Lapin yleiset kirjastot vuonna 2015

Lapin yleiset kirjastot vuonna 2015 Tilastokatsaus Satu Ihanamäki OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 11/2016 Lapin aluehallintoviraston julkaisuja

Julkaisija Lapin aluehallintovirasto Lapin yleiset kirjastot vuonna 2015: tilastokatsaus Satu Ihanamäki ISSN-tunnus 2343-3132 (Verkkojulkaisu) Rovaniemi 2016

KUVAILULEHTI Lapin aluehallintoviraston julkaisuja 11/2016 Tekijät Satu Ihanamäki Julkaisuaika 18.11.2016 Toimeksiantaja(t) Lapin aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Lapin yleiset kirjastot vuonna 2015: tilastokatsaus Tiivistelmä Kuluttajien tavat käyttää kirjastoja ovat muutoksessa. Kirjastossa on oltava tarkoituksenmukainen tila, ajantasainen aineisto ja välineistö sekä osaava henkilökunta. Nämä kaikki kirjaston muodostavat osat ovat muutoksessa, ja muutoksen aikaansaavat asiakkaat ja heidän tarpeensa. Kirjastojen tilat ovat moninaisessa käytössä: kirjastoissa esimerkiksi opiskellaan, tehdään työtä, etsitään inspiraatiota, rentoudutaan, kysytään neuvoja verkkopalvelujen ja tietotekniikan käytössä sekä vietetään aikaa muuten vain. Osa kunnista tarjoaa tiloja käyttöön myös varsinaisten palvelutuntien ulkopuolella, niin sanottuna omatoimiaikana. Palvelua ei tällöin ole saatavissa, mutta verovaroin ylläpidetyt kokoelmat ja tilat ovat asiakkaiden käytössä. Omatoimiajasta on tullut asiakkailta positiivista palautetta, ja toistaiseksi ainoa ongelma on lasten ja nuorten yhdenvertaisuusongelma, mikäli heillä ei ole pääsyä kirjastoon omatoimiaikana. Omatoimiaika ei korvaa palveluaikaa, sillä pelkällä aineistokokoelman tarjonnalla ei täyty kirjastolain mukaiset kirjastopalvelujen tavoitteet. Vuodesta 2012 lähtien on tilastoitu kirjastojen järjestämiä tapahtumia, ja niiden kävijämäärät ovat kasvaneet jatkuvasti. Tapahtumat liittyvät muun muassa kirjallisuuteen ja lukemiseen, paikallishistoriaan, paikallisiin ilmiöihin ja tieteelliseen tutkimukseen. Monissa Lapin kunnissa kirjasto on ainoa kulttuurilaitos, joten sen merkitys henkisen pääoman kasvattamisen paikkana on kokoansa suurempi. Aineistojen lainaus, ja sen myötä ilmeisesti myös pitkien tekstien lukeminen, on vähentynyt Lapissa rajusti. Lainauksen vähentyminen on hidastunut parina viimeisimpänä vuotena, mikä voi olla kirjastojen lukemisenedistämistyön tulosta. Kirjastoissa on panostettu erityisesti lasten lukemisinnostuksen sytyttämiseen, koska suomalaislasten lukutaitojen on jo useassa tutkimuksessa todettu heikentyneen. Monipuolinen lukutaito kehittyy vain lukemalla erilaisia tekstejä. Tämä on keskeinen syy, miksi koulun ja kirjaston tiivis yhteistyö on hyvin tärkeää: koulu opettaa teknistä lukutaitoa, ja kirjasto ruokkii erilaisia makutarpeita tarjoamalla kullekin yksilölle juuri häntä innostavaa lukemista. Kun innostus syttyy edes jonkinlaiseen tarinankerrontaan, voi vähitellen innostua lukemaan laajemminkin. Hyvä ja monipuolinen lukutaito on keskeinen tekijä oppimisessa, ammatin opiskelussa ja aktiivisessa kansalaisuudessa. Jos yksilö ei koe onnistuvansa missään näistä, on hänellä riski syrjäytyä. Kirjastohenkilöstö järjestää koulutusta muun muassa tiedon hankintaan, teknisten laitteiden käyttöön ja monilukutaitoon. Lisäksi henkilöstö järjestää monenlaisia kirjallisuuteen ja kulttuuriin liittyviä tapahtumia kuin myös asiapitoisia luentoja. Kirjastonhenkilöstön osaamistarpeet ovat laajentuneet kokoelman hallinnasta laajaksi tieto- ja verkkoyhteiskunnan palveluksi. Monipuolinen osaaminen on se ratkaiseva tekijä, joka erottaa lainaston kirjastosta. Asiasanat kirjastot, kirjastopalvelut, lukeminen, kulttuuripalvelut, Lappi ISSN (painettu) ISBN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 2343-3132 ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 11 Julkaisija Lapin aluehallintovirasto Kieli suomi Paino Hinta

Sisällysluettelo 1. Toimintaympäristö... 5 2. Kirjastoverkko... 5 3. Kirjastojen käyttö... 5 4. Kirjastojen kokoelmat... 8 5. Henkilöstö... 8 6. Toimintakulut... 9 7. Kehittäminen... 11

1. Toimintaympäristö Lapissa oli 21 kuntaa ja 181 748 asukasta vuonna 2015. Hallinnollisia kirjastolaitoksia oli 18, sillä Pello jaylitornio muodostavat seutukirjaston, samoin Pelkosenniemi, Savukoski ja Sodankylä. Peruskoulujen määrä tilastovuonna oli 103. Vuoden aikana väestö väheni muissa paitsi Rovaniemen seutukunnassa. Ikärakenne on vanhusvoittoinen muissa seutukunnissa paitsi Rovaniemen seutukunnassa. Maakunnan pinta-ala on 100 367 km2 eli yli kuusi kertaa Uudenmaan kokoinen ja reilu neljännes Suomen pinta-alasta. 2. Kirjastoverkko Lapin kirjastoverkko koostuu pääosin kuntien pääkirjastoista ja kirjastoautopalveluista. Sivukirjastoja on vain muutamassa kunnassa, ja eniten niitä on Rovaniemellä, jossa vuonna 2015 oli 12 sivukirjastoa. Pääkirjastoja oli Lapin joka kunnassa eli 21, ja kirjastoautopalvelua tarjottiin 17 kunnassa. Kirjastoautopysäkkejä oli yhteensä 1286, joka oli 83 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Autopysäkkien määrä väheni noin 6 prosenttia vuodesta 2014. Kirjastopalvelujen saatavuus Lapissa on pitkälti kirjastoautojen varassa. Välimatkat ovat pitkät ja asutus harvassa, joten kiinteällä kirjastoverkolla ei tavoiteta väestöä kattavasti eikä pystytä tarjoamaan kirjastopalvelua lähipalveluna. Tärkeintä on saada palvelu niiden ulottuville, jotka eivät pääse kulkemaan pitkiä matkoja kirjastoon, lähinnä lapset ja vanhukset. 3. Kirjastojen käyttö Kirjaston käyttötavat ovat muutoksessa, eikä käytön osalta voi turvautua enää vain lainaustilastoihin. Kirjastojen tilat ovat moninaisessa käytössä: kirjastoissa opiskellaan, tehdään työtä, etsitään inspiraatiota, rentoudutaan, kysytään neuvoja verkkopalvelujen ja tietotekniikan käytössä sekä vietetään aikaa muuten vain. Kirjastot järjestävät koulutusta muun muassa tiedon hankintaan, teknisten laitteiden käyttöön ja monilukutaitoon. Lisäksi kirjastot tarjoavat monenlaisia kirjallisuuteen ja kulttuuriin liittyviä tapahtumia kuin myös asiapitoisia luentoja. Lapin kirjastoissa käytiin 1,5 miljoonaa kertaa vuonna 2015. Asukasta kohden käyntejä voi laskea olleen 8,4. Kirjastojen aukioloissa on tapahtunut merkittävä muutos, mihin on vaikuttanut ns. omatoimiajan käyttöönotto. Pello, Posio, Rovaniemi, Sodankylä ja Ylitornio tarjosivat kirjastojen tilaa ja osan kokoelmista asiakkaiden käyttöön varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella. Palvelua ei tällöin ole saatavissa, mutta verovaroin ylläpidetyt kokoelmat ja tilat ovat asiakkaiden käytössä. Omatoimiajasta on tullut asiakkailta positiivista palautetta, ja toistaiseksi ainoana ongelmana on lasten ja nuorten yhdenvertaisuusongelma, mikäli heillä ei ole pääsyä kirjastoon omatoimiaikana. Omatoimiaika ei korvaa palveluaikaa, sillä pelkällä kirjakokoelman tarjonnalla ei täyty kirjastolain mukaiset kirjastopalvelujen tavoitteet. Kirjastolain mukaan väestöllä tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastojen ja kirjastolain oikeutus on erityisesti Suomen perustuslain 16 :ssä, jossa säädetään Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Tämän perusteella myös 5

opastusta ja neuvontaa tulee olla saatavilla. Aukioloaika, jolloin henkilökuntaa on paikalla, väheni 0,4 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2015. Vuodesta 2012 lähtien on tilastoitu kirjastojen järjestämiä tapahtumia, ja niiden kävijämäärät ovat kasvaneet jatkuvasti. Tapahtumat liittyvät muun muassa kirjallisuuteen ja lukemiseen, paikallishistoriaan, paikallisiin ilmiöihin ja tieteelliseen tutkimukseen. Monissa Lapin kunnissa kirjasto on ainoa kulttuurilaitos, joten sen merkitys henkisen pääoman kasvattamisen paikkana on kokoansa suurempi. Enontekiö Inari Kemi Kemijärvi Keminmaa Näyttelyt 2015 4 32 13 9 1 Tapahtumat 2015 12 172 78 30 4 Tapahtumien osallistujamäärä 2015 446 3 143 3 159 959 210 Käyttäjäkoulutukset 2015 9 25 65 28 12 Käyttäjäkoulutusten osallistujamäärä 2015 99 455 402 400 252 Kittilä Kolari Muonio Posio Ranua Näyttelyt 2015 11 10 7 3 10 Tapahtumat 2015 59 67 30 14 12 Tapahtumien osallistujamäärä 2015 484 1 571 1 598 1 946 1 616 Käyttäjäkoulutukset 2015 19 25 17 4 58 Käyttäjäkoulutusten osallistujamäärä 2015 336 432 270 54 1 151 Rovaniemi Salla Simo Sompio Tervola Näyttelyt 2015 9 5 4 33 10 Tapahtumat 2015 520 47 7 114 12 Tapahtumien osallistujamäärä 2015 10 398 464 229 1 488 186 Käyttäjäkoulutukset 2015 275 31 13 11 9 Käyttäjäkoulutusten osallistujamäärä 2015 5 479 352 131 249 125 Tornio Tornionlaakso Utsjoki Koko Lappi Näyttelyt 2015 3 16 3 Yht. 183 Tapahtumat 2015 17 42 1 Yht. 1 238 Tapahtumien osallistujamäärä 2015 1 829 449 10 Yht. 30 185 Käyttäjäkoulutukset 2015 75 30 2 Yht. 708 Käyttäjäkoulutusten osallistujamäärä 2015 2 541 488 2 Yht. 13 218 Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot. 6 Aluehallintovirasto Lapin yleiset kirjastot vuonna 2015: tilastokatsaus

Aineistojen lainaus, ja sen myötä ilmeisesti myös pitkien tekstien lukeminen, on vähentynyt Lapissa rajusti. Viimeisimpinä vuosina lainauksen vähentyminen on hidastunut, mikä voi olla kirjastojen lukemisenedistämistyön tulosta. Kirjastoissa on panostettu erityisesti lasten lukemisinnostuksen sytyttämiseen, koska suomalaislasten lukutaitojen on todettu heikentyneen jo useassa tutkimuksessa. Monipuolinen lukutaito kehittyy vain lukemalla erilaisia tekstejä. Tässä on keskeinen syy, miksi koulun ja kirjaston tiivis yhteistyö on hyvin tärkeää: koulu opettaa teknistä lukutaitoa, ja kirjasto ruokkii erilaisia makutarpeita tarjoamalla kullekin yksilölle juuri häntä innostavaa lukemista. Kun innostus syttyy edes jonkinlaiseen tarinankerrontaan, voi vähitellen innostua lukemaan laajemminkin. Hyvä ja monipuolinen lukutaito on keskeinen tekijä oppimisessa, ammatin opiskelussa ja aktiivisessa kansalaisuudessa. Jos yksilö ei koe onnistuvansa missään näistä, on hänellä riski syrjäytyä. Koko maassa lainattiin keskimäärin 16,4 aineistoa asukasta kohden vuonna 2015. Lapissa vastaava luku oli 15,8. Kirjastoautot ovat Lapissa kirjastojen aineistojen käytön osalta erittäin tärkeitä. Kirjastoauton kautta kulki kolmannes kaikesta aineistoista asiakkaille Enontekiöllä, Ranualla ja Sallassa. Neljäsosa kaikesta lainatusta menee asiakkaille auton kautta Keminmaassa ja Utsjoella, ja viidesosan autolainauksen osuuteen yllettiin Kittilässä, Kolarissa, Sodankylässa (Sompio), Torniossa sekä Pellon ja Ylitornion yhteisen Tornionlaakson 7

kirjaston alueella. Viidesosa tarkoittaa esimerkiksi Tornion osalta reilut 50 000 lainaa autosta, mikä kertoo kirjastoautopalvelun tärkeydestä. Kirjastoautoreitit on suunniteltu siten, että ne kattavat ensisijaisesti kuntien päiväkodit ja koulut, jotta lapsilla on mahdollisuus käyttää kirjastopalvelua. Näiden pysäkkien jälkeen palvellaan haja-asutusalueet, joilla väestön ikärakenne on huomattavasti laajempi. 4. Kirjastojen kokoelmat Kirjastokokoelmat eivät ole arkistoja, vaan kokoelmia tulee uudistaa: vanhoja poistaa ja hankkia uutta ajankohtaista tilalle. Lukijoiden kiinnostus vaihtelee hyvin paljon sen mukaan, miten hyvin uutta aineistoa on kirjastossa esillä. Vuonna 2015 kirjastoihin hankittiin uutta aineistoa yli 80 000 kpl ja poistojen osuus kokoelmasta oli 7,6 % eli hyvää tasoa. Aineistoja oli käytettävissä yhteensä 1,7 miljoonaa kappaletta. Suurin osa aineistoista on painettuja kirjoja, mutta suosittuja ovat myös äänikirjat, elokuvatallenteet ja lehdet. Suomessa on lukemisesteisille henkilöille oma kirjasto Celia, joka sijaitsee Helsingissä. Suurten budjettileikkausten vuoksi Celia on joutunut keskittymään lukemisesteisten aineistojen tuottamiseen ja luopumaan aineiston jakelusta koko maahan. Aineiston jakelu hoidetaan koko maan kattavan yleisten kirjastojen verkon kautta, jolloin myös palvelu on lähempänä asiakasta. Celian äänikirjoja tarjottiin vuonna 2015 jo lähes kaikissa Lapin kirjastoissa. Vain neljä kirjastoa ei ollut vielä saanut palvelua käyntiin. 5. Henkilöstö Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. (Suomen perustuslaki 731/1999, 16 Sivistykselliset oikeudet). Kirjastojen olemassaolon oikeutus tulee Suomen perustuslain 16 :stä, mikä selittää myös kirjastojen yhä laajenevan toimintakentän. Monimediaisessa yhteiskunnassa painetut kirjat ja lehdet eivät ole enää ainoa sivistystä ja kulttuuria välittävä media, vaan tietoverkot ja niiden sisällöt ovat monimutkaistaneet paitsi yhteiskuntaa myös kirjastopalvelujen tarjontaa. Pystyäkseen käyttämään tietoverkkoja hyödykseen, tulee osata käyttää myös tietotekniikkaa, joka sekin on moninaistunut valtavasti viime vuosina. Kirjastojen henkilöstöltä vaaditaan siis yhä moninaisempaa osaamista ja erilaisten asiakkaiden opastamistaitoja. Monipuolisten lukutaitojen edistäminen on tullut vahvasti osaksi kirjastojen työtä. Haasteet tällä saralla kasvavat, koska suomalaisnuorten lukutaidon on tutkimuksissa todettu jatkuvasti heikentyvän. Lukutaitojen edistämistyössä tulee hallita erilaisia menetelmiä, koska lukijat ja heidän taitonsa ja kiinnostuksen kohteensa ovat erilaisia. Julkiset palvelut (kela, verotoimisto, TE-toimisto, poliisi, pankit) ovat karsineet palveluverkkoaan ja siirtäneet palvelunsa internetiin. Kirjastot neuvovat lain suomissa rajoissa edellä mainittujen palvelujen tarvitsijoita, ja opastavat kansalaisia verkkoasioinnissa. Kirjastot toimivat kansalaisten digikuilun kaventajana myös tarjoamalla apua erilaisten teknisten laitteiden käytössä, digitoinnissa, sähköisten aineistojen paikantamisessa jne. Myös erityisryhmät kuten kotipalveluasiakkaat ja lukemisesteiset tulee palvella. Lapin kirjastoissa tilastoitiin 155 henkilötyövuotta vuonna 2015. Henkilöstö on vähentynyt 10 vuodessa noin 12 % samalla, kun kirjastojen tehtävät ovat monipuolistuneet. Enemmistö henkilökunnasta on syntynyt ennen vuotta 1960, mikä tarkoittaa, että henkilöstön keski-ikä lähentelee 60 vuotta. Viimeaikaiset laajat muutokset kirjastopalvelujen tarjonnassa ovat luonnollisesti synnyttäneet tarpeita osaamisen päivittämiseen ja täydennyskoulutukseen. Koulutuksiin osallistuminen on kuitenkin hiipunut rajusti. 8 Aluehallintovirasto Lapin yleiset kirjastot vuonna 2015: tilastokatsaus

Jos ammatillista osaamista ei päivitetä, on vaarana, että väestön yhtäläiset mahdollisuudet kehittää itseään vaarantuvat. Kirjaston johtamisessa tulee huolehtia, että henkilöstön osaaminen ja kirjaston palvelut ovat ajan tasalla. 6. Toimintakulut Lapin kirjastojen toimintakulut vuonna 2015 olivat keskimäärin 65,2 euroa asukasta kohden. Henkilöstön vähenemisestä huolimatta henkilöstökulut ovat tilastoissa kasvaneet, johtuen kuntien sisäisesti vyöryttämistä eläkekuluista ja palkkojen yleiskorotuksista. Muut kulut, kuten esimerkiksi tilavuokrat ja tietojärjestelmien lisenssit kallistuvat vuosi vuodelta. Kiinteät kulut ovat nousseet, joten aineistomäärärahoista on jouduttu tinkimään siten, ettei niitä ole pystytty korottamaan. 9

70 60 Toimintakulujen jakauma / asukas 2006-2015 55,67 56,56 58,41 58,61 60,34 62,57 64,56 66,23 66,49 65,22 50 40 30 20 10 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Toimintakulut tilastovuonna / Asukasluku Kirjastoaineistokulut / Asukasluku Henkilöstökulut / Asukasluku Muut kulut (sis tilakust)/ Asukasluku Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilasto. Lapin kuntien välillä toimintamenoissa on vaihtelua. Kuten muussakin kunnallisessa palvelutuotannossa, myös kirjastoissa asukasmäärältään pienten kuntien asukaskohtaiset kulut ovat korkeammat. Kunta Toimintakulut / asukas v. 2006 Toimintakulut / asukas v. 2015 Enontekiö 90,00 123,63 Inari 64,08 97,25 Kemi 61,12 60,79 Kemijärvi 48,34 68,52 Keminmaa 52,66 43,16 Kittilä 58,82 63,94 Kolari 64,23 78,12 Muonio 88,55 102,53 Posio 49,19 59,46 Ranua 65,99 92,80 Rovaniemi 55,52 61,70 Salla 55,08 76,03 Simo 66,72 53,98 Sompion kirjasto 49,57 68,28 Tervola 43,47 77,07 Tornio 40,33 47,59 Tornionlaakson kirjasto 55,64 76,20 Utsjoki 114,84 187,39 Ka. 55,67 65,22 10 Aluehallintovirasto Lapin yleiset kirjastot vuonna 2015: tilastokatsaus

7. Kehittäminen Vuonna 2015 Lapin yleisille kirjastoille myönnettiin 210 000 euroa valtionavustusta kirjastojen kehittämiseen. Eniten avustuksia myönnettiin omatoimikirjastojen tekniseen varusteluun. Toiseksi eniten avustuksia myönnettiin sähköisten mediasisältöjen ja mobiililaitteiden osaamisen kehittämiseen. Kolmanneksi suurin kehittämispotti meni lukemista edistäviin kehittämishankkeisiin. Täydennyskoulutusteemoja olivat mm. lukemisen edistämisen menetelmät (valtakunnallinen Lukuinto hanke), tiedolla johtaminen ja työyhteisöjen muutos. Kunta Toimintakulut tilastovuonna / asukasluku, v.2015 Fyysiset käynnit / asukasluku v.2015 Tapahtumien osallistujamäärä / asukasluku / 1000 v.2015 Kokonaislainaus / asukasluku v.2015 Hankinnat kpl / asukasluku / 1000 v.2015 Henkilötyövuodet / kirjaston palkkaamat / asukasluku / 1000, v.2015 Enontekiö 123,63 8,76 235,98 17,9 718,52 1,74 Inari 97,25 18,02 461,26 18,3 671,41 1,03 Kemi 60,79 9,55 144,06 14,5 332,16 0,67 Kemijärvi 68,52 7,93 121,52 13,5 301,57 0,89 Keminmaa 43,16 6,28 24,8 14,1 430,63 0,7 Kittilä 63,94 8,18 74,81 20,5 557,65 0,77 Kolari 78,12 9,05 409,11 18,2 586,46 0,99 Muonio 102,53 10,17 672,84 17,2 816,42 1,02 Posio 59,46 9,87 535,65 11,8 535,92 0,75 Ranua 92,8 10,14 394,82 25,2 792,82 1,08 Rovaniemi 61,7 8,18 168,93 17,6 404,69 0,86 Salla 76,03 9,02 122,72 14,8 495,37 1,27 Simo 53,98 5,34 69,48 11,6 610,74 0,79 Sompio 68,28 8,38 136,89 14,9 563,75 0,98 Tervola 77,07 12,88 57,43 13,0 478,54 1,11 Tornio 47,59 4,1 81,94 11,8 286,35 0,68 Tornionlaaksi 76,2 8,59 55,96 15,8 570,54 0,87 Utsjoki 187,39 17,1 7,94 13,9 780,16 1,75 Lähteet Kirjastolaki 904/1998 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904 Suomen yleisten kirjastojen tilastot. http://tilastot.kirjastot.fi Suomen perustuslaki 731/1999 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Lapin aluehallintovirasto PL 8002 (Valtakatu 2) 96100 Rovaniemi Puhelin: 0295 017 300 Sähköposti: kirjaamo.lappi@avi.fi Internet: http://www.avi.fi/lappi 11