Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin välikatsaus Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Kestävä aluesuunnittelu 27.9.2016
Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoinen ja Suomeen sovellettu kaupunkirakenteen resurssitehokkuuden malli. Tutkimuksen fokukset: Maankäyttö Liikenne Ympäristöterveys Kaupunkirakentamisen prosessi ja päätöksenteko Rahoitus Valtioneuvostolta vuosille 2015 ja 2016 Lähtökohta: runsaasta keskustelusta huolimatta sekä resurssin että resurssitehokkuuden käsitteet ovat puutteellisesti määriteltyjä Mittaamisen ongelmat Päätöksenteon ongelmat
Miksi hanke on ajankohtainen? Kaupunkialueet globaalisti sekä ekologisen että sosio-kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden tuottajia Kansallinen keskustelu kaupunkipolitiikasta MRL:n ja liikennehankkeiden laskentaperusteiden uudistaminen Valtioneuvoston tietotarpeen kuvauksesta: päätöksenteon tueksi tarvitaan parempia arviointimenetelmiä sekä tietoa yhdyskuntarakenteen alueellisesti tasapainoisesta kehittymisestä ja siihen liittyvästä liikennejärjestelmästä. www.tut.fi/whole
Resurssit Kaupunkien rakentaminen ja ylläpito kuluttaa aina resursseja, mutta myös tuottaa niitä Resurssien tuotanto kaupungeissa on tärkeä mutta tällä hetkellä huonosti ymmärretty tiedon ja toiminnan alue Resurssitehokkuuteen (ekotehokkuuteen) liittyy se, miten pystymme irrottamaan (decoupling) taloudellisen kasvun ja elämän laadun parantamisen resurssien kulutuksesta, tekemään vähemmällä enemmän Lisäksi tärkeätä oivaltaa se, että monet kaupunkien resurssit eivät ole käytössä kuluvia Esimerkiksi tieto, sosiaaliset verkostot ja vilkas katuelämä ovat yhteisesti tuotettuja resursseja (urban commons, knowledge commons), jotka jopa lisääntyvät käytössä
Resurssit Kokonaisvaltaisen resurssitehokkuuden hahmottaminen vaatii sekä panosten että tuotosten laajaa määrittelyä Mitä kaikkea lasketaan resursseiksi? Lähtökohtana luonnonvarat ja maapallo elinympäristönä: metallit, mineraalit, polttoaineet, vesi, ilma, maa, puusto, maaperä sekä biodiversiteetti Elottomat Elolliset Ympäristölliset à ekosysteemipalvelut Uusiutuvat / uusiutumattomat
Resurssit Resurssit on syytä käsittää laajemmin (esim. Berg 2004): fyysiset resurssit: ilma, vesi, maaperä taloudelliset resurssit: pääoma, vuokratulot biologiset resurssit: lajit, biotyypit, ekosysteemit, maisemat organisationaaliset resurssit: palvelut, infrastruktuuri, suunnitelmat, lait sosiaaliset resurssit: sosiaaliset suhteet, yhteisön aktiivisuus, terveys esteettiset resurssit: ympäristön aistittavat ominaisuudet kulttuurilliset resurssit: perinteet, historian siirtyminen sukupolvien välillä, taide Tyypittelyn voi tiivistää muotoon: Luonnonresurssit toiminnan lähtökohta Tekniset resurssit kyky ottaa luonnonvaroja ihmisen käyttöön (kestävästi) Sosiaaliset resurssit yhteisön tai yhteiskunnan koossa pitävä liima
Resurssitehokkuus Määrittelyn näennäinen helppous: tuotetaan enemmän vähemmällä Tämä tekninen määrittely on liian kapea puhuttaessa kaupungeista ja yhteiskunnasta. Eri näkökulmia: Maapallon rajoitettujen resurssien käyttöä kestävällä tavalla samalla minimoiden vaikutukset ympäristöön (EU) à ympäristö Saadaan tuotettua enemmän taloudellista arvoa samalla määrällä resursseja tai ympäristövaikutuksia (Dynamix) à talous taloudellinen kehitys ja ihmisten hyvinvointi voivat edetä vähemmällä resurssien käytöllä tai ympäristövaikutuksilla (Bio Intelligence) à hyvinvointi 1) globaalien resurssien turvallinen ja oikeudenmukainen käyttö, 2) kestävä yhteiskunta, ja 3) muuttunut talousjärjestelmä (O Brien & al) à yhteiskunta
Liikennesuunnittelusta kestävän liikkumisen suunnitteluun Lähde: Marshall 2001 Banisterin 2008 mukaan
Muutostarpeita WHOLEn osa-alueilla Maankäyttö ja sen suunnittelu Sekoittunut rakenne Kokonaisvaltainen ja strateginen ote Urbaani liikenne ja liikennehankkeiden arviointi Liikenne palveluna Yhteydet kaupunkirakenteen kehittämiseen kokonaisuutena Ympäristöterveys holistisena tarkastelukehyksenä Integroitu terveysvaikutusten arviointi Liikenne- ja terveysmallien yhdistäminen
Muutostarpeita agendaa, nostoja Yksittäinen liikenne- tai suunnitteluhanke Kokonaisvaltainen kaupunkikehittäminen Julkinen kulutus Uusi taloudellinen perusta Sektoroituminen Omat resurssit Yhteiskehittäminen Jaetut resurssit Asukas kohteena Asukas aktiivisena toimijana Katu liikenneväylänä Katu oleskelutilana Liikkuvuus Saavutettavuus
Kaupunkirakenne Yhdyskuntarakenteen tarkastelutasoja (Kanninen et al. 2011) Noodit ja yhteydet Netzstadt-mallissa (Oswalt & Baccini)
Kaupunkirakenne: kansainvälisiä esimerkkejä Freiburgin kaupungin pitkäaikainen suunnittelujohtaja Wulf Daseking on antanut kestävälle kaupunkirakentamiselle seuraavat suuntaviitat (Gottdiener et al. 2015): Compact city of short paths Meticulous integration of urban structure (land-uses) and public transport system Typological and morphological variation of built structure that supports social mix Integration of workplaces, public spaces and private services Preservation of valuable natural areas and an identifiable park network UN-Habitat on listannut kestävän kaupunkisuunnittelun periaatteita, jotka koskevat lähinnä kaupunginosan (neighbourhood) skaalaa: Tavoitteena compact, integrated, connected Korkeat tehokkuudet ainakin 15 000 as / km² Sekoittunut rakenne, sosiaalinen sekoittaminen
Hollannissa 1990-luvulta 2000-luvun alkuun toteutettu valtakunnallinen VINEX-toimintaohjelma on hyvä esimerkki yhdyskuntarakenteen parantamisessa maankäyttöä, asumista, liikennettä, palveluja ja elinkeinoja yhteen sovittamalla. Laaja asuntotuotanto erityisesti keskisuuria kaupunkeja täydentävällä tavalla Työmatkojen lyhentäminen Raideliikenteen ja muun joukkoliikenteen systemaattinen kehittäminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Yritysten ja palveluiden sijainninohjaus Kaupunkirakenteeseen liittyvä ympäristöpolitiikka Uusi rakentaminen sijoittui julkisen raideliikenteen piiriin, niin että ihmisten työ- ja asiointimatkat lyhenevät; keskisuuret kaupungit saavat uutta verta. VINEXin osana oli esimerkillinen yritysten, kauppojen ja julkisten palveluiden sijoittumista ohjaava ABC-jako, joka pakotti paljon käytetyt tilat raideliikenteen piiriin ja keskustoihin.
Kestävän liikkumisen arviointitapoja Liikennejärjestelmän arvioinnin onnistumista varten on tärkeää, että eri tekijöitä on mahdollista mitata Esimerkkejä kaupunkiympäristön mittareista ovat esimerkiksi EcoMobility SHIFT ja Urban Mobility Index 2.0 Näiden mittareiden pääpaino on kestävässä liikkumisessa. EcoMobility SHIFTin kriteeristö
Jatkotutkimuksen tarpeita liikenne Visiot ja strategiat eivät ohjaa kovin hyvin. Miten ylemmän tason tavoitteet saadaan paremmin ohjaamaan hankevalmisteluja? Kaupunkiseuduilla liikennehankkeet ovat myös kaupunkikehityshankkeita, mutta silti arviointi tehdään liikennetaloudellisin perustein à miten tehtäisiin laajempia kaupunkitaloudellisia arviointeja? Miten muut kuin liikennetaloudelliset tekijät saadaan mukaan hankearviointeihin esimerkiksi monikriteerianalyysin avulla? Miten valtion rahoitus vaikuttaa hankearviointeihin? Kullakin kaupunkiseudulla on oma liikennemallinsa. Mitkä ovat parhaat käytännöt, joita kannattaisi käyttää kaikissa malleissa? Miten ottaa huomioon kävely ja pyöräily?
Alustava sovellus liikenteeseen Heikki Liimatainen, Riku Viri / TTY
Yhteenveto tulossa seuraavaksi WHOLE-hankkeessa luodaan kaupunkikehittämisen päätöksentekoa tukeva toimintamalli sekä uusi liikennehankkeiden arviointimalli jossa mukana ympäristöterveys Nämä molemmat ottavat huomioon resurssit laajana käsitteenä sekä vastaavat omalta osaltaan toimintaympäristön muutoksiin ja suunnittelun ja hallinnan muutostarpeeseen www.tut.fi/whole