Kunnanhallitus 192 27.06.2016 Perusturvajohtajan virkasuhdetta koskeva menettely 858/01.01.04/2016 Khall 192 Euran kunnan 1.2.2013 voimaan tulleen hallintosäännön 45 :n mukaan "Palvelussuhteen päättymisestä, varoituksesta ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. Valtuuston ottaman viranhaltijan osalta päätöksen tekee kunnanhallitus." Kunnanhallitus on 13.6.2016 päättänyt käynnistää perusturvajohtaja Sanna-Tuulia Lehtomäen virkasuhteen päättämistä koskevan kuulemismenettelyn kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 8 luvun mukaisesti. Kuuleminen on suoritettu 16.6.2016, ja kirjallisesti Lehtomäki on voinut jättää vastineen 21.6.2016 klo 15 mennessä. Kuulemisesta on laadittu muistio. Perusturvajohtaja Lehtomäki on toimittanut erillisellä asiakirjalla kommenttinsa muistioon. Lehtomäki on viitannut myös 6.6.2016 tarkastuslautakunnalle antamaansa selitykseen sekä hän on 21.6.2016 jättänyt kirjallisen vastineen asiaan. Perusturvajohtaja Lehtomäkeä on kuultu tilintarkastajan tilintarkastuspöytäkirjassa mainittujen lääkäripalvelujen hankkimiseen liittyvien huomioiden johdosta sekä toimintakeskuksen ongelmatilanteen jatkumiseen liittyvästä asiasta. 1. Lääkäripalvelujen hankkiminen Tarkastuslautakunta pyysi kunnanhallitukselta lausuntoa ja Lehtomäeltä selitystä lääkäripalvelujen hankkimisesta vuodelta 2015. Selitykseen ja lausuntoon tutustuttuaan tarkastuslautakunta ehdotti valtuustolle 14.6.2016, että se ei myöntäisi Lehtomäelle vastuuvapautta tilikaudelta 2015 lääkäripalvelujen hankkimisen osalta. Valtuusto hyväksyi tarkastuslautakunnan ehdotuksen 20.6.2016. Lääkäripalveluista tehdyt sopimukset: Solutos Oy 11.12.2014, ajalle 1.1-31.12.2015 Doctagon Oy, 16.12.2014, ajalle 1.12.2014-31.1.2015 Doctagon Oy, 3.7.2015, ajalle 1.7.2015-31.9.2015, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana 6 kk:n irtisanomisajalla Doctagon Oy, allekirjoittamisajankohta ei ilmene, ajalle 1.10.2015-1.10.2016, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana 6 kk:n irtisanomisajalla Suomen Kotilääkäripalvelu Oy, 27.1.2015, ajalle 8.6.2015-31.12.2015 Trinitas Lääkäripalvelut Oy 19.10.2015, ajalle 5.10.2015-31.10.2016, jonka jälkeen voimassa kalenterivuoden kerrallaan, ellei jompikumpi osapuoli irtisano sopimusta kirjallisesta kolme kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä
Lääkäripalveluista kirjanpidossa olevat maksusuoritukset: Solutos Oy, vuosi 2015, yhteensä 53 687,50 e ja 51 003,12 e Doctagon, vuosi 2015, yhteensä 321 406 e ilääkärit, vuosi 2015, yhteensä 131 757,50 e Suomen Kotilääkäripalvelut, vuosi 2015, yhteensä 99 420,75 e Trinitas Lääkäripalvelut Oy, vuosi 2015, yhteensä 14141 e Lehtomäki on kuulemisessa vastauksenaan lääkäripalvelujen hankkimiseen ja kilpailuttamattomuuteen viitannut selitykseensä tarkastuslautakunnalle (6.6.2016). Selityksessä perusturvajohtaja on todennut, että hankinnat on toteutettu ilman kirjallisia päätöksiä ja kilpailutusta. Lehtomäki on katsonut, että perusturvalautakunnan 9.12.2014 100 on antanut yleistoimivaltuuden ostopalvelusopimusten tekemiseen myöntämällä perusturvajohtajalle sopimusten allekirjoitusoikeuden. Lehtomäki on myös katsonut, että suorahankintaan ovat oikeuttaneet rajattu markkinatilanne, jossa muita palveluntuottajia ei ole ollut tarjoajina. Lisäksi kaksi palveluntarjoajaa on voinut tarjota teknisen ratkaisun, jolla päästää potilastietoihin virka-ajan ulkopuoleltakin. Koululääkäripalvelun hankkimiseen perusturvajohtaja oli päätynyt, kun Suomen Kotilääkärit Oy oli pystynyt toimittamaan koululääkärin. Mielenterveys- ja päihdepoliklinikan lääkäripalveluostoja Lehtomäki on perustellut erikoissairaanhoidon kustannuksiin vaikuttamisella lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Lehtomäki on kertonut, että ennen kynnysarvon ylittymistä on ollut tarkoituksena kartoittaa, joko palvelua pystyy tarjoamaan joku muukin erikoislääkäri. Lehtomäki on ilmoittanut, että hän on toiminut hankintalain näkökulmasta virheellisesti, koska hän ei ole laittanut HILMA-järjestelmään hankintailmoitusta tai edes markkinoita kartoittavaa ennakkoilmoitusta. Lehtomäki on katsonut, että hankinnoilla on tuotettu hyötyä Euran kunnalle mm. palvelutuotannon sujuvuudessa. Lehtomäki on katsonut, että hän ymmärtää tulosaluejohtajana vastuunsa hankintalain muotoseikkojen noudattamisessa ja että hän jatkossa kiinnittää asiaan erityistä huomiota. 2. Toimintakeskuksen ongelmatilanteen jatkuminen Perusturvajohtaja Sanna-Tuulia Lehtomäkeä on kuultu toimintakeskuksen henkilöstön ongelmallisen tilanteen jatkumiseen liittyvien seikkojen vuoksi. Toimintakeskuksen ongelmallinen henkilöstötilanne on käynnistynyt keväällä 2015 henkilöstön tekemänä kanteluna. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt tarkastuskäynnin Euran toimintakeskukseen 30.3.2015. Tarkastuskäynnillä työsuojelutarkastaja on johtopäätöksenään todennut, että Euran toimintakeskuksen työntekijät ovat kokeneet haitallista häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua työssään. Lisäksi aluehallintoviraston tarkastuksessa havaittiin viitteitä psykososiaalisista kuormitustekijöistä, joita työnantajan on tullut pyrkiä toiminnallaan poistamaan. Tilanteen jatkuessa syksyllä 2015, sekä aluehallintovirasto että Euran kunnanhallituksen henkilöstöjaosto edellyttivät työterveyslaitoksen työpaikkaselvityksen tekemistä työyhteisön ongelmien syistä. Selvitys on
salassa pidettävä. Selvitys tehtiin helmikuussa ja raportoitiin maaliskuussa 2016. Kunnanjohtaja velvoitti perusturvajohtajan johtamiseen eritellyt muutokset, joista tehtiin kirjallinen sitoumus. Yhteistyötoimikunnassa 8.6.2016 henkilöstön kolme edustajaa ovat tiedustelleet, mitä työnantaja tekee toimintakeskuksessa edelleen touko-kesäkuussa ilmeneville ongelmatilanteille. Kuulemisessa 16.6.2016 perusturvajohtaja Lehtomäki kertoi, että työnantajaa kohtaan on esitetty kohtuuttomia väitteitä. Lisäksi hänen johtamistapaansa tulisi selvittää laajemmin niiltä, jotka eivät ole valituksia tehneet. Lehtomäki kertoi, että hän on pettynyt myös Lounais-Suomen aluehallintovirastoon, koska tämä on kertomuksesta päätellyt, onko työyhteisössä psykososiaalista kuormitusta. Suullisessa kuulemisessa 16.6.2016 Lehtomäki ilmoitti, että antaa asiasta vielä kirjallisen vastineen 21.6.2016. 3. Asiaa koskeva lainsäädäntö ja muut säännökset Lääkäripalvelujen hankkiminen Euran kunnan hallintosäännön 47 :n 8. kohdan mukaan toimielin määrittelee sen alaistensa viranhaltijoiden euromääräiset urakka- ja hankintarajat yksittäisten hankintojen ja urakoiden osalta ellei hallintosäännössä muuta määrätä. Hallintosäännön 47 :n 11. kohdan mukaan toimielin ratkaisee toimialan hankintoja ja käytöstä poistetun irtaimiston myyntiä ja luovutusta koskevat asiat, ellei hallintosäännössä toimivaltaa ole siirretty muulle viranomaiselle tai muutoin siirretty toimivaltaa viranhaltijalle. Hallintosäännön 47 :n mukaan toimielin voi siirtää toimivaltaansa saman pykälän kohtien 11-13 osalta alaiselleen viranhaltijalle. Hallintosäännön 60 :n 1. kohdan mukaan perusturvajohtaja ratkaisee ostopalveluiden hankkimisen lautakunnalle mahdollisten yleisohjeiden mukaan ja johtava lääkäri 60 :n 9. kohdan mukaan terveydenhuollon ostopalvelut ja maksusitoumukset kynnysarvon alittavissa hankinnoissa. Viranhaltijat voivat hallintosäännön saman pykälän mukaan siirtää em. kohdissa mainittua toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Hallintosäännön 6 :n mukaan viranhaltija tai toimielin voi siirtää hallintosäännöllä päätettäväkseen delegoidun asian ratkaisemisen ylemmälle toimielimelle. Hallintosäännön 25 :n mukaan viranhaltijan päätöksistä pidetään pöytäkirjaa ja hallintolain (434/2003) 43 :n pääsäännön perusteella hallintopäätös on annettava kirjallisesti. Euran kunnanhallitus on 17.1.2011 7 käsitellyt kunnan hankintaorganisaation muutosta ja hankintaohjeita. Kunnanhallitus hyväksyi käyttöön otettavaksi kunnan hankintojen valmistelussa ja toteutuksessa Suomen Kuntaliiton vuonna 2010 julkaisemat "Kuntien yleiset hankintaohjeet" ja totesi, että hankintaohjeet edellyttävät pääsääntöisesti kilpailutusta myös kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa. Päätöksessään 17.1.2011 kunnanhallitus hyväksyi tavarahankintojen vähäisen hankinnan rajaksi 3.000 euroa ja
palveluhankinnan vähäisen hankinnan rajaksi 5.000 euroa. Lisäksi kunnanhallitus totesi, että kirjallinen hankintapäätös on tehtävä kansallisen kynnysarvon alittavista hankinnoista käyttäen uutta asianhallintaohjelmistoa. Perusturvalautakunta on 12.3.2013 21 päättänyt, että perusturvajohtajalla, sosiaalipalvelupäälliköllä ja johtavalla sosiaalityöntekijällä on tiettyjen edellytysten vallitessa oikeus hankkia asiakkaan palvelutarvetta vastaava palvelu ostopalveluna. Perusturvajohtajan hankintarajaksi lautakunta määritteli asiantuntija-, lisenssi- ja tavarahankinnoissa 40 000 euroa sekä sosiaalipalvelupäällikön, johtavan sosiaalityöntekijän, johtavan lääkärin ja vastaavan hammaslääkärin hankintarajaksi ja maksusitoumusten kynnysarvoksi 10 000 euroa. Laki julkisista hankinnoista (348/2007) määrittelee julkisissa hankinnoissa noudatettavat periaatteet ja menettelytavat. Lain 2 :n mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Pääsääntöisesti hankinnat tulee kilpailuttaa. Lain 67 :n mukaan hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan 27 ja 28 :ssä säädetyin edellytyksin. Lain 15 :n mukaan lakia ei sovelleta liitteen B (ryhmä 25) mukaisiin terveydenhoito- ja sosiaalipalveluihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 100.000 euroa. Kynnysarvon alittavissa hankinnoissa sovelletaan kuitenkin kunnan omien hankintaohjeiden määräyksiä. Muutoksenhaku Kuntalain (365/1995) 11 luvussa säädetään mm. viranhaltijan ja toimielimen päätöksistä olevista muutoksenhakumahdollisuuksista. Työturvallisuuslain (738/2002) mukainen työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite (8 ) edellyttää, että työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Huolehtimisvelvollisuuden laajuutta rajaavina tekijöinä otetaan huomioon epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa, ja poikkeukselliset tapahtumat, joiden seurauksia ei olisi voitu välttää huolimatta kaikista aiheellisista varotoimista. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita: 1) vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään; 2) vaara- ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla;
3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä; ja 4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa. Virkavelvollisuudet Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003, 17 ) edellyttää, että viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Viranhaltijan on toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla. Kunnallisen viranhaltijalain 35 : n perusteella Työnantaja ei saa irtisanoa virkasuhdetta viranhaltijasta johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole asiallinen ja painava. Tällaisena syynä voidaan pitää virkasuhteesta, laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten viranhaltijan henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi viranhaltija ei enää kykene selviytymään tehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja viranhaltijan olosuhteet kokonaisuudessaan. Edellä 1 momentissa tarkoitettu syy ei ole ainakaan: 1) viranhaltijan sairaus, vamma tai tapaturma, ellei viranhaltijan työkyky ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista; 2) osallistuminen viranhaltijayhdistyksen päätöksen perusteella yhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen; 3) viranhaltijan poliittinen, uskonnollinen tai muu mielipide eikä osallistuminen yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan; eikä 4) turvautuminen viranhaltijan käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin. Viranhaltijaa, joka on laiminlyönyt virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla viranhaltija muuhun virkasuhteeseen. Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava virkasuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista, ei 3 ja 4 momentissa säädettyä tarvitse soveltaa.
4. Virkamiesoikeudellinen arviointi Perusturvajohtaja Lehtomäki on myöntänyt lääkäripalvelujen hankkimisen tapahtuneen ilman kilpailutusta ja kirjallisia hallintopäätöksiä. Hankintojen yhteisarvo vuodelta 2015 on ollut noin 670 000 e. Säästöjä ei ole voitu osoittaa syntyneen perusturvajohtaja Lehtomäen kuvaamalla tavalla. Vuodesta 2012 toimintakulut ovat kasvaneet 28,0 m :stä vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaiseen 29,6 m ja erikoissairaanhoidon kulut 14,4 m :stä vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaiseen 15,4 m :n tasolle. Lounais-Suomen aluehallintovirastosta 14.6.2016 saadun tiedon mukaan myös puhelin- ja etäpalvelulääkäripalveluiden tuottamisessa on alueella yli kymmenen palveluntuottajaa ja valtakunnallisesti huomattavasti enemmän. Kilpailun syntyminen asianmukaisesti tehtyjen tarjouspyyntöjen johdosta on myös mahdollista. Koska päätöksiä ei ole tehty, ei kuntalain tai hankintalain tarkoittamia muutoksenhakumahdollisuuksia tehtyihin hankintoihin ole syntynyt. Perusturvajohtaja Lehtomäki on katsonut, että hän ei ole vastuussa toimintakeskuksen henkilöstön tilanteesta. Työpaikkaselvityksen laatimisen jälkeen toimintakeskuksen työyksiköstä on tullut useita yhteydenottoja työsuojeluorganisaatioon touko- ja kesäkuussa, ja perusturvajohtaja on itse ilmoittanut osallistuneensa työkokoukseen. Perusturvajohtajan esimiehenä toimiva kunnanjohtaja on tehnyt kirjallisen sitoumuksen perusturvajohtajan kanssa johtamistavan muutoksesta, jotka kattoivat muutokset mm. johtamistapaan, työyhteisöön suhtautumiseen, henkilökunnan asialliseen ja motivaatiota lisäävään kohtaamiseen, työnohjauksen järjestämiseen, perusturvajohtajalta tarvittavan puuttumattomuuteen esimiestason kysymyksiin toiminnassa ja yksilötapauksiin. Perusturvajohtajan ei voida katsoa pysyneen johtamistyössään sovituissa linjauksissa. Virkasuhdetta käytetään lain mukaan vain niissä tehtävissä, joihin kuuluu julkisen vallan käyttämistä. Julkisen vallan käyttämisessä korostuu toiminnan laillisuuden, tasapuolisuuden ja julkisen toiminnan luotettavuuden vaatimus. Näillä seikoilla on merkitystä myös arvioitaessa irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan työnantaja ei saa irtisanoa palvelussuhdetta työntekijästä tai viranhaltijasta johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole asiallinen ja painava. Viranhaltijasta johtuvana asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää palvelussuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä tai toimivallan rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä ja epäasianmukaista käyttäytymistä. Organisaation ylimmän johdon johtamisvaatimuksissa korostuvat johtamisen näkökulmasta viranhaltijan velvollisuudet suorittaa virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Ylimmän johdon talousjohtamiseen ja
henkilöstöjohtamiseen liittyvät osa-alueet ovat keskeisiä viranhoidossa menestymisen kannalta. Valtuusto ei ole kokouksessaan 20.6.2016 myöntänyt perusturvajohtajalle vastuuvapautta vuodelta 2015. Kunnanhallitus on lausunnossaan 13.6.2016 tarkastuslautakunnalle edellyttänyt hankintalainsäädännön ja ohjeiden noudattamista. Perusturvajohtaja on vienyt perusturvalautakunnan käsiteltäväksi 12.4.2016 lääkäripalvelujen hankinnan Doctagon Oy:ltä ja Trinitas Lääkäripalvelut Oy:ltä. Kummankin yrityksen kanssa sopimuksen alkamisajankohta on ollut lokakuussa 2015. Lautakunta on siirtänyt asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen, mutta asiaa ei ole vielä tuotu uudelleen käsiteltäväksi. Virkasuhdetta koskevaa asiaa tulee tarkastella myös kokonaisuutena. Varoitus ei ole riittävä toimenpide, koska irtisanomisperusteen muodostava moitittava menettely kohdistuu työn keskeisiin sisältöihin. Luottamus ylimmän johdon toimintaan on vakavasti vaarantunut lääkäripalvelujen hankkimista koskevassa päätöksenteossa, eikä valtuusto ole myöntänyt vastuuvapautta perusturvajohtajalle vuodelta 2015. Toiminnan vakavuuden muodostavat ylimmän johdon luottamusta vaativan aseman lisäksi erityisesti lääkäripalvelujen hankkimisen pitkäkestoisuus, toistuvuus, sopimusten määrä, huomattava taloudellinen arvo ja päätösten tekemättä jättäminen. Toimintakeskuksen ongelmallisessa tilanteessa tulevat esiin tilanteen pitkäkestoisuus ja sovittujen linjausten noudattamatta jättäminen. Irtisanomisperusteena vahvempi painoarvo on lääkäripalvelujen hankkimiseen liittyvällä menettelyllä. Ennen kuin työnantaja irtisanoo palvelussuhteen, viranhaltijalle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi. Viranhaltijalla on ollut oikeus käyttää tilanteessa avustajaa, mahdollisuus on informoitu kuulemistilaisuuden annetussa kutsussa. Kuuleminen on järjestetty 16.6.2016. Työnantaja on selvittänyt samassa yhteydessä myös, olisiko irtisanominen vältettävissä siirtämällä viranhaltija muuhun virkaan tai virkasuhteeseen. Perusturvajohtaja Sanna-Tuulia Lehtomäki on kuulemistilaisuudessa 16.6.2016 ilmoittanut, että hän ei ole käytettävissä Euran kunnan muuhun virkaan tai virkasuhteeseen. Työnantajan irtisanoessa palvelussuhteen irtisanomisaika on yksi kuukausi, kun viranhaltijan virkasuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta. Sanna-Tuulia Lehtomäelle on tarjottu sosiaalityöntekijän virkaa, mutta hän on ilmoittanut, että hän ei halua ottaa sitä vastaan. Valmistelu ja lisätiedot: Kunnanjohtaja Juha Majalahti, puh. 044 422 4000 Hallinto- ja henkilöstöpäällikkö Johanna Aalto, puh. 044 422 4020. Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää
irtisanoa perusturvajohtaja Sanna-Tuulia Lehtomäen perusturvajohtajan virasta 1 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Lehtomäki vapautetaan välittömästi virantoimituksesta. Lehtomäki on toiminut virassaan Kunnallisen viranhaltijalain 4 luvun 17 :n vastaisesti hoitaen virkasuhteeseen liittyviä tehtäviä säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä noudattamatta. Lehtomäki ei näin ollen ole toiminut asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla ottaen huomioon hänen merkittävän asemansa kunnan henkilöstömäärältään ja taloutensa perusteella suurimman tulosalueen johtajana, kunnan johtoryhmän jäsenenä ja perusturvalautakunnan esittelijänä. Hankinnoissa hän ei ole toiminut markkinoilla toimivia yrityksiä kohtaan eikä toimintakeskuksen henkilöstöasioiden hoidossa tasapuolisesti. Hankinnoissa Lehtomäki on ylittänyt toimivaltansa, tulkinnut perusturvalautakunnan allekirjoitusvaltuutta haluamallaan tavalla ja estänyt kuntalaisia ja markkinoilla toimivia yrityksiä käyttämästä muutoksenhakukeinoja tekemättä hankintapäätöksiä. Lehtomäki on virkatoimissaan jättänyt noudattamatta hankintalain säännöksiä ja kunnan hankintaohjeita sekä kuntalain ja hallintolain säädöksiä kilpailuttamatta hankintoja ja tekemättä hankinnoista päätöksiä ja liittämättä näin päätöksiin muutoksenhakuohjeita ja asettamatta päätöksiä yleisesti nähtäviksi. Perusturvajohtaja Lehtomäki on menettänyt luottamuksen, koska valtuusto, tarkastuslautakunta ja kunnanhallitus ovat yksimielisesti evänneet perusturvajohtajalta vastuuvapauden myöntämisen lääkäripalvelujen hankintaan vuonna 2015 liittyen. Perusturvalautakunnan luottamusta perusturvajohtajaan on heikentänyt lautakunnalle kuuluneen toimivallan käyttö ja perusturvajohtajan useampi yritys teettää lautakunnassa päätös, josta perusturvajohtaja on jo tehnyt sopimuksen. Päätös Kunnanhallitus: Hyväksyttiin yksimielisesti päätösehdotus. Kunnanhallituksen jäsen Maaret Vainio ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi klo 8.10.-8.59.