Suomen Kulttuurirahasto

Suomen Kulttuurirahasto Historia eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen tarkoitus on suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaaliminen ja kehittäminen.

Taiteilija Kalle Carlstedt on suunnitellut Rahaston tunnuksen, kalevalaisen tammen, joka vahvistettiin Rahaston käyttöön vuonna 1937. Tunnus uusittiin Rahaston 25-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Uudistuksen toteutti taiteilija Olof Eriksson.

Koululaiskeräys Historia - ideologinen pohja Maisteri L. A. Puntilan artikkeli Suomen Kuvalehdessä (7/1937) herätti ajatuksen suomalaisen kulttuuri-rahaston perustamisesta. Puntila järjesti suurkeräyksen, jossa vedottiin vauraaseen keskiluokkaan ja elinkeinoelämään. Tämän jälkeen koululaiset kulkivat ovelta ovelle keräyslistojen kanssa. Kulttuurirahastosta haluttiin tehdä koko kansan rahasto. Suomen Kulttuurirahasto perustettiin 27.2.1939.

Suurlahjoittajat - pääomaperusta Historia Rahaston toiminnan pohjaa loivat merkittävästi myös suurlahjoittajat, joista ensimmäisiä olivat mm: pääjohtaja Mauri Honkajuuri asikkalalainen emäntä Helmi Nuuttila vuorineuvos Antti Antero vuorineuvos Heikki Huhtamäki neiti Maili Autio.

Nimikkorahastot Nimikkorahastot - tahtojen kohtauspaikka Kulttuurirahasto muodostaa rahastojärjestelmän, jossa on yhteensä n. 800 rahastoa. Keskusrahastossa on säätiön yleisrahaston lisäksi 399 nimikkorahastoa, maakuntarahastoissa yleisrahastojen lisäksi 386 nimikkorahastoa. Nimikkorahastot perustuvat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen tekemiin lahjoituksiin. Rahastoista jaetaan apurahoja niiden ohjesäännöissä määriteltyihin tarkoituksiin.

Vuosijuhla - tieteen, taiteen ja lahjoittajien kohtauspaikka Apurahat Keskusrahasto viettää vuosijuhlaansa aina Kalevalan päivän aattona 27. helmikuuta. Apurahoja myönnettiin vuonna 2014 yhteensä n. 32 miljoonaa euroa, josta Keskusrahaston osuus oli 22 miljoonaa. Maakuntarahastot myönsivät n. 10 miljoonaa euroa.

Keskusrahaston ja maakuntarahastojen apurahat (milj. euroa) 2003-2014 (elinkustannusindeksillä korjattu) Apurahat

Myönnetyt apurahat 2014 (keskusrahasto) Apurahat Muut 85 000 euroa 1 % Taide 8 401 500 euroa 47 % Tiede 9 336 000 euroa 52 %

Apurahat Apurahan saajien sukupuoli 2014 (keskusrahasto) Naiset 504 apurahaa 57 % Miehet 380 apurahaa 43 %

Apurahat Tieteen apurahat 2014 (keskusrahasto) Humanistiset tieteet (33 %) Yhteiskuntatieteet (16 %) Kasvatustiede ja opetusala (7 %) Luonnontieteet (15 %) Lääketieteet (15 %) Tekniset tieteet (7 %) Maatalous-metsätieteet (7 %)

Apurahat Taiteen apurahat 2014 (keskusrahasto) Arkkitehtuuri (2 %) Kirjallisuus (9 %) Kuvataiteet (24 %) Lastenkulttuuri (6 %) Näyttämötaiteet (19 %) Säveltaiteet (24 %) Taideteollisuus- ja käsityö (6 %)

Apurahat kotipaikoittain 2014 (keskusrahasto) Apurahat

Apurahat Apurahojen hakijoiden ja saajien ikä 2014 (keskusrahasto) 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Hakijat Saajat 5-10- 15-20- 25-30- 35-40- 45-50- 55-60- 65-70- 75-80- 85-90-

Etelä-Savon Satakunnan Apurahat rahasto Etelä-Savon rahasto rahasto Apurahojen suuruus 2014 (keskusrahasto)

Post doc pooli - Tohtorien työskentelyyn ulkomailla Apurahat - Kahdeksan suomalaisen säätiön perustama apurahapooli, josta jaetaan vuosittain 2,5 miljoonaa euroa. - Kulttuurirahaston osuus miljoona euroa. - Tarkoituksena edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä lisäämällä nuorten tohtorien liikkuvuutta. - Rahoitus kattaa joustavasti vähintään lukuvuoden kestävän ulkomaisen tutkimusjakson kulut.

Professoripooli - Professorien tutkimusmahdollisuuksien lisäämiseksi Apurahat - Apurahapooli, johon 17 säätiötä sijoittaa vuosittain noin 2,2 miljoonaa euroa 2012-14. - Kulttuurirahaston osuus miljoona euroa. - Apurahaa voi hakea suomalaisessa yliopistossa vakinaisesti työskentelevä professori, jonka yliopisto vapauttaa hallinnosta ja opetuksesta vuoden ajaksi. - Professorin tutkimusjakson (12 kk) aikana yliopisto maksaa professorin bruttopalkasta 55 %. Apurahan määrä on 25 000 euroa.

Palkinnot Palkinnot 2013 merkittävistä kulttuuriteoista Palkintoja on jaettu hakemuksetta vuodesta 1941 tunnustuksena merkittävistä teoista suomalaiskansallisen kulttuurin eri aloilla. Palkinnonsaajat ovat yleensä yksityishenkilöitä. Vuonna 2014 palkinnon (30 000 euroa) saivat akatemiaprofessori Howard T. Jacobs, toimittaja Ilkka Malmberg, tanssitaiteilija Kaari Martin ja taloustieteen tohtori Ritva Reinikka.

Taidekoti Kirpilä - suomalaista taidetta, yleisöluentoja, konsertteja Kulttuuritoiminta Taidekoti Kirpilä on lääkäri Juhani Kirpilän (1931-1988) Kulttuurirahastolle lahjoittama koti, jossa on esillä hänen keräämänsä suomalaisen taiteen kokoelma. Kokoelmassa on 537 teosta vuosisadan vaihteen realistisista maalauksista 1960-luvun informalistisiin teoksiin.

Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu - ponnahduslauta nuorille laulajille Kulttuuritoiminta Laulukilpailu on nimetty professori Mirjam Helinin (1911-2006) mukaan ja rahoitetaan hänen 1981 tekemänsä lahjoituksen turvin Mirjam ja Hans Helinin rahastosta. Kilpailu järjestetään joka viides vuosi. Ensimmäinen kilpailu pidettiin 1984, seuraava kilpailu on 2019. Vuonna 2014 kilpailun voittivat ukrainalainen sopraano Kateryna Kasper ja korealainen tenori Beomjin Kim.

Soitinkokoelma -Stradivari, Guadagnini, Amati, Grancino, Testore Kulttuuritoiminta Kokoelmaan kuuluu tällä hetkellä yli kolmekymmentä jousisoitinta. Arvosoittimiksi on luokiteltu yli 50.000 euron arvoiset soittimet. Soittimia lainataan nuorille lahjakkaille muusikoille ja musiikinopiskelijoille. Laina-aika on viisi vuotta. Soitinkokoelman hoitokunta tekee ehdotuksen hankinnoista sekä lainansaajista.

Taidetestaajat - Kulttuurirahaston historian suurin hanke Kulttuurirahasto vie kolme ikäluokkaa yläasteen 8.-luokkalaisia taidelaitoksiin syksystä 2017 lähtien. Tavoitteena on saada suomalaiset nuoret kokemaan taidetta, myös sellaista johon moni ei muuten saa kosketusta.

Kulttuuritoiminta Koko Suomi leikkii - rakentaa sukupolvien yhteyttä ja nostaa esiin leikin merkityksen Koko Suomi leikkii on kolmevuotinen hanke (2014-2017), jonka avulla jokaiseen Suomen kuntaan perustetaan kiireettömään yhdessäoloon perustuva sukupolvien kohtaamispaikka, Terhokerho. Kerhoissa 5 10-vuotiaat lapset leikkivät, liikkuvat, lukevat, luovat tai puuhaavat muuta mukavaa yhdessä eläkeläisten, muiden vapaaehtoisten aikuisten sekä omien vanhempiensa ja isovanhempiensa kanssa. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaavat Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) ja Suomen Punainen Risti (SPR). Kulttuurirahaston tuki hankkeelle on yli 3 miljoonaa euroa.

Toimittajien täydennyskoulutus - Kulttuurijournalismin mestarikurssi Kulttuuritoiminta Syksyllä 2013 järjestetty lähes viiden kuukauden mittainen koulutus kehitettiin kulttuurijournalismin tukemiseksi. Koulutus suunnattiin yleistoimittajille, jotka haluavat erikoistua kulttuuriin, tai kulttuuritoimittajille, jotka haluavat työhönsä uusia näkökulmia. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä hyvien kulttuuriuutisten, -artikkeleiden ja kritiikkien määrää suomalaisissa tiedotusvälineissä. Hakijoita noin 360. Kurssille valittiin 20 toimittajaa.

Muotoillut ratkaisut - muotoilu mahdollistaa muutoksen Kulttuuritoiminta Kulttuurirahasto osallistui Helsinki 2012 designpääkaupunkivuoteen Muotoillut ratkaisut ohjelmalla, ja myönsi sitä varten 350 000 euron apurahan. Tavoitteena oli ratkoa yhteiskunnallisia kysymyksiä muotoilun keinoin ja tuoda iloa kansalaisten arkeen. Ohjelma suunnattiin julkiselle ja kolmannelle sektorille, jonka toimijoilla oli mahdollisuus saada muotoilija avukseen omien haasteidensa ratkaisuun. Ohjelmassa oli viisi teemaa, joihin liittyvää rahoitusta voitiin hakea: Työnteon tiloja kaupunkiin Julkisten palvelujen kehittäminen Nuoret ja kulttuuriperintö Työhyvinvointia korkeakouluihin Elämänlaatua palveluasumiseen

Muotoillut ratkaisut Kulttuuritoiminta Hakuaika oli kesällä 2012. Ohjelmaan valittiin viisi hanketta. Poliisiauto työympäristönä Poliisihallitus 45 000 euroa LOFT Helsinki Helsingin kaupunki 40 000 euroa Kouluruokailu rokkaamaan Vantaan Tilapalvelut Oy ja Vantaan kaupunki 40 000 euroa Kadotetut paikat Satakunnan ammattikorkeakoulu 25 000 euroa Hyvän mielen pihapolku Me Itse Ry, Riihimäki 20 000 euroa

K3-talohanke - pientalorakentajan asialla Kulttuuritoiminta Kulttuurirahaston ja Fiskarsin yhteishanke julkistettiin kesällä 2011. K3 kaunis, kestävä kohtuuhintainen. Tarkoituksena edistää arkkitehtikunnan ja pientaloteollisuuden yhteistyötä sekä kannustaa kestäviin ja terveellisiin rakenneratkaisuihin. Talojen erityispiirteet: -painovoimainen ilmanvaihto -ulkovaipan rakenteet toteutettu ilman muovista höyrysulkua -hyödynnetty uusiutuvia materiaaleja -vuonna 2012 voimaan astuvien rakennusmääräysten mukaisia.

K3-talohanke Kulttuuritoiminta Mukana viiden arkkitehtitoimiston suunnittelemat tyyppitalot: Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy/Sydän+Puu Arkkitehtitoimisto Avanto Arkkitehdit Oy/Noppa Kirsti Sivén&Asko Takala Arkkitehdit Oy/Arkkityyppi Djurgårdsstaden Arkitekter/Villa Neore EFEM arkitektkontor AB/Villa Finland Suunnitelmat vapaasti kaikkien käytettävissä ja löytyvät osoitteesta www.k3-talot.fi. Fiskars on varannut hanketta varten 13 tonttia Raaseporin Billnäsistä. www.k3-talot.fi

Oopperaan! Kulttuuritoiminta Kansallisoopperan 100-vuotisjuhlien kunniaksi Kulttuurirahasto kutsui oopperaan noin 7000 seitsemäsluokkalaista valvojineen. Yli 400 hakemuksen joukosta mukaan arvottiin 177 koulua Utsjoelta Hankoon. Kulttuurirahasto maksoi pääsyliput ja matkakulut. Oppilaat valmistautuivat esitykseen Kansallisoopperan opettajille tarjoaman koulutuksen avulla. Oppilailta kerätyn palautteen mukaan 75 % oli valmis lähtemään uudelleen oopperaan.

Maahanmuuttajien kielikoulutushanke - osaksi Suomea Kulttuuritoiminta Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin 2010 yhteistyössä valtion kanssa käynnistämä kokeilu, jonka tavoitteena on tehostaa maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen opetusta. Mallia kokeillaan 16 kunnassa vuoteen 2013 asti. Säätiöt maksavat 9 miljoonan euron kokonaiskustannuksista 3,7 miljoonaa euroa. Kokeilun jälkeen päätetään pysyvästä mallista, joka säädetään kotouttamislaissa.

Nuorisohanke Myrsky - inspiroi, yhdistää, antaa malleja Kulttuuritoiminta Suomen Kulttuurirahaston valtakunnallinen suurhanke 2008 2011. Kulttuurirahaston panostus yhteensä lähes 5 milj. euroa. Suunnattu 13 17-vuotiaille nuorille - erityisesti niille, joita on vaikea tavoittaa perinteisin keinoin. Tarjoaa nuorille välineitä persoonalliseen ja sosiaaliseen kasvuun. Juurruttaa Suomeen uudenlaisia toimintamalleja nuorista lähtöisin olevan toiminnan lisäämiseksi. Ammattitaiteilijoiden ohjauksessa toteutettiin yli 80 taidehanketta, joihin osallistui yli 14.000 nuorta. Hanketta jatkaa Suomen lasten ja nuorten säätiö.

Kirjatalkoot - kutsu kunnille yhteistyöhön Kulttuuritoiminta Suomen Kulttuurirahaston historian suurin yksittäinen tukipäätös: 3,5 miljoonalla eurolla tukea kuntien kirjahankintoihin. Svenska litteratursällskapet (SLS) osallistui hankkeeseen n. 200 000 eurolla. Tavoitteena lisätä yleisten kirjastojen kirjahankintoja 2008-2010 vähintään 15 % Hankkeeseen ilmoittautui mukaan 402 kuntaa (97 %).

Kuntien kirjahankinnat ja BKT-kasvu 1990-2005 Kulttuuritoiminta

Kirjatalkoot Kulttuuritoiminta Vuonna 2009 220 kuntaa (67 %) oli nostanut omia kirjahankintojaan. Lisäys koko maassa 8,2 % (1,9 ME). Kampanjan aikana 2008-2011 hankittu arviolta 1.000.000 kirjaa lisää.

Pienten sukukielten elvytys Kulttuuritoiminta Tavoitteena turvata mm. inarinsaamen ja karjalan kielen tulevaisuus. Inarinsaamen puhujia on runsaat 300. Inarin kielipesä on 2000-luvulla kasvattanut kymmeniä lapsia. Kielipesiä levitetään yhteistyössä Venäjän viranomaisten kanssa Aunuksen Karjalaan ja muille suomalais-ugrilaisille alueille. Kulttuurirahasto on rahoittanut työtä vuodesta 2006 yli 3 miljoonalla eurolla.

Maison Carré - historiallisesti arvokas suojelukohde Ranskassa Kulttuuritoiminta Alvar Aallon taidekauppias Louis Carrélle (1897-1977) suunnittelema yksityiskoti Pariisin lähellä. Suomen Kulttuurirahasto osti kiinteistön ja osan irtaimistoa vuonna 2006 yhteensä 1,5 miljoonalla eurolla Ranskaan perustetun yhdistyksen lukuun. Yhdistys hallinnoi kiinteistöä ja vastaa sen toiminnasta. Talo avattiin yleisölle elokuussa 2007. Sille toivotaan merkittävää roolia suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tunnetuksi tekemisessä Ranskassa.

Huhtiniemen arkeologiset kaivaukset Sitkeän huhun mukaan Lappeenrannan Huhtiniemessä olisi kesällä 1944 salaa teloitettu satoja sotilaskarkureita. Alueelta oli myös löydetty ihmisten luita. Kulttuurirahasto käynnisti syksyllä 2006 arkeologiset kaivaukset, jotka osoittivat, että paikalla oli 1800- luvulla sijainnut venäläinen sotilashautausmaa. Teloituksista ei löytynyt merkkejä. Kulttuurirahaston kaivausten ansiosta arvoitus voidaan katsoa lopullisesti selvitetyksi.

Isien työt - filmiaarteet vapaaseen, ei-kaupalliseen käyttöön Tekijänoikeudet Rahasto sai lahjoituksena vuonna 1978 Kansatieteellinen Filmi Oy:n omistamat 30 filmin tekijänoikeudet. Elokuviin on tallennettu katoamassa olevia työmenetelmiä ja käsityötaitoa. Rahasto on tuottanut ja julkaissut lyhytelokuvista viisi DVDkoostetta vuosilta 1936-1939: -2006 kuusi lyhytelokuvaa -2007 neljä lyhytelokuvaa -2008 viisi lyhytelokuvaa -2009 kuusi lyhytelokuvaa -2011 kymmenen lyhytelokuvaa DVD:t on toimitettu kaikille maamme kirjastoille, yläasteille ja lukioille sekä ikäihmisten hoitokoteihin. Aineisto on myös nähtävissä ja ladattavissa ilmaiseksi internetistä.

Maakuntarahastot Maakuntarahastot - 17 maakunnallista vaikuttajaa Tukevat ja edistävät oman maakuntansa tiede-, taide ja muuta kulttuurityötä jakamalla vuosittain apurahoja ja palkintoja. Etusijalla ovat maakunnassa syntyneet hakijat tai siellä tehtävä työ kaikilla kulttuurielämän aloilla. Apurahapäätökset tekee oman maakunnan kulttuuria monipuolisesti edustava hoitokunta oman harkintansa mukaisesti nimikkorahastojen ohjesääntöjä noudattaen. Voivat järjestää omaa kulttuuritoimintaa, esim. luentoja, seminaareja ja kursseja.

Maakuntarahastot ja perustamisvuodet Maakuntarahastot 1. Etelä-Karjalan rahasto 1962 2. Etelä-Pohjanmaan rahasto 1959;1963 3. Etelä-Savon rahasto 1961 4. Hämeen rahasto 1960 5. Kainuun rahasto 1954;1968 6. Keski-Pohjanmaan rahasto 1959;1963 7. Keski-Suomen rahasto 1958 8. Kymenlaakson rahasto 1960 9. Lapin rahasto 1954;1968 10. Pirkanmaan rahasto 1961 11. Pohjois-Karjalan rahasto 1961 12. Pohjois-Pohjanmaan rahasto 1954;1968 13. Pohjois-Savon rahasto 1963 14. Päijät-Hämeen rahasto 1971 15. Satakunnan rahasto 1959 16. Uudenmaan rahasto 1963 17. Varsinais-Suomen rahasto 1964

Jakosummat 2014 Maakuntarahastot

Sijoitustuotot (netto) 2015-2016 49 milj. EUR Talous Osingot (17,4 milj. 32 %) Muut (0,2 milj. 0,4 %) Vuokrat (8,8 milj. 16 %) Korot (18,5 milj. 34 %) Voitto-osuudet (9,2 milj. 17 %) Yhtiövastikkeet, sijoitusten muut kulut (-4,7 milj.)

Sijoitusomaisuus ja rahavarat 2007-2016 (brutto, elinkustannusindeksillä korjattu) Talous

Lahjoitukset 2007-2016 (elinkustannusindeksillä korjattuna) Talous

Sijoitustuotot 2007-2016 (57,2 milj. euroa, brutto, elinkustannusindeksillä korjattu) Talous

Varsinaisen toiminnan kulut (milj. EUR) 2008-2016 (brutto, elinkustannusindeksillä korjattu) Talous

Hakuajat Keskusrahasto: 1. 31.10. Maakuntarahastot: 10.1. - 10.2. Arviointi Anonyymi vertaisarviointi Vuosittain vaihtuvat asiantuntijat (n. 100 henk.) Ankarat jääviyssäännöt Henkilökohtaista näkemystä korostetaan Tulokset: helmikuun 1. viikko (Keskusrahasto)

Kuka voi hakea? Yksityishenkilö Joukko yksityishenkilöitä yhdessä ( työryhmä ) Oikeushenkilö (rekisteröity yhdistys, osuuskunta, Oy jne.) Mihin tarkoitukseen voi hakea? Taiteelliseen tai tieteelliseen työhön EI perusopintoihin (Huom! poikkeuksia) EI pelkästään kirjojen, äänitteiden ym. monistamiseen EI sosiaalisin perustein EI julkisen budjettirahoituksen piirissä oleville organisaatioille EI voittoa tavoittelevaan liiketoimintaan (palkka voitto)

Minkälaisia apurahoja voi hakea? Työskentelyapuraha Rahaa elämiseen (vuokra, lasten harrastukset) Yksikkö: kuukausi Tyypillisesti yhdelle vuodelle = 24.000 / 28.000 Ei budjettia, työsuunnitelma ratkaisee Kuluapuraha Rahaa tieteellisen/taiteellisen toiminnan kuluihin (tilavuokra, työkalut) Yksikkö: Selkeä budjetti tärkeä. Täsmää meno- ja tulopuoli. Erityisapurahat

Hyvä hakemus Työskentely- v. kulupuraha Oikean osoituksen vaikutus: taide - tiede tutkimus => taiteellinen tutkimus? Apurahan määrä: vai kk? Tohtori vai ei-tohtori? Paljon vai vähän? Apuraha v. palkka Työryhmä vai oikeushenkilö hakijana? Saako kaverille hakea rahaa? Yksi vai monta rahoittajaa? Saako taiteilija ansaita työllään rahaa? Kolmivuotiset apurahat Pitääkö nimikkorahasto mainita?

Muista! Ole ymmärrettävä. Älä jaarittele. Varo jargonia Muista, että hakemuksia on tuhansittain. Hakuala ON tärkeä. Esim. taide tutkimus taiteellinen tutkimus Lue hakuopas!!!!

Oleelliset kysymykset: Työskentelypuraha: Mitä jäbä duunaa? Kuluapuraha: Kenen taskuun raha päätyy?

Taiteilijat eivät tunnetusti halua puhua rahasta, paitsi silloin kun sitä on joko liian vähän tai ei ollenkaan, siis käytännöllisesti katsottuna aina. - Jaana Erkkilä, http://taidekammi.blogspot.fi

Eniten kyselyyn vastanneita kuvataiteilijoita rasittivat henkisesti talouteen ja työolosuhteisiin liittyvät tekijät. (Houni Ansio 2013, s. 156)

Rensujeff 2014, s. 96

Poliitikot haluavat tukea taidetta, mutta ovat unohtaneet, miksi.

tuki vastikkeettomuus markkinat vastikkeellisuus Orkestereiden tuki Suomessa n. 60 milj. Musiikkialan talous Suomessa n. 600 milj.

Tuki Markkinat Vastikkeettomuus Lahja Pyhyys Erityinen talous Henkilö Uhraus Feodalismi Julmuus Vastikkeellisuus Kauppa Arkisuus Tavanomainen talous Anonyymi Hyöty Kapitalismi Kilpailu

Tuloeriarvoisuus 2010 / vapaat taiteilijat 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Tait.työn tulot kumulatiivinen tulo % tait.työ + apurahat kumulatiiv. % konst.kokonaistulo kumulatiivinen tulo %

Miksi taidetta tuetaan? Julkishyödyke Meriittihyödyke Riskinjako Alueellinen ja sosiaalinen yhdenvertaisuus Välineelliset vaikutukset jne. www.skr.fi/fi/kulttuuritutkimus

Hinta ( ) Kysyntä Tarjonta Tasapainohinta Optimaalinen tuotantomäärä Määrä (kpl)

Hinta ( ) Kysyntä Tarjonta Tuki ( ) Tuotannon lisäys Määrä (kpl)

Kuvataiteen aseman tasavertaistaminen muiden taiteenalojen tasolle vaatii noin neljän miljoonan euron lisäyksen budjetti- ja veikkausvoittovaroihin. Vilkuna & Romppanen: Taiteilija tahtoo elää työllään, STS

Ketä tuetaan? Mitä tuetaan?

Ketä tuetaan? Subjektiivinen kriteeri: Taiteilijalla tarkoitetaan jokaista, joka luo, esittää tai tulkitsee taidetta. Taiteilija on se, joka pitää taiteellista luomistyötään elämänsä olennaisena osana ja joka tällä tavalla myötävaikuttaa taiteen ja kulttuurin kehittymiseen. Häntä pidetään, tai hän haluaa, että häntä pidetään taiteilijana riippumatta siitä, onko hän työsuhteessa tai jonkin järjestön jäsen. (UNESCO 1983) Korporaatio: Tutkimuksessa taiteilija on lähtökohtaisesti ammattilainen. Ammattilaiseksi ymmärrämme tässä yhteydessä ammattiliittoon kuuluvan taiteentekijän, ja pidämme sen jäsenyyttä yhtenä kriteerinä asialle. (Houni Ansio 2013, s. 15) Markkinat: Taiteilija on se, joka tienaa elantonsa tekemällä taidetta. Koulutus: Taiteilija on se, jolla on alan koulutus.

En miellä graafista suunnittelua / kuvitusta aina taiteelliseksi työskentelyksi, koska jos työstä maksetaan palkkaa, tilaaja vaikuttaa enemmän tai vähemmän työn sisältöön. - graafinen suunnittelija, kuvittaja (Rensujeff 2014, s. 23) Ajatus siitä, ettei säveltäjä ajattele yleisöään lainkaan säveltäessään on tietysti absurdi ja edesvastuuton. - Esa-Pekka Salonen (Hako Nieminen 2006, s 139)

Kuka taidetta tukee? Julkisyhteisö Valtio Kunnat Kirkko Yksityiset tahot Yksityiset säätiöt Lahjoittajat [Yrityssponsorit?]

Taiteen suora tuki Tuki taiteilijalle Valtio (Taike) Yksityinen Tuki VOS-laitoksille Valtio Kunnat Muu taideyhteisötuki Valtio Yksityinen Kuntien kulttuurirahoitus 2012 Taiteen perusopetus Orkesterit ja musiikki Teatterit ja sirkus Museot ja näyttelyt Muu kulttuuritoiminta Omarahoitus (netto) Valtionosuudet Kirjastot 0 100 200 300 milj.

Suomalaisen julkisen taidetuen erityispiirteitä Lakiperusteisuus Valtion ja kuntien yhteisvastuu (VOS) Korporatismi Uhkapelirahoituksen merkitys

1968 taidetoimikuntalaitos 1968 taiteen perusopetuksen lainsäädännöllinen ohjaus (vain musiikkiopistot). 1969 laki taiteilija-apurahoista ja taiteilijaprofessoreista. 1980 kuntien kulttuuritoimintaa koskeva valtionosuusjärjestelmä laki kuntien kulttuuritoiminnasta (L 1045/80) laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (L 705/1992) erillislait museoille, teattereille ja orkestereille (L 729 730/1992) laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (L 1704/2009)

Palkintolautakunnassa [ ] tulee olla vähintään kolme taiteilijajäsentä, jotka ovat Suomen Taiteilijaseuran jäsenjärjestön varsinaisia jäseniä. Taiteilijajärjestö valitsee vähintään kaksi näistä taiteilijajäsenistä [ ]. Kilpailun järjestäjä voi valita palkintolautakuntaan kolmannen taitelijajäsenen, jonka asema on sama kuin järjestön valitsemien taiteilija jäsenten. [ ] Äänestettäessä tulee näin valituilla taiteilijajäsenillä olla yhteisäänimäärällään äänten enemmistö. - Suomen Taiteilijaseura: Kuvataidekilpailujen säännöt.

500 000 000 450 000 000 400 000 000 350 000 000 300 000 000 250 000 000 200 000 000 150 000 000 100 000 000 50 000 000-1995 1996 Valtion taide- ja kulttuurimäärärahat Budjettimäärärahat Yht. kuluttajahintaindeksi 1997 1998 1999 2000 Veikkausvoittovarat Yht. ansiotasoindeksi 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Indeksiluku

Yksityisten säätiöiden tuki?? Suomen Kulttuurirahasto 2012 (14,6 milj. ) 9 % 8 % 5 % Arkkitehtuuri, muotoilu ja ympäristötaide Audiovisuaalinen taide Visuaaliset taiteet 23 % Esittävät taiteet 29 % Kirjallisuus 9 % Musiikki 17 % Muu

Kenen ääni kuuluu? Politiikka Taideyhteisö - tekijät - korporaatiot - portinvartijat Markkinat

Perustettava vapaan taiteen yliopisto vahvistaa toiminnallaan taiteen koulutusta, asemaa ja autonomiaa yhteiskunnassa [ ] - Taideyliopisto, lehdistötiedote 24.10.2012

Perustuslaki 12 Sananvapaus ja julkisuus Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. [ ] 16 Sivistykselliset oikeudet [ ] Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.

Taideyhteisön ääni, mutta emme ole koskaan kuulleet kenenkään tavoittelevan taidegallerioiden näyttelyistä yleisömenestystä. Tärkeintä gallerianäyttelyssä on saada kentän ammattilaiset avajaisiin, lehdet kirjoittamaan näyttelystä ja taiteilijalle sopivat taidekentän vaikuttajat näkemään sen. - Koitela Modig, HS 20.2.2014

Yleisön ääni Tukekoon kulttuuria vapaaehtoisesti ketä haluaa, mutta veronmaksajia ministeriöllä ei ole mitään oikeutta vaatia(=pakottaa) tukia kustantamaan. Taiteilijat kuriin asiattomine vaatimuksineen! - Anna-Leena Nieminen, Uusi Suomi, Puheenvuoro

Politiikan ääni "Valtion myöntämiä kulttuuritukirahoja on ohjattava siten, että ne vahvistavat suomalaista identiteettiä. Tekotaiteelliset postmodernit kokeilut sen sijaan olisi syytä jättää taloudellisesti yksittäisten henkilöiden ja markkinoiden vastuulle. - Perussuomalaiset, eduskuntavaaliohjelma 2011

Kenen ääni kuuluu? Politiikka Taideyhteisö - tekijät - korporaatiot - portinvartijat Markkinat

Den icke-offentliga finansieringen av kulturverksamheter bör öka i Sverige. Statens kulturråd ska kartlägga förekomsten av sponsring och annan extern finansiering av kulturverksamheter bland olika kulturinstitutioner och inom olika konstformer. - Regleringsbrev för Statens kulturråd 2010

Patrick Cariou v. Robert Prince

Rahan kosketus - Miten taidetta Suomessa rahoitetaan (2015) Kulttuuritoiminta - Taiteesta nauttimisen alueellinen ja sosioekonominen yhdenvertaisuus - Vakauden ja uudistumisen polarisaatio ja tasapaino - Julkisen tuen perustana taiteen merkityksellisyyden säilyminen - Markkinaehtoinen rahoitus siteenä yhteiskuntaan

Rahan kosketus - teemoja Taiteen alueellinen ja sosioekonominen saatavuus yhdenvertaisuus Taiteilijoiden ja laitosten hyvinvoinnin polarisaatio vakaus ja epävarmuus Taiteen merkityksellisyyden säilyttäminen julkisen taidetuen legitimaatio

Muutoksen moottoreita kaupungistuminen ikääntyminen globalisoituminen digitalisoituminen laajentuva arvopohja markkinaistuminen => laajentuva rahoituspohja pitkästä kasvusta niukkaan kauteen

Den icke-offentliga finansieringen av kulturverksamheter bör öka i Sverige. Statens kulturråd ska kartlägga förekomsten av sponsring och annan extern finansiering av kulturverksamheter bland olika kulturinstitutioner och inom olika konstformer. - Regleringsbrev för Statens kulturråd 2010

Tarvitaan kokonaisnäkemystä ja ratkaisukeskeisyyttä taiteen eri alat ja funktiot läpäisevää tarkastelua rahoitusjärjestelmän eri lohkojen yhteistyötä vakauden ja epävarmuuden polarisaation vähentämistä uudelle mahdollisuus tulla vanhan sijaan. Analyyttisyyttä Haavoittuvuuden ja epäoikeudenmukaisuuden poistamista Mahdollisuus rakenteellisille muutoksille Puhetta rahasta Rahan parempaa jakamista

Kiitos!