AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT
2 Esittäjästä Erikoistutkija, Tiimipäällikkö, MSc. Tapio Matinmikko VTT:ltä Tutkimusalueena on Ohjelmistotuotanto ja teknologiat Työhistoria VTT 2005 -> Oracle Finland Oy 1997-2005, Principal Consultant CCC Group Oy 1993-1997, Ohjelmistosuunittelija,projektipäällikkö Vuodesta 2008 eteenpäin tutkimukseni painopiste ollut aiheessa: ICT:n hyödyntäminen ja käyttöönotto yrityksissä ja julkishallinnossa
3 Esityksen sisältö 1. Tietojärjestelmien hankinnan nykyinen toimintamalli kunnissa Ohjelmistotuotteen näkökulmasta Kehitettävän ohjelmiston näkökulmasta 2. Miksi kunnat eivät hyödynnä muiden kuntien toteuttamia ohjelmistoja ts. miksi ei tehdä yhteistyötä? 3. Miten kunnat voisivat hyödyntää toisten kuntien kehittämistä sovelluksista/ohjelmistoista? 4. Avoimen tuotteenhallintamallien lyhyt esittely 5. Ohjelmistotalojen liiketoimintamallien muuttuminen avointen tuotteiden hallintamallien käytössä
4 Tietojärjestelmien hankinta yleensä kunnissa TARVE UUDELLE TIETOJÄRJESTELMÄLLE Esiselvitys/ vaatimusmäärittely Valmis ohjelmistotuote Kehitettävä ohjelmisto Hankinta Käyttöönotto Ylläpito
5 Valmiin ohjelmistotuotteen näkökulmasta Kunta odottaa ja olettaa, että Käyttöönoton jälkeen maksetaan lisenssi-/ylläpitomaksuja Kunta odottaa, että ohjelmistotoimittaja kehittää saaduilla lisenssimaksuilla ohjelmistoa ominaisuuksiltaan paremmaksi Kaupunki odottaa, että he saavat uudet ominaisuudet käyttöön seuraavassa versionvaihdossa Nykytilassa kuitenkin Kunta maksaa lisenssi- ja ylläpitomaksuja Kunta usein maksaa ja määrittelee vielä erikseen uudet toiminnallisuudet, eikä koe saavansa toivottua vastinetta lisenssimaksuille => Kunta kokee tekevänsä tuotekehitystä (liikaa) Usein muiden kuntien rahoittamista ominaisuuksista pitää maksaa vielä erikseen jokaisessa kunnassa
6 Kehitettävän ohjelmiston näkökulmasta Kunta odottaa ja olettaa, että Käyttöönoton jälkeen maksetaan ylläpitomaksuja, joilla varmistetaan, että ohjelmistolle löytyy tekninen tuki ja ylläpito Uudet ominaisuudet tilataan ja maksetaan erikseen Ohjelmiston toimittaja toimittaa järjestelmää myös muille kunnille Nykytilassa kuitenkin Ohjelmiston toimittaja toimittaa järjestelmän toiselle kunnalle lähes samalla veloituksella kuin 1. version kehittävälle kunnalle Kunnat maksavat samat ominaisuudet usempaan kertaan Kunnat eivät tee juurikaan yhteistyötä
7 Voidaanko tilannetta kehittää? Valmistuotteiden osalta Tilannetta on vaikeampi muuttaa, koska ohjelmistalot ovat rakentaneet liiketoimintansa ja ansaintamallinsa nykytoiminnan pohjalle Mahdollinen muutos tapahtuu hitaasti ja ohjelmistalojen omasta toiminnasta Kehitettävien ohjelmistojen osalta Tilannetta on helpompi muuttaa kuntia palvelevaan suuntaan, mutta vaatii kunnilta yhteistyötä ja yhteisiä toimintatapoja
8 Miksi toisessa kunnassa kehitettyjä ohjelmistoja ei uudeelleenkäytetä toisessa kunnassa? Kunnassa pelätään, että Ohjelmistoon ei voida luottaa tai sen elinkaarta ei voida ennustaa ts. ei tiedetä miten se kehittyy Ohjelmisto ei sovellu meidän kuntaan, koska se on tehty toisen kunnan tarpeisiin ja tarpeista Ohjelmisto ei sovellu meidän kunnan kokonaisarkkitehtuuriin tai strategiaan Lisäksi ei tiedetä keneltä ohjelmiston voi ostaa ja kuka on ohjelmiston omistaja => Ylläolevat kysymykset ovat tärkeitä ja niihin on saatava varmuus ennen kuin toisen kunnan teettämää ohjelmistohankinta kannattaa ottaa käyttöön
9 Lähtötilanne kuntien kehittämissä ratkaisuissa Kaupunki 1 Kaupunki 2 Kaupunki 3 Kaupunki X Rahoittaja 1 Ohjelmisto X Rahoittaja 2 Ohjelmistotalo 1 Ohjelmistotalo 2 Ohjelmistotalo 3 = ovat kehittäneet ensimmäisen version ohjelmistosta = haluavat ottaa ohjelmiston käyttöön ja kehittää sitä eteenpäin
10 Haasteet ilman hallintamallia Jokainen kunta voi rahoittaa samoja ominaisuuksia => Ei synny kustannussäästöjä yhteisestä kehittämisestä vaan päinvastoin Jokaiselle kunnalle tulee oma versio ohjelmistosta => toimittajaan lukkiutuminen (monopolisoituminen) => ylläpito ja tukipalvelut voivat tulla kalliiksi => pahimmassa tapauksessa omalle versiolle löytyy vain yksi ohjelmistotalo, joka ylläpitää ja kehittää ohjelmistoa
11 Kehittyjen avointen ohjelmistojen hallintamalli VTT on JulkICT:n tilaamana ja yhteistyössä muiden toimijoiden avustuksella määritellyt kunnissa kehittettävien ohjelmistojen hallintamalleja Hallintamallien tarkoituksena on auttaa kuntia ottaamaan käyttöön muiden kuntien kehittämiä ohjelmistoja. Ilman edellisessä kalvossa kuvattuja haasteita ja pelkoja Hallintamallin tarkoituksena on hallita ohjelmistoa, jotta se kehittyy omaisuuksiltaan kuntia palvelevaan suuntaa sekä syntyy aitoja säästöjä ja kunnat voivat ottaa ohjelmiston turvallisinmielin kunnassa käyttöön
12 Hallintamalleista Hallintamallien kehittämisessä ollaan hyödynnettu suljetun tuotteen ja avoimen tuotteen (avoimen lähdekoodin) tuotteenhallinna periaatteita ja parhaita käytänteitä Hallintamalleja on 4 erilaista. 1 hallintamalli on kevein ja 3 hallintamalli on kattavin ja monipuolisin Hallintamallit kehitettiin keväällä 2011 ja viimeiset versiot esiteltiin elokuussa 2011
13 Muodostetuista malleista yleisesti Mallit tuovat kumulatiivisesti avoimen lähdekoodin yhteisöjen ja tuotteenhallinnan ominaisuuksia mukaan Lupa/ rekisteröintikäytännöt Malli 0 Malli 1 Yhteisö, Tuotteenhallinnan elementtejä (jakelupaikka, kommunikaatio) Tuotteenhallinta (ChM, Release mgm) Malli 2 Malli 3
14 Malli 0 Ohjelmisto 1 V2 Ohjelmistotalo 1 Kaupunki 1 Ohjelmistotalo 2 Kaupunki 2 Ohjelmistotalo 3 Kaupunki 3 Ohjelmisto 1 V1 Ohjelmisto 1 V3
15 Malli 1 Ohjelmistotalo 1 Kaupunki 1 Ohjelmistotalo 2 Kaupunki 2 Luovuttaa uudelleenkäyttöä varten Ottaa Lupa/rekisteröinti rahoittajalta Ohjelmisto 1 Ohjelmistokohtainen tietovarasto
16 Malli 2 Ohjelmistotalo 1 Kaupunki 1 Ohjelmisto 1 K3 Ohjelmistotalo 3 Kaupunki 3 Takaisin yhteisön kantaan Ohjelmistotalo 2 Kaupunki 2 Takaisin yhteisön kantaan Ohjelmisto 1 K2 Ohjelmisto 1 K1 Sovellusportaali Yhteisö Lähdekoodi ja dokumentaatio Lupa rahoittajalta
17 Malli 3 Ohjelmistotalo 2 Kaupunki 2 Ohjelmistotalo 3 Kaupunki 3 Ottaa Vie takaisin yhteisön kantaan integrointiin Ohjelmisto 1 V2 Vie takaisin yhteisön kantaan integrointiin Ottaa Lupa Rahoittajalta/yhteisöltä Ohjelmisto 1 V1 Ohjelmistotalo 1 (Integraattori) Sovellusportaali Yhteisö Lähdekoodi ja dokumentaatio
18 Malli 3-variaatio 1 Ohjelmistotalo 2 Kaupunki 2 Ohjelmistotalo 3 Kaupunki 3 Ottaa Vie takaisin yhteisön kantaan integrointiin Ohjelmisto 1 V2 Vie takaisin yhteisön kantaan integrointiin Ottaa Lupa Rahoittajalta/yhteisöltä Ohjelmisto 1 V1 Edunvalvoja Sovellusportaali Yhteisö Lähdekoodi ja dokumentaatio
19 Malli 3 - variaatio 2 Ohjelmistotalo 2 Kaupunki 2 Ohjelmistotalo 3 Kaupunki 3 Ottaa Ehdottaa ja rahoittaa uusia ominaisuuksia Ohjelmisto 1 V2 Ohjelmisto 1 V1 Ehdottaa ja rahoittaa uusia ominai suuksia Ottaa Lupa Rahoittajalta/yhteisöltä Sovellusportaali Yhteisö Lähdekoodi ja dokumentaatio Ohjelmistotalo x Toteuttaa uuden version
20 Ohjelmistotalojen liiketoimintamallin muuttuminen Avoimen tuotteen mallissa jokainen ohjelmistotalo pystyy ottamaan avoimen tuotteen palvetarjoamaansa Jokaisella ohjelmistotalolla on mahdollisuus opiskella tuote niin hyvin kuin haluavat sekä rakentaa palvelutarjoamansa avoimen tuotteen ympärille Ohjelmistotalojen ansaintamalli siirtyy koodauksesta tuotteen käyttöönottoon, tuki- ja ylläpalveluihin. Ohjelmistotalo, joka pystyy laadukkaasti ja kustannustehokkaasti tuottamaan avoimen tuotteen käyttöönotto- ja tukipalvelut asiakkaalle tulee pärjäämään kilpailussa
21 Seuraavat askeleet Hallintamallia 3 testataan sähköisen palvelukanava sovelluksen hallinnassa Sähköisen palvelukanava ohjelmiston 1. version on kehittänyt Ixonos KuntaIT:n rahoituksella ja Arcusys on kehittänyt sitä pohjois-karjalan kunnille sopivaksi Tällä hetkellä kerätään kokemukset ja kehitystarpeet käyttävistä kunnista Tavoitteena on kehittää palvelukanavasta versio 2.0 kuntakentälle hallintamallia 3 noudattaen
22 Kiitoksia mielenkiinnosta Kysymyksiä ja vastauksia?