KIRJALLINEN KYSYMYS 998/2013 vp Lasten ja nuorten suojeleminen langattoman teknologian haittavaikutuksilta Eduskunnan puhemiehelle Langaton teknologia on yhä tiiviimmin osa yhteiskuntaamme ja elämäämme. Langaton teknologia ja sen aiheuttama radiotaajuinen säteily ja sähkömagneettikentät voivat aiheuttaa ihmisille terveydellisiä haittavaikutuksia. Erityisesti lasten ja nuorten langattomien laitteiden käyttö on jatkuvasti lisääntynyt. Tästä on syytä olla huolissaan, sillä ihmisen aivot kehittyvät 20 ikävuoteen saakka, eikä langattoman teknologian aiheuttaman säteilyn vaarattomuudesta ole selkeitä todisteita. Useat lapset ja nuoret viettävät päivittäin paljon aikaa tietokoneiden, tablettitietokoneiden ja matkapuhelinten parissa. Peruspalveluministeri Maria Guzenina- Richardson vastasi 1. maaliskuuta 2013 kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan kirjalliseen kysymykseen KK 41/2013 vp. Vastauksessaan ministeri Guzenina-Richardson sanoo muun muassa seuraavaa: "STUK on todennut kannanotossaan vuonna 2009, että turhan altistumisen välttäminen on järkevää. Suositus kohdennettiin eritysesti lapsille muun muassa siksi, että lapsia koskevaa tutkimustietoa on varsin vähän ja lapset ehtivät altistua pidempään kuin aikuisena matkapuhelimen käytön aloittaneet. Altistumisen välttäminen ei estä tekniikan hyödyntämistä, koska altistumista voidaan vähentää merkittävästi yksinkertaisilla menetelmillä." Euroopan parlamentin päätöslauselma 2008/2211(INI) vuodelta 2009 nostaa esille huolen langattoman teknologian aiheuttaman säteilyn haittavaikutuksista lapsille ja nuorille, ja suosittelee näille kohderyhmille suunnattua tiedotuskampanjaa koskien turvallisuutta lisäävien tapojen noudattamista. Päätöslauselmassa mainitaan erikseen handsfree-laitteiden käyttö, puhelujen pitäminen lyhyinä ja langatonta teknologiaa käyttävien laitteiden sulkemista silloin kun niitä ei käytetä. Myös Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous suositteli päätöslauselmassaan 1815 (2011) aktiivista tiedottamista asiassa erityisesti lapsille ja nuorille. Yleiskokouksen päätöslauselma suositteli myös kouluissa ja luokkatiloissa käytettävän langattoman teknologian sijaan kiinteitä internetyhteyksiä ja kännyköiden käytön rajoittamista koulutehtävien hoitoon koulupäivän aikana. Samaa suosittelee myös kansainvälisen epidemiologisen matkapuhelinten käytön ja tiettyjen syöpätyyppien yhteyttä selvittävän Interphonetutkimuksen koordinaattori Elisabeth Cardis. Hän on kehottanut varovaisuuteen ja suosittelee, että lapset ja nuoret käyttävät matkapuhelinta kohtuudella. Lasten ja nuorten altistumista säteilyn haittavaikutuksille on syytä välttää, kuten ministerin vastauksessa edustaja Elorannan kysymykseen todetaan. Vastauksesta ei kuitenkaan käy lainkaan ilmi, onko hallitus ryhtynyt toimenpiteisiin, joilla näitä yksinkertaisia menetelmiä langattoman teknologian haittavaikutusten vähentämiseksi voitaisiin Suomessa toteuttaa. Harkinnanarvoisia keinoja ovat vähintään kansalaisten lisäinformointi, mutta myös matkapuhelinten Versio 2.0
käytön ja langattoman internetin käytön rajoittaminen päiväkodeissa ja kouluissa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä toteuttaakseen EU:n eri päätöksentekoelinten suosituksia lasten ja nuorten suojelemisesta langattoman teknologian haitallisilta terveysvaikutuksilta? Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2013 Elsi Katainen /kesk 2
Ministerin vastaus KK 998/2013 vp Elsi Katainen /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Elsi Kataisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 998/2013 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä toteuttaakseen EU:n eri päätöksentekoelinten suosituksia lasten ja nuorten suojelemisesta langattoman teknologian haitallisilta terveysvaikutuksilta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Riippumattomien monialaisten asiantuntijapaneelien kuten Maailman terveysjärjestön (World Health Organization, WHO), Kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn toimikunnan (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection, ICNIRP) ja Euroopan komission asettama uusien riskien tieteellinen toimikunnan (The European Scientific Committee on Emerging and Newly Identified Health Risks, SCENIHR) mukaan radiotaajuinen säteily ei aiheuta haitallisia terveysvaikutuksia, kun altistuminen on enimmäisarvoja pienempää. Lähellä enimmäisarvoja olevasta altistumisesta tarvitaan sen sijaan lisää tutkimustietoa lopullisen johtopäätöksen tekemiseksi. Tällaista altistumista esiintyy käytännössä vain matkapuhelimeen puhuttaessa. Muissa käyttötilanteissa matkapuhelin altistaa selvästi vähemmän. Langattomien verkkojen ja niitä hyödyntävien laitteiden kuten tablettitietokoneiden aiheuttama altistuminen on myös merkittävästi enimmäisarvoja pienempää. Kirjallisessa kysymyksessä viitataan Euroopan parlamentin päätöslauselmaan 2008/2211(INI), jossa on annettu langattoman teknologian käyttöön liittyviä suosituksia. Euroopan komissio vastasi päätöslauselmaan dokumentilla SP(2009)3508. Euroopan Unionin neuvosto on ohjannut jäsenvaltioita sähkömagneettisten kenttien turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä suosituksella 1999/519/EY. Suositusta ei ole muutettu yllämainittujen dokumenttien perusteella. Kirjallisessa kysymyksessä mainitaan myös Euroopan neuvoston päätöslauselma 1815. Euroopan neuvosto on ihmisoikeusjärjestö, joka ei ole EU:n alainen toimielin. Vetoomus ei täten ole EU:n antama suositus jäsenvaltioilleen. Kumpikaan päätöslauselmista ei sisällä uutta tieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa radiotaajuisen säteilyn haitallisista terveysvaikutuksista. Matkapuhelinten terveysvaikutuksiin sisältyy toistaiseksi joitakin epävarmuuksia. Tämän vuoksi Säteilyturvakeskus (STUK) on todennut kannanotossaan vuonna 2009, että erityisesti lasten turhan altistumisen välttäminen on järkevää. STUKin suositus ei koske langattomien verkkojen tai niitä hyödyntävien laitteiden aiheuttamaa altistumista. Näin heikon altistumisen terveysvaikutuksista ei ole tieteellisesti päteviä viitteitä. STUK seuraa sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksiin liittyvää tutkimusta ja tiedottaa turvallisuuskysymyksistä muun muassa katsausten, lehdistötiedotteiden ja kannanottojen avulla. STUK katsoo tämänhetkiset toimet oikeinmitoitetuiksi riskien hallitsemiseksi. Hallitus katsoo, että tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella ei ole tarvetta antaa voimakkaampia suosituksia sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta. Näin ollen matkapuhelimen ja langattomien verkkojen käytön rajoittaminen päiväkodeissa ja kouluissa ei ole säteilysuojelullisesti perusteltua. Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2013 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 998/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Elsi Katainen /cent: Vad ämnar regeringen göra för att genomföra rekommendationerna från EU:s olika beslutsfattande organ för att skydda barnen och ungdomarna från den trådlösa teknikens skadliga effekter på hälsan? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt oberoende paneler sammansatta av experter från flera områden, t.ex. Världshälsoorganisationen (World Health Organization, WHO), Internationella kommissionen för skydd mot ickejoniserande strålning (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection, ICNIRP) och Europeiska vetenskapliga kommittén för nya och nyligen identifierade hälsorisker (European Scientific Committee on Emerging and Newly Identified Health Risks, SCENIHR), har radiofrekvent strålning inga skadliga verkningar på hälsan när exponeringen underskrider maximivärdena. I fråga om exponering som är i samma storleksordning som maximivärdena behövs däremot ytterligare forskningsresultat för att en definitiv slutsats ska kunna dras. En sådan exponering förekommer i praktiken endast när man pratar i mobiltelefon. När man använder mobiltelefonen på andra sätt är exponeringen klart mindre. Den exponering som trådlösa nätverk och anordningar kopplade till dessa, så som surfplattor, förorsakar är också betydligt mindre än maximivärdena. I det skriftliga spörsmålet hänvisas till Europaparlamentets resolution 2008/2211(INI), som innehåller rekommendationer för användningen av trådlös teknik. Europeiska kommissionen svarade på resolutionen genom dokument SP(2009)3508. Europeiska unionens råd har genom rekommendationen 1999/519/EG gett anvisningar till medlemsstaterna i frågor som rör säkerheten för elektromagnetiska fält. Rekommendationen har inte ändrats på basis av de ovan nämnda dokumenten. I det skriftliga spörsmålet nämns också Europarådets resolution 1815. Europarådet är en organisation för mänskliga rättigheter och är inte ett organ som är underställt Europeiska unionen. Framställningen utgör därmed inte EU:s rekommendation till medlemsstaterna. Ingen av resolutionerna innehåller ny information baserad på vetenskapliga belägg om skadliga effekter på hälsan som förorsakas av radiofrekvent strålning. Det råder fortfarande en del osäkerhet kring mobiltelefonernas verkningar på hälsan. Därför har Strålsäkerhetscentralen (STUK) i sitt ställningstagande 2009 konstaterat att det är förnuftigt att undvika onödig exponering, särskilt när det gäller barn. STUK:s rekommendation gäller inte den exponering som trådlösa nätverk eller anordningar kopplade till dessa förorsakar. Det finns inte vetenskapliga belägg för att så svag exponering har verkningar på hälsan. STUK följer med forskningen om de elektromagnetiska fältens verkningar på hälsan och informerar om säkerhetsfrågor bland annat genom lägesanalyser, pressmeddelanden och ställningstaganden. STUK anser att de nuvarande åtgärderna är rätt dimensionerade för hanteringen av risker. 4
Ministerns svar KK 998/2013 vp Elsi Katainen /kesk Regeringen konstaterar att de nuvarande forskningsresultaten inte ger anledning att ge starkare rekommendationer angående de elektromagnetiska fältens säkerhet. Ur strålsäkerhetssynpunkt är det därför inte motiverat att begränsa användningen av mobiltelefoner och trådlösa nätverk i daghem och skolor. Helsingfors den 19 november 2013 Omsorgsminister Susanna Huovinen 5