Hoitokalastuksen pyyntimenetelmät ja kalojen käyttäytyminen

Hoitokalastuksen pyyntimenetelmät ja kalojen käyttäytyminen Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Kannattava hoitokalastus Rauma 11.6. 2015

Sisältöä Kalojen käyttäytymisen aakkosia - syö - vältä syödyksi tulemista - lisäänny Kannattava hoitokalastus - taloudellinen kannattavuus - ekologinen kannattavuus Pyyntimenetelmistä - kutupyynti - syönnöspyynti - parvien nuottaus - matalien järvien parveutuminen Johtopäätöksiä

Kalojen käyttäytyminen Pitkän evoluution tulos. Lajit ovat sopeutuneet elämään suomalaiseen järviluontoon, muiden samantapaisten lajien ja petokalojen kanssa, vuodenaikojen vaihteluun 3

Syö hyvin Ravinto ja kutupaikat ovat keskittyneet matalille alueille, kasvillisuus tarjoaa ravintoa ja suojaa pedoilta. Matalilla alueilla lämpimämpi vesi kesällä Avovesialueen eläinplankton- ja pohjaeläinmäärä pienempi, pedoilta suojaa vain pimeys, riittävä koko tai nopeus Syksyllä matalien alueiden vesi jäähtyy, uposkasvit lakoavat, ravinto vähenee, suojapaikat vähenevät, vesi kirkastuu

Älä tule syödyksi Syksyllä matalien alueiden vesi jäähtyy, uposkasvit lakoavat, ravinto vähenee, suojapaikat vähenevät, vesi kirkastuu Petokalojen saaliin löytäminen helpottuu etenkin nuorempien kalojen on löydettävä keino suojautua pedoilta Parveutuminen on keskeinen tapa välttää petoja Isommat kalat pystyvät nopeammin pakenemaan Syksy ja talvi kattavat noin puolet vuodesta

Lisäänny Hoitokalastajien kohdelajit ovat kevätkutuisia: lahna, särki, salakka, pasuri, sulkava, ruutana, kuore, kiiski, Kudulle keräännytään usein laajalta alueelta ja pitkienkin matkojen takaa Lämpösumma vaikuttaa mädin kehitykseen, kutuajat vaihtelevat vuosittain ja lajien välillä useita viikkoja

Kannattavan hoitokalastuksen taloudellisia edellytyksiä Tulot > menot Saaliille on kulut kattavaa käyttöä Saaliin ennakoitavuus Saaliin määrä: riittävän paljon raaka-ainetta tuotannollisen toiminnan käyttöön Logistiikka, kylmäketju, vuodenajat Saaliin koostumus käyttöä ajatellen: - kalamassa laitoskeittiöihin - rehukäyttö - komposti, biokaasu, biotekniikka?,. 7

Kannattavan hoitokalastuksen taloudellisia edellytyksiä Tulot > menot Saaliille on kulut kattavaa käyttöä Saaliin ennakoitavuus Saaliin määrä: riittävän paljon raaka-ainetta tuotannollisen toiminnan käyttöön Logistiikka, kylmäketju, vuodenajat Saaliin koostumus käyttöä ajatellen: - kalamassa laitoskeittiöihin - rehukäyttö - komposti, biokaasu, biotekniikka?,. 8

Kannattavan hoitokalastuksen ekologisia edellytyksiä Ekologinen tarve tunnistettu (veden laatu, kuormitus, ) Riittävän hyvät taustatiedot (koekalastus) Saaliin määrä: riittävän paljon poistettu Saaliin koostumus: nuoria ja vanhoja yksilöitä Pyynnin valikoivuus oikeat lajit, pienet petokalojen tai muiden arvokkaiden lajien sivusaaliit

Esite v. 1999 (2. p. 2000) Kotijärvi kuntoon hoitokalastuksella SYKE, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö Ilkka Sammalkorpi, Jukka Ruuhijärvi & Jukka Horppila 11

Menetelmävaihtoehtoja on, ikäluokkavalikoivuus on tärkeä Sekä aikuisia että nuoria kaloja kannattaa pyydystää Myös pyydettävä kappalemäärä on tärkeä 12

Aikuisia kaloja, biomassaa Kevätkutu on jokavuotinen, sääolojen rajoissa ennustettava pyyntiaika Ei usein riitä kohdelajia vähentämään Kutupyynti Rysät, paunetit ja katiskat ovat myös paikallisten käyttöön sopivia

Kesän syönnöskalastus Rysillä tai syöttikatiskoilla Saaliina eri ikäisiä kaloja pyyntipaikasta riippuen, hyvien kutualueiden lähellä myös nuoria kaloja Vesijärvellä saatiin parhailta pyyntipaikoilta 10-15 000 kg yhdellä rysällä/v tehokalastuksen jälkeisenä ylläpitokalastuksena Poistaa lukumäärää, ekologiseen hyötyyn nähden vähän hyödynnetty Vesijärven kunnostus 1989-1994 pääosin avovesialueen vanhempaa särkeä troolaamalla 14

Syysnuottaus Kohteena syvänteisiin ja penkoille tiiviisti parveutuneet kalat Ekologinen tausta petokalojen välttäminen Saaliina etenkin nuoria kaloja pyyntipaikasta riippuen myös vanhoja kaloja Poistaa lukumäärää Saaliin käyttö enimmäkseen rehuksi, kalamassaan kun kalojen keskikoko sallii Eniten käytetty menetelmä tällä hetkellä, esim. Tuusulanjärven ravintoketjukunnostus 1997 alkaen pääosin syysnuotalla 15

13.8. 11.20 Syysnuottaus Tuusulanjärvellä Lokakuu1997 (näkösyvyys 0.6-0.8 m) Särkikalat välttivät petokaloja parveutumalla avoveteen syvänteen reunoille 4-5 m syvyydelle, jonne valo ei yllä Nuottasaalis syvänteen eteläosan kapeikosta 48 t / n. 15 ha / 2 viikkoa 16 Sammalkorpi, Hautala, Olin & Ruuhijärvi Echogram by Heikki Peltonen

13.8. 11.20 Syysnuottaus Tuusulanjärvellä 17 Pasurin ja lahnan yleistyminen 2000-luvulla muutti nuottauskäytäntöä: parveutuminen vähemmän voimakasta ja keskittyi usein tuulensuojarannoille A. Hautala & A. Kiiskilä

13.8. 11.20 Kun nuottaus vaikuttaa, kalojen käyttäytyminen muuttuu 18 Lokakuu 2002 (näkösyvyys 1.8 m) Syvännealueella ei parveutunutta särkikalaa, suojapaikat ja parvit rantakasvillisuuden aukkopaikoissa Myös aivan rantapenkoissa kiinni tiiviitä särkiparvia 4-5 m syvyydellä

13.8. 11.20 Karvianjärvi (985 ha) Pienet särkikalat kerääntyivät lokakuussa 2009 pienelle (15 ha) > 3 m syvälle alueelle, josta nuottauskokeilussa pyydettiin 9 t, 20 t ja 11.5 t apajasaaliit kolmena päivänä. Kun 41 t oli nuotattu, oli vielä paljon jäljellä, mutta yhtä hyviä olosuhteita saatiin odottaa neljä vuotta Kalaa Kalaa Nuotta-apaja (11 500 kg) A. Hautala & A. Kiiskilä

13.8. 11.20 Karvianjärvi Lokakuu 2011: kovat sateet korkea veden pinta ja kohonnut veden väri suojapaikkoja oli kaikkialla rantojen tuntumassa Kalaparvit hajaantuivat matalille alueille Yhteensä 4.5 t / 5 päivää ja 7 apajaa Echogram from the same area: almost no fish Ei parveutuneita kaloja A. Hautala & A. Kiiskilä

Matalien järvien parveutuminen 21 Petokaloja on vältettävä matalissakin järvissä Syvänteiden puuttuessa parveutuminen voi kohdentua tulo-uomiin, luusuaan tai suojapaikkoihin rannan tuntumaan tai keskialueelle Vaalan Rokuanjärvi: tulo-ojan uomasta on vuosittain poistettu jopa 10 t pieniä särkiä paikallisten toimesta Loppijärven luusuasta kalastettu jopa 108 t yhtenä syksynä (89 kg/ha) Photo Eero Kemilä

Johtopäätöksiä Kalojen käyttäytymisen hyödyntäminen on kannattavan hoitokalastuksen kulmakiviä Vuodenaikojen vaihtelu tarjoaa kustannustehokkaita menetelmävaihtoehtoja kutu- syönnöspyynnistä syys- ja talvinuottaukseen Sääoloihin liittyvät olosuhteiden vaihtelut vaikuttavat kaikkiin pyyntimenetelmiin: lämpötila, tuuli, veden korkeus, sateet ja sameus Tuloksellinen toiminta muuttaa olosuhteita ja kohdelajien pyydystettävyyttä (näkösyvyys) Useimmille järville on löydettävissä käyttökelpoiset, olosuhteet huomioon ottavat menetelmät hoitokalastukselle

Kiitos

Vesittääkö lisääntyminen aina hoitokalastuksen tulokset? EI: 2-3 v jälkeisen Uuden aallon voi estää jatkamalla nuottausta ainakin 3-4 syksyä pienemmällä teholla Tuusulanjärvi syyskuu/1999: j - jopa 1500 kg (> 2 Milj.) 4-5 cm 0+ särkikaloja/apaja, - syksyn poisto n. 40 000 kpl/ha v. 1999

Veden laadun ja korkeuden vaikutus syysnuottaukseen Tuusulanjärvellä Parveutumissyvyys valon loppumissyvyys, yl. > 4 m Hyvien saaliiden aikana -näkösyvyys yli 50 cm -lämpötila 1-17 astetta -veden pinta matalalla Sade ja savisamennus johtivat nopeasti parvien hajoamiseen

Otsikko Arial Black 24pt sininen Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso 27

Otsikko Arial Black 24pt sininen Alaotsikko tai ingressi Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso 28

kg/apaja Fish behavior, fish removal I Seining of shoaling of roach Yksikkösaalis & ja bleak kumulatiivinen in saalis autumn Lahden Vesijörven Paimelanlahdella talvella (W) 1993 ja 1994 sekä syksyllä (A) 1994 The learning of local conditions is important. The CPUE of seining in the Paimelanlahti Bay of Lake Vesijärvi was in 1992-94 highest (3 t) in autumn 1994 when almost 300 kg/ha had been removed. Autumn>winter Wallside shoaling giving shelter from piscivores in one side in Lake Tuusulanjärvi (fig: Heikki Peltonen) 10000 1000 100 Rysät 1992 Rysät 1993 Rysät 1994 0 50 100 150 200 250 300 350 Saaliskertymä kg/ha Cumulative catch kg/ha 29 Sammalkorpi, Hautala, Olin & Ruuhijärvi W 1993 W 1994 A 1994 48 t/15 ha/2 weeks

Otsikko Arial Black 24pt sininen Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso 30

Otsikko Arial Black 24pt sininen Alaotsikko tai ingressi Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso 31

Otsikko Arial Black 24pt sininen Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso 32

Otsikko Arial Black 24pt sininen Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso teksti teksti teksti teksti teksti 33

Otsikko Arial Black 24pt sininen Kuvateksti 36