Aika vaihtaa maisemaa - opettajien oheismateriaali teema: ympäristökasvatus, maisema Kierroksella käsitellyt työt: Kimmo Kaivanto: Kun meri kuolee http://www.tampere.fi/hilden/html/press.html Kain Tapper: Putous Mari Rantanen: Tyhjä tontti Teemu Saukkonen: Pihalla Bård Breivik: Massa, Kuori ja Konstruktio Long: Kalkkiviiva http://www.tampere.fi/hilden/html/press.html Weber: Näköala järvelle Musiikki Rytmiloru: (Saukkonen: Pihalla): Oon, oon mä lumiukko verraton ja suurin tämän aukion ja sulan vain jos, jos, jos mä joudun aurinkoon. Musiikkimielikuvia: Mitä mielikuvia maisemista musiikki voi herättää? Sibelius on säveltänyt paljon luontoaiheisia teoksia. Kuunnellaan niitä silmät kiinni ja kukin kuvailee jälkeenpäin, minkälaisia maisemia ja tunnelmia näki. Tehtävä voidaan myös purkaa maalaamalla nähty maisema. Sibeliuksen luontosävellyksiä pianolle ovat esimerkiksi Maisema, Talvi, Metsälampi, Metsälaulu ja Kevätnäky. Musiikki puuta kuvaamassa: Ennen metsäretkeä puhutaan jostain puusta, esim. kuusesta. Metsäretkellä lapset hakeutuvat pieninä ryhminä suurten kuusten alle ja tutkivat sitä: miltä näyttää, tuntuu, tuoksuu, kuuluu? Miltä tuntuu halata puuta? Lopuksi lapset asettuvat selälleen kuusen alle, katselevat sitä ja kuuntelevat opettajan nauhurilta soittamaa musiikkia, esimerkiksi Sibeliuksen sävellystä "Kuusi". Teemaa voi jatkaa mm. piirtämällä tai maalaamalla Muita Sibeliuksen puuaiheisia sävellyksiä pianolle ovat Koivu, Haapa, Kun pihlaja kukkii ja Yksinäinen honka.
Luonnonääniä: Omassa piilopaikassa luonnossa voi kuunnella luonnon ja ympäristön ääniä. Kuuntele luontoa: Etsikää viihtyisä paikka metsässä. Rentoutukaa ja pitäkää minuutin hiljaisuus. Kuunnelkaa luonnon ääniä. Montako kuului, mistä? Piirrä äänimaisema värein ja muodoin. Keksi eri ääniin erilaisia merkkejä, aaltoviivoja, ympyröitä jne. Äänimaisemia nauhoittamassa: Kuljetaan ryhmän kanssa eri kohteissa (metsässä, keskellä kaupunkia, kaupassa, ) ja nauhoitetaan kyseisessä paikassa kuultavia ääniä. Päiväkodissa / koulussa kuunnellaan yhdessä erilaisia äänimaisemia ja keskustellaan niiden herättämistä ajatuksista. Äänimaisemasävellys: Keksikää itse omilla äänillä tai päiväkodista / koulusta löytyvillä soittimilla (myös eri esineet käyvät soittimiksi sekä mm. riisinjyvät, paperi, jota revitään jne.) äänet eri maisemiin ja tilanteisiin (esim. kaupungin keskusta, ostoskeskus, putouksen äärellä, järven rannalla sateella, metsässä, huvipuistossa) Harjoitelkaa sävellyksestänne ehjä kokonaisuus, jossa on alku keskikohta ja loppu. Väriä esitykseen saadaan mm. voimakkuuden vaihteluilla ja sooloosuuksilla. Lapset voivat toimia vuorotellen johtajina, jolloin he näyttävät, milloin kenenkin vuoro on soittaa ja kuinka hiljaa/ voimakkaasti. Lasten laulukirjoista löytyy paljon erilaisia lauluja, jotka luontoon. Esim. Olin laulukirja: s. 186-193 metsään ja eläimiin liittyviä lauluja Muuta kirjastosta löytyvää aiheeseen sopivaa musiikkia: Hydrotherapy: refreshing and soothing music inspired by water (CD) Water story: Histoire de l eau (CD) Forest raindrops (CD) Vivaldi: Vuodenajat Sibelius: Puu-sarja
Kuvataide, kädentaidot Sateenkaaren värit: Etsitään sateenkaaritarinan kadonneita värejä luonnosta ja kerätään niitä esimerkiksi purkkeihin, joissa jokaisessa on vain yhden värisiä asioita. Lapsi kaupungissa: Käydään retkellä läheisessä puistossa. Tarkastellaan istutuksia, puita, lintuja ja puiston symmetriaa. Mietitään miksi puistoa tarvitaan kaupungissa. (Kaipuu luontoon, oleskelupaikka, turvallinen leikkipaikka, kaupungin julkisivu.) Millainen olisi kaupungin ihannepuisto, paikka, jossa aikuiset ja lapset viihtyvät? Tarvitaanko puistossa esim. kahvilaa, lampea, esiintymislavaa, hevoshakaa? Jokainen lapsi rakentaa pienen puiston, joka toteuttaa kaikki toiveet. Työ tehdään pahvin, paperin, värien ja liiman avulla noin A4 kokoon. Mielimaisema: Katsotaan maisema-aiheisia taidekuvia ( tai käytetään alussa mainittuja Vallan maisema näyttelyn teoskuvia). Tutkitaan kuvien hahmoja ja ympäristöä, maisemaa ja sitä miten ne eroavat toisistaan. Keskustellaan aluksi, mikä tekee maisemasta tai paikasta miellyttävän ja hyvän asua. Muistellaan mielipaikkoja ja mietitään millaisessa paikassa itse viihtyisi ja haluasi asua ja missä voisi asua paljon muitakin ihmisiä. Ajatukset toteutetaan maalaamalla ja rakentamalla eri materiaalein joko yksin tai ryhmätyönä. Ympäristötaideteos: Tehdään luonnossa taideteos. Tarkoituksena on toteuttaa ympäristötaideteos. Varatkaa aikaa reilusti, vaikkapa koko päivä, materiaaleina voi käyttää sellaisia luonnonmateriaaleja, joita ei tarvitse repiä tai kiskoa irti omasta elinympäristöstään vaan jotka ovat jo kuollutta luontoa (katkenneet oksat, kivet, kävyt jne. EI sammalta tms.). Pienoismalli: Tehdään pienoismalli omasta pihapiiristä, kaupunginosan jostain kohdasta tai lähialueelta. Huom. pinnanmuodot, vesistöt. Valokuvausta lähiympäristössä: Kuljetaan lähiympäristössä ja tarkkaillaan erilaisia rakennuksia ja niiden yksityiskohtia, taloryhmiä ja pihapiirejä. Valokuvataan niitä (esim. ryhmälle yhteinen kertakäyttökamera tai koulun digikamera). Voidaan antaa jokaiselle vuorotellen tehtäväksi ottaa valokuva omasta lempipaikasta
koulumatkalla tai yhdessä ryhmän kanssa voidaan kuvata kauniita /rumia paikkoja ja keskustella, mikä tekee jostain paikasta kauniin tai ruman. Samoin voidaan kuvata myös ympäristöönsä sopivia /sopimattomia kohteita. Maiseman metsästystä: Etsitään sekä luonnon- että rakennetuista maisemista eri retkikerroilla pystysuoria viivoja / pintoja, vaakasuoria viivoja / pintoja, vinoja viivoja / pintoja ja näiden variaatioita; paksuja, ohuita, lyhyitä, pitkiä viivoja. Samalla tavalla etsitään myös erilaisia muotoja, pieniä ja isoja, jotain kulmikasta ja jotain pyöreää. Rajataan maisemasta etsittäväksi ja katseltavaksi eri värejä ja värien sävyjä ja tutkitaan, miltä maisema näyttää korkealta, maasta ja siltä väliltä. Retkeltä palattua muistellaan löydöksiä piirtämällä pehmeällä lyijykynällä, hiilellä tai liidulla, maalaamalla tai esim. tikku-, oksa- ja luontokollaasin valmistamisella. Leikit Vallaton verryttely: Miten erilaiset olennot liikkuvat maisemassa? Eläydytään kummallisiin kulkijoihin: 1) Hiivitään kuin rosvo. 2) Pyrähdellään kuin varpunen. 3) Astellaan ylpeänä kuin kuningas. 4) Kiiruhdetaan kuin liikemies. 5) Tallataan maisema murusiksi kuin dinosaurus. 6) Venytellään kuin leopardi. (sanataideyhdistys Yöstäjä ry:n harjoitus) Tasapainoilua luonnossa: Kaatuneen puun rungon päällä voi harjoitella tasapainoa tai telinevoimistelun alkeita. Puun juuriston sisältä löytyy hyvä maja- ja leikkipaikka. Maiseman rakentaminen: Tehdään kävelykierros lähialueella. Keskustellaan, miltä rakentamaton maisema näyttää ja miten luonto väistyy rakentamisen tieltä. Leikitään maiseman ja kaupungin rakentumista erilaisilla palikoilla, joita asetellaan pöydälle tai lattialle. Otetaan mukaan leikkiin kävelyn aikana huomattuja paikkoja: joki, puut, erilaiset talot, sillat, kadut ja autot, kirkko, tehtaat. Samalla mietitään eri rakennusten ja toimintojen sijoittumista kaupunkirakenteessa.
Kerää roskat: Tätä leikkiä on paras leikkiä ulkona. Jos leikkijöitä on paljon, heidät voi jakaa joukkueisiin. Yksi joukkueen jäsenistä on keräysastia. Kun hän sanoo: "Tuokaa minulle roska", lähdetään etsimään. Löydetty roska tuodaan mahdollisimman nopeasti keräysastialle. Kolme ensimmäistä roskan tuojaa saavat pisteen. Voittaja on joukkue, jonka keräysastiassa on ensimmäisenä kolme roskaa. Lisää aiheeseen liittyviä leikkejä osoitteesta: http://www.pirkanmaan-jatehuolto.fi/alku_uusi_satsi.htm Veden vapautustanssi: Vallan maisema -näyttelyssä Kain Tapper on jähmettänyt kosken pinnan paikoilleen, teokseksi. Veden vapautustanssi sopii kahlitsevien ajatusten poistamiseksi ennen luovaa kirjoittamista. Mielikuvitusta ja liikettä yhdistävän harjoituksen voi tehdä myös silloin, kun pienet oppilaat eivät jaksa enää keskittyä. Mietitään ensin, miten pato seisoo. Tai vesi ennen ukonilmaa. Ryhdytään vähitellen liikkumaan, kun pato alkaa murtua. Kaikki voivat ehdottaa vapaasti seuraavaa liikettä, esimerkiksi ollaan hitaasti vierivä kivi veden pohjassa, kun vesi alkaa liikkua padon läpi. Lopulta päädytään pyörimään hurjan kosken lailla, kuohumaan alas padosta ja aivan lopuksi valumaan pisaroina kivenkoloihin tai tyyntymään veden pinnan rauhoittuessa. (sanataideyhdistys Yöstäjä ry:n harjoitus) Maisematarkkailua: Tehdään retki lähialueelle. Valitaan retkelle sekä luonnontilaisia alueita että ihmisen rakentamaa kaupunkimaisemaa. Pysähdytään kumpaankin kohteeseen, ja lisäksi niiden väliltä oleviin maisemakohteisiin. Millaiselta maisema näyttää? Millaisia tuntemuksia se herättää? Tutustutaan tarkemmin rakennettuun ympäristöön. Näkyykö siellä kasveja tai eläimiä? Katsellaan tarkasti. Luontoa voi myös löytyä maasta ja ilmasta, ei vain katsekorkeudelta. Löytyykö ainoatakaan aluetta, jossa ei näy mitään ihmisen rakentamaa?
Sanataide Sanataideyhdistys Yöstäjä ry.:n vinkkejä ympäristölähtöisiin sanataideharjoituksiin Henna Laininen ja Suvi Sinervo (Lisää harjoituksia: www.sanatampere.net/yostaja) Lähiympäristö vallan maisemana: Vaihe 1. Havainnoidaan lähiympäristöä ja kirjataan muistiinpanoja: Kuinka monta rakennusta / puuta / ihmistä / eläintä / autoa / tienvarteen pudonnutta roskaa maisemasta löytyy? Miltä lähiympäristö tuoksuu? Mitä ääniä kuuluu? Mikä ympäristössä on ihmisen tekemää, mikä luontoa? Kuka maisemassa on käyttänyt valtaa esim. rakentamalla tai hajottamalla? Ihminen, eläin, vai kenties jokin luonnonvoima? Vaihe 2. Kirjoitetaan taululle kaksi otsikkoa: Vallan maisema ja Vallaton maisema. Vallan maisema otsikon alle kuvitellaan, minkälainen lähiympäristö tuoksuineen, äänineen ja sääntöineen olisi, jos siellä käyttäisi valtaa yksi ainoa olento (ohjaajan valinnan mukaan esim. Lumikuningatar, Sormusten herran Klonkku, Muumimamma tai pienimmistä pienin päästäinen). Vallaton maisema otsikon alle kuvitellaan, minkälainen lähiympäristö olisi, jos siellä ei käyttäisi valtaa kukaan ja tutut luonnonlait sekä liikennesäännöt heittäisivät kuperkeikkaa. (Esim. puut kasvaisivat juuret taivasta kohti, jalankulkijat kävelisivät käsillään lasinsirpaleilla ja maisemaa viilentäisi sininen aurinko.) Harjoituksen pohjalta voidaan tehdä myös kuva, sarjakuva, tarina tai uutisjuttu. Materiaaliaakkosia ja salasanomia: Mietitään, mitä materiaalia eri kirjaimet voisivat olla, esim. A kahisee kuin kuivat lehdet, P tuntuu sileiltä kiviltä. Kerätään lähiympäristön materiaaleista aakkoset pihamaalle, jokaista aakkosten kirjainta vastaamaan noin kämmenenkokoinen ruudullinen valittua materiaalia. Esim. ruudullinen pieniä, valkoisia kiviä=a, ruudullinen oransseja karkkipapereita=b, jne. Kun aakkoset on keksitty, niillä voidaan kirjoittaa maisemaan oma nimi tai salasanoma vaikkapa talonmiehelle tai vaahteran hengelle.
Kävelyretki Longin jalanjäljissä: Taiteilija Richard Long tunnetaan pitkistä pyörä- ja kävelyretkistään maapallon syrjäseuduille. Tarkkaan ennalta suunnitellut retket ovat samalla taideteoksia, jotka Long ikuistaa valokuvaamalla, kirjoittamalla, piirtämällä tai jättämällä maisemaan oman merkkinsä. Tehdään lähiympäristöön kävelyretki Longin jalanjäljissä: suunnitellaan reitti etukäteen esim. noudattamalla karttaan piirretyn ympyrän sädettä, kirjataan havaintoja reitin varrella kohdatuista paikoista, jätetään paikkoihin hienovaraisia merkkejä esim. kivien tai oksien järjestystä muuttamalla ja otetaan valokuvia merkityksellisistä yksityiskohdista. Retken päätteeksi voidaan tehdä sanallinen taideteos, jossa paperille kirjataan keskeisiä, retken aikana mieleen nousseita lauseita. Voidaan myös piirtää paperille kuljettu reitti tärkeimpine pysähdyspaikkoineen. Loitsuja luonnonhengille: Muinaissuomalaiset pyrkivät vaikuttamaan kaikkialla ympäristössä piileksiviin henkiin loitsimalla. Jokainen oppilas etsii lähiympäristöstä itseään miellyttävän paikan ja keksii loitsun jollekin paikassa vaikuttavalle luonnon tai esineen hengelle, esim. tuulelle, kärpäselle tai puhelinkopille. Loitsussa voidaan kutsua henkeä apuun, karkottaa sitä tai kertoa sen syntytarina. Loitsussa voidaan haluttaessa jäljitellä kalevalamittaa, jolloin jokaiselle riville tulee kahdeksan tavua. Valmiita loitsuja voidaan esittää piirissä rummun säestyksellä niin, että loitsun kirjoittaja lausuu rivin kerrallaan ja kuulijat toistavat. Loitsuihin voidaan yhdistää myös rituaalieleitä, jolloin loitsun kirjoittaja pyytää kuulijoita ottamaan tietyn asennon tai tekemään tietyn liikesarjan loitsun aikana. Haiku- ja tankarunoja: Haiku ja tanka ovat vanhoja japanilaisia runomittoja, joissa luontokuva ja tunne yhdistyvät. Haikussa ensimmäiselle riville kirjoitetaan 5, toiselle 7 ja kolmannelle 5 tavua. Viisirivisessä tankassa tavut jakaantuvat riveille seuraavasti: 5-7-5-7-7. Kirjoitetaan haikuruno vaihe vaiheelta: 1) Ohjaaja jakaa jokaiselle oppilaalle luontoaiheisen kuvan. Kirjoitetaan kuvan pohjalta runon ensimmäinen rivi, esim. Kettu juoksee metsässä. 2) Ohjaaja jakaa oppilaille paperilapuilla jonkin tunteen. Keksitään, miten tunne voisi liittyä luontokuvaan, ja kirjoitetaan siitä runon toinen rivi, esim. Puut
ovat vihaisia, koska ketulla on kiire. 3) Kirjoitetaan runon kolmas rivi, jossa tapahtuu yllättävä käänne, esim. Pyrstötähti putoaa ketun tielle. Samalla periaatteella voidaan kirjoittaa tankarunoja, jolloin luontokuvasta kirjoitetaan 2 riviä, tunteesta 2 riviä ja yllättävästä käänteestä 1 rivi. Luontokuvan sijaan lähtökohtana voidaan käyttää myös Vallan maisemat -näyttelyn teoksia. Jos harjoitus tehdään pienten lasten kanssa, ei tavumääriä kannata laskea. Lopuksi runoja voidaan esittää hullunkurisilla tyyleillä, kuten rakastuneesti, murheen murtamana, pähkähullusti, ihmissutena tai kuin suuri salaisuus. Piilopaikkoja: Kirjoitetaan kuvaus omasta, oikeasta tai kuvitellusta, piilopaikasta: missä se sijaitsee, miltä siellä tuntuu, tuoksuu ja kuulostaa, minkälaisissa tilanteissa piilopaikkaa tarvitaan, millaiseksi se muuttaa käyttäjänsä jne. Lopuksi piilopaikka voidaan askarrella luonnonmateriaaleista tai rakentaa majaksi lähimetsään. Olion asuntoilmoitus: Vaihe 1. Tehdään retki lähiympäristöön. Tarkastellaan olioiden asuinpaikkoja: kivenkoloja, puidenoksia Valitaan kohteista yksi ja kirjataan muistiin seikkaperäisesti paikan sijainti ja muut ominaisuudet. Vaihe 2. Kirjoitetaan paikan asuntoilmoitus. Ilmoituksen tyylilaji ja henki riippuvat luonnollisesti siitä, millainen asunto on ja kuka siitä ilmoittaa (esim. Myydään karmea murju suuren kiven alta). Ilmoituksessa voi kuvailla asuntoa, sen hyviä ja huonoja puolia, kokoa ja käyttötarkoitusta. Entä millaisella välineellä tai missä tilanteessa ilmoittajaan voi ottaa yhteyttä? Kuka ilmoittaja on, eli mikä olio haluaa asunnosta eroon ja miksi? Esineen testamentti: Palautetaan mieleen esine, joka on itselle tärkeä. Opettaja voi vaihtoehtoisesti tuoda luokkaan muutamia esineitä. Kirjoitetaan esineen testamentti. Mitä esine haluaisi testamentata? Kenelle? Miksi? Olisiko hänellä jotain muita erityisiä toiveita? (Esim. Täplikkään lasikissan testamentti. Kun minä vihdoin hajoan, haluan jättää sirpaleeni naapurin Kaisalle. Toivon, että hän ripottelee jäämistöni kylpyhuoneen lattialle, jotta ilkeä rouva Berg loukkaisi lakatut varpaansa. Hän kun ei huolinut minua ikkunalaudalleen edes ilmaiseksi. Sen vuoksi sain viettää lähes loputtomalta tuntuneen loppuelämäni yksin pahvilaatikossa. Voitte
uskoa, että laatikon sisäpinnan tuijottaminen tuntuu tylsältä, kun tietää, millaista olisi ikkunalaudalla...) Esineen kirjeenvaihtoilmoitus: Valitaan jokin Vallan maisema -näyttelyn näyttelyesine: taulu, tilateos tai veistos. (Esine voi löytyä myös vaikkapa luokkahuoneesta.) Kirjoitetaan esineen kirjeenvaihtoilmoitus. Miten esine kuvailisi itsensä vetävästi ja ytimekkäästi? Mitä ilmoittaja harrastaa, mistä pitää, mistä ei? Millaista kaveria esine kaipaa? Miten ilmoittajaan saa yhteyden? Omakuva vedenpinnassa: Vallan maisema -näyttelyssä Julio Parcin teoksessa "Katsojan liikunnan mukana syntyviä muotoja" voi nähdä erilaisia muodon vaihtelun heijastumia sileistä alumiinisylintereistä. Le Parc tutki olemassa olevan asteittaisen heijasteen ja liikkeen vaikutusta näköaistimukseen. Taiteilija selvitti teoksen avulla todellisuuden horjuvia ehtoja. Samaa tehdään tämän harjoitteen avulla. Vedenpinnasta voi nähdä minän, vaikka pinta on jatkuvassa liikkeessä. Kirjoitetaan runon ensimmäiseksi säkeeksi noin viisisanainen toteamus itsestä. Seuraava säe pysyy muuten samana, mutta vaihdetaan virkkeen yhtä sanaa. Sanan voi olla mahdollisimman vääristynyt suhteessa alkuperäiseen sanaan, mikä vain. Jatketaan näin, kunnes kaikki sanat ovat vaihtuneet. Saamme runon, jossa on nähtävissä omakuvan muodonmuutos. Harjoituksen tarkoituksena on kannustaa assosiointiin ja kehittää absurdia ajattelua. Olen iloinen tyttö kumisaappaissa sadesäällä Olen iloinen hirviö kumisaappaissa sadesäällä Olen iloinen hirviö kumisaappaissa aavikolla Olen haikea hirviö kumisaappaissa aavikolla Yksin haikea hirviö kumisaappaissa aavikolla Yksin haikea hirviö itkee aavikolla
Kehyksen sisällä koko maailma: Kuvataiteilija Bård Breivik kuljettaa aina matkustellessaan mukanaan pientä matka-ateljeeta, johon kuuluu sarja kehikoita. Niiden avulla hän pyrkii matkaillessaan elollistamaan uutta maisemaa. Vaihe 1. Mennään retkelle lähiympäristöön. Valitaan noin oman kämmenen kokoinen alue. Alue voi olla vaikkapa puun pinnassa, istuimella, maassa... Kuvitellaan, että mennään alueen sisälle. Ollaan niin pieniä, että rajattu alue on koko maailma. Miltä siellä näyttää? Miltä siellä tuoksuu? Millainen on alueen äänimaisema? Vaihe 2. Kuvaillaan kirjallisesti maisemaa. Kirjoitustehtävän aiheena voisi olla "Kävelyretki kämmenen kokoisella alueella". Millaisia vaikeuksia tai onnistumisia kohtaa, kun on retkellä pienoismaailmassa? Esineen sielunmaisema: 1. Valitaan jokin näyttelyesine: taulu tai veistos. Mietitään, millainen luonne ja persoonallisuus esineellä on: mistä hän haaveilee, mitä pelkää? Kuvitellaan tarkoin, minkälainen hän on. 2. Mietitään, missä paikassa hän viihtyisi parhaiten. Nythän hänet on asetettu jalustalle tai roikkumaan seinälle ilman minkäänlaista yksityisyyttä. 3. Kirjoitetaan minämuotoinen kertomus siitä, miten teos murtautuisi ulos näyttelystä. Miten kyseisen teoksen muotoinen esine pääsisi ujuttautumaan ulos taidemuseosta? Miten hän pääsee juuri siihen paikkaan, missä hän viihtyy kaikkein parhaiten? Millaisia vaiheita hän kohtaa matkallaan? Tutun paikan muodonmuutos: Millaista koulussa olisi, jos päivittäisen koulun sijaan käytäisiinkin kauhukoulua? Tulevaisuuden koulua? Menneisyyden koulua? Fantasiakoulua? Tai mitä, jos koulua käytäisiinkin yöllä, miten koulu muuttuu yöaikaan? Silloinhan siellä ei ole ketään näkemässä! Mietitään yhdessä taululle, millaista olisi vaikkapa kauhukoulussa. Esimerkiksi pohditaan, mikä olisi erilaista kuin nyt? Millaisin apuvälinein kouluun täytyisi varustautua, jotta selviäisi koulupäivästä? Millaisia aineita opetettaisiin? Kenties myrkynkeittoa ja rupisammakoiden laskemista? Mitä koulussa syötäisiin?
Linkit http://www.luontoliitto.fi/lapset/vinkit-ymp.php http://vasara.vhoy.fi/sp/mp_tiedostot/ymparistoleikit.pdf (runsaasti erilaisia ympäristöleikkejä!) Salaisuuksia ympäristöstä - Euroopan komission julkaisu lapsille käsittelee ympäristökysymyksiä pienille sopivan kuvitetun kertomuksen muodossa. Julkaisu on pdf-muodossa, ja se löytyy verkosta 11 kielellä. http://www.kouvolaregion.fi/files/download/roskimo_vedos.pdf - Roskimosatu tulostettavaksi satukirjaksi http://www.tampere.fi/ytoteto/ymtikeskus/keke/luontotehtavat.htm (kestävän kehityksen oppimateriaali kouluille) http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=6150&lan=fi (loistavia leikkejä ja pelejä lapsille jätteidenkäsittelystä ja ympäristökasvatuksesta! Eko-Elmerin ohjeita runsain määrin! pdf-muodossa) http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=6416&lan=fi (Eko-Elmerin perussivut, paljon hyödyllisiä ohjeita opetukseen!) Kirjallisuus: Lapsille: Disney: Seitsemän pientä kääpiötä luonnon koulussa Fischer: Luonnon elämää Gordon: Luonnon ihmeitä Hjelt: Taikametsä. Tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä Harjanne: Mintun luontokirja Karpio & Petäinen: Reppu selkään ja retkelle! Krohn: Metsänpeitto Linja-aho: Luonnon kanssa ystäväksi Malila: Muumipeikon luontoretki Manning: Lasten luontokoulu Miksi ruoho on vihreää? Müller: Mitä luonnossa näkyy? Pakkanen: Iloinen luontokirja
Pettersson: Luonto ja vuodenajat Süss: Luonnossa Tahvonen: Metsän tarinoita Ohjaajien kirjoja: Honkainen & Karvonen: Halataan puuta - Luonto- ja liikuntaleikkejä Koskinen, Makkonen, Verkka: Talventaikaa. Kuivanen: Vihreät silmälasit (helppotajuinen, mutta monipuolinen opas ympäristöongelmiin) Kurttio & Kurki: Varhaiskasvattajan ympäristöopas Leppänen:Puuhapäiviä ja retkihetkiä. Levemark & Fresk: Biologian perustemput. Milne: Hauskaa askartelua luonnosta. Nikkinen: Metsämörri. (alle kouluikäisten ympäristökasvatusopas) Nummi: Täti vihreän ympäristöopas Pearce & Winton: Maapallo on meidän (havainnollinen kuva- ja tietokirja ympäristömme tilanteesta) Porrit & Nadler: Kapteeni Eko ja tehtävä maapallolla (sarjakuvakirja ympäristöongelmista) Puuhapäiviä ja retkihetkiä - ympäristötehtäviä alle kouluikäisille, MLL Tuomaala & Myyryläinen: Luonto tutuksi (perusteos ympäristökasvatuksesta ja vinkkejä vanhemmille ja ympäristökasvattajille). Taivaan merkit - pienten lasten ympäristökasvatus, MLL Katso myös kaupunginkirjaston sivu: http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/elaimia.htm#luontos - tältä sivulta löytyy lukuisia eläin- ja luonnonsuojeluaiheisia lastenkirjoja sekä kirjojen kuvaukset.