Nivelreumajatyö Riitta-Sisko Koskela vanhempi tutkija, epidemiologian dosentti
Nivelreumajatyö R-S. Koskela, P. Mutanen, S. Rintakoski, K. Kettunen, M. Klockars ja R. Lukinmaa Yhteishanke: Työterveyslaitos, Helsingin yliopisto kttl, Kansaneläkelaitos Rahoitus: Työterveyslaitos, Työsuojelurahasto, Kansaneläkelaitos, Else ja Wilhelm Stockmann säätiö
Tutkimuksen tavoite Onko nivelreumalla työperäisiä syitä? 1. Onko nivelreuman esiintymässä suomalaisessa väestössä eroja ammattiryhmien kesken 2. Ovatko nivelreuman alueelliset erot sidoksissa alueiden ammatti- ja elinkeinorakenteen erilaisuuteen ja osin selitettävissä taudin ammattiryhmittäisillä eroilla 3. Onko osoitettavissa taudin synty- ja etenemisvaiheessa työperäiseen altistumiseen viittaavia erityispiirteitä
Nivelreuman työperäisyyttä tutkitaan porrasteisesti 1. Analyysi nivelreuman alueellista jakautumisesta ja mahdollisista etiologisista ympäristötekijöistä, erityisesti ammatti- ja elinkeinorakenteesta. 2. Nivelreumaan erityiskorvattavia lääkkeitä v. 1970-2000 saaville liitetään ammattitiedot väestölaskennan pitkittäistiedostosta v. 1970-2000 ja lasketaan nivelreuman ammattiryhmittäiset ilmaantuvuusluvut. 3. Nivelreuman työperäisyyttä selvitetään kyselyllä alueen ja ammatin perusteella valitusta nivelreumatapausten ja verrokkien otoksesta.
Nivelreuman työperäisyyttä tutkitaan porrasteisesti 1. Analyysi nivelreuman alueellista jakautumisesta ja mahdollisista etiologisista ympäristötekijöistä, erityisesti ammatti- ja elinkeinorakenteesta.
Nivelreuman esiintyvyys (prevalenssi) kunnittain /asukas v. 2001
Viljaviljelyn osuus (%) viljelyskelpoisesta maasta
Lypsykarjatilojen osuus (%) kaikista maatiloista
Metsätalouden osuus (%) elinkeinoista
Nivelreumaan merkitsevästi korreloineet aluetekijät POSITIIVISESTI + NEGATIIVISESTI - PUUTTEELLISET ASUINOLOT ALKOHOLI TALOUDELLINEN RIIPPUVUUS TERVEYSPALVELUT LÄÄKÄRITIHEYS KEUHKOASTMA KLAMYDIA KEUHKOTUBERKULOOSI PARVOVIRUS kampylobakteeri MAATALOUS VILJANVILJELY METSÄTALOUS KARJATALOUS ELINTARVIKETEOLLISUUSA TEKSTIILITEOLLISUUS PUU, SELLULOOSA JA PAPERITEOLLISUUS KEMIANTEOLLISUUS METALLITEOLLISUUS MUU TEOLLISUUS RAKENNUSTEOLLISUUS KAUPPA, TALOUS JA MUU LIIKETOIMINTA FOSFORIPÄÄSTÖT TYPPIPÄÄSTÖT MUUT PÄÄSTÖT
Nivelreuman työperäisyyttä tutkitaan porrasteisesti 2. Nivelreumaan erityiskorvattavia lääkkeitä v. 1970-2000 saaville liitetään ammattitiedot väestölaskennan pitkittäistiedostosta v. 1970-2000 ja lasketaan nivelreuman ammattiryhmittäiset ilmaantuvuusluvut.
Nivelreuman ilmaantuvuus 1/100 000 (ikävakioitu) Seuranta v. 1970-2000 44 190 uutta RA 64 044 410 henkilöv. Ikävakioitu nivelreuman ilmaantuvuus Miehet Ikävakioitu nivelreuman ilmaantuvuus Naiset Koko maa Molemmat sukupuolet 69.0 Koko maa Miehet 50.6 Naiset 87.8 Miehet, Aluevaihtelu 35.8 61.4 Naiset, Aluevaihtelu 69.0 124.8
Korkeimmat nivelreuman ikävakioidut ilmaantuvuusluvut (1/100 000) ammattiryhmissä Miehet kaivos- ja louhintatyö 88.5 tekstiilityö 71.3 kuljetus- ja liikennetyö 70.6 lasi-, keraaminen ja 61.9 tiilityö rautatehdas-, metalli- 60.4 tehdas-,takomo- ja valimotyö Naiset rautatehdas-, metalli- 127.2 tehdas-, takomo- ja valimotyö maatalous-, ja puutarha- 117.1 työ ja eläintenhoito pesu- ja silitystyö 106.8 posti- ja lähettityö 105.6
Nivelreuman työperäisyyden tutkiminen Rekisteritutkimus Kyselytutkimus Alueellinen ikävakioitu ilmaantuvuus ammateittain: Miehet: 18.3 133.2 Naiset: 20.8 154.8 20 korkean riskin ammattiryhmää niistä korkean ja matalan esiintymän alueilta 50%+50% Ammateittain vaihtelu > alueellinen vaihtelu Ammateittaiset luvut vakioitiin alueen suhteen 4 000 RA + 4 000 VP-verr. + 20% lisäotos 50% miehiä ja 50% naisia Verrokit samannettu: ikä, sp, ammattiryhmä, alue Korkean ja matalan riskin ammatit (M ja N) Kysely 9 868 henk. Vastaus 5 916 henk.
Ikä- ja aluevakioidut suhteelliset ilmaantuvuudet (RR), kyselyyn valituissa ammattiryhmissä, 1. Ammattiryhmä Miehet Naiset 01 Tekniikan alan työnjohto- ja suoritustyö 1.20 1.17 02 Kemian, fysiikan ja biologian alaan kuuluva työ - 1.05 03 Lääketieteellinen ja sairaanhoitotyö 1.14 1.11 09 Muu tekninen, luonnontiet., yhteiskunta- 1.14 1.04 tieteellinen, sosiaalinen ja humanistinen työ 23 Muu kaupallinen työ 1.26 1.19 30 Maa-, metsä- ja puutarhatalouden johtotyö 1.33 1.36 31 Maatalous- ja puutarhatyö, eläintenhoito 1.08 1.39 54 Tieliikennetyö 1.27-57 Posti-, lennätin-, puhelin- ja radioliikennetyö - 0.98 58 Posti- ja lähettityö 1.35 1.33 60 Tekstiilityö - 1.27 65 Konepaja- ja rakennusmetallityö 1.37 1.27 66 Sähkötyö 1.26 1.25 67 Puutyö 1.38 1.22
Ikä- ja aluevakioidut suhteelliset ilmaantuvuudet (RR), kyselyyn valituissa ammattiryhmissä, 2. Ammattiryhmä Miehet Naiset 68 Maalaus- ja lakkaustyö 1.38-70 Graafinen työ 1.21 1.18 72 Elintarviketyö 1.44 1.21 73 Kemianprosessityö, massa-, paperi- ja 1.12 - kartonkityö 75 Kivi-, kaivos- ja louhinta-, keraaminen ja 1.37- - tiilityö 2.15 76 Pakkaus- ja paketoimistyö - 1.23 77 Työkoneiden ja kiinteiden moottoreiden 1.39 - käyttö ja hoito 78 Ahtaus-, kuormaus- ja varastotyö 1.40-80 Vartiointi- ja suojelutehtävät 1.26-81 Koti- ja suurtaloustyö - 1.19 82 Tarjoilutyö - 1.11 83 Kiinteistönhoito ja siivoustyö 1.46 1.20 84 Hygienia ja kauneudenhoitotyö - 0.95
Nivelreuman työperäisyyttä tutkitaan porrasteisesti 3. Nivelreuman työperäisyyttä selvitetään kyselyllä alueen ja ammatin perusteella valitusta nivelreumatapausten ja verrokkien otoksesta. Kysely 9 868 henk. Vastaus 5 916 henk. ------------ Vastausprosentti 60 % lähetetyistä, 74 % tavoitteesta (8 000 otos)
Eräitä sekoittavia tai tuloseroon vaikuttavia tekijöitä kontrolloitiin Tupakointi miehet tupakoivat enemmän kuin naiset erot riippumattomia alueesta ammattiryhmittäisissä tupakointimäärissä (määrä x vuodet) oli vain kolmessa ryhmässä (3/27) eroa tapausten ja verrokkien välillä Alkoholi miehet käyttivät alkoholia enemmän kuin naiset ei eroa tapausten ja verrokkien välillä erot riippumattomia alueesta Painoindeksi verrokit olivat painavampia kuin tapaukset (20-vuotiaana ja nykyisin) erot riippumattomia alueesta Nivelreumaa suvussa äidin- ja isänpuolella esiintyvää nivelreumaa oli tapauksilla 2-kertaisesti verrokkeihin nähden erot riippumattomia alueesta
Mikä saattoi aiheuttaa nivelreumaan sairastumiseen? Nivelreumatapausten oma mielipide: Erilaiset työhön liittyvät tekijät 21 % Perinnöllinen alttius 16 % Bakteeri-, virus- yms. infektiot 16 % Muu reumatauti aiemmin 10 % Useiden syytekijöiden ilmoittaminen tyypillistä. Nivelreuma on monisyinen tauti.
Nivelreumaisten merkitsevästi verrokkeja useammin ilmoittamat altisteet, Miehet 1. Fysikaaliset altisteet: kylmyys *** kosteus *** veto *** tärinä ** Seokset ja kemialliset tuotteet: maalit, lakat, petsit, liimat * pesuaineet, desinfiointiaineet * valokuvauskemikaalit * Epäorgaaniset pölyt ja materiaalit: savimineraalit ** synteettiset mineraalikuidut ** karbonaattimineraalit ** sementti, betoni ***
Nivelreumaisten merkitsevästi verrokkeja useammin ilmoittamat altisteet, Miehet 2. Orgaaniset pölyt ja materiaalit: eläinten epiteeli, karvat tai eritteet * Muut kaasu-, neste- ja pölyseokset: vulkanointikäryt * Muut kemialliset tekijät: märkä työ * Biologiset altisteet: hyönteiset, loiset, madot ** Fyysiset kuormitustekijät: toistuvat, yksipuoliset työliikkeet ** Psykososiaaliset kuormitustekijät: työn kiireellisyys *
Nivelreumaisten merkitsevästi verrokkeja useammin ilmoittamat altisteet, Naiset. Fysikaaliset altisteet: Kylmyys *** Kosteus *** Veto *** Kemialliset aineet: Heterosykliset yhdisteet * Muut kaasu-, neste- ja pölyseokset: Vulkanointikäryt ** Muut kaasu-, neste- tai pölyseokset * Psykososiaaliset kuormitustekijät: Vähän arvostettu työ *
NYKYINEN TERVEYS % 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Tapaukset Verrokit p<0.0001 1 2 3 4 5 Erinomainen Hyvä Keskin- Välttävä Huono kertainen
NYKYINEN TYÖKYKY, 0-10 pistettä % 25 20 p<0.0001 Tapaukset Verrokit 15 10 5 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 TYÖKYKY
Nykyinen tilanne % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Tapaukset Verrokit Työssä Työtön Tk-el. Vanh. el.
Tulosten hyödyntäminen Nivelreuma on monen syytekijän sairaus, joten ehkäisyssä ja hoidossa: mahdollinen työssä altistuminen paremmin huomioon työssä altistumisen yhdysvaikutus muiden syytekijöiden kanssa, kuten perinnöllinen alttius, muu ympäristöaltiste, infektiot ja herkkyys niille, tupakointi yms.