KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE. neuvoston direktiivin 2008/8/EY 6 artiklasta

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.6.2014 COM(2014) 380 final KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE neuvoston direktiivin 2008/8/EY 6 artiklasta FI FI

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE neuvoston direktiivin 2008/8/EY 6 artiklasta 1. TAUSTAA Direktiivin 2006/112/EY 1 muuttamisesta palvelujen suorituspaikan osalta 12 päivänä helmikuuta 2008 annettu neuvoston direktiivi 2008/8/EY 2 hyväksyttiin osana alv-pakettia sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Siinä myönnettiin, että kaikkien palvelujen suoritusten verotuspaikan olisi periaatteessa oltava paikka, jossa ne tosiasiallisesti kulutetaan. Siinä kuitenkin todettiin myös, ettei tätä periaatetta tällä hetkellä olisi mahdollista soveltaa kaikissa tapauksissa hallinnollisen taakan ja niiden käytännön ongelmien vuoksi, joita se saattaisi aiheuttaa loppukuluttajille toimitettaville palveluille (yritysten ja kuluttajien väliset liiketoimet, B2C). Tästä syystä kulutuspaikassa tapahtuva verotus päätettiin rajoittaa tiettyihin aloihin. Samalla päätettiin perustaa yksi sähköinen portaali, joka mahdollistaa uusien sääntöjen yritysystävällisen täytäntöönpanon. Tästä syystä neuvoston asetuksella (EU) N:o 143/2008 3 otettiin käyttöön tämän keskitetyn palvelupisteen edellyttämät mekanismit. 2. KERTOMUKSEN SOVELTAMISALA Direktiivin 2008/8/EY 6 artiklassa säädetään seuraavaa: Komissio antaa 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä kertomuksen siitä, voidaanko 5 artiklassa säädettyä sääntöä soveltaa tehokkaasti televiestintäpalvelujen, radio- ja televisiolähetyspalvelujen ja sähköisesti suoritettujen palvelujen suorittamiseen muille kuin verovelvollisille henkilöille, ja siitä, vastaako kyseinen sääntö kyseisenä ajankohtana edelleen yleisiä periaatteita palvelujen suorituspaikan osalta. Arvonlisäverodirektiivin 58 artiklassa, sellaisena kuin se on korvattu direktiivin 2008/8/EY 5 artiklalla, säädetään, että kaikkia muille kuin verovelvollisille henkilöille suoritettavia televiestintäpalveluja, radio- ja televisiolähetyspalveluja ja sähköisiä palveluja verotetaan 1. tammikuuta 2015 lähtien siinä paikassa, johon asiakas on sijoittanut tai jossa hänen kotipaikkansa tai vakinainen asuinpaikkansa on. Tämä vastaa periaatetta, jonka mukaan vero kannetaan kulutuspaikassa. Muissa direktiivin 2008/8/EY 5 artiklan mukaisissa säännöksissä edellytetään erityisjärjestelmän perustamista, jotta yrityksillä, jotka harjoittavat toimintaa jäsenvaltioissa, joihin ne eivät ole sijoittautuneet, olisi yksi sähköinen yhteyspiste arvonlisäverotunnistetta 1 2 3 Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä ( arvonlisäverodirektiivi ), EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1. EUVL L 44, 20.2.2008, s. 11. Neuvoston asetus (EY) N:o 143/2008, annettu 12 päivänä helmikuuta 2008, asetuksen (EY) N:o 1798/2003 muuttamisesta palvelujen suorituspaikkaan, erityisjärjestelmiin ja arvonlisäveron palautusmenettelyyn liittyviä sääntöjä koskevan hallinnollisen yhteistyön käyttöönoton ja tiedonvaihdon osalta (EUVL L 44, 20.2.2008, s. 1). Asetus (EY) N:o 1798/2003 on sittemmin korvattu neuvoston asetuksella (EU) N:o 904/2010, annettu 7 päivänä lokakuuta 2010, hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla (uudelleenlaadittu) (EUVL L 268, 12.10.2010, s. 1). 2

ja -ilmoitusta sekä arvonlisäveron maksamista varten. Tämä järjestelmä edellyttää keskitetyksi minipalvelupisteeksi kutsutun sähköisen rajapinnan käyttöä. Koska arvonlisäverodirektiivin muuttaminen direktiivillä 2008/8/EY aiheuttaa perustavanlaatuisia muutoksia televiestintäpalvelujen, radio- ja televisiolähetyspalvelujen ja sähköisten palvelujen aloilla toimiville talouden toimijoille ja sen yleisenä tarkoituksena on arvonlisäverojärjestelmän toiminnan uudelleensuunnittelu, tarvittiin useita lainsäädäntöaloitteita ja käytännön toimenpiteitä. Komission oikeudelliset ja tekniset tietotekniikkayksiköt ovat toteuttaneet tarvittavat toimet. Jäsenvaltiot ja kyseisten elinkeinoalojen edustajat osallistuivat tähän tiiviisti, jotta varmistettiin, että prosessilla vastattiin kaikkien sidosryhmien kohtaamiin haasteisiin. Tärkeä virstanpylväs uusien sääntöjen tehokkaassa täytäntöönpanossa 1. tammikuuta 2015 lähtien on keskitettyjen minipalvelupisteiden kitkaton ja oikea-aikainen perustaminen, jonka avulla yritykset ja jäsenvaltiot voivat olla vuorovaikutuksessa helpommin, nopeammin ja tehokkaammin. Neuvosto hyväksyi kaiken tätä varten tarvittavan lainsäädännön vuoden 2013 loppuun mennessä. Lisäohjeiden antamiseksi sidosryhmille vuoden 2014 ensimmäisen puoliskon aikana julkaistiin uusia sääntöjä koskevia ohjeita ja selittäviä huomautuksia. Niihin liittyi kattava viestintäsuunnitelma, jolla tiedotetaan uuden järjestelmän toiminnasta yrityksille Euroopassa ja kaikkialla maailmassa. Näin ollen tässä kertomuksessa keskitytään toimiin, jotka on toteutettu sen varmistamiseksi, että uudet säännöt pannaan asianmukaisesti ja tehokkaasti täytäntöön 1. tammikuuta 2015 lähtien. 3. TEHOKKAAN TÄYTÄNTÖÖNPANON VARMISTAMISEKSI TOTEUTETUT TOIMET Uusien sääntöjen voimaantuloa alettiin valmistella kuusi vuotta sitten välittömästi direktiivin 2008/8/EY hyväksymisen jälkeen. Sen jälkeen on toteutettu monia toimia kansallisten viranomaisten välisen viestinnän tehostamiseksi, yhteisymmärryksen aikaansaamiseksi uusien sääntöjen sisällöstä ja yhteisen kannan saavuttamiseksi siitä, miten jäsenvaltioiden olisi pantava ne täytäntöön ja sovellettava niitä. Sääntöjen johdonmukaisen ja yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi komissio on tehnyt jäsenvaltioiden kanssa tiivistä yhteistyötä näkemysten vaihtamiseksi ja löytääkseen yhdessä yhteisiä ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja tähän tärkeään uudistukseen liittyviin teknisiin kysymyksiin. Tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi toteutetut toimet kattavat viisi pääalaa: tarvittavan oikeuskehyksen laatiminen ja hyväksyminen, yhteisymmärryksen aikaansaaminen palvelujen suorituspaikkaa koskevien uusien sääntöjen soveltamisesta ja niihin liittyvistä velvoitteista (keskitetty minipalvelupiste), 3

keskitetyn minipalvelupisteen tietoteknisen toteutuksen varmistaminen, keskitetyn minipalvelupisteen puitteissa suoritettavien tarkastusten lähestymistavan selventäminen, ja tiedotus ja tietoisuuden lisääminen sidosryhmien keskuudessa. 3.1. Tarvittavan oikeuskehyksen hyväksyminen Muille kuin verovelvollisille henkilöille suoritettujen televiestintäpalvelujen, radio- ja televisiolähetyspalvelujen ja sähköisten palvelujen suorituspaikkaa koskevien uusien sääntöjen tehokas täytäntöönpano edellytti, että laadittiin vankka oikeuskehys, jolla selvennettiin direktiivin 2008/8/EY 5 artiklassa tarkoitettuja käsitteitä ja mahdollistettiin talouden toimijoiden noudattamisvelvoitteita yksinkertaistavan sähköisen rajapinnan kehittäminen. Komissio teki ehdotukset seuraavista säädöksistä, jotka toimivaltaiset toimielimet sen jälkeen hyväksyivät: Neuvoston asetus (EU) N:o 967/2012, annettu 9 päivänä lokakuuta 2012, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 282/2011 muuttamisesta muille kuin verovelvollisille televiestintäpalveluja, radio- ja televisiolähetyspalveluja tai sähköisiä palveluja suorittaviin sijoittautumattomiin verovelvollisiin sovellettavien erityisjärjestelmien osalta 4. Siinä luetellaan verovelvollisten tärkeimmät velvoitteet erityisjärjestelmissä ja säädellään rekisteröinnin, rekisteröinnin peruuttamisen ja järjestelmästä poistamisen kaltaisia seikkoja. Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1042/2013, annettu 7 päivänä lokakuuta 2013, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 282/2011 muuttamisesta palvelujen suorituspaikan osalta 5. Tässä asetuksessa käsitellään suorituspaikkaa koskevia sääntöjä ja selvennetään, miten niitä olisi sovellettava. Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 815/2012, annettu 13 päivänä syyskuuta 2012, neuvoston asetuksen (EU) N:o 904/2010 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä televiestintäpalveluja, radio- ja televisiolähetyspalveluja tai sähköisiä palveluja muille kuin verovelvollisille suorittavia sijoittautumattomia verovelvollisia koskevien erityisjärjestelmien osalta 6. Tällä säädöksellä standardoidaan jäsenvaltioiden väliset ilmoitukset ja tietojenvaihto keskitettyjen minipalvelupisteiden täyden yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Suurta huomiota kiinnitettiin siihen, että vältetään arvonlisäveron palauttamista koskevalla direktiivillä 7 säädetyn palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomien verovelvollisten maksaman 4 EUVL L 290, 20.10.2012, s. 1. 5 EUVL L 284, 26.10.2013, s. 1. 6 EUVL L 294, 14.9.2012, s. 3. 7 Neuvoston direktiivi 2008/9/EY, annettu 12 päivänä helmikuuta 2008, yksityiskohtaisista säännöistä direktiivissä 2006/112/EY säädetyn arvonlisäveron palauttamiseksi palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomille mutta toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille verovelvollisille (EUVL L 44, 20.2.2008, s. 23). 4

arvonlisäveron palauttamismenettelyn täytäntöönpanossa kohdatut yhteentoimivuusongelmat. Täytäntöönpanosäädösten käyttö on ollut erittäin tärkeässä osassa, jotta komissio on voinut ottaa käyttöön standardoidut menettelyt. 3.2. Yhteisymmärryksen saavuttaminen uusien sääntöjen soveltamisesta Palvelujen suorituspaikkaa koskevien uusien sääntöjen soveltamisesta aiheutuvia mahdollisia ongelmia tarkasteltiin ensi kerran Maltassa marraskuussa 2008 järjestetyssä seminaarissa (joka rahoitettiin Fiscalis 2013 -ohjelmasta). Keskustelujen tulokset osoittivat, että televiestintäpalvelujen, radio- ja televisiolähetyspalvelujen ja sähköisten palvelujen osalta tarvittaisiin elinkeinoelämän sidosryhmien panosta, jotta uuden verotusperiaatteen täytäntöönpanosta johtuvat käytännön haasteet voidaan asianmukaisesti tunnistaa ja niihin voidaan puuttua. Tämä huomioon ottaen järjestettiin toinen Fiscalis-seminaari Luxemburgissa maaliskuussa 2012. Siihen kutsuttiin jäsenvaltioiden lisäksi myös asianomaisten alojen edustajat jakamaan asiantuntemustaan. Tämän seminaarin tulokset olivat tärkeitä, kun komissio valmisteli joulukuussa 2012 tekemäänsä ehdotusta 8, jonka neuvosto hyväksyi täytäntöönpanoasetuksena (EU) N:o 1042/2013 (ks. 3.1 kohta). Täytäntöönpanoasetuksesta neuvostossa käydyissä keskusteluissa tunnustettiin laajalti, että tarkempia tietoja uusien säännösten käytännön soveltamisesta sisältävät yksityiskohtaiset selittävät huomautukset olisivat hyödyllisiä yrityksille ja jäsenvaltioille. Tämän johdosta komission yksiköt laativat luonnoksia selittäviksi huomautuksiksi vuonna 2015 voimaan tulevista televiestintäpalvelujen, radio- ja televisiolähetyspalvelujen ja sähköisten palvelujen suorituspaikkaa koskevien arvonlisäverosääntöjen muutoksista. Niissä keskitytään erityisesti täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1042/2013 säännöksiin, eivätkä ne ole oikeudellisesti sitovia. Marraskuussa 2013 komissio järjesti Alankomaissa jäsenvaltioille ja yritysten edustajille tarkoitetun Fiscalis-työpajan, jossa keskusteltiin luonnoksista selittäviksi huomautuksiksi. Yritysten ja jäsenvaltioiden edustajien kanssa työpajassa ja myöhemmissä kokouksissa Brysselissä käydyn laajan ja hedelmällisen keskustelun perusteella huomautukset saatettiin valmiiksi. Asiakirja julkaistiin 9 huhtikuussa 2014, hyvissä ajoin ennen uusien sääntöjen voimaantuloa, jotta veroviranomaiset ja yritykset voivat mukauttaa sisäiset prosessinsa sekä kaupalliset ja liiketoimintavälineensä uuteen järjestelmään. Komissio katsoo, että nyt on toteutettu riittävät toimenpiteet selvän kuvan antamiseksi sidosryhmille siitä, miten tulevia muutoksia sovelletaan, oikeusvarmuuden varmistamiseksi sekä verohallintojen ja talouden toimijoiden hallinnollisen taakan rajoittamiseksi uusiin sääntöihin mukautumiseen tarvittavana aikana. 8 9 COM(2012) 763 final. Televiestintäpalvelut, radio- ja televisiolähetyspalvelut ja sähköiset palvelut Euroopan komissio: http://ec.europa.eu/taxation_customs/taxation/vat/how_vat_works/telecom/index_en.htm#explanatory_notes 5

Tämä yhteistyö yhteisymmärryksen luomiseksi uusista suorituspaikkaa koskevista säännöistä estänee erilaiset tulkinnat sovellettavasta oikeuskehyksestä ja rajoittanee kaksinkertaisen verotuksen riskiä. 3.3. Uusien sääntöjen seuraukset Joulukuun 31. päivään 2014 asti EU:hun sijoittautuneiden palvelujen suorittajien muille kuin verovelvollisille EU:hun sijoittautuneille henkilöille suorittamia palveluja verotetaan lähtökohtaisesti siinä paikassa, johon suorittaja on sijoittautunut. Tammikuun 1. päivästä 2015 lähtien kaikkia televiestintäpalveluja, radio- ja televisiolähetyspalveluja ja sähköisiä palveluja verotetaan siinä paikassa, johon asiakas kuuluu (ellei palvelujen tosiasiallista käyttöä ja hyödyntämistä koskevaa sääntöä sovelleta), vaikka asiakas ei olisi verovelvollinen. Tästä syystä näiden muille kuin verovelvollisille suoritettujen palvelujen osalta sekä EU:hun sijoittautuneiden että EU:n ulkopuolisten suorittajien on täytynyt rekisteröityä arvonlisäverovelvollisiksi ja niiden on noudatettava sen jäsenvaltion asiaankuuluvia velvoitteita, johon asiakas on sijoittautunut tai jossa hänen kotipaikkansa tai vakinainen asuinpaikkansa on. Jotta talouden toimijoiden ei kuitenkaan tarvitsisi rekisteröityä arvonlisäverovelvollisiksi jokaisessa jäsenvaltiossa, joissa ne suorittavat tällaisia palveluja muille kuin verovelvollisille henkilöille, ja jotta helpotetaan sääntöjen noudattamista ja yksinkertaistetaan liiketoimia, lainsäädännössä säädetään, että verovelvolliset henkilöt voivat hyödyntää erityisjärjestelmää, jonka avulla he voivat rekisteröityä arvonlisäverovelvollisiksi vain yhdessä jäsenvaltiossa sen sijaan, että heidän täytyisi rekisteröityä jokaisessa kulutusjäsenvaltiossa. Tämä erityisjärjestelmä perustuu sähköiseen rajapintaan (keskitetty minipalvelupiste), jonka kehittäminen on ollut merkittävä virstanpylväs, mutta myös huomattava haaste, joka on edellyttänyt komission, jäsenvaltioiden ja yritysten edustajien läheistä yhteistyötä. Tästä syystä on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että kaikissa jäsenvaltioissa on alettu hyvissä ajoin valmistautua sähköisen rajapinnan toteutukseen, jotta varmistetaan hyvät toiminnalliset tulokset uusien sääntöjen tullessa voimaan. Lisäksi jäsenvaltiot on useilla eri foorumeilla tehty tietoisiksi siitä, että tähän hankkeeseen on osoitettava riittävät varat. 3.4. Yritysten sääntöjen noudattamisen ja tulojen perimisen helpottaminen keskitetyn minipalvelupisteen avulla Keskitettyjen minipalvelupisteiden on oltava täysin toimintakykyisiä, jotta uudet suorituspaikkaa koskevat säännöt voivat tulla voimaan 1. tammikuuta 2015. Kauppiaat voivat kuitenkin rekisteröityä erityisjärjestelmään 1. lokakuuta 2014 lähtien. Kuten täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 815/2012 johdanto-osassa todetaan, jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti vastuussa keskitettynä minipalvelupisteenä käytettävän sähköisen rajapinnan teknisestä toteuttamisesta. 6

Kun otetaan huomioon uusien sääntöjen noudattamiseen liittyvät vaikutukset, järjestelmän oikea-aikainen toteutus ja tehokas toiminta ovat erittäin tärkeitä palvelujen suorittajille, jotka harjoittavat toimintaa jäsenvaltioissa, joihin ne eivät ole sijoittautuneet. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komissio on toteuttanut johdonmukaisia ja oikea-aikaisia toimia varmistaakseen, että sähköistä rajapintaa kehitetään yhdenmukaisella tavalla kaikissa jäsenvaltioilla. Aiheesta järjestettiin kaksi Fiscalis 2013 -ohjelmasta rahoitettua työpajaa. Ensimmäinen niistä, jossa käsiteltiin keskitetyn minipalvelupisteen toteutusta, pidettiin Malmössä kesäkuussa 2011, ja se tasoitti tietä järjestelmän toimintaa sekä palautusta ja tietojenvaihtoa koskevien täytäntöönpanosääntöjen laatimistyölle. Toinen työpaja, jossa keskityttiin keskitettyä minipalvelupistettä koskevien ohjeiden laatimiseen, pidettiin toukokuussa 2013 Kyproksessa. Opas keskitettyyn alv-minipalvelupisteeseen, jonka tarkoitus on antaa parempi käsitys tammikuussa 2015 voimaan tulevista muutoksista, julkaistiin komission verkkosivustolla 10 vuoden 2013 lopussa. Siinä annetaan käytännön ohjeita siitä, miten keskitettyyn minipalvelupisteeseen liittyvää lainsäädäntöä ja eritelmiä on sovellettava. Oppaan laativat komission yksiköt vastatakseen niiden sidosryhmien oikeutettuihin odotuksiin sekä selvyyden ja oikeusvarmuuden tarpeeseen, joihin uusien sääntöjen voimaantulo vaikuttaa. Siitä keskusteltiin hallinnollisen yhteistyön pysyvässä komiteassa (SCAC) 11 lokakuussa 2013, eikä se ole oikeudellisesti sitova. 3.5. Keskitetyn minipalvelupisteen tietotekninen toteutus Komissio koordinoi myös keskitetyn minipalvelupisteen tietoteknistä toteutusta kaikissa jäsenvaltioissa. SCAC hyväksyi järjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät (eli tarkat yksityiskohdat siitä, miten jäsenvaltioiden olisi toteutettava tietotekniset järjestelmänsä) syksyllä 2012, ja sen jälkeen jäsenvaltiot ovat edistyneet hyvin tarvittavan tietoteknisen kehyksen kehittämisessä. Koko keskitettyä minipalvelupistettä koskevassa hankkeessa komission yksiköt vastasivat eritelmien laatimisesta, järjestelmän kehittämisestä, vaatimustenmukaisuuden testauksesta, järjestelmän siirtämisestä tuotantoon ja jäsenvaltioiden toimien koordinoinnista. Komission toimet rajoittuivat yhteiselle toimialueelle, kun taas liiketoimintaprosessit määriteltiin erikseen kansallisella tasolla. Tällä alalla on tehty paljon työtä etenkin kaikkien jäsenvaltioiden kanssa säännöllisesti pidettyjen tietoteknisten työpajojen avulla. Lisäksi komission tietotekniikka-asiantuntijat järjestivät kahdenvälisiä seurantakäyntejä kaikkiin jäsenvaltioihin arvioidakseen yksilöllisesti eräissä erityistapauksissa kohdattuja ongelmia ja löytääkseen tehokkaita ratkaisuja. On erittäin tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot myöntävät jatkossakin tarvittavat resurssit tähän työhön, jotta se valmistuu ajoissa. Jäljellä olevina kuukausina ennen uusien sääntöjen 10 11 Televiestintäpalvelut, radio- ja televisiolähetyspalvelut ja sähköiset palvelut Euroopan komissio: http://ec.europa.eu/taxation_customs/taxation/vat/how_vat_works/telecom/index_en.htm#one_stop Tämä komitea on perustettu asetuksen (EU) N:o 904/2010 58 artiklan nojalla. 7

voimaantuloa komission tietotekniikka-asiantuntijat seuraavat edelleen tiiviisti tilannetta kussakin yksittäisessä jäsenvaltiossa. Jos sähköinen järjestelmä ei ole valmis tai se ei toimi asianmukaisesti jossain jäsenvaltiossa 1. tammikuuta 2015, tämän jäsenvaltion palvelujen suorittajien on edelleen rekisteröidyttävä ja ilmoitettava arvonlisävero yleisten sääntöjen mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, joissa ne suorittavat televiestintäpalveluja, radio- ja televisiolähetyspalveluja tai sähköisiä palveluja muille kuin verovelvollisille henkilöille. Näiden kokemusten perusteella on tulevaisuutta ajatellen syytä kysyä, onko julkisen talouden vakauttamisen aikoina yhä mielekästä, että kukin hallinto kehittää tällaisia tietoteknisiä järjestelmiä kansallisella tasolla, vai olisiko parempi, että käytetään EU:n järjestelmää tai ainakin että jäsenvaltiot yhdistävät resurssinsa kehittääkseen tiettyjä moduuleja yhteisesti. 3.6. Keskitetyn minipalvelupisteen tarkastus Keskitettyä minipalvelupistettä koskevassa EU:n lainsäädännössä säädetään, että valvonnan ja tarkastukset suorittaa kulutusjäsenvaltio, joskin käytettävissä on useita välineitä tarkastusten koordinoinnin parantamiseksi jäsenvaltioiden välillä. Tällaisiin tarkastuksiin saattaa osallistua jopa 27 ulkomaista hallintoa (kun kyse on EU:n yrityksistä, tai 28 hallintoa EU:n ulkopuolisten yritysten osalta), jotka tarkastavat samaa yritystä koordinoimatta toimiaan mitenkään, mikä johtaa monilla kielillä esitettäviin tietopyyntöihin. Paitsi että tämä saattaa aiheuttaa kohtuuttoman hallinnollisen taakan sähköistä liiketoimintaa harjoittaville yrityksille, se voi myös vaarantaa itse tarkastusten tehokkuuden ja vapaaehtoisen noudattamisen laajuuden (varsinkin EU:n ulkopuolisten yritysten keskuudessa). Lisäksi koordinoidun lähestymistavan puute sitoo verohallintojen tarkastusresursseja, mikä saattaa vaikuttaa kielteisesti tarkastusten tuottoon jäsenvaltioissa. Fiscalis-projektiryhmä laati joukon keskitetyn minipalvelupisteen tarkastusta koskevia suosituksia näiden kysymysten ratkaisemiseksi. Niistä keskusteltiin Ruotsissa syyskuussa 2013 järjestetyssä työpajassa, jonka aiheena oli alv-minipalvelupisteen tarkastus ja valvonta. Suosituksissa kannatetaan periaatetta, jonka mukaan tunnistamisjäsenvaltio koordinoi tarkastuksia tämän rajoittamatta kulutusjäsenvaltioiden toimivaltaa suorittaa arvioverotusta voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Projektiryhmän raportissa suositettiin, että tunnistamisjäsenvaltio eli jäsenvaltio, johon yritys on sijoittautunut tai jonka se on valinnut pääasialliseksi yhteysviranomaisekseen, hoitaa tarkastus- ja valvontatehtävät kulutusjäsenvaltion puolesta. Vaikka hyvin suuri enemmistö jäsenvaltioista kannatti voimakkaasti tätä työtä neuvoston korkean tason työryhmässä sekä asiasta vastaavassa komiteassa, kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole suostuneet panemaan suosituksia täytäntöön. 8

Komission yksiköt julkaisevat verkkosivustollaan yritysten kannalta kiinnostavat suositukset 12 ja katsovat, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi sovellettava niitä mahdollisimman suuren tehokkuuden varmistamiseksi ja yritysten rasituksen minimoimiseksi. 3.7. Viestintä ja tietoisuuden lisääminen Tärkeä tekijä uusien suorituspaikkaa koskevien sääntöjen voimaantulon valmistelutyössä on tarve antaa yrityksille ja kansallisille verohallinnoille riittävästi tietoa tulevien muutosten laajuudesta ja vaikutuksista. Tästä syystä komissio on päättänyt perustaa uusien sääntöjen täytäntöönpanolle omistetun EU:n verkkoportaalin. Se voisi muodostaa EU:n arvonlisäverokysymyksiä käsittelevän laajemman verkkoportaalin siemenen. Koska uudistuksella on paitsi eurooppalaisiin myös maailmanlaajuisiin toimijoihin kohdistuvia vaikutuksia, keskitettyä minipalvelupistettä koskeva opas ja selittävät huomautukset uusista suorituspaikkaa koskevista säännöistä asetetaan saataville verkkoportaaliin japaniksi, venäjäksi ja kiinaksi kaikkien EU:n virallisten kielten lisäksi. Lisätietoja jäsenvaltioiden erityisistä säännöistä, jotka ovat merkityksellisiä keskitettyä minipalvelupistettä käyttävien yritysten kannalta, sekä linkit kansallisiin verkkoportaaleihin ladataan tähän EU:n verkkoportaaliin ennen vuoden 2014 loppua. Näissä tiedoissa esitetään jäsenvaltioiden voimassa olevia erityisvaatimuksia muun muassa laskutusvelvollisuuksien, käyttöä ja hyödyntämistä koskevien sääntöjen ja tiettyjen poikkeuksien käytön suhteen. On tärkeää huomata, että tiettyjä kansallisen lainsäädännön näkökohtia sovelletaan edelleen keskitetyn minipalvelupisteen yhteydessä. Verkkoportaalin tavoitteena on helpottaa eri jäsenvaltioissa toimivien yritysten toimintaa tarjoamalla niille yhteenvedonomainen tietokanta, jonka avulla ne voivat helposti saada tietoja EU:ssa sovellettavista noudattamisvelvoitteista ja siten vähentää noudattamiskustannuksia. Lisäksi on laadittu erityinen viestintäsuunnitelma, jotta saavutetaan laajemmin kolmansiin maihin sijoittautuneet sidosryhmät, joihin uudet palvelun suorituspaikkaa koskevat säännöt saattavat vaikuttaa. Tietoisuuden ja uusien sääntöjen ymmärtämisen lisäämiseksi järjestetään konferensseja. Muun muassa OECD:n arvonlisäveroa käsittelevän maailmanlaajuisen foorumin toisessa kokouksessa Tokiossa 17. 18. huhtikuuta 2014 pidettiin aiheesta esitys. 13 Vuonna 2014 järjestettäviä tapahtumia ovat muun muassa Luxemburgissa 15. toukokuuta, Yhdistyneessä kuningaskunnassa 2. kesäkuuta, Puolassa 9. syyskuuta ja Yhdysvalloissa myöhemmin syyskuussa pidettävät konferenssit. Muita tapahtumia saatetaan järjestää myöhemmin. 12 13 Televiestintäpalvelut, radio- ja televisiolähetyspalvelut ja sähköiset palvelut Euroopan komissio: http://ec.europa.eu/taxation_customs/taxation/vat/how_vat_works/telecom/index_en.htm http://www.oecd.org/tax/consumption/ 9

4. TOTEUTETTAVUUDEN ARVIOINTI 4.1. Uusien sääntöjen yhdenmukaisuus palvelujen suorituspaikkaa koskevien yleisten periaatteiden kanssa Kuusi vuotta direktiivin 2008/8/EY hyväksymisen jälkeen televiestintäpalvelujen, radio- ja televisiolähetyspalvelujen ja sähköisten palvelujen suorituspaikkaa koskevat uudet säännöt ovat yhä täysin arvonlisäveron tulevaisuutta koskevien yleisten periaatteiden mukaisia. Joulukuun 6. päivänä 2011 komissio antoi tiedonannon arvonlisäveron tulevaisuudesta 14, jossa se esitti nykyiset siirtymäjärjestelyt korvaavan uudelleen muotoillun alv-järjestelmän perusominaisuudet ja yksilöi ensisijaisia toimia asiassa etenemiseksi. Tiedonannossa myönnettiin, että tavoitetta alkuperämaassa verottamiseen perustuvan lopullisen alv-järjestelmän perustamisesta on mahdotonta saavuttaa ja siksi siitä olisi luovuttava vaihtoehtoisen määräpaikkaan perustuvan järjestelmän hyväksi. Tämän uuden lähestymistavan mukaisesti tulevan alv-järjestelmän olisi perustuttava periaatteeseen, jonka mukaan suorituspaikka sijaitsee siinä jäsenvaltiossa, jossa kulutus tapahtuu, kuten 1. tammikuuta 2015 voimaan tulevissa televiestintäpalvelujen, radio- ja televisiolähetyspalvelujen ja sähköisten palvelujen suorituspaikkaa koskevissa uusissa säännöissä edellytetään. Se, että neuvosto antoi hyväksyntänsä tälle tiedonannolle (15. toukokuuta 2012 hyväksytyissä päätelmissä) on lisäosoitus siitä, että direktiivin 2008/8/EY 5 artiklassa säädetty sääntö on välillistä verotusta koskevien yleisten periaatteiden mukainen ja ilmentää lisäksi niiden keskeistä tulevaa suuntausta. Tätä kuvaa myös se, kuinka tärkeänä komissio on pitänyt keskitetyn minipalvelupisteen oikea-aikaista toteutusta. Tämä on ensisijainen tavoite, jolle neuvosto myös on antanut täyden tukensa. Lisäksi on syytä korostaa, että tämä sääntö on kaikilta osin kansainvälisellä tasolla tällä hetkellä keskustelun kohteena olevien toimintalinjojen mukainen. Sähköisen kaupankäynnin verotusta koskevien, Ottawassa vuonna 1998 sovittujen OECD:n periaatteiden 15 mukaan kulutusverot (kuten arvonlisävero) olisi perittävä siinä paikassa, jossa kulutus tapahtuu. Nämä periaatteet ovat OECD:n parhaillaan laatimien B2C-palveluja koskevien alv-ohjeiden perustana. Lisäksi määräpaikkaperiaatteen soveltaminen tarjoaa perustan löytää kestävä ratkaisu digitaalitalouden kehityksen tuomiin haasteisiin, sillä se takaa yhtäläiset toimintaedellytykset toimijoille, jotka toimittavat tavaroita ja palveluja syrjäisestä paikasta. Näin ollen se on myös sopusoinnussa digitaalitalouden verotusta käsittelevän komission asiantuntijaryhmän 14 15 Ks. komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle arvonlisäveron tulevaisuudesta Kohti yksinkertaisempaa, vakaampaa ja tehokkaampaa sisämarkkinoiden tarpeisiin suunniteltua alv-järjestelmää, KOM(2011) 851 lopullinen. http://www.oecd.org/ctp/consumption/taxation%20and%20ecommerce%202001.pdf 10

omaksuman linjan ja veropohjan kaventumista ja voitonsiirtoa (BEPS) koskevan OECD:n työn kanssa. 4.2. Uusien sääntöjen tehokas täytäntöönpano 1. tammikuuta 2015 lähtien Televisiolähetyspalvelujen ja sähköisten palvelujen suorituspaikkaa koskevien uusien sääntöjen käyttöönotto on merkittävä muutos EU:n alv-järjestelmän nykyisiin sääntöihin. Sen valmistelu on aiheuttanut monia sekä oikeudellisia että teknisiä haasteita. Vuosia ennen määräaikaa toteutettujen lukuisien toimenpiteiden sekä jäsenvaltioiden ja yksityissektorin sidosryhmien hedelmällisen yhteistyön ansiosta on kuitenkin saatu aikaan vakaa kehys johdonmukaista, tehokasta ja oikea-aikaista täytäntöönpanoa varten. Komissio on toteuttanut tarvittavat toimet varmistaakseen, että käytössä on vakaa oikeuskehys sekä yksityiskohtaisia käytännön ohjeita yrityksille ja jäsenvaltioille. Se on myös tukenut ja seurannut jäsenvaltioiden toimia niiden valmistautuessa sähköisen rajapinnan tekniseen toteutukseen, jotta mahdollistetaan keskitetyn minipalvelupisteen moitteeton toiminta. Lisäksi on toteutettu muita aloitteita, joilla on lisätty tietoisuutta, tiedotettu uusista säännöistä niille sidosryhmille, joihin ne vaikuttavat, ja annettu ohjeita niiden sujuvan täytäntöönpanon mahdollistamiseksi. Näin ollen komissio katsoo, että muille kuin verovelvollisille suoritettavien televisiolähetyspalvelujen ja sähköisten palvelujen suorituspaikkaa koskevien uusien sääntöjen tehokas soveltaminen tammikuun 1. päivästä 2015 lähtien on mahdollista. Siihen asti ja myös uusien järjestelyjen voimaan tulon jälkeen komissio seuraa edelleen jäsenvaltioiden edistymistä keskitetyn minipalvelupisteen toteuttamisessa, joka muodostaa merkittävän askeleen kohti sisämarkkinoiden yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa toimintaa. 5. PÄÄTELMÄT Ennen muille kuin verovelvollisille suoritettavien televisiolähetyspalvelujen ja sähköisten palvelujen suorituspaikkaa koskevien uusien sääntöjen voimaantuloa toteutettavien lisätoimien suhteen komissio kehottaa jäsenvaltioita ottamaan täyden vastuun keskitetyn minipalvelupisteen teknisestä valmistelusta ja olemaan valmiita sen toteuttamiseen. Koska kaikki komission vastuulla olevat tarvittavat toimet on toteutettu ajoissa, jäsenvaltioiden olisi saatettava hanke onnistuneesti päätökseen ja varmistettava, että uusia sääntöjä sovelletaan tehokkaasti 1. tammikuuta 2015 lähtien. Jotta varmistetaan kitkaton siirtyminen uusiin sääntöihin, komissio katsoo, että jäsenvaltioiden siirtymätoimenpiteisiin olisi sovellettava käytännöllistä lähestymistapaa. Siirtymätoimenpiteillä olisi varmistettava asianmukainen verotus ja vältettävä mahdollisia 11

kaksinkertaisen verotuksen riskejä. Tässä suhteessa jäsenvaltioiden olisi noudatettava ohjeita, jotka arvonlisäverokomitea hyväksyi lähes yksimielisesti 16. Lisäksi jäsenvaltiot voivat arvonlisäverodirektiivin 221 artiklan mukaan velvoittaa verovelvolliset palvelujen suorittajat laatimaan laskun 17 muille kuin verovelvollisille henkilöille suoritetuista palveluista (B2C-liiketoimet). Tällainen velvoite voi kuitenkin muodostaa rasitteen eri jäsenvaltioissa toimintaa harjoittaville toimijoille. Jotta talouden toimittajien sääntöjen noudattamista yksinkertaistetaan edelleen, komissio katsoo näin ollen, että jäsenvaltioiden ei pitäisi vaatia yrityksiä laatimaan laskua keskitetyn minipalvelupisteen piiriin kuuluvista B2C-liiketoimista. Lopuksi komissio huomauttaa, että monet yritykset ovat hyvin huolissaan siitä, miten mahdolliset jäsenvaltioiden väliset erot näiden palvelujen verotuksessa saatetaan ratkaista tulevaisuudessa: ne pelkäävät, että eri alv-hallinnot esittävät niille verovaateita samasta palvelusta, eikä jäsenvaltioiden välisten riita-asioiden ratkaisemiseksi ole olemassa mitään menettelyä tai mekanismia. Myös komissio on huolissaan tällaisen menettelyn tai mekanismin puuttumisesta. Nykyisessä lainsäädäntökehyksessä ei säädetä muodollisista keinoista tällaisten tilanteiden ratkaisemiseksi, eikä komissiolle ole annettu toimivaltaa ratkaista kaksinkertaista verotusta koskevia kysymyksiä. Tästä syystä tämä toimivalta on täysin jäsenvaltioiden käsissä. Komissio pitää välttämättömänä, että EU:n tasolla saadaan käyttöön mekanismi sellaisten tilanteiden ratkaisemiseksi, joissa vero on peritty kahteen kertaan. Ottaen huomioon, että jäsenvaltiot ovat aiemmin olleet vastahakoisia tukemaan tällaisia aloitteita, se kehottaa jäsenvaltioita perustamaan helposti saavutettavan yhteyspisteen ja ilmoittamaan yhteystiedot komission yksiköille, jotta kattava luettelo tällaisista pisteistä voidaan julkaista sen verkkosivustolla. 18 Tämä olisi ensimmäinen taho, jonka puoleen voidaan kääntyä etsittäessä ratkaisuja tapauksiin, joissa on tapahtunut kaksinkertaista verotusta kansallisten verohallintojen erilaisten arviointien vuoksi. 6. ETENEMISTAPAA KOSKEVAT SUOSITUKSET Komissio kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki asiaankuuluvat toimet tarvittavan tietotekniikkainfrastruktuurin perustamiseksi ajoissa, panemaan tarkastusta koskevat ohjeet täysimittaisesti täytäntöön, olemaan käyttämättä mahdollisuutta vaatia laskua uusien suorituspaikkaa koskevien sääntöjen piiriin kuuluvista B2C-suorituksista, ja 16 17 18 Ks. arvonlisäverokomitean 100. kokous, työasiakirja nro 797 FINAL: http://ec.europa.eu/taxation_customs/resources/documents/taxation/vat/key_documents/vat_committee/guidel ines-vat-committee-meetings_en.pdf Alv-lainsäädännössä tarkoitetusta laskun sisällöstä ks. arvonlisäverodirektiivin 226 artikla. http://ec.europa.eu/taxation_customs/taxation/vat/how_vat_works/telecom/index_en.htm 12

nimeämään helposti saavutettava yhteyspiste kaksinkertaista verotusta koskevia ongelmia varten. 13