Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys ja kuntakokoonpanot keväällä 2014

Samankaltaiset tiedostot
Turun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus. Oiva Myllyntaus Kuntajakoselvittäjä

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutokset

TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN ESITTÄMISTÄ KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOISTA VALMISTELUN POHJAKSI

Kuopion työpaikat 2017

Kuopion työpaikat 2016

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN

Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen

Työpaikat ja työlliset 2015

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

KUOPION TYÖPAIKAT

Kokkolan seudun koko kuva

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme. Varsinais-Suomi

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous kello Turun kaupungintalo

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

TILASTOKATSAUS 19:2016

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Väestönmuutos Pohjolassa

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

TILASTOKATSAUS 23:2016

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Turun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen

Turun seudun selvitysalueen kuntatalouden arviointi kuntajakoselvityksessä

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki Tuomas Jalava

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

TILASTOKATSAUS 1:2018

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Toimintaympäristön muutokset

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Työpaikka- ja. Päivitetty

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Turun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Muhos Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Tyrnävä Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016

Lohjan lukioverkko Page 1

Etelä-karjala. tilastoina 01/2015. Valokuvat: Arto Hämäläinen

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Turun väestökatsaus. Helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus. Lokakuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Turun väestökatsaus. Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi Risto Pietilä Raahe

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Transkriptio:

Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys ja kuntakokoonpanot keväällä 2014 Selvityshenkilöt Kuntakokoonpanojen aloituskokoukset 19, 20, ja 25.3.2014

Kuntien ja kuntajakoselvittäjien välisten neuvottelujen aloittaminen kuntarakenteen ja yhteistoiminnan vaihtoehdoista selvitysalueella eri kuntakokoonpanoilla Turun selvitysalueen 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys 19,20 ja 25.3..2014 2

Turun 17 kunnan selvitysalue Mynämäki Vehmaa Pöytyä Nousiainen Aura Kustavi Taivassalo Masku Rusko Tarvasjoki Raisio Lieto Naantali Kaarina Paimio Turku Sauvo Pohjakartta MML, 2012

RANNIKKO POHJOISEN KUNNAT, TURKU JA KUNTARAKENNEKRITEERIEN TOTEUTUMINEN Asukasluku Kunta 28.2.2014 Kustavi 872 Masku 9 753 Mynämäki 7 961 Naantali 18 851 Nousiainen 4 846 Raisio 24 557 Rusko 5 990 Taivassalo 1 666 Vehmaa 2 345 Turku 182 301 Mynämäki Vehmaa Nousiainen Taivassalo Kustavi Masku Rusko Raisio Naantali Turku Kunnan väestöpohja < 20 000 Työssäkäyntiperuste Yhdyskuntarakenneperuste Työpaikkaomavaraisuusperuste Kriisikunta Kriisiytyvä kunta

Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja 25.3.2014 (1) Turun kokoonpano Rannikko-pohjoisen Kokoonpano Idän kokoonpano Turku Raisio Kaarina Kaarina Naantali Lieto Raisio Masku Paimio Naantali Mynämäki Pöytyä Lieto Rusko Aura Masku Nousiainen Sauvo Rusko Vehmaa Tarvasjoki Nousiainen Taivassalo Kustavi Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 5

Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja 25.3.2014 (2) 1. Idän kuntien neuvottelukokoonpano Kaarina, Lieto, Paimio, Pöytyä, Aura, Sauvo, Tarvasjoki ke 19.3. klo 17.30, Paimio Paimion kaupungintalon Paimiosali, Vistantie 18. 2. Rannikon pohjoisen kuntien neuvottelukokoonpano Raisio, Naantali, Masku, Mynämäki, Rusko, Nousiainen, Vehmaa, Taivassalo, Kustavi To 20.3. klo 17.00, Raisio Raision kaupungintalon 2. krs, valtuustosali, Nallinkatu 2 3. Turun työssäkäyntialueen kuntien neuvottelukokoonpano Turku, Raisio, Kaarina, Naantali, Lieto, Masku, Rusko, Nousiainen 25.3. klo 17.30, Turku Turun kaupungintalo, valtuustosali, Aurakatu 2 Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 6

Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja 25.3.2014 (3) Kuntauudistuksen yleiset edellytykset Uudistuksen yleisenä edellytyksenä on, että selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä kokonaisuus tai muu toiminnallinen kokonaisuus. Lisäksi selvitysalueen tulee olla perusteltu alueen kokonaisedun näkökulmasta. Vahva kunta on toiminnallisesti eheä ja se vastaa laajasta palvelukokonaisuudesta. Kunnan on kyettävä järjestämään ja tuottamaan hyvinvointipalveluita tukevia, hyvinvointia edistäviä ja palvelukysyntää ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia, jotka toimivat integroituna osana kunnan yleistä tehtäväkenttää. Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 7

Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja 25.3.2014 (4) Tilaisuuksiin osallistuvat vähintään kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistot sekä kuntajohtajat. Tilaisuuksissa käsiteltävät teemat 1. Aiempi valmistelu ja kuntien nykytilanne Kuntien vastaukset VM:lle kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä (määräaika 13.4.2012) ja kuntarakennelakiluonnoksesta (määräaika 7.3.2013) Kuntajaon muutokset vuoden 2005 alun jälkeen ja tehdyt kuntajakoselvitykset, jotka ovat toteutuneet vain osittain tai rauenneet kokonaan Suunnitelmat laajasta yhteistoiminnasta Kuntien aikomukset ja suunnitelmat toteuttaa maaliskuun 2013 jälkeen selvityksiä Kuntakohtaiset tiiviit katsaukset edellä mainittuihin asioihin tilaisuuksissa. Selvitystä varten asiakokonaisuudesta kootaan valmisteluaineisto. Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 8

Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja 25.3.2014 (5) 2. Kuntakokoonpanojen muodostamisen lähtökohdat selvittäjien työskentelyssä 1. Palvelujen edellyttämä väestöpohja ja kyky riittävään omaan palvelutuotantoon kunnan, jossa on alle 20 000 asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella perusopetuksen ikäluokka > 50 2. Talouden tasapainon ja vakauden vahvistaminen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien palvelujen turvaamisen vaihtoehdot erityisenä selvitystehtävänä (talousperuste) 3. Kuntien vakiintuneen ja toimivan yhteistoiminnan huomioon ottaminen erityisesti lakisääteisessä peruspalveluissa 4. Kilpailukyky ja elinvoimatekijöiden sekä muiden kuntarakennelain kriteereiden täyttyminen Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenneperusteet Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 9

Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja 25.3.2014 (6) 3. Selvittäjien ja kuntien näkemykset vaihtoehdoista, joiden pohjalta valmistelu tehdään syyskuun loppuun mennessä (selvityskokonaisuus = selvitys, ehdotukset ja sopimukset) 4. Kuntakokoonpanojen jatkotyöskentelystä ja aikatauluista sopiminen ennen valtuustojen tilaisuuksia Selvitysryhmä 26.3., 24.4. ja 28.5.2014 Valtuustojen yhteiskokoukset: 1. Turun ydinkaupunkiseudun kunnat Turussa 29.4. klo 17.30 2. Itäiset kunnat Liedossa 6.5. klo 17.30 3. Rannikko ja pohjoiset kunnat Naantalissa 7.5. klo 17.30 Valtuustotilaisuuksiin osallistuvat vähintään kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistot, valtuustoryhmien puheenjohtajat sekä kuntajohtajat kuntien päätösten mukaisesti Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 10

Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja 25.3.2014 (5) 11

Palvelut ja asukkaat Kuntajakoselvittäjä Risto Kortelainen

PALVELUT JA ASUKKAAT: I PALVELUTARPEEN JA KYSYNNÄN MUUTOS Turun selvitysalueen 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys 13

PALVELUT JA ASUKKAAT: I PALVELUTARPEEN JA KYSYNNÄN MUUTOS Kuntien asukasmäärän kehitys: asukkaita lisää 30 000 vuoteen 2030 mennessä Turun kaupunkiseutu kasvoi vuosina 1980 2011 yhteensä reilulla 61 000 asukkaalla. Väestön kasvussa edellä olivat vain Helsingin, Tampereen ja Oulun seudut. Turun selvitysalueen asukasluku kasvaa 9 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2012 väestöennusteen mukaan. Kun selvitysalueella on nyt 336 000 asukasta, ennusteen mukaan vuonna 2030 asukkaita on 364 000. Kasvua on vajaat 30 000 asukasta. Turun selvitysalueen lähes kaikkien kuntien asukasluvut ovat kasvussa. Turun asukasluku on kasvanut 2000 luvulla 10 000 asukkaalla. Vuosien 2000 2013 kasvu on ollut 6 prosenttia. Väestöennusteen mukaan keskuskaupungin asukasmäärä kasvaa saman verran mentäessä vuoteen 2030. Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 14

PALVELUT JA ASUKKAAT: I PALVELUTARPEEN JA KYSYNNÄN MUUTOKSET Kuntien asukasmäärän kehitys: asukkaita lisää 30 000 vuoteen 2030 mennessä Jatkossa suhteellisesti suurinta asukasmäärän kasvu on Maskussa, Liedossa ja Aurassa. Kuntien kasvuprosentit ovat yli 20 prosenttia vuoteen 2030 mentäessä. Kaarinan ja Naantalin kasvuluvut ovat 10 prosenttia tai enemmän. Kuten myös Paimion ja Sauvon. Raision, Ruskon ja Pöytyän asukasmäärät kasvavat viisi prosenttia tai enemmän. Tätä hitaamman kasvun kuntia ovat Mynämäki, Taivassalo ja Tarvasjoki. Vain Kustavin ja Vehmaan asukasmäärät ovat supistumassa. Turun asukasmäärän lisäys on kolmannes selvitysalueen 30 000 asukkaan lisäyksestä vuoteen 2030 mennessä. Kaarinan kasvu on reilut 4 200 asukasta ja Liedon vajaat 3 800 asukasta. Maskun kasvu 2 700 asukasta sekä Naantalin ja Raision noin 2 000 asukasta. Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 15

PALVELUT JA ASUKKAAT: I PALVELUTARPEEN JA KYSYNNÄN MUUTOKSET (4) Ennustettu väestökehitys 2012 2029 (Tilastokeskuksen tiedoista FCG) Kunta Vuosi2012 Vuosi2021 Vuosi 2029 Muutos, 2012=100 Kustavi 889 859 865 97 Masku 9 671 11 367 12 377 128 Mynämäki 7 978 8 068 8 185 103 Naantali 18 824 20 059 20 913 111 Nousiainen 4 846 5 067 5 210 108 Raisio 24 562 25 775 26 558 108 Rusko 5 907 6 166 6 404 108 Taivassalo 1 682 1 695 1 730 103 Vehmaa 2 324 2 201 2 176 94 Turku 180 225 186 078 190 894 106 Selvitysalue 100 105 109 Koko maa 100 104 107 Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 16

PALVELUT JA ASUKKAAT: I PALVELUTARPEEN JA KYSYNNÄN MUUTOKSET Kuntien väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kertoo lasten ja nuorten sekä 65 vuotta täyttäneiden määrän suhteen työikäisten määrään. Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2012 lopussa 60 alle 17 vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä 100 työikäistä kohden. Turun selvitysalueella huoltosuhde oli 57 suhteessa 100 työikäiseen. Koko maan tilanteeseen nähden selvitysalueen kuntien tilanne on tällä hetkellä hyvä. Vuoteen 2030 mentäessä selvitysalueen kuntien väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Ainoastaan keskuskaupunki Turun huoltosuhde pysyy vakaana ja selvästi alle maan keskiarvon. Vuonna 2029 koko maa väestöllinen huoltosuhdeluku on 77 ja Turulla se on 62. Ennusteen mukaan Maskun ja Raision suhdeluvut ovat maan keskiarvossa ja kaikilla muilla kunnilla maan keskiarvo ylittyy. Kustavin huoltosuhdeluku on 154, Taivassalon 118 ja Vehmaan 101 vuonna 2029. Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 17

Väestöllinen huoltosuhde Huoltosuhde heikkenee ennusteessa merkittävästi, mutta on edelleen parempi kuin koko maassa Alle 17 ja yli 64 vuotiaat yhtä työikäistä kohti (17 64 vuotiasta kohti) 0,8 Turun selvitysalue Koko maa Varsinais Suomi Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007 2011 hedelmällisyys 2007 2011 kuolleisuus 2005 2011 Heikkenee 0,7 0,6 0,5 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Turun selvitysalue 0,57 0,63 0,67 0,70 0,72 Koko maa 0,60 0,67 0,72 0,75 0,77 Varsinais Suomi 0,61 0,67 0,72 0,75 0,77

PALVELUT JA ASUKKAAT: I PALVELUTARPEEN JA KYSYNNÄN MUUTOKSET (4) Väestöllinen huoltosuhde: alle 17 vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet 100 työikäistä kohti (Tilastokeskuksen tiedoista FCG) Kunta Vuosi2012 Vuosi2021 Vuosi 2029 Kustavi 74 117 154 Taivassalo 76 102 118 Vehmaa 70 89 101 Naantali 63 82 95 Mynämäki 69 79 89 Rusko 65 73 82 Nousiainen 64 76 81 Masku 66 72 77 Raisio 61 71 77 Turku 51 59 62 Selvitysalue 57 67 72 Koko maa 60 72 77 Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 19

Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Turun selvitysalue 200 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi 175 150 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2012=100 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 alle 1 vuotiaat 3 490 3 667 3 675 3 637 3 566 1 6 vuotiaat 21 192 21 657 21 866 21 851 21 583 7 18 vuotiaat 41 994 41 777 42 919 44 020 44 344 Työikäiset (17 64 v) 212 278 210 858 209 813 210 277 210 899 65 74 vuotiaat 34 365 41 700 42 716 40 384 40 288 Vanhusväestö* 27 799 30 784 36 391 43 987 49 511 Kaikki 333 417 343 307 350 360 356 878 362 715 *yli 75 vuotiaat 125 100 75 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 1 6 vuotiaat 100 102 103 103 102 7 18 vuotiaat 100 99 102 105 106 Työikäiset (17 64 v) 100 99 99 99 99 65 74 vuotiaat 100 121 124 118 117 Vanhusväestö* 100 111 131 158 178 Väestö 100 103 105 107 109 Lähde:Tilastokeskus

PALVELUT JA ASUKKAAT: I PALVELUTARPEEN JA KYSYNNÄN MUUTOKSET 0 1 vuotiaiden määrän muutos 2012 2029 (Tilastokeskuksen tiedoista FCG) 0 1 vuotiaat Kunta Vuosi2012 Vuosi2021 Vuosi 2029 Kustavi 5 4 4 Masku 109 137 139 Mynämäki 69 87 84 Naantali 150 167 161 Nousiainen 53 57 55 Raisio 281 259 249 Rusko 60 63 62 Taivassalo 15 12 12 Vehmaa 17 17 16 Turku 1 790 1 938 1 878 Selvitysalue 3 490 3 675 3 566 Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 21

PALVELUT JA ASUKKAAT: I PALVELUTARPEEN JA KYSYNNÄN MUUTOKSET 1 6 vuotiaiden määrän muutos 2012 2029 (Tilastokeskuksen tiedoista FCG) 1 6 vuotiaat Kunta Vuosi2012 Vuosi2021 Vuosi 2029 Muutos, 2012=100 Kustavi 29 24 21 72 Masku 871 953 974 112 Mynämäki 474 532 533 112 Naantali 1 212 1 139 1 097 91 Nousiainen 431 394 375 87 Raisio 1 542 1 630 1 604 104 Rusko 424 431 431 102 Taivassalo 95 81 75 79 Vehmaa 135 115 108 77 Turku 9 833 10 290 10 161 103 Selvitysalue 21 192 21 866 21 583 102 Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 22

PALVELUT JA ASUKKAAT: I PALVELUTARPEEN JA KYSYNNÄN MUUTOKSET 75 vuotta täyttäneiden määrän muutos 2012 2029 (Tilastokeskuksen tiedoista FCG) 75 vuotta täyttäneet Kunta Vuosi2012 Vuosi2021 Vuosi 2029 Muutos, 2012=100 Kustavi 118 155 231 196 Masku 533 882 1 272 239 Mynämäki 822 991 1 297 158 Naantali 1 499 2 404 3 699 247 Nousiainen 336 423 601 179 Raisio 2 027 2 773 3 728 184 Rusko 359 561 854 238 Taivassalo 243 273 387 159 Vehmaa 261 312 407 156 Turku 15 997 19 620 25 467 159 Selvitysalue 27 799 36 391 49 511 178 Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 23

PALVELUT JA ASUKKAAT: II KUSTANNUKSET Turun selvitysalueen 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys 24

PALVELUT JA ASUKKAAT: II KUSTANNUKSET (1) Sosiaali ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas vuonna 2012 (Kuntaliitto 15.11.2013) Kunta Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Perusterveyden -huolto Erikoissairaanhoito 0-6 - vuotiaiden osuus 65-v. osuus Kustavi 4 614 2 326 2 288 981 1 280 3,8 30,9 Vehmaa 3 754 1 786 1 969 883 1 051 6,5 24,2 Taivassalo 3 555 1 471 2 084 923 1 134 6,5 28,8 Mynämäki 3 415 1 748 1 667 645 1 002 6,8 21,6 Naantali 3 354 1 749 1 605 548 1 044 7,2 19,6 Raisio 3 238 1 652 1 586 591 984 7,4 18,7 Nousiainen 3 196 1 696 1 500 549 940 10,0 15,2 Masku 3 004 1 565 1 439 517 912 10,1 14,4 Rusko 2 734 1 305 1 429 528 892 8,2 14,9 Turku 3 487 1 743 1 744 587 1 152 6,4 19,2 Manner-Suomi 3 453 1 700 1 753 667 1 072 7,8 18,7 Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 25

PALVELUT JA ASUKKAAT: II KUSTANNUKSET (2) Terveyden ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot vuonna 2011 (THL 2013) Kunta Nettomenot Nettomenot Tarvekerroin, koko Tarvevakioidut menot, euroa/as koko maa = maa= 100 koko maa = 100 100 Raisio 1789 85 0,94 91 Taivassalo 2559 122 1,29 94 Naantali 1935 92 0,94 98 Mynämäki 2294 109 1,07 102 Rusko 1726 82 0,79 104 Masku 1754 84 0,78 107 Vehmaa 2717 130 1,18 110 Nousiainen 2034 97 0,88 111 Kustavi 3203 153 1,32 116 Turku 2115 101 1,01 100 Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 26

PALVELUT JA ASUKKAAT: III JÄRJESTÄMISVASTUU JA YHTEISTOIMINTA Turun selvitysalueen 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys 27

Nykyiset soteratkaisut Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin alueella asukasluvut Tilastokeskus, 31.12.2011 Kunta yli 50 000 asukasta, järjestää palvelut itse Kunta yli 20 000 asukasta, järjestää palvelut itse Kunta alle 20 000 asukasta, järjestää palvelut itse Kunta alle 20 000 asukasta, kielelliset erikoisolosuhteet Raisio-Rusko yt-alue 30 429 asukasta Parainen Härkätien yt-alue, 23 073 asukasta Uudenkaupungin yt-alue, 22 820 asukasta Kemiönsaari Akseli yt-alue, 22 443 asukasta Loimaa-Oripään yt-alue, 18 270 asukasta Paimio-Sauvon yt-alue, 13 514 asukasta Pöytyä-Auran kttky, 12 449 asukasta

Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja 25.3.2014 Palvelu ja väestöpohjakriteerit Sosiaali ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Väestöpohja luo mahdollisuudet omaan palvelutuotantoon, matalan kynnyksen palveluihin sekä lähipalveluihin. Tämä vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon. Perusopetuksen laadukas ja yhdenvertainen järjestäminen edellyttää vähintään noin 50 lapsen ikäluokkaa. Vahva kunta pystyy luomaan riittävät edellytykset kasvulle ja työllisyydelle, sekä kantamaan paitsi palveluiden järjestämisvastuun, myös vastaamaan itse kunnan riittävästä omasta palvelutuotannosta. Vahva ja itsenäinen kunta kykenee hallitsemaan markkinoita palveluiden tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastaamaan vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä. Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 29

Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja 25.3.2014 Järjestämisvastuuseen sisältyy: vastuu väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä vastuu julkisen vallan käytöstä vastuu palvelutarpeen selvittämisestä vastuu palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta ja saavutettavuudesta vastuu palvelujen tuotantotavasta päättämisestä vastuu tuotannon seurannasta, valvonnasta ja laadusta vastuu järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta vastuu voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta vastuu kehittämisestä Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 30

Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja 25.3.2014 Järjestämisvastuun toteutumisen edellytykset: itsenäinen valmistelu, päätöksenteko ja toimeenpanokyky mahdollisuus tuotantotapojen valintaan mahdollisuus poliittisesti arvotettuihin linjausvalintoihin kyky vertikaaliseen ja horisontaaliseen yhteistyöhön kyky rahoittaa palveluista merkittävä osa omalla tulorahoituksellaan riittävä väestöpohja ennustettavuuden kannalta kyky ohjata kokonaisuutta Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 31

Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja 25.3.2014 Palvelu ja väestöpohjakriteerit Palvelu ja väestöpohjakriteereiden tarkoituksena on hallitusohjelman mukaisesti turvata kuntarakenne, joka turvaa palvelujen järjestämisen yhdenvertaisesti koko maassa sekä vahvistaa kuntien edellytyksiä vastata itsenäisesti peruspalvelujen järjestämisestä. Tarkoituksena on lisäksi vahvistaa ja edistää kuntataloudeltaan vakaampien kuntien muodostamista. Palvelu ja väestöpohjakriteerissä on otettu huomioon palvelujen järjestämisen, tuottamisen ja rahoittamisen edellyttämä riittävä väestöpohja. Tarkastelu on tehty ottaen huomioon sekä palveluiden käyttäjien tarpeet ja oikeudet saada yhdenvertaisesti palveluja että kuntien taloudelliset ja toiminnalliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat mahdollisuudet vastata palvelutarpeisiin. Kunnalla on oltava myös kyky toimia eheän ja vahvan palveluorganisaation vastuuorganisaationa. Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 32

Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja 25.3.2014 Palvelu ja väestöpohjakriteerit Palvelu ja väestöpohjatarkastelussa on pyritty palvelujen turvaamisen lisäksi varmistamaan mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen. Kasvattamalla palveluiden järjestäjien väestöpohjaa vähennetään kuntien välisiä eroja, jotka liittyvät väestön palvelutarpeeseen tai rahoituskykyyn. Riittävät taloudelliset sekä henkilöstövoimavarat ovat edellytys kunnan ja koko alueen elinvoimalle ja kehittämiselle. Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 33

Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja 25.3.2014 Palvelu ja väestöpohjakriteerit Laajempi väestöpohja parantaa myös kunnan edellytyksiä järjestää ja kehittää mm. kulttuuri, nuoriso ja kirjastotoimen sekä rakennusvalvonnan, yhdyskuntatekniikan ja ympäristönsuojelun palveluita Vahva kunta pystyy luomaan riittävät edellytykset kasvulle ja työllisyydelle, sekä kantamaan paitsi palveluiden järjestämisvastuun, myös vastaamaan itse kunnan riittävästä omasta palvelutuotannosta. Vahva ja itsenäinen kunta kykenee hallitsemaan markkinoita palveluiden tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastaamaan vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä. Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 34

Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys ja kuntakokoonpanot keväällä 2014 Talouden näkökulma: Turun ydinkunnat Selvityshenkilöt Kuntakokoonpanojen aloituskokoukset 19, 20, ja 25.3.2014

Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja 25.3.2014 (1) Turun kokoonpano Rannikko-pohjoisen Kokoonpano Idän kokoonpano Turku Raisio Kaarina Kaarina Naantali Lieto Raisio Masku Paimio Naantali Mynämäki Pöytyä Lieto Rusko Aura Masku Nousiainen Sauvo Rusko Vehmaa Tarvasjoki Nousiainen Taivassalo Kustavi Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys 25.3.2014 OM 2

Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja 25.3.2014 (4) 2. Kuntakokoonpanojen muodostamisen lähtökohdat selvittäjien työskentelyssä 1. Palvelujen edellyttämä väestöpohja ja kyky riittävään omaan palvelutuotantoon kunnan, jossa on alle 20 000 asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella 2. Talouden tasapainon ja vakauden vahvistaminen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien palvelujen turvaamisen vaihtoehdot erityisenä selvitystehtävänä (talousperuste) 3. Kuntien vakiintuneen ja toimivan yhteistoiminnan huomioon ottaminen erityisesti lakisääteisessä peruspalveluissa 4. Kilpailukyky ja elinvoimatekijöiden sekä muiden kuntarakennelain kriteereiden täyttyminen Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenneperusteet Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys 25.3.2014 OM 3

Turun ydinkuntien ja yhdistymisvaihtoehtojen tunnusluvut Nykyiset kunnat Asukas- Verotettavat Tulo- Vuosi- Laina- Oma- Suht. Kertynyt luku tulot vero- kate kanta varai- velkaan- yli-/ 31.12. % suus- tuneis. alijäämä 2012 2010-12 ka 2013 Ka 2010-12 2012 2012 2012 2012 /as /as. /as. % % /as. 1 Turku 180 225 15 723 18,75 376 2 351 52,7 47,8 605 2 Kaarina 31 363 17 931 19,00 369 1 675 53,1 48,4 629 3 Raisio 24 562 16 563 18,50 196 2 410 52,1 54,1-61 4 Naantali 18 824 17 582 18,50 319 2 645 53,6 59,7 1 531 5 Lieto 17 023 16 764 18,50 179 2 172 39,1 56,8 286 6 Masku 9 671 16 207 19,00 223 2 998 36,7 75,2-84 7 Rusko 5 907 15 574 18,25 353 826 77,6 29,6 1 898 8 Nousiainen 4 846 14 212 20,00 117 1 913 49,3 50,9-117 Kriisikuntaraja-arvot 19,88 neg. 3392 < 50% > 50% neg Koko maan keskiarvo 5 426 674 15 921 19,38 365 2 261 62,1 48,3 1 224 Yhdistymisvaihtoehtoja Asukas- Verotettavat Tulo- Vuosi- Laina- Oma- Suht. Kertynyt luku tulot vero- kate kanta varai- velkaan- yli-/ 31.12. % suus- tuneis. alijäämä 2010-12 2013 Ka 2010-12 2012 2012 2012 2012 2012 /as % /as. /as. % % /as. 1 Kaikki Turun ydinkunnat 292 421 16 199 18,74 335 2 275 52,2 % 50,0 % 584 2 Turku,Kaarina,Raisio,Naantali 254 974 16 213 18,74 354 2 295 52,7 % 49,2 % 612 3 Turku,Kaarina,Lieto 228 611 16 103 18,77 360 2 245 52,0 % 48,4 % 584 4 Turku,Lieto,Raisio,Rusko 227 717 15 888 18,23 332 2 283 52,5 % 48,6 % 542 5 Turku,Raisio 204 787 15 824 18,72 354 2 358 52,6 % 48,5 % 525 Kriisikuntaraja-arvot 19,88 neg. 3392 < 50% > 50% neg Koko maan keskiarvo 5 426 674 15 921 19,38 365 2 261 62,1 48,3 1 224 Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys 25.3.2014 OM 4

Arvio yhdistymisen taloudellisista vaikutuksia Vaikutukset palvelujen edellyttämään väestöpohjaan Kestävän oman palvelutuotannon edellyttämä 20000 asukkaan väestöpohja tavoite täyttyy kaikissa vaihtoehdoissa Vaikutukset kuntatalouteen Yhdistymisvaihtoehdoissa kuntien talous tasapainottuu keskimäärin Ero kuntien välillä verotettavissa tuloissa kaventuu Veroprosentti alenee kaikissa vaihtoehdoissa alle maan keskiarvon Vuosikatteen /as ero suurimman ja pienimmän arvon välillä kaventuu olennaisesti Missään yhdistymisvaihtoehdossa ei ole kertynyttä alijäämää vuoden 2012 tilinpäätöstiedoin Yhdistymisvaihtoehdoissa kuntien rahoitusasema vahvistuu keskimäärin Omavaraisuusaste ei alita kriisikuntarajaa missään vaihtoehdossa Suhteellinen velkaantuneisuus on kaikissa vaihtoehdoissa keskimäärin n. 50 %, kun vaihteluväli po. kunnissa tällä hetkellä 30-60 % Kriisikuntakriteereiden 1-3 raja-arvoa täyttyi vuonna 2012 viidessä kunnassa kussakin Yhdistymisvaihtoehdoissa ei yksikään kriisikuntakriteerin raja-arvo täyty (v. 2012 tilinpäätöstiedoin). Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys 25.3.2014 OM 5

Turun ydinkuntien talouden tunnusluvut nykyisissä kuntakonserneissa ja eri yhdistymisvaihtoehdoissa Nykyiset kunnat Asukasluku Vuosikate Ka 2010-12 Lainakanta 2012 Omavaraisuusaste 2012 Suht. velkaantuneisuus 2012 Kertynyt yli-/alijäämä 2012 31.12. Kunta Konserni Kunta Konserni Kunta Konserni Kunta Konserni Kunta Konserni 2012 /as. /as. /as. /as. % % % % /as. /as. 1 Turku 180 225 376 691 2 351 6 571 52,7 37,7 47,8 83,4 605 534 2 Kaarina 31 363 369 467 1 675 2 978 53,1 40,5 48,4 60,9 629 427 3 Raisio 24 562 196 374 2 410 4 090 52,1 43,5 54,1 63,5-61 -137 4 Naantali 18 824 319 572 2 645 5 433 53,6 39,1 59,7 85,0 1 531 1 231 5 Lieto 17 023 179 284 2 172 3 163 39,1 30,3 56,8 65,3 286 232 6 Masku 9 671 223 278 2 998 3 740 36,7 31,1 75,2 68,3-84 -231 7 Rusko 5 907 353 353 826 1 408 77,6 68,9 29,6 37,0 1 898 1 830 8 Nousiainen 4 846 117 20 1 913 2 708 49,3 41,1 50,9 63,1-117 -244 Kriisikuntaraja-arvot neg. 3392 < 50% > 50% neg neg Koko maan keskiarvo 5 426 674 365? 2 261 5 041 62,1 45,2 48,3? 1 224 931 Yhdistymisvaihtoehtoja Asukasluku Vuosikate Lainakanta Omavaraisuusaste Suht. velkaantuneisuus Kertynyt yli-/alijäämä Ka 2010-12 2012 2012 2012 2012 31.12. Kunta Konserni Kunta Konserni Kunta Konserni Kunta Konserni Kunta Konserni 2012 /as. /as. /as. /as. % % % % /as. /as. 1 Kaikki Turun ydinkunnat 292 421 335 577 2 275 5 444 52,2 % 38,5 % 50,0 % 78,4 % 584 481 2 Turku,Kaarina,Raisio,Naantali 254 974 354 624 2 295 5 806 52,7 % 38,5 % 49,2 % 79,9 % 612 508 3 Turku,Kaarina,Lieto 228 611 360 630 2 245 5 824 52,0 % 37,7 % 48,4 % 80,1 % 584 497 4 Turku,Lieto,Raisio,Rusko 227 717 332 487 2 283 5 878 52,5 % 38,4 % 48,6 % 80,2 % 542 473 5 Turku,Raisio 204 787 354 653 2 358 6 273 52,6 % 38,3 % 48,5 % 81,6 % 525 313 Kriisikuntaraja-arvot neg. 3392 < 50% > 50% neg Koko maan keskiarvo 5 426 674 365? 2 261 5 041 62,1 45,2 48,3? 1 224 931 Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys 25.3.2014 OM 6

Turun ydinkuntien ja niiden kuntakonsernien talouden vertailua Tulorahoituksen riittävyys Sekä Turun ydinkuntien että niiden konsernien taseiden kertynyt ylijäämä asukasta kohden on vain puolet siitä, mitä kuntataloudessa keskimäärin. Kuntien keskimäärää suuremmat konserniylijäämät ovat Naantalilla ja Ruskolla Kertynyttä konsernialijäämää on Raisiolla, Maskulla ja Nousiaisilla Konsernien vuosikatteet ovat parempia kuin emokunnilla mutta pitkän aikavälin tuloskertymä on konserneilla keskimäärin emokuntaa heikompi. Kaikissa yhdistymisvaihtoehdoissa taseessa on kertynyttä ylijäämää vuoden 2012 tilinpäätöstiedoin Rahoitusasema Turun ydinkuntien kuntakonsernit ovat kokonaisuutena koko maan kuntakonsernien keskimäärää velkaisempia Turku-konsernin velka on 2,8 -kertainen suhteessa emokunnan velkaan Konsernien omavaraisuusaste jää alle 40 %:n Konsernien suhteellinen velkaantuneisuus on keskimäärin 80 % Yhdistymisvaikutukset konsernien talouteen Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys Yhdistyvien kuntien talous tasapainottuu 25.3.2014 OM 7

Turun selvitysalueen 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys RANNIKKO - POHJOINEN Kuntajakoselvittäjät 20.3.2014

RANNIKON-POHJOISEN KUNNAT

RANNIKON-POHJOISEN KUNNAT

RANNIKON-POHJOISEN KUNNAT

TYÖPAIKAT JA NIIDEN MUUTOS 2000-2011 Työpaikat yhteensä, 2000=100 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kustavi 100 99 93 91 88 87 84 78 73 73 74 77 Masku 100 101 104 102 109 111 115 119 118 115 114 112 Mynämäki 100 98 100 100 97 99 97 101 99 94 92 94 Naantali 100 102 102 101 103 102 109 112 109 108 111 112 Nousiainen 100 98 98 98 101 99 103 105 109 105 107 106 Raisio 100 102 102 106 107 110 117 118 121 114 117 120 Rusko 100 105 106 106 110 116 117 123 120 108 115 119 Taivassalo 100 99 104 103 99 97 95 97 92 88 84 86 Vehmaa 100 99 98 95 99 92 95 94 98 92 86 95 Koko maa 100 100 101 101 102 102 104 106 107 103 104 106 Kustavi on tarkastelujaksolla menettänyt suhteellisesti eniten työpaikkoja (23 %), Raisioon on niitä eniten syntynyt (20 %). Vaikuttaa siltä, että kohderyhmän kunnat ovat jakautuneet kahtia työpaikkojen muutosmittarilla: osa on selkeästi koko maan tunnusluvun alapuolella ja osa selkeästi sen yläpuolella Nousiaisten sijoittuessa tarkastelujakson lopussa samaan tasoon koko maan kanssa. Taivassalo ja Vehmaa ovat menettäneet koko tarkastelujakson työpaikkoja Mynämäen trendin ollessa useampihuippuinen, mutta kuitenkin viimeisten vuosien ajan aleneva. Raisio ja Rusko ovat koko tarkastelujakson olleet lähellä toisiaan, mutta keskinäinen paikka on vaihtunut Raision eduksi vuodesta 2008. Naantalin työpaikkamäärä on kasvanut vakaasti ja koko maan tunnuslukua paremmin kun taas Maskun hyvä kehitys näyttää kääntyneen lievään, mutta vakaaseen laskuun vuodesta 2007. Lukuarvo on edelleen selvästi koko maan arvoa korkeampi (6 % yksikköä vuonna 2011). 5

TYÖPAIKKAOMAVARAISUUDEN TRENDITARKASTELU Työpaikkaomavaraisuus, % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kustavi 103,9 % 103,2 % 97,3 % 94,3 % 96,4 % 96,3 % 92,4 % 87,9 % 85,1 % 86,2 % 87,9 % 90,5 % Masku 58,6 % 58,8 % 58,9 % 56,8 % 59,2 % 59,5 % 60,1 % 59,4 % 57,2 % 56,9 % 56,7 % 54,4 % Mynämäki 65,4 % 64,2 % 64,6 % 64,9 % 62,4 % 62,4 % 61,1 % 62,1 % 62,1 % 60,9 % 59,8 % 59,1 % Naantali 71,0 % 70,9 % 70,1 % 69,2 % 69,4 % 68,5 % 70,9 % 71,6 % 69,6 % 70,8 % 72,5 % 72,4 % Nousiainen 55,2 % 53,5 % 52,3 % 52,2 % 51,9 % 50,0 % 49,8 % 48,8 % 50,8 % 49,8 % 50,6 % 49,1 % Raisio 78,8 % 81,1 % 80,7 % 84,7 % 83,6 % 84,8 % 88,0 % 87,6 % 88,8 % 89,0 % 92,4 % 92,1 % Rusko 58,7 % 59,3 % 59,7 % 58,4 % 59,3 % 61,4 % 60,9 % 64,0 % 61,7 % 57,3 % 60,4 % 61,7 % Taivassalo 80,4 % 81,6 % 83,5 % 83,8 % 80,6 % 77,4 % 76,0 % 75,2 % 73,6 % 72,8 % 69,2 % 69,0 % Vehmaa 80,7 % 81,2 % 81,3 % 77,3 % 80,7 % 74,4 % 75,6 % 74,3 % 76,4 % 76,1 % 72,0 % 76,8 % Kustavia ja Raisiota lukuun ottamatta muut kunnat täyttävät Kuntarakennelain 4d :n työpaikkaomavaraisuuden 80 %:n selvitysvelvollisuuden kriteerin. Nousiainen jää alle 50 %:n tason. Tarkastelujaksolla osa kunnista on kasvattanut työpaikkaomavaraisuuttaan, erityisesti Raisio, mutta jonkin verran myös Naantali ja Rusko. Muiden työpaikkaomavaraisuus on laskenut, Taivassalolla voimakkaimmin, 11,4 %-yksikköä. Kyse ei ole satunnaisesta vaihtelusta vaan muutostrendin suunta on ollut vakaa oli kyse työpaikkaomavaraisuuden parantumisesta tai heikentymisestä. Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako FCG 6

TYÖPAIKAT JA NIIDEN MUUTOS TYÖNANTAJASEKTORIN MUKAAN TYÖPAIKAT 2011 (MUUTOS 2000 2011) Valtioenemmistöinen Valtio Kunta oy Yksityinen sektori Yrittäjät Tuntematon Yhteensä Kustavi 11 ( 17) 49 (1) 10 (3) 164 ( 77) 90 ( 9) 0 (0) 324 ( 99) Masku 3 ( 3) 613 (149) 4 ( 26) 1380 (152) 504 (2) 1 (1) 2505 (275) Mynämäki 4 ( 40) 547 (31) 35 ( 1) 938 ( 33) 587 ( 103) 2 (2) 2113 ( 144) Naantali 18 ( 96) 1395 (297) 630 ( 161) 3179 (558) 932 (50) 1 ( 1) 6155 (647) Nousiainen 0 ( 10) 347 (51) 40 (29) 432 (38) 305 ( 41) 0 (0) 1124 (67) Raisio 141 ( 15) 1970 (309) 82 ( 95) 7082 (1323) 949 (165) 2 (1) 10226 (1688) Rusko 0 ( 4) 219 ( 30) 0 ( 16) 1145 (311) 353 (15) 0 (0) 1717 (276) Taivassalo 1 ( 17) 104 ( 8) 1 ( 4) 201 ( 27) 184 ( 26) 0 (0) 491 ( 82) Vehmaa 0 ( 1) 227 ( 43) 12 (3) 309 (40) 237 ( 36) 0 (0) 785 ( 37) Masku, Naantali, Nousiainen, Raisio ja Rusko ovat onnistuneet lisäämään työpaikkojen kokonaismäärää, muut ovat menettäneet ja Taivassalo kaikilla sektoreilla. Muissa paitsi Ruskossa, Taivassalossa ja Vehmaalla kunnalliset työpaikat ovat lisääntyneet. Yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat yhteensä ovat lisääntyneet vahvasti Raisiossa ja Naantalissa, selvästi Ruskossa ja Maskussa ja niukasti myös Vehmaalla. Muualla on vähennystä, yrittäjien osalta erityisesti Mynämäellä ja yksityisen sektorin osalta Kustavissa. Valtio on vähentänyt työvoimaansa kaikissa kunnissa ja ryhmässä valtioenemmistöinen yhtiö Naantali on menettänyt runsaasti työpaikkoja vaikka siellä tämä sektori on edelleen hyvin vahva muihin verrattua. Tällä sektorilla vain Nousiainen ja Kustavi ovat saaneet lisää työpaikkoja. Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako FCG 7

TYÖTTÖMYYSASTE RANNIKKO POHJOISEN KUNNISSA JA KOKO MAASSA 2006 2014, TAMMIKUU TYÖTTÖMYYSASTE, TAMMIKUU 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kustavi 6,3 % 7,8 % 7,7 % 10,0 % 7,0 % 7,6 % 5,4 % 7,3 % 10,5 % Masku 5,2 % 4,2 % 3,4 % 4,4 % 6,3 % 6,9 % 5,5 % 6,0 % 7,8 % Mynämäki 6,4 % 5,6 % 4,1 % 5,6 % 8,4 % 8,5 % 6,6 % 8,4 % 9,3 % Naantali 7,4 % 6,0 % 5,2 % 6,1 % 8,1 % 7,9 % 7,0 % 7,8 % 9,5 % Nousiainen 5,5 % 4,3 % 3,6 % 4,3 % 6,8 % 6,5 % 5,0 % 6,4 % 7,4 % Raisio 7,4 % 6,7 % 5,1 % 5,9 % 9,5 % 9,8 % 8,0 % 9,5 % 10,4 % Rusko 5,5 % 4,5 % 4,3 % 5,4 % 6,9 % 6,1 % 5,2 % 6,4 % 6,6 % Taivassalo 7,0 % 6,3 % 4,3 % 5,7 % 9,6 % 9,0 % 8,3 % 8,6 % 9,2 % Vehmaa 8,3 % 6,0 % 5,1 % 5,7 % 8,1 % 8,2 % 5,8 % 7,4 % 8,6 % Turku 11,5 % 10,1 % 9,3 % 10,1 % 13,3 % 13,1 % 12,9 % 14,2 % 15,5 % Koko maa 10,9 % 9,5 % 8,5 % 9,5 % 11,3 % 10,3 % 10,0 % 11,2 % 12,5 % Kaikkien kuntien työttömyysaste oli koko tarkastelujaksolla selvästi koko maan arvoa alempi. Rannikko Pohjoisen kunnista Kustavilla työttömyysaste oli korkein tammikuussa 2014 ja vastaavasti matalin arvo oli Ruskolla. Kuntien keskinäiset erot ovat olleet 3 4 %-yksikön luokkaa vuosittain. Lähde: Työnvälitystilasto (TEM), FCG Vuoden 2013 kuntajako 8

TYÖSSÄKÄYNTI RANNIKKO POHJOISEN KUNNISSA JA TURUSSA TYÖSSÄKÄYNTIKUNTA ASUINKUNTA Kustavi Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Raisio Rusko Taivassalo Vehmaa Turku PKS* Muut Kustavi 61 % 1 % 1 % 2 % 0 % 3 % 0 % 5 % 3 % 13 % 1 % 10 % Masku 0 % 24 % 2 % 5 % 2 % 12 % 1 % 0 % 0 % 42 % 2 % 7 % Mynämäki 0 % 4 % 42 % 3 % 3 % 7 % 1 % 0 % 1 % 27 % 1 % 9 % Naantali 0 % 2 % 0 % 39 % 0 % 10 % 1 % 0 % 0 % 37 % 3 % 8 % Nousiainen 0 % 7 % 2 % 3 % 28 % 9 % 2 % 0 % 0 % 35 % 1 % 7 % Raisio 0 % 2 % 1 % 6 % 0 % 30 % 1 % 0 % 0 % 48 % 2 % 7 % Rusko 0 % 2 % 0 % 2 % 1 % 10 % 24 % 0 % 0 % 48 % 2 % 7 % Taivassalo 5 % 1 % 3 % 3 % 0 % 3 % 0 % 50 % 5 % 14 % 1 % 13 % Vehmaa 1 % 3 % 3 % 1 % 1 % 4 % 0 % 3 % 51 % 15 % 1 % 17 % Turku 0 % 1 % 0 % 1 % 0 % 4 % 1 % 0 % 0 % 76 % 3 % 10 % *Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa Kuntarakennelain 4d :n mukainen työssäkäyntikriteeri työssäkäyntialueen keskuskuntaan on 35 %. Masku, Naantali, Nousiainen, Raisio ja Rusko täyttävät kriteerin. Turku on myös muilla Rannikko Pohjoisen kunnilla se kunta, jossa työssä käydään eniten oman kunnan ulkopuolella. Rannikko Pohjoisen kuntien keskinäisen pendelöinnin korkein arvo on Maskusta Raisiossa työssäkäyvillä, 12 %, seuraavaksi Naantalista ja Ruskosta Raisiossa työssäkävijöillä (10 %) Maskussa, Naantalissa ja Raisiossa käy työssä vähintään 1 % työssäkävijöistä Rannikko pohjoisen kunnista ja myös Turusta. Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako FCG 9

TUTKINNON SUORITTANEET RANNIKKO POHJOISEN KUNNISSA JA KOKO MAASSA Tutkinnon suorittaneita yhteensä, % yli 15 vuotiaista 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kustavi 44,7 % 45,3 % 46,1 % 48,3 % 48,7 % 49,1 % 51,1 % 51,6 % 52,6 % 54,9 % 56,0 % 56,8 % Masku 61,7 % 62,9 % 64,0 % 65,0 % 65,8 % 66,5 % 66,9 % 68,0 % 69,1 % 69,9 % 71,0 % 71,5 % Mynämäki 53,6 % 54,9 % 55,8 % 56,6 % 57,7 % 58,6 % 59,3 % 59,8 % 60,4 % 61,4 % 62,6 % 63,4 % Naantali 61,0 % 62,1 % 63,2 % 64,0 % 64,5 % 65,1 % 65,7 % 66,6 % 67,6 % 68,4 % 68,8 % 69,3 % Nousiainen 56,9 % 57,8 % 59,3 % 60,1 % 61,4 % 62,2 % 62,7 % 63,5 % 64,2 % 65,2 % 66,1 % 67,6 % Raisio 59,8 % 60,3 % 61,1 % 62,0 % 62,5 % 63,4 % 64,0 % 64,6 % 65,2 % 65,9 % 66,2 % 66,6 % Rusko 60,2 % 61,4 % 62,9 % 64,1 % 65,5 % 66,5 % 67,1 % 66,9 % 67,4 % 68,0 % 69,1 % 69,6 % Taivassalo 47,9 % 48,1 % 48,7 % 49,5 % 50,4 % 51,6 % 52,1 % 52,8 % 53,1 % 54,6 % 56,0 % 56,8 % Vehmaa 51,1 % 51,7 % 53,0 % 54,0 % 55,1 % 55,4 % 56,2 % 57,1 % 58,3 % 59,5 % 60,5 % 61,5 % Koko maa 59,4 % 60,2 % 61,0 % 61,9 % 62,7 % 63,4 % 64,1 % 64,8 % 65,5 % 66,2 % 67,0 % 67,7 % Lähes kaikkien kuntien osalta tunnusluvun arvo on kohonnut noin 10 %-yksikköä. Suhteelliset erot kuntien kesken ovat suuret ja tarkastelujakson muutokset pieniä. Masku (korkein) ja Kustavi (matalin) omaavat tämän joukon ääriarvot sekä alku- että loppuajankohdalla. Kustavi on kirinyt Taivassalon kanssa tasoihin 2011. Masku, Naantali ja Rusko ovat koko maan arvon yläpuolella ja Nousiainen käytännössä samalla tasolla. Raisio on lievästi menettänyt asemaansa tarkastelujaksolla, sillä se oli jakson alussa 0,4 %-yksikköä koko maan arvon yläpuolella ja jakson lopussa 1,1 %-yksikköä koko maan arvoa matalammalla. 10

MAAN SISÄINEN NETTOMUUTTO 2000-2012 MAAN SISÄINEN NETTOMUUTTO 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Yht. Kustavi 8 14 13 2 5 3 11 8 18 11 3 24 12 12 Masku 128 109 120 129 90 150 123 254 216 73 66 67 38 1 563 Mynämäki 20 42 59 45 51 8 32 52 18 15 4 19 63 156 Naantali 93 221 68 277 77 194 110 89 183 123 27 43 21 1 484 Nousiainen 10 4 61 30 65 59 80 90 18 6 8 81 24 354 Raisio 56 2 43 14 97 151 37 22 18 63 100 37 140 182 Rusko 92 117 72 45 63 33 19 1 15 41 31 22 15 504 Taivassalo 6 32 4 10 5 12 11 15 3 5 10 1 9 61 Vehmaa 37 19 3 3 4 15 15 5 3 44 13 9 12 42 Turku 163 759 588 195 593 386 17 671 333 168 402 540 813 1 326 Nettomuutto on Maskussa ollut positiivinen koko tarkastelujakson ja se on tarkastelujaksolla tällä muuttujalla Rannikko Pohjoisen kuntien vahvin. Naantalin osalta tarkastelujakso on voimakkaasti positiivinen, mutta vuosi 2012 on ainoa nettomuuttotappiovuosi. Myös Rusko on selkeästi positiivinen mutta selkeästi Maskun ja Naantalin takana. Mynämäen ja Raision tunnusluvut ovat positiivisia kokonaisuutena, mutta sisältävät myös useita negatiivisia peräkkäisiä vuosia. Taivassalo ja Vehmaa ovat selkeästi kärsineet kokonaisuutena nettomuuttotappiota ja Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako negatiivisia vuosia on enemmän kuin positiivisia. Lähde: Tilastokeskus, FCG Vuoden 2013 kuntajako 11

Rannikko Pohjoisen kuntien demografinen kilpailukyky määrällisestä näkökulmasta vuosina 2000-2013 KUNTA LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS 2000-2013 KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 2000-2013 NETTOSIIRTO- LAISUUS 2000-2013 YHTEENSÄ Kustavi -152-4 10-146 Masku 718 1554 58 2330 Mynämäki -117 141 76 100 Naantali 343 1527 173 2043 Nousiainen 341 352 24 717 Raisio 998 64 469 1531 Rusko 383 570 13 966 Taivassalo -147-67 37-177 Vehmaa -156-49 19-186 Turku 1067 2335 6787 10189 Demografisen kilpailukyvyn kuvaus tarkentaa kuntien väestömuutosten sisältöä. Määrällisestä näkökulmasta Kustavi, Mynämäki, Taivassalo ja Vehmaa kompensoivat luonnollisen väestönlisäyksen ja kuntien välisen nettomuuton menetyksiä nettosiirtolaisuudella. Nettosiirtolaisuus vaihtelee suuresti kuntien kesken. Raisiossa määrä on merkittävä. Kuntien välinen nettomuutto on vahvasti positiivinen Maskussa ja Naantalissa, joissa väestölisäys tässä tarkastelussa on suurinta. Lähde: Tilastokeskus, StatFin tilastotietokanta Timo Aro 11.3.2014

RANNIKKO POHJOISEN KUNTIEN NETTOMUUTTO MUUTTAJIEN IKÄRAKENTEEN MUKAAN VUOSINA 2007-2011 KUNTA - 14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65 - Kustavi 3-9 2 5 22 3 4 Masku 344-291 478 173-9 -3-4 Mynämäki 55-221 164 19 7-6 11 Naantali 181-484 206 141 89 204 160 Nousiainen 61-177 152 15 2-10 -12 Raisio 94-345 353 56 21-73 3 Rusko 91-208 190 20-32 -13 2 Taivassalo 8-95 8 20 13 33 0 Vehmaa -18-69 -4 9-8 10 9 Turku -2165 10145-5918 -1151-34 -39 60 Kaikki Rannikko Pohjoisen kunnat kärsivät tappioita ikäryhmässä 15 24 vuotiaat. Työikäisten 25 44 vuotiaiden osalta kaikki saavat nettomuuttovoittoa, Vehmaalla tosin ikäryhmässä 25 34 on pientä tappiota. Varttuneemman työikäisen väestön lievää nettomuuttotappiota kertyy Maskussa, Mynämäellä, Nousiaisissa, Raisiossa ja Ruskossa sekä Vehmaalla. Kustavissa, Naantalissa ja Taivassalossa muuttovoittoa kertyy kaikissa ikäluokissa 15 24 vuotiaiden ryhmää lukuun ottamatta. Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot tietokanta Timo Aro 11.3.2014

Timo Aro 11.3.2014: Esimerkkilaskelma Rannikko Pohjoisen työllisten nettomuuton taloudellisten vaikutusten osalta 2007-2011 Kyse on laskennallisesta esimerkki-laskelmasta muuttajien työmarkina-asema nja keskimääräisten tulojen välisestä yhteydestä luvut ovat eräänlaisia raakalukuja, jotka kertovat mittakaavan muuttoliikkeen taloudellisista hyödyistä ja rasitteista yksittäisen kunnan kannalta Laskelman pohjaoletuksena on a) kunnan nettomuutto työllisten osalta vuosina 2000-2011 ja b) kaikkien vuonna 2011 tulomuuttaneiden keskimääräiset tulot (27.000 ) Esimerkkilaskelma kertoo karkeasti muuttoliikkeen vaikutuksista ja mittakaavasta Turun kaupunkiseudun sisällä KUNTA TYÖLLISTEN NETTO- MUUTTO 2007-2011 TYÖLLISEN TULOMUUTTAJAN KESKIMÄÄRÄISET TULOT 27 000 Kustavi 16 432.000 Masku 396 10.692.000 Mynämäki 57 1.539.000 Naantali 270 7.290.000 Nousiainen 54 1.458.000 Raisio -25-675.000 Rusko 70 1.890.000 Taivassalo -5-135.000 Vehmaa -21-567.000 Turku -2092-56.484.000 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot tietokanta Timo Aro 11.3.2014

15

16

RANNIKKO POHJOISEN KUNNAT, TURKU JA KUNTARAKENNEKRITEERIEN TOTEUTUMINEN Asukasluku Kunta 28.2.2014 Kustavi 872 Masku 9 753 Mynämäki 7 961 Naantali 18 851 Nousiainen 4 846 Raisio 24 557 Rusko 5 990 Taivassalo 1 666 Vehmaa 2 345 Turku 182 301 Mynämäki Vehmaa Nousiainen Taivassalo Kustavi Masku Rusko Raisio Naantali Turku Kunnan väestöpohja < 20 000 Työssäkäyntiperuste Yhdyskuntarakenneperuste Työpaikkaomavaraisuusperuste Kriisikunta Kriisiytyvä kunta

Asukasluku Kunta 31.12.2012 Aura 3971 Kaarina 31 363 Kemiönsaari 7075 Koski Tl 2450 Kustavi 889 Laitila 8460 Lieto 17 023 Loimaa 16 737 Marttila 2017 Masku 9671 Mynämäki 7978 Naantali 18 824 Nousiainen 4846 Oripää 1434 Paimio 10 591 Parainen 15 561 Pyhäranta 2199 Pöytyä 8569 Raisio 24 562 Rusko 5907 Salo 54 858 Sauvo 3033 Somero 9229 Taivassalo 1682 Tarvasjoki 1959 Turku 180 225 Uusikaupunki 15 499 Vehmaa 2324 Kustavi Rauma Pyhäranta Uusikaupunki Taivassalo Lausunnot erityiseen kuntajakoselvitykseen osallistumisesta Laitila Vehmaa Mynämäki Masku Naantali Nousiainen Raisio Turku Rusko Parainen Lieto Aura Kaarina Oripää Pöytyä Loimaa Tarvasjoki Marttila Paimio Sauvo Koski Tl Salo Somero Myönteinen Kielteinen Kemiönsaari Kv:lla ja kh:lla kaksi eri kantaa

Kuntien lausunnot 2013 Selvityskumppanit: Minkä kunnan tai kuntien kanssa kuntanne selvittää kuntien yhdistymistä? KUNTA Kenen kanssa Vehmaa Kustavi, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Taivassalo Taivassalo Kustavi, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Vehmaa Turku Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo Nousiainen Aura, Kaarina, Koski Tl, Kustavi, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Vehmaa, Pöytyä Raisio Lieto Tarvasjoki Aura, Kaarina, Koski Tl, Kustavi, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Vehmaa. Aura, Kaarina, Koski Tl, Kustavi, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pöytyä, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Vehmaa Aura, Kaarina, Koski Tl, Kustavi, Marttila, Masku, Mynämäki, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Vehmaa, Muu selvitys: Auranmaa + Lieto osana Turun kaupunkiseudun selvitystä. Tähän lähtisivät myös Koski Tl ja Marttila. 19

Työpaikat toimialan (TOL 2008) mukaan Työpaikat (=työssäkäyvät) toimialan mukaan, muutos 2007 2011 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö, kaasu ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F Rakentaminen G Tukku ja vähittäiskauppa; moott.ajoneuvojen korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina U Kansainvälisten org. toiminta X Toimiala tuntematon Työpaikat yhteensä Turun selvitysalue 429 10 4578 184 16 963 116 786 473 152 122 43 675 716 28 640 1684 452 252 5 0 575 1665 Kaarina 22 16 105 1 30 84 117 32 96 3 9 18 0 77 16 81 20 9 26 0 0 53 189 Lieto 15 8 205 1 8 87 171 100 14 3 14 6 12 51 54 22 88 7 21 1 0 46 274 Masku 37 0 158 0 5 53 125 39 5 3 8 1 2 51 4 37 41 5 15 0 0 26 149 Naantali 39 0 306 9 1 35 16 12 51 1 2 22 49 81 45 1 94 163 4 0 0 59 2 Raisio 23 30 227 8 15 80 226 75 30 9 10 7 60 17 43 68 225 3 18 1 0 15 118 Rusko 13 1 51 0 0 41 59 29 6 5 4 2 18 32 32 4 52 3 11 0 0 15 58 Turku 34 9 2977 96 2 762 423 961 432 152 121 68 656 492 69 489 1109 271 200 2 0 297 1328 Aura 22 0 47 0 0 40 13 7 17 1 1 5 2 2 17 14 24 1 9 0 0 14 68 Kustavi 18 0 3 0 1 8 1 2 12 1 2 0 3 3 1 5 4 2 1 0 0 5 4 Mynämäki 63 1 106 1 0 19 42 9 23 4 1 45 7 61 27 12 3 4 15 0 0 16 159 Nousiainen 9 0 99 0 0 12 48 20 4 7 0 1 19 17 20 20 15 0 7 0 0 3 15 Paimio 9 2 180 93 2 29 48 37 17 7 4 8 9 30 4 9 144 5 2 3 0 9 73 Pöytyä 31 3 29 0 12 22 11 19 32 3 2 6 27 1 12 22 25 8 0 0 0 13 84 Sauvo 51 0 30 0 0 7 7 3 2 0 1 4 40 0 2 1 7 3 1 0 0 8 37 Taivassalo 22 4 32 0 0 3 5 3 0 1 0 0 7 2 5 4 7 4 0 0 0 4 63 Tarvasjoki 13 0 26 0 1 10 1 1 3 0 7 5 4 7 0 4 23 0 5 0 0 2 8 Vehmaa 26 4 3 1 1 25 7 1 7 0 4 3 4 10 15 5 15 0 3 0 0 0 10 Lähde: Tilastokeskus Kuntajako 2013

Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys ja kuntakokoonpanot keväällä 2014 Rannikko-pohjoisen kuntakokoonpanon taloudellinen tilanne eri kuntarakennevaihtoehdoissa Selvityshenkilöt Kuntakokoonpanojen aloituskokoukset 19, 20, ja 25.3.2014

Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja 25.3.2014 (1) Turun kokoonpano Rannikko-pohjoisen Kokoonpano Idän kokoonpano Turku Raisio Kaarina Kaarina Naantali Lieto Raisio Masku Paimio Naantali Mynämäki Pöytyä Lieto Rusko Aura Masku Nousiainen Sauvo Rusko Vehmaa Tarvasjoki Nousiainen Taivassalo Kustavi Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys 19.12.2013 2

Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja 25.3.2014 (4) 2. Kuntakokoonpanojen muodostamisen lähtökohdat selvittäjien työskentelyssä 1. Palvelujen edellyttämä väestöpohja ja kyky riittävään omaan palvelutuotantoon kunnan, jossa on alle 20 000 asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella 2. Talouden tasapainon ja vakauden vahvistaminen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien palvelujen turvaamisen vaihtoehdot erityisenä selvitystehtävänä (talousperuste) 3. Kuntien vakiintuneen ja toimivan yhteistoiminnan huomioon ottaminen erityisesti lakisääteisessä peruspalveluissa 4. Kilpailukyky ja elinvoimatekijöiden sekä muiden kuntarakennelain kriteereiden täyttyminen Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenneperusteet Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys 19.12.2013 3

Rannikko-pohjoisen kuntien talouden tunnusluvut Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys 19.12.2013 4

Rannikko-pohjoisen kuntien yhdistymisvaihtoehtojen talouden tunnusluvut Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys 19.12.2013 5

Rannikko-pohjoisen kuntien ja yhdistymisvaihtoehtojen tunnusluvut Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys 19.12.2013 6

Yhdistymisen taloudellisia vaikutuksia esitetyissä kuntakokoonpanoissa Vaikutukset palvelujen edellyttämään väestöpohjaan Kestävän oman palvelutuotannon edellyttämä 20000 asukkaan väestöpohja tavoite täyttyy kaikissa vaihtoehdoissa Vaikutukset alueen kuntatalouteen Yhdistyvien kuntien talous tasapanoittuu keskimäärin Ero kuntien välillä verotettavissa tuloissa kaventuu 4700 /as ->1700 /as Veroprosentti alenee kaikissa vaihtoehdoissa alle maan keskiarvon Vuosikate e/as ero kuntien välillä puolittuu enimmillään (390->145) Taseessa ei kertynyttä alijäämä missään vaihtoehdossa Yhdistyvien kuntien rahoitusasema vahvistuu keskimäärin Vain yhdessä kunnassa omavaisuus aste alittaa kriisikuntarajan Suhteellinen velkaantuneisuus keskimäärin 50 %, kun vaihteluväli kunnissa tällää hetkellä 25-75% Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys 19.12.2013 7

Turun 17 kunnan selvitysalue Mynämäki Vehmaa Pöytyä Nousiainen Aura Kustavi Taivassalo Masku Rusko Tarvasjoki Raisio Lieto Naantali Kaarina Paimio Turku Sauvo Pohjakartta MML, 2012