VAASAN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS Nro 10/0188/1 Korsholmanpuistikko 43 Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 0100 86360, Faksi 010 36 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 1.7.2010 00905/09/5101 ASIA Valitus ympäristölupa-asiassa LUVAN HAKIJA JA MUUTOKSENHAKIJA Metsäliitto Osuuskunta, Helsinki PÄÄTÖS, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA Viranomainen Päivämäärä Etelä-Savon ympäristökeskus 31.12.2008 Dnro ESA-2006-Y-341-111 Ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisen lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen johdosta antamallaan päätöksellä muuttanut kaikki ympäristölupapäätöksessä 3.10.2000 Dnro 0596Y0196 olevat määräykset. Metsäliitto Osuuskunnan Punkaharjun vaneritehtaan ja Kerto Punkaharju tehtaan toiminta on toteutettava hakemusasiakirjojen mukaisena ja noudattaen ympäristökeskuksen antamia uusia lupamääräyksiä. Päätöksen lupamääräykset 2, 3, 4 ja 7 ja luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistamista koskeva määräys kuuluvat seuraavasti: 2. Vaneri- ja kertopuutehtaan tukkihautomoiden jätevedet käsitellään jätevedenpuhdistamossa ja johdetaan vesistöön tehtaan rannassa. Vesistöön johdettavien jätevesien kemiallinen hapenkulutus (CODCr) enintään 250 kg/vrk ja kokonaisfosfori (kok.p) enintään 0,2 kg/vrk. Päästöt lasketaan 3 kuukauden keskiarvoina kalenterivuorokautta kohti. Ohijuoksutusten, ylivuotojen ja häiriötilanteiden päästöt luetaan mukaan päästöihin. Hautomoiden vuotuisen tyhjennyksen aiheuttama vesistökuormitus jaetaan toisen ja kolmannen vuosineljänneksen kesken ja huomioidaan
jaksojen kuormituslaskennassa. 3. Luvan saajan on jätettävä Etelä-Savon ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi jätevesien käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma 31.12.2009 mennessä ja toteutettava hyväksytyt tehostamistoimenpiteet vuoden 2010 loppuun mennessä. 4. Lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää ympäristölupaa määräyksessä 3 mainitun suunnitelman perusteella. 7. Melutaso eniten melulle altistuvissa kohteissa ulkona asuinalueella ei saa laitoksen toiminta-aikana ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db päivällä (kello 7-22) eikä 50 db yöllä (kello 22-7). Melutaso eniten melulle altistuvissa kohteissa virkistysalueilla ja loma-asutusalueilla ei saa laitoksen toiminta-aikana ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 45 db päivällä (kello 7-22) eikä 40 db yöllä (kello 22-7). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Melutasot on mitattava kolmen vuoden välein Etelä-Savon ympäristökeskuksen ennalta tarkastaman mittaussuunnitelman mukaisesti lähimmissä häiriytyvissä kohteissa. Ensimmäinen mittaus on tehtävä vuonna 2009. Mittaussuunnitelma on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskuksen tarkastettavaksi vähintään 1 kk ennen mittausten suorittamista. Asiantuntijan kommentoimat mittaustulokset on toimitettava tulosten valmistumisen jälkeen Punkaharjun kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Etelä-Savon ympäristökeskukselle. Tehtaiden melun leviämistä kuvaava mallinnus on tehtävä vuonna 2009 Etelä-Savon ympäristökeskukselle ennalta esitetyn suunnitelman mukaisesti. Ympäristölupaviranomainen voi antaa tehtyjen melumittausten perusteella tarvittaessa täydentäviä määräyksiä melun vähentämistoimenpiteistä. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2015 mennessä. Tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä tässä päätöksessä asetettujen selvitysten, tutkimusten sekä seurantatutkimusten tulokset ja mitä ympäristönsuojeluasetuksen 8 13 :ssä on säädetty. Lupamääräysten perustelut
Päästöt vesistöön Tehtaiden vesistökuormitus muodostuu lähes kokonaisuudessaan tukkihautomoiden vesistä, jotka käsitellään flotaatiopuhdistamossa ennen johtamista vesistöön. Vesistökuormitus on kasvanut viime vuosina ja lupamääräysten päästöraja-arvot ovat ajoittain ylittyneet. Jätevesien vaikutus näkyy purkuvesistössä suhteellisen lievänä, mutta vaikutukset ovat kuitenkin havaittavissa. Jätevesikuormitusta on aiheellista saada laskemaan haitallisten vesistövaikutusten pysäyttämiseksi. Edellä esitetyn ja BAT-periaatteen perusteella toiminnanharjoittajan on tarpeen selvittää toimenpiteet, joilla puhdistamon toimintaa voidaan tehostaa. Vaneriteollisuutta koskevaa Euroopan yhteisön komission hyväksymää ns. BREF-asiakirjaa ei ole olemassa. Tällöin voidaan BAT-tekniikan soveltamisessa esimerkiksi verrata laitosta muihin vastaaviin laitoksiin Suomessa ja niillä käytössä oleviin ympäristönsuojelutekniikoihin ja menetelmiin. Hautomovesien käsittelyssä parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan pitää jätevesien johtamista yleiseen viemäriin tai tehtaan omaa biologiskemiallista puhdistamoa. Yksittäistapauksessa tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö jokin muukin menetelmä tulisi kysymykseen. Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain 55 :n mukainen määräys, että lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella. Tällöin on mm. mahdollista harkita uudestaan määräyksen 2 vesistöpäästöjä ja vesistökuormitusta, sekä tarvittaessa jätevesien käsittelyyn mahdollisesti liittyviä erityismääräyksiä ja toimenpiteen riittävyyttä pilaantumisen ehkäisemiseksi. Edellä mainittu harkinta ei ole tässä vaiheessa mahdollista. Melupäästöt Melua koskevat määräykset on annettu terveyshaittojen ja kohtuuttoman rasituksen (Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 17) ehkäisemiseksi ja lähiseudun asumisviihtyvyyden lisäämiseksi. Tehtaan melupäästöihin voidaan vaikuttaa, vaikka kaikkia parannustöitä meluhaittojen vähentämiseksi ei olisikaan mahdollista tehdä yhdellä kertaa. Tämän vuoksi toiminnanharjoittajan tulee jatkaa meluntorjuntatoimia tehdasalueella jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Tätä tukee myös vuonna 2003 tehty meluselvitys, jonka mukaan tehtaiden melutaso ylittää yöajan ohjearvon kahdessa tarkastelupisteessä. Melutasojen säännöllinen mittaaminen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa on
tarpeen kohtuuttoman rasituksen arvioinnissa ja toteamisessa sekä seurattaessa meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutuksia. Uusi melumallinnus on tarpeen tehtailla viime vuosina tehtyjen meluntorjuntatoimenpiteiden vuoksi. VAATIMUKSET HALLINTO-OIKEUDESSA Metsäliitto Osuuskunta on vaatinut, että ympäristökeskuksen antamaa päätöstä muutetaan seuraavasti: 1) Lupamääräyksestä 3 on poistettava maininta jätevesien käsittelyä koskevien tehostustoimien hyväksynnästä ennen toimenpiteiden toteuttamista. Lisäksi lupamääräyksessä asetettuja määräaikoja tulee pidentää huomioiden muutoksenhakuun kuluva aika. Muutettuna lupamääräys kuuluu seuraavasti: "3. Luvan saajan on jätettävä Etelä-Savon ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi jätevesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma vuoden kuluttua luvan lainvoimaiseksi tulosta ja toteutettava suunnitellut tehostamistoimenpiteet 2 vuoden kuluessa ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulosta. 2) Lupamääräys 4 on kumottava kokonaisuudessaan. 3) Lupamääräyksessä 7 esitetyt meluraja-arvot on muutettava tavoitteellisiksi ohjearvoiksi. Lisäksi lupamääräyksessä tulee täsmentää 45 db:n meluarvojen koskevan vain loma-asutusalueita ja taajaman ulkopuolisia virkistysalueita. Edelleen lupamääräyksestä on poistettava ympäristölupaviranomaisen itselleen varaama mahdollisuus antaa tehtyjen melumittausten perusteella tarvittaessa täydentäviä määräyksiä melun vähentämistoimenpiteistä. Lisäksi selvitysvelvoitteisiin kuuluvia määräaikoja on jatkettava huomioiden muutoksenhakuun kuluva aika. Muutettuna lupamääräys kuuluu seuraavasti: "7. Tavoitteena on, että melutaso eniten melulle altistuvissa kohteissa ulkona asuinalueella ei laitoksen toiminta-aikana ylitä melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db päivällä (kello 7-22) eikä 50 db yöllä (kello 22-7). Lisäksi tavoitteena on, että melutaso eniten melulle altistuvissa kohteissa taajaman ulkopuolisilla virkistysalueilla ja loma-asutus alueilla ei laitoksen toiminta aikana ylitä melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 45 db päivällä
(kello 7-22) eikä 40 db yöllä (kello 22-7). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Melutasot on mitattava kolmen vuoden välein Etelä-Savon ympäristökeskuksen ennalta tarkastaman mittaussuunnitelman mukaisesti lähimmissä häiriytyvissä kohteissa. Ensimmäinen mittaus on tehtävä vuoden sisällä ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulosta. Mittaussuunnitelma on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskuksen tarkastettavaksi vähintään 1 kk ennen mittausten suorittamista. Asiantuntijan kommentoimat mittaustulokset on toimitettava tulosten valmistumisen jälkeen Punkaharjun kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Etelä-Savon ympäristökeskukselle. Tehtaiden melun leviämistä kuvaava mallinnus on tehtävä vuoden sisällä ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulosta Etelä-Savon ympäristökeskukselle ennalta esitetyn suunnitelman mukaisesti. Valituksen perustelut lupakohdittain Lupamääräys 3 Valittaja on perustellut vaatimuksiaan muun muassa siten, että viranomainen on velvoittanut hakijan esittämään suunnitelman jätevesipäästöjen tehostamista koskevista toimista ja pidättänyt itsellään oikeuden erikseen hyväksyä esitetyt toimenpiteet ennen niiden toteuttamista. Lupaehdon asettamistapa ei vastaa ympäristönsuojelulain 43 :n edellytyksiä lupamääräyksen asettamiselle. Ympäristönsuojelua koskevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön mukaisesti toiminnanharjoittajalla tulee olla oikeus itse valita kustannustehokkaimmat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset toteuttamistavat tiettyyn tasoon pääsemiseksi. Lupamääräysten perusteella ei ympäristönsuojelulain 43 :n 3 momentin mukaan saa velvoittaa toiminnanharjoittajaa käyttämään tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lupamääräyksen 3 asettamistapa johtaa siihen, että viranomainen varaa itselleen mahdollisuuden puuttua keinoihin, jotka hakija valitsee parhaaseen puhdistustulokseen pääsemiseksi. Lupamääräys on tältä osin sekä ympäristönsuojelulain 43 :n vastainen että tarpeeton huomioiden, että hakija on jo ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin mukaisen selvilläolovelvollisuutensa perusteella parhaiten tietoinen toimintansa vaikutuksista ja toiminnasta aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Hakija hyväksyy sinänsä lupamääräyksessä 3 määrätyn vesien käsittelyn
tehostamista koskevan suunnitelman jättämisen Etelä-Savon ympäristökeskukselle. Hakija kuitenkin pyytää, että hallinto-oikeus muuttaa lupamääräystä siten, että suunnitelma tulee jättää yhden vuoden kuluttua tämän luvan lainvoimaiseksi tulosta ja että suunnitelman mukaiset tehostamistoimenpiteet tulee toteuttaa kahden vuoden kuluessa tämän luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräys 4 Lupaviranomainen on varannut itselleen oikeuden täsmentää lupamääräystä tai täydentää ympäristölupaa lupamääräyksessä 3 vaaditun suunnitelman perusteella. Ympäristölupaviranomaiselle varattu mahdollisuus antaa jälkikäteen ympäristölupaa täydentäviä lupamääräyksiä perustuu ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momenttiin. Lupaehto 4 on annettu ympäristönsuojelulain 55 3 momentin vastaisesti. Kuten kyseisessä lainkohdassa todetaan, lupamääräysten täydentäminen selvitysvelvoitteen perusteella voidaan tehdä vain erityisestä syystä. Lähtökohtaisesti lupaviranomaisen tulisi pyytää luvan hakijalta kaikki lupamääräyksiä varten tarvittavat tiedot ja selvitykset ennen lupapäätöksen antamista, jolloin tarvetta lupamääräysten täydentämiseen jälkikäteen ei ole. Näin asiaa on linjannut myös Vaasan hallinto-oikeus mm. UPM-Kymmene Pietarsaaren tehtaiden ympäristölupa-asiassa (VHO 05/0155/3, 13.5.2005): "Hallinto-oikeus toteaa, että lupahakemuksen selvitysten tulee olla luvan myöntämiseksi riittävät siten, että määräajassa tehtävä tarkistamishakemus pääsääntöisesti riittää lupamääräysten tarkistamiseen. Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukainen menettely on erityistilanteita koskeva poikkeussäännös, jonka soveltamiseen on oltava erityinen syy." Punkaharjun Kertopuutehtaiden ympäristölupahakemuksen liitteinä olivat kattavat vesistöpäästöihin liittyvät selvitykset. Ympäristölupakäsittely kesti noin 2 vuotta, joten ympäristökeskuksella on ollut runsaasti aikaa pyytää hakemukseen mahdollisia täydennyksiä kaikkien ympäristölupahakemukseen tarvittavien määräysten antamista varten. Tarvetta ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisten lisäselvitysten määräämiseen ja lupamääräysten saman lain 55 :n mukaiseen täydentämiseen jälkikäteen ei siten pitäisi olla. Myöskään mitään erityisiä ja poikkeukselliseen tilanteeseen liittyviä perusteita lupamääräysten täydentämiselle jälkikäteen ei ole olemassa, koska laitoksen jätevesipäästöjen vaikutukset vesistöön ovat vähäisiä, laitoksen toiminta on jatkunut pitkään ja sitä voidaan pitää vakiintuneena. Lupamääräyksessä 2 on jo annettu selkeät numeeriset raja-arvot vesistöön johdettavalle jätevesikuormitukselle. Lisäksi lupamääräyksessä 3 on hakija velvoitettu esittämään viranomaiselle erityinen jätevesien käsittelyä koskeva
tehostamissuunnitelma. Nämä asettavat selkeät reunaehdot ja tehostamistavoitteet toiminnalle, eikä tarvetta uusille ympäristölupaa täydentäville määräyksille ole olemassa. Ympäristölupapäätöksen perusteluissa ei ole esitetty mitään lainsäädännössä edellytettyjä erityisiä syitä lupamääräysten tarkentamiseksi jälkikäteen. Lupamääräys 7 Lupamääräyksessä 7 on annettu ympäristömelua koskevat lupamääräykset tarpeettomasti ja perusteettomasti ehdottomina raja-arvoina. Lisäksi lupamääräyksessä ei ole huomioitu melua koskevien ohjearvojen erilaista asettamistapaa taajamassa ja taajaman ulkopuolella sijaitseville virkistysalueille. Ympäristönsuojelulainsäädäntöön ei sisälly mitään yksiselitteistä säännöstä, jonka perusteella ympäristöluvan antamiseksi tarpeelliset lupamääräykset melulle ja melutasoille tulisi määritellä. Yksi yleisesti meluun liittyvistä tärkeistä säännöksistä on valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992), joka on kuitenkin lähtökohtaisesti annettu noudatettavaksi erilaisissa maankäyttöhankkeissa, kuten kaavoituksessa. Vakiintuneen käytännön mukaan kyseistä valtioneuvoston päätöstä on soveltaen käytetty myös punnittaessa ympäristöluvanvaraisesta toiminnasta mahdollisesti aiheutuvaa meluhaittaa ja annettaessa mahdollisesti tarpeellisia lupamääräyksiä meluhaitan rajoittamiseksi. Sovellettaessa valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista ympäristölupamenettelyssä on kuitenkin huomioitava sen asema neuvoa antavana oikeuslähteenä ja tämä huomioiden erityisesti päätöksessä esitettyjen melutason ohjearvojen nimensäkin mukainen ohjeellisuus. Erityisesti on harkittava näiden ohjearvojen soveltuvuutta aina kutakin yksittäistapausta tarkastellen. Yleisen tulkinnan mukaan asumiseen käytettävillä alueilla on päästävä terveydensuojelullisin perustein päiväsaikaan alle 55 db(a) ja yöaikaan 50 db(a) melutasoon keskiäänitasoina mitattuna. Nämä melutason ohjearvot on varsin yleisesti muutettu ympäristöluvissa ehdottomiksi lupamääräyksiksi. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista ei millään tavoin edellytetä sitovien melua koskevien raja-arvojen asettamista ympäristölupamenettelyssä. Lainsäätäjä ei ole siten katsonut sitovia raja-arvoja ympäristönsuojelun tai toiminnan valvonnan kannalta välttämättömiksi. Päinvastoin, lähtökohtana ympäristöluvassa asetettaville melumääräyksille tulisi aina pitää tavoitteellisia ohjearvoja. Sitovien melua koskevien raja-arvojen asettaminen tulisi tehdä vain erityisistä syistä ja perustella niiden asettaminen huolellisesti ympäristölupapäätöksessä. Punkaharjun Kerto- ja vaneritehtaan kohdalla tällaisia erityisiä perusteita ei ole olemassa eikä niitä ole myöskään esitetty ympäristölupapäätöksessä. Sitovien melumääräysten asettamista vaikeuttaa myös ympäristössä koettavan melun leviämisen ja mitattavan tason voimakas vaihtelevuus esimerkiksi
sääolosuhteiden (erityisesti tuuli), vuodenajan ja vuorokaudenajan mukaan. Yksiselitteistä, mitattavaa ja raja-arvoon verrattavaa ympäristön melutasoa on siten hyvin vaikea määritellä. Punkaharjun Kerto- ja vaneritehtaan tapauksessa yksi merkittävä melun kokemiseen liittyvä seikka on myös tehtaan läheisen valtatien ja rautatien liikenne, jonka erottaminen tehtaan aiheuttamasta melusta on ongelmallista. Ajoittain liikenteen melu on alueen hallitseva melun lähde, mutta liikenteen melun ollessa vähäistä nousee tehtaan melu selvemmin esiin. Loma-asutusalueilla ja taajaman ulkopuolisilla virkistysalueilla tulisi maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa valtioneuvoston päätöksen mukaan soveltaa päivisin 45 db(a) ohjearvoa ja öisin 40 db(a) ohjearvoa. Ohjearvot on tarkoitettu nimenomaan tavoitteellisiksi ja lähtökohtaisesti uutta toimintaa ohjaaviksi tasoiksi. Olemassa olevien toimintojen kohdalla on erityisesti huomioitava sekä lomaasutukselle ja virkistysalueille asetettujen ohjearvojen suosituksenomainen luonne, että näiden erittäin alhaisten melutasojen saavuttamiseen liittyvät käytännön ongelmat. Niitä ei tule muuttaa olemassa oleville toiminnoille myönnettävissä ympäristöluvissa annettaviksi ehdottomiksi lupamääräyksiksi ilman aivan erityisiä perusteita ja vakavaa harkintaa. Tällaisiksi voitaisiin lukea esimerkiksi melun luonteen erityinen häiritsevyys tai ajallisesti epäedullinen esiintyminen. Etenkin loma-asutukselle asetettu yöohjearvo 40 db on todella alhainen ja vaikeasti saavutettavissa olemassa olevilla alueilla. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että 40 db melutason voi aiheuttaa jo pelkkä lehtien havina tai laineiden kohina ilman mitään ulkopuolisia "teollisia" melun lähteitä. Punkaharjun tehtaiden melu on nykyisin vähäistä, täyttäen vaatimuksen 45 db päivämelutasosta kaikkien lähialueella sijaitsevien loma-asuntojen pihaalueilla, eikä siihen liity erityisen häiritseviä elementtejä. Tehtaan aiheuttama ympäristömelu ei merkittävästi eroa päivällä ja yöllä tehtaan ympärivuorokautisesta käynnistä johtuen. Tämänhetkisen käsityksen mukaan ympäristöluvassa asetetun ehdottoman melutason 40 db (A) saavuttaminen loma- ja virkistysalueilla on kuitenkin erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta. Lupamääräyksen 7 mukaisilla melua koskevilla lupamääräyksillä asetettaisiin hakija siten tilanteeseen, jossa se ei mahdollisesti pysty saavuttamaan vaadittuja melutasoja realistisin toimenpitein, turvaamaan lupavaatimusten täyttymistä eikä harjoittamaan toimintaansa sille myönnetyssä laajuudessaan. Tämän seurauksena melurajojen ylittämistä tapahtuisi todennäköisesti ajoittain, mikä voisi johtaa joko naapuruston tai valvovan viranomaisen esittämiin toimenpidevaatimuksiin. Tilanteen pitkittyessä olisi valvova viranomainen myös velvoitettu jättämään tutkintapyyntö poliisille toistuvista lupaehtojen rikkomuksista ja käynnistämään näin rikosoikeudellisen prosessin. Tämä ei liene tarkoituksenmukaista sen paremmin ympäristöluvan saajan, luvanmyöntäjän kuin sen noudattamista valvovan viranomaisenkaan kannalta.
Melu taajamassa sijaitsevilla virkistysalueilla Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) on annettu erilaiset meluohjearvot taajamassa tai sen läheisyydessä sijaitseville virkistysalueille ja taajaman ulkopuolisille virkistysalueille. Asetuksen mukaan taajamassa ja sen läheisyydessä sijaitsevilla virkistysalueilla melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Taajaman ulkopuolisilla virkistysalueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Punkaharjun kerto- ja vaneritehtaan kohdalla asetuksessa määritellyllä erolla on hakijan oikeusturvan kannalta erityistä merkitystä, koska tehdasta lähimmät virkistysalueet sijaitsevat nimenomaan taajama-alueella. Tämän vuoksi lupamääräyksessä 7 on hakijan esittämällä tavalla täsmennettävä virkistysalueille ja loma-asutusalueille annettujen numeeristen lupamääräysten koskevan yksinomaan taajaman ulkopuolella sijaitsevia virkistysalueita. Vaikka päätöksen perusteluissa on mainittu melua koskevien lupamääräysten perustuvan naapuruussuhdelakiin, on numeeristen melua koskevien lupamääräysten kohdalla mitä ilmeisimmin sovellettu valtioneuvoston asetuksessa annettuja ohjearvoja ja niiden asettamistapaa. Näin ollen tulee myös lupamääräysten asettaminen erilaisille virkistysalueille huomioida valtioneuvoston päätöksen ja hakijan vaatimuksen mukaisesti. Lupamääräysten täydentäminen jälkikäteen Lupamääräyksen 7 loppuosassa viranomainen on varannut itselleen mahdollisuuden antaa täydentäviä määräyksiä melun vähentämistoimenpiteistä melumittausten perusteella. Valittaja on tältä osin viitannut valituksensa lupamääräystä 4 koskeviin perusteluihin ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin virheellisestä soveltamisesta. Myös ympäristömelun osalta laitoksen toiminta on pitkälti vakiintunut, eikä toimintaan liity ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin tarkoittamia erityisiä syitä täydentävien lupamääräysten antamiseen. Tällaisia syitä ei ole myöskään esitetty lupamääräyksen perusteluissa. Lupamääräyksessä 7 on laitoksen toiminnalle asetettu selkeät numeeriset melua koskevat lupamääräykset sekä velvoite selvittää ympäristömelun taso ja leviäminen laitoksen lähiympäristössä. Toiminnanharjoittajan tulee noudattaa asetettuja meluarvoja ja tehdä tarvittavat parannustoimenpiteet, mikäli meluselvitykset osoittavat arvojen ylittyvän. Ympäristönsuojelua koskevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön mukaisesti toiminnanharjoittajalla tulee olla oikeus itse valita kustannustehokkaimmat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset toteuttamistavat tiettyyn tasoon pääsemiseksi. Näin ollen
viranomaisella ei ole mitään tarvetta eikä oikeutta antaa jo asetettuja melua koskevia lupamääräyksiä täydentäviä määräyksiä. ASIAN KÄSITTELY HALLINTO-OIKEUDESSA Kauvonniemen osakaskunta on antanut valituksen johdosta vastineen. Ympäristökeskuksen esittämät lupaehdot jätevesien käsittelytoimenpiteiksi tulee toteuttaa uuden luvan mukaisesti. Valvontaa tulee myös tehostaa ohijuoksutusten ja ylivuotojen välttämiseksi. Ympäristöluvan hakija on pitänyt hakemuksessaan vesistöön kohdistuvia vaikutuksia vähäisinä. Kuitenkin Puruvedeltä tulevan voimakkaan virtauksen vaikutuksesta jätevedet sekoittuvat suurempiin vesimassoihin, eivätkä näy silmämääräisinä havaintoina paikallisesti. Huomattavin osa ravinnekuormituksesta kohdistuukin alapuolella oleviin osakaskunnan vesialueisiin. Tätä kantaa tukee Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n 15.1.2009 raportti. Hakija on esittänyt valituksessaan toimenpiteiden siirtämistä kunnes lupapäätös on saanut lainvoiman. Osakaskunta on katsonut, että suunnittelun ja toteuttamistoimenpiteiden jatkoajalla, huomioiden vielä muutoksenhakuun kuuluva aika, ollaan luvan mukaisia toimenpiteitä siirtämässä monilla vuosilla eteenpäin. Osakaskunta on esittänyt, että Vaasan hallinto-oikeus säilyttää Etelä-Savon ympäristökeskuksen 31.12.2008 tekemän päätöksen voimassa. Punkaharjun kunnanhallitus on antanut valituksen johdosta vastineen. Vastineessa kunnanhallitus on katsonut, että jätevesien käsittelyn tehostamiselle asetetut määräaikatavoitteet voidaan muuttaa hakijan vaatimusten mukaisiksi. Lupamääräyksillä ei rajoiteta tehostamistoimenpiteitä koskevaa suunnittelua tai toteutusta, vaan suunnitelmien hyväksymisellä lupaviranomaisessa varmistetaan toimenpiteiden riittävä tehokkuus. Täten lupaehdon 3 kohta hyväksyttyjen toimenpiteiden toteuttamisesta voitaisiin pitää ennallaan. Lisäksi lupaehto 4 voitaisiin pitää ennallaan, koska sen nojalla lupaviranomainen voi tarvittaessa ohjata toimenpiteiden suunnittelua siten, että toteutettavilla toimilla saavutetaan riittävät puhdistustulokset. Lupaehto ei myöskään rajaa suunnittelua, mikäli tavoitteena on vähintään riittävät puhdistustasot. Vaatimusta melutasojen muuttamisesta tavoitteellisiksi ei voida hyväksyä, koska melutasot on määritelty ensisijaisesti terveydellisten vaikutusten nojalla, eikä tavoite tai määräys esim. 55 db:n melutasosta muuta melun häiritsevyyttä. Tavoitteellisilla melutasoilla ei voida edellyttää mahdollisesti riittävien meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamista. Tehtaalta lähimmälle häiriintyville kiinteistöille kantautuva melu on esim. vuonna 2006 tehtyjen mittausten
perusteella pysyvästi 50-57 db:n tasolla ja lisäksi melu sisältää iskumaisia meluhuippuja, joissa melutaso on jopa hieman yli 60 db. Koska tehtaan melutaso ei oleellisesti vaihtele vuorokauden eri aikoina, on hakijalta edellytettävä toimenpiteitä melutason laskemiseksi vähintään alle 55 db:n. Koska eniten melulle altistuvassa suunnassa, Kauvonlahden tehtaanvastaisella rannalla, ei tällä hetkellä ole merkittävää loma-asutusta tai sellaisia virkistysalueita, joissa välttämättä olisi vaadittava alempia melun ohjearvoja, voitaisiin melutasovaatimusta keventää siten, että tehdasmelutaso ei saa ylittää 55 db minään vuorokauden aikana. Vaatimusta lupaviranomaisen mahdollisuudesta antaa lupamääräyksiä täydentäviä määräyksiä ei tule muuttaa, koska se mahdollistaa puuttumisen toimenpiteisiin muuttuvissa oloissa. Määräys ei kuitenkaan rajoita hakijan mahdollisuutta suunnitella ja toteuttaa meluntorjuntatoimenpiteitä kustannustehokkaasti ja valitsemillaan toimenpiteillä, kunhan toimilla saavutetaan asetetut tavoitteet. Hakijan tulee selvittää tehtaan nykyinen melutaso normaalissa käyttötilanteessa ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa, koska vuoden 2006 jälkeen on suoritettu meluntorjuntatoimia. Metsäliitto Osuuskunta on antanut vastaselityksen vastineiden johdosta. Punkaharjun kunnan vastine Lupaehdon 3 osalta valittaja on viitannut valituksessa esitettyihin perusteluihin. Punkaharjun kunnan vaatimus alle 55 db:n melutasoon pääsemisestä toteutuu ympäristöluvan määräyksien kautta myös ohjeellisena tavoitearvona annettuna ilman ehdottomiin melumääräyksiin sisältyviä tulkintaongelmia. Hakija yhtyy kunnan kantaan melutasovaatimusten keventämisestä loma-asutus ja virkistysalueiden osalta ja viittaa valituksessa esitettyyn. Hakijan vuonna 2009 (Ramboll 2009) teettämissä mittauksissa ei havaittu päiväaikaisten ohjearvojen ylityksiä mitatuissa kohteissa. Ensimmäinen mittauspiste sijaitsi vakituisella asuinkiinteistöllä ja toinen vapaa-ajan kiinteistön pihamaalla. Melutasot poikkesivat hieman v. 2004 tehdyistä mittauksista, mikä johtuu todennäköisesti erilaisista mittausolosuhteista (tuulen suunta, lämpötila ja lumipeite). Hakija on saanut haltuunsa kunnan lausunnossaan mainitsemat v. 2006 melumittaustulokset. Kyseisiin mittaustuloksiin sisältyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, joita ei hakijalle toimitetussa aineistossa ole kuvattu (sääolosuhteet, käytetty mittauslaite, mittauksen suorittaja, kalibroinnit). Lisäksi aineistosta ei käy ilmi, onko mittauksissa noudatettu ympäristöministeriön ympäristömelun mittausohjetta 1/1995. Näin ollen hakija ei pysty tässä yhteydessä ottaman kantaa mittaustulosten luotettavuuteen ja merkitykseen ympäristölupakäsittelyn kannalta. Lupamääräysten tarkistamismahdollisuuden osalta valittaja toistaa valituksessaan esitetyn ja toteaa että lupapäätöksessä on niiden osalta
sovellettu ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momenttia perusteettomasti ja virheellisesti. Punkaharjun kunnan mainitsemat mahdollisuudet ohjata toimenpiteiden suunnittelua tai puuttua toimenpiteisiin muuttuvissa oloissa eivät ole sellaisenaan lain mukaisia perusteita asettaa tämän kaltaisia lupamääräyksiä. Puuttuminen luvanvaraisen toiminnan harjoittamiseen jälkikäteen ilman ympäristönsuojelulain 55 tarkoittamia erityisiä perusteita heikentää lisäksi hakijan oikeusturvaa ja loukkaa oikeutta määrätä omasta toiminnastaan ympäristöluvan ehtojen määräämissä rajoissa. Hakijan intressissä on päivittää tiedot toiminnasta aiheutuvasta ympäristömelusta ympäristöluvassa mainitulla tavalla heti, kun se on tuotantotilanteen ja ympäristöolosuhteiden suhteen mahdollista ja järkevää. Tavoiteaikataulu selvitysten laadinnalle on syksy 2009 tai kevät 2010. Kauvonniemen osakaskunta Valitus koskee vain jätevesien käsittelyn tehostamissuunnitelman jättöaikataulua ja hyväksymistapaa, ei jätevesien johtamisen numeerisia lupaehtoja eikä jätevesien käsittelyn tehostamista sinänsä. Tehostamissuunnitelman jättöaikataulun lykkääminen valitusaika huomioiden on välttämätöntä lainvoimaa vailla olevan ympäristöluvan tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi. Lisäksi Punkaharjun Kerto- ja vaneritehtaalla on jo tehty prosessiin parannustoimenpiteitä, joiden toimivuuden arviointi vaatii oman aikansa. Ongelmana on ollut erityisesti heikosta tilauskannasta johtuva ja edelleen jatkuva huono käyntiaste, jonka vuoksi jätevesien käsittelyssä ei ole pystytty saavuttamana normaalia käyntitilannetta vastaavia olosuhteita. Vasta näiden toimenpiteiden vaikutusten todentamisen jälkeen voidaan järkevällä ja hakijan kannalta kohtuullisella tavalla laatia uusia tehostussuunnitelmia. Hakemuksessa esitetty arvio toiminnan vaikutuksesta vedenlaatuun ei perustu silmämääräisiin havaintoihin, vaan Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen tekemän säännöllisen vedenlaadun seurannan tuloksiin. Vedenlaadun seurannan tuloksista voidaan kiistattomasti havaita, että Punkaharjun Kerto- ja vaneritehtaan jätevesipäästöjen vaikutus alapuolisen vesistön tilaan on erittäin vähäinen. Tarkkailutulosten perusteella (Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen tarkkailuraportit 2007-2009) veden laatu on ollut erinomainen tai lähellä erinomaista. Vaikutusten vähäisyys tukee omalta osaltaan vaatimusta puhdistamon tehostustoimia koskevien toimenpidesuunnitelmien aikataulun korjaamisesta. Etelä-Savon ympäristökeskus on antanut lausunnon, jossa se on esittänyt seuraavaa: Lupamääräys 3. Lupamääräyksen tarkoitus ei ole rajata toiminnanharjoittajaa käyttämään
vain tiettyä vesiensuojelumenetelmää tai - tekniikkaa, vaan varata valvonta- ja lupaviranomaiselle mahdollisuus asiantuntijoina ennalta arvioida, voidaanko toiminnanharjoittajan valitsemilla keinoilla päästä toivottuun lopputulokseen. Menettelyllä lupaviranomainen haluaa myös varmistaa asianosaisten oikeusturvan toteutumisen. Sopimattoman ympäristönsuojelumenetelmän valinta johtaisi valvonnallisesti vaikeaan tilanteeseen ja aiheuttaisi turhaa ympäristön pilaantumista. Lupamääräys 4. Valituksessa todetaan aivan oikein, että lupaviranomaisen tulisi pyytää kaikki selvitykset luvan hakijalta ennen asian ratkaisemista. Tähän on pyritty myös tässä tapauksessa, mutta kaikilta osin se ei kuitenkaan ollut mahdollista. Jätevedenpuhdistamon huono puhdistustulos tai tehottomuus käsitellä laajentuneen laitoksen jätevedet selvisi lupaviranomaiselle vasta lupamääräyksiä harkittaessa. Lupa-asian tullessa vireille hakemus tietenkin tarkastettiin lupaviranomaisessa ja sen todettiin täyttävän hakemukselle asetetut vaatimukset siten, että lupaprosessi voitiin käynnistää. Lupahakemuksen ennakkotarkastuksessa ei voida eikä ilmeisesti ole tarkoituskaan perehtyä asiaan niin syvällisesti, että pohdittavana olisivat jo mahdolliset lupamääräykset ja muut annettavan luvan yksityiskohdat. Jos hakijaa olisi pyydetty täydentämään hakemusta siinä vaiheessa, kun lupamääräysten 3 ja 4 antaminen katsottiin aiheelliseksi, olisi siitä seurannut koko prosessin käynnistäminen uudestaan ja ainakin 2 vuoden viivytys lupapäätöksen antamiselle. Määräys 4 on tarpeellinen ottaen huomioon määräys 3. Kun lupaviranomainen on hyväksynyt hakijan esittämän suunnitelman, saattaa hakijan valitsema jätevesien käsittelymenetelmä edellyttää joitain erityismääräyksiä. Purkuvesistössä havaittavien jätevesivaikutusten vuoksi myös määräyksen 2 päästöraja-arvot on ympäristönsuojelun kannalta tarkoituksenmukaista harkita uudestaan. Jätevesiä koskevia määräyksiä harkittaessa on otettu huomioon purkuvesistön tila ja siinä tapahtuneet haitalliset muutokset. Huomioitu on myös Punkaharjun tehtaiden ja jätevesien purkupaikan vieressä sijaitseva Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue. Määräyksessä 2 on kirjoitusvirhe. Kolmannen rivin alku "biologinen hapenkulutus" ei kuulu tekstiin. Lupamääräys 7. Melutasojen harkinnassa on käytetty apuna valtioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista (993/1992), oikeuskäytäntöä, muualla Suomessa olevien vastaavan tyyppisten laitosten ympäristölupapäätösten melumääräyksiä
sekä Punkaharjun tehtaiden meluselvityksiä. Punkaharjun tehtailla tehdyt meluselvitykset osoittavat, että tehtaiden aiheuttama melu ylittää hieman valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset ohjearvot. Tehtailla on tehty viime vuosina erilaisia meluntorjuntatoimenpiteitä, joilla valvontaviranomaisen ja haitankärsijöiden mukaan on saatu tiettyjä parannuksia aikaiseksi. Lupahakemuksen kohdassa 17D hakija on kertonut tehdyistä meluntorjuntatoimenpiteistä sekä vielä tehtävistä toimista. Samassa yhteydessä hakija on todennut, että tehtyjen toimenpiteiden jälkeen melutasot eivät ylitä nykyisiä lupamääräyksen vaatimuksia. Lupamääräyksessä, johon hakija viittaa, melutasot on annettu valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisina, mutta ehdottomina rajaarvoina. Koska hakijan ja lupaviranomaisen käsityksen mukaan määräyksessä 7 asetettuihin ehdottomiin melutasojen arvoihin päästään, on tässä tapauksessa ympäristönsuojelulain ja asianosaisten kannalta arveluttavaa asettaa melutasoja tavoitteellisina. Ilmeisesti valituksen laatija ei ole perehtynyt hakemusasiakirjoihin ja tilanteeseen Punkaharjun tehtailla, vaan valitus melumääräyksistä on tehty nykyisin metsäteollisuuden keskuudessa vallitsevan tavan perusteella. Edellä esitettyyn viitaten Etelä-Savon ympäristökeskus pitää valitusta kaikilta osin aiheettomana ja esittää, että Vaasan hallinto-oikeus hylkää valituksen ja pysyttää ympäristölupapäätöksen voimassa. Metsäliitto Osuuskunta on antanut vastaselityksen lausunnon johdosta. Vastaselityksessään osuuskunta on vielä muun muassa esittänyt, että kerto- ja vaneritehtaalla on viimeisten melumittausten jälkeen tehty merkittäviä investointeja meluntorjuntaan. Melutaso lähimmillä häiriintyvillä kiinteistöillä oli jo ennen näitä toimenpiteitä lähellä valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/1992) päivä- ja yöohjearvoja. Toteutettujen toimenpiteiden seurauksena melutaso ympäristössä on oletettavasti laskenut, mikä voidaan todentaa ainoastaan kohteessa tehtävillä melumittauksilla ja -mallinnuksella. Ainoastaan tämän jälkeen on mahdollista arvioida esitettyihin melutasoihin pääsemistä. Hakija on erityisen perehtynyt vallitsevaan melutilanteeseen, mistä osoituksena toimii mm. esiin nostettu kysymys virkistysalueiden melutasoista. Vaasan hallinto-oikeus on varannut kiinteistön Norpanniemi RN:o 1:19 omistajille mahdollisuuden tulla
kuulluksi asiassa. ovat antaneet valituksen johdosta vastineen. Vastineen antajat ovat viitanneet lupahakemuksesta jättämäänsä muistukseen ja ovat valituksen osalta todenneet tehtaan suhtautuneen tehdasmelun torjuntaan välinpitämättömästi. Lisäksi tehtaan melu on jatkuvaa verrattuna valituksessa mainittuun liikenteen meluun. Aikaisemmin sovittuja meluntorjuntakäytäntöjä ei ole enää noudatettu. Vastineen antajat ovat kannattaneet valituksenalaisessa päätöksessä mainittuja meluntorjuntatoimenpiteitä. Vastine on annettu tiedoksi valittajalle. HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU Hallinto-oikeus valituksen enemmälti hyläten kumoaa lupamääräyksen 4 ja muuttaa lupamääräyksiä 3 ja 7 sekä luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskevaa määräystä. Muutetut lupamääräykset 3 ja 7 kuuluvat seuraavasti (muutokset kursiivilla): 3. Luvan saajan on jätettävä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi jätevesien käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma 31.12.2010 mennessä ja toteutettava hyväksytyt toimenpiteet 30.6.2011 mennessä. Luvan saajan on esitettävä suunnitelma jätevesipäästöjen vähentämismahdollisuuksista kustannus- ja toteuttamisaikataulutietoineen lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen yhteydessä. 7. Melutaso eniten melulle altistuvissa kohteissa ulkona asuinalueella ei saa laitoksen toiminta-aikana ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db päivällä (kello 7-22) eikä 50 db yöllä (kello 22-7). Tavoitteena on, ettämelutaso eniten melulle altistuvissa kohteissa taajaman ulkopuolisillavirkistysalueilla ja loma-asutusalueilla ei laitoksen toimintaaikana ylitä melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 45 db päivällä (kello 7-22) eikä 40 db yöllä (kello 22-7). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Melutasot on mitattava kolmen vuoden välein Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ennalta tarkastaman mittaussuunnitelman
mukaisesti lähimmissä häiriytyvissä kohteissa. Ensimmäinen mittaus on tehtävä viimeistään vuonna 2010. Mittaussuunnitelma on toimitettava Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkastettavaksi vähintään 1 kk ennen mittausten suorittamista. Asiantuntijan kommentoimat mittaustulokset on toimitettava tulosten valmistumisen jälkeen Punkaharjun kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Tehtaiden melun leviämistä kuvaava mallinnus on tehtävä viimeistään vuonna 2010 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennalta esitetyn suunnitelman mukaisesti. Mikäli edellä mainituissa mittauksissa havaitaan melulle asetettujen raja- ja tavoitearvojen ylitys luvan saajan on 30.6.2011 mennessätoimitettava Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle yksityiskohtainen suunnitelma melupäästöjen vähentämiseksi toteutettavista toimenpiteistä kustannus- ja toteuttamis- aikataulutietoineen. Luvan saajan on esitettävä ajantasainen suunnitelma melupäästöjen vähentämismahdollisuuksista, missä on myös tarkasteltu mahdollisuutta päästä lupamääräyksessä mainittuihin tavoitearvoihin lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen yhteydessä. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2015 mennessä. Tarkistamista koskevaan hakemukseen on liitettävä lupamääräysten 3 ja 7 mukaiset suunnitelmat ja mittaustulokset sekä esitettävä tässä päätöksessä asetettujen selvitysten, tutkimusten sekä seurantatutkimusten tulokset ja mitä ympäristönsuojeluasetuksen 8 13 :ssä on säädetty. Perustelut Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristönsuojelulain 55 :n mukaan luvan tarkistamista koskeva asia on käsiteltävä soveltuvin osin kuten lupahakemus. Ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaan ympäristölupahakemusta koskevasta kuulutuksesta on annettava erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan päätöksen antamisesta on ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa sekä niille, joille on 38 :n 2 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Ympäristönsuojelulain 98 :n mukaan viranomaisen on varattava niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, tilaisuus vastineen antamiseen valituksen johdosta, jollei tämä ole ilmeisen tarpeetonta.
Asiakirjojen mukaan Etelä-Savon ympäristökeskus on lähettänyt hakemuskuulutuksen ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmenevän luettelon mukaisesti Kauvonniemen osakaskunnalle, Kuljetusliike E. Paunonen Oy:lle, Metsämannut Oy:lle, Metsäntutkimuslaitokselle, Punkaharjun kunnalle, Ratahallintakeskukselle ja Kaakkois-Suomen tiepiirille. Ilmoitus päätöksen antamisesta ja valituksesta on lähetetty samoille asianosaisille. Kyseisistä tehtaista aiheutuva pääasiallinen haitta on melu. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n meluselvityksissä vuodelta 2003 ja 2004 on selvitetty toiminnasta aiheutuvat meluvaikutukset alueen naapurikiinteistöille määrittelemällä ja mittaamalla toiminnasta aiheutuvat keskiäänentasot db LAeq ja maksimiäänentasot db Lmax tehtaan lähialueella. Vuonna 2002 ja 2003 suoritettujen melumittausten mukaan tehtaiden aiheuttama melutaso Kauvonniemen pohjoisosassa sijaitsevan vapaa-ajan kiinteistön Norpanniemi RN:o 1:19 kohdalla ylittää (klo 22-7) keskiäänitason 40 db ja Punkaharjun keskustaajamassa tehtaiden länsipuolella sijaitsevan asuinkiinteistön Asemakaista RN:o 1:259 kohdalla ylittää (klo 22-7) keskiäänitason 50 db. Lisäksi vapaa-ajan kiinteistön Airola RN:o 1:16 kohdalla on mitattu tehtaiden aiheuttamaksi keskiäänentasoksi 40 db LAeq22-07.Ympäristökeskus ei ole kuitenkaan kuullut luvan tarkistamishakemuksesta erikseen näiden kiinteistöjen omistajia tai lähettänyt ilmoitusta päätöksen antamisesta sekä varannut mahdollisuutta antaa vastinetta valituksen johdosta. Lisäksi hakemusvaiheessa muistutuksen esittäneen Vuohenkello RN:o 2:26 tilan omistajalle ja käyttäjälle ei ole annettu tiedoksi päätöksen antamista koskevaa ilmoitusta tai varattu tilaisuuttaa antaa vastinetta valituksen johdosta. Tältä osin luvan tarkistamishakemuksen, päätöksen ja valituksen erityinen tiedoksianto on ollut puutteellista. Asiassa on kysymys olemassa olevan toiminnan 3.10.2000 annetun ympäristölupapäätöksen määräysten tarkistamisesta. Hakemuksesta, päätöksestä ja valituksista on asianmukaisesti kuulutettu alueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Hallinto-oikeus on antanut lupahakemuksen, päätöksen ja valituksen tiedoksi edellä mainituille kiinteistönomistajille ja tilan Vuohenkello käyttäjälle varaten heille samalla tilaisuuden ilmaista mielipiteensä asiassa ja esittää vastine valituksen johdosta. Nyt annetun päätöksen lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä viimeistään 31.12.2015. Edellä lausutun vuoksi asiaa ei kuitenkaan palauteta kuulemisvirheen johdosta lupaviranomaisen uudelleen käsiteltäväksi, kun otetaan huomioon myös, että lupapäätöksessä on tiukennettu olemassa olevan toiminnan haitallisia ympäristövaikutuksia rajoittavia lupamääräyksiä haitankärsijöiden eduksi. Pääasiaratkaisuun sovellettavat oikeusnormit Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi
selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (selvilläolovelvollisuus). Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta; 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelulain 43 :n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaan luvassa voidaan erityisestä syystä määrätä, että lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella. Lupamääräykset 3 ja 4 Ympäristönsuojelulain 35 :n 2 momentin mukaisesti lupahakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta ja sen vaikutuksista. Näin ollen lupaharkinta ja siihen tarvittava selvitys on pääsääntöisesti tehtävä ennen ympäristöluvan antamista. Ympäristösuojelulain 55 :n 3 momentin mukainen menettely on mahdollista vain poikkeustapauksissa. Toiminnanharjoittaja on lupahakemuksesta annettuun lausuntoon antamassaan vastineessa 25.10.2007 todennut, ettei hautomovesien flotaatiopuhdistamon toiminta ole kaikilta osin täyttänyt lupaehdoissa annettuja raja-arvoja. Lähinnä BOD 7ATU ja COD Cr ovat välillä ylittyneet. Vastineen mukaan puhdistamon prosessin tehostamista biologisella osalla selvitetään ja tutkitaan myös flotaation flokkauskemikaalin muutosmahdollisuutta. Vastineessa on esitetty, että puhdistamon tehostamiselle tai muutokselle annetaan aikaa vuoden 2008 loppuun ja puhdistuksen raja-arvoja ei tiukenneta. Asiassa ei ole annettu selvitystä siitä onko kyseisillä tehostamistoimenpiteillä päästy lupaehdon 2 mukaisiin raja-arvoihin vai tuleeko jätevedenpuhdistamon toimintaa muuttaa muulla tavoin. Näin ollen valituksenalaista lupaa annettaessa 31.12.2008 ei ole ollut tiedossa millä keinoilla luvanhakija pääsee
lupamääräyksen 2 raja-arvoihin. Kyseinen selvitys jätevesien käsittelyn tehostamisesta tai muuttamisesta olisi tullut edellyttää laadittavaksi ennen lupapäätöksen antamista. Kyseessä on olemassaoleva ja vakiintunut toiminta ja lupapäätöksessä ei ole asetettu tiukempia lupamääräyksiä jätevesipäästöjen osalta eli raja-arvot ovat samat kuin voimassaolevassa luvassa. Näin ollen hallinto-oikeus katsoo, ettei asiassa ole ollut ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisia erityisiä syitä, joiden perusteella lupaviranomainen voisi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa ja tämän johdosta lupamääräys 4 on poistettu. Ottaen huomioon se, että puhdistamon toimintaan liittyvät ongelmat ovat olleet hakijan tiedossa jo vuodesta 2006 lähtien ja ettei hakija ole sinänsä vastustanut selvityksen laatimisvelvollisuutta, ei lupamääräyksessä 3 selvityksen jättämiselle annettua määräaikaa muuteta valittajan vaatimalla tavalla. Kuitenkin valituksen käsittelyyn kuluneen ajan vuoksi jätevesien käsittelyn tehostamista koskevan suunnitelman antamiselle annettua määräaikaa on jatkettu päättymään 31.12.2010. Lupamääräyksessä 3 ei ole edellytetty minkään tietyn tekniikan käyttöä jätevesien käsittelyn tehostamisessa. Suunnitelmassa on kyse yhtiön esittämistä toimenpiteistä päästöraja-arvojen saavuttamiseksi. Koska lupamääräyksen 2 mukaiset päästöraja-arvot ovat voimassaolevan luvan mukaiset, luvan saajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet viivytyksettä. Ajan kulumisen vuoksi tehostamistoimenpiteiden suorittamiselle asetettua määräaikaa on kuitenkin jatkettava päättymään 30.6.2011. Kun otetaan huomioon parhaan tekniikan vaatimus ja tehtaiden jätevesikuormituksen näkyminen vesistössä vaikkakin lievänä ja se, että nykyisellä puhdistusjärjestelmällä ei ole aina päästy jätevesille annettuihin päästörajoihin, tulee toiminnanharjoittajan esittää luvan tarkistamisen yhteydessä suunnitelma mahdollisuuksista parantaa edelleen jätevesien käsittelyä. Lupamääräys 7 Ympäristökeskuksen valituksenalaisen päätöksen määräyksen 7 melun rajaarvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen (993/1992) melutasojen ohjearvoista ja sen 2 :ään, jossa vanhoille asuntoaluille on säädetty ulkomelun yöaikaiseksi ohjearvoksi 50 db (L Aeq ) ja päiväaikaiseksi ohjearvoksi 55 db (L Aeq ). Samoja ohjearvoja käytetään taajamissa tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevilla virkistysalueilla. Loma-asuntoalueilla ja taajaman ulkopuolisilla virkistysalueilla edellä mainitut ohjearvot ovat 40 db (L Aeq ) ja 45 db (L Aeq ).
Valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (993/1992) sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Vaikka päätöstä ei ole tarkoitettu suoraan sovellettavaksi ympäristölupamenettelyssä, päätöksen ohjearvot kuitenkin tosiasiallisesti osoittavat sen melun ekvivalenttitason, jota ei tulisi yleensä ylittää kohtuuttoman meluhaitan ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi. Ohjearvoja voidaan käyttää vertailuarvona ympäristölupamenettelyssä arvioitaessa toiminnan meluhaittoja.ympäristöluvassa voidaan kuitenkin asettaa valtioneuvoston päätöksestä poikkeavia melun raja-arvoja. Punkaharjun keskustaajamassa sijaitsevan tehdasalueen rannasta noin 600 metriä lounaaseen sijaitsee Kauvonniemi, jonka pohjoispäässä sijaitsee huvilaja asuinkiinteistöjä. Vuonna 2002 ja 2003 suoritettujen melumittausten mukaan tehtaan aiheuttama melutaso Kauvonniemen pohjoisosassa sijaitsevan vapaa-ajan kiinteistön Norpanniemi RN:o 1:19 ja Kauvonniemen eteläosassa sijaitsevan virkistysalueen kohdalla ylittää (klo 22-7) keskiäänitason 40 db ja Punkaharjun keskustaajamassa tehtaiden länsipuolella sijaitsevan asuinkiinteistön Asemakaista RN:o 1:259 kohdalla ylittää (klo 22-7) keskiäänitason 50 db. Lisäksi vapaa-ajan kiinteistön Airola RN:o 1:16 kohdalla on mitattu tehtaan aiheuttamaksi keskiäänentasoksi 40 db.muissa asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöillä sijainneissa mittauskohteissa ei raja-arvojen ylityksiä havaittu. Selvityksen mukaan tehtaiden meluvaikutukset ovat samat sekä päivällä että yöllä. Mittauksissa ja melumallinnuksessa ei ole otettu huomioon melun impulssimaisuutta. Vuoden 2003 selvityksen jälkeen tehtailla on suoritettu meluntorjunta- toimenpiteitä, jotka vuonna 2004 laaditun meluselvityksen mukaan ovat vaimentaneet melua lännen ja pohjoisen suuntaan. Meluselvityksen mukaan toimenpiteillä ei ole ollut juuri vaikutusta Kauvonlahden vastarannalla sijaitsevalla Kauvonniemellä. Vuonna 2004 suoritetussa melumittauksessa tarkistettiin tuotantolaitosten aiheuttama melu kahdella Kauvonniemellä sijaitsevalla kiinteistöllä. Mittausten mukaan melutaso asuinkiinteistön Vuohenkello RN:o 2:26 kohdalla ei ylittänyt päiväja yöaikaiselle melulle annettuja keskiäänentasoja. Vapaa-ajankiinteistön Airola RN:o 1:16 kohdalla mittausten keskiarvona laskettu keskiäänentaso oli tasoa 40 L Aeq db eli vapaa-ajankiinteistöille annetun yöaikaisen keskiäänentason 40 db rajalla. Vuosina 2003 ja 2004 laaditut meluselvitykset ovat suhteellisen suppeita ja niissä ei ole käsitelty riittävästi mahdollisia meluntorjuntatoimenpiteitä eikä muiden melulähteiden vaikutusta saavutettaviin melutasoihin. Meluselvitykset osoittavat kuitenkin, että tehtaiden toiminnoista aiheutuu edelleen meluhaittaa ympäristössä. Koska kysymys on alueella pitkään jatkuneesta toiminnasta, jonka meluvaikutuksen vähentäminen liittyy kiinteästi melua aiheuttavien