JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNUS JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Antopäivä: 27.12.2010 Dnro: KARP 3081/2010 ASIA HAKIJA Päätös maa-aineslain 4 :n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta (kalliokivi). Kyseessä on uusi lupa. NCC Roads Oy Äyritie 8 C 01510 Vantaa Yhteyshenkilö: Jukka Viitanen p. 010 507 6963 OTTAMISALUEEN SIJAINTIPAIKKA JA MAANOMISTAJA Kunta: Jyväskylän kaupunki Kylä: Savio Tila: Ensola RN:o 20:24 Omistaja: UPM-Kymmene Oyj HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 28.7.2010 ja sitä on täydennetty 2.9.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Maa-aineslaki 4 1. mom. LUPATILANNE Tilan alueella ei ole voimassaolevia lupia. Ympäristölupahakemus louhintaan, murskaukseen, asfalttiaseman toimintaan ja jäteasfaltin varastointiin ja käsittelyyn on vireillä samanaikaisesti. Hakijalla on maanomistajan kirjallinen suostumus luvan hakemiseen. OTTAMISALUEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Ottamisalueen sijainti Ottamisalue sijaitsee n. 15 km Jyväskylän keskustasta itään Pommiovuoressa n. 1 kilometri VT9:n pohjoispuolella. Ottamisalueen sisältävä Ensolan tila rajautuu Laukaan kunnan rajaan ja suunnitelma-alueen rajalta on Laukaan kunnan rajaan matkaa 500 metriä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat ottamisalueesta etelään n. 750 metrin etäisyydellä ja Laukaan kunnan puolella idässä n. 770 metrin etäisyydellä ottamisalueen reunasta. Ottamisalueen itäpuolelle n. 600 m:n etäisyydelle 1
ottamisalueen itäreunasta on myönnetty rakennuslupa asuinrakennukselle. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat Metsolahden rannassa, jossa n. 800-1000 metrin etäisyydellä ottamisalueesta on useita loma-asuntoja. Kaavoitustilanne Alueella ei ole asema- eikä yleiskaavaa eikä Keski-Suomen maakuntakaavassa ole esitetty alueelle varauksia. Luonnonolot ja maisema Alue on tällä hetkellä maa- ja metsätalouskäytössä, eikä alueella ole ollut aiemmin maa-ainestenottotoimintaa. Lähialueen metsä on havumetsää. Suunnitelma-alueelta metsä on pääosin kaadettu pois nuorta mäntyä ja nuorta kuusta kasvavaa metsälaikkua lukuun ottamatta. Suunnitelma-aluetta peittää n. 0,5 1 metriä paksu pintamaakerros, mutta alueella on myös kalliopaljastumia. Alueen korkeustasot vaihtelevat +155 metristä + 183 metriin. Alueen itäpuolella oleva läheinen Pommiovuoren huippu on tasolla + 195,1 m. Suunnitelma-alueella tai sen läheisyydessä ei ole merkittäviä luontokohteita, eikä läheisyydessä tai vaikutusalueella ole luonnonsuojelu- tai Natura 2000-alueita. Alueen läheisyydessä ei ole muinaismuistoja tai muita museolain tarkoittamia suojeltuja kohteita. Alueella ei ole harjujensuojelukohteita tai muita maa-aineslain kanssa ristiriidassa olevia seikkoja. Alue sijoittuu Pommiovuoren rinteeseen siten, että suunnitelma-alue on n. 15-40 metriä Pommiovuoren korkeimman kohdan alapuolella. Alueen tarkastelu on tehty maastokäynnin ja ympäristöhallinnon OIVAjärjestelmän avulla. Alueen lähellä ottamisalueen eteläpuolella oleva kosteikko (Kamppisuo) on ojitettu, joten se ei ole luonnontilassa. Pohja- ja pintavedet Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Kapakkavuori) sijaitsee suunnitelma-alueen rajalta länteen n. 1 km:n etäisyydellä. Lähin vesistö (Leppäveden Metsolahti) sijaitsee n. 1 kilometri ottamisalueen reunasta itään. Hakijan tiedossa ei ole lähialueelta (alle 500 metrin etäisyydeltä) talousvesikaivoja. Tätä kauempana oleville kaivoille ei toiminnasta arvioida olevan haittaa. TOIMINTA, JOHON LUPAA HAETAAN Tiedot ottamisalueesta Ottamisalueen pinta-ala: 11,5 ha Pohjaveden korkeustiedot: arvioitu taso kalliossa keskimäärin N60 +145 m Alin ottamistaso: N60 + 155 m Ottamismäärä ja aika Maa-aines: kallio Haettu kokonaismäärä: 1 300 000 m 3 Vuotuinen otto: n. 130 000 m 3 Ottamisaika: 10 vuotta Ottamistoiminta 2
Alueella on tarkoitus tuottaa kalliomursketta, jota käytetään tie-, rata-, ja talorakentamisen sekä kunnossapidon tarpeisiin. Murskaus- ja louhintatoiminta ovat alueella jatkuvakestoista tai säännöllistä huomioon ottaen markkinatilanteet. Alueella jäljellä olevat puut ja pintamaat poistetaan vaiheittain. Ottaminen vaiheistetaan kahteen osaan siten, että 1-vaiheessa ottamien tapahtuu alueen pohjoisosassa ja 2-vaiheessa eteläosassa. Alueen oheistoiminnot (varastokasat, murskauslaitos, asfalttiasema, paikoitus ja sosiaalitilat) sijoitetaan pohjoisosaan. Murskauslaitos ja varastokasat kuitenkin siirtyvät ottamisen edetessä. Pintamaat läjitetään pohjois- ja itäreunalle ja tarvittaessa niistä rakennetaan meluvalleja alueelle. Ottaminen etenee siten, että 1-vaihe louhitaan itärajalta länteen päin tasoon N60 +155 - +155,5 m. Tämän jälkeen louhinta jatkuu 2-vaiheeseen ja louhinta tapahtuu etelää kohti tasossa N60 +155,5 - +156 m. Näin toiminnasta syntyvä melu saadaan pysymään pääasiassa louhoksessa tai sen välittömässä läheisyydessä. Pohjan kallistus koko alueella on lounais-koillissuuntainen, jolloin alueen pintavedet kallistuvat 1- vaiheen alueelle ja sieltä saostusaltaan kautta ojaa pitkin alueelta pois. Kallistus jää kuitenkin niin pieneksi, ettei pintavesien virtaus muodostu liian nopeaksi. Pintavesien hidas virtaus louhitussa ja rikkonaisessa kallion pinnassa edistää tuotannossa syntyvän hienoaineksen sedimentoitumista ja siten estää hienoaineksen kulkeutumista alueen ulkopuolelle. Suunnitellussa pohjatasossa pysymistä tarkkaillaan säännöllisillä tarkistusmittauksilla. Vaiheen 1 koilliskulmaan rakennettava saostusallas louhitaan tasoon N60 + 152 ja sen syvyys on 3 m, leveys 25 m ja pituus 60 m, jolloin altaan tilavuus on 4500 m 3. Saostusaltaasta rakennetaan oja, josta pintavedet johdetaan hallitusti alueelta ja annetaan kulkeutua luontaista reittiä maastoon. Alueen jyrkkäpiirteisen topografian takia rakennettava oja ei ole pitkä. Pintavedet johdetaan saostuspenkereen läpi, jotta hienoainesta ei pääse valumavesien mukana alueelta pois. Kiviaineksen ottaminen tapahtuu siten, että kallion pinnan puhdistuksen jälkeen aloitetaan louheen irrottaminen. Alueelle tuodaan poravaunu, joka poraa kallioon reikiä kentän panostusta varten. Reiät porataan suunnaten siten, että ne tukevat louhintasuunnitelman mukaista rintausten avaamista alueelle. Kallion porauksessa saatuja vastetietoja käytetään hyväksi kentän panostuksen suunnittelussa. Ottotoiminnan aikana rintaukset louhitaan kaltevuuteen 7:1-5:1. Kerralla räjäytettävä louheen määrä vastaa murskausaseman n. 1 viikon raaka-aineen tarvetta. Kalliota louhittaessa jokaisesta räjäytettävästä kentästä tehdään yksityiskohtainen räjäytyssuunnitelma, joka sisältää poraus-, panostus-, sytytys- ja suojauskaaviot. Räjäytyssuunnitelma säilytetään työmaalla louhintatyön ajan. Räjäytystyöt tehdään mahdollisten ympäristöluvan ehtojen mukaisella tavalla ja niistä tehdään viranomaisille vaaditut ilmoitukset. Räjäytyksistä ilmoitetaan kovaäänisellä äänimerkillä. Ulkopuolisten pääsy räjäytystyömaalle estetään räjäytyksen aikaisella vartioinnilla. Alueelle liikennöidään valtatieltä 9 Pommiovuorentielle ja siitä edelleen ottoalueelle johtavalle yksityistielle. Yksityistie on rakennettu puunkuljetuksia varten, joten tietä mahdollisesti parannetaan, jos kantavuus ei riitä. Alueelle johtavat tiet valtatie 9 lukuun ottamatta ovat sorapintaisia, eikä niitä päällystetä. Pölyntorjunta tehdään kastelemalla kulkureittejä ja käyttämällä tarvittaessa pölynsidonta-aineita. 3
Louhinnan aikana ottamisalue merkitään maastoon (kivet ja lippusiimat) ja työnaikaisista jyrkistä luiskista varoitetaan kylteillä ja lippusiimalla. Tarvittaessa alueen korkeimpiin ja jyrkimpiin rintauksiin rakennetaan aita, joka estää vahingossa putoamisen louhokseen. Maisemointi ja jälkihoito Ottamistoiminnan jälkeen alue jää maa- ja metsätalouskäyttöön. Ottoalueen seinämät louhitaan kaltevuuteen 7:1-5:1 ja tämän jälkeen seinämät luiskataan ja maisemoidaan pintamailla kaltevuuteen 1:2-1:3. Louhoksen pohjalle levitetään tarvittavat maakerrokset metsän kasvua varten. Tarvittavat pintamaat saadaan alueelta kuorituista pintamaista ja tarvittaessa alueelle tuodaan sopivaa puhdasta maa-ainesta maisemointia varten. Maisemoinnin päätteeksi alue metsitetään maanomistajan suunnitelmien mukaisesti. Suunnitelma-alueelle tehdään ennen toiminnan aloittamista jätehuoltosuunnitelma, jonka mukaisesti jätteet kerätään alueelta jo murskausjaksojen aikana ja toimitetaan asianmukaisesti jätehuoltoon. Ennen maisemointia alue kuitenkin siivotaan, jolla varmistetaan, että toiminnan aikana syntyneitä jätteitä ei jäisi alueelle. Kaivannaisjätehuoltosuunnitelma Hakija on esittänyt yksityiskohtaisen kaivannaisjätehuoltosuunnitelman samaan aikaan vireillä olevan ympäristöluvan yhteydessä. Ottamissuunnitelman mukaan pintamaita arvioidaan muodostuvan n. 50 000-100 000 ktrm 3. Pintamaat läjitetään alueelle ja niitä käytetään alueen reunoille mahdollisesti rakennettavien meluvallien rakentamiseen ja maisemointiin ottamisen päätyttyä. Alueelta kaadetut puut viedään pois. Kannot ja muu puuainesta sisältävä kasvukerros haketetaan ja käytetään energiantuotannossa. Arvio ottamistoiminnan vaikutuksista ympäristöön Toiminta muuttaa maisemaa, mutta vaikutukset jäävät esimerkiksi kaukomaisemaan vähäisiksi. Arvio perustuu hakijan kokemukseen, karttatarkasteluun ja maastokäyntiin. Esimerkiksi idän suunnasta n. 1000 metrin etäisyydellä toiminnan vaikutuksia ei voi havaita. Lännestä päin tarkasteltuna maisematilanne muuttuu, mutta vaikutus maisemaan on vähäinen. Hakija arvioi toiminnan vaikutusten suunnitelma-alueen pohjavesiin olevan vähäiset. Pohjaveden muodostuminen alueella on vähäistä, mistä viitteitä antaa alueen topografia. Alueen kallioperä on melko ehjää, koska käyntihetkellä alueen pienet kalliopainanteet olivat sulamisvesien täyttämät. Lisäksi läheinen kosteikko (Kamppisuo) viittaa siihen, että kallioperä on ehjää. Kosteikko on ojitettu, joten se ei ole luonnontilassa, eikä ottamistoiminnalla ole heikentävää vaikutusta kosteikkoon tai muihin lähistön pintavesiin. Pintavesivaikutukset on minimoitu saostusaltaalla, johon louhoksen hulevedet johdetaan. Hulevesien syntyminen louhoksessa on melko vähäistä ja hienoaineksen saostumista tapahtuu jo louhoksessa, joten hienoainesta ei kulkeudu hulevesien mukana alueelta pois. 4
Hakijan mukaan toiminnan aiheuttama melu ei aiheuta häiriötä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, kun huomioidaan toiminnan sijoittuminen ja louhinnan järjestämien niin, että melu suuntautuu poispäin lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Tarvittaessa alueelle rakennetaan meluvallit estämään melun leviämistä. Ympäristön osalta noudatetaan lupaviranomaisen asettamia lupaehtoja sekä toimitaan NCC Roads Oy:n toimintajärjestelmän tarkkailuohjelman ja ympäristöjärjestelmän mukaan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen vireilläolosta kuuluttaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu maa-aineslain 13 :n mukaisesti Jyväskylän kaupungin virallisella ilmoitustaululla 16.9. 15.10.2010. Kuuleminen Tilaan rajoittuville lähimmille naapureille on lähetetty 14.9.2010 erityistiedoksianto hakemuksesta. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Laukaan kunnalta. Laukaan kunta 27.10.2010 päivätyssä lausunnossa toteaa, ettei Laukaan kunnalla ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta jätettiin määräaikaan mennessä 4 muistutusta. Muistutuksessa A tuodaan esille ottoalueen lähelle sijoittuvan matkapuhelintukiaseman laitetilassa olevien laitteiden tärinäherkkyyden huomioiminen louhintaa/ ottoa suoritettaessa. Laitetilan, maston ja harusvaijerien takia räjäytykset on aina suojattava irtolohkareiden lentämisen estämiseksi. Muistutuksessa on mainittu mekaanisen rasituksen määrä, joka tärinäherkille laitteille saa enimmillään aiheutua. Laitetilan lähellä tapahtuvia louhintoja/räjäytyksiä ei saa suorittaa, jos on perusteltua syytä olettaa em. arvojen ylittyvän. Rajojen pitävyyttä valvotaan laitetilaan asennettavalla kiihtyvyysmittarilla. Mittarin asennus on louhintatyön suorittajan vastuulla. Muistutuksessa B vastustetaan luvan myöntämistä, koska toiminta sijoittuu liian lähelle asutusta ja siitä aiheutuu jatkuvaa melua, pölyä ja hajua. Muistutuksessa todetaan, että kallioporaaminen aiheuttaa tuhoja kiinteistölle ja murskaamon läsnäolo laskee kiinteistöjen arvoa. Murskaamon myötä raskaan liikenteen määrä kasvaisi hurjasti ja samalla tuodaan esille huoli liikenneturvallisuuden vaarantumisesta. Muistutuksessa epäillään, ettei Pommiovuorentie kestä kovaa rasitusta. Muistutuksessa todetaan, että Pommiovuorta ympäröi vesistö, jonka äärellä on paljon ympärivuotista- ja loma-asutusta. Muistutuksen C mukaan maa-ainestenotosta aiheutuu tai saattaa aiheutua maaaineslain 3 ja 6 :ssä mainittuja haittoja tai vahinkoja. Pommiovuoren alue on maisemaltaan kaunis ja viihtyisä virkistysalue, jota käytetään monipuolisesti vapaaajanviettoon. Alueella elää monia eläinlajeja, jotka katoaisivat toiminnan alettua. Maa- 5
ainesten otto voi vaikuttaa lähialueen kiinteistöjen vedensaantiin. Muistutuksessa epäillään, että porakaivojen vedentuotto voi loppua räjäyttelyn takia. Lisäksi mainitaan, että alueen lähellä on vesistö, jonne rinne viettää jyrkästi. Em. perustein vastustetaan luvan myöntämistä ja vaaditaan luvan käsittelyn yhteydessä selvitettävän toiminnasta syntyvät maa-aineslaissa mainitut haitat ja vahingot - Muistutuksessa D (16 kiinteistön yhteinen muistutus) vastustetaan luvan myöntämistä ympäristönsuojelulain mukaisin perustein mm. sillä perusteella, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa, maaperän ja pohjaveden pilaantumista, vedenhankinnan vaarantumista ja muuta ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua haittaa sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, eikä lupien myöntämiselle ole ympäristönsuojelulain mukaisia edellytyksiä. Muistutuksen mukaan toiminta-alueen eteläpuolella n. 750 m:n etäisyydellä on asuntoalue ja n. 760 m:n etäisyydellä omakotitalokiinteistö, joka sijaitsee lähes samalla korkeudella kuin ottoalue. Lisäksi alueelle on rakenteilla sekä tarkoitus rakentaa omakotitaloja, lähimmillään n. 600 m:n etäisyydellä ottamisalueesta. Vapaa-ajan asutusta on alle 1000 m:n etäisyydellä. Muistutuksessa viitataan hakemuksen liitteisiin, joiden mukaan 45 db:n melualue ulottuu n. 1,1 km:n etäisyydelle ottamisalueesta. Vallitsevat tuulensuunnat ja eteläpuolisen asutuksen sijainti ottoalueen alapuolella huomioiden toiminnan melu todennäköisesti ylittää sallitut ohjearvot sekä vakituisen että lomaasutuksen osalta. Muistutuksessa vaaditaan, että toimintaa ei saa aloittaa ennen lupa-asian lainvoimaista ratkaisemista. Hakijan kuuleminen Hakijalle on 4.11.2010 varattu tilaisuus antaa vastine muistutuksista ja lausunnosta. Hakija on 18.11.2010 toimittanut vastineen hakemuksesta jätettyihin muistutuksiin Vastaus muistuttaja A:n muistutukseen: Muistutuksessa esille tuotu masto sijaitsee yli 700 metrin etäisyydellä ottamisalueesta, joten hetkellisen kiihtyvyysamplitudin 50 m/s2 ylittymistä ei tapahdu normaaleilla räjäytyskentillä, joita alueella käytetään. Hakija on sopinut muistutuksessa esille tuoduista seikoista muistutuksen jättäjän kanssa käymässään puhelinkeskustelussa 20.10.2010. Vastaus muistuttaja B:n muistutukseen: Hakijan mukaan muistutuksessa esille tuodut seikat mm. melu, pöly, haju ja liikenne eivät kuulu maa-aineslain mukaiseen käsittelyyn. Melu, pöly ja haju kuuluvat ympäristölain mukaisen ympäristölupamenettelyyn. Liikenne ei kuulu myöskään tähän, koska asia on yksityisoikeudellinen. NCC Roads Oy:llä on oikeus tien käyttöön maanomistajan kanssa solmitun sopimuksen kautta. Luvanhakija huomauttaa, että yksityistie sijaitsee kokonaisuudessaan UPM-Kymmene Oyj:n omistamalla kiinteistöllä. Luvanhakija on hakemuksissa ilmoittanut parantavansa tietä tarvittavilta osiltaan mm. kantavuuden osalta, joten tien kunnosta tullaan huolehtimaan hyvin. 6
Myös tien pölyämiseen voidaan tehokkaasti vaikuttaa eri keinoilla kuten esimerkiksi kastelemalla tietä riittävästi kuivana aikana. Jos on todettavissa, että toiminnasta aiheutuu kiinteistöille vahinkoa tai niiden arvo laskee, niin korvauksia on tässä tapauksessa mahdollista hakea. Tätä ei kuitenkaan voida toteuttaa etukäteen, koska mitään toimintaa ei ole vielä olemassa alueella. Lisäksi arvon aleneminen ja vahingot on pystyttävä pitävästi todistamaan. Luvanhakija huomauttaa, että toiminta sijoittuu tällä hetkellä lähimmistä rakennuksista yli 700 metrin etäisyydelle. Lupahakemuksessa on huomioitu vesistön läheisyys. Toiminta kuitenkin sijoittuu riittävälle suojaetäisyydelle, kuten tässä vastineessa on aiemmin todettu. Ympäristölupahakemuksen vastineen mukana toimitetaan melumallinnus, josta voidaan selkeästi todeta melun leviämisen laajuus. Luvanhakija ei katso pilaavansa tulevalla toiminnalla luonnonrauhaa tarpeettomasti. Toimintaa ei saada täysin sellaiseksi, että siitä ei mitään häiriötä aiheutuisi tietylle etäisyydelle. Vastaus muistuttaja C:n muistutukseen: Luvanhakija on jo alkuselvityksissään selvittänyt alueen tilaa, tehnyt kartta tarkasteluja, käynyt alueella sekä teettänyt alueelle mm. 3D-maastomallin. Näillä on etukäteen jo pyritty rajaamaan sellaiset mahdollisuudet pois, kuten kauniin maisemakuvan turmeltuminen, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutuminen. Kaikki maa-aineslain mukaiset asiat on otettu jo paikkaa etsiessä huomioon. Alue ei sijaitse pohjavesialueella ja lähimpiin olemassa oleviin kaivoihin on etäisyyttä yli 500 metriä, jota yleisesti pidetään sellaisena rajana, että kallionottamistoiminnalla ei ole enää havaittavia vaikutuksia pohjaveteen. Hankealueella ja suunnitellulla toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta kiinteistökohtaisten kaivojen toimintaan. Maan pinnanmuotojen perusteella louhos ei vaikuta kaivojen antoisuuteen. Hakija viittaa maa-ainestenoton vaikutuksia pohjaveteen käsittelevään tutkimukseen ja toteaa, että louhinta vaikuttaa veden laatuun, mutta vaikutukset jäävät erittäin paikalliseksi. Luvanhakija huomauttaa, että maa-aineslupahakemuksen alainen alue on pääosin avohakattu, joten luontoarvoja siellä ei ole. Lähialueet (hankealuetta ympäröivät alueet) ovat talousmetsää, jolla ei sijaitse merkittäviä luontoarvoja. Aluetta ei ole kaavoitettu virkistysalueeksi tai sitä ei ole eritelty missään tutkimuksessa kauniiksi tai säästämisen arvoiseksi kohteeksi. Esimerkiksi Keski-Suomen Poski-projektissa aluetta ei ole inventoitu siten, että ottamista ei voisi alueella suorittaa. Poski-projektin aineistossa ei ole merkintää Pommiovuoren alueelle. Jokaista ihmisten jokamiehen oikeuden turvin retkeilyyn, marjastukseen jne. käyttämää aluetta ei voi säästää ko. käyttöön eikä se lakien mukaan ole tarkoituskaan, eikä maanomistajalla ole velvollisuutta säilyttää aluetta retkeily- tai marjastustarkoitukseen. Toiminta ei kuitenkaan estä toteuttamasta jokamiehen oikeuksia muualla kyseisellä tilalla. Alueen omistaa UPM-Kymmene Oyj, jonka kanssa luvanhakijalla on sopimus alueen käyttämisestä. Pintavesien kulkeutumiseen Leppäveteen todetaan, että alueella syntyvät vedet päätyvät Leppäveteen jollain aikavälillä. Tästä ei kuitenkaan aiheudu kyseiselle vesistölle haittaa, sillä hulevedet käsitellään alueella ja toiminta suunnitellaan siten, että vedet saostetaan hienoaineksesta (saostusallas). Toiminnasta ei aiheudu haitallista kuormitusta toiminta-alueen ulkopuolelle. Etäisyys Leppäveteen saostusaltaasta on noin 850 metriä eli enemmän kuin vain muutamia satoja metrejä. Tällaisen vesistön ja ottamisalueen välissä pitää olla suojaetäisyyttä vähintään 200 metriä, joka siis täyttyy 7
Tarkastukset yli nelinkertaisesti. Samalla hakija viittaa maa-ainesten oton vaikutuksista pintavesiin tehtyyn tutkimukseen. Vastaus muistuttaja D:n muistutukseen: Luvanhakija katsoo, että muistutuksen sisältö koskettaa lähinnä ympäristölupahakemusta ja täten vastaa muistutuksessa esitettyihin asioihin ympäristölupahakemusta koskevassa vastineessa. Alueelle on tehty tutustumiskäynti 7.12.2010. RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää maa-aineslain 4 :n mukaisen luvan maaainesten ottamiseen Savion kylän, Ensola RN:o 20:24 tilalta edellyttäen, että toimintaa harjoitetaan hakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti: Lupamääräykset 1. Alin ottotaso on suunnitelman mukaisesti N60 + 155 m. 2. Hakijan on pyydettävä ennen ottamistoiminnan aloittamista valvontaviranomaista suorittamaan aloitustarkastus, jossa tarkistetaan lupavelvoitteiden 3, 4 ja 5 asianmukainen toteutuminen. 3. Valvonnan helpottamiseksi alueelle on asennettava riittävästi alinta ottotasoa osoittavia, selvästi näkyviä korkeusmerkkejä. Myös ottamis- ja kaivualueen rajat on merkittävä selvästi maastoon ennen ottamistoiminnan aloittamista. 4. Ottamisalueen raja on työn aikana merkittävä selvästi havaittavalla varoittavalla merkinnällä, esim. lippusiima/paalut. Kaivualueen rajalle on asennettava kulkemisen estävä ja kestävä aita tai vastaava kiinteä este sekä varoituskyltit ilmoittamaan ottoalueesta ja louhinnasta. Aidat ja muut merkinnät on pidettävä jatkuvasti kunnossa. 5. Ottoalueelle on sijoitettava selkeä taulu, josta ilmenee mm. maa-ainesluvan haltijan/urakoitsijan yhteystiedot, luvan voimassaoloaika ja toiminta-ajat. 6. Räjäytyskentän koko on mitoitettava ja ottotoiminta kokonaisuudessaankin järjestettävä siten, että ympäristöön tulevat melu, pöly- ja tärinähaitat jäävät mahdollisimman vähäiseksi. 7. Louhoksen pohja on muotoiltava siten, ettei louhosalueelle lammikoidu vesiä. Mahdolliset kuivatusvedet tulee johtaa laskeutusaltaan kautta louhosalueelta siten, ettei niistä aiheudu toiselle kuuluvalla alueella vahingollista vettymistä tai muuta vahinkoa tai haittaa ympäristölle. 8
LUVAN VOIMASSAOLO 8. Maa-ainesten ottaminen ja jälkihoitotoimet on tehtävä mahdollisuuksien mukaan vaiheittain ottamisen edistyessä. Maisemointi ja metsistys tulee olla kokonaan tehtynä ottoluvan päättymiseen mennessä. Pohjataso ja luiskat metsitetään istuttamalla. 9. Pintamaat tulee varastoida alueelle ja ne tulee levittää ottamisalueen luiskiin ja pohjalle uuden biologisesti aktiivisen kasvualustan aikaansaamiseksi. Maisemointiin ja luiskien rakentamiseen saa käyttää vain puhtaita maaaineksia. 10. Reunat luiskataan louhimalla (ei pystysuoraan) ja luiskat muotoillaan alueelta kuorituilla pintamailla tai muualta tuoduilla puhtailla maa-aineksilla kaltevuuteen 1:2 tai loivemmiksi. Ottamisalueelle ei saa jättää pystysuoria seinämiä. 11. Alueella on pidettävä vähintään 2 vuotta ennen ottotoiminnan päättymistä tarkastus, jossa selvitetään jatkosuunnitelmat ja maisemointitarve. 12. Kun luvan voimassaoloaika on päättynyt tai luvassa myönnetty maaainesmäärä on otettu, on luvanhaltijan pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan alueella lopputarkastus, jossa tarkastetaan jälkihoidon ja muiden lupaan liittyvien toimenpiteiden toteutuminen. Lupa on voimassa 10 vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulopäivästä lukien. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Yleiset perustelut Maa-aineslain 3 :n 1. mom. mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen. Lisäksi alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava on katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Lisäksi maa-aineslain 3 :n 4 mom. mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Maa-aineksia ei saa myöskään ottaa ilman erityistä syytä vesistön rantavyöhykkeellä. Maa-aineslain 6 :n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole 9
ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Kyseessä on uusi ottamisalue. Alueella ei ole voimassaolevaa asema- eikä yleiskaavaa, joten toiminnalle ei ole maankäytöllisiä esteitä. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai ranta-alueella. Kyseessä oleva kallioalue ei kuulu luokiteltuihin arvokkaisiin kallioalueisiin, eikä ottamisalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ole arvokkaita luontokohteita, joiden luonnonoloihin toiminnalla olisi vaikutusta. Näin ollen ottamisalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole sellaisia maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja biologisia, geologisia tai maisemallisia arvoja, jotka estäisivät luvan myöntämisen. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu riittävän leveät, yli 500 metrin suojaetäisyydet häiriintyviin kohteisiin ja vesistöön sekä mm. turvallisuutta koskevat lupamääräykset huomioiden haittaa tai vaaraa asutukselle ja ympäristölle. Hakija on esittänyt asianmukaisen ottamissuunnitelman. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna ottaminen tai sen järjestelyt eivät ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja toiminta täyttää maa-aineslain 6 :ssä esitetyt edellytykset, joilla lupa on myönnettävä. Lupamääräysten perustelut Ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jos nämä seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta (MaL 11 ). Määräys 1 on hakemuksen mukainen Määräykset 2, 3, 5, 11 on annettu valvonnan helpottamiseksi. Määräykset 4, 6 ja 7 on annettu alueen ja lähiympäristön turvallisuuden varmistamiseksi. Määräykset 8, 9 ja 10 ja 12 on annettu jälkihoitotoimenpiteiden toteutumisen varmistamiseksi ja alueen sopeuttamiseksi ympäröivään maisemaan. Reunat on edellytetty luiskattavan louhimalla esim. portaisiin. Tämä vähentää alueella tarvittavien muualta tuotavien maa-ainesten tarvetta, mikä osaltaan vähentää alueelle tulevaa liikennettä ja Pommiontien varressa olevalla asutukselle aiheutuvaa haittaa. Muutoin lupamääräykset ovat lupahakemuksen mukaisia. Lupaviranomainen katsoo, etteivät lupamääräykset ole luvansaajalle kohtuuttomia hankkeen laajuus ja siitä saatava hyöty huomioon otettuna. VASTAUS LAUSUNNOSSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Vastaus muistutuksiin Muistutuksissa on pääsääntöisesti vastustettu hanketta samoilla perusteilla, joten ohessa on vastaus yhteisesti kaikkiin muistutuksiin. Lisäksi muistutuksissa esitettyjä 10
seikkoja on otettu huomioon edellä lupamääräyksissä ja luvan yleisissä perusteluissa ilmenevällä tavalla. Melu-, tärinä-, pöly- ja hajuhaitat Maa-aineslupaviranomainen katsoo, että määräykset toimenpiteistä melun, pölyämisen ja hajun leviämisen ehkäisemisestä eivät kuulu ratkaistavaksi maa-ainesluvassa, vaan kyse on sellaisesta toiminnasta, joka ratkaistaan louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan yhteydessä. Räjäytystöissä on lisäksi noudatettava ao. erityislainsäädäntöä, jota noudatettaessa tärinän rakennuksille aiheuttamia vaurioita ei ennalta arvioiden pitäisi aiheutua. Liikenteestä aiheutuvat haitat Maa-aineslupaviranomainen katsoo, että liikennöinti ja lisääntyvästä liikenteestä johtuvat haitat ja häiriöt toiminta-alueen ulkopuolella eivät kuulu maa-ainesluvassa ratkaistaviin asioihin. Kiinteistön arvojen aleneminen Maa-aineslupaviranomaisen käsityksen mukaan maa-ainesluvassa ei käsitellä toiminnasta mahdollisesti aiheutuvan naapurin kiinteistön tai metsän arvon alenemista koskevia korvausasioita. Maa-aineslain 9 :n mukaan, jos ainesten ottaminen alentaa viereisen tai lähistöllä sijaitsevan kiinteistön arvoa tai aiheuttaa muuta sellaista vahinkoa tai haittaa kiinteistön käyttämiselle, mitä ei ole pidettävä vähäisenä, on kiinteistön omistajalla ja haltijalla oikeus saada ainesten ottajalta täysi korvaus haitasta, joka ainesten ottamisesta hänelle aiheutuu. Vaikutukset pohjaveteen, kaivovesien laatuun ja vesistöön Kun otetaan huomioon suojaetäisyydet lähimpään vesistöön (n. 1 km) ja kaivoihin (yli 500 m), kallioaineksen ottamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu pintavesiin, pohjaveteen tai kaivovesien veden laatuun tai antoisuuteen sellaisia haittoja tai muutoksia, joita ei varotoimenpitein ja lupamääräyksin pystytä torjumaan. Kallion irrottamiseen ja murskaukseen liittyvät vesistöä, pohjavettä ja kaivoja koskevat pilaamisasiat on käsitelty yksityiskohtaisemmin ympäristöluvassa. Yleinen virkistäytyminen ja luonnonsuojeluarvot Ottamisalue on tavanomaista metsätalousmaata, jolta puusto on pääosin jo poistettu, joten varsinaisella ottoalueella ei ole luonnonsuojelullisia arvoja tai laajempaa merkitystä virkistyksen kannalta taikka eläimistön elinympäristönä ja kasvilajien kasvupaikkana. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Maa-aineslaki (555/1981) 3, 4, 5, 6, 7,10, 11, 12, 13, 19, 20, 23 ja 23a :t Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (VNA 926/2005) 1, 2, 3, 6, 7, 8, 9 :t Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (VNA 379/2008) VAKUUS Hakijan tulee toimittaa ennen ottamistoiminnan aloittamista 69 000 euron (6000 /ha) maa-aineslain 12 :n tarkoittama hyväksyttävä vakuus lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa 11
hyväksytty, kuitenkin vähintään 24 kk ottoluvan päättymisen jälkeen. Vakuuden arvoa voidaan tarkistaa luvan voimassaoloaikana. TARKASTUS- JA VALVONTAMAKSU Ottamissuunnitelman tarkastamisesta peritään Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 17.12.2008 15 hyväksymän taksan mukaisesti tarkastusmaksuna 7000 euroa. Luvanhaltijan tulee suorittaa kaupungille vuotuinen valvontamaksu kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ote päätöksestä NCC Roads Oy, Äyritie 8 C, 01510 Vantaa Jäljennös päätöksestä Keski-Suomen ELY-keskus, PL 250, 40100 Jyväskylä Laukaan kunta, PL 6, 41341 Laukaa Muistutuksen tekijät, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet Ilmoitus päätöksestä Päätöksen antamisesta kuulutetaan Jyväskylän kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä Internet-sivuilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitusaika päättyy 26.1.2011. LIITTEET Valitusosoitus 12