Digi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat

Samankaltaiset tiedostot
Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Ohjelmiston lisensoinnin avoimet vaihtoehdot

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux

Ohjelmien lisensoinnista

Toteutusvaihe T3 Digi-tv: Edistymisraportti

Avoimet lisenssit. Katsaus Creative Commons -lisensointiin. Työelämäpedagogiikan webinaari

Innovointiprosessi. Lili Aunimo Lili Aunimo

Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa

Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto. Esityksen sisältö. Avoin lähdekoodi

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Lisenssit ja Open Source; Tekninen suoja: DRM. Olli Pitkänen

DESCA-sopimuksen ohjelmistomoduuli ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot

Selvitys domainin Hosting-palvelut

JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot Liite 8. Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista avoimen lähdekoodin ehdoin

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Toteutusvaihe T2 Edistymisraportti

AVOIMEN LÄHDEKOODIN LISENSSIEHDOT YRITYSKÄYTÖSSÄ ANALYYSIKOKOELMA /

Avoimen lähdekoodin vaarat

Avointen ohjelmistojen käyttö ohjelmistokehityksessä

Ei raportteja roskiin

LOPPUKÄYTTÄJÄN LISENSSISOPIMUS

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.

Open Source -ohjelmien perusteet

Menetelmäraportti Ohjelmakoodin tarkastaminen

Avoin lähdekoodi Mikko Välimäki

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

TTL & COSS Avoimien ohjelmistojen käyttö Road show. Marras- joulukuu 2009

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu /10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

Avoimen lähdekoodin hallittu kaupallinen uudelleenkäyttö


Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Avoimen lähdekoodin lisenssit kaupallisessa liiketoiminnassa. Matti Saastamoinen

Digi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Käyttöohje

Manu Setälä Suomen open source -keskus COSS

Helsingin hovioikeudelle riita-asiassa R. K. (kantaja) vastaan SOT oy Suomen Ohjelmistotyö Ab (vastaaja)

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Ylläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Sisällönkuvaukset Projektinhallinta 3 op. Sisältö. 2. Palvelinalustat 3 op

VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa. Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Mikä on DecaSolution?

FLOSS. Terhi Kilamo, assistentti

Jyväskylän yliopisto, Sovellusprojektien kokoustila AgC Alasalmi Teija (puheenjohtaja)

Siimasta toteutettu keinolihas

Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki

Yhteentoimivuusvälineistö: Sanastoeditorin esittelytilaisuus klo Väestörekisterikeskus, Lintulahdenkuja 4, Helsinki

Kaupunginkanslian avoin ohjelmistokehitys, rajapintatyö, syksy kevät Projektitarpeen ja tavoitteiden kuvaus

Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi.

Euroopan unionin yleinen lisenssi v.1.1

LINUX LINUX. Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia MUISTA! GNU Free Documentation License

OHJELMISTOLISENSSIT JA LIIKETOIMINTA. TKK, tietotekniikkaoikeuden seminaari Hannes Saarinen

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU)

OHJEITA RAPORTOINTIIN 6. Tulostavoiteasiakirjan laatiminen tulostietojärjestelmän avulla

Nyt se on valmis : Työn valmistumisen myytistä

Avoin lähdekoodi ja ilmaiset piirto-ohjelmat

Projektisopimus. 1. Sopimuksen osapuolet. 2. Määrittelyt. 2.1 Johtoryhmä. 2.2 Suunnitteludokumentit

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä

Joonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS. Tutkielma 2011

WINE API ja Virtualisointiohjelmistot

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä

Määrittely- ja suunnittelumenetelmät

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

CSC:n Open Source -toiminta. Yliopistojen IT-päivät Ville Savolainen CSC Tieteen tietotekniikan keskus

Ylläpitodokumentti Mooan

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille

VERKKOKIRJASTO theseus

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

Teknillinen korkeakoulu T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori

Verkkoaineistojen lisensioinnin

Avoin lähdekoodi - lakiasiaa. Mikko Välimäki

Vapaa ohjelmistokehitys, Osa I

L models. Tekninen määrittely. Ryhmä Rajoitteiset

Avoimen lisenssin valinta julkiselle kehitykselle ja hallinnalle

SAD-ohjelma: avoimen lähdekoodin toimintamalli. 1 Yleistä TOIMINTAMALLI. JulkICT-toiminto

SAD-ohjelma: avoimen lähdekoodin toimintamalli. 1 Yleistä TOIMINTAMALLI. JulkICT-toiminto

PATENTOINNIN ROOLI YRITYKSEN LIIKETOIMINNASSA

Käyttöohje. Ticket Inspector. Versio 1.0. Sportum Oy

Kimmo Vehkalahti: Osinkoja kolmelle kurssille ( )

LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0

Teollisuuden näkökulma avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin

C-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti

Helsinki University Licensing Ltd Oy. Helsinki University Licensing Ltd Oy. Helsinki University Licensing Ltd Oy. Helsinki University

OS-ohjelmistojen liiketoimintamallit

Kuntien digitalisaation kannustin

Moodle2. Syyskuu Minna Helynen

Hinnasto Jira- ja Confluence ohjelmistojen käytöstä palveluna

ACCOUNTOR ICT Digitaalinen työympäristö Markkinatutkimus joulukuu 2018

Teknologiasta liiketoimintaa - case VTT

Tekstinkäsittelystä. Yleisiä tekstinkäsittelyn periaatteita OpenOffice.org Writer vs. MS Word. H4: Tekstinkäsittelyn perusharjoitus

sfrm software for requirements management

Transkriptio:

Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat

Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Ongelman kuvaus...4 3. Eri tulkinnat GPL-lisenssistä...5 3.1. Tiukka tulkinta...5 3.2. Väljä tulkinta...5 3.3. Kompromissitulkinta...5 4. Yhteenveto...6 5. Lisätietoja...7 Versio- ja muutoshistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 01.02.02 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos Tallennettu: 01.02.02 10:45 Tulostettu: 11.02.02 20:12 Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat 2

1. Johdanto Tämän dokumentin tarkoituksena on selvittää mahdollisuus käyttää GPLlisenssin alaisia ohjelmistopalikoita projektin ohjelmistojen toteuttamiseen. Asiaa ei puida kovin syvällisesti, vaan sitä on käsitelty lähinnä kahden juristin antamien lausuntojen perusteella. Dokumentin teossa ja asian selvittämisessä on ollut vaikeutena se, että ongelmaan ei ole vielä olemassa ennakkoratkaisuja edes maailmalla. Kolmannessa kappaleessa esitetyistä tulkinnoista ensimmäinen (3.1) pohjautuu open source yhteisön yleiseen kantaan ja kaksi jälkimmäistä (3.2) OTK Markus Oksasen, VDSL Systems Oy sekä (3.3) legal councel Teresa Pulkkisen, Digita Oy haastatteluihin. Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat 3

2. Ongelman kuvaus GPL-lisenssi on sopimus, jossa sovitaan mm. tekijänoikeuden alaan kuuluvista asioista. Se on vapaan lähdekoodin lisenssi, johon sisältyy voimakas tuki ajattelutavalle, jonka mukaan vapaasti levitettävästä lähdekoodista kehitettävän lähdekoodin tulisi myös olla vapaata. Ongelman muodostaa se, että jos GPL-lisenssin alaista ohjelmaa tai ohjelmapätkää käytetään osana suurempaa kokonaisuutta, tuleeko koko kokonaisuus lisensioida GPL-lisenssin alle. Projektissa ongelmana on editorin ns. kuvaenginen toteutus. Kuvaenginen tehtävänä on pyörittää MPEG-2 videokuvaa editorissa frame kerrallaan. Tähän tarkoitukseen on yritetty etsiä valmiita palikoita. Yksi vaihtoehdoista on GPL-lisenssin alainen kuvaengine. Tällöin kysymykseksi nousee se, että mitä GPL-lisenssi aiheuttaa koko editorin koodille. Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat 4

3. Eri tulkinnat GPL-lisenssistä Koska aiheesta on olemassa hyvin vähän kirjallisuutta sekä ennakkoratkaisuja, on asiaa pohdittu kolmelta eri kannalta. Perinteinen Open Source / Linux yhteisö omaa hyvin tiukan tulkinnan kun taas jotkut juristit esittävät hieman poikkeavia tulkintoja. Eri tulkinnat on esitetty seuraavassa. 3.1. Tiukka tulkinta Open source maailmassa GPL-lisenssiä tulkitaan usein niin, että kaikki ohjelmistot, jossa on mukana GPL:ää on itsekin GPL-lisenssin alaista. Usein kuvataan, että GPL on kuin virus, se tartuttaa kaiken, johon se koskee. 3.2. Väljä tulkinta GPL:n erikoisuus on siinä, että se sääntelee teoksen käyttöä yli tekijänoikeusrajan. GPL haluaa mahduttaa lisenssin alle ei vain johdannaiset työt (derivative works) vaan myös teosten yhdistelmät (combinations) kun tekijänoikeudessa yleensä yhdistelmäteosten oikeudet jakaantuvat eri tekijöiden kesken kontribuutioiden mukaan. Väljän tulkinnan mukaan GPL:llä on merkitystä muun kuin GPL:n alla olevan ohjelmakoodin lisenssiehtoihin vain silloin kun GPL-lisensioitua ohjelmaa itsessään laajennetaan tai muokataan. Jos GPL-lisensioitu ohjelma on vain yksi ohjelmaelementti muiden joukossa, sillä ei ole mitään merkitystä muiden kuin itsensä ja sen suorien laajennusten tai muutosten lisensioinnissa. Tämän perusteella GPL-palikalla ei olisi muuta vaikutusta editointityökalun lisensiointiin kuin se, että ne muutokset, joita GPL-palikkaan tehtäisiin tulisi GPL-lisensioida. Muu editori voisi olla lisensioitu halutulla tavalla. 3.3. Kompromissitulkinta Jos GPL-lisensioitu ohjelma on vain yksi ohjelmaelementti muiden joukossa, sillä ei ole mitään merkitystä muiden kuin itsensä ja sen suorien laajennusten ja muutosten lisensoinnissa. Mikäli kuitenkin GPL-palikkaan tehdään muutoksia, menee koko editointityökalu GPL-lisenssin alle. Sen sijaan jos GPL-koodia käytetään vain yhden toiminnon hoitamiseen täysin muusta koodista erillisenä viittauksena muuttamatta itse koodia, ei synny mitään ongelmaa. Tämän tulkinnan mukaan oleellista on siis se, onko GPL-palikkaan tarkoitus tehdä muutoksia. Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat 5

4. Yhteenveto Ongelma on varsin hankala ja ennakkotapausten puute tuo lisää epävarmuutta. Tässä vaiheessa muutoksia toteutettavan järjestelmän GPLpalikkaan ei ole suunnitteilla, mutta jatkosta ei voi tietenkään olla varma. Koska editori on tulevaisuudessa mahdollisesti kaupallinen tuote, tulisi järjestelmän kuitenkin olla vapaasti muokattavissa myös tältä osin. Koska GPL-pohjaisten palikoiden käyttäminen on epävarmaa ja vaatisi laajempaa selvitystä, on tässä vaiheessa suositeltavaa kiertää ongelma jotenkin ja välttää GPL-palikoiden käyttöä. Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat 6

5. Lisätietoja Free Software Foundation. 1991. The GNU General Public Licence (GPL) Version 2. http://www.gnu.org/licenses/gpl.html Iivonen, Joonas, Kähkönen, Sari. 4.11.2001. GPL-lisensseistä. http://www.soberit.hut.fi/teknologiaoikeus/word%20ja%20pdf%20seminaa rit/gplseminaari.doc Takki, Pekka. 1999. Atk-sopimukset käytännön käsikirja. Helsinki. Lakimiesliiton kustannus Välimäki, Mikko. Heinäkuu 2001. The GNU General Public Licence (GPL) Version 2, käännös 1.0. http://www.turre.com/licences/gpl_fi.php Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat 7