1 TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI Sairausvakuutuslaki 1.1.2011 Sairausvakuutuslaki 1.6.2012 Työterveyshuoltolaki 1.6.2012
2 1. Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet Juankosken kaupungissa Ohje määrittelee toimintamallin Juankosken kaupungin sisällä käytettävän yhtenäisen sairauspoissaolokäytännön toteuttamiseen ja hallintaan sekä jo v.2007 hallituksessa hyväksymän varhaisen tuen toimintamallin hyödyntämisen. Työkyvyn tuki- toimintamallin tarkoituksena on henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen ja esimiestyön helpottaminen käsiteltäessä työkykykysymyksiä. Ennakoiva ja varhainen reagoiminen ja puheeksi ottaminen takaavat työntekijöille riittävän ja oikea-aikaisen tuen työssä selviytymisessä. Työkykytalo (Ilmarinen 2003, 2006) Työkyky on moniulotteinen asia. Työkykyyn vaikuttaa merkittävästi työhön ja työyhteisöön liittyviä tekijöitä. Varhaisen tuen toimintamallin tavoitteena on muun muassa näiden tekijöiden kehittäminen henkilöstön työssä jatkamista tukevaksi. Varhaisen tuen tavoitteena on myös sopia yhdessä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja toimintakykyyn voidaan kiinnittää huomiota mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tarkoituksena on pyrkiä vähentämään poissaoloja ja parantaa työntekijän ja työyhteisön hyvinvointia. Perusajatuksena on, että työterveyttä ja työhyvinvointia uhkaavat riskitekijät ehkäistään tai poistetaan ennen kuin riskit toteutuvat. Toimintamallin avulla on toivottavasti myös mahdollista hakea vaihtoehtoja, joilla työkykyä menettänyt henkilö voi jatkaa työtä joko omassa tehtävässään tai muissa työtehtävissä.
3 Työnantajan rooli: Vastuu varhaisen tuen toteuttamisesta on viime kädessä työyksikön esimiehellä, jos työntekijä itse ei ole tehnyt aloitetta tilanteen korjaamiseksi. Esimies seuraa henkilöstönsä hyvinvointia aktiivisesti esimerkiksi sairauspoissaolojen avulla, ja hänen tulee tarvittaessa puuttua tai ottaa asia puheeksi työntekijän kanssa välittömästi. Työterveyshuollon rooli: Aloite varhaiseen puuttumiseen voi tulla myös työterveyshuollosta. Työterveyshuollon ja työnantajan yhteistyön merkitys korostuu sairauspoissaolojen seurannassa sekä työhyvinvoinnin häiriöiden ja erityisesti lyhyiden poissaolojen esiin nostamien ongelmien havaitsemisessa ja hoitamisessa. Työterveyshuollon päätehtävä on kuitenkin työkykyä ja terveyttä suojaava ja edistävä sekä ongelmia ennaltaehkäisevä työ. Muut roolit: Aloitteen varhaiseen puuttumiseen voivat tehdä myös työsuojeluihmiset tai työtoverit. Jokaisen tulee tuntea vastuunsa erityisesti päihdeongelmien käsittelyssä. Ongelmia ei tule salata eikä ongelmaisia suojella. Työkykyasioiden puheeksi ottaminen Varhaisen tuen tarve voi ilmetä monella tavalla.: käyttäytymisen muutokset toistuvat myöhästelyt tai muut työaikojen noudattamatta jättämiset toistuvat pidentyneet työpäivät ammatillinen taantuminen sovitut työt jäävät toistuvasti tekemättä, toistuvat virhesuoritukset työtovereille tiuskiminen eristäytyminen ja esimiehen välttely ristiriidat työyhteisössä työpaikan ristiriitojen hoito alkaa viedä liikaa varsinaiselta työltä lisääntyneen sairauspoissaolot Työntekijän työkyvyn ja työyhteisön hyvinvoinnin kannalta uhkatekijöitä, jotka vaativat valppautta ja seurantaa: terveysongelmat, sairastaminen ja päihteiden käyttö työhön liittyvät ongelmat työyksikön sisäisen toimivuuden ongelmat (esim. huono työilmapiiri, ristiriidat) muiden yksiköiden kanssa tehtävän yhteistyön ongelmat asiakkailta saatu palaute, esim. palvelun sisältö- ja laatuongelmat
4 2. Sairauspoissaolojen ilmoitus- ja raportointikäytännöt Ilmoituskäytäntö Työntekijä ilmoittaa sairauspoissaolosta mahdollisimman nopeasti lähimmälle esimiehelle tai poikkeustapauksessa jollekin muulle esimiehelle puhelimitse. Yli kolmen päivän sairauspoissaolosta edellytetään työterveyshoitajan todistus, joka suositellaan haettavaksi työterveyshuollosta Juankoskelta. Esimies voi myöntää luvan 1-3 päivän poissaoloon. Työntekijä (tai sovittaessa esimies) täyttää sairauspoissaoloilmoituksen työhön palaamisen jälkeen (lomake: poissaoloilmoitus), jonka esimies hyväksymisen jälkeen toimittaa palkanlaskijalle. Työnantaja voi edellyttää työterveyshoitajan todistusta jokaiselta sairauspäivältä. Yli kolmen (sovittaessa erikseen, yli viiden) päivän sairauspoissaolosta edellytetään lääkärintodistus, joka suositellaan haettavaksi työterveyshuollosta. Työntekijä toimittaa sairauspoissaolotodistuksen esimiehelle työpaikalle mahdollisimman pian. Esimies toimittaa todistuksen suljetussa kirjekuoressa palkanlaskijalle. Sairauspoissaolojen ilmoituskäytäntö on kirjattu työpaikan perehdytysoppaaseen. Raportointikäytäntö Sairauspoissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Palkanlaskija kokoaa ja toimittaa esimiehelle työntekijäkohtaiset sairauspoissaoloraportit. Työnantajan on velvollisuus toimittaa kattavasti poissaolotiedot työterveyshuoltoon. Palkanlaskija toimittaa kopiot kaikkien työntekijöiden ja esimiesten poissaolotiedoista työterveyshuoltoon kerran kuukaudessa. Raportointikäytännön seuranta Työsuojelutoimikunta keskustelee kaksi kertaa vuodessa sairauspoissaolojen raportointikäytännön toimivuudesta.
5 3. Työkykyasioiden puheeksiottamisen rajat Juankosken kaupunki työnantajana, ottaa työkykyasiat puheeksi seuraavien enimmäisrajojen mukaisesti (hallituksen hyväksymät rajat v. 2007): 1. Lyhyet poissaolot: sairauspoissaoloja 1-3 päivää viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään kolme kertaa, tai yli kymmenen päivää yhteensä lyhyitä poissaoloja, tai kolme viikonloppuun rajoittuvaa yhden päivän poissaoloa kuuden kuukauden aikana. 2. Pitkät / pitkittyvät poissaolot: viimeisen 12 kuukauden ajalta yli 30 vuorokauden yhtäjaksoinen poissaolo tai yli 30 vuorokauden kumulatiivinen poissaolo sairauden vuoksi. Työnantaja ilmoittaa työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaolosta, kun poissaolo on jatkunut kuukauden (arkipäivinä). Työterveyslääkäri arvioi jäljellä olevaa työkykyä sekä työntekijän mahdollisuuksia palata työhön (B-lausunto). 3. Työhön paluun tuki: pitkän yhtäjaksoisen sairauspoissaolon jälkeen, ennen työhön paluuta, työntekijän on otettava yhteyttä esimieheen hyvissä ajoin ennen arvioitua työhön paluuta (n. 2 viikkoa aiemmin). Esimies ohjaa työntekijän tarvittaessa työterveyshuoltoon joustavan työhön paluun suunnittelemiseksi. Työhön paluu sovitaan työkykyneuvottelussa (työterveyshuolto, työntekijä, esimies). Tarvittaessa myös lyhyemmän sairauspoissaolon jälkeen voidaan sopia työhön paluun tuesta. 4. Paluu sairauslomalta työhön voidaan toteuttaa mahdollisuuksien mukaan myös korvaavan käytännön kautta. 5. Pitkän sairauspoissaolon aikana toivotaan työntekijän olevan yhteydessä työpaikkaan, joko työkavereihin tai esimieheen, esimerkiksi käymällä työpaikalla. Esimies pitää yli kuukauden kestävän sairauspoissaolon aikana kuukauden välein yhteyttä työntekijään. 4. Esimiehen tehtävät ja tuki työssä jatkamisen tukemisessa ja sairauspoissaolojen seurannassa Esimiesohjeet työkykyasian puheeksi ottamisessa Esimiehen tulee järjestää keskustelutilaisuus työntekijän kanssa, kun reagointirajat ylittyvät. Keskustelun apuna käytetään Työkyvyn tuen kartoituslistaa (liite). Työntekijä ja esimies täyttävät kartoituslistan omista näkökulmistaan ennen yhteistä keskustelua. Esille nouseviin asioihin haetaan ratkaisut yhdessä, ratkaisut ja seurantatavat kirjataan ylös. Tavoitteena tässä keskustelussa on sopia yhdessä tarpeelliseksi nähdyistä jatkotoimenpiteistä ja toimenpiteiden toteutuksen seurannasta. Neuvottelumuistion laatii esimies ja molemmat allekirjoittavat muistion. Kirjaamalla keskustelut neuvottelumuistioon, voidaan tilannetta seurata ja sopia jatkotyöskentelystä. Neuvottelumuistiot säilytetään esimiehen huoneessa lukollisessa kaapissa. Työntekijän suostumuksella keskustelusta kirjattu neuvottelumuistio sekä muu tarvittava tieto toimitetaan työterveyshuoltoon.
6 Jos yllämainituissa neuvotteluissa tulee esille työntekijän päihdeongelma, eteneminen tapahtuu työterveyshuollon kanssa yhdessä sovitun hoitoonohjausmallin / päihdeohjelman mukaisesti. Päihdeohjelma on hyväksytty työsuojelutoimikunnassa ja se löytyy kaupungin intranetistä ja jokaisesta työpisteestä. Esimiesohjeet työkyvyn arvioimiseksi työterveyshuollossa Mikäli esimiehen keskustelussa ilmenee tekijöitä, jotka viittaavat työkyvyttömyyden uhkaan, voi esimies ja työntekijä sopia työkyvyn arviosta työterveyshuollossa. Aloitteen työkyvyn selvittämiseen voi tehdä myös suoraan työntekijä, esimies, työsuojeluorganisaatio tai työterveyshuolto. Työntekijä ohjataan aina työterveyshuoltoon, kun sairauspoissaolopäiviä on kertynyt 30 päivää. Työkyvyn arvioimiseksi varataan työntekijälle vastaanottoaika työterveyshuoltoon työkyvyn arviota varten. Lisäksi työntekijän suostumuksella lähetetään kopio työterveyshuoltoon työkyvyn tuen tarpeen kartoituslistasta tai neuvottelumuistiosta, joka on tehty keskustelusta. Aika varataan ensin työterveyshoitajalle perustietojen kokoamista varten (keskustelu, esitietojen kerääminen, epikriisien ja muun tarvittavan aineiston hankkiminen). Työterveyshoitaja varaa tämän jälkeen ajan työterveyslääkärille työkykyarviota varten. Työkyvyn arvioinnin jälkeen järjestetään tarvittaessa työkykyneuvottelu (kolmikantapalaveri). Neuvotteluun osallistuvat työntekijä, esimies ja työterveyshuollon edustajat sekä pyydettäessä luottamusmies, työsuojelun ja / tai henkilöstöhallinnon edustajat. Neuvottelusta laaditaan muistio, joka annetaan työntekijälle, esimiehelle ja joka liitetään potilasasiakirjoihin.
7 5. Työkyvyn tuen malliin liittyvä tiedottaminen, juurruttaminen ja seuranta 1. Valmis toimintamalli käydään läpi ja hyväksytään johtoryhmässä ja tämän jälkeen työsuojelutoimikunnassa. 2. Toimintamalli jaetaan kaikille / asetetaan jokaisen työntekijän nähtäväksi tutustumista varten. 3. Työsuojelutoimikunta pitää tarvittaessa koko työpaikalle tiedotustilaisuuden 4. Esimiehet käyvät toimintamallin henkilöstönsä kanssa läpi omassa yksikkö- / osastokokouksessaan. 5. Työterveyshuolto järjestää lähiesimiehille yhteistyöneuvottelun / keskustelutilaisuuden, jossa toimintamallin käytännölliset asiat työterveyshuoltoyhteistyöhön liittyen käydään läpi. 6. Esimiesten puheeksiottovalmennus: Esimiehille järjestetään puheeksiottovalmennusta tutustumalla: www.kuntoutussaatio.fi/punk 7. Työkykyseurannan toteutus ja raportointi on osa työterveyshuollon toimintaohjelmaa. Työterveyshuollon velvollisuus on raportoida vuosittain työkykyseurannasta (yli 20 hengen työpaikoilla). 8. Työkykyseurannan tietoja ja varhaisen tuen toteutumista analysoidaan säännöllisesti osana työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaa. 9. Toimintamallin käyttöönoton kirjaaminen: Työkyvyn tuen toimintamalli on käsitelty ja hyväksytty johtoryhmässä /. 2011, ja yhteistyötoimikunnassa /. 2011. Tämä ohjeisto tulee voimaan 1 / 1. 2011 ja on tarkistettu 17.12.2012 Jakelu Liiteet Kaupungin työntekijät Työkyvyn tuen tarpeen kartoituslista Neuvottelumuistio työkyvyn tuen tarpeesta Varhaisen reagoinnin toimintamallin seuranta Poissaoloilmoitus Lähteet Kelan koulutus sairausvakuutuslakiuudistuksesta 1.1.2011 Kelan koulutus sairausvakuutuslakiuudistuksesta ja työterveyslakiuudistuksesta 1.6.2012 Kela: ajankohtaista, ilmoitustaulu Punk työkyvyn tuki Työelämän keskusliitto: Sairauspoissaolojen hallinta. työkykyä ja työhyvinvointia, Opas työpaikoille Sosiaali- ja terveysministeriö: Sairauspoissaolokäytäntö työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä Keva: Aktiivinen aikainen puuttuminen tavoitteena pitkäaikaisterveys