Standardi 2.3 Rahoituspalvelusopimukset Määräykset ja ohjeet
dnro 1/120/2006 2 (27) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 5 2 Tavoitteet ja rakenne 6 3 Kansainvälinen viitekehys ja alan itsesääntely 7 4 Normiperusta 8 5 Asiakassopimukset 9 5.1 Yleistä 9 5.2 Sopimuksen tekeminen 10 5.3 Sopimusten hallinnointi 11 5.4 Vakiosopimuksen ehtojen yksipuolinen muuttaminen sopimuksen voimassaoloaikana 11 5.5 Sopimuksen päättäminen 12 6 Asiakassopimuksen vähimmäissisältö 13 6.1 Osapuolten yksilöintitiedot 13 6.2 Maksut ja palkkiot 13 6.3 Sopimuksen voimassaoloaika ja muuttaminen 14 6.4 Sopimuksen irtisanominen tai purkaminen 14 6.5 Sopimuksen siirtäminen 14 6.6 Sopimuksen perusteella toimitettavat ilmoitukset ja asiakasraportointi 14 6.7 Reklamointi 15
dnro 1/120/2006 3 (27) 6.8 Ylivoimainen este 15 6.9 Vastuun rajoitukset 15 6.10 Asiakasta koskevien tietojen luovuttaminen 15 7 Eräät sopimustyypit 16 7.1 Talletussopimus 16 7.1.1 Talletussuoja 17 7.1.2 Tilin luonne 17 7.1.3 Korko 17 7.1.4 Tilin sulkeminen 17 7.1.5 Tilinylitys ja katteen puuttuminen 17 7.2 Luottosopimus 17 7.2.1 Korko 18 7.2.2 Luottosuhteen lakkaaminen 18 7.3 Omaisuudenhoitosopimus 19 7.3.1 Sopimuksen piiriin kuuluvat varat 20 7.3.2 Sijoitustoiminnan hoitaminen 20 7.3.3 Salkun tuoton laskentaperusteet 20 7.3.4 Salkunhoidon ulkoistaminen 21 7.3.5 Maksut ja palkkiot 21 7.3.6 Palkkionpalautusjärjestely 21 7.3.7 Omaisuudenhoitajan panttioikeus 21 7.3.8 Asiakkaan varojen puute 21 7.4 Välityssopimus 21
dnro 1/120/2006 4 (27) 7.4.1 Toimeksiannot 22 7.4.2 Osapuolten vastuu 22 7.5 Säilytyssopimukset 22 7.5.1 Sopimuksen piiriin kuuluvat varat 22 7.5.2 Sopimukseen kuuluvat hoitotoimenpiteet 22 7.5.3 Säilyttäjän panttioikeus 23 7.5.4 Sopimuksen päättyminen 23 7.5.5 Muun säilyttäjän käyttäminen 23 8 Raportointi Rahoitustarkastukselle 24 9 Määritelmät 25 10 Lisätiedot 26 11 Kumotut ohjeet ja kannanotot 27
dnro 1/120/2006 5 (27) 1 SOVELTAMINEN (1) Tämä standardi koskee rahoituspalvelusopimuksia, joita Rahoitustarkastuksen valvottavat tekevät kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien pienyritysten sekä muiden kuin ammattimaisten sijoittajien kanssa. (2) Tätä standardia sovelletaan seuraaviin Rahoitustarkastuksesta annetun lain (587/2003) 5 :n tarkoittamiin valvottaviin: - luottolaitokset - sijoituspalveluyritykset - sijoituspalvelua (omaisuudenhoitoa) tarjoavat rahastoyhtiöt - ulkomaisten sijoituspalveluyritysten Suomessa sijaitsevat sivuliikkeet - ulkomaisten luottolaitosten Suomessa sijaitsevat sivukonttorit - ulkomaisten sijoituspalvelua (omaisuudenhoitoa) tarjoavien rahastoyhtiöiden Suomessa sijaitsevat sivuliikkeet. (3) Standardia sovelletaan myös suomalaisten luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden ulkomailla sijaitsevien sivukonttorien tekemiin sopimuksiin, ellei ulkomaisista säännöksistä muuta johdu. (4) Standardissa käytetään yleisnimitystä "valvottava" kaikista standardin soveltamisalaan kuuluvista yhteisöistä.
dnro 1/120/2006 6 (27) 2 TAVOITTEET JA RAKENNE (1) Tässä standardissa Rahoitustarkastus esittää yleisellä tasolla näkemyksensä asiakassopimusten vähimmäissisällöstä. (2) Standardin ensisijainen tavoite on varmistaa, että tarjottavasta rahoituspalvelusta on tehty asianmukaiset sopimukset, joissa sovitaan keskeisistä palvelun tarjoamiseen liittyvistä ehdoista. (3) Huolellisesti laaditut vakiosopimukset vähentävät osaltaan myös asiakassopimuksiin sisältyvää oikeudellista riskiä ja ovat siten osa valvottavan riskienhallintaa. (4) Rahoituspalvelua koskevia sopimuksia laadittaessa on otettava huomioon, että lain mukaan sopimuksissa ei saa olla asiakkaan kannalta kohtuuttomia ehtoja. (5) Tämän standardin luvussa 6 käsitellään kaikille asiakassopimuksille asetettuja yleisiä vaatimuksia. (6) Tämän standardin luvussa 7 käsitellään tietyille sopimustyypeille asetettuja erityisvaatimuksia.
dnro 1/120/2006 7 (27) 3 KANSAINVÄLINEN VIITEKEHYS JA ALAN ITSESÄÄNTELY (1) Tämän standardin säännösten taustalla ovat seuraavat direktiivit ja suositukset: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta IOSCOn laatimat Objectives and Principles of Securities Regulation, Suomen Pankkiyhdistyksen hyvää pankkitapaa koskevat säännöt.
dnro 1/120/2006 8 (27) 4 NORMIPERUSTA (1) Tätä sääntelyä laadittaessa on otettu huomioon seuraavat direktiivit: neuvoston direktiivi 93/22/ETY sijoituspalveluista arvopaperimarkkinoilla (31993L0022), EYVL N:o L 141, 11.6.1993, s. 27 neuvoston direktiivi 85/611/ETY arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (31985L0611), EYVL N:o L 375, 31.12.1985, s. 3 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/12/EY luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (32000L0012), EYVL N:o L 126, 26.5.2000, s. 1. (2) Aihepiiriä koskeva sääntely perustuu seuraaviin säädöksiin: - arvopaperimarkkinalaki (AML 495/1989) luku 4 - luottolaitostoiminnasta annettu laki (LLL 1607/1993) luku 10 - sijoituspalveluyrityksistä annettu laki (SipaL 579/1996) luku 3 - sijoitusrahastolaki (SRL 48/1999) luvut 7 ja 9 - kuluttajansuojalaki (KSL 38/1978) luvut 6 a ja 7 - laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta (TiyhpatL 458/2002) luku 3.
dnro 1/120/2006 9 (27) 5 ASIAKASSOPIMUKSET 5.1 Yleistä Sitova (1) Sekä luottolaitos- että sijoituspalvelutoiminnassa asiakassuhde perustuu yleensä kirjalliseen sopimukseen, joka useimmiten on palveluntarjoajan laatima vakiosopimus. (2) Koska vakiosopimuksia tulkitaan epäselvissä tilanteissa yleensä sopimuksen laatijan vahingoksi, valvottavan tulee kiinnittää erityistä huomiota sopimusehtojen ja sopimuskokonaisuuden selkeyteen. Huolellisesti laaditut vakiosopimukset vähentävät osaltaan myös asiakassopimuksiin liittyvää muuta oikeudellista riskiä. (3) Laissa kielletään käyttämästä luottolaitos- ja sijoituspalvelutoiminnassa asiakkaan kannalta kohtuuttomia sopimusehtoja. Yleisellä tasolla ehtojen kohtuullisuutta valvoo Rahoitustarkastus. Se ei kuitenkaan voi ratkaista yksittäistä palveluntarjoajan ja asiakkaan välistä tulkintaerimielisyyttä osapuolia sitovasti, vaan tällaisen ratkaisun voi antaa vain yleinen tuomioistuin. (4) Rahoitustarkastus kiinnittää huomiota ehtojen selkeyteen sekä siihen, että ehdoissa on otettu huomioon luottolaitostoiminnasta annetun lain ja arvopaperimarkkinalain ehdoille asettamat vaatimukset. (5) Mikäli palveluntarjoajan asiakas on kuluttaja, tulee palveluntarjoajan ja asiakkaan väliseen asiakassuhteeseen sovellettavaksi myös kuluttajansuojalainsäädäntö. (6) Sopimuksia laadittaessa on keskeistä se, että tarjottavan palvelun sisältö sekä osapuolten oikeudet ja velvollisuudet on määritelty selkeästi ja ymmärrettävästi.
dnro 1/120/2006 10 (27) (7) Sopimuksen laatimiseen vaikuttavat muun muassa palvelun luonne sekä se, mille asiakasryhmälle sopimus on tarkoitettu. Esimerkiksi yritysten koolla voi olla vaikutusta sopimuksen sisältöön ja sopimukselle asetettaviin vaatimuksiin. (8) Valvottava voi itse valita käyttämänsä sopimusrakenteen. Asiakassopimus voi olla yksi sopimus tai usean erillisen sopimuksen kokonaisuus. (9) Mikäli kyseessä on usean sopimuksen kokonaisuus, valvottavan tulee yksittäisten sopimusten ehtojen kohtuullisuuden ja selkeyden lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että eri sopimukset muodostavat selkeän kokonaisuuden eivätkä sisällä keskenään ristiriitaisia ehtoja. 5.2 Sopimuksen tekeminen Sitova (10) Arvopaperimarkkinalain mukaan arvopaperinvälittäjän 1 on tehtävä sijoituspalvelun tarjoamista koskeva sopimus kirjallisesti muun kuin ammattimaisen sijoittajan kanssa. (11) Muutkin rahoituspalveluja koskevat sopimukset tulisi tehdä kirjallisesti muun muassa siksi, että suullisia sopimuksia voi olla vaikea näyttää toteen. (12) Kirjallisen sopimuksen vaatimukset täyttyvät myös sähköisessä muodossa, esimerkiksi Internetin välityksellä tehdyissä sopimuksissa. (13) Lisäksi valvottavan tulee kiinnittää huomiota siihen, että asiakkaan tunnistamisessa ja tuntemisessa noudatetaan Rahoitustarkastuksen standardia 2.4. (14) Sopimus tulisi allekirjoittaa vasta, kun ehdot on riittävässä määrin selvitetty asiakkaalle tai kun asiakkaalla on ollut muutoin mahdollisuus tutustua sopimuksen ehtoihin. (15) Esimerkiksi Internetissä tarjottava palvelu tulisi rakentaa siten, että sopimuksen hyväksyminen ei ole mahdollista, ennen kuin asiakkaalla on ollut mahdollisuus tutustua sopimuksen ehtoihin ja että asiakas voi halutessaan tallentaa tai tulostaa sopimusehdot. (16) Asiakkaalla on oikeus saada oma kappaleensa sopimuksesta. 1 Arvopaperinvälittäjällä tarkoitetaan sijoituspalveluyritystä, sijoituspalvelua tarjoavaa luottolaitosta ja sijoituspalvelua (omaisuudenhoitoa) tarjoavaa rahastoyhtiötä (AML 1:4).
dnro 1/120/2006 11 (27) Sitova (17) Esimerkiksi Internetiä käytettäessä asiakas voi saada oman kappaleensa siten, että hänellä on mahdollisuus tallentaa tai tulostaa sopimus. Asiakkaalla on oltava mahdollisuus tulostaa ja tallentaa sekä vakioehdot että yksilöllisesti sovitut ehdot. (18) Myös vakuudenantajalla on pääsäännön mukaan oikeus saada oma kappaleensa vakuussitoumuksesta (esimerkiksi takaus- tai panttaussitoumus) ja sen tarkoittamasta päävelkasitoumuksesta. (19) Etäsopimuksia tehtäessä tulee ottaa huomioon tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annetussa laissa asetetut vaatimukset sekä kuluttajien osalta lisäksi kuluttajansuojalaissa asetetut vaatimukset. 5.3 Sopimusten hallinnointi (20) Valvottavan luotettava hallinto ja hyvä riskienhallinta edellyttävät sopimusten ja niiden muutosten asianmukaista arkistointia. Sopimus ja sen ehdot on pidettävä ajan tasalla asiakassuhteen keston ajan niin, että voidaan selvittää, millaisia sopimuksia eri asiakkaiden kanssa kulloinkin on voimassa. (21) Kun kyseessä ovat sähköisesti tehdyt sopimukset, on tärkeää, että asiakkaan tekemät toimenpiteet voidaan jälkikäteen selvittää. 5.4 Vakiosopimuksen ehtojen yksipuolinen muuttaminen sopimuksen voimassaoloaikana (22) Kun valvottava aikoo tehdä sopimusehtoihin muutoksia, jotka eivät johdu lainmuutoksesta tai viranomaisen päätöksestä, sen tulee ottaa huomioon seuraavat asiat: Muutokset voivat yleensä kohdistua vain toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin. Muutos ei voi kohdistua sopimussisällön olennaiseen muuttamiseen (yksittäisenkin keskeisen sopimusehdon muuttaminen voi olla olennainen muutos). Muutoksesta tulee ilmoittaa etukäteen kirjallisesti tai muulla vastaavalla tavalla. Asiakkaalla tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus hyväksyä muutokset tai vastustaa niitä. Jos asiakas vastustaa muutosta, hänen tulee voida irtisanoa sopimus välittömästi ja kuluitta niin, että sopimus päättyy muutoksen voi-
dnro 1/120/2006 12 (27) maantulopäivänä. Jos asiakas ei irtisano sopimusta, eikä palveluntarjoaja halua jatkaa sopimusta entisin ehdoin, palveluntarjoajan tulee itse irtisanoa sopimus. Jos asiakas ei vastaa muutosilmoitukseen, voidaan yleensä katsoa, että asiakas on hyväksynyt muutoksen viimeistään, kun hän on muutoksen voimaantulopäivän jälkeen käyttänyt sopimuksen mukaista palvelua. (23) Muutoksen pätevyys voidaan varmistaa tekemällä asiakkaan kanssa uusi kirjallinen sopimus. 5.5 Sopimuksen päättäminen (24) Sopimus on irtisanottava tai purettava kirjallisesti tai muutoin todisteellisesti. (25) Kun palveluntarjoaja irtisanoo sopimuksen, asiakkaalle on varattava riittävä irtisanomisaika. Sitova (26) Lisäksi on otettava huomioon lainsäädännön mahdollisesti asettamat erityisvaatimukset, kuten kulutusluottoja koskevat kuluttajansuojalain säännökset. (27) Asiakkaalle toimitettavassa irtisanomisilmoituksessa on tarvittaessa mainittava sopimuksen päättämisen peruste sekä sopimuksen päättämisestä asiakkaalle aiheutuvat velvoitteet. Esimerkiksi maksu, jonka asiakas on velvollinen maksamaan palveluntarjoajalle, on eriteltävä riittävästi (esim. pääoma, korot, kulut). (28) Kun asiakas irtisanoo sopimuksen, tulee asiakkaalle esittää tästä mahdollisesti aiheutuvista palkkioista ja kuluista riittävästi yksilöity laskelma. (29) Laskelman tulisi olla niin selkeä, että asiakas voi varmistua, että palkkiot ja kulut on laskettu oikein. Laskelmassa tulee ottaa huomioon myös mahdolliset lainsäädännön asettamat erityisvaatimukset, kuten kulutusluottoja koskevat kuluttajansuojalain säännökset.
dnro 1/120/2006 13 (27) 6 ASIAKASSOPIMUKSEN VÄHIMMÄISSISÄLTÖ (1) Sopimuksia laadittaessa tulee ottaa huomioon rahoituspalvelun luonne ja sen perusteella harkita, mitkä seuraavista ehdoista ovat kunkin rahoituspalvelun tapauksessa tarpeellisia. 6.1 Osapuolten yksilöintitiedot (2) Sopimukseen on merkittävä sopimuksen osapuolista riittävät henkilö- ja muut yksilöintitiedot. (3) Lisäksi tulee sopia, miten osoite- ja muiden yksilöintitietojen muutoksista ilmoitetaan palveluntarjoajalle ja mikä on seuraus, jos ilmoitusvelvollisuus on laiminlyöty. 6.2 Maksut ja palkkiot (4) Sopimuksesta on käytävä ilmi asiakkaalta perittävät maksut ja palkkiot. Lisäksi tulee mainita niiden erääntymisajankohta, veloitustapa (etu- vai jälkikäteen), mahdolliset palautukset sopimuksen päättyessä sekä maksujen ja palkkioiden muuttamisen edellytykset. (5) Jos asiakkaalta halutaan periä uusi maksu tai palkkio, siitä on joko sovittava erikseen tai noudatettava sopimusehdon muuttamismenettelyä (kohta 5.4). Pelkästään maksun tai palkkion määrän muuttaminen ei kuitenkaan vaadi uutta sopimusta tai sopimusehdon muuttamismenettelyä, mutta muutoksesta on aina ilmoitettava asiakkaalle asianmukaisesti.
dnro 1/120/2006 14 (27) (6) Maksujen ja palkkioiden määrän osalta voidaan viitata palveluhinnastoon. Hinnastossa tulisi olla vain palvelujen hintoja. 6.3 Sopimuksen voimassaoloaika ja muuttaminen (7) Sopimuksessa on mainittava, onko se voimassa määräajan vai toistaiseksi. (8) Jos sopimusehtoja halutaan sopimussuhteen aikana yksipuolisesti muuttaa, sopimukseen on otettava tätä koskeva ehto (kohta 5.4). 6.4 Sopimuksen irtisanominen tai purkaminen (9) Sopimuksessa on mainittava irtisanomisperusteet, irtisanomisaika ja sen alkamisajankohta sekä se, millä edellytyksillä osapuolilla on oikeus käyttää mahdollista oikeuttaan purkaa sopimus. Sopimuksessa tulee myös määritellä, miten sopimus irtisanotaan tai puretaan ja mitkä ovat tästä seuraavat osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. 6.5 Sopimuksen siirtäminen (10) Sopimuksessa on mainittava, mikäli osapuolilla on oikeus siirtää sopimuksen mukaisia oikeuksiaan tai velvollisuuksiaan kolmannelle ilman toisen osapuolen suostumusta. 6.6 Sopimuksen perusteella toimitettavat ilmoitukset ja asiakasraportointi (11) Sopimuksessa on mainittava, miten sopimusta koskevista asioista ilmoitetaan toiselle osapuolelle ja milloin tämän katsotaan saaneen ilmoituksesta tiedon. (12) Sopimuksessa tulee sopia, miten ja mitä tietoja palveluntarjoaja toimittaa asiakkaalle palvelusta tai sen käytöstä.
dnro 1/120/2006 15 (27) 6.7 Reklamointi (13) Sopimuksessa tulisi sopia palvelusta tehtävistä reklamaatioista, reklamaatioajasta ja sen alkamisajankohdasta sekä reklamaation laiminlyönnin vaikutuksista. Osapuolille tulee varata riittävä aika esittää huomautuksia toistensa toimenpiteistä. 6.8 Ylivoimainen este (14) Ylivoimaista estettä koskevan ehdon tulisi koskea molempia osapuolia. Esteistä voidaan mainita esimerkkejä. 6.9 Vastuun rajoitukset (15) Jos osapuolen vastuuta halutaan rajoittaa (esimerkiksi välilliset vahingot), rajoitusta koskeva ehto on otettava sopimukseen. 6.10 Asiakasta koskevien tietojen luovuttaminen (16) Jos asiakasta koskevien tietojen luovuttamiseen on lain mukaan saatava asiakkaan suostumus, sopimuksessa tulee määritellä tahot, joille tietoja voidaan antaa, samoin kuin se, mitä tietoja suostumus koskee.
dnro 1/120/2006 16 (27) 7 ERÄÄT SOPIMUSTYYPIT 7.1 Talletussopimus Sitova (1) Suomalaisen talletuspankin on haettava Rahoitustarkastuksen hyväksyntä ennen tiliehtojen ja niiden muutosten käyttöön ottamista. Rahoitustarkastuksen hyväksyttäväksi on toimitettava tiliehtonsa myös Euroopan talousalueelta tulevan pankin sivukonttorin, joka liittyy talletussuojarahastoon saadakseen talletuksilleen Suomessa lisäsuojaa, sekä Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevan pankin sivukonttorin, joka kuuluu suomalaiseen talletussuojarahastoon. (2) Tiliehdoissa tulee olla mainita Rahoitustarkastuksen hyväksymisestä. (3) Mitä tässä luvussa todetaan, koskee soveltuvin osin myös sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 16 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja varoja koskevia sopimuksia. (4) Talletussopimuksissa tulisi luvussa 6 mainittujen ehtojen lisäksi olla ehdot ainakin seuraavista asioista: talletussuoja tilin luonne korko tilin sulkeminen tilinylitys ja katteen puuttuminen.
dnro 1/120/2006 17 (27) 7.1.1 Talletussuoja (5) Maininta talletussuojasta tulisi sisällyttää tilisopimukseen tai -ehtoihin. 7.1.2 Tilin luonne (6) Talletussopimuksessa on määriteltävä tilin käyttötarkoitus sekä tilin keskeiset ehdot, kuten se, onko kyse vaadittaessa maksettavasta avistatilistä tai määräaikaistilistä. 7.1.3 Korko (7) Korkolausekkeen tulee sisältää tiedot, joiden avulla talletuksen tuotto voidaan määritellä. Korkolauseketta ei voida ilmoittaa vain viittauksella palveluhinnastoon. 7.1.4 Tilin sulkeminen (8) Ellei lainsäädännöstä muuta johdu, talletuspankilla on oikeus sulkea tili vain, jos sulkemisesta on erillinen ehto. Tiliä ei voida sulkea esim. odottamaan kuittauksen edellytysten täyttymistä. 7.1.5 Tilinylitys ja katteen puuttuminen (9) Talletussopimuksessa tulee selvitä, mitä seuraa, jos asiakas ylittää tilinsä tai jos tililtä puuttuu maksuihin tarvittavia varoja. 7.2 Luottosopimus (10) Mitä tässä luvussa todetaan, koskee soveltuvin osin myös sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 16 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja luottoja koskevia sopimuksia. (11) Luottosopimuksesta on käytävä ilmi kaikki velkasuhteen olennaiset ehdot. Rahoitustarkastus suosittaa, että luottosopimukseen merkitään, mille asiakasryhmälle sopimus on tarkoitettu. (12) Luottosopimuksessa tulisi luvussa 6 mainittujen ehtojen lisäksi olla ehdot ainakin seuraavista asioista: korko luottosuhteen lakkaaminen.
dnro 1/120/2006 18 (27) 7.2.1 Korko (13) Korosta tulee mainita ainakin seuraavat tiedot: Onko korko kiinteä korko tai viitekorko, marginaali, koronmaksukausi, koronmääräytymisjakso, korkopäivät (360/365) ja viivästyskorko. o o o Kiinteä korko voidaan sopia niin, että se on erisuuruinen eri korkojaksoissa tai että se säilyy samana koko laina-ajan. Viitekorosta tulee sopia, minkä ajankohdan viitekorkotasoon luotto sidotaan. Kiinteää korkoa tai viitekorkosidonnaisten luottojen korkomarginaalia ei tulisi muuttaa ilman molempien osapuolten suostumusta. Niitä voidaan kuitenkin tarkistaa tietyllä etukäteen määritellyllä pitemmällä aikavälillä, jos velkakirjassa on selvät ehdot muutoksen edellytyksistä ja määrästä. Tilanteet, joissa lisäkorkoa voidaan periä. o Lisäkorkoa voidaan periä vain, kun asiakassuhteen kirjallisesti sovitut perusteet ovat olennaisesti muuttuneet vaihtoehtona luoton irtisanomiselle, jolloin lisäkoron veloittamisen tulee lakata heti, kun irtisanomisperustetta ei enää ole. 7.2.2 Luottosuhteen lakkaaminen (14) Sopimuksessa tulee olla maininta luottosuhteen sopimuksenmukaisesta ja poikkeuksellisesta erääntymisestä. (15) Sopimuksenmukaista erääntymistä koskevasta ehdosta on käytävä ilmi, onko velallisen maksettava luotto määrättynä päivänä vai määrätyn ajan kuluttua irtisanomisesta. (16) Luottolaitoksen oikeudesta eräännyttää luotto poikkeuksellisesti tulee ottaa huomioon seuraavat asiat: Kuluttajille myönnetyn luoton irtisanominen edellyttää olennaista sopimusrikkomusta. Kuluttajiin rinnastettavien pienyrityksien luottojen irtisanomisperusteena voi olla myös luottosopimuksen ulkopuolinen sopimusrikkomus, jos sen voidaan katsoa vaarantavan luoton takaisinmaksun. Hyväksyttäviä irtisanomisperusteita voivat olla esimerkiksi velallisen viivästys, velallisen antamat harhaanjohtavat tiedot ja vakuuden ar-
dnro 1/120/2006 19 (27) von alentuminen. o Kun velallinen on kuluttaja, tulisi mainita kuluttajansuojalaissa määritellyt rajaukset viivästyksen kestolle ja määrälle ja viitata laissa mainittuihin sosiaalisiin suoritusesteisiin. o Kun velallinen on kuluttajaan rinnastettava pienyritys, viivästyksen kestolle tulisi määritellä raja, ennen kuin luotto voidaan irtisanoa. o Harhaanjohtavien tietojen antamista voidaan käyttää irtisanomisperusteena yleensä vain silloin, kun luotonmyöntäjä ei olisi myöntänyt luottoa lainkaan tai olisi myöntänyt sen olennaisesti toisenlaisilla ehdoilla, mikäli päätöstä tehtäessä olisi ollut oikeat tiedot käytettävissä. o Vakuuden arvon alentumisella tulee olla olennaista merkitystä, ja sen olisi yleensä johduttava velallisen tai vakuudenantajan toimenpiteistä. Velalliselle ja vakuudenantajalle tulee varata riittävä aika reagoida vaatimukseen, jotta nämä voivat esimerkiksi antaa lisävakuutta tai lyhentää luottoa. (17) Kun on kyse ehdosta, joka koskee velallisen oikeutta eräännyttää luotto poikkeuksellisesti, tulee ottaa huomioon seuraavat seikat: Kuluttajansuojalaissa säädetään kuluttajan oikeudesta maksaa luotto ennen sen erääntymistä ja tästä perittävistä palkkioista. Kuluttajaan rinnastettaville pienyrityksille voidaan antaa oikeus maksaa luotto ennen sen erääntymistä. Tällöin mahdollisesta ennenaikaisesta takaisinmaksusta perittävästä palkkiosta sen perusteista ja määrästä tulee olla maininta ehdoissa. 7.3 Omaisuudenhoitosopimus (18) Omaisuudenhoitosopimuksesta tulisi käydä ilmi luvussa 6 mainittujen ehtojen lisäksi ainakin seuraavien asioiden ehdot: sopimuksen piiriin kuuluvat varat sijoitustoiminnan hoitaminen salkun tuoton laskentaperusteet salkunhoidon ulkoistaminen maksut ja palkkiot palkkionpalautusjärjestely omaisuudenhoitajan panttioikeus asiakkaan varojen puute.
dnro 1/120/2006 20 (27) 7.3.1 Sopimuksen piiriin kuuluvat varat (19) Sopimuksessa on määriteltävä riittävän yksityiskohtaisesti sen piiriin kuuluva omaisuus. Samoin sopimuksesta tulisi käydä ilmi, onko asiakkaalla oikeus hoitotilille maksettavaan korkoon tai muuhun vastaavaan tuottoon. (20) Käytännössä yksilöinti hoidetaan yleensä määrittämällä esim. arvoosuustilin ja pankkitilin numero. Tarkempi määrittely voi olla tarpeen mm. silloin, jos samalla asiakkaalla on omaisuudenhoitajan säilytettävänä omaisuutta, joka ei kuulu omaisuudenhoitosopimuksen piiriin. (21) Sopimuksessa on mainittava omaisuudenhoitoon liittyvien tilien (esim. pankki- ja arvo-osuustilin) käytöstä ja käytön rajoituksista. 7.3.2 Sijoitustoiminnan hoitaminen Sijoitusstrategia (22) Sopimuksessa on määriteltävä sijoitustoiminnan tavoitteet (esim. tietyn tuotto-/riskitason tavoitteleminen). (23) Sopimuksessa on mainittava omaisuudenhoitajan mahdollisesta oikeudesta poiketa normaalista sijoitusstrategiasta ja sen edellytyksistä (esimerkiksi ennalta arvaamattomat muutokset markkinatilanteessa). Sijoituskohteet ja niiden rajoitukset (24) Sopimuksessa on mainittava, mihin sijoituskohteisiin varoja saa sijoittaa, ja mahdollisista eri sijoituskohteiden keskinäisistä rajoituksista. Sijoituspäätösten tekeminen (25) Jos sopimuksessa on rajattu omaisuudenhoitajan oikeutta tehdä itsenäisesti sijoituspäätöksiä (esim. sijoituksen kokoa koskevat rajoitukset), sopimuksessa on määriteltävä, miten yhteydenpito asiakkaaseen järjestetään. (26) Asiakkaan mahdollisesta oikeudesta antaa yksittäisiä toimeksiantoja on oltava maininta sopimuksessa. 7.3.3 Salkun tuoton laskentaperusteet (27) Sopimuksessa on mainittava salkun tuoton laskentaperusteet. Mikäli asiakkaan kanssa on sovittu tuoton vertaamisesta muuhun tuottoon (esimerkiksi tiettyyn indeksiin), sopimuksessa on oltava tiedot vertailutuotosta.
dnro 1/120/2006 21 (27) 7.3.4 Salkunhoidon ulkoistaminen (28) Omaisuudenhoitajan oikeudesta ulkoistaa asiakkaan arvopaperisalkun hoitaminen muun yhteisön hoidettavaksi (esimerkiksi ulkomaiset sijoitukset) tulee olla maininta sopimuksessa. 7.3.5 Maksut ja palkkiot (29) Sekä hoidettavan omaisuuden määrään perustuvasta (hoitopalkkio) että mahdollisesta tuottosidonnaisesta palkkiosta (tuottopalkkio) on määriteltävä ainakin seuraavat seikat: mitkä ovat palkkioiden perusteena olevan omaisuuden laskentaperusteet (määrä, arvostus, ajankohta) miten laskutusjakson aikaiset pääomamuutokset otetaan huomioon palkkion laskennassa lasketaanko tuottopalkkio salkun nettotuotosta (omaisuudenhoito-, välitys- ja säilytyspalkkiot vähennetty) vai muulla tavalla lasketun tuoton perusteella (esimerkiksi tuotto ennen hoitopalkkioita). 7.3.6 Palkkionpalautusjärjestely (30) Sopimuksessa on mainittava, jos omaisuudenhoitajalla on kolmannen osapuolen (esimerkiksi arvopaperinvälittäjä tai emissionjärjestäjä) kanssa tehdyn sopimuksen nojalla oikeus saada asiakkaan lukuun hankituista tai luovutetuista arvopapereista palkkioita (nk. palkkionpalautusjärjestely). 7.3.7 Omaisuudenhoitajan panttioikeus (31) Jos asiakkaan omaisuutta on omaisuudenhoitajan saamisten vakuutena, sopimuksessa on mainittava minkä saamisten vakuutena omaisuus on ja miten vakuus mahdollisessa maksuhäiriötilanteessa realisoidaan. 7.3.8 Asiakkaan varojen puute (32) Sopimuksessa on sovittava, miten menetellään tilanteessa, jossa asiakkaan tilillä ei ole riittävästi varoja sopimuksen mukaisten toimenpiteiden hoitamiseksi. 7.4 Välityssopimus (33) Arvopaperinvälitystä koskevasta sopimuksesta tulisi käydä ilmi luvussa 6 mainittujen ehtojen lisäksi ainakin seuraavien asioiden ehdot: toimeksiantojen antaminen
dnro 1/120/2006 22 (27) osapuolten vastuu. 7.4.1 Toimeksiannot (34) Sopimuksesta on käytävä ilmi, miten asiakas antaa sijoituskohteita koskevat toimeksiannot (esim. puhelimitse tai Internetin kautta). 7.4.2 Osapuolten vastuu (35) Sopimuksessa on mainittava, mikä on osapuolten vastuu eri tilanteissa. Jos asiakas esimerkiksi antaa toimeksiantonsa itsenäisesti Internetin välityksellä, on sopimuksessa tuotava esiin, että asiakkaan vastuu voi olla tavanomaista suurempi. 7.5 Säilytyssopimukset (36) Säilytyssopimuksella tarkoitetaan arvo-osuustilisopimusta ja muuta säilytyssopimusta. (37) Säilytyssopimuksesta tulisi käydä ilmi luvussa 6 mainittujen ehtojen lisäksi ainakin seuraavien asioiden ehdot: sopimuksen piiriin kuuluvat varat sopimukseen kuuluvat hoitotoimenpiteet säilyttäjän panttioikeus sopimuksen päättyminen muun säilyttäjän käyttäminen. 7.5.1 Sopimuksen piiriin kuuluvat varat (38) Sopimuksessa on määriteltävä riittävän yksityiskohtaisesti sen piiriin kuuluva omaisuus. Sopimuksesta tulisi myös käydä ilmi, onko asiakkaalla oikeus hoitotilille maksettavaan korkoon tai muuhun vastaavaan tuottoon. 7.5.2 Sopimukseen kuuluvat hoitotoimenpiteet (39) Sopimuksessa tulee määritellä säilyttäjälle kuuluvat hoitotoimenpiteet ja se, milloin säilyttäjälle syntyy velvollisuus ryhtyä säilytettävää omaisuutta koskeviin toimenpiteisiin. Sopimuksessa tulisi mainita, ettei säilyttäjällä ole velvollisuutta ryhtyä muihin kuin sovittuihin toimenpiteisiin. (40) Sopimuksessa on sovittava, miten menetellään tilanteessa, jossa asiakkaan tilillä ei ole riittävästi varoja sopimuksen mukaisten toimenpiteiden hoitamiseksi.
dnro 1/120/2006 23 (27) 7.5.3 Säilyttäjän panttioikeus (41) Sopimuksessa on mainittava, minkä saamisten vakuutena säilytettävänä oleva omaisuus on ja miten vakuus mahdollisessa maksuhäiriötilanteessa realisoidaan. 7.5.4 Sopimuksen päättyminen (42) Sopimuksessa on ilmaistava, miten säilytettävänä olevan omaisuuden kanssa menetellään sopimuksen päättyessä. 7.5.5 Muun säilyttäjän käyttäminen (43) Jos säilytyssopimuksen piiriin kuuluvaa omaisuutta (esim. ulkomaisia arvopapereita), annetaan säilytettäväksi muulle säilyttäjälle, on sopimuksessa sovittava osapuolten välisistä vastuista ja velvollisuuksista.
dnro 1/120/2006 24 (27) 8 RAPORTOINTI RAHOITUSTARKASTUKSELLE (1) Tähän standardiin ei liity erillistä säännöllistä raportointia Rahoitustarkastukselle.
dnro 1/120/2006 25 (27) 9 MÄÄRITELMÄT Palvelut Luottolaitospalveluilla tarkoitetaan luottolaitosten tarjoamia muita kuin sijoituspalveluita, esimerkiksi luotonantoa, talletusten ja muiden takaisinmaksettavien varojen vastaanottamista ja maksujenvälitystä. Rahoituspalveluilla tarkoitetaan sijoitus- ja luottolaitospalveluita. Sijoituspalveluilla tarkoitetaan sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa tarkoitettuja sijoituspalveluita, esimerkiksi arvopaperinvälitystä, omaisuudenhoitoa ja emissionjärjestämistä. Sopimukset Luottosopimuksella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu velkakirjasta tai muusta saamistodisteesta ja siihen liittyvästä lyhennysasiakirjasta. Talletussopimuksella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu tilisopimuksesta, tiliehdoista ja palveluhinnastosta. Omaisuudenhoitosopimuksella tarkoitetaan sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa tarkoitettua omaisuudenhoidosta tehtyä sopimusta. Ammattimainen sijoittaja Ammattimaisella sijoittajalla tarkoitetaan AML:n 1 luvun 4 :ssä tarkoitettua ammattimaista sijoittajaa.
dnro 1/120/2006 26 (27) 10 LISÄTIEDOT Standardista vastaavan henkilön yhteystiedot ovat Rahoitustarkastuksen Internet-sivuston Standardien vastuuhenkilöt -luettelossa. Lisätietoja antaa myös:
dnro 1/120/2006 27 (27) 11 KUMOTUT OHJEET JA KANNANOTOT Ohje markkamääräisissä luotoissa käytettävien vakiosopimusten ehdoista (102.1) Ohje talletussopimuksista (102.5) Ohje sijoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista (201.7) osittain (Omaisuudenhoitosopimus ja sen sisältö, kohta 5.2.3) Ohje arvopaperien säilytyssopimuksista, arvo-osuustilisopimuksista ja omaisuudenhoitosopimuksista (201.9) Kannanotto " Luottolaitoksen käyttämät sopimusehdot" K/29/2000/LLO Kannanotto "Rahoituspalvelut tietoverkoissa" K 35/2000 osittain (4.3.1 Sähköiseen sopimiseen liittyviä näkemyksiä).