Tulisijojen käyttö pääkaupunkiseudulla, kyselyiden tuloksia. Maria Myllynen Ilmansuojelun tutkimusseminaari 15.12.2014

Samankaltaiset tiedostot
Käytä tulisijaasi oikeinkampanja

Kysely biojätteen lajittelusta. BIORENT-hanke, kevät 2018

Ilmanlaatuvaikutusten arviointi maankäytön suunnittelussa. Ilmansuojeluasiantuntija Maria Myllynen HSY

Hulevesi tutuksi viestinnän keinoin

#vesihuolto2019, 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi

Selkeät viestit ja kiinnostava toteutus jäivät elokuvavieraiden mieleen

SeutuRuutu & SeutuCD - paikkatietoa pk-seudulta. Mikko Nikkanen Paikkatietoasiantuntija HSY

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

Toimintamalleja ja kokemuksia HSY:n alueellisesta energianeuvonnasta

Kestävän kaupunkielämän ohjelma. Ilmastoseminaari Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja HSY

Avoimen lähdekoodin karttapalvelu Oskarin hyödyntäminen HSY:ssä. Henna-Kaisa Räsänen HSY paikkatietoseminaari Finlandia-talo

Sopeutumisen askelmerkit. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari Tieteiden talo Ilmastoasiantuntija Maaria Parry, HSY

Palvelun sujuvoittamista ja ajan säästöä arkeen oikeilla laskutus- ja sopimustiedoilla. Tiina Määttä

Ajankohtaisia asioita kiinteistöjen jätehuollosta. Isännöitsijöiden aamiaistilaisuus Käyttöpäällikkö Johanna Rusanen

Tuloksia taloyhtiöiden energiaselvityksistä HSY:n isännöitsijäseminaari

POLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila

Verkoston WSP. Talousvesikoulutus 21.9./26.9./ HSY, Eeva Huhtanen / Miia Hyttinen / Sami Sillstén

IoT, tiedolla johtaminen ja alustatalous

SMART-MR Low Carbon District konsepti asemanseuduille

Mistä pientaloihin järkevää energiaa? OMAKOTI MESSUT 25. ja Vantaalla klo 14:30-15:00 Tomi Bremer Metsän Woima Oy ja TTS Työtehoseura ry

Vesihuollon hankinnat yhteistyössä muiden julkisten hankkijoiden kanssa

HSY:n uusi sekaviemärimalli

Viemäriverkoston tukosten tunnistaminen JV-pumppaamoiden datasta

HSY:n aktiivihiilipilotoinnit EPIC teknologiaseminaari , LUT

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Korkeuden ja etäisyyden vaikutus ilmanlaatuun katukuilussa ja sisäpihalla

Riskien arviointi verkostotöissä. Verkostot kunnossa! Riskit hallinnassa? Säätytalo Sami Sillstén, HSY vesihuolto

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA

Seutu- Ruutu? Seudullinen Perusrekisteri? Kuka käyttää? Mihin käyttää?

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off Päivi Aarnio, HSY

Avointa energiapaikkatietoa Decumanus-hankkeesta. Outi Kesäniemi HSY Seutu- ja ympäristötieto

Kysely Lapaluodon asukkaille puun pienpoltosta

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä

Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?

Mitä hyötyä avoimesta datasta työhön. Henna-Kaisa Stjernberg, paikkatietoasiantuntija

Varaavien uunien lämmitysohjeita

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja

Liiketoimintamahdollisuudet Ekomossa. Leena Tuominen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, HSY

Avoin data Henna-Kaisa Stjernberg

Jatkuvatoimiset hiukkasmittaukset. Anssi Julkunen Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Turussa

Ajankohtaista europarlamentista. Bioenergiapäivät Eija-Riitta Korhola, MEP

Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun

Puun poltto ja tulisijojen lämmitysohjeita.

Kiekkosuodatuksen koeajot Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla

Miksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa

Vetovoimaiset, vähähiiliset asemanseudut

PSR Helsinki. Vesa Salminen Warma-Uunit Oy

Millaista ilmaa Euroopan kaupungeissa hengitetään?

Mittauslaadun parantaminen vesi- ja jätevesiverkostoissa. Älykäs Vesi / Työpaketti 1 / Tehtävä 3 Osastonjohtaja Tommi Fred

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Jätteet haetaan klo 5-22 välillä mitä siitä seuraa? Logistiikkapäällikkö Juho Nuutinen, HSY:n jätehuolto

Metsäenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä

Uudet ilmanlaatumittaukset ja -mallinnukset hyötykäyttöön Yksikönpäällikkö Maria Myllynen Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA

HSY:n kokemuksia EIB- ja NIB -rahoituksesta infrahankkeissa

Puulämmityksen yhteiskunnallinen merkitys sekä sähkön käyttöä että pienhiukkaspäästöjä halutaan vähentää

HIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ. Christoph Gareis, HSY

Hankkeen ja päivän ohjelman esittely. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, aloitusseminaari Kimmo Koivunen

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Hevosenlannan polton lainsäädännön muutos HELMET Pirtti Hevosvoimaa Uudellemaalle Ratsastuskeskus Aino, Järvenpää

AALTO-ARINA KIUASARINAN A

Puuhellan käyttämistä ruoanlaittoon arastellaan kesällä turhaan. Hella auttaa kuivattamaan mukavuuden kannalta liian kosteaa sisäilmaa.

Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille

Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit. Karoliina Meurman Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät

Metsätilastollinen tietopalvelu PL 18 Jukka Torvelainen puh Vantaa sähköposti:

HSY:n puhdistamolietteen pilotoinnin oppeja. REPA-hankkeen loppuseminaari Aino Kainulainen

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA

Ekomon toimintakonsepti. HSY:n hallitus

Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista. Teijo Perilä, LPP Partners Oy

TULISIJOJEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN PIENTALOISTA

LOPEN KUNTA MUISTIO 1 (5) Sisäilmatyöryhmä 3/2018

Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

Vesijalanjälki ja vedenkulutus

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Opas puunpolttoon. Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster

TAMPEREEN TIEDOTE 1(2) ALUEPELASTUSLAITOS Onnettomuuksien ehkäisy / Pir

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

Tutkimukset tulisijojen ja savupiippujen paloturvallisuudesta

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä

Vapaa-ajanasuntojen energiaratkaisut Uudessakaupungissa kyselyn tulokset

ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille

Kotitalouksien sähkönkäyttö Virve Rouhiainen

Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen. Esa Kinnunen Biomas hanke

SAUNASEURA /7 SM TIEDOTTEET ja UUTISET Perustettu Internet-sivujen tiedotteet ja uutiset Ma Internet

Katsaus fosforin talteenottotekniikoihin ja - vaatimuksiin Euroopassa

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

1. Polttopuun käyttö Suomessa

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

Uudet menetelmät eli Ravita ja lietteen pyrolyysi

Motiva Oy on valtion kokonaan omistama asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön.

SSP Sanitation Safety Plan Viemäröinnin ja jätevedenpuhdistamoiden riskienhallintajärjestelmä

Transkriptio:

Tulisijjen käyttö pääkaupunkiseudulla, kyselyiden tulksia Maria Myllynen Ilmansujelun tutkimusseminaari 15.12.2014

Pientalt pääkaupunkiseudulla, taustaa 70 000 pientala Puuta käytetään lisälämmönlähteenä Lähes kaikkiin uusiin pientalihin tulisija. Puunkäyttömäärä nin 2 kiint-m 3 /v/tal 90 % tulisija, jista 5-11 % ei käytä puuta

Nuhjakysely, Länsi-Uusimaa Nuhjien näkemykset Länsi- Uudenmaan puun pienpltttilanteesta sekä Käytä tulisijaasi ikein- kampanjasta 10.12.2013 Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitksen pintpäivillä Vastaajina 27 nuhjaa, jilla nuhttavana 30 000 kt Lähde: Länsi-Uudenmaan nuhjakysely, 4.2.2014, Hanna Eskelinen Sumen Ympäristökeskus

Tulisijjen käyttö pääkaupunkiseudun pientalissa kyselytutkimus asukkaille maalis-tukkuussa 2014 tieta tulisijjen tyypeistä, määristä, puunkäytöstä ja käyttötttumuksista. tteuttaja Työtehseura yhteistyössä HSY:n ja Sumen ympäristökeskuksen kanssa. Ots 2500 kpl Vastausprsentti 35,1% Lähde: Tulisijjen käyttö pääkaupunkiseudun pientalissa, lppuraprtti 1.10.2014, Kari Vuri Työtehseura

Tulisijat pääkaupunkiseudulla

Tulisijatyypit eri lämmitysmudissa

Kiinteistöjen tulisijat 90% li tulisija jka kymmenessä ei tulisijaa (näistä 5-11% ei käytä puuta) ilmalämpöpumppu 23% kaksispesäkattila 1,4% alle 1 % kiinteistöissä aurinklämpöratkaisuja, ilmavesilämpöpumppuja sekä pistilmalämpöpumppuja

Plttpuun käyttö kiinteistöllä kiinteistöjen puunkäyttö viime lämmityskaudella 06/13-06/14 Plttpuuta käytti yli 90 % kiinteistöistä Käyttö pääsin varaavassa takassa 46% ja saunan kiukaassa 21%. Puuta käytetään vudessa Kauklämmitteisissä kiinteistöissä nin 2 3 maalämmöllä 2,5 4 sähkölämmitteisillä 3-4 öljyllä 3-6 irtkuutimetriä. --> Pilkkeen ja klapin käyttö ennallaan edellisestä kyselystä

Avtakka Puuliesi Leivinuunit Kiertilmatakka Tstakka Puukattila Puulämmitteinen saunan kiuas Varaava takka Rakennusjätepuu Muu puu Vieraan metsä Pelletti Oma metsä Ostettu pilke

Plttpuun varastinti, asukas Plttpuuvarast nin klmanneksella Ulkna peitetyssä pinssa tai kasassa nin neljänneksellä Plttpuun säilytys: 90 % säilyy kuivana 10 % kstuu tai kastuu Varastssa keskimäärin 2-3 i-m 3

Plttpuun varastinti, nuhjat Plttpuulle suunnitellussa varastssa 1 % Auttallissa 12 % 22 % 12 % 10 % 43 % Nuhjat kaipasivat varastimisen Ulkna peitetyssä pinssa tai kasassa Ulkna peittämättömäs sä pinssa tai kasassa Räystään alla humiimista N=26 rakennussuunnittelussa (esim. puuliiterit) Käyttäjiä pitäisi hjeistaa jatkssa enemmän puun varastinnista ja kuivauksesta.

Tulisijan käyttö, asukas Lisälämmitys 49 % Tunnelmanlunti 30 % Sisustuselementti 10 % Timivuus Pääsin mitteettmasti 1-2 % mielestä hunsti Puiden laatu ei ngelma Käyttö yleisintä julu-tammihelmikuussa Lämmityskerrat varaava ja kiertilmatakka 3 krt/viikk kiuas 1,8 krt/vk

Käyttäjien pltttait, nuhjat Hyvä Khtalainen Hun 13 % 30 % 57 % Ongelmiksi plttlaitteiden käytössä mainittiin: uusien käyttäjien kkemattmuus vanhempien käyttäjien vakiintuneet tttumukset puun pltssa hyvälaatuisen puun puute peltien säätäminen tisaalta useat myös kehuivat asiakkaidensa pltttaita hyväksi tai keskiverta paremmaksi N=26 HSY:n (2009) tekemän arvin mukaan n tdennäköistä, etteivät käyttäjät itse saa arviida pltttapjensa hyvyyttä. Tässä käyttäjäkyselyssä kävi mm. ilmi etteivät vastaajat juurikaan säädä ilmamääriä tulipesässä

Plttlaitteiden kunt, nuhjat Hyvä Khtalainen Hun 12 % 24 % 64 % N=26 Perusteluiksi tulisijjen hunn kuntn mainittiin: uunien krkea ikä hun muuraus hun hyötysuhde design-takkjen hunus j uutena ngelmat puiden varastinnissa yleisesti hun plttpuun laatu Vertailuna HSY:n (2009) tekemän käyttäjäkyselyn mukaan vastaajat arviivat, että tulisijista 93 % timi mitteettmasti

% Puunpltt,asukkaat Puut ladtaan: vaakatasn 56 % ja pystyyn 44% Sytytys päältä 35,8 %, alta 25,8 % tai sivulta 38,4 %. Sytykkeinä paras n tuhi, mutta: paperia 60,3 %, tuhta 25,7 % ja lput käyttää tasaisesti pieniä lastuja, sytytysnesteitä ja sytytyspalja. 35 30 25 20 15 10 5 0 29.3 21.2 Kuva. Nuhjien näkemys pltettavista aineksista Plttavat rskia Plttavat märkää puuta N=26 Vs. Jätteen pltt n kielletty, mutta asukkaista 60% plttaa maitpurkkeja, sanmalehtiä, pahveja tai muuta kuten munakennja

Naapurin savut eivät haittaa 89 % ja häiritsevät 10 %:ia Nuhjat: Puunkäyttö lisääntynyt 5 v aikana neljänneksellä Puun pltt jatkssa pysyy samana tai kasvaa 80% 7.10.2014 Puunpltt-ilta mielestä

Puhtaasti parempaa arkea En rent bättre vardag Purely better, every day Kiits! Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkmmunen Helsingfrsreginens miljötjänster Helsinki Regin Envirnmental Services Authrity