Iin Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 2/2011 M Itella Oyj Monipuoliset markkinat sivu 4 Tunnelmaa Tannilassa sivu 12 Illissä juostaan perjantaisin sivu 14 Iin Yrittäjät ry iiläinen Jaetaan joka talouteen Iissä ja Yli-iissä Kuivaniemen Yrittäjillä juhlavuosi Kuivaniemen Yrittäjät ry on perustettu vuonna 1981, ja yhdistyksen 30-vuotisjuhlaa vietettiin Merihelmessä viime lauantaina. Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Eino Herva, jonka jälkeen kyseistä tehtävää ovat hoitaneet Mirja Väätäjä, Jouko Väätäjä, Alpo Kaakkuriniemi ja Matti Kumpulainen sekä nykyinen puheenjohtaja Ari Kaakkuriniemi, joka on vastannut toimesta vuodesta 2004 lähtien. Yhdistyksen jäsenmäärä on vuosien varrella vakiintunut noin neljäänkymmeneen, ja näkyvintä toimintaa ovat jo 26 kertaa järjestetyt pitäjämarkkinat, joilla Yrittäjien virvoketeltta karaokeineen palvelee vuosittain. Merkkipäiväjuhlassa huomioitiin pitkään toimineita yrittäjiä yrittäjäristein. Suomen Yrittäjien kultaisella ansiomerkillä sekä yrittäjäristin timanttiristillä neljänkymmenen vuoden yrittäjäurasta muistettiin Matti Kumpulaista, ja timanttiristit viidenkymmenen vuoden yrittäjyydestä saivat Erkki Jyrkäs ja Pauli Herva. Kolmikymmenvuotisesta yrittäjyydestä puolestaan palkittiin timanttiristein Arja Hokkanen, Ari Kaakkuriniemi, Seppo Ylitalo ja Veikko Södö. Lisäksi kultaiset yrittäjäristit (20 vuotta yrittäjänä) luovutettiin Jouko Hervalle, Sari Hirvaskoskelle ja Hannu Kehukselle, hopeiset (10 vuotta yrittäjänä) Arja Honkamaalle ja Nina Timoselle sekä pronssiristi viiden vuoden yrittäjätaipaleesta Jouni Aikiolle. APUA JALKAONGELMIIN APUVÄLINETEKNIKOLTA Yksilölliset tukipohjalliset Ortopediset jalkineet Erityisjalkineet Kengän muutostyöt, esim. korotukset ja keinupohjat Asunnonmuutostyöt APUVÄLINEPALVELU KAJAVA OY Apuvälineteknikko Marko Kajava Vastaanotto Laitakuja 4, Ii (Jalkahoitaja Tanja Kurolan tiloissa) Ajanvaraus puh. 044 533 8566 www.apuvalinepalvelukajava.com Iin Yrittäjät ry www-sivut osoitteessa www.yrittajat.fi/ii ECO-DRIVE 345,- 249,- 209,- 199,- Kirkkotie 1, 91100 Ii Puh. 045 650 7256 www.kulta-aalto.com Yritystiloja vuokrattavana Iin Micropoliksessa on puhdas-, tuotanto- ja toimistotiloja yritysten vaativaan käyttöön. Erikokoisia toimistoja yritystiloja on vapaana nopeastikin. Muistathan myös, että Micropolis on mainio kokousten ja seminaarien pitopaikka. Tilavaraukset ja tarjouspyynnöt: maiju.pikkarainen@iilaakso.fi, p. 08 553 6700 SEPA:n hyödyt ovat kaikenkokoisten yritysten saatavilla. Nyt voit uudistaa ja tehosta yrityksesi talous- ja kassanhallintaa OP-Pohjola-ryhmän maksamisen palveluilla. Voit nopeuttaa maksuliikennettä ja saat kustannussäästöjä. Tule käymään Oulun OP:n Yrityskonttorissa, Isokatu 14, 6. krs tai soita 010 2535 320. Kysy myös teollisuustiloista, tiedustelut: Ari Alatossava, p. 040 567 6700
2 Iiläinen Iin Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 2/2011 3 Pääkirjoitus Iin markkinahumu Syyssato on parhaimmillaan ja Iin iloiset markkinat ovat tulossa. Tapahtuma on koonnut vuosi vuodelta yhä enemmän väkeä Wanhan Haminan raitille. Iin Yrittäjät tarjoavat tuttuun tapaansa Huilingissa kahvia ja grillimakkaraa. Yrittäjien talkooporukka ahkeroi ja palvelee markkinaväkeä mielellään, sillä he tietävät, että markkinoiden onnistuminen palkitsee myös paikkakunnan omaa kaupankäyntiä ja muuta liiketoimintaa. Nämä vanhanajan markkinat ovat hyvä muistutus siitä, mitä oikea kaupankäynti on: siinä myyjä ja asiakas kohtaavat. Vanhanajan markkinatapahtumaan kuuluu ihmisten välinen kanssakäyminen, hauskanpito, leikillinen sananvaihto ja tinkaus. Nykyajan nettikaupan ja pörssimeklareiden kaudella kaupankäynti on kasvotonta. Markkinavoimat sanelevat hinnat, ja yritykset joutuvat hinnoittelemaan tuotteet vallitsevien markkinoiden mukaan. Vanhanajan markkinat on rentouttava irtiotto tästä kylmästä liikemaailmasta. Markkinoiden ohjelmassa on myös markkinakaraokekilpailu, johon odotetaan runsasta osanottoa. Lauantai-iltana markkinatansseissa Iisakissa valitaan karaokekuningas ja -kuningatar. Seinäjoen Yrittäjäpäiville lähtee 11 aktiivista yrittäjäjäsentä Iistä. Ensi vuonna tapahtuma järjestetään Oulussa, joten alueemme yrittäjillä ovat paremmat mahdollisuudet osallistua Yrittäjäpäiville. Iin keskustan liikkeiden palvelutarjonta monipuolistuu, kun Alko avaa Iihin uuden myymälän torstaina 1.9. 2011 klo 10:00 Kisatielle vasta valmistuneeseen Makeaa markkinoilta. Kuva: Ismo Piri Osuuskauppa Arinalta vuokrattuun liiketilaan, jonka suuruus on noin 150 m2. Tämä on ollut Iin kauppiaiden sekä asiakkaiden toiveena hyvin, hyvin pitkään. Iin kuntakeskukseen tulee vastuullinen ja palveleva erikoisliike. Iin Yrittäjien jäsenmäärä on kasvanut ja meitä on 143. Tervetuloa mukaan toimintaamme. Iin Yrittäjät ry onnittelee sinnikästä 30-vuotiasta Kuivaniemen Yrittäjät ry:tä ja toivottaa menestystä yhteistyökumppanilleen. Tervetuloa mukaan markkinahumuun Iin Wanhaan Haminaan!!! Anna Turtinen Iin Yrittäjät ry:n puheenjohtaja P.S. Tässä lehdessä on tietoa yrittäjien työterveyshuollosta Hyvät yritykset pitävät kunnan elinvoimaisena. Ne menestyvät, kun yrittäjä ja työyhteisö voivat hyvin. Työelämän kehittäminen ja työurien pidentäminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Tavoitteena on keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän nostaminen. Vain joka kymmenennellä yksinyrittäjällä on sopimus työterveyspalveluista. Kyselyssä lähes puolet kaikista yrittäjistä ei tiennyt, että sopimuksen järjestäminen on mahdollista. Kuitenkin työssäjaksamisesta, sairauksien ennaltaehkäisystä ja työterveyshuollosta kaivataan lisää tietoa, ja myös Kela-korvaukset tunnetaan melko heikosti. Tämä kaikki ilmenee Varman tekemästä tutkimuksesta. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat on saatava järjestykseen. Varsinkin kun tiedetään, että yrittäjämäinen ajattelu vahvistuu työelämässä ja ihmiset hakevat enemmän omaehtoista työtä. Julkaisija: Iin Yrittäjät ry Vastaava toimittaja: Anna Turtinen Toimittaja: Ritva Piri Valokuvat ja ilmoitusmarkkinointi: Ismo Piri Ulkoasu ja taitto: Aija Tihinen Painopaikka: Kalevaprint Oy, Oulu 2011 Iiläisen jakelun hoitaa Posti. Jakeluhäiriöissä ottakaa yhteys ma pe klo 8.00 20.00 suoraan Postin palvelunumeroon 0200 71 000 tai asiakaspalvelu@posti.fi. Uusia jäseniä ja seniorijäsenyys Yhdistykseen on edellisen lehden ilmestymisen jälkeen liittynyt kymmenen uutta jäsentä, ja jäsenyrityksiä on nyt yhteensä 143. Iin Rakennustyö Oy on rakentamista ja muuta laillista liiketoimintaa harjoittava yritys, jota luotsaa Jussi Koskela. Ii-Set Ky on Risto Käyrän mainostoimistoalan toimiva yritys. Jarofix Oy on Jari Penttilän saneerauksiin sekä ikkunoiden ja ovien asennuksiin perehtynyt yritys. J-Peg T:mi / Ravintola Iisakki toimii majoitus- ja ravintolatoiminnan sekä rakentamispalveluiden, sähkötöiden ja muun laillisen liiketoiminnan parissa, ja yritystä pyörittää Juha Anttila. Parturiliike Essi Häyrynen on parturija kampaamoalan yritys, jonka alaa ovat myös hiustenpidennykset, kosmetologi- ja hierontapalvelut sekä rakennekynnet ja kosmetiikkatuotteiden maahantuonti. Pellavaate on Katja Kärjen yritys, jonka toimialaa on vaatteiden, jalkineiden, laukkujen, asusteiden, korujen ja muiden vaatteisiin liittyvien tuotteiden vähittäiskauppa sekä vähittäiskauppa myös verkossa. Eero Tuomela Jukka Jäppinen Tanja Kurola Antero Kurttila Iin Yrittäjät ry:n hallitus Puheenjohtaja Anna Turtinen (Iin MP Oy) puh. 040 564 6063, anna.turtinen@iinmp.fi Varapuheenjohtaja Eero Tuomela (Iin Hiekka ja Sora Oy) puh. 0400 588 735, eero.tuomela@pp.inet.fi Sihteeri Tanja Kurola puh. 040 965 1900, tanja.kurola@varpala.fi Rahastonhoitaja Heikki Helekoski (HH-Yrityspalvelut) puh. 040 771 1898, heikki.helekoski@pp.inet.fi PP Konetyö on Pasi Paakkolan viherrakentamiseen ja maisemanhoitopalveluihin keskittynyt Rakennusliike S.Nauhan omistaa Samuli Nauha, ja yritys toimii talonrakennusja saneerausalalla. Rakennus-Vartti on rakentamista, remontointia ja muuta laillista liiketoimintaa harjoittava yritys, jota luotsaa Ville Tuomikoski. T:mi Iin Mikrotuen yrittäjänä toimii Paavo Viinamäki ja yrityksen palveluja ovat ATKlaitteisto- ja ohjelmistokonsultointi, it-tuki ja suunnittelu, laitteistojen huolto ja asennus sekä ohjelmistojen ja tietoturvaohjelmistojen asennus. Iin Yrittäjät ry:n hallitus on keskusjärjestön suosituksen mukaisesti päättänyt, että yhdistyksessä voi olla myös seniorijäsenenä, vaikka olisikin luopunut omasta yritystoiminnasta. Seniorijäsen saa Suomen Yrittäjien jäsenetuja ja jäsenetupalveluja, kun seniorijäsenmaksu on keskusjärjestön suosituksen mukainen. Seniorijäsenrekisteristä ja jäsenmaksujen laskutuksesta vastaa keskusjärjestö. Tänä vuonna SY:n suositus seniorijäsenmaksun suuruudeksi on 50 euroa, ja osa summasta palautuu tavallisten jäsenmaksujen tavoin paikallisjärjestölle. Heikki Helekoski Riitta Paakkola Yrittäjät Seinäjoelle Vuoden tärkein yrittäjätapahtuma, Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät, järjestetään tänä vuonna Seinäjoella 21. 23.10. Tapahtuman pääteemana on Yrittäjyys kantaa Suomea, jota tukee alateema Yrittäjyyden kasvumaa. Yhteistyökumppaneiden muodostamalla Yrittäjyyden kasvumaalla annetaan työvälineitä ja evästystä kaikille yrityksensä kehittämisestä ja kasvattamisesta kiinnostuneille. Lea Aalto Risto Väyrynen Lea Aalto (Kulta-Aalto) puh. 045 650 7256, lea.aalto@suomi24.fi Jukka Jäppinen (Paavo Jäppinen Ky) puh. 040 777 8365, paavojappinen.ky@pp.inet.fi Antero Kurttila puh. 0400 947 815, antero.kurttila@luukku.com Riitta Paakkola (Iin Jätehuolto Paakkola Oy) puh. 040 530 8624, veli.paakkola@iinjatehuolto.inet.fi Risto Väyrynen (Iin Puu- ja Metallituote Tmi) puh. 044 058 4694, risto.vayrynen@pp1.inet.fi Tapahtumassa yrittäjät, päättäjät ja vaikuttajat kokoontuvat yhteen, ja tiedossa on runsaasti ohjelmaa ja ajatustenvaihtoa mukavaa yhdessäoloa unohtamatta. Lisäksi tapahtumaa ryydittää ripaus tangoa. Päivät huipentuvat juhlagaalaan, jossa huomioidaan Valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla palkittavat. Henkistä ja hengellistäkin ravintoa on tapahtumassa tarjolla Hyvän mielen aamussa sekä yrittäjäkirkossa. Kyyti yhdestä numerosta Kelan korvaamien taksikuljetusten tilaaminen muuttuu syyskuussa Taksiyrittäjien ja Kelan välinen lomakeliikenne on poistumassa syyskuun lopulla, kun takseissa otetaan käyttöön ajovälityspäätteet, jotka lähettävät kuljetusten tiedot sähköisesti suoraan Kelalle. Entinen järjestelmä on ollut käytössä neljäkymmentä vuotta, joten siinä suhteessa uudistus on kyllä jo paikallaan, toteaa kuivaniemeläinen taksiyrittäjä ja Kelataksi -projektin yhdyshenkilö Matti Vääräkangas. Käytännössä uusi järjestelmä tarkoittaa samanlaista suorakorvausta, joka toimii apteekeissa. Vääräkankaan mukaan uudistuksesta koituu yrittäjille sekä hyviä että huonoja puolia. -Kaupungeissa systeemi on jo ollut käytössä, mutta maaseudulla tämä on uutta, hän kertoo. Hyvinä puolina hän mainitsee Kelan ja yrittäjien välisen paperisodan loppumisen sekä tilitysten selkeytymisen. -Kela maksaa kuljetuksen yrittäjälle ja perii sen sitten tarvittaessa suoraan asiakkaalta, mikäli kyyti ei korvauksen piiriin kuulukaan. Ennen yrittäjä on joutunut hoitamaan perinnän itse, jos kuljetusta ei ole kelpuutettu korvattavaksi, Vääräkangas selventää. Järjestelmän huonoihin puoliin puolestaan lukeutuvat Kyyti järjestyy yhdellä soitolla, aiemmin asiakkaan on pitänyt itse tavoitella vapaita takseja uusien laitteiden hankintakustannukset ja tiedonvälitysmaksut. -Helppous tietysti maksaa, tuumii autoilija. -Lisäksi kyydit jakautuvat jatkossa tasaisemmin eri taksien kesken, jolloin ison Kela-asiakaskunnan omaavien taksien Kela-kyydit voivat vähetä, hän arvioi. Kyyti tilataan Kelataksinumerosta ei takseilta Asiakkaille uudistus näkyy lähinnä muuttuvassa puhelinnumerossa. -Jatkossa Kela-kyydit tilataan yhdestä numerosta, ja järjestelmä lähettää lähimmän vapaan taksin hoitamaan kuljetuksen, eli asiakas ei välttämättä saa omaa tuttua nimikkotaksiaan, Vääräkangas valottaa. Toisaalta hän huomioi, että Tiedotteita järjestelmäuudistuksesta saa muun muassa Kelataksi-projektin yhdyshenkilönä toimivalta Matti Vääräkankaalta ja muilta taksiautoilijoilta sekä terveyskeskuksista. Kuva: Ismo Piri kyyti joka tapauksessa järjestyy yhdellä soitolla, kun aiemmin asiakkaan on pitänyt itse tavoitella vapaita takseja. Käyttöön tuleva uusi numero on taksikeskuksen, mutta välittää pelkästään Kela-kyytejä. Uuden järjestelmän myötä on asiakkaan kerrottava tarkka osoite, mistä haetaan ja minne viedään, koska puhelut vastaanottava keskus ei ole paikallinen. -Lisäksi tulee mainita, onko kyseessä edestakainen matka vaiko pelkkä vienti, ja tuleeko saattaja mukaan, Vääräkangas muistuttaa. Maininta saattajasta on tärkeä mahdollisten yhteiskuljetusten vuoksi. Käytännössä maaseudun asukkaat edelleenkin usein saavat tutun lähitaksin kyyditsemään esimerkiksi terveyskeskuskäynneillä, ja myös paluukyytiä tilattaessa on mahdollista pyytää oman paikkakunnan auto hakemaan, jos asiakkaalla on valmius "omaa" taksia odottaa. -Näin on Kelalta luvattu, kunhan asiakas muistaa mainita kuljetuksen tilaavalle hoitohenkilökunnalle haluavansa oman paikkakunnan taksin, yrittäjä painottaa. Oman nimikkotaksinkin voi edelleen halutessaan tilata, mutta silloin asiakas joutuu maksamaan kyydin kokonaan itse ja hakemaan Kelalta korvauksen siitä jälkikäteen. Oulun sairaanhoitopiirin alueella uusi järjestelmä otetaan Työterveyshuolto yrittäjän, yrityksen ja henkilöstön terveydeksi Yrittäjistä vain noin neljännes on työterveyshuollon piirissä. Yksinyrittäjistä jopa 90% on ilman työterveyshuollon sopimusta, mikä ilmenee työeläkevakuutusyhtiö Varman yrittäjäasiakkailleen tekemästä kyselystä, johon vastasi noin 2500 yrittäjää. Yksi syy siihen on, että yrittäjillä ei ole tarpeeksi tietoa työterveyshuollon tarjoamista palveluista. Tämän on todettu olevan este monelle työterveyshuoltopalveluiden hankkimisessa. Toinen syy on, etteivät työterveyshuollon tarjoamat palvelut vastaa yrityksien tarpeita ja odotuksia. Yrittäjän oma terveydenhuolto on vapaaehtoista, mutta työnantajalla on velvollisuus järjestää työsopimus- ja virkasuhteessa oleville työntekijöilleen lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto. Työterveyshuoltolaki koskee Suomessa tehtävää työtä, johon työnantaja on velvollinen soveltamaan työturvallisuuslakia Työnantajalla on oltava työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa yhteistyössä laadittu kirjallinen sopimus sekä toimintasuunnitelma työterveyshuollon järjestämisestä. Yrittäjä voi ostaa kyseiset palvelut terveyskeskuksesta tai yksityiseltä sektorilta, tai hankkia palvelut omalta tai yritysten yhteiseltä työterveysasemalta. Voimassa oleva sopimus ja toimintasuunnitelma ovat edellytyksiä Kelan korvauksen saamiselle. Kilpailutus ja sopimusten sisältö tärkeitä Työterveyshuoltopalvelu voidaan kilpailuttaa. Samalla voidaan miettiä, mitä sopimus sisältää, esimerkiksi paljonko se maksaa ja vastaako se yrityksen vaatimuksia. Työterveyspalveluiden tuottajat tarjoavat usein valmista pakettia, joka on pienyrittäjän tarpeisiin liian laaja ja kallis. Palveluiden tarjonnan käyttöön 20.9. ja puhelinlinja Kelan numeroon avataan 1.9. Täten kyytejä voi numerosta varata jo syyskuun alusta lähtien, kunhan kuljetus itsessään tapahtuu 20.9. jälkeen. Kyseiseen päivämäärään asti kuljetukset tapahtuvat vanhan järjestelmän mukaisesti. Muista sairaanhoitopiireistä Kainuu siirtyy uuteen järjestelmään syyskuun alussa ja Lappi ensi vuoden tammikuussa. Tietoa uudistuksesta löytyy terveyskeskuksista ja autoilijoilta, ja Kela tiedottaa palvelumuutoksista lehti-ilmoituksin. Ritva Piri Kelan korvaamien taksikuljetusten tilauspuhelin 0100 86 500 20.9. alkaen. Puhelun hinta 1,16 + ppm / min Puhelinlinja avataan 1.9. minkä jälkeen kyytien varaaminen on mahdollista. Kuljetuksen on kuitenkin tapahduttava 20.9. jälkeen. heikkous kummastuttaa, kun tiedämme, että 90% kaikista Suomen yrityksistä on alle kymmenen työntekijän yrityksiä. Oulunkaaren kuntayhtymä tekee parhaillaan selvitystä työterveyshuollon järjestämisestä omalla toimialueellaan. Tämä on ollut kuntien yhteinen tahto, ja näin myös Iin kunnan työterveyshuoltopalvelu siirtyisi kunnan tuottamaksi palveluksi, jona se on ollutkin aiemmin vuoteen 2009 asti. Hyvä terveys on sama kuin hyvä elämä. Työelämän kehittäminen ja työurien pidentäminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Tavoitteina pidetään keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän nostamista, muutoksiin liittyvän turvallisuuden lisäämistä, tasa-arvon vahvistamista sekä perheen ja työn yhteensovittamisen parantamista. Tähän päästään muun muassa työelämän laadun parantamisella ja osaamisen kehittämisellä. Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto on tärkeässä asemassa, jos työurat halutaan pidemmiksi. Laadukkaan työterveyshuollon saatavuus on varmistettava. Yrittäjien ja lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden työterveyshuoltoa on kehitettävä edelleen. Anna Turtinen
4 Iiläinen Iin Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 2/2011 5 Viihdettä, toimintaa ja kaupankäyntiä Wanhan Haminan markkinat 3. 4.9. Wanhan Haminan markkinat kokoaa jälleen markkinamyyjät ja -väen 3. 4.9. Iin Haminalle. Huilingin alue museoineen sekä kirkko ja seurakuntatalo parkkialueineen ovat kaikki markkinoiden käytössä. IIN WANHAN HAMINAN MARKKINAT 3.-4.9.2011 Markkinat juontaa ja markkinaväkeä viihdyttää laulaja, juontaja, lauluntekijä ja viihdyttäjä Veepee Lehto (sanoitukset mm. Kaiken takana on nainen, Mä joka päivä töitä teen) Lauantai 3.9.2010 klo 10.00 17.00 10.00 Haminan avoin onkimestaruuskisa, Nätteporin ranta 10.30 Haminan markkinarauhan julistaminen, Veepee Lehto 11.00 Kiertoajelu; Laitakarin tuulivoimalaan tutustuminen 12.00 Ensiesitys Wanhan Haminan kunniaksi, Veepee Lehto 12.00 14.00 Talutusratsastusta lapsille 13.00 Kiertoajelu; Iin Vihreään Kortteliin tutustuminen 13.00 15.00 Karaokekisan karsinnat 14.00 Opastettu kävelykierros Wanhalla Haminalla, lähtö Haminan portilta 15.00 Onkimestaruuskisojen palkintojenjako 15.30 Veepee Lehto esiintyy KulttuuriKauppilassa Valto Pernu Photo Marathon (lisät. www.kulttuurikauppila.fi) 16.00 Keihäs- ja kuulakisat, Iin urheilukenttä 17.00 Meijän Onni -näytelmä Iin Työväentalolla, Kuivaniemen Roolinvaihtajat, ohjaus Sanna Kluukeri 19.00 Karaokefinaali ja markkinatanssit, Ravintola Iisakki Sunnuntai 4.9. klo 11.00 16.00 Ohjelma-anti tarjoaa monipuolista asiaa, viihdettä ja kaupantekoa. Myyjiä ja erilaisia tuotteita on tarjolla aiempaa monipuolisemmin. Markkinaisännäksi Haminalle on saatu juontaja, lauluntekijä ja hauskuttaja Veepee Lehto. Markkinoiden ajaksi Veepee julistaa omaan tyyliinsä Haminalle markkinarauhan. 10.00 Wanhan ajan jumalanpalvelus, Iin Kirkko 10.30 Veepee Lehto esiintyy 12.00 Valto Pernu Photo Marathon tulokset, Huilingin näyttämö 13.00 Lauluja lapsille ja Satuja hatusta, Veepee Lehto 14.00 Opastettu kävelykierros Wanhassa Haminassa, lähtö Haminan portilta 14.30 Veepee Lehto esiintyy 15.00 Markkinoilla otettu paras/onnistunein Wanhan ajan kuvaus tai vanhan ajan asu palkitaan. Arvontojen tuloksia 17.00 Meijän Onni -näytelmä Iin Työväentalolla, Kuivaniemen Roolinvaihtajat, ohjaus Sanna Kluukeri MARKKINOILLA MOLEMPINA PÄIVINÄ 50 100 markkinamyyjää tarjoaa tuotteitaan Yläkatu 13, tutustuminen Vanhan Simunan taloon ja sen kunnostuksiin Haminalla pihakirppiksiä, tee löytöjä! Valokuvauta itsesi/kaverisi asiaankuuluvassa ympäristössä, voit pukeutua perinteiseen tapaan Ylirannan Rodeossa testataan taitoja Kotiseutumuseo, uittomuseo sekä kala- ja maatalousmuseo avoinna vierailijoille Huilingin museokahvila avoinna, Iin Yrittäjät palvelevat Iin seurakuntatalo muonittaa markkinaväkeä Valto Pernun kotitalo Asematie 317 avoinna markkinapäivinä klo 10.00 15.00 Markkinat yhteistyössä: Iin kunta, Ii-Instituutti, KulttuuriKauppila, Iin seurakunta, Iilaakso Oy, Iin Yrittäjät ry, Iin Kalamiehet Ensiesityksensä saa Wanhasta Haminasta kertova laulu. Vee- Pee tunnetaankin erityisesti lukuisista hittisanoituksistaan, kuten Kaiken takana on nainen ja Mä joka päivä töitä teen sekä myös omista lähinnä humoristisista lauluistaan. Markkinaväki saa kuultavakseen monipuolista viihdykettä. Opastetuilla kierroksilla kuullaan elävästi kerrottua historiaa Haminan elämästä. Tämän lisäksi Haminaan voi tutustua nyt myös omatoimisesti uusien, kiitosta saaneiden esitetaulujen avulla. Esitetauluja on toteutettu Haminalle sekä Kauppilan ja Haminan yhdistävälle maisemareitille. Markkinoilta on paljon ostettavaa, samoin haminalaisten kirpputoreilta voi tehdä todellisia löytöjä. Uutta ja mielenkiintoista on, että nyt voi päästä tutustumaan haminalaisen talon sisälle ja saada tietoa Vanhan Simunan talon (Yläkatu 13) kunnostusvaiheista ja toteutetuista töistä. Valto Pernu Photo Marathonilla kuvataan Iitä Markkinoihin liittyen uutta - mutta vanhaa perinnettä vaalivaa - Iin historiaa tehdään KulttuuriKauppilasta käsin toteutettavalla Valto Pernu Photo Marathonilla. Avoimen 12-tuntisen tapahtuman aikana Iitä valokuvataan polkupyörillä kulkien. Parhaat kuvat esitellään markkinoilla sunnuntaina, ja ne ovat myös sanomalehti Kalevan sivuilla yleisön arvioitavana. Tämän lisäksi nuori iiläinen valokuvaaja seuraa Suomen viimeisen torivalokuvaajan Valto Pernun jalanjälkiä Haminan raitille Ala- ja Yläkatujen varteen on kesän mittaan ilmaantunut alueen värikkäästä menneisyydestä kertovia kylttejä. pystyttämällä telttansa markkinoille. Markkinaväki voi kuvauttaa itsensä joko vanhaan asuun tai nykymuotiin pukeutuneena markkinoille kuuluvassa asianmukaisessa ympäristössä. Monipuolista tietoa ja käytännön tutustumista energiaan Haminalaisen rakennuksen energia-asioihin ja kunnostuksiin tutustumisen lisäksi markkinayleisöllä on lauantaina erinomainen mahdollisuus saada käytännön tietoa energian Riittipä markkinakansaa ennenkin 1800-luvun loppupuolella saattoi Haminan markkinoille kertyä väkeä yli 2000 henkeä, vaikka asukkaita Haminassa oli vain nelisensataa. Markkinapaikka sijaitsi Haminan länsipäässä kirkon lähellä eli lähes samoilla sijoilla, missä nykyisetkin markkinat pidetään. Pääsääntöisesti tapahtuma järjestettiin alkukesällä tervakaupan ja lohenpyynnin aikaan, mutta tervakaupan hiipumisen myötä markkinatkin siirtyivät syksyyn. Iijoen yläjuoksulta eli ylimaista tuli tervaa myyviä talonpoikia, jotka toivat tullessaan runsaasti muutakin kansaa. Oululaiset kauppiaat puolestaan vuokrasivat haminalaisilta myyntihuoneita ja asuivat itsekin markkinoiden ajan vuokralla Haminassa. Kauppakojuja pystytettiin Haminan katujen varsille rakennusten seinustoille. Markkinat olivat tuohon aikaan kuuluisa tapahtuma, jossa oli tarjolla myös huvituksia, kuten muun muassa posetiivari, ampumateltta ja karuselli. Markkinatanssit kruunasivat tapahtuman, ja kaupanteon ohella ilakoitiin monin eri tavoin, joista kaikki eivät kylläkään olleet luvallisia. Markkinat avattiin juhlallisesti rummutuksella ja virkavallan edustaja luki kuvernöörin julistuksen. Todellisuudessa tapahtuman meno oli kuitenkin varsin villiä, sillä etenkin viinan salakaupasta seurasi juopottelua ja tappeluita, ja taskuvarkaiden oli helppo ottaa osansa humalaisten markkinavieraiden omaisuudesta. Vuonna 1876 varustettiinkin lukkarin puustellista yksi huone kalterein, jolloin sitä voitiin käyttää tarvittaessa putkana. Lähde: Iin kunnan internet-sivut, Pertti Huovisen artikkeli Kesäisten Lohimarkkinoiden ehdoton vetonaula oli jääkiekkoilija Juhamatti Aaltosen ja MM-pokaalin vierailu Huilingin lavalla. Iin kunta huomioi urheilijaa tonttilahjoituksella. Onnittelemassa kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jari-Jukka Jokela, vuoroaan odottelevat kunnanhallituksen puheenjohtaja Ilkka Pakonen ja kunnanjohtaja Markku Kehus. Ahma-juniorit seuraavat silmä tarkkana. Kuvat: Ismo Piri teosta ja energia-asioista sekä ympäristöä ja omaa kukkaroa säästävistä ratkaisuista, joita pystymme itse kukin toteuttamaan arkiaskareissamme. Markkinoilta järjestetään vapaa kyyditys paljon puhuttuun, mutta monien vähän tuntemaan tuulivoimalaan. Iin Vihreässä Korttelissa energiaratkaisut ovat olleet etusijalla suunnittelusta toteutuksiin. Vihreä Kortteli on rakentumassa, joten myös sinne järjestetään markkinoilta kyyditys. Suomen Ympäristökeskuksen asiantuntija Kaarina Lauantaina on erinomainen mahdollisuus saada käytännön tietoa energian teosta ja energia-asioista Kuvausta Valto Pernun tapaan Lajissaan ensimmäinen Valto Pernu Photo Marathon järjestetään Wanhan Haminan markkinoiden yhteydessä. Maratonissa osallistujat valokuvaavat iiläisiä kohteita kaikkiaan kahdentoista tunnin ajan tuomareilta saatujen tehtävien mukaisesti. Jokainen tehtävä tulee suorittaa sille määrätyssä ajassa, ja kuva palautetaan tuomareille. Vasta sen jälkeen kilpailija pääsee tutustumaan seuraavaan tehtävään. Valokuvamaratonin osallistujat liikkuvat pääsääntöisesti polkupyörillä, mikä myös kuvastaa Valto Pernun henkeä. Voittaja valitaan parhaan kuvasarjan perusteella, ja pääpalkintona on tuhat euroa. -Kilvassa annetaan tehtävät, ja kilpailijat voivat itse pohtia, millaisen kuvauskohteen arvelevat parhaiten tehtäviä vastaavan, selittää idean "isä" ja kisan taiteellinen johtaja sekä tuomarinakin toimiva Antti J. Leinonen. Muina Toivonen antaa käytännön tietoa keinoista, joilla itse kukin voi säästää paitsi ympäristöä myös omaa kukkaroaan. Markkinoilla on siis tarjolla laaja paketti energia-asioista. tuomariston jäseninä toimivat sanomalehti Kalevan valokuvaaja Jarmo Kontiainen ja palkittu rock-henkinen kuvaaja Vesa Ranta. Myös Kalevan lukijat voivat katsoa kuvia lehden nettisivuilla ja äänestää omasta mielestään parasta kuvaa. Kuvamaraton alkaa markkinalauantaina aamuyhdeksältä ja jatkuu iltayhdeksään. Voittajat puolestaan julkistetaan seuraavana päivänä Huilingin lavalla puoliltapäivin. Tapahtuman järjestämisestä vastaa Taidekeskus KulttuuriKauppila, joka myös toimii maratonin kilpailukeskuksena. Valokuvaustaito etusijalla Antti J. Leinonen kertoo ajatuksen valokuvamaratonista muhineen mielessään jo pidemmän aikaa, ja Valto Pernun elämäntyyliä pohdiskellessaan Tutustumiset ja energiatietous liittyy Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen, johon myös Ii on sitoutunut meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi. 1300-luvulta peräisin olevilla markkinoilla on paljon sekä uutta että vanhaa. Tervetuloa! Risto Tolonen Lisätietoa www.iinhamina.fi Riitta 050 3950305, Risto 050 3950304, markkinapaikkavaraukset Minna 050 3950498 hän keksi liittää maratoniin liikkumisen polkupyörällä. -Vastaavia valokuvaustapahtumia on järjestetty muuallakin Suomessa, mutta yleensä niissä on kuljettu jalkaisin, hän mainitsee. Leinosen mukaan nykyisellä kuvankäsittelyohjelmien valtakaudella on aiheellistakin painottaa valokuvaustaitoa itsessään, ja kuvien muokkaaminen onkin kisassa ehdottomasti kiellettyä. Maratonin osanottajien on pitänyt ilmoittautua ennakkoon, ja osallistujamääräksi rajattiin tuossa vaiheessa 40 henkilöä. Määräaikaan mennessä ilmoittautuneita oli 35, mikä tietää tuomareille aikamoista urakkaa, kun jokainen kuvaaja osallistuu kuudella valokuvalla. Sekä Leinonen että KulttuuriKauppila ovat erittäin tyytyväisiä kuvamaratonia kohtaan osoitetusta kiinnostuksesta ja odottavat tapahtumaa mielenkiinnolla. LIPPOKALASTUKSEN SM-KISA Ii 15.10.2011 klo 15.00 20.00 Kisa-alue Raasakan alapuoli nelostien siltaan asti Tavoite Iijoen kalanhoidon ja mädinhankinnan edistäminen 15.00 1-kesäisten siikojen istutus, Iijoen velvoitehoidon esittely 16.00 18.00 Lippokisan 1. osa, kalojen ja mädin talteenotto 16.15 Siian lypsy ja mädin talteenotto, Iijoen kalanhoidon esittely 18.30 20.00 Lippokisan 2. osa, kalojen ja mädin talteenotto 18.30 Lipottujen emokalojen lypsy Emokalat ja mäti Rantakestilän hautomoon / Kalakeittoa, puffetti, kalanmyyntiä Lisätietoa www.kalaaiista.fi/tapahtumat, Vesa 040 5358723, Lauri 0400 771513 Ennakkoilmoittautumiset Wanhan Haminan markkinoilla 3. 4.9. STUDIO VOI HYVIN KOKONAISVALTAISET HOIDOT JUURI SINUA VARTEN Monipuolinen hierontavalikoima 3.09. AVOIMET OVET! Turvehoidot NISKA-HARTIAHIERONTA Hemmotteluhoidot ILMAN AJANVARAUSTA. Räätälöimme henkilökohtaisen KAHVITARJOILU hoitosuunnitelman Sinun tarpeesi ja toivomuksesi mukaan Valtarintie 2, Ii 0458776474 www.studiovoihyvin.tarjoaa.fi Nettiajanvaraus Uusia ajatuksia metsästä. Stora Enson Tähtitilillä metsä jatkaa kasvuaan puukaupan jälkeenkin. Kysy lisää lähimmältä Stora Enson puunostajalta. Stora Enso Metsä Tapani Vainionpää, Ii, p. 0400 365 089 Simo Rautio, Haukipudas, Yli-Ii, p. 0400 364 523 www.storaensometsa.fi PIRISTYSTÄ ALKAVAAN SYKSYYN 95100 Kuivaniemi, www.kuivakaluste.fi puh. 040 754 2624, 041 460 5414
6 Iiläinen Iin Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 2/2011 7 TULOSSA SYYSKUUSSA HUIPPUVIERAILU OIJÄRVEN SAMPOLASSA la 17.9. SOUVARIT klo 21.30 02.00 Järj. Oijärven Ns. & Ohjelmapalvelu Satakieli la 24.9. karaoketanssit Paloasemantie 13, 91100 Ii puh. (08) 8180 220 fax. (08) 8180 207 Vikapäivystys työajan ulkopuolella puh. 040 589 8951 08-8821871 Iin Energia Oy Taksi ERKKI MUHONEN 045 1111051 Olhava Vanhoilla taloilla on tarina Wanhan Haminan markkinoiden aikana Horst Drees ja Auli Mattinen-Drees järjestävät pihakirppiksen sekä Avoimet ovet kotonaan Haminalla osoitteessa Yläkatu 13. Pariskunta osti talon vuonna 2006. -Halusimme vanhan talon, jolla on tarina, he selittävät. Alun perin vanhan Simunan talon rakennutti 1920 -luvun puolivälissä Simuna Viinamäki, ja rakennuksen kunnostukseen uudet omistajat hakivat opastusta sekä museovirastosta että tutustumalla vanhoihin puukaupunginosiin muualla Suomessa. -Erityisesti katselimme erilaisia tilaratkaisuja ja entisöintejä sekä pohjan tuuletuksen ja keittiöremonttien toteutuksia, he muistelevat. Idean avointen ovien järjestämiseen he saivat Loviisan Vanhassa vara parempi -tapahtumasta, missä moniin taloihin pääsi tutustumaan sisälle saakka, ja omistajat myös esittelivät omia ratkaisujaan. Vanhojen talojen ohella Dreesit arvostavat myös vanhoja huonekaluja, joista suurin osa on kirpputorilöytöjä. Seinällä olevaan tauluun on ikuistettu talon piirustukset, jotka tosin ovat valmistuneet myöhemmin kuin itse talo. -Ajattelimme, että jospa vuorostaan joku saisi ideoita ja uskoa vanhan talon kunnostukseen tutustumalla meidän taloomme, Auli Mattinen-Drees valottaa. Dreesit viihtyvät Haminalla, vaikka tontit ovatkin pienenpuoleisia. -Omamme on kuitenkin kohtalaisen kokoinen suhteessa moneen muuhun tonttiin, joten harjoitamme pientä kotitarveviljelyäkin, joskin laatikoissa, he myhäilevät. He iloitsevat myös alueella suoritetuista kunnostustöistä, joiden ansiosta pihat ja muu ympäristö pysyvät nyt huomattavasti kuivempina kuin ennen. -Ja onhan täällä aivan ainutlaatuinen miljöö, he huomioivat. Hirsiseinien hieno piilutus on suoritettu koneellisesti, koska käsityönä urakka olisi ollut valtava. Kuvat: Ismo Piri Taivalkosken Kalan Pentti Parviainen on tuttu näky niin Wanhan Haminan kuin Kuivaniemenkin markkinoilla. Kuva Kuivaniemeltä viime vuoden markkinoilta. Kuva: Ismo Piri Kalaa ja perunoita ynnä muuta maistuvaa Taivalkosken Kalan Pentti Parviainen on totuttu näkemään Wanhan Haminan markkinoilla jo vuosia. Taivalkoskella kalanviljelylaitosta pitävä mies kiertelee kesäisin ahkeraan erilaisissa tapahtumissa ja markkinoilla myyden kirjolohi-, muikku- ja peruna-annoksia. Parviainen on syntyjään paljasjalkainen haminalainen, sillä hänen lapsuudenkotinsa sijaitsee aivan Huilingin lähettyvillä. Ajan mittaan mies on ehtinyt sitten nähdä paikan jos toisenkin, ja hän on muun muassa toiminut kymmenen vuotta kalanviljelyalan opettajana Kajaanissa. Sopivan "kalafarmin" paikka löytyi sitten Taivalkoskelta, missä Parviainen nykyisin yritystään pyörittää. Wanhan Haminan markkinoille Parviainen on osallistunut ensimmäisistä markkinoista alkaen ja todennut ilolla niin kävijöiden kuin kauppiaidenkin lisääntymisen vuosien mittaan. -Torikauppiaat eivät välttämättä heti ensi yrittämällä ota uutta tapahtumaa omakseen, hän on huomannut. Parviaisen mukaan myös ohjelmalla on markkinoillakin suuri merkitys, jotta yleisö saadaan liikkeelle ja kiinnostumaan. Päätöinään Parviainen viljelee kirjolohia, jotka enimmäkseen myydään tuoreena, esimerkiksi fileinä tai kuutioina, asiakkaan tarpeista riippuen. -Jonkin verran myös savustetaan, ja torimyynnin ruoka-annoksissa käytämme itse kasvatettua kalaa, hän kertoo. Viime vuosina kirjolohen mäti on kasvattanut suosiotaan, ja sitä yrittäjä on toimittanut muun muassa Virolahdelle myytäväksi venäläisille, jotka mätiin ovat mielistyneet. Wanhan Haminan markkinoilla Parviainen apulaisineen palvelee tuttuun tapaan Huilingin näyttämön tuntumassa. www.studiosalama.fi 040 743 8373 Autokorjaamo Leo Erkkilä Konttilantie 711 Olhava P. 0400 291 650, 0440 291 650 Ruostevaurio- ja kolarikorjaukset Korjausmaalaukset Jarrujen testaukset Ym. autojen korjausta POHJATUTKIMUS- JA MITTAUSPALVELU OY PALVELUMME RAKENTAJILLE: pohjatutkimukset ja perustamislausunnot jätevesien käsittelysuunnitelmat kuivatussuunnitelmat ja pintavaaitukset työmaa- ja rakennusmittaukset Paulaharjuntie 22, 90530 Oulu Puh. 020 7924 800, 0400 884 138 Faksi 020 7924 808 karttapalvelut tilarajojen haku ja merkintä jakosopimukset maa-ainesten ottamissuunnitelmat kaupanvahvistajan palvelut Leipojantie 4, 91100 Ii Puh. 0400 380 688, 0400 287 483 Faksi 020 792 4809 Kuljetusliike Backman Ky Pojankuja 3, 91100 Ii Puh. (08) 817 3272, 0400 387 682 Haminan vilkas taajama Metsäkoneurakointi T. Sergejeff Oy Lampikuja 9, 91100 Ii p. 0400 183 735 Hamina oli pitkään pelkkä kauppapaikka, ja 1800-luvun alussa siellä oli vain muutama asuintalo. Nykyisen muotoinen Iin Hamina syntyi muutamassa vuosikymmenessä 1800-luvun puolivälin jälkeen. Asemakaavasta tai rakennusluvista eivät tuolloiset asukkaat lieneet kuulleetkaan, ja niinpä asutuksesta tuli hyvin tiivis. Haminasta tuli Iin keskustaajama, jossa toimivat kaupat, kahvilat ja käsityöläiset. Haminan rakennuksia ehdittiin melkoisesti purkaa ennen suojelutarpeeseen heräämistä, mutta nyttemmin rakennuksia on remontoitu sekä rakennettu myös joitakin kokonaan uusia. Myös alueen kunnallistekniikka on uusittu viime vuosina, ja Haminasta on tullut nykyaikainen ja rauhallinen asuma-alue, missä menneet vuosikymmenet ja -sadat ovat kuitenkin edelleen läsnä. Haminan kadut ja kujat ovat > edelleen kapeita ja talot tiheässä. Kuva: Ismo Piri Iisakki & Metro Varaa pikkujoulut ajoissa. Meillä täyttyy listat aina etuajassa! Puh. 0400-415149
8 Iiläinen Iin Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 2/2011 9 Passikuvista ateljeekuviin Studio Salama Tokkopa Juho Tauriainen arvasi kahdentoista ikäisenä valokuvausharrastusta aloitellessaan, että kuvaamisesta vielä jonain päivänä tulisi hänelle ammatti. Niin kuitenkin kävi, ja Tauriaisen yritys Studio Salama on viime keväästä lähtien toiminut Kärkkäinen Expressin tiloissa. Yrittäjänä Tauriainen on toiminut osa-aikaisesti jo vuodesta 2008 lähtien. Omien toimitilojen hankkimisen myötä yrittäjyys on muuttunut kokoaikaiseksi, ja pitkän tauon jälkeen on kuvaamopalveluja nyt tarjolla sekä iiläisille että ohikulkijoille. Häitä, perheitä ja lemmikkejä Studio Salaman palveluihin kuuluvat kaikenlaiset kuvaukset ateljeekuvista passikuviin, sekä perinteisten filmirullien kehityspalvelu. -Filmirullien kehitys tapahtuu yhteistyössä Kärkkäisen kanssa, ja kuvat valmistuvat useimmiten seuraavaksi päiväksi, yrittäjä kertoo. Passikuvat näyttelevät merkittävää osaa kuvaamon palveluissa, ja kesäajalle ominaiseen tapaan on hääkuvausten osuus ollut suuri. -Myös lapsi- ja perhekuvia otetaan paljon, ja lisäksi monet asiakkaat haluavat Parturiliikkeen "vahdinvaihto" Ritva Aallon vuosikymmeniä iiläisiä palvellut parturiliike lopetti toimintansa kesäkuussa, ja heinäkuun alussa puikkoihin - tai pikemminkin saksiin - tarttui nuori yrittäjä Essi Häyrynen. Parturiliike Essi Häyrynen jatkaa toimintaa samoissa tiloissa ja samaan tapaan nykyisin tulla ikuistetuiksi myös lemmikkieläinten kanssa, Tauriainen listaa. Pienten lasten kuvaamiseen yrittäjä varaa reilusti aikaa, koska lapset ovat helposti aluksi varsin jännittyneitä, eikä tärkeä hymy tahdo heti irrota. Nykytekniikan ansiosta ateljeekuvien valmistumista ei tarvitse enää odottaa viikkokausia. -Koevedokset lataan Suomen Mallikuvan verkkokauppaan, ja asiakkaalle lähetetään nettilinkki, minkä kautta hän pystyy tilaamaan valitsemansa kuvat verkosta, yrittäjä selittää. Järjestelmän ansiosta asiakas pääsee ruuhkaisimpinakin aikoina tutustumaan kuviin parin viikon sisällä kuvauksesta ja voi sitten rauhassa valita juuri haluamansa kuvat. Palvelua kaivattu Tauriainen on saanut asiakkailta runsaasti palautetta, jonka mukaan kuvaamopalveluita on Iissä kaivattu. -Vastaanotto on ollut todella hyvä, ja asiakkaat ovat myös tehneet kehitysehdotuksia, kuvaaja iloitsee. kuin edeltäjänsä, eli tärkeimpänä palveluna on edelleen miesten hiustenleikkuu ilman ajanvarausta. Avajaispäivänä Iin Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Anna Turtinen kävi yhdistyksen puolesta onnittelemassa tuoretta yrittäjää kukkatervehdyksen keralla. Passikuvilla on merkittävä osuus kuvaamon palveluissa Parhaillaan hänellä onkin meneillään sisustussuunnittelu liikkeen ulkoasun ja viihtyisyyden kohentamiseksi. Lisäksi yrittäjä arvostaa tiloissa toimivien pienyrittäjien hyvää henkeä sekä erittäin toimivaa yhteistyötä Kärkkäisen kanssa. Myyntityökokemusta jo entuudestaankin omaava ja visuaaliviestintää opiskellut yrittäjä näkee palveluissaan vielä paljon kehittämismahdollisuuksia. -Etenkin koulukuvaukset kiinnostavat, ja verkkokaupan kautta toimittaessa vanhemmatkin voisivat valita juuri haluamansa kuvat. Näin päästäisiin eroon raskaista ja hintavista kuvapaketeista, joita koulu- ja päiväkotikuvauksiin erikoistuneet yritykset nykyisin kauppaavat, Tauriainen tuumii. Ritva Piri Samaan aikaan sekä kameran edessä että takana. Kuvaajakin voi joskus tulla kuvatuksi. Kuva: Ismo Piri Kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU eli Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke on paikallisen ilmastotyön edistämishanke, jota koordinoi Suomen ympäristökeskus. Hankkeen tarkoituksena on löytää kuntien, yritysten, asukkaiden ja asiantuntijoiden ideoiden ja yhteistoiminnan avulla ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. Hanke käynnistyi vuonna 2008 viidessä kunnassa, ja se on tuottanut runsaasti tuloksia kolmen vuoden aikana. Keskeisiä teemoja HIN- KU-hankkeessa ovat esimerkiksi rakennusten energiatehokkuus, uusiutuvat energianlähteet, liikkumisen ekotehokkaat vaihtoehdot, vihreät julkiset hankinnat ja kestävä elämäntapa. Käytännön toimina mukana olevissa kunnissa on toteutettu kasvihuonekaasupäästöjen inventaarioita ja rakennusten energiakatselmuksia sekä tehty arvioita mahdollisuuksista lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Myös kuntien asukkaat ja yritykset ovat ryhtyneet toimiin Naavan kasvu puiden oksilla ei enää nykyisin riitä merkiksi päästöjen vähyydestä. Kuva: Ritva Piri omien ilmastovaikutustensa pienentämiseksi. Hankkeen avulla pyritään levittämään tietoa parhaista käytännöistä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Iissä rakenteilla olevan Vihreän korttelin energiaratkaisut sekä tuulivoimahankkeet ja hakkeen käytön lisääminen ovat käytännön toimia, joilla ympäristöhyötyihin pyritään. Ilmastonmuutoksen hillintä voi olla taloudellisestikin kannattavaa, jolloin se hyödyttää myös kuntien asukkaita. Hankkeeseen liittyviä uutisia löytyy kunnan internet-sivuilta, missä uutiskirje Hinku välittää tietoa hankkeen tapahtumista ja tuloksista. Pohjalliset ja jalkineet jalan mukaan Apuvälinepalvelu Kajava Oy Päätuotteinaan yritys valmistaa yksilöllisiä tukipohjallisia, joiden avulla voidaan ennaltaehkäistä ja korjata alaraajojen virheasennoista koituvia ongelmia ja kiputiloja. Myös yksilölliset ortopediset jalkineet ja erityisjalkineet järjestyvät yrityksen kautta. Marko Kajava on lähtöisin Kuusamosta, minkä terveyskeskuksessa hänellä toimii edelleen etävastaanotto. Apuvälineteknikoksi hän valmistui vuonna 1997 ja ehti ennen yrittäjäksi ryhtymistään työskennellä kymmenisen vuotta Oulussa Proteesisäätiön / Respecta Oy:n palveluksessa. Kajavan taustalta löytyy myös timpurin koulutus, jonka ansiosta hän suorittaa vanhojen talojen remontointeja aputoiminimellään Rakennuspalvelu Kajava. -Mielelläni keskittyisin kokonaan apuvälinepuolelle, mutta se ei aina ole mahdollista johtuen sairaanhoitopiirien kilpailutuskäytännöistä, hän toteaa. -Kyseisestä syystä en myöskään toistaiseksi pysty yhteistyöhön terveyskeskuksen kanssa täällä Iissä, yrittäjä harmittelee, mutta toivoo asian kääntyvän paremmalle tolalle ensi vuoden puolella seuraavan tarjouskierroksen jälkeen. Huolellinen tutkiminen ja tarkat mitat Tukipohjallisia varten Kajava ottaa asiakkaan jaloista tarkat mitat, minkä jälkeen hän työstää pohjalliset verstaallaan. Pohjalliset valmistuvat kahdenkymmenen parin sarjoissa, jolloin mitanottoa seuraa kipsityövaihe ja sen jälkeinen pohjallisen prässäys kipsin päälle. Pohjallinen kuumennetaan ja jäähdytetään, ja muotti puretaan. Lopuksi valmistunut pohjallinen hiotaan, pinnoitetaan ja viimeistellään. Asiakkaitaan Kajava tapaa muun muassa terveyskeskuksissa sekä muissa etävastaanottopisteissä, ja hän tekee myös kotikäyntejä. Osa asiakkaista saa tukipohjalliset maksusitoumuksella, mutta monet myös omakustanteisesti. Pohjallisten valmistus tapahtuu Iissä Kajavan kodin yhteydessä sijaitsevissa tuotantotiloissa, ja asiakas saa valmiit pohjalliset kotiin postitse. Totuttelu niiden käyttöön kestää kaksi viikkoa, ja tuotteilleen yrittäjä antaa neljän kuukauden Marko Kajava esittelee muottia, jonka avulla asiakkaan jaloista saadaan tarkat mitat pohjallisten valmistusta varten. Kuva: Ismo Piri Jalkavaivat mielletään ikäihmisten ongelmiksi, mutta asentovirheitä löytyy kaikenikäisiltä takuun. Normaalien tukipohjallisten verollinen hinta on 140 euroa, ja ne kestävät käytössä kahdesta neljään vuotta, toisinaan pidempäänkin. -Lähinnä pohjallisten elastinen pintamateriaali painuu ja kuluu hiljalleen, yrittäjä valottaa. Ortopedisten jalkineiden hankinta perustuu niin ikään tarkkaan mitanottoon ja yksilölliseen valmistukseen. Ne tilataan erikoistuneelta valmistajalta ja ovat tarpeen, jos tavallisesta kenkäkaupasta ei jalkineita tahdo löytyä. -Kengäthän kuuluvat ihmisen perusoikeuksiin, Kajava painottaa. Jalkaongelmat eivät riipu iästä -Jalkavaivat mielletään helposti ikäihmisten ongelmiksi, mutta asentovirheitä löytyy kaikenikäisiltä, Kajava huomauttaa. Virheasentojen korjaaminen tapahtuu tukipohjallisilla, jotka muotoillaan juuri asiakkaan jalalle sopiviksi. Yrittäjä muistuttaa, että etenkin diabeetikkojen ja reumaatikkojen kohdalla jalkojen oikealla hoidolla on suuri vaikutus sekä toimintakykyyn että elämänlaatuun. -Myös urheilijoiden, etenkin juoksijoiden, jalkavaivojen taustalta löytyy helposti jalkojen asentovirheitä, jotka pystytään hoitamaan, hän mainitsee. Kajava kehottaa asiakkaita ottamaan yhteyttä myös suoraan ilman lähetettäkin. -Kaikkia ongelmatilanteita ei välttämättä huomata lääkärissäkään, ja hoitamattomina vaivat vain pahenevat ajan myötä, hän mainitsee. Yrittäjän vastaanotto toimii tällä hetkellä ajanvarausperiaatteella Tanja Kurolan jalkahoitolan tiloissa osoitteessa Laitakuja 4. Jalkaongelmista kärsiviä Kajava kannustaa kysymään rohkeasti yhteys- ja lisätietoja vaikkapa terveyskeskuksista. Tietoa löytyy myös yrittäjän nettisivuilta www.apuvalinepalvelukajava. com. Ritva Piri FYSICOR Laitakuja 4, 91100 Ii www.fysicor.fi Fysioterapiapalvelut puh. 040 553 0063 Kuivaniemen Elo- ja kalamarkkinat lauantaina 10.9. kello 10-15 Nuorisoseuran talolla Ässien solisti Jore Siltala esiintyy kello 11, 12 ja 13 Huutokauppa kello 13.30 tanssiliput 12 e Kilpailuja Muurikkalättyjä Poniajelua ja -ratsastusta Bingo kello 15.30 Pöytävaraukset ja lisätietoja: Raimo Ikonen, 040 522 8666, ja Hanna Miettunen, 044 585 3982. Iltatansseissa kello 21-02 Anu Tammela www.ot-kumi.com puh. (08) 655 8800
10 Iiläinen Iin Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 2/2011 1/2011 11 JÄRJESTÄ JUHLASI MERIHELMEEN! MATKAILUKESKUS Hyvä ruoka ja ystävällinen palvelu. Mahtavat merimaisemat sekä tilava tanssisali ovat ryhmäsi käytössä vaikka koko päivän. Häät, sukujuhlat syntymäpäivät, vietä ne laadukkaasti ja mukavasti meillä. Kysy tarjousta ryhmällesi 040-563 3130 Jouni Aikio tai aikio.jouni@gmail.com. 70 km Oulusta pohjoiseen ja 40 km Kemistä etelään. Täällä me olemme, Kuivaniemellä, aivan matkasi varrella. Tervetuloa! CAMPING Aivan meren rannalla on käytettävissäsi kolme rantamökkiä (6 hlö max), kolme upeaa rivitalohuoneistoa sekä 7 kesäkäyttöön tarkoitettua 2-hengen mökkiä. Lisäksi 30 karavaanaria pystyy majoittumaan yhtäaikaisesti autoineen ja vaunuineen. Uudet siistit huoltotilat ovat myös käytettävissäsi. Saunomaan pääset joko nykyakaiseen perhesaunaan tai ajan patinoimaan rantasaunaan. Tutustu Merihelmen panoraama-esittelyyn nettisivuillamme. Tervetuloa! www.rynkynranta.com, aikio.jouni@gmail.com 08-724 6900, 040-563 3130 CAMPING 040-563 3041 Maanrakennustyöt T:mi Hannu Huovinen Puh. 040 738 0052 Iin yrittäjät yhteistyöhön Opasmedian kanssa Iin Yrittäjien ja Opasmedian välillä solmittiin yhteistyösopimus, joka antaa etuja yrittäjäjärjestömme jäsenille. Sähköinen ja helppokäyttöinen Iiopas päivitetään sisältämään sekä Iin kunnan organisaation numero- ja nimitiedot että yritysten ajantasaiset yhteystiedot. Oppaan ovat tuottaneet yhteistyössä Iin Yrittäjät, Iin kunta ja Opasmedia. Aidosti paikallinen kuntaopas löytyy internetistä osoitteesta www.iiopas.com. Iin kunta on jatkanut yhteistyösopimusta Opasmedian kanssa, ja kunnan yritysrekisteri on siirretty Iioppaaseen. Kaikki Iin yhteystiedot ja palvelut ovat kätevästi yhdessä paikassa, ja Iiopas on paikallisille yrityksille tehokas kanava asiakkaiden tavoittamiseen. Oppaasta voi etsiä tietoja yrityksen nimellä, henkilön nimellä, tittelillä, puhelinnumerolla ja palveluihin tai tuotteisiin kohdistuvalla hakusanalla. Opasmediasta ollaan yhteydessä Iin yrityksiin syyskuusta lähtien. Yritysten perustiedot päivitetään kohdalleen ja samalla tarjotaan myös eri vaihtoehtoja yritysten laajempaan näkyvyyteen. Iioppaan näkyvyyksiä voi hyödyntää myös esimerkiksi yrityksen tai yhdistyksen omina nettisivuina. Ilmaisiin perustietoihin sisältyvät yrityksen markkinointinimi, toimipaikan osoite, puhelinnumero, linkki nettisivuille, sähköpostiosoite ja yrityksen toimiala. Yrittäjät voivat myös itse ottaa yhteyttä Opasmediaan ja päivittää tietonsa oikeiksi lähettämällä yrityksen tiedot ja y-tunnuksen sähköpostilla osoitteeseen asiakaspalvelu@ opasmedia.com. Näkyvyyden laajennusmahdollisuuksista saat lisää tietoa osoitteesta http://www.iiopas. com/mediatiedot/ Eija Heikkinen Opasmedia Oy eija.heikkinen@opasmedia.com Kokonaisvaltaista hermoratahierontaa Mestarikurssi suoritettu Sirkka Jaara Pikkusorosentie 53 91100 Ii puh. 040 744 9738 SEPAan valmistautumisella jo kiire Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry suoritti elokuun alussa kyselyn, jonka mukaan yrityksissä ei ole riittävästi valmistauduttu SEPA-järjestelmän käyttöönottoon, ja lähes viidennes kyselyyn vastanneista ei ollut lainkaan tietoinen koko SEPA-maksatuspalvelusta. Järjestelmään siirtyminen tarkoittaa käytännössä, että marraskuun alusta lähtien pankit eivät enää vastaanota kotimaisessa muodossa olevia maksuaineistoja eivätkä hyväksy kotimaisia tilinumeroita. SEPA koskettaa kaikkia yrityksiä, joilla on maksuliikennettä, vaikka yritysten maksuliikenne Iin Yrittäjät ry Liity jäseneksi. Kysy lisää: iin@yrittajat.fi Koulutettu hieroja Mirkka Mäkelä Kisatie 13, 1i P. 044 518 1079 KLASSINEN HIERONTA tapahtuisi pelkästään kotimaassa. Pahimmassa tapauksessa yritysten laskujen ja palkkojen maksu järjestelmän muuttuessa katkeaa, kunnes tarvittavat muutokset saadaan tehdyiksi. PPY:n toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen kehottaa yrittäjiä hoitamaan asian kuntoon mahdollisimman pian, jotta tarvittavat ohjelmistopäivitykset ehditään suorittaa ajoissa. Jos suuri osa yrittäjistä jättää asian hoitamisen viime hetkeen, on uhkana pankkien ja ohjelmistotoimittajien ruuhkautuminen. Kolehmaisen mukaan järjestelmän käyttöönotto on isohkoillakin yrityksillä vienyt useita päiviä. Kohde: Iin Seurakunnan Karhun leirikeskus. Kuva: Anna Turtinen. SEPA-maksujen käyttöönotosta sovitaan oman pankin kanssa. Jos yrityksen käytössä on verkkopankki, pankki tekee siihen tarvittavat muutokset, mutta muihin pankkiyhteysja taloushallinnon ohjelmistoihin päivitykset täytyy tilata niiden toimittajilta. Samalla tarkistetaan myös yhteystapa ja turvajärjestelyt pankkiin, ja korttimaksuja vastaanottavien yritysten on päivitettävä korttimaksupäätteet. Neuvoja ja apua järjestelmän vaatimista toimenpiteistä voi kysyä omalta pankilta sekä oman yrityksen tilitoimistolta ja ohjelmistotoimittajalta. Olipa kyse kerros- ja rivitalosta, julkisesta rakennuksesta tai omakotitalosta, me Iin MP Oy:ssä teemme maalaus- ja tasoitetyöt ammattittaidolla ja takuuvarmasti. Aliurakoimme rakennusliikkeille ja yksityisille koti talouksille niin korjausrakentamis- kuin uudistuotantokohteissakin. Toimimme koko Oulun talousalueella. Pyydä tarjous! www.iinmp.fi eero.turtinen@iinmp.fi anna.turtinen@iinmp.fi puh. 0400 287 230 040 564 6063 Soita TAKSI numerosta 08-106 466 se vastaa AINA Kelan suorakorvausmatkat numerosta 0100 86 500 Puhelun hinta 1,16 + ppm/min Jotta onnistuisit kerralla! HAUKIPUDAS Revontie 47, 90830 Haukipudas (08) 563 2600, fax (08) 563 2610, www.rautia.fi/haukipudas etunimi.sukunimi@rautia.fi PALVELEMME: arkisin 7 19 lauantaisin 9 16 www.rautia.fi IIN METSÄTYÖ OY Ma-Ke 9-17 To-Pe 9-18 Parturi-kampaamo Merja Pakonen Kauppilantie 3, Ii 050 320 6513 Kansantaiteilija Valto Pernun säätiö Metsän hakkuuta vuodesta 1972 lähtien. Asematie 266 91100 Ii yritys@ojala.mloposti.fi Timo 0400 220 594 Eero 0400 183 397 Alpo 0400 194 032 Tarjoamme seuraavia palveluja: - Kiinteistön kokonaishuolto - Jätehuolto ja vaihtolavat - Likakaivojen tyhjennys - Viemärien avaus, sulatus ja kuvaus - Lumen auraus, hiekoitus ja harjaus Iin Jätehuolto Paakkola Oy - Tienvarsien niitto murskaimella tai puomikoneella - Maanajo ja levitys / teiden lanaus - Kaivinkonetyöt 9 tonnin koneella viemäriliitännät! - Kysy myös muita palveluja Yhteystiedot: Veli 0400 388 622 Juho 040 719 2056 Mikko 040 570 5376 Toimisto (08) 817 3496 Faksi (08) 817 3608 veli.paakkola@iinjatehuolto.inet.fi Metsäalan kokonaisurakointia Kannolta tehtaalle puh. 0400 391 855 Kuvaamme niin ilo- kuin surujuhlat. Kauttamme myös asiakaslehdet ja jutut lehtiin. Ismo Piri, p. 046 810 1961, ismojaritva.piri@jippii.fi
12 Iiläinen Iin Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 2/2011 13 Tannilan tansseissa on tunnelmaa Heinäkuisina perjantaiiltoina täyttyy Tannilan Maaja kotitalousseuran talo menevästä tanssimusiikista ja pihamaa hilpeästä puheensorinasta, kun talolla tanssitaan. Väkeä kertyy läheltä ja kauempaakin, ja lukuisat jo vuosikymmeniä muualla asuneet ihmiset tulevat tansseihin nimenomaan vanhoja tuttavia tavatakseen. Myös kesämökkiläisiä tapahtuma houkuttaa. -Tansseja järjestetään vain heinäkuun aikana juuri siksi, että kylän väkimäärä tuplaantuu kesälomien aikaan, kertoo seuran puheenjohtaja Juha Viitala, jonka mukaan paikan erikoisuuksiin kuuluvat myös joka tansseissa järjestettävät arpajaiset. -Ja toimiihan meillä tanssi-iltoina Yli-Iin ainoa myyntigrilli, virnistää puheenjohtaja pilke silmäkulmassaan. Tanssitoiminnalla pitkät perinteet Tannilan Maamiesseura eli nykyinen Maa- ja kotitalousseura on perustettu jo 1930 -luvulla, mutta nykyisen toimitalon seura on omistanut vuodesta 1974 lähtien. Aiemmin huveja järjestettiin talon entisen omistajan raittiusseura Korven Voiman toimesta. Oston aikaan rakennus oli varsin huonokuntoinen, joten Maamiesseuralta kului pari vuotta talon kunnostukseen ennen kuin tanssien järjestämistä Heinäkuu ja perjantai-ilta saa tanssijalan väpättämään, ja Tannilan Maa- ja kotitalousseuran talon täyttymään tanssahtelijoista. Kuva: Ismo Piri voitiin jatkaa. Vielä tuohon aikaan niitä pidettiin joka viikonloppu ja toisinaan tiheämpäänkin, kun väkeä vielä riitti niin järjestely- kuin asiakaspuolellakin. Lisäksi talvisin pidettiin hiihtokilpailuja, jotka keräsivät osanottajia laajalta alueelta ympäri Oulun lääniä. Vaikka tanssien järjestäminen on vuosien varrella vähentynyt, toimii Maa- ja kotitalousseura edelleen Tannilassa Toiminnassa on mukana runsaasti myös kylän ulkopuolista jäsenistöä vireästi. -Järjestysmieskortin omaavia valvojia on parikymmentä, ja lisäksi useilta myyntihenkilöiltä löytyy anniskeluun tarvittava lupa ja hygieniapassi, ja lisänä tietysti vielä muu talkooväki, Viitala laskee. Toiminnassa on mukana runsaasti myös kylän ulkopuolista jäsenistöä. Lisäksi tehdään yhteistyötä muiden alueella toimivien yhdistysten kanssa. Kesäkaudella toukokuusta syyskuun lopulle taloa myös vuokrataan muun muassa syntymäpäivä- ja hääjuhlia varten, ja talvella seura järjestää kylän talvitapahtuman, joka viime vuosina on järjestetty Matkavaaran hiihtomaassa kyläläisten rakentaman kodan ympäristössä. Talvisaikaan toimitalo puolestaan pidetäänkin kylmillään korkeiden lämmityskustannusten takia. Viime keväänä Tannilan koulun viimeinen kevätjuhlakin järjestettiin seurantalolla, ja koulun nyt jäätyä oppilaista tyhjilleen, on seuran johtokunnassa pohdittu opinahjon tulevia käyttömahdollisuuksia. Talon lisäksi maa- ja kotitalousseuran omistuksessa on vuokrakäyttöön tarkoitettua kalustoa isoista koneista karaokelaitteisiin. Tarvitessaan seuralta voi tiedustella myös vaikkapa traktoriruiskua tai peltojyrää, kangaspuita, kaasugrilliä, partytelttaa sekä kahviastiastoa tai isoa kahvinkeitintä. Niin kuivaan kuin märkään imurointiin käypä laitekin valikoimasta löytyy. Remontointiin tukea JoMMalta Toimitaloa on vuosien varrella kunnostettu useaan otteeseen vastaamaan nykyajan tarpeisiin. Sisävessat rakennettiin 1990-luvulla, ja parin viime vuoden aikana talossa on toteutettu ikkuna- ja keittöremontti, johon haettiin ja saatiin rahallista tukea Maaseudun kehittämisyhdistys JoMMa ry:n kautta. -Muutostyöt suoritettiin talkoilla, ja omarahoitustakin Seuran omistuksessa on vuokrakäyttöön tarkoitettua kalustoa isoista koneista karaokelaitteisiin tarvittiin, mutta JoMMan tuki oli hyvä apu, toimijat kertailevat. Hankerahoituksen saantiin ja käyttöön liittyvä paperisota olikin heidän mielestään projektin hankalin vaihe, mutta toimivat tilat ovat olleet vaivan arvoisia. Tänä kesänä puolestaan on pihan valopylväisiin asennettu asuntoautoilla liikkuvia kävijöitä varten pistorasiat, jotka ovat tanssi-iltaisin käytössä. -Seuraavaksi olisi vuorossa ulkoverhoilun korjailu ja maalaus, joten ensi vuodellekin on tekemistä luvassa, lupaavat aktiiviset tannilalaiset. Ritva Piri Yllä: Entisiä ja nykyisiä talkoolaisia ja toimihenkilöitä, vas. Jorma Rasvala, Juha Viitala, Olavi Viitala ja Urpo Säynäjäkoski. Alla: Remontin myötä seurantalolle saatiin ajanmukaiset ja toimivat keittiötilat. Kuvat: Ritva Piri Työkaverit luovat hyvän työpaikan Kevennyksiä Viihtyminen työpaikoilla riippuu vahvasti työkavereista, paljastivat Eläkevakuutusyhtiö Eteran järjestämät tarinatalkoot. Tarinatalkoisiin lähetettiin vuoden aikana useita satoja työkaveruudesta kertovia tarinoita, jotka antavat elämänmakuisen kuvan suomalaisen työelämän arjesta niin ilon, muutosten kuin surunkin hetkinä. Tarinatalkoiden taustalta löytyy Eteran Työkaveruudesta työvoimaa -kampanja, joka puolestaan liittyy tavoitteeseen pidentää suomalaisten työuria. Tutkimusten mukaan juuri hyvät työkaverit ja reilu pomo vaikuttavat keskeisesti ihmisten haluun jatkaa työelämässä vielä eläkeiän lähestyessä tai hieman "kremppaisenakin". Työyhteisön vaikutus työpäivien arkeen ja työhyvinvointiin myös edellyttää kunkin työyhteisön omien pelisääntöjen noudattamista. Eteran kampanjalla pyritään myös antamaan välineitä itse kunkin oman roolin arvioimiseen ja kehittämiseen työyhteisössä. Hyvä työilmapiiri näyttäytyi tarinoissa hyvän työpaikan merkkinä, ja työkaverien kerrottiin tekevän töihin lähdöstä mukavamman. Usein työkaverit myös tukivat toisiaan ja loivat yhteishenkeä sekä jakoivat huumoria keskenään. Lisäksi taukojen ja yhteisten hetkien merkitys mainittiin huomattavaksi yhteishengen luojaksi. Vastaavasti selvisi huonon työilmapiirin negatiivinen vaikutus. Huono työilmapiiri nimittäin kuuluu merkittävimpiin yksittäisiin tekijöihin, joka ajaa ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle. Eteran tutkimusten mukaan huono ilmapiiri kuormittaa yli kolmannesta työntekijöistä ainakin jonkin verran. Lisäksi kuormitusta aiheuttavat usein ikään liittyvät asenteet. Eteralta painotetaan työhyvinvointitoimien merkitystä työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyssä ja työvuosien lisäämisessä, sillä hyvinvointiin satsatut taloudelliset panostukset voidaan saada moninkertaisina takaisin. Lähde: Suomen Yrittäjät; Mirka Moilasen artikkeli Eräänä päivänä paavi haluaa lähteä ajelemaan limusiinillaan Rooman kaduille. Kuljettaja ei ole koskaan kuljettanut paavia ilman poliisisaattuetta, joten hän ajaa hyvin hiljaa. -Kovempaa, kovempaa, paavi yllyttää, mutta kuljettaja ajaa yhä hitaasti. Silloin paavi haluaa päästä ajamaan ja ajaa yhä nopeammin ja nopeammin. Lopulta hänen vauhtinsa on 120 km tunnissa, ja kaksi moottoripyöräpoliisia pysäyttää heidät. Mutta paavi ei saa edes sakkoja. -Mikset sakottanut sitä, kysyy toinen poliiseista, johon toinen vastaa: -Se oli joku tosi iso kiho, sillähän oli paavi kuskina. Vaimo miehelleen: -Muistatko sen viimesyksyisen metsästysretkesi? -Kyllä, miten niin? -Eräs niistä hirvistä soitti ja ilmoitti, että sinulle on syntynyt vasa. Lasten neuvoja: Kun isäsi on vihainen ja kysyy: "Näytänkö minä sinusta tyhmältä?", älä vastaa. Älä sano äidillesi, ettei hänen dieettinsä tehoa. Jos haluat saada kissanpennun, aloita pyytämällä ponia. Älä ärsytä siskoasi, jos hänellä on pesäpallomaila kädessä. Jos saat kokeista huonon numeron, näytä se äidillesi, kun hän on puhelimessa.
14 Iiläinen Iin Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 2/2011 15 Kulttuurimaisemareitti valmistuu pikkuhiljaa Iin kuntaan on valmistumassa syksyn aikana kulttuurimaisemareitti, jota on jo kesän mittaankin rakennettu. Kulttuurimaisemareitti -hankkeen tavoitteena on rakentaa kävelyreitti Vanhasta Haminasta Taidekeskus KulttuuriKauppilaan. Ruustinnan reitiksi nimetyn reitin varrella sijaitsee Koskiniemen alue, mistä on kesän aikana raivattu pensaikkoa avaten näkymää Iijoelle. Alueelle tulee myös kävelytie sekä onki- ja eväspaikat ja lisäksi kesällä 2012 järjestettävän ART Ii Biennaalin ympäristötaideteokset. Maisemareitin on tarkoitus valmistua helmikuussa 2012. Vanhaan Haminaan, Koskiniemeen ja Kauppilantien varrelle pystytetään yhteensä 25 opastaulua, joista kaikki muut paitsi Koskiniemen alueen taulut, on pystytetty jo kuluvan kesän aikana. Koskiniemeen kyltit saadaan syksyn mittaan. Kulttuuripolun opastauluissa kohtaavat eri elämänalueet, kuten menneisyys ja nykyisyys sekä ihminen, luonto ja taide. 138000 euron suuruisen hankkeen rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto - Jokivarsien Moderni Maaseutuyhdistys ry:n eli JoM- Man ja ELY-keskuksen kautta. Rahaston tuki hankkeelle on 100%. Hanke toteutetaan Taidekeskus KulttuuriKauppilan, Iin kunnan teknisten palveluiden sekä Ii-Instituutin kansainvälisyys- ja kulttuuripalveluiden yhteistyönä. Tekninen ja kulttuuritoimi tuottavat siis hankkeen yhdessä. Lisäksi mukana on aktiivisesti myös Iin seurakunta, jonka omistuksessa Koskiniemen alue on. Heli Paaso-Rantala Ruustinnan reittiä voi seurata kirkolta Koskiniemen alueen kautta Kulttuuri- Kauppilaan tutustuen matkan varrella opastauluihin. Kuva: Ismo Piri Seurakunta tiedottaa Itsensä tutkiminen! Kesä on mennyt ja syksy painaa päälle. Kesälaitumella oleminen tahtoo meille kaikille merkitä lipsumista aikatauluista ja turvallisista tavoista, jotka ovat välttämättömiä arkisen arjen pyörittämisessä. Siksi syksyn tulo merkitsee myös itsetutkistelun aikaa. Se on myös ryhdistäytymisen aikaa monessa mielessä. Siihenhän tämä aika antaa meille kosolti ohjeita. Meille annetaan ohjeita, miten elää tervettä ja hyvää elämää, miten ruokailla hyvin ja terveellisesti ja niin, etteivät mittarin lukemat ole hälyttäviä. On paljon ohjeita, miten fyysisen kunnon saa nopeasti ja tehokkaasti nousemaan hyvälle tasolle. Meille annetaan myös hyviä ohjeita, joilla vältämme stressin ja turhan kiireen ja saavutamme mielenrauhan. Nämä kaikki ovat tietenkin tärkeitä, mutta niistä tulee helposti uusi taakka kaiken muun lisäksi. Oman onnellisuuden ja hyvän olon projekti saattaa kääntyä nopeasti itseään vastaan. Kristillinen perinne opettaa meille myös itsetutkistelua. Kuitenkaan sen tarkoitus ei ole, että me sen seurauksena siirtyisimme oman elämän paranteluprojektiin. Kristillisen itsetutkistelun tarkoituksena on siirtää meidät armon ja anteeksiantamuksen kautta itse Hyvyyden läheisyyteen. Mielenrauha ei siis synny omatekoisena, vaan se saadaan lahjana Jumalan armon ja rakkauden kautta. Tämä saa sitten olla lähtökohtana hyvälle ja kohtuulliselle elämälle kaikilla elämän alueilla. Siunattua syksyä toivottaen Tapani Ruotsalainen Iin kirkkoherra Kuva: Ismo Piri. Wanhan ajan jumalanpalvelus Iin kirkossa su 4.9. klo 10.00 Käytetään vanhaa messusävelmistöä ja vanhaa virsikirjaa. Väki voi pukeutua vanhan ajan asuihin. Illinjuoksuja jo kymmeniä vuosia Kansanlauluja uusin sanoin Perjantai-iltaisin toukokuulta syyskuun viimeiseen perjantaihin asti täyttyy Illinsaaren hiihtomajan seutu juoksijoista, tukijoukoista ja yleisöstä. Lähtö tapahtuu yhteislähtönä, ja metsän suojaan säntää monenikäisiä menijöitä - nuorimmat nipin napin kouluiässä ja iäkkäimmät jo charmantisti harmaantuneita. Illinjuoksut on alun alkaen Käyrän urheilusuvun eli Aarnen, Matin ja Pekan alulle saattama tuote. He järjestivät niin sanottuja Tapionhiihtoja lauantaisin 1970 -luvulla. Tapionperältä Iin Asematien varrelta hiihdettiin Illinsaareen, missä kierrettiin viiden kilometrin latu, ja tapahtumasta kehittyi aikanaan isohko juttu. Samainen porukka alkoi vuosikymmenen lopulla juosta kesäperjantaisin Illinsaaressa viitosen lenkkiä, ja kun tapahtumasta vielä kirjoitettiin lennokkaita juttuja Rantapohjaan, alkoi juoksijoita kertyä. Tapahtuma ja käsite Illinjuoksut syntyi. Kymmenisen vuotta sitten kyseisten käyräläisten lopetettua juoksemisen uhkasi tapahtuma kadota ja näivettyikin muutaman hengen kisailuksi. Taavi Kaikkonen, joka oli ollut mukana käyräläisten juoksuissakin, ryhtyi jatkamaan tapahtuman järjestämistä saaden mukaan muitakin aiemmin mukana olleita. Myös entisen kirjoittajan tyylillä tehtyjä juttuja juoksuista alkoi Rantapohjan sivuille ilmestyä, mikä jälleen herätti kiinnostuksen niin juoksijoissa kuin yleisössäkin. Tämän kesän suurin osallistujamäärä onkin ollut lähes 70 juoksijaa, ja viime kesänä puolestaan kirjattiin yli 800 suoritusta. Kahden kilometrin matka sujuu vaikka paljain jaloin. Kuvassa Jatta Nurmela. Yhteislähdössä kaikenikäiset juoksijat mahtuvat samalle viivalle. Kuvat: Ismo Piri Ajanottoon ja tulosten kirjaamiseen tarvitaan aina muutamia toimihenkilöitä, ja tapahtuman päätuomarina on omasta mielestään "vasta kakskymmentä vuotta" toiminut Taavi Kaikkonen. Pitkäaikainen "Illinmies" on myös Kalevi Kantola. Toimihenkilöt tuumaavatkin porukalla, että jonkunhan on homma hoidettava, muutoin mittava perinne voisi katketa. Lyhyempi matka nuorimmille Illinsaaressa juostiin pitkään vain viiden kilometrin matkalla, kunnes tämän vuosituhannen alkuvuosina otettiin mukaan kahden kilometrin lenkki, mikä osoittautuikin onnistuneeksi ratkaisuksi, sillä se innosti Illinjuoksut houkuttelevat harrastajia laajasti myös Iin ulkopuolelta monet lapset kisailemaan Illiin. Nykyisin nuorimmatkin juoksijat käyvät aikuisten lailla kovaa kamppailua kelloa vastaan pyrkien aina parantamaan edellistä ennätysaikaansa. Jos aika sitten vähän kohenee edellisviikosta, on taas seuraavana perjantaina päästävä radalle uuden ennätyksen hakuun - ellei parane, yritetään viikon päästä uudelleen! Illinjuoksut houkuttelevat juoksun harrastajia laajasti myös Iin ulkopuolelta. Monet kansallisen tason huippu-urheilijatkin harjoittelevat ja testaavat kuntoaan Illinsaaren pehmeällä radalla, kuten muun muassa Oulun Pyrintöä edustava juoksija Elina Lindgren sekä nuori kempeleläinen hiihtäjälupaus Sanna Martikkala. Molemmat ovat kuluvanakin kesänä vierailleet Illinjuoksuissa useita kertoja. Viime talvena ikäluokkansa Suomenmestaruuksia saavuttanut ja niiden myötä 20-vuotiaiden MM-valmennusryhmään päässyt Martikkala ja hänen valmentajansa Hannu Kaikkonen pitävät Illinsaaren viitosta sekä sopivana testijuoksuna että kovana harjoituksena. Nina Peltolan tutustuminen iiläisnuoriin alkoi kesän rippileireillä. Kuva: Ismo Piri Nuorisotyö tuntuu omalta Nina Peltola aloitti työt nuorisotyönohjaajana Iin seurakunnan palveluksessa kesäkuun alussa, ja pääsi heti alkajaisiksi tositoimiin rippileireille. Työteliäs aloitus ei kuitenkaan innokasta ohjaajaa säikäyttänyt. -Iiläiset nuoret ovat tosi mukavia, ja leireillä oli hyvä yhteishenki, ja lisäksi täällä on paljon isoiskoulutukseen haluavia nuoria, hän kiittelee. Peltola on syntyisin Kempeleestä ja asuu siellä edelleen, sillä Iihin muutto ensi kevääseen kestävän työrupeaman ajaksi ei tuntunut järkevältä. Työn ohessa hän tekee opinnäytetyötään valmistuakseen joulun alla kirkollisen pätevyyden omaavaksi yhteisöpedagogiksi, mikä hienon nimikkeen alla tarkoittaa juuri nuorisotyönohjaajaa. Opintonsa Peltola on suorittanut Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikössä Raudaskylän toimipisteessä. Alun alkaen hän opiskeli peruskoulun jälkeen parturi-kampaajaksi, mutta ammatti ei tuntunut omalta, joten hän hakeutui heti jatkamaan opiskelua. -Olen rippikoulusta saakka osallistunut seurakunnan vapaaehtoistyöhön sekä toiminut leireillä muun muassa isosena, joten ala tuntui sopivalta, ja opiskelupaikkakin oli oikein kiva, hän kertaa. Syksyllä toiminta vilkastuu Rippileirien jälkeen ovat nuorisotyönohjaajat päässeet suunnittelemaan tulevaa syksyä. -Nuortenillat alkavat, ja suunnitteilla on myös Avoimet ovet -toimintaa yhdessä kunnan nuorisotyön kanssa, ohjaaja valottaa. Seurakunnan nuorisotyötä Peltola vetää yhdessä pitkään seurakunnassa toimineen Jii- Pee Nyyssösen kanssa, ja työ on vastannut odotuksia. -Iin seurakunnassa on työntekijöiden kesken rento ilmapiiri, ja uusi tulokas otetaan hyvin mukaan, hän iloitsee. Nuorisotyönohjaajan ammatissa Peltola haluaa myös jatkossa työskennellä, ja hän toivoo löytävänsä vakituisenkin työpaikan Oulun seudulta. Kansanlaulukirkossa kaikuvat pelimannien säestäminä tutut sävelmät, joihin on tehty hengelliseen käyttöön sopivat uudet sanoitukset, ja jumalanpalveluksen kulku perustuu pitkälti laulamiseen. Iin kirkossa seurakuntalaiset pääsivät ensimmäisen kerran osallistumaan kansanlaulukirkkoon elokuun puolivälissä. Säestyksen hoitivat Iin pelimannit perinteisin pelimannisoittimin, eikä urkumusiikkia kuultu lainkaan. Laulamassa oli seurakuntalaisten tukena pelimannien lisäksi kirkkokuoro. Kansanlaulukirkon musiikki perustuu suomalaiseen kansanlauluperinteeseen, ja sen kehittäjinä ovat toimineet Kaija Eerola laulujen sovittajana sekä Anna-Maija Kaskinen, joka on sanoittanut tutut sävelmät jumalanpalvelukseen sopiviksi. Kansanmusiikin lisäksi kansanlaulukirkossa kuullaan usein Konsta Jylhän hengellisiä sävelmiä. Kansanlaulukirkko -vihkonen julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2005, minkä jälkeen kansanlaulukirkon suosio on ollut jatkuvassa kasvussa. Sitä nimitetäänkin matalan kynnyksen jumalanpalvelukseksi, ja suosion arvellaan johtuvan paljolti juuri sävelmien tuttuudesta. Myös esirukous ja uskontunnustus tapahtuvat kansanlaulukirkossa laulaen, ja esimerkiksi uskontunnustuslaulu "Uskon isään taivaalliseen" lauletaan tutulla Arvon mekin ansaitsemme -sävelellä. Iin kirkossa kansanlaulukirkko järjestettiin tavallisesta jumalanpalveluskäytännöstä poiketen sunnuntai-iltana. Myös monissa muissa seurakunnissa on otettu tavaksi sijoittaa se etenkin kesäisten juhlapyhien tai tapahtumien yhteyteen. Kansanlaulukirkossa lauletaan pelimannimusiikin säestyksellä ja kansanlaulujen sävelin. Kuva: Ismo Piri
Kun haluat tehdä hyvän puukaupan Pudasjärvi Puh. 040 749 311 Kuusamo Puh. 020 764 0253 www.polkky.fi KONEET KOTIPIHAAN JA VÄHÄN ISOMMILLEKIN PIHOILLE Tervetuloa koeajamaan ja toteamaan John Deeren ylivoima! Puutarhatraktori JD X110 18,5 hv työleveys 107 cm hydrovaihteisto 2 vuoden takuu. 2590 (sis. alv. 23%) Zatelliitintie 10, 90440 KEMPELE Puh. 010 768 4915 www.agrimarket.fi