, että 2 momentissa tarkoitettua nuorempi henkilö saa työskennellä tilapäisesti esiintyjänä tai avustajana taide- ja kulttuuriesityksissä sekä muissa vastaavanlaisissa tilaisuuksissa. 22 Ks. tarkemmin ulkomaalaislaki (301/2004) 79 (Työnteko-oikeus ilman oleskelulupaa) 2 mom.: Ulkomaalaisella on kansainvälistä suojelua haettuaan oikeus tehdä ansiotyötä ilman oleskelulupaa: 1) kun hänellä on 11 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja ja hän on oleskellut maassa kolme kuukautta; 2) kun hän on oleskellut maassa kuusi kuukautta.

101 Can UAMs take up paid employment / household tasks for pocket money from the accommodation facilities where they are residing? Turvapaikanhakija: Alaikäiselle turvapaikanhakijalle ja ihmiskaupan uhrille (auttamisjärjestelmän asiakkaalle), joka on turvapaikan-hakija ja vastaanottopalveuiden piirissä alaikäisyksikössä, maksetaan käyttörahaa vastikkeetta (ks. laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 21 ). Käyttörahan lisäksi alaikäisille ei voida maksaa ylimääräistä vastikkeena pienistä tehtävistä asumisyksikössä. Ryhmäkodin siisteydestä huolehtiminen on osa peruskasvatusta. Kansainvälistä suojelua saava: Kansainvälistä suojelua saava alaikäinen on oikeutettu saamaan kotoutumistukea eli työmarkkinatukea tai toimeentulotukea (ks. laki kotoutumisen edistämisestä 19 ). Sen lisäksi esim. Espoon ryhmäja perheryhmäkodissa on ollut käytössä kannustinjärjestelmä, jossa alaikäinen on voinut tiettyjä tehtäviä suorittamalla saada pienen korvauksen/lahjakortin. Ihmiskaupan uhri: Alaikäiselle ihmiskaupan uhrille (auttamisjärjestelmän asiakkaalle), joka on sijoitettu lastensuojelutoimenpiteenä sijaishuoltoon, maksetaan vastikkeetta käyttövaroja (Ks. lastensuojelulaki 55 ). Vastikkeellista taskurahaa tms. ei voida koskaan maksaa. What other forms of support are available to UAMs once working age is reached if they are unable to find employment? Turvapaikanhakija: Alaikäisiä ei ohjata/tueta aktiivisesti työnhaussa turvapaikkaprosessin aikana. He saavat tosin pyyn nöstä apua majoitusyksikön henkilökunnalta esim. kesätyön osalta, jos hoitavat koulunsakin. Kansainvälistä suojelua saava: Kansainvälistä suojelua saavat oppivelvollisuutensa päättäneet (yleensä 17-vuotiaat) ilmoittautuvat työ- ja elinkeinotoimistoon, josta ovat saatavissa kaikki tukipalvelut 23 (esim. tieto avoimista työpaikoista ja työvoimakoulutuksesta, ammatin-valinnan ohjaus, kotoutumis- ja kielikoulutus). Toimiston kautta voi mm. hakea palkkatukea, joka on työnantajalle työttömän työnhakijan palkkaamista varten maksettava tuki. Luvattomasti oleskeleva/ ihmiskaupan uhri, jolla ei oleskelulupaa: Työnhakijaksi voidaan rekisteröidä työ- ja elinkeinotoimistossa ulkomaalainen, jolle on myönnetty pysyvä (P) tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EUoleskelulupa (P-EU). Työnhakijaksi voidaan rekisteröidä myös henkilö, jolla on oikeus ansiotyöhön jatkuvan (A) tai tilapäisen (B) oleskeluluvan nojalla, jos oleskelulupaan ei liity työnantajaa koskevia rajoituksia. 24 Näin ollen Suomessa luvattomasti oleskelevat eivät voi rekisteröityä työnhakijaksi, eivätkä ole oikeutettuja työ- ja elinkeinotoimiston tukipalveluihin. Tämä koskee myös auttamisjärjestelmässä olevia ihmiskaupan uhreja, joilla ei ole oleskelulupaa. Auttamisjärjestelmän henkilökunta voi tosin avustaa uhria työnhaussa. Ihmiskaupan uhri, jolla on oleskelulupa: Oleskeluluvan saamisen jälkeen ihmiskaupan uhri voi rekisteröityä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistossa ja hänellä on käytössään normaali palvelujärjestelmä. 23 http://www.te-palvelut.fi/te/fi/ 24 Ks. laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) 2 : http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

102 Q32. Which organisations (governmental and non-governmental) are responsible for providing employment access support to UAMs (if different from above)? Työ- ja elinkeinotoimistot yhteistyössä kuntien kanssa siltä osin, kun on kyse alaikäisistä, joille on myönnetty oleskelulupa kansainvälisen suojelun tai ihmiskaupan perusteella. Q33. What is the overall assessment of the standard of employment access support provided to UAMs in your (Member) State (as cited in existing evaluation reports / studies / other sources or based on publicly available information received from competent authorities)? Please provide references to these sources of information. Do you foresee an evolution of the national legislation and / or the practice in light of the recast Reception Conditions Directive (2013/33/EU)? Tutkimuksia tms. ei ole. Ryhmä on ylipäätään minimaalinen ja heillä on koulu vielä kesken. Ns. vastaanottodirektiivin muutokset eivät aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Section 3.7: Other integration measures Q34. Does your (Member) State have any other integration measures in place supporting UAMs? If yes, please provide further information below. Turvapaikanhakijoille järjestetään erilaista toimintaa (kuten urheilu- ja harrastustoimintaa), jolla on kotouttava vaikutus, vaikka virallisesti kotouttamisesta on kyse vain oleskeluluvan saaneiden kohdalla. Sama koskee auttamisjärjestelmässä olevia alaikäisiä ihmiskaupan uhreja. Lapset myös käyvät koulua Suomessa. Kaikille yksin tulleille turvapaikanhakijalapsille laaditaan lisäksi asumisyksikön sosiaalityöntekijän toimesta asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmaa edeltää lapsen tilanteen ja tuen tarpeiden selvittäminen. Asiakassuunnitelmassa määritellään laajasti keinot ja toimenpiteet, joilla lapsen tilanteeseen pyritään vaikuttamaan myönteisesti. Majoitusyksiköissä laaditaan asiakassuunnitelmaa täydentämään hoito- ja kasvatussuunnitelma, jossa keinot ja toimenpiteet konkretisoidaan arkipäivän toiminnaksi. Hoito- ja kasvatussuunnitelman laatimisesta vastaavat lapselle nimetyt omaohjaajat. Lapsi osallistuu suunnitelmien laatimiseen. Turvapaikanhakijalapset hyötyvät usein samoista asioista kuin lapset yleensäkin. Ja usein näillä asioilla on kotouttava vaikutus, vaikka se ei toiminnan ensisijaisen tavoite olisikaan. Kansainvälistä suojelua saaville laaditaan majoitusyksikössä hoito- ja kasvatussuunnitelma, joka päivitetään kolmen kuukauden välein ja jossa sovitaan alaikäisen tukemisesta yksilöllisesti. Lisäksi henkilölle tehdään hänen täysi-ikäistyessään itsenäistymissuunnitelma. Kansainvälistä suojelua saaville järjestetään sekä yksilöllistä että kaikille suunnattua urheilu- ja harrastustoimintaa. Tarvittaessa voidaan järjestää yksityisopetusta ja tukea koulunkäyntiä esim. avustamalla läksyjen luvussa. Työ- ja elinkeinotoimisto ja/tai kunta laatii yhteistyössä kansainvälistä suojelua saaneen kanssa kotoutumissuunnitelman, joka sisältää kotoutumiskoulutusta sekä muita kotoutumista, työllistymistä ja yhteiskunnallista osallisuutta tukevia toimenpiteitä ja palveluita.

103 Section 3.8: Withdrawal of reception and integration support Q35. Under what circumstance can any of the above reception and integration support provisions be withdrawn from UAMs? Type of support (please list) Vastaanottoraha Kotouttamistuki Circumstances for withdrawal of reception / integration support UAMs seeking asylum or have been granted international protection Turvapaikanhakija: Alaikäiseltä turvapaikanhakijalta, joka asuu tukiasumis-yksikössä (16-17 vuotiaat), voidaan alentaa vastaanottorahaa vastaanottolain 29 :n 2 momentin 25 nojalla hänen kieltäytyessä työ- ja opintotoiminnasta. Kansainvälistä suojelua saava: Kotoutumistuki on maahanmuuttajalle tarkoitettu tuki, jolla turvataan toimeentulo kotoutumissuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin osallistumisen aikana. Kotoutumistukena maksetaan työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Maahanmuuttajan on noudatettava kotoutumissuunnitelmaansa. Jos hän kieltäytyy ilman pätevää syytä kotoutumissuunnitelman laatimi-sesta, sen tarkistamisesta tai sen sisältämien yksilöllisten toimenpiteiden toteuttamisesta esimerkiksi suomen kielen opiskelusta oikeutta kotoutumistukena maksettavaan etuuteen voidaan rajoittaa siten kuin työttömyysturvalaissa säädetään tai alentaa siten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa säädetään. 26 Please state if the process is different for those cases when the minor s age is doubtful (for instance, when the child has no documents) and the age assessment procedure has not been undertaken yet to determine the age of the minor. Q36. Are there any complaint mechanisms available to UAMs in case of withdrawal of reception and integration support? If yes, please specify below. Vastaanottorahan alentamiseen voi hakea oikaisua vastaanottolain mukaisesti. Oikaisua voi vaatia vastaanottokeskuksen johtajalta ja päätökseen tyytymätön voi valittaa kuten kotouttamistuen osalta. Kotoutumistuki maksetaan alaikäiselle työmarkkinatukena tai toimeentulotukena. Tukipäätöksessä kerrotaan aina, miten siihen vaaditaan oikaisua tai miten siitä voi valittaa. Toimeentulotukipäätökseen tyytymätön voi vaatia siihen oikaisua kunnan sosiaalilautakunnalta. Lautakunnan päätöksestä voi valittaa edelleen hallinto-oikeuteen ja joissain tapauksissa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kunnan sosiaaliasiamies voi neuvoa oikaisunhaussa lautakuntaan ja valituksen laatimisessa tuomioistuimeen. Kelan työmarkkinatukipäätöksestä voi valittaa työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan, josta edelleen vakuutusoikeuteen. 25 Ks. laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta (746/2011) 29 (Työ- ja opintotoiminta): Muussa vastaanottokeskuksessa kuin kauttakulkukeskuksessa on järjestettävä työ- ja opintotoimintaa kansainvälistä suojelua hakevan ja tilapäistä suojelua saavan omatoimisuuden edistämiseksi. Myös kauttakulkukeskuksessa voidaan järjestää työ- ja opintotoimintaa. Jos vastaanottokeskuksen asukas ilman perusteltua syytä toistuvasti kieltäytyy hänelle osoitetusta työ- tai opintotoiminnasta, hänelle maksettavaa vastaanottorahaa voidaan vähentää enintään 20 prosenttia korkeintaan kahden kuukauden ajan. Vähennys ei saa vaarantaa ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista, eikä se saa olla muutenkaan kohtuuton. 26 Ks. laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) 17 ja 19. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=laki%20kotoutumisen%20 edist%c3%a4misest%c3%a4 Kotoutumislakia sovelletaan niihin kolmansien maiden kansalaisiin, joilla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu voimassa oleva oleskelulupa Suomessa. Oleskeluluvan lajilla tai luvan myöntämisperusteella ei ole merkitystä.

104 Section 3.9 Identified challenges and good practices Q37. Please indicate any challenges associated with the reception, care and integration of UAMs in your (Member) State (based on existing studies/ evaluations or information received from competent authorities) and how these can be overcome. 27 Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten vastaanotto kuuluu Suomessa sisäministeriön ja Maahanmuuttoviraston tehtäviin turvapaikkaprosessin ajan ja työ- ja elinkeinoministeriön sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtäviin oleskeluluvan saamisen jälkeen. Alaikäisyksiköiden valtakunnallinen koordinointi ja lapsen edun toteutumisen huomioiminen on ollut haastavaa hallinnon kahtiajakautumisen vuoksi. Alaikäisyksiköiden yhteistyö kunnan lastensuojelun kanssa ei ole aina toiminut toivotulla tavalla. Vastaanottolain, kotouttamislain ja lastensuojelulain väliset suhteet sekä eri viranomaisten tehtävät vaativat vielä selventämistä. Kesällä 2014 päättyneessä VIPRO II hankkeessa oli tavoitteena pakolaisten vastaanottoon liittyvän viranomaisyhteistyön kehittäminen. Hanke jakautui kolmeen kokonaisuuteen, joista ALTTI-työryhmä pohti ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottoprosessia ja sen kehittämistä. Työryhmän suositusten on tarkoitus yhtenäistää kahden hallinnon välisiä toimintatapoja ja selkeyttää sekä lisätä viranomaisten yhteistyötä. 28 Useat järjestöt ovat kiinnittäneet huomiota terveydenhuoltopalvelujen puutteisiin ja epätasaiseen tarjontaan. Yksin tulleille alaikäisille ei esim. aina kyetä järjestämään heidän tarvitsemiaan mielenterveyspalveluita lainsäädännön takaamasta oikeudesta huolimatta. Palveluiden saatavuus vaihtelee alueittain ja esim. tulkin käytön tarve ja työntekijöiden tottumattomuus tulkin ja pakolaisten kanssa työskentelyyn voivat muodostaa esteen palveluiden käytölle ja tarjonnalle. Turvapaikanhakijoiden osalta haasteeseen on pyritty vastaamaan kehittämällä vastaanottokeskusten omaa mielenterveystyön osaamista Maahanmuuttoviraston johdolla. Näin myös lapsen mahdollista vastaanottokeskuksen ulkopuolella tapahtuvaa hoitoa kyetään tukemaan paremmin asumisyksikössä. Oulun vastaanottokeskuksen ja Maahanmuuttoviraston yhteistyönä on lisäksi laadittu psykososiaalisen tuen käsikirja yksin tulleiden alaikäisten vastaanottoon liittyen. Suomessa ei ole käytössä systemaattista järjestelmää, jossa mielenterveyteen erikoistunut terveydenhuollon ammattilainen kartoittaisi kaikkien alaikäisten turvapaikanhakijoiden psyykkisen terveydentilan. Käytännössä on havaittu, että ko. ryhmän lapset ja nuoret pääsevät mielenterveyspalveluiden piiriin usein vasta sitten, kun tilanne on vakavasti kriisiytynyt. Useat tahot ovat kiinnittäneet huomiota lastensuojelua koskeviin haasteisiin. Vastaanottokeskuksilla on joskus ollut vaikeuksia saada yksin tulleille turvapaikanhakijalapsille kuntien sosiaalipalvelujen tarjoamaa lastensuojelutyötä. Maahanmuuttovirasto on laatinut vuonna 2013 yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa kansalliseen lastensuojelun nettiportaaliin osion turvapaikanhakijalapsista lastensuojelun asiakkaina, jonka avulla on pyritty lisäämään tietoisuutta. Alaikäisten ihmiskaupan uhrien osalta suurin haaste on se, että kuntien lastensuojeluviranomaisilla ja sijaishuoltopaikoilla ei ole tietoa ja osaamista ihmiskauppailmiöstä ja ihmiskaupan uhrien auttamiseen liittyvistä erityispiirteistä. Suomessa ei käytännössä ole ollut ollenkaan kuntien lastensuojeluviranomaisille suunnattua ihmiskauppakoulutusta eikä harvojen lapsiuhritapausten kautta ole syntynyt kokemusperäistä tietoa ja osaamista. Toimivan ja lapsiuhrin edun ja turvallisuuden takaavan viranomaisyhteistyön luominen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ja lastensuojelun välille on osin haasteellista. Yksin tulleet lapset ovat haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä. Maahanmuuttovirasto on kehittänyt yksin tulleiden turvapaikanhakijoiden asumisyksiköiden asiakastyötä ja ohjeistanut yksiköitä vuoden 2014 alusta lähtien seuraavasti: jokaiselle lapselle nimetään sosiaalityöntekijä, joka selvittää lapsen palveluntarpeen ja tekee lapsen kanssa hänelle asiakassuunnitelman. Lapsen edustaja voi osallistua asiakassuunnitelman tekemiseen. Asiakassuunnitel- 27 Nämä tiedot on saatu haastattelemalla Maahanmuuttoviraston, ihmiskaupan uhrien auttamisesta vastaavan Joutsenon vastaanottokeskuksen, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen, Pakolaisneuvonnan sekä Kidutettujen kuntoutuskeskuksen edustajia. 28 Ks. Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja järjestelmän kehittämistarpeet, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 29/2014: http://www.tem.fi/files/40852/temjul_29_2014_web_05092014.pdf

105 ma päivitetään säännöllisin väliajoin ja aina kun on tarpeellista. Lapselle nimetään myös 1-2 omaohjaajaa, jotka vastaavat tarkemmin lapsen päivittäisestä toiminnasta ja huolenpidosta. Omaohjaaja tekee lapsen kanssa hoito- ja kasvatussuunnitelman, joka pohjaa laajempaan asiakassuunnitelmaan. Siinä kuvataan tarkemmin päivittäistä työtä lapsen kanssa ja sitä päivitetään jatkuvalla periaatteella. Haasteena on saada yksin tulleiden alaikäisten ääni paremmin kuuluviin. Yksin tulleiden turvapaikanhakijalasten kokemuksia saamastaan vastaanotosta on selvitetty kansallisesti kerran vuodessa järjestettävällä asiakaskyselyllä vuodesta 2012 lähtien. Saatua palautetta käytetään toiminnan kehittämisen tukena. Laajempana haasteena on myös tuotu esiin se, että koko auttamisjärjestelmä on Suomessa hyvin aikuisja sektorikeskeinen. Lastensuojelussa tulisi huomioida paremmin lapsen itse kokema tilanne ja tarpeet. Lapsikeskeisen työn periaatteita ja lapsen kanssa työskentelyn taitoja sekä niihin tukevia rakenteita on tarve kehittää edelleen. Olisi myös syytä pohtia, tulisiko lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä voida kohdistaa myös ryhmä- ja perheryhmäkodeissa asuviin kansainvälistä suojelua hakeviin tai saaviin lapsiin tai nuoriin tarpeen vaatiessa. 29 29 Lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä voidaan kohdistaa ainoastaan kiireellisesti sijoitettuun, huostaan otettuun tai hallintooikeuden väliaikaismääräyksellä sijoitettuun lapseen. Toimenpiteitä ei saa käyttää, jos lapsi on sijoitettuna avohuollon tukitoimena.

106 Section 4: UAMs that go missing / abscond from reception / care facilities Q38. Have evaluations or studies on the number/ rate / country of origin of UAMs who go missing or abscond from guardianship/ reception/ care facilities been undertaken in your (Member) State? Please provide details and references below. Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön tekemän selvityksen mukaan alaikäisyksiköistä katosi vuonna 2012 kahdeksan turvapaikkaa hakenutta alaikäistä, joista yksi palasi takaisin. Vuonna 2013 alaikäisiä turvapaikanhakijoita katosi 10. Tiedot on saatu hakemalla vastaanottokeskusten käytössä olevasta sähköisestä asiakastietojärjestelmästä alaikäiset, jotka on majoitustietojen kohdalle merkitty kadonneiksi. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikössä selvitettiin kesällä 2014 yksin tulleiden alaikäisten katoamista. Alla olevat tilastot kadonneista koottiin hakemalla sähköisestä asiankäsittelyjärjestelmästä (UMA-rekisteri) vuosina 2011, 2012 ja 2013 yksin tulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille tehdyt raukeamispäätökset, joiden perusteena on ollut katoaminen. (Päätösperuste tällöin hakija on todennäköisesti poistunut Suomesta.) 2011 Kansalaisuus Sukupuoli Ikä Löytyi myöhemmin Irak Mies 17 Ei Valko-Venäjä 30 Mies 17 Kyllä (Finland) Venäjän federaatio Nainen 16 Kyllä (Finland) Yhteensä 3 (2) 2012 Kansalaisuus Sukupuoli Ikä Löytyi myöhemmin Algeria Mies 17 Kyllä (muu kuin Suomi), katosi uudelleen Algeria Mies 15 Kyllä (muu kuin Suomi) Intia Mies 17 Ei Irak Mies 16 Kyllä (muu kuin Suomi) Marokko Mies 16 Ei Marokko Mies 16 Kyllä (Suomi) Marokko Mies 16 Ei Serbia 31 Nainen 16 Ei Venäjän federaatio Mies 16 Ei Valko-Venäjä Mies 16 Ei Yhteensä 10 2013 Kansalaisuus Sukupuoli Ikä Löytyi myöhemmin Afganistan Mies 15 Kyllä (muu kuin Suomi) Algeria Mies 16 Ei Marokko Mies 16 Ei Nigeria Nainen 16 Ei Syyria 32 Nainen 17 Kyllä (muu kuin Suomi) Valko-Venäjä Mies 16 Ei Venäjän federaatio Mies 16 Ei Vietnam Mies 16 Ei Vietnam Mies 15 Ei Yhteensä 9 30 Tullessaan myöhemmin viranomaisten tietoon todettiin täysi-ikäiseksi. 31 Katosi aviopuolisonsa ja lapsensa kanssa. 32 Katosi aviopuolisonsa kanssa. Myöhemmin toisesta vastuunmäärittämisasetusta soveltavasta valtiosta ilmoitettiin heidän oleskelevan siellä.

107 Q39. What are the possible reasons for the disappearance of UAMs, including absconding from guardianship/ reception / care facilities (as cited in existing evaluations/ studies/ other sources or based on publicly available information received from competent authorities))? 33 Kadonneiden alaikäisten verrattain pieni määrä vaikeuttaa analyysien ja johtopäätösten tekemistä. Alaikäisiä on kadonnut eri syistä johtuen ja turvapaikkaprosessin eri vaiheissa. Kadonneiden ikä on painottunut vanhempiin lapsiin. Epäily ihmiskaupasta on herännyt muutaman katoamistapauksen yhteydessä. Vuonna 2013 kahden kadonneen turvapaikanhakijan epäiltiin olevan ihmiskaupan uhreja jo siinä vaiheessa, kun he tulivat ryhmäkotiin ja Rajavartiolaitos myös tutki ihmiskauppaepäilyä. Maahanmuuttovirastossa heräsi vuonna 2013 epäily ihmiskaupasta kolmessa katoamistapauksessa. Osa kadonneista on täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevia tai jo täysi-ikäisiä nuoria miehiä, jotka ovat oleskelleet Suomessa luvattomasti ja hakeneet turvapaikkaa vasta tultuaan viranomaisten tietoon, mahdollistaakseen maassa oleskelun jatkumisen. Nuoret poistuvat vastaanottokeskuksesta yleensä pian sinne saavuttuaan, mutta saattavat kuitenkin jäädä Suomeen luvattomasti ja toisinaan heidät tavataan myöhemmin. Kyseiset nuoret jättäytyvät tietoisesti järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle. Heillä on mahdollisesti toisaalla tulonlähteitä, jotka houkuttavat enemmän. Taustalla voivat kuitenkin vaikuttaa velat tai uhkailu ja on mahdollista, että katoamisiin liittyy esim. pakkotyötä. Erästä tällaista nuorta on esitetty ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään, mutta nuori katosi vastaanottokeskuksesta ennen kuin esitys ehdittiin käsitellä. Toisinaan Suomen viranomaisten tietoon on tullut, että alaikäinen on katoamisensa jälkeen hakenut turvapaikkaa toisessa vastuunmäärittämisasetusta soveltavassa valtiossa. Myös vastaanottokeskuksen työntekijöillä on syntynyt joidenkin alaikäisten kohdalla vaikutelma, että he eivät aio jäädä Suomeen, vaan haluavat jatkaa matkaa edelleen johonkin toiseen valtioon. Q40. What is the socio-demographic profile of UAMs that go missing / abscond from reception / care facilities (e.g. asylum seekers or non-asylum seekers, nationality, appointed with a guardian or not, etc.)? Saatavilla olevien tietojen mukaan kaikki vuosina 2011, 2012 ja 2013 kadonneet alaikäiset ovat olleet turvapaikanhakijoita (ja näiden joukossa oli mahdollisesti muutama ihmiskaupan uhri). Katoamiset eivät painotu minkään tietyn maan/tiettyjen maiden kansalaisiin. Kaikilla kadonneilla alaikäisillä turvapaikanhakijoilla on ollut edustaja. Q41. When are UAMs most likely to disappear from guardianship/ reception/ care facilities (e.g. within first few days of arrival, during weekends, before / after age assessment procedures, etc.)? Please provide evidence cited in existing evaluations/ studies/ other sources or based on publically available information received from competent authorities. Alaikäisiä on kadonnut turvapaikkaprosessin eri vaiheissa. Esim. vuonna 2012 yksi alaikäinen katosi käännytyspäätöksen jälkeen muiden kadotessa prosessin alkuvaiheessa tai puolivälissä. Yhden kohdalla katoaminen tapahtui, kun häntä oltiin siirtämässä toiseen keskukseen ja toisen kohdalla katoamisella oli jonkinlaista yhteyttä lapsen omaan rikolliseen toimintaan ja muista asiakkaista koostuvaan poikaporukkaan. Niissä tapauksissa, joissa on selviä ihmiskauppaviitteitä, alaikäinen katoaa yleensä hyvin pian turvapaikkahakemuksen tehtyään. Turvapaikkahakemus ilmeisesti jätetään vasta viranomaisten alettua tutkia henkilön maassa oleskelun edellytyksiä, eikä alkuperäinen tarkoitus ollut lainkaan hakea turvapaikkaa Suomesta. Joidenkin kadonneiden ikä on ollut kiistanalainen ja katoamiset ovat tapahtuneet ennen oikeuslääketieteellistä ikätutkimusta. Toisinaan alaikäisen katoaminen vaikuttaa liittyneen ns. Dublin-palautuksen mahdollisuuteen. 33 Arviot katoamisten syistä perustuvat rekisterimerkinnöistä saataviin tietoihin sekä vastaanottokeskusten työntekijöiden haastatteluihin.

108 Q42. Please provide any other evidence that may be available of the impact of guardianship/ reception/ care facilities on the proportion of missing or absconding UAMs. Tiedossa ei ole muuta näyttöä tai tietoa. Q43. What measures has your (Member) State developed to a) prevent or to b) react to disappearances of UAMs (e.g. existence and use of support services, national hotlines for missing children, missing persons alerts in the Schengen Information System, NGO networks such as Missing Children Europe and their member organisations, taking fingerprints and photographs of UAMs as an aid for tracing, etc.)? Is there any evidence to suggest how effective these measures have been in practice (e.g. cited in existing evaluations/ studies/ other sources or based on publically available information received from competent authorities)? Katoamisia pyritään ehkäisemään seuraamalla turvapaikkaa hakeneita lapsia arjessa, lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. Turvallinen ilmapiiri, luottamukselliset aikuissuhteet sekä vertaistuki ovat keskeisiä elementtejä lapsen tukemisessa ja katoamisten ehkäisyssä. Katoamisia ehkäisee osaltaan myös toimiva yhteistyö lapsen edustajan kanssa (lapsi ja edustaja, vastaanottokeskus ja edustaja). Oulun auttamisjärjestelmän arviointiryhmä (joka lopetti toimintansa 2012) on laatinut 16.10.2012 viranomaiskäyttöön tarkoitetun työohjeen Alaikäisten ihmiskaupan uhrien auttaminen. Ohjeen mukaan turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota, kun on kysymys mahdollisesta ihmiskaupan uhrista/ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaasta. Ihmiskauppaepäilyn syntyessä on tärkeä huolehtia lapsen suojaamisesta ja turvallisuudesta, perustarpeista, turvallisesta aikuiskontaktista ja lapsen rauhoittamisesta. Katoamisten ehkäisemiseksi ja lapsen turvallisuuden takaamiseksi pyritään tiiviiseen viranomaisyhteistyöhön auttamisjärjestelmän, lastensuojeluviranomaisen ja esitutkintaviranomaisen kesken. Toimivan yhteistyön luominen on välttämätöntä myös lapsen mahdollisen edustajan/edunvalvojan kanssa. Auttamisjärjestelmä ohjaa lastensuojeluviranomaista ryhtymään alkuvaiheessa lapsen suojaamiseksi mahdollisimman tiukkoihin turvallisuustoimenpiteisiin, joita voidaan myöhemmin tilanteen selkiytyessä tarvittaessa madaltaa. Katoamisia pyritään ehkäisemään lapsen sijoituspaikan valinnalla, olinpaikan salaamisella ja turvaamalla lapsen liikkuminen sijoituspaikan henkilökunnan valvonnassa. Auttamisjärjestelmä ohjaa lastensuojeluviranomaista tekemään tarvittaessa lapsen suojaamiseksi lastensuojelulain tarkoittamat rajoittamistoimenpiteet, joilla voidaan perustellusti rajoittaa yhteydenpitoa ja liikkumisvapautta. Kaikkia lapseen yhteyttä ottavia tahoja pidetään potentiaalisina hyväksikäyttäjinä, erityisesti jos mahdollisesta ihmiskaupparikoksesta ja rikokseen syyllistyneistä ei ole varmuutta; myös lapsen vanhempien tai huoltajien mahdollinen osallisuus ihmiskauppaan huomioidaan. Q44. What are the procedures and practices of your (Member) State to a) report and b) deal with disappearances of UAMs (e.g. protocols among authorities, standardised procedure for dealing with disappearances, etc.)? Maahanmuuttovirasto on ohjeistanut alaikäisten turvapaikanhakijoiden majoittamisesta vastaavia vastaanottokeskuksia katoamisten suhteen vain yleisellä tasolla, koska vastaanottokeskusten reagointi ja selvitystapojen on havaittu olevan pitkälti samanlaisia. Asumisyksikkö tekee poliisille katoamisilmoituksen, kun katoamisesta on kulunut 24 h. Lisäksi katoamisesta ilmoitetaan aina alaikäisen edustajalle sekä tarpeen mukaan Maahanmuuttovirastolle ja kunnan lastensuojeluun. Jos alaikäinen palaa, asiasta keskustellaan hänen kanssaan ja harkitaan lastensuojelullisia toimia tapauskohtaisesti. Alaikäisyksiköiltä saatujen tietojen mukaan yksiköt huomaavat käytännössä heti, jos lapsi on kateissa ja viimeistään katoaminen havaitaan, jos lapsi on myöhässä sovitusta kotiintuloajasta. Kotiintuloaikoja seurataan tarkasti ja lapsilta kysytään yhteystiedot paikkoihin, joissa he viettävät aikaa. Yksi keskus ilmoitti myös tekevänsä pistokokeita näihin paikkoihin. Jos lapsi on kadonnut/jättänyt tulematta kotiin, häntä pyritään tavoittamaan aktiivisesti (puhelimitse, kysymällä kaverilta, menemällä paikkaan, jossa lapsi oli ilmoittanut olevansa, tarkistamalla ovatko tavarat vielä paikalla jne.).

109 Q45. How is the registration of disappearances of UAMs organised in your (Member) State (e.g. by child, by incident, etc.)? Kaikilla turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksilla on käytössään yhteinen sähköinen asiakastietojärjestelmä. Vastaanottokeskus merkitsee alaikäisen kadonneeksi järjestelmässä olevaan majoitusta kuvaavaan kohtaan. Sosiaalityöntekijä kirjaa asiakastietoihin muistiinpanot alaikäisen katoamiseen liittyen osana asiakaskohtaista asiakaskertomusta. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikkö tekee päätöksen turvapaikkahakemuksen raukeamisesta, kun asiakas on ollut kadonneena vähintään kahden kuukauden ajan. Q46. Please indicate any challenges associated with UAMs who go missing or abscond from guardianship/ reception/ care facilities in your (Member) State (based on existing studies/ evaluations or publically available information received from competent authorities) and how these can be overcome. Ihmiskaupan tunnistaminen ja uhrien turvallisuuden takaaminen on haasteellista. Suomessa on vähän kokemusta alaikäisten katoamisesta ja hyvin vähän kokemusta alaikäisten mahdollisten ihmiskaupan uhrien katoamisesta. Keskeistä on tunnistaa mahdolliset ihmiskaupan uhrit esim. turvapaikkaprosessissa ja ohjata heidät ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän piiriin, jotta uhrien turvallisuudesta voidaan varmistua parhaalla mahdollisella tavalla. Q47. Please provide any examples of proven (e.g. through evaluation reports / studies) good practices regarding UAMs who go missing or abscond from guardianship/ reception/ care facilities in your (Member) State. Please specify the source (as cited in existing evaluations/ studies/ other sources or based on publically available information received from competent authorities). Alaikäisen katoamisesta tehdään lastensuojeluilmoitus. HAPKE-hankkeessa 34 annettiin vuonna 2013 alaikäisten majoitusyksiköiden henkilökunnalle koulutusta ihmiskauppailmiöstä ja uhrien tunnistamisesta. Koulutuksen myötä kaikilla alaikäisyksiköissä on tieto siitä, miten ihmiskauppaepäilyn syntyessä tulisi reagoida ja henkilökunta osaa konsultoida ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää tarvittaessa. Riskit pyritään minimoimaan ihmiskauppatilanteissa ja oikeudenkäynnin lähestyessä majoitusyksikössä ollaan erityisvalmiudessa. Käytännön järjestelyjen avulla huolehditaan mm. siitä, ettei uhrien turvallisuus vaarannu suuren mediakiinnostuksen seurauksena. 34 Haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden palvelujärjestelmän kehityshanke (HAPKE), jonka rahoittamiseen osallistui Euroopan pakolaisrahasto.

110 Section 5: Arrangements in the (Member) States for UAMs when turning 18 years of age Q48. Please describe the situation in your Member State for former UAMs once they reach the age of 18 years: Arrangements for former UAMs What residence permit provisions are in place for the UAM turning 18 years of age in your (Member) State? What are the consequences for the rights and obligations of the former UAM in accordance with these residence provisions? Please describe the situation in your Member State for former UAMs once they reach the age of 18 years UAMs seeking asylum or who have been granted international protection Kun turvapaikanhakija tulee prosessin aikana täysiikäiseksi, hänen osaltaan päättyvät alaikäiselle tarjottavat palvelut (ei edustajaa, ei asumista alaikäiselle tarkoitetussa yksikössä). Täysi-ikäistymisellä ei ole varsinaista merkitystä myönnettävän kansainvälisen suojelun/oleskeluluvan suhteen. Alaikäiselle ja täysiikäiseksi tulleelle voidaan myöntää samoin perustein kansainvälistä suojelua (turvapaikka, toissijaista tai humanitaarista suojelua) tai oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä (UlkL 52 ) tai maasta poistumisen estymisen vuoksi (UlkL 51 ). Käytännössä alaikäiselle myönnetään kuitenkin täysi-ikäistä herkemmin oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä, jos perusteita kansainväliselle suojelulle ei ole. Lapsen etu vaikuttaa päätösharkintaan ja maasta poistaminen olisi harvoin lapsen edun mukaista, koska asianmukaisista vastaanotto-olosuhteista voidaan harvoin varmistua. UAMs not seeking asylum including those who entered irregularly and / or child victims of trafficking Iällä ja täysi-ikäistymisellä ei varsinaisesti ole merkitystä oleskelulupien suhteen alaikäiselle ja täysi-ikäiselle myönnetään samat oleskeluluvat samoin perustein kuitenkin lapsen etu huomioiden. Ulkomaalaislakiin sisältyy erityissäännös ihmiskaupan uhreille myönnettävästä oleskeluluvasta (UlkL 52 a ), joka perustuu ns. uhridirektiiviin (2003/81/ EY). Ihmiskaupan uhrille ja maassa luvattomasti oleskelevalle voidaan myös tapauskohtaisesti myöntää oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä (UlkL 52 ) tai maasta poistamisen estymisen vuoksi (UlkL 51 ). Suomessa alaikäiselle ei myönnetä oleskeluoikeutta vain siihen saakka, kun henkilö täyttää 18 vuotta. Ensimmäinen oleskelulupa pakolaisuuden ja toissijaisen suojelun perusteella myönnetään neljäksi vuodeksi ja oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä yleensä vuodeksi (UlkL 53 ). Täysi-ikäiseksi tulon yhteydessä ei myöskään suoriteta uudelleen harkintaa kansainvälisen suojelun/oleskeluluvan tarpeen osalta. Kun oleskeluluvan saanut alaikäinen (kansainvälinen suojelu tai oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä) hakee jatkolupaa tultuaan välillä täysi-ikäiseksi, ei hakijan tilannetta käytännössä selvitetä uudelleen, vaan jatkolupa myönnetään aiemmalla perusteella. Jatkoluvan epäämistä ja henkilön maasta poistamista ei pidetä kohtuullisena, koska hän on ehtinyt kotoutua Suomeen ja oleskellut Suomessa luvalla. Tämä ei perustu lainsäädäntöön, vaan viranomaiskäytäntöihin. Poikkeuksellisesti henkilön kohdalla voi kuitenkin tulla selvitettäväksi pakolaisaseman peruuttaminen ja jatkoluvan epääminen, jos tähän on rikosperusteita tai henkilö on passin leimojen mukaan vieraillut jatkuvasti kotimaassaan (eli kääntynyt kotimaansa viranomaisten puoleen).

111 Are there any exceptions to the residence provisions that are in place for UAMs who are turning 18 years of age? If not, what are the implications of these provisions for the reception arrangements and integration measures that have supported the UAM up to that stage? What measures are in place to support the UAM in advance of the transition (e.g. integration support, return support)? Ei relevantti Suomen osalta. Täysi-ikäiseksi tulevaa turvapaikanhakijaa voidaan valmistella sosiaalityön keinoin, koska esim. asumisjärjestelyt muuttuvat. Kansainvälistä suojelua saavalle tehdään majoitusyksikössä itsenäistymissuunnitelma vähintään puoli vuotta ennen täysi-ikäistymistä, jotta alaikäisen kanssa ehditään harjoitella tarvittavia asioita (viranomaisasiointia, pyykinpesua ja muita käytännön asioita). Esim. Espoossa on käytössä harjoitteluasuntokäytäntö, jonka avulla itsenäistytään vaiheittain, harjoitellaan itsenäistymistä. Ei relevantti Suomen osalta. Täysi-ikäiseksi tulevaa ihmiskaupan uhria, joka on auttamisjärjestelmän piirissä, valmistellaan sosiaalityön keinoin ja ottamalla erityisesti huomioon ihmiskauppailmiöön ja ihmiskauppakokemukseen liittyvät haasteet, kuten uudelleenuhriutumisen uhka. What measures are in place to support the former UAM after the transition (e.g. formal follow up or after-care service, open door policy at residential homes, personal adviser, pathway plan, etc.)? Kotoutumislain 27 :n 35,mukaan ilman huoltajaa maassa asuva lapsi tai nuori, jolle on myönnetty oleskelulupa hänen haettua kansainvälistä suojelua tai joka on kiintiöpakolainen, voi olla tukitoimenpiteiden piirissä, kunnes täyttää 21 vuotta (vastaa lastensuojelulain jälkihuoltoa). Alaikäiselle majoitusyksikössä laadittava itsenäistymissuunnitelma pitää sisällään myös jälkihuollon, jota on mahdollista saada 21-vuotiaaksi asti. Lastensuojelulain 12 luvussa 36 on säädetty kunnan vastuulla olevasta jälkihuollon järjestämisestä lastensuojelun asiakkaana olleelle lapselle tai nuorelle 21 ikävuoteen asti. What are the implications of the change in residence status for the access to education and/ or training of the former UAM? What are the implications of the change in residence status for the access to employment of the former UAM? Oleskelustatus ei muutu täysi-ikäistymisen myötä, joten ei vaikutusta. Oleskelustatus ei muutu täysi-ikäistymisen myötä, joten ei vaikutusta. Oleskelustatus ei muutu täysi-ikäistymisen myötä, joten ei vaikutusta. Oleskelustatus ei muutu täysi-ikäistymisen myötä, joten ei vaikutusta. 35 Ks. laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) 27 (Ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki): Ilman huoltajaa olevan lapsen tai nuoren, jolle on myönnetty oleskelulupa hänen haettuaan Suomessa alaikäisenä kansainvälistä suojelua tai joka on otettu Suomeen ulkomaalaislain 90 :ssä tarkoitetussa pakolaiskiintiössä, hoiva, huolenpito ja kasvatus järjestetään perheryhmäkodissa tai tuetun perhesijoituksen avulla taikka muuten tarkoituksenmukaisella tavalla. Edellä 1 momentissa tarkoitettu lapsi tai nuori voi olla tukitoimenpiteiden piirissä kunnes hän täyttää 21 vuotta tai kunnes hänellä on huoltaja Suomessa. 36 Ks. lastensuojelulaki (417/2007) 12 luku (Jälkihuolto): http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=lastensuojelulaki#l12

112 Q49. Please describe the monitoring mechanisms in place to ensure the effective transition of unaccompanied minors from the age of minority to 18 years of age, including the types of measure undertaken and the duration of the monitoring period, where the situation in the Member State has changed since 2009, or where the (Member) State did not take part in the 2009 Study. Oleskeluluvan saanut nuori voi olla kotoutumislain tai lastensuojelulain mukaisten tukitoimenpiteiden (jälkihuolto) piirissä 21 ikävuoteen asti. Kuntaan muuttaneen nuoren kohdalla tukitoimet saattavat olla esim. tukihenkilö tai ylimääräiset ohjaavat tapaamiset kunnan sosiaalitoimen työntekijän kanssa. Q50. Please indicate any challenges associated with the transition to 18 years of age experienced by unaccompanied minors in your (Member) State (based on existing studies / evaluations or information received from competent authorities) and how these can be overcome. Yleisesti ottaen yksin oleskelevien täysi-ikäistymiseen liittyy samoja haasteita kuin kaikkien lasten/ nuorten aikuistumiseen. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä kertyneiden kokemusten mukaan ihmiskaupan uhrien kohdalla on otettava erityisesti huomioon uudelleen uhriutumisen riski. Riski on sitä suurempi, mitä kauemmin lapsi on ennen aikuistumistaan ollut hyväksikäytetty eli mitä pidempään lapsi on sosiaalistunut hyväksikäytön kulttuuriin ja maailmaan (esim. prostituutio) ja mitä vähemmän aikaa hän on ennen täysi-ikäistymistä ollut avun piirissä eli mitä vähemmän aikaa hänellä on ollut mahdollisuus vielä alaikäisenä ollessaan opetella muunlaista elämäntapaa, saada huolenpitoa ja turvaa, toipua kokemuksistaan ja sosiaalistua toisenlaiseen (ns. normaaliin) elämään. Aikuistumisen jälkeen ihmiskaupan uhrikin on täysin vapaa päättämään omista valinnoistaan eikä niihin kyetä enää puuttumaan lastensuojelutoimin, ainoastaan muutoin sosiaalityön keinoin. Uudelleen uhriksi joutumisen uhkaan liittyy myös katoamisen uhka pian täysi-ikäistymisen jälkeen. Haasteita voi aiheutua myös ihmiskaupan uhrille oikeudenkäynnin myötä maksettavista korvauksista, jotka voivat olla aikuistuvalle nuorelle varsin suuria. Kun otetaan huomioon uhrin taustasta johtuvat puutteelliset elämänhallintataidot, voi rikosoikeudellisten korvausten saaminen omaan käyttöön johtaa elämänhallinnan kannalta huonoihin ratkaisuihin. Uhrin saama rahallinen korvaus voi myös muodostaa turvallisuusriskin varsinkin tilanteissa, joissa tekijöitä tai koko organisaatiota ei ole saatu kiinni tai heidät on jo vapautettu. Haasteisiin vastataan parhaiten varmistumalla uhrin kanssa työskentelevien perehdyttämisestä nimenomaan ihmiskauppailmiöön liittyviin kysymyksiin ja sosiaalityön keinoin. Q51. Please provide any examples of proven (e.g. through evaluation reports / studies) good practices regarding the transition to 18 years of age of UAMs in your (Member) State. Please specify the source (e.g. cited in existing evaluations/ studies / other sources or based on publically available information received from competent authorities). Oleskeluluvan saaneelle alaikäiselle tehdään majoitusyksikössä itsenäistymissuunnitelma hyvissä ajoin ennen täysi-ikäistymistä. Esim. Espoon ryhmä- ja perheryhmäkoti aloittaa jo tässä vaiheessa yhteistyön jälkihuollosta vastaavan kunnan sosiaalitoimen kanssa. Siirto jälkihuollon asiakkaaksi tapahtuu nuoren muuttaessa pois perheryhmäkodista. Jälkihuollon saatavuus, täysi-ikäistyvän tukemisen jatkuvuus on tärkeää.

113 Section 6: Return practices, including reintegration of UAMs Q52. Can an unaccompanied minor be returned (through voluntary or forced return) to the country of origin if s/he does not fulfil the entry requirements set out in Section 2? Categories of unaccompanied minors that may be returned to the country of origin Non-asylum seeking unaccompanied minor arriving at a land / sea border or airport Please provide more information about the circumstances under which unaccompanied minors may be returned voluntarily to the country of origin a) in national legislation / policy and b) in practice, with a particular focus on developments since 2009. a) Ulkomaalaislain 148 :ssä säädetään käännyttämisperusteista, joita voidaan soveltaa sekä rajalta käännyttämistilanteessa että maasta poistamis-tilanteessa. Käytännössä niitä voidaan soveltaa rajalla maahantulo- ja maastalähtötarkastuksen yhteydessä sekä sisämaan ulkomaalaisvalvonnassa. Rajatarkastuksissa sovelletaan maahantulevan ulkomaalaisen kohdalla ensisijaisesti Schengenin rajasäännöstöä ja pääsyn epäämisen kohdalla Schengenin rajasäännöstön 13 artiklaa. (Vrt. UlkL 142 ). Pääsyn epäämistä ja käännyttämistä koskevassa kokonaisharkinnassa kiinnitetään erityistä huomiota lapsen etuun. (Ks. UlkL 146 ja 6 ) Vapaaehtoisen paluun aikaa ei määrätä, jos kolmannen maan kansalaisen pääsy evätään tai hänet käännytetään välittömästi rajanylityksen yhteydessä. (UlkL 147 a ). b) Vaikka vapaaehtoisen paluun aikaa ei määrätä, voi alaikäinen palata lähtömaahan vapaaehtoisesti IOM:n avustamana. IOM ei kuitenkaan toteuta palautusta, jos paluun ei katsota olevan lapsen edun mukaista. Myös lastensuojelun rajoittamistoimet voivat tulla kyseeseen, jos vapaaehtoinen paluu ei olisi lapsen edun mukaista esim. ihmiskauppaepäilyn vuoksi. Vain muutama alaikäinen ihmiskaupan uhri on palannut vapaaehtoisesti. Valmiita toimintamalleja ei ole, eikä ole esim. määritelty, mikä viranomainen vastaa lapsen edun arvioinnista tilanteissa, joissa uhri haluaa palata kotimaahansa. Please provide more information about the circumstances under which unaccompanied minors may be the subject of a forced return to the country of origin / Dublin country / transit country a) in national legislation / policy and b) in practice, with a particular focus on developments since 2009. a) Lainsäädäntö mahdollistaa alaikäisten maasta poistamisen. Ks. viereinen a) kohta b) Käytännössä alaikäisiä ei kuitenkaan pakkopalauteta. Maasta poistamisen voidaan harvoin katsoa olevan lapsen edun mukaista ja alaikäiselle myönnetään yleensä oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä (UlkL 52 ), jollei muita perusteita oleskeluluvan myöntämiseen ole. Please state if the process is different for those cases when the minor s age is doubtful (for instance, when the child has no documents) and the age assessment procedure has not been undertaken yet to determine the age of the minor. Maasta poistamista ei panna täytäntöön, jos on perusteltua syytä olettaa henkilön olevan kykenemätön huolehtimaan itsestään alaikäisyytensä vuoksi. Non-asylum seeking unaccompanied minor apprehended in the territory of the (Member) State Ks. ed. kohta. Ks. ed. kohta.

114 Asylum seeking unaccompanied minor arriving at a land / sea border or airport a) Ns. vastaanottolaissa 31 :ssä 37 säädetään matkakustannusten korvaamisesta kansainvälistä suojelua hakeneelle hänen poistuessaan maasta vapaaehtoisesti peruttuaan hakemuksensa tai oleskelulupahakemuksen tultua hylätyksi. Kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija voidaan käännyttää UlkL 148 :n nojalla. Maasta poistamista koskevassa kokonaisharkinnassa otetaan huomioon lapsen etu (UlkL 146 ja 6 ). Lisäksi hakija voi itse peruuttaa turvapaikkahakemuksensa, jos haluaa palata kotimaahansa vapaaehtoisesti. Tällöin hakemus rauetetaan (UlkL 95 c ). Rauettamispäätökseen sisältyy käännyttämispäätös sikäli, kun henkilöllä ei ole enää Suomessa oleskelun edellytyksiä. Hakemuksensa peruuttanut henkilö voi palata vapaaehtoisesti esim. IOM:n kautta. Ulkomaalaislain 147 a :ssä säädetään maastapoistamispäätösten yhteydessä määrättävästä vapaaehtoisen paluun määräajasta. Kansainvälistä suojelua hakeneen kohdalla vapaaehtoisen paluun aika jätetään määräämättä tilanteissa, joissa kysymys on UlkL 103 :ssä tarkoitetusta kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkimatta jättämisestä ja nopeutetun menettelyn käyttämisestä. Sisäasiainministeriössä on käynnissä 30.11.2012 asetettu lainsäädäntöhanke vapaaehtoisen paluun järjestelmän vakiinnuttamiseksi. Lainsäädäntöhankkeen tarkoituksena on edistää kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa peruneen tai kielteisen päätöksen oleskelulupahakemukseensa saaneen ulkomaalaisen vapaaehtoista paluuta vakiinnuttamalla lainsäädäntöön vapaaehtoisen paluun järjestelmä, jota on vuodesta 2010 toteutettu Maahanmuuttoviraston ja Euroopan paluurahaston rahoittamilla hankkeilla. b) Tällä hetkellä vapaaehtoinen paluu voi tapahtua IOM:n avustamana turvapaikkaprosessin aikana tai sen jälkeen. Lapsen edustaja ja asumisyksikkö pohtivat asiaa lapsen kanssa ja harkitsevat, mikä on lapsen edun mukaista. Vapaaehtoiseen paluuseen pyritään kannustamaan ja käytännössä maasta poistamispäätöksen tiedoksiantava poliisi tiedustelee palautettavilta, haluavatko he palata vapaaehtoisesti, vaikka vapaaehtoisen paluun aikaa ei olisi määrätty, ellei ole pakenemisen vaaraa. Alaikäinen voi peruuttaa turvapaikkahakemuksensa, jos haluaa palata kotimaahansa vapaaehtoisesti. IOM voi selvittää alaikäisen tosiasiallisia mahdollisuuksia palata jo ennen kuin hakemus peruutetaan (onko alaikäisellä vastaanottava taho jne.). a) Alaikäisten maasta poistamista ei ole kategorisesti kielletty. Kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija voidaan käännyttää UlkL 148 :n nojalla. Maasta poistamista koskevassa kokonaisharkinnassa otetaan huomioon lapsen etu (UlkL 146 ja 6 ). Alaikäisiin sovelletaan Dublin III asetuksen 8 artiklaa. Artiklan perusteella alaikäinen, jolla on toisessa Dublin-asetusta soveltavassa valtiossa perheenjäsen tai sisarus, taikka hänestä huolehtimaan kykenevä sukulainen, alaikäinen tulee saattaa yhteen kyseisen henkilön kanssa, mikäli se on lapsen edun mukaista. Tällöin turvapaikkahakemuksen ratkaisusta on vastuussa valtio, jossa kyseinen perheenjäsen tai sukulainen oleskelee, ja alaikäinen voidaan käännyttää vastuuvaltioon. Jollei alaikäisellä ole edellä mainittuja perheenjäseniä, sisaruksia tai sukulaisia, hakemuksen ratkaisusta on artiklan mukaan vastuussa valtio, jossa alaikäinen on tehnyt turvapaikkahakemuksensa. Suomi ottaa huomioon EU-tuomioistuimen 6.6.2013 antaman tuomion (C-648/11), jossa tuomioistuin otti kantaa siihen, mitä tarkoittaa jäsenvaltio, jossa alaikäinen on tehnyt turvapaikkahakemuksensa : kun ilman huoltajaa tuleva alaikäinen, jolla ei ole laillisesti oleskelevia perheenjäseniä minkään jäsenvaltion alueella, on hakenut turvapaikkaa useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta, vastuussa on jäsenvaltio, jossa alaikäinen oleskelee siellä turvapaikkahakemuksensa tehtyään. Tarkoitus on nopeuttaa alaikäisen pääsyä turvapaikkatutkintaan. Siten Suomi ei palauta alaikäistä aikaisempaan turvapaikanhakuvaltioon vain sillä perusteella, että alaikäinen on aiemmin hakenut turvapaikkaa toisesta valtiosta. Edelleen on voimassa perusajatus, että vain yksi valtio on vastuussa turvapaikkahakemuksen tutkinnasta. Siten, mikäli turvapaikkahakemukseen on jo annettu ensi vaiheen ratkaisu toisessa valtiossa, alaikäinen voidaan palauttaa kyseiseen valtioon. b) Käytännössä alaikäisten kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden maasta poistaminen lähtömaahan /kauttakulkumaahan on poikkeuksellista. Myös alaikäisten Dublin-palautukset ovat harvinaisia. Alaikäinen voidaan palauttaa kotimaahansa ainoastaan, jos asianmukainen vastaanotto on varmis-tettu. Vastaanottavana tahona voivat olla lapsen vanhemmat tai muu tosiasiallinen huoltaja kuten lapsen sukulaiset tai omaiset, jotka pyritään mahdollisuuksien mukaan jäljittämään. Lapsen paluun edellytykset selvitetään turvapaikkamenettelyssä. Vastaanottavan maan olosuhteet on arvioitava erityisen huolellisesti alaikäisen hakijan kohdalla ja lisäksi lapsen edun toteutumista on arvioitava vielä ennen maasta poistamisen täytäntöönpanoa. Käännyttämispäätöksen täytäntöönpanoa valmistellessaan täytäntöön panevan viranomaisen tulee olla yhteydessä lapsen edustajaan sekä lapsen majoitusyksikön henkilökuntaan. Täytäntöönpanon yhteydessä tulee huomioida lapsen etu, lapsen ikä sekä mahdollisen tukihenkilön, kuten esimerkiksi lapsen omahoitajan tai -ohjaajan tai muun sosiaalityöntekijän mahdollisuus läsnä oloon. 37 Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta (746/2011) 31 (Paluun tukeminen): Kansainvälistä suojelua hakeneelle voidaan korvata kohtuulliset matkakustannukset kotimaahan tai muuhun maahan, johon hänen pääsynsä on taattu, jos hän poistuu maasta vapaaehtoisesti peruttuaan hakemuksensa tai oleskelulupahakemuksen tultua hylätyksi. Tilapäistä suojelua saaneelle ja ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalain mukaista kotipaikkaa Suomessa, voidaan korvata kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset kotimaahan tai muuhun maahan, johon hänen pääsynsä on taattu, sekä maksaa yhdelle henkilölle enintään kahden kuukauden ja perheelle enintään neljän kuukauden toimeentulotuen perusosan määrää vastaava avustus. Korvauksen ja avustuksen myöntää hakemuksesta se vastaanottokeskus, jonka asiakkaaksi palaaja on rekisteröity. Vastaanottokeskus voi periä takaisin myöntämänsä korvauksen tai avustuksen, jos osoittautuu, että se on maksettu virheellisin perustein tai perusteettomasti. Hakemus takaisinperinnästä tehdään sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä vastaanottokeskus sijaitsee.

115 Asylum seeking unaccompanied minor apprehended in the territory of the (Member) State Asylum seeking unaccompanied minor arriving at an internal authority (e.g. police, child protection service, etc.) Other (please state) Ks. ed. kohta Ks. ed. kohta Ks. ed. kohta Ks. ed. kohta Q53a. Can unaccompanied minors be detained whilst awaiting return? Y / N Yes Q53b. If yes, please provide more information about the circumstances under which unaccompanied minors may be detained whilst awaiting return, and the legal basis for such detention. Kyllä, alaikäisten säilöön ottaminen on mahdollista. Voimassa olevan ulkomaalaislain 121 :n 1 mom. 1 kohdan mukaan ulkomaalainen voidaan 118 120 :ssä tarkoitettujen turvaamistoimien sijasta määrätä otettavaksi säilöön, jos ulkomaalaisen henkilökohtaiset ja muut olot huomioon ottaen on perusteltua aihetta olettaa, että hän piileskelemällä, pakenemalla tai muulla tavoin menetellen estää tai huomattavasti vaikeuttaa itseään koskevaa päätöksentekoa tai maasta poistamistaan koskevan päätöksen täytäntöönpanoa. Tätä lainsäännöstä sovelletaan myös lapsiin. Ulkomaalaisten säilöönottoa koskevien säännösten tarkistamista on käsitelty sisäministeriön vetämässä lakihankkeessa. Hallituksen esitys 38 on annettu eduskunnalle syyskuussa 2014. Esityksen mukaan ilman huoltajaa maassa olevien turvapaikanhakijalasten säilöönotto kielletään. Alle 15-vuotiasta ilman huoltajaa olevaa lasta ei saisi ottaa säilöön edes sen jälkeen, kun hänen maasta poistamistaan koskeva päätös on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi. Q54. Are there any alternatives to detention in place in the (Member) State for unaccompanied minors awaiting return? If yes, please provide more information in this regard. Kyllä, säilöön ottamisen sijaan viranomaisten tulee käyttää ensisijaisesti ns. vaihtoehtoisia turvaamistoimia, joita ovat ilmoittautumisvelvollisuus, vakuuden asettaminen sekä matkustusasiakirjan ja matkalipun haltuunotto. Q55a. Does the (Member) State provide reintegration support to unaccompanied minors returning to their country of origin under return procedures? Please consider both voluntary and forced return in your answer. Y / N Yes 38 HE 172/2014: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140172

116 Q55b. If yes, please describe the reintegration measures in place to support unaccompanied minors before, during and after their return under return procedures. Uudelleen integroitumisen tukeminen on mahdollista vain vapaaehtoisesti palaavien kohdalla. Vapaaehtoisesta paluusta vastaa tällä hetkellä Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) Euroopan paluurahastosta saatavalla hankerahoituksella (nk. VAPPS-hanke 39 ). IOM voi vastata matkakuluista ja tehdä alaikäisen puolesta matkajärjestelyt sekä avustaa matkustusasiakirjojen ja muiden tarvittavien dokumenttien hankinnassa. IOM:n henkilökunta avustaa alaikäistä lähtö-, kauttakulku- ja paluumaiden lentokentillä. IOM:n tuki yksintulleille maahanmuuttajalapsille vapaaehtoisen paluun yhteydessä noudattaa organisaation vakiintuneita menettelytapoja ja ohjeita. Näihin kuuluvat myös riskien arvioiminen erityisesti alaikäisten ihmiskaupan uhrien tapauksessa, etujen määrittäminen sekä vanhempien, perheenjäsenten ja muiden huoltajien tunnistaminen. Jokaisen yksintulleen maahanmuuttajalapsen paluu edellyttää laillisten holhoojien (tai huoltajien) kirjallista suostumusta sekä lähtö- että paluumaassa, jotta varmistetaan, että paluu on lapsen etujen mukaista. IOM tarjoaa yleensä saattajan vapaaehtoisesti palaville yksintulleille maahanmuuttajalapsille. Tämä IOM:n tarjoama saattaja on lapsen mukana koko matkan ajan aina siihen asti, kun lapsi tapaa paluumaassa asianmukaiset, jo ennen lähtöä tunnistetut huoltajat (vanhemmat, perheenjäsenet, lailliset holhoojat). IOM myös myöntää tukea uudelleen integraatiota varten kohdemaassa. Tuki on räätälöity vastaamaan yksintulleen lapsen tarpeita, ja se annetaan ensisijaisesti luontoissuorituksina (ei siis rahana), esimerkiksi koulutuksena tai hyödykkeinä/palveluina, joilla vastataan lapsen välittömiin tai keskipitkän aikavälin tarpeisiin. Tällaisia hyödykkeitä/palveluita ovat muun muassa majoitus, erilaiset tarvikkeet, tuki uudelleen integroitumista varten tai ihmiskaupan uhreille tarkoitettu sosiaalinen tuki. Suomen kansallista lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa vapaaehtoisen paluun järjestelmän vakiinnuttamiseksi säännellyksi viranomaisen ohjaamaksi toiminnaksi. Vapaaehtoista paluuta koskeva hallituksen esitys 40 on annettu eduskunnalle syyskuussa 2014. Q55c. Please describe the monitoring mechanisms in place to ensure the effective reintegration of unaccompanied minors, including the types of measure undertaken and the duration of the monitoring period. Erityisesti silloin kun yksintulleille lapsille voidaan tarjota tukea uudelleen integroitumista varten luontoissuorituksina, paluumaan IOM (tai IOM:n kanssa yhteistyössä työskentelevät erityisorganisaatiot) pyrkii tekemään läheistä yhteistyötä lapsen tai hänen huoltajiensa kanssa koko uudelleenintegroitumisprosessin ajan. Tällä tavoin se voi valvoa tuen antamisen edistymistä ja hyötyjä. Lisäksi VAPPS-hankkeessa valvotaan paluumuuttajien (myös yksintulleiden lapsien) uudelleen integroitumista. Valvojana toimii paikallinen IOM-toimisto ja valvonnan ajankohta on aikaisintaan kuukauden kuluttua paluusta (mahdollisesti myöhemminkin riippuen siitä, miten/koska tuki uudelleen integraatiota varten annetaan). 39 The project Voluntary Assisted Return and Reintegration Programme in Finland (VARRP-FIN) was launched 1.1.2013 (the project is referred to as VAPPS in Finnish language). The project functions as a continuation of the previous project Developing Assisted Voluntary Return in Finland (DAVRiF). The VARRP-FIN project is implemented by IOM Helsinki, with funding from the European Return Fund and the Finnish Immigration Service. The project provides AVRR support and counselling on return and reintegration. 40 HE 170/2014: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140170

117 Annex 1 Table 1: Statistics on asylum applications from unaccompanied minors in the (Member) State (2009-2013) Please provide the cumulative figures per calendar year (i.e. the number of unaccompanied minors recorded against each criteria during each calendar year). To ensure comparability of data, please provide statistics on UAMs considered by the national authorities to be UAMs. Where available / appropriate, please provide statistics on UAMs who claim to be minors but whose age is doubtful and the age assessment procedure has not yet been undertaken to determine the age of the minor. 1. Statistics on numbers of asylum applications submitted by third-country nationals unaccompanied minors 1.1 Total Number of Asylum Applications submitted by unaccompanied minors in the (Member) State in each reference period 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information 557 329 152 166 161 Eurostat 1.2 Total number of Asylum Applications submitted by unaccompanied minors in the (Member) State in each reference period, disaggregated by their country of nationality, where available: Afghanistan Angola Iraq Dem. Rep. Congo Somalia Other: (please include any numbers of unaccompanied minors not included in any of the categories above) 2009 2010 2011 2012 2013 Source Eurostat 85 12 151 201 43 7 64 9 117 25 11 29 7 46 36 11 31 11 28 19 5 24 5 35 108 89 34 49 73 Total (must equal the total in 1.1) 557 329 152 166 161 1.3 Total number of Asylum Applications submitted by unaccompanied minors in the (Member) State in each reference period, disaggregated by their sex and age, where available: 2009 2010 2011 2012 2013 Source/ further information M F M F M F M F M F Eurostat Less than 14 years old 36 28 31 27 13 6 4 4 6 3 From 14 to 15 years old 79 41 48 41 20 9 16 5 8 6 From 16 to 17 years old 280 40 130 20 50 15 68 15 57 13 Unknown 46 6 28 35 4 49 5 61 7 Total (should equal 1.1) 441 * 115 * 237 * 88 * 118 34 137 29 132 29 * Not equal with 1.1, because of cases, where person s sex is unknown. 1.4 Total Asylum Decisions for unaccompanied minors, disaggregated by sex 1 1.4.1 Total number of asylum decisions for unaccompanied minors in the reference year (disaggregated by sex) 1.4.2 Total number of positive asylum decisions for unaccompanied minors in the reference year (disaggregated by sex) 2009 2010 2011 2012 2013 Source/ further information M F M F M F M F M F National authorities 432 330 132 125 123 Male + female 247 262 115 105 98 1 The numbers disaggregated by sex are not available. Thus, the numbers stated in this Table include the decisions for males and females.

118 1.4.2.1 Of the total positive asylum decisions provided above please provide the status granted to the unaccompanied minor: a) Refugee status 1 6 2 11 10 b) Subsidiary protection 103 120 68 46 64 c) Humanitarian reasons (humanitarian protection, which is a national category of international protection in Finland) d) Other (including residence permit on compassionate grounds) 115 68 12 10 28 68 33 38 24 Total (must equal 1.4.2.1) 247 262 115 105 98 1.5 Total number of residence permits granted to unaccompanied minors receiving positive asylum decisions 2 Refugee status, continuous residence permit (A) for 4 years Subsidiary protection, continuous residence permit (A) for 4 years Humanitarian protection, continuous residence permit (A) for 1 year Other, usually continuous residence permit (A) on compassionate grounds for 1 year 2009 2010 2011 2012 2013 Source/ further information M F M F M F M F M F National authorities 1 6 2 11 10 Male + female 103 120 68 46 64 115 68 12 10 28 68 33 38 24 Total 247 262 115 105 98 1.6 Asylum seeking unaccompanied minors that abscond and/ or are reported as missing from the asylum system (including those then accounted for) 1.6.1 Total number of Asylum seeking unaccompanied minors that abscond and/ or are reported as missing from the asylum system (e.g. before first interview/ decision, etc.), disaggregated by sex 1.6.2 Total number of Asylum seeking unaccompanied minors that are found back (after being reported as missing); if and when possible, please provide the country in which they are found (to capture the cross-border dimension of the phenomenon) 2009 2010 2011 2012 2013 Source/ further information M F M F M F M F M F National authorities / Finnish Immigration Service, Asylum Unit N/A N/A N/A N/A 2 1 9 1 7 2 N/A N/A N/A N/A 1 Finland 1 Finland 1 Finland 3 in other countries and 1 went missing again - 1 country other than Finland 1 country other than Finland 2 The numbers disaggregated by sex are not available. Thus, the numbers stated in this Table include the decisions for males and females.

119 Table 2: Statistics on unaccompanied minors NOT applying for asylum in the (Member) State (2009-2013) Please provide the cumulative figures per calendar year (i.e. the number of unaccompanied minors recorded against each criteria during each calendar year). To ensure comparability of data, please provide statistics on UAMs considered by the national authorities to be UAMs. Where available / appropriate, please provide statistics on UAMs who claim to be minors but whose age is doubtful and the age assessment procedure has not yet been undertaken to determine the age of the minor. Statistics on numbers of third-country national unaccompanied minors NOT applying for asylum 2.1 Total number of unaccompanied minors NOT applying for asylum in the (Member) State in each reference period 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information - - - - - In practice, all thirdcountry national unaccompanied minors have applied for asylum (including those admitted to the Assistance System for Victims of Trafficking). 2.2 Total number of unaccompanied minors NOT applying for asylum in the (Member) State in each reference period, disaggregated by their country of nationality, where available: Country 1 etc (please add in additional rows as required): Other: (please include any numbers of unaccompanied minors not included in any of the categories above) 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information Total (must equal the total in 2.1) - - - - - National data 2.3 Total number of unaccompanied minors NOT applying for asylum in the (Member) State in each reference period, disaggregated by their sex and age: Less than 14 years old From 14 to 15 years old From 16 to 17 years old Unknown 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information M F M F M F M F M F National data Total (should equal 2.1) - - - - - - - - - - 2.4 Total number of residence permits granted to unaccompanied minors not in the asylum system, disaggregated by sex Type of residence permit granted 1 etc (please add in additional rows as required): 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information M F M F M F M F M F National authorities/ Eurostat - - - - - - - - - -

120 2.5 Non-asylum seeking unaccompanied minors that abscond and/ or are reported as missing for at least x weeks from the care of public authorities (including those then accounted for) 2.5.1 Total number of non-asylum seeking unaccompanied minors that abscond and/ or are reported as missing from the care of public authorities, disaggregated by sex and, if and when possible, the type of UAMs that goes missing, e.g. runaways, child victims of trafficking, etc. 2.5.2 Total number of non-asylum seeking unaccompanied minors that are found back (after being reported as missing); if and when possible, please provide the country in which they are found (to capture the cross-border dimension of the phenomenon) 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information M F M F M F M F M F National authorities/ Eurostat - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Table 3: Statistics on asylum and / or non-asylum seeking unaccompanied minors in the care of public authorities in the (Member) State (2009-2013) 3 Please provide the cumulative figures per calendar year (i.e. the number of unaccompanied minors recorded against each criteria during each calendar year). To ensure comparability of data, please provide statistics on UAMs considered by the national authorities to be UAMs. Where available / appropriate, please provide statistics on UAMs who claim to be minors but whose age is doubtful and the age assessment procedure has not yet been undertaken to determine the age of the minor. Statistics on numbers of third-country national unaccompanied minors in the care of the public authorities 3.1 Total Number of unaccompanied minors in the care of the public authorities in each reference period 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information 571 317 150 167 156 National data/uma electronic case management system 3.2 Total Number of unaccompanied minors in the care of the public authorities in each reference period, disaggregated by their country of nationality, where available: 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information Afghanistan 91 43 25 38 17 National data Angola 12 7 11 11 6 Iraq 163 64 27 31 24 Dem. Rep. Congo 10 9 6 8 4 Somalia 214 117 45 30 36 Other nationalities: 81 77 36 49 69 Total (must equal the total in 3.1) 571 317 150 167 156 3 Information in this Table consists of unaccompanied minors in the reception system for asylum seekers. Some of them might be in the National Assistance System for Victims of Trafficking in Human Beings as well.

121 3.3 Total Number of unaccompanied minors in the care of the public authorities in each reference period, disaggregated by their sex and age: Less than 14 years old (Please note that the information concerns the age category 0-14) From 14 to 15 years old (Please note that the information concerns the age category 15-17) From 16 to 17 years old (This information is not available) 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information M F M F M F M F M F National data N/A N/A N/A N/A 25 12 17 10 10 8 N/A N/A N/A N/A 74 20 119 19 114 22 N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A Unknown N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A Total N/A N/A N/A N/A 99 32 136 29 124 30 Table 4: Statistics on unaccompanied minors in detention pending return in the (Member) State (2009-2013) Please provide the cumulative figures per calendar year (i.e. the number of unaccompanied minors recorded against each criteria during each calendar year). To ensure comparability of data, please provide statistics on UAMs considered by the national authorities to be UAMs. Where available / appropriate, please provide statistics on UAMs who claim to be minors but whose age is doubtful and the age assessment procedure has not yet been undertaken to determine the age of the minor. 4.1 Total Number of unaccompanied minors in detention pending return in each reference period, disaggregated by their sex and age: Less than 14 years old From 14 to 15 years old From 16 to 17 years old Unknown 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information M F M F M F M F M F National data/ Metsälä detention unit Total (Male + Female) 4 15 3 2 4 7 These numbers are estimates only as preparing removal from the country is not the only reason for the use of detention. Furthermore, the age might change while in detention (minor -> adult or adult -> minor). 4 The numbers disaggregated by sex and age group are not available.

122 4.2 Total Number of unaccompanied minors in detention pending return to a Dublin country / transit country in each reference period, disaggregated by their sex and age: Less than 14 years old From 14 to 15 years old From 16 to 17 years old Unknown 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information M F M F M F M F M F National data/ Police Total (Male + Female) 5 7 3 2 2 2 All cases have been Dublin cases. There might be other minors than unaccompanied ones included in these numbers which are estimates only. 4.3 Total Number of unaccompanied minors in alternatives to detention pending return in each reference period, disaggregated by their sex and age: Less than 14 years old From 14 to 15 years old From 16 to 17 years old Unknown 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information M F M F M F M F M F National data Total N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A 4.4 Total Number of unaccompanied minors in alternatives to detention pending return to a Dublin country / transit country in each reference period, disaggregated by their sex and age: Less than 14 years old From 14 to 15 years old From 16 to 17 years old Unknown 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information M F M F M F M F M F National data Total N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A 5 The numbers disaggregated by sex and age group are not available.

123 Table 5: Statistics on unaccompanied minors returned from (Member) States (2009-2013) Please provide the cumulative figures per calendar year (i.e. the number of unaccompanied minors recorded against each criteria during each calendar year). To ensure comparability of data, please provide statistics on UAMs considered by the national authorities to be UAMs. Where available / appropriate, please provide statistics on UAMs who claim to be minors but whose age is doubtful and the age assessment procedure has not yet been undertaken to determine the age of the minor. 5.1 Forced Return measures 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information 5.1 Total Number of unaccompanied minors returned as part of forced return measures in each reference period (where data exists) Country of return (country of origin) 1 etc : (please add in additional rows as required): Country of return (Dublin country) 1 etc (please add in additional rows as required): Country of return (transit country) 1 etc (please add in additional rows as required): Other: (please include any numbers of unaccompanied minors not included in any of the categories above) M F M F M F M F M F National data Total (must equal 5.1) N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A All unaccompanied minors are escorted and, therefore, it is not possible to distinguish between forced and voluntary returns. 5.2 Voluntary Return measures 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information 5.2 Total Number of unaccompanied minors returned as part of voluntary return measure in each reference period (where data exists) Country of return 1 etc : (please add in additional rows as required): Other: (please include any numbers of unaccompanied minors not included in any of the categories above) M F M F M F M F M F National data Total (must equal 5.2) N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A All unaccompanied minors are escorted and, therefore, it is not possible to distinguish between forced and voluntary returns.

124 5.3 Assisted (Voluntary) Return measures 5.3 Total Number of unaccompanied minors returned as part of assisted voluntary return measure in each reference period (where data exists) Country of return 1 etc : (please add in additional rows as required): Other: (please include any numbers of unaccompanied minors not included in any of the categories above) 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information M F M F M F M F M F National data/iom 2 1 Iraq Total (must equal 5.3) 2 1 Iraq 1 cancelled case to BiH I cancelled case to Angola, 2 cancelled cases to Iraq 1 cancelled case to Brazil Table 6: Statistics on outcomes for UAMs on reaching 18 years of age (2009-2013) Please provide the cumulative figures per calendar year (i.e. the number of unaccompanied minors recorded against each criteria during each calendar year). 6.1 Outcomes for UAMs on reaching 18 years of age during the reference period, disaggregated by sex, where available 6 6.1.1 Total Number of unaccompanied minors reaching 18 years of age during the reference year obtaining a temporary residence permit to remain in the (Member) State 6.1.2 Total Number of unaccompanied minors reaching 18 years of age during the reference year obtaining a permanent residence permit to remain in the (Member) State 6.1.3 Total Number of unaccompanied minors who become adults in the host country during the reference year, if and when possible disaggregated by those who are at school / possess a work permit / have reunited with their family 2009 2010 2011 2012 2013 Source / further information M F M F M F M F M F National data N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A 6 In Finland, a minor is not granted right of residence for a period that would last only until he/she turns 18 years of age. When a person comes of age, his/her need for international protection/residence permit is not reconsidered.