Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin Seinäjoki Timo Määttä 6.9.2016
Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin ja kestäviin valintoihin.
Esityksen sisältö ja tilaisuuden tavoite Energiatehokkuus ja uusiutuva energia tukevat kuntien tavoitteita Mitä tietoa ja toimenpiteitä tarvitaan asioiden viemiseksi eteenpäin uusiutuvan energian kuntakatselmus esimerkkejä
Kunta muutoksen vauhdittajana 4
Verkostot ja energiatehokkuussopimukset Resurssitehokkaat FISUedelläkävijäkunnat Energiatehokkuussopimukset KETS-kunnat, yritykset Ilmastostrategiat Maakuntakuntastrategiat Hiilineutraalit kunnat HINKU Teolliset symbioosit FISS Ilmastokampanjakunnat
Tavoitteita ja suunnitelmia Renewable Energy Sources Directive (RES direktiivi) Hallitusohjelma Energia- ja ilmastostrategia Uusi hankintalaki Seinäjoen seudun ilmastostrategia 2012-2020 Kuntatason suunnitelmat
Hallitusohjelma
Seinäjoen seudun ilmastostrategia ja käytäntöä Elinkeinopolitiikan ja osaamisen osalla ilmastostrategia nostaa esille vihreän kasvun mahdollisuuden. Se tarkoittaa kuntien aktiivista toimintaa uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotossa, energiatehokkuuden edistämisessä ja kestävän kehityksen tukemisessa. Ilmastostrategia korostaa myös strategian tavoitteiden läpivientiä keskeisillä elinkeinoelämän aloilla. Energiatuotannon osalta ilmastostrategia suosittelee kaukolämpöä taajamien lämmitysmuotona. Seinäjoen kaupungin osalta tämä tavoite on toteutunut erityisen hyvin. Kaukolämmön käyttö on Seinäjoella suosittu ja kilpailukykyinen lämmitysvaihtoehto.
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
Kuntakatselmuksen tavoite Uusiutuvan energian kuntakatselmus on tarkoitettu kuntien energiankäytön, erityisesti polttoaineiden käytön, nykytilan ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksien selvittämiseen energiantuotannossa ja kiinteistöjen lämmityksessä. Kuntakatselmuksen tavoitteena on: selvittää kunnan tai muun katselmusalueen energiantuotannon ja kiinteistöjen lämmityksen energiataseet, arvioida käytettävissä olevat uusiutuvat energiavarat sekä löytää kohteita, joissa uusiutuvilla energialähteillä voitaisiin taloudellisesti kannattavasti korvata uusiutumattomien energialähteiden käyttöä. 6.9.2016 Timo Määttä
Kuntakatselmuksen hyödyt Kustannussäästöt Työkalu päätöksen tekijöille Tuottaa tietoa myös kunnan asukkaille ja teollisuudelle Kokoaa yhteen uusiutuvaan energiaan liittyvää tietoa Työllisyysvaikutukset Ympäristövaikutukset Voi hyödyntää tiedottamisessa Positiivinen julkisuus ja näkyvyys 6.9.2016 Timo Määttä
Kuntakatselmuksen tehneitä kuntia UEKK webinaari 25.8.2016
Hankkeen vaiheet Projektisuunnitelma Tukihakemus Maksatusselvitys Vastuuhenkilöt Katselmusprosessi esitetty työkaluineen www.motiva.fi/kuntakatselmus 6.9.2016 Timo Määttä
Tarjouspyyntömalli hyödynnettäväksi uusiutuvan energian kuntakatselmuksen kilpailutuksessa Tarjouspyynnössä tulee kuvata kunnan oma tavoitetaso ja kiinnostuksen kohteet sekä kertoa mahdollisesti jo olemassa olevista, oleellisista selvityksistä ja laittaa ne ehkä liitteeksikin. Malliraporttia tulee noudattaa, laajuuteen ja painotuksiin kunta voi kuitenkin vaikuttaa. Kunta voi esittää tarjoajille vaatimuksia, minimikelpoisuusvaatimus on vastuullisen katselmoijan pätevyys. Vinkkejä kannattaa kysyä katselmuksen jo kilpailuttaneilta kunnilta Linkki: Tarjouspyyntömalli 6.9.2016 Timo Määttä
Toimenpide-ehdotusten status Kokkolan seudun kunnille toteutetuissa UEKK raporteissa kpl Kunnat: Halsua, Kalajoki, Kaustinen, Kruunupyy, Lestijärvi, Luoto, Pedersöre, Perho, Sievi, Toholampi, Veteli 11 kunnassa yhteensä 84 kpl ehdotusta toimenpiteiksi Esitetyt investoinnit ehdotettujen toimenpiteiden osalta n. 6,35 milj. ja vuotuiset säästöt n. 0,93 milj. Graafissa tilanne raporttien valmistumishetkellä
Uusiutuvan energian lisäämispotentiaali seudun kunnissa yhteensä Esimerkki Kokkolan seudulta 400 350 300 250 200 150 100 Käyttö GWh/a Energiapotentiaali tai lisäämismahdollisuudet GWh/a 50 0
Esimerkkejä ehdotetuista toimenpiteistä (kaikki noinlukuja) Kohde Investointikustannus Säästöt/a Takaisinmaksuaika Koulukiinteistö öljystä pellettilämmitykseen 35 000 4500 7 v. Koulukiinteistö öljystä maalämpöön 50 000 5500 9 v. Ilmalämpöpumppuja sähkölämmitteisiin kiinteistöihin 6000 1500 4 v. Katuvalaistuksen tehostaminen 45 000 8500 4-5 v. Biokaasun tuotanto Lämpöverkon laajennus korvaten sähkö/öljylämmitystä Uusiutuvista energialähteistä tiedottaminen kunnassa 40 000 140 000 7000 16 000 5-9 v.
Esimerkki: Lapinjärven kirkonkylän hakelämpölaitos Tarkastellaan kahta vaihtoehtoista tapaa tuottaa kunnan ja yksityisten kiinteistöjen tarvitsema lämpö. Vaihtoehdot ovat: Kiinteistökohtaiset öljylämmityskattilat Lämpöyrittäjän hakelämpölaitos Lämmön tarve tarkastelluissa kiinteistöissä on yhteensä noin 4 900 MWh/v Kunnan kiinteistöjen lämmöntarve noin 3 400 MWh/v (70 % kokonaistarpeesta) Yksityisen kiinteistöjen lämmöntarve noin 1 500 MWh/v (30 % kokonaistarpeesta) Kiinteistökohtaisten öljykattiloiden operoinnista vastaa kiinteistön omistaja (kunta tai yksityinen), joka myös omistaa laitteiston Hakelämpölaitoksen ja lämpöverkon operoinnista vastaa lämpöyrittäjä, joka myös omistaa sekä laitoksen että verkon* Lämpölaitoksessa käytetty metsähake tulee lämpöyrittäjän omasta metsästä, ts. erillistä polttoainetoimittajaa ei ole Lämpöyrittäjän lämmön myyntihinta on saman suuruinen kunnalle ja yksityisille kiinteistönomistajille Luvut vuodelta 2013 Kuva: Lapinjärven Lämpö Oy * Tässä on tehty yksinkertaistettu oletus omistuksesta. Todellisuudessa laitoksen ja lämpöverkon omistaa Lapinjärven Lämpö Oy (kunnan liikelaitos) ja operoinnista vastaa Lapinjärven energiaosuuskunta. Tarkastelussa lämpöyrittäjällä tarkoitetaan siis näitä molempia toimijoita.
Vaikutus kuntatalouteen Lapinjärvi keur/v 300 200 100 0-100 -200-300 -400 178 Öljylämmitys Hakelämpökeskus Nettovaikutus (+/-) Muut käyttökustannukset Polttoaine Valmisteverot Lämmön hankintakustannukset Yhteisöverot Tuloverot Nettovaikutus kunnalle Kunnan lämmityskustannukset lähes puolittuvat öljylämmitykseen verrattuna Yhteisöverot ja tuloverot kasvavat nykytilanteeseen verrattuna. Verojen vaikutus on 7 % kokonaisuudesta, suurempi vaikutus lämmön alemmalla hankintahinnalla Kuntatalous paranisi tehdyillä laskentaoletuksilla 178 000 euroa vuodessa
Vaikutus työllisyyteen Lapinjärvi htv/v 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 2,5 Käyttö ja kunnossapito Polttoaineen tuotanto- ja jakeluketju Laitoksen rakentaminen Nettovaikutus työllisyyteen Laitoksen rakentaminen* lisää suoria työllisyysvaikutuksia eniten, mutta myös laitoksen käyttö- ja kunnossapito sekä polttoaineketju työllistävät selvästi enemmän kuin nykytilanteessa 0,5 0,0 Öljylämmitys Hakelämpökeskus Nettovaikutus (+/-) Kiinteistökohtaisten öljykattiloiden korvaaminen hakelämpökeskuksella kasvattaa työllisyyttä 2,5 htv * Laitoksen rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset on jaettu koko tarkastelujaksolle (35 htv / 20 v = 1,75 htv/v).
Esimerkin tulosten tarkastelu Lämpöyrittäjyys, jossa lämpöä tuotetaan kotimaisella metsähakkeella tuo taloudellisia hyötyjä kunnille sekä lisää työpaikkoja Kunnan lämmityskustannuksien aleneminen voi synnyttää myös epäsuoria vaikutuksia, kun varoja vapautuu esimerkiksi henkilöstön palkkaamiseen Tehdyillä lähtöoletuksilla myös kotitaloudet hyötyvät taloudellisesti, mikäli kiinteistökohtaisia öljykattiloita korvataan lämpöyrittäjän aluelämmöllä Kotimaisten puuperäisten polttoaineiden käyttö vähentää myös kasvihuonekaasupäästöjä ja parantaa sekä kuntien että valtion energiaomavaraisuutta
Lopuksi Energiatehokkuussopimuksilla saadaan säästöjä aikaiseksi Uusiutuva energia työllistää Tarjolla on työkaluja ja neuvoja kuntien käyttöön Esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä kannattaa hyödyntää
Kiitos