L models. Tekninen määrittely. Ryhmä Rajoitteiset
|
|
- Annikki Keskinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teknillinen Korkeakoulu T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Tekninen määrittely Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset Tuomas Luttinen Ensimmäinen alustava versio Tuomas Luttinen Enemmän sisältöä rungon päälle. Tätä iteraatiota koskemattomat otsikot on poistettu Tuomas Luttinen Lisäys translaattorin toiminnan kuvaukseen: semanttinen analyysi, hylätyt ratkaisut mukaan Tuomas Luttinen Palautteiden perusteella uuteen pohjaan muokattu versio Jouni Karppinen & Mitro Kuha Dokumentti tarkastettu ja korjattu palautusta varten.
2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Dokumentin tarkoitus ja kattavuus Tuote ja ympäristö Termit ja määritelmät Järjestelmän yleiskuvaus Sovellusalueen kuvaus Järjestelmän liittyminen ympäristöönsä Laitteistoympäristö Ohjelmistoympäristö Toteutuksen keskeiset reunaehdot Arkkitehtuurin kuvaus Suunnitteluperiaatteet Ohjelmistoarkkitehtuuri Moduulikuvaukset Translaattori Linearisaattori Ratkaisija Hylätyt ratkaisut Kääntäjän tuottamistyökalut Lineaarinen ratkaisija... 5
3 1 Johdanto 1.1 Dokumentin tarkoitus ja kattavuus Tämä dokumentti on Teknillisen Korkeakoulun kurssille T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö harjoitustyönä tehtävän lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisijan tekninen määrittely. Dokumentin ensisijainen tarkoitus on määrittää ja kuvata vaatimusmäärittelyssä esitettyjen toiminnallisuuksien tekninen toteutustapa ja toisekseen täydentää toiminnallista määrittelyä teknisestä näkökulmasta. Näin ollen dokumentti on suunnattu järjestelmän toteuttajille. Toisaalta se on tarkoitettu myös asiakkaan ja kurssin henkilökunnan arvioitavaksi. 1.2 Tuote ja ympäristö Tuotteen nimi on Lmodels, joka on lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija. Tuote tulee toimimaan verkkoyhteyden tarjoavassa tietokoneessa, jossa on Javavirtuaalikone. 1.3 Termit ja määritelmät Seuraavassa taulukossa on selitetty lyhyesti erikoistermistö, jota käytetään tämän asiakirjan eri kohdissa. Vaatimusmäärittelyssä esitettyjen termien ja määritelmien oletetaan olevan tuttuja lukijalle. Termi GLPK Java-virtuaalikone Jäsennyspuu Jäsentäjä lp_solve LP-kieli Määrittely (GNU Linear Programming Kit) GNU-lisenssin alla jaettava lineaaristen ongelmien ratkaisija. Käännettyä Java-koodia sisällään ajava prosessi, joka tarjoaa Java-sovellukselle kielen vaatimat palvelut, kuten roskankeruun. Eri alustoille tehdyt virtuaalikoneet mahdollistavat Javasovellusten ajamisen eri ympäristöissä. Kielen terminaaleista ja nonterminaaleista muodostuva tietorakenne, jossa nonterminaalit sisältävät toisia nonterminaaleja ja puun lehdiksi jääviä terminaaleja. Muodostaa terminaaleista kielen kieliopin perusteella nonterminaaleja, jotka sisältävät nonterminaalin määrittelevän operaattorin ja operandit. Javalla toteutettu lineaaristen ongelmien ratkaisija. Lineaaristen mallien määrittelyyn käytettävä kieli, jota esim. GLPK ja lp_solve hyväksyvät syötteenään. Open Source Ohjelmistoja, joiden lähdekoodi on vapaasti saatavilla ja muokattavissa ja jotka ovat muokattuinekin lähdekoodeineen vapaasti käytettävissä ja eteenpäin levitettävissä. 1
4 Termi RMI-rajapinta Määrittely (Remote Method Invocation) Tämän rajapinnan avulla yhdessä Java-virtuaalikoneessa sijaitseva olio voi kutsua toisessa virtuaalikoneessa sijaitsevan olion metodia. Virtuaalikoneet voivat sijaita vaikka fyysisesti eri koneissa. Selain Muodostaa tekstipohjaisesta syötteestä säännöllisten lausekkeiden avulla kielen syntaksin mukaisia terminaaleja. Servlet Tekniikka, jolla voidaan tehdä Java-sovellutuksia, jotka vastaavat HTTP-pyyntöihin interaktiivisesti muodostaen WWW-sivuja pyynnön mukana välitettyjen parametrien mukaan. Tomcat Palvelinohjelmisto, joka tarjoaa servleteille sopivan ajoympäristön. UML Taulukko 1: Termit ja niiden määritelmät. 2 Järjestelmän yleiskuvaus 2.1 Sovellusalueen kuvaus (Unified Modelling Language) Ohjelmistojen mallintamiseen käytettäviä kaaviotyyppejä määrittelevä kieli. Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisijana Lmodels pyrkii löytämään ratkaisun malliin annettujen rajoitteiden vallitessa. Mikäli ratkaisu on olemassa, niin käyttäjälle annetaan mahdollisimman tiukat rajat, joiden sisältä kaikki mahdolliset ratkaisut löytyvät, sekä yksi yksiselitteinen ratkaisu. 2.2 Järjestelmän liittyminen ympäristöönsä Lmodels-järjestelmä koostuu palvelinohjelmasta ja asiakasohjelmasta, jotka voivat toimia itsenäisenä kokonaisuutena. Palvelinohjelma toteutetaan kuitenkin itsenäisenä Javaohjelmana, joka ei ole sidottu tässä toteutuksessa tehtävään käyttöliittymään, vaan se tarjoaa RMI-rajapinnan ulkopuolisille ohjelmistoille, jotka näin voivat käyttää sen tarjoamaa palvelua. 2.3 Laitteistoympäristö Lmodelsin laitteistovaatimukset ovat lähes olemattomat. Tämän hetken standardeilla suorituskykyinen henkilökohtainen tietokone pystyy pyörittämään kehitettävää järjestelmää riittävällä teholla useamman yhtäaikaisen käyttäjän ympäristössä. Vasta todellinen tuotantokäyttö, jonka kohdalla puhutaan kymmenistä yhtäaikaisista käyttäjistä, vaatii järeän palvelinkoneen. 2.4 Ohjelmistoympäristö Järjestelmää varten tarvitaan Java-virtuaalikone ja GLPK-ratkaisija. Haluttaessa käyttää mukana tulevaa käyttöliittymää täytyy asentaa myös Tomcat-palvelinohjelmisto, koska käyttöliittymä toteutetaan Java-servletteinä. Java-kielestä käytetään versiota 1.4. Ohjelmisto ei aseta rajoituksia käyttöjärjestelmän suhteen, mutta projektiryhmän tarjoama 2
5 tuki toimii parhaiten Linux-alustalle, sillä kehitystyö tullaan tekemään pääasiallisesti sillä. 2.5 Toteutuksen keskeiset reunaehdot Ohjelmiston toteutuksessa käytetään vain ilmaisia, jos mahdollista Open Source, ohjelmistoja. Projektin dokumentit ovat suomenkielisiä, mutta itse ohjelmakoodi ja koodin kommentit ovat englanninkielisiä. Käyttöohje kirjoitetaan englanniksi. 3 Arkkitehtuurin kuvaus 3.1 Suunnitteluperiaatteet Järjestelmän toteutuskieli on Java useammastakin syystä, joista ensimmäinen on asiakkaan vaatimus. Lisäksi ryhmän jäsenet ovat tottuneet työskentelemään tällä kielellä, sitä tuetaan useassa ympäristössä, sille löytyy laajat valmiskirjastot sekä tämän projektin vaatimia kääntäjiin liittyviä työkaluja jäsentäjän automatisoituun tekemiseen. Järjestelmään liittyvä käyttöliittymä toteutetaan Java-servletteinä ja standardia HTMLkieltä käyttäen. Vaikka järjestelmässä on mukana käyttöliittymä, niin tällä kertaa suunnittelun painopiste ja sitä eteenpäin ajava voima on teknisellä puolella, sillä käyttöliittymä on tarkoitettu lähinnä testaamiseen. Pääkäyttö järjestelmälle tulee olemaan osana integroitua suurempaa järjestelmää, jolloin Lmodelsin käyttäjiä lienevät toiset ohjelmistojärjestelmät. Järjestelmä toteutetaan käyttäen oliopohjaista mallinnusta ja erilaisia UML-kaavioita eri osien mallintamiseen. 3.2 Ohjelmistoarkkitehtuuri Järjestelmä siis sisältää palvelimen ja asiakasohjelman. Kuvassa 1 on esitettynä arkkitehtuuri pääpiirteissään. Kuva 1: Arkkitehtuuri pääpiirteissään. 3
6 Asiakkaan aloittaessa istunnon ensiksi valitaan malli, jota halutaan käsitellä, sekä käsittelyssä käytettävä ratkaisija. Projektiryhmän toteutuksessa tullaan käyttämään ratkaisijana GLPK:ta, mutta arkkitehtuuriin jätetään mahdollisuus vaihtaa ratkaisija helposti, jolloin muitakin vaihtoehtoja voidaan tuoda esille käyttäjän valittavaksi. Palvelin käynnistää uuden linearisaattorin, joka kommunikoi tästä eteenpäin suoraan asiakasohjelman kanssa. 4 Moduulikuvaukset 4.1 Translaattori Translaattori toteuttaa määrittelemämme kielen jäsentäjän, joka osaa tehdä annetulla syötteellä määritetystä mallista jäsennyspuun ja supistaa tämän puun haluttaessa joko CNF- tai DNF-muotoon. JLex:n käyttämät säännölliset lausekkeet ja Cup:n käyttämä kielioppi on esitetty vaatimusmäärittelyn liitteessä A. Translator on yleinen apuluokka, sillä sitä käytetään mallin sieventämiseen ennen sen tallentamista sekä mallin ja annettujen rajojen supistamiseen CNF tai DNF -muotoon lähdettäessä etsimään ratkaisua tämänhetkiseen ongelmaan. Näin se on myös ensimmäisenä toteutettava osa järjestelmää. Translaattorille muodostettua lohkomallia voidaan verrata kääntäjään, kuten kuvasta 2 voidaan nähdä. Kuva 2: Translaattorin lohkokaavio. Sisään otettu kielen syöte jäsennetään ensiksi yllä mainituin työkaluin automaattisesti jäsentäjällä jäsennyspuuksi, minkä aikana syötteen syntaksi tarkastetaan. Puumuodossa olevalle mallille tehdään semanttinen analyysi, jonka aikana tarkastetaan, että muuttujiin sijoitetaan oikean muotoisia arvoja, lineaarisia ja loogisia operaattoreita, ja että muuttujia ei käytetä ristiin jne. Tämän jälkeen mallille suoritetaan normalisointi. Normaalimuotoinen uusi malli tallennetaan palvelimelle alkuperäisellä kielellä esitettynä. Lähdettäessä käsittelemään mallia se taas jäsennetään puumuotoon, jotta sitä voidaan muokata ratkaisua etsittäessä helpommin. Malli tulostetaan GLPK:n käyttämälle LP-kielelle ratkaisua varten. 4
7 4.2 Linearisaattori Linearisaattori käy vuoropuhelua asiakasohjelman kanssa saaden uusia arvoja muuttujille ja laskien ratkaisua mallille näiden annettujen rajojen vallitessa. Linearisaattori käyttää translaattoria saadakseen mallin puumuotoon. Linearisaattori käyttää ahkerasti ratkaisijaa, johon tulee muuttujien lukumäärästä riippuva määrä kutsuja jokaista ratkaisukierrosta kohden. Ensimmäiseksi selvitetään vapaille muuttujille kelvolliset rajat, tämän jälkeen kiinnitetyille muuttujille rajat, ja viimeiseksi tarkastetaan koko ratkaisun käypyys. 4.3 Ratkaisija Ratkaisija on suurimmaksi osaksi ulkoa tuleva komponentti, ja tämän projektin rajoissa ratkaisijan toteutus on Java-rajapinta tämän ulkopuolisen komponentin käyttöön. Ulkopuolisena komponenttina käytetään GLPK-nimistä lineaaristen rajoitteiden ratkaisijaa, joka on C-kielellä toteutettu kirjasto. 5 Hylätyt ratkaisut Tässä vaiheessa projektia on tehty vasta muutama tekniseen toteutukseen liittyvä päätös. Koko projektin kannalta on kahteen merkittävään asiaan otettu kantaa. 5.1 Kääntäjän tuottamistyökalut Ensimmäisenä asiana on translaattorin luomisessa apuna käytettävät kääntäjän tuottamistyökalut, joiksi päätettiin ottaa Cup ja JLex. Näiden vaihtoehtona oli kehittyneempi, myös Sunin tukema, Open Source -työkalu JavaCC, joka on sekä jäsentäjän että selaimen generoiva työkalu. Emme kuitenkaan valinneet tätä mentorimmekin suosittelemaa työkalua, vaan käytämme jäsentäjän generointiin Cup:ia ja selaimen generointiin JLex:iä, koska asiakkaamme oli vanhempien työkalujen puolella ja ryhmällä itsellään on kokemusta niiden käytöstä päinvastoin kuin JavaCC:n kohdalla. 5.2 Lineaarinen ratkaisija Toinen hylkäävä ratkaisu on tehty lineaarisen ratkaisijan kohdalla, sillä ratkaisijaksi oli GLPK:n lisäksi tarjolla Javalla toteutettu lp_solve. Vaikka tätä ratkaisua olisi voinut puolustaa toteutuskielen yhtenäisyydellä, niin hylkäämiseen johtaneet seikat veivät voiton. Vaikka lp_solve on toteutettu Javalla, niin se vaikutti tehdyn automaattisesti aikaisemmasta C-toteutuksesta. Myöskään sen ylläpidosta ei ollut minkäänlaisia takeita; sen toteuttamiseen käytetty Java-versiokin oli jo aika vanha. 5
Lmodels. Tekninen määrittely. Ryhmä Rajoitteiset
Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija Lmodels Tekninen määrittely Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset
LisätiedotL models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset
Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Käyttöohje Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset 0.1
LisätiedotL m o d els. Tekninen määrittely. Ryhmä Rajoitteiset
Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L m o d els Tekninen määrittely Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset
LisätiedotDigi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset
Tekninen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1. Tarkoitus ja kattavuus...4 1.2. Tuote ja ympäristö...4 1.3. Määritelmät,
LisätiedotKäyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä
www.niksula.cs.hut.fi/~jjkankaa// Demosovelluksen tekninen määrittely v. 0.6 Päivitetty 11.12.2000 klo 20:26 Mickey Shroff 2 (12) Dokumentin versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä / muutoksen tekijä Selite
LisätiedotUutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3
Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2
LisätiedotT harjoitustyö, kevät 2012
T-110.4100 harjoitustyö, kevät 2012 Kurssiassistentit T-110.4100@tkk.fi Tietotekniikan laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto 31.1.2012 Yleistä Kurssin osasuoritteita ovat kaksi osatenttiä,
Lisätiedot582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus
582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen
LisätiedotL models. Testisuunnitelma. Ryhmä Rajoitteiset
Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Testisuunnitelma Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset
LisätiedotVaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti
Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit
LisätiedotL models. Vaatimusmäärittely. Ryhmä Rajoitteiset
Teknillinen Korkeakoulu T-76.5 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Vaatimusmäärittely Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti
LisätiedotDokumentin nimi LOGO:) Tampereen teknillinen yliopisto. Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi
Tampereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikan laitos OHJ-3500 Ohjelmistotuotannon projektityö LOGO:) Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi Dokumentin nimi Jakelu: (Ryhmä) (Kurssihenkilökunta)
LisätiedotKorkeakoulujen prosessipalvelin: mallintajan palvelinohje Versio 0.2
Korkeakoulujen prosessipalvelin: mallintajan palvelinohje Versio 0.2 Sisällysluettelo Muutoshistoria...3 1 Johdanto...4 2 Palvelimen käyttöön tarvittavat ohjelmat...4 3 Palvelimelle kirjautuminen...4 4
LisätiedotOhjelmointi 1 / syksy /20: IDE
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne
LisätiedotT Testiraportti - järjestelmätestaus
T-76.115 Testiraportti - järjestelmätestaus 18. huhtikuuta 2002 Confuse 1 Tila Versio: 1.0 Tila: Päivitetty Jakelu: Julkinen Luotu: 18.04.2002 Jani Myyry Muutettu viimeksi: 18.04.2002 Jani Myyry Versiohistoria
LisätiedotT Testiraportti - integraatiotestaus
T-76.115 Testiraportti - integraatiotestaus 16. huhtikuuta 2002 Confuse 1 Tila Versio: 1.1 Tila: Päivitetty Jakelu: Julkinen Luotu: 19.03.2002 Jani Myyry Muutettu viimeksi: 16.04.2002 Jani Myyry Versiohistoria
LisätiedotVirtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).
1 Virtualisoinnin avulla voidaan purkaa suora linkki suoritettavan sovelluksen (tai käyttöjärjestelmän tms.) ja sitä suorittavan laitteiston välillä. Näin saavutetaan joustavuutta laitteiston käytössä.
LisätiedotTOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY MS
TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY 11.11.2015 MS YLEISTÄ 1/2 jäsennelty etenee yleiskuvauksesta yksityiskohtiin kieliasultaan selkeä kuvaa myös tulevan järjestelmän ympäristöä tarpeellisella tarkkuudella kuvaa
LisätiedotT harjoitustehtävät, syksy 2011
T-110.4100 harjoitustehtävät, syksy 2011 Kurssiassistentit Tietotekniikan laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto T-110.4100@tkk.fi Yleistä Kurssin osasuoritteita ovat kaksi osatenttiä ja harjoitustehtävät
LisätiedotProjektisuunnitelma. Ryhmä Rajoitteiset
Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija Lmodels Projektisuunnitelma Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset
LisätiedotL models. Projektisuunnitelma. Ryhmä Rajoitteiset
Teknillinen Korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Projektisuunnitelma Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset
LisätiedotL models. Projektisuunnitelma. Ryhmä Rajoitteiset
Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Projektisuunnitelma Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset
LisätiedotKieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje
Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5
LisätiedotKIURU Tietotekniikan sovellusprojekti
KIURU Tietotekniikan sovellusprojekti Toni Hilpinen Marko Koivuniemi Jussi Mäkinen Miika Nurminen DOKUMENTIN NIMI dd.mm.yyyy Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kiuru-projektin tietoja Tekijät:
LisätiedotTermBase NET versio 1.0.1. (Beta)
TermBase NET versio 1.0.1. (Beta) Sulautettu sanasto- ja termikanta OHJEET TÄRKEÄÄ: Copyright M. Tuittu, 2005 Kaikki oikeudet pidätetään. TermBase NET on toteutettu java -tekniikalla. Java and all Java-based
LisätiedotYlläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Ylläpitodokumentti Boa Open Access Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Ilmari
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti5004000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 4.6.2007,
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotL models. Vaatimusmäärittely. Ryhmä Rajoitteiset
Teknillinen korkeakoulu T-76.5 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Vaatimusmäärittely Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset
LisätiedotTEKNINEN MÄÄRITTELY Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0 (Luonnos 2)
TEKNINEN MÄÄRITTELY Edited by Checked by Approved by Tuomo Marttila Luonnos 1 Tekninenmäärittely i Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 2 1.1. Tarkoitus ja kattavuus 2 1.2. Tuote ja ympäristö 2 1.3. Määritelmät,
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit
Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää
LisätiedotTentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla.
Tentti Tentti Tentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla. Omia koneita ei saa käyttää. Sähköisessä tentissä on paperitentin tapaan osaamisen
LisätiedotVYPEdit verkkosivualusta SVY-toimijoille
VYPEdit verkkosivualusta SVY-toimijoille www.vy.fi/admin/vypedit TieVie 26.8.2005 Hely Lahtinen VypEdit sisällönhallintajärjestelmällä voi www.vy.fi/admin/vypedit tuottaa ja ylläpitää www-sivustoja SVY:n
LisätiedotOhjelmistojen suunnittelu
Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer
LisätiedotUCOT-Sovellusprojekti. Testausraportti
UCOT-Sovellusprojekti Testausraportti Ilari Liukko Tuomo Pieniluoma Vesa Pikki Panu Suominen Versio: 0.02 Julkinen 11. lokakuuta 2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä Päivämäärä
LisätiedotS11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform
S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on
LisätiedotHistoriaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux
Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)
LisätiedotUCOT-Sovellusprojekti. Asennusohje
UCOT-Sovellusprojekti Asennusohje Ilari Liukko Tuomo Pieniluoma Vesa Pikki Panu Suominen Versio: 1.00 Julkinen 15. joulukuuta 2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä Päivämäärä
LisätiedotFuturaPlan. Järjestelmävaatimukset
FuturaPlan Järjestelmävaatimukset 25.1.2017 2.2 Hermiankatu 8 D tel. +358 3 359 9600 VAT FI05997751 33720 Tampere fax. +358 3 359 9660 www.dbmanager.fi i Versiot Versio Päivämäärä Tekijä Kommentit 1.0
LisätiedotKäyttöohje. KotKot. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Käyttöohje KotKot Helsinki 14.12.2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9 + 1 op) Projektiryhmä Tuomas Puikkonen Matti
LisätiedotToiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen
Vaatimusluettelo versio 0.17 Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Yleiset vaatimukset 1 Koodistopalvelujärjestelmä on selainkäyttöinen 2 Käyttöliittymän tulee
LisätiedotWINE API ja Virtualisointiohjelmistot
WINE API ja Virtualisointiohjelmistot Yleistä Winestä Ohjelmisto, joka mahdollistaa Windows -pohjaisten ohjelmien käytön kuissa käyttöjärjestelmissä Toimii yhteensopivuuskerroksena ohjelman ja käyttöjärjestelmän
LisätiedotTIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö
TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3
LisätiedotMatematiikan oppifoorumi Projektisuunnitelma
Matematiikan oppifoorumi Projektisuunnitelma Carl Johansson Jukka Kariola Outi Marttila Helena Venäläinen Sampsa Virtanen Ohjaaja Jukka Eskola Asiakas Mikko Mäkelä Ohjelmistotuotantoprojekti 29.10.1999
LisätiedotSOVELLUSALUEEN KUVAUS
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000
LisätiedotBlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä
Pekka Ryhänen & Erkki Pesonen 2002 BlueJ:n käyttö Nämä ohjeet on tarkoitettu tkt-laitoksen mikroluokan koneilla tapahtuvaa käyttöä varten. Samat asiat pätevät myös muissa luokissa ja kotikäytössä, joskin
Lisätiedot4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1
4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1 Olion luominen luokasta Java-kielessä olio määritellään joko luokan edustajaksi tai taulukoksi. Olio on joukko keskusmuistissa olevia tietoja. Oliota käsitellään
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,
LisätiedotLohtu-projekti. Testaussuunnitelma
Lohtu-projekti Testaussuunnitelma Versiohistoria: 1.0 19.2.2003 1. versio Mari 1.1 20.2.2003 Muutoksia Mari 1.2 25.2.2003 Katselmoinnissa esiin tulleet Mari muutokset 1.3 17.3.2003 2. syklissä tehtävät
LisätiedotAutomaattinen yksikkötestaus
Teknillinen Korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Automaattinen yksikkötestaus Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Lueteltu tyyppi enum. Override-annotaatio. Geneerinen ohjelmointi. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien
LisätiedotTekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE
Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE Versio Päivämäärä Henkilö Kuvaus 1.0 13.12.2013 Pöyry Alustava rakenne ja sisältö 1.1 22.12.2013 Pöyry Lisätty tekstiä ilmoituksiin, turvallisuuteen ja sisäiseen API:in
LisätiedotValppaan asennus- ja käyttöohje
Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.9 16.2.2006 Tuukka Laakso Korjattu versio 0.1 Antti Kettunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Valppaan asennus...3 2.1 Valppaan kääntäminen...3 2.2 Valmiiksi
LisätiedotCODEONLINE. Monni Oo- ja Java-harjoituksia. Version 1.0
CODEONLINE Monni Oo- ja Java-harjoituksia Version 1.0 Revision History Date Version Description Author 25.10.2000 1.0 Initial version Juha Johansson Inspection History Date Version Inspectors Approved
Lisätiedot5. HelloWorld-ohjelma 5.1
5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2
LisätiedotVAATIMUSMÄÄRITTELY. PROJEKTITYÖ Tik Wclique
VAATIMUSMÄÄRITTELY PROJEKTITYÖ Tik-76.115 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 2 Versiohistoria... 3 1. JOHDANTO... 4 1.1 Algoritmi... 4 1.2 Graafi... 4 1.3 Nauty... 5 1.4 Mermaid... 5 2. YLEISKUVAUS...
LisätiedotMalliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki
Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE 25.9.2007 Pasi Lehtimäki MDE Miksi MDE? Mitä on MDE? MDA, mallit, mallimuunnokset Ohjelmistoja Eclipse, MetaCase Mitä jatkossa? Akronyymiviidakko MDE, MDA, MDD,
LisätiedotTentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla.
Tentti Tentti Tentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla. Omia koneita ei saa käyttää. Sähköisessä tentissä on paperitentin tapaan osaamisen
LisätiedotConcurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...
LisätiedotConvergence of messaging
Convergence of messaging Testaussuunnitelma The Converge Group: Mikko Hiipakka Anssi Johansson Joni Karppinen Olli Pettay Timo Ranta-Ojala Tea Silander Helsinki 20. joulukuuta 2002 HELSINGIN YLIOPISTO
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Geneerinen ohjelmointi. Lueteltu tyyppi enum. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien silmukoimiseen:
LisätiedotVisual Case 2. Miika Kasnio (C9767) 23.4.2008
Visual Case 2 Miika Kasnio (C9767) 23.4.2008 Työn tarkasti: Jouni Huotari 24.4.2008 1 SISÄLTÖ 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 2. PERUSTIEDOT... 2 3. ASENTAMINEN... 2 4. OMINAISUUDET... 3 4.1. UML-kaaviot... 4
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia
LisätiedotHajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin
Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2009 p.1/15 HSMT (Java-kielellä) Aineopintotasoinen kurssi, 5op. Luennot:
LisätiedotT 76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Hirviöryhmä loppukatselmointi. Hirviö. Projektikatselmointi
Hirviö Projektikatselmointi Mikä Hirviö on? Hajautettu muistikirja Professoreille Muistiinpanoja keskusteluista opiskelijan kanssa Diplomitöiden ja jatko opintojen seuranta Raportointi Opetushenkilökunnalle
LisätiedotVerkkopokerijärjestelmä. Loppuraportti Ryhmä Kanat Ohjelmistotuotantoprojekti, syksy 2008
Verkkopokerijärjestelmä Loppuraportti Ryhmä Kanat Ohjelmistotuotantoprojekti, syksy 2008 Projektiryhmä Samuli Aalto-Setälä Jukka Kekälainen Jarno Kyykkä Mika Mielonen Mårten Smeds Otto Waltari Ohjaaja
LisätiedotHajautettujen järjestelmien rakentaminen - Jini. Ohjelmistotuotantovälineet-seminaarin esitelmä
Hajautettujen järjestelmien rakentaminen - Jini Ohjelmistotuotantovälineet-seminaarin esitelmä Anu K. Leponiemi (anu@lepo.net) Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki 2000 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotDigi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat
Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Ongelman kuvaus...4 3. Eri tulkinnat GPL-lisenssistä...5 3.1. Tiukka tulkinta...5 3.2. Väljä tulkinta...5 3.3. Kompromissitulkinta...5
LisätiedotTekoälyn hyödyntäminen asiakaspalvelun parantamiseksi Valtorissa ja Palkeissa
Pyyntö 1 (7) Tietopyyntö Tekoälyn hyödyntäminen asiakaspalvelun parantamiseksi Valtorissa ja Palkeissa Pyyntö 2 (7) Sisällys 1 Yleistä tietopyynnöstä... 3 2 Hankkeen ja tulevan hankinnan tausta sekä osa-alueet...
LisätiedotPrettyBitServer Tuote-esite
PrettyBitServer Tuote-esite www.prettybit.fi PrettyBitServer: www-liittymä PrettyBitServer-palvelinohjelmisto toimii wwwliittymänä :n muihin tuotteisiin. Näitä tuotteita ovat mm. PrettyLibkirjastojärjestelmä
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta
Lisätiedot5. HelloWorld-ohjelma 5.1
5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2
LisätiedotToimintaympäristön kuvaus. LTC-Otso Myyjän työkalu (POC)
LTC-Otso Myyjän työkalu (POC) Toimintaympäristön kuvaus 21 toukokuu, 2015 Sisältö 1 Johdanto... 3 1.1 Dokumentin tavoite... 3 1.2 Dokumentin yleiskuvaus... 3 2 Järjestelmälle asetetut vaatimukset... 3
LisätiedotTik Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu TESTITAPAUKSET LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001 Tekijä:
LisätiedotT Harjoitustyöluento
29. syyskuuta 2010 Luennon sisältö 1 2 3 Simulaatiopalvelin Moodle Harjoitustyön demoaminen 4 Aikataulu Kysyttävää? Harjoitustyössä toteutetaan ohjelma, joka simuloi reititintä: ohjelma vastaanottaa reititysdataa
LisätiedotTestaussuunnitelma. Koskelo. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Testaussuunnitelma Koskelo Helsinki 16.12.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Tom Bertell Johan
LisätiedotCopyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet
Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista 1 Ohjelmistotuotannon työkaluuista Projektinhallintatyökalut (ei käsitellä tällä kurssilla) CASE- ja mallinnustyökalut (esim. Poseidon)
LisätiedotIntegrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003
Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri
LisätiedotYlläpitodokumentti Mooan
Ylläpitodokumentti Mooan Helsinki 16.08.06 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1op/6ov) Projektiryhmä Heikki Aitakangas
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia
LisätiedotYhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?
Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin? Avoin verkkoalusta ihmisen ja koneen ymmärtämien tietomääritysten tekemiseen Riitta Alkula 20.3.2019 Esityksen sisältö
LisätiedotSimulaattorin asennus- ja käyttöohje
Linux ja Windows XP Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.2 16.2.2006 Mikko Halttunen Katselmoinin jälkeen 0.1 13.2.2006 Mikko Halttunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Simulaattorin asennus...
LisätiedotT Loppukatselmus
T-76.115 Loppukatselmus REILU 16.3.2005 Agenda Johdanto (5min) Tuotteen esittely (10 min) Käyttötarkoitus Vaatimukset Ohjelmiston rakenne Demosovellus Projektin arviointi (15 min) Iteraatiot Tavoitteiden
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
LisätiedotAJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML
AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.
Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,
Lisätiedot8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1
8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. In-luokka, käännös ja tulkinta Scanner-luokka. 8.2 Yleistä Näppäimistöltä annettujen arvojen (syötteiden)
LisätiedotOhjelmisto on selainpohjaisen käyttöliittymän tarjoava tietokantajärjestelmä merikotkien seurantaan WWF:n Merikotka-työryhmän tarpeisiin.
TIETOKANTA MERIKOTKIEN SEURANTAAN Käyttöohje Versiohistoria: Versio Päivämäärä Kuvaus Tekijä 1.0 11.12.2007 Ensimmäinen luonnos Janne Piippo 2.0 13.12.2007 Virallinen verio Janne Piippo HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotT-110.4100 Harjoitustyöluento
1. lokakuuta 2009 Yhteenveto 1 2 3 Linkkitilaprotokolla 4 5 6 DL! Ensimmäinen deadline lähestyy: harjoitustyön suunnitelma pitäisi palauttaa 15.10 klo 12 mennessä. Itse harjoitustyöstä lisää tuota pikaa..
LisätiedotYlläpito. Ylläpito. Ylläpidon lajeja Ohjelmistotuotanto, syksy 1998 Ylläpito
Kaikki ohjelmistoon sen julkistamisen jälkeen kohdistuvat muutostoimenpiteet jopa 70-80% ohjelmiston elinkaarenaikaisista kehityskustannuksista Ylläpidon lajeja korjaava ylläpito (corrective) testausvaiheessa
Lisätiedot11.4. Context-free kielet 1 / 17
11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä
LisätiedotYksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } }
Yksikkötestauksella tarkoitetaan lähdekoodiin kuuluvien yksittäisten osien testaamista. Termi yksikkö viittaa ohjelman pienimpiin mahdollisiin testattaviin toiminnallisuuksiin, kuten olion tarjoamiin metodeihin.
LisätiedotAvoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org
Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana
LisätiedotWWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa
WWW ja tietokannat WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa tekstiä, kuvia, hyperlinkkejä Staattiset sivut kirjoitettu kerran, muuttaminen käsin ongelmana pysyminen ajantasalla Ylläpito hankalaa,
LisätiedotVisma Software Oy
pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai muutoksiin tässä oppaassa ja/tai ohjelmassa ilman eri ilmoitusta. Oppaan ja siihen liittyvän muun materiaalin kopiointi on kielletty ilman :n
LisätiedotSopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Liite N: Kielivaatimukset
Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite N: Kielivaatimukset VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 JÄRJESTELMÄN
Lisätiedot