9,.,1* 7(75$%86Ã-RXNNROLLNHQQHHWXXNVLHQÃVXXQQLWWHOXNlVLNLUMD 7(75$%86Ã'HVLJQÃPDQXDOÃIRUÃSXEOLFÃWUDQVSRUWÃVLJQDOÃSULRULWLHV -DULÃ2LQDV 7UDILFRQÃ2\ 0DDOLVNXXÃ 6XSSRUWHGÃE\ÃWKHÃ&RPPLVVLRQÃRIÃWKH (XURSHDQÃ8QLRQÃ'LUHFWRUDWHÃ*HQHUDO IRUÃ7UDQVSRUWÃÃ7(17
TETRA-BUS 1 Design manual for public transport signal priorities SUMMARY In Finland public transport signal priorities are used in larger scale ly in Helsinki, Tampere and Vantaa. In some other cities priorities are used sporadically. The general goal of public transport signal priorities is to improve the fluency/efficiency of the public transport system. In practice this means shortening travel times and helping public transport to follow timetables. Ecomically the biggest benefit is gained when shortened travel times enable reducing the number of vehicles in use. The public transport signal priorities can be divided in two groups: physical priorities (e.g. PT-lane passing the traffic lights) functial priorities (affecting the operati of the traffic lights). This manual ccentrates functial priorities, which can furthermore be divided in two basic types: passive and active. The aforesaid means that PT vehicles are not detected but the priorities are taken into account when programming the signal instrument. The latter the other hand means that PT vehicles are detected and thereby specifically given priorities. Active priorities include extended green time, earlier green phase, extra green phase, accelerated cyclic shift and (rarely used) immediate green phase. A green time extensi occurs normally when an approaching PT vehicle is detected and the maximum green time is not exceeded. An earlier green phase means that the green time of the phase prior to PT vehicle's phase ends earlier than normally and thus PT vehicle's phase correspdingly begins earlier. When an intersecti has more than two phases an extra phase for a PT vehicle can be added between other phases. The cyclic shift of an intersecti can be accelerated by restraining the green time extensis of all other directis. Therefore PT vehicle's phase, again, begins earlier. Active priorities can also be divided in uncditial and cditial priorities. An uncditial priority always occurs after request. An occurrence of a cditial priority requires that current traffic situati fulfils the prerequisites. Some PT signal priorities ccern ly e intersecti and are therefore not problematic to implement. On the other hand it is often necessary to arrange priorities to several adjacent intersectis. This usually interferes with the traffic flow fluency (green wave) and hence causes problems to the designers. In case of a multiple intersecti priority system it is recommended to use a regial priority. Regial priorities are usually part of a traffic light optimisati system, which ctrols the intersectis its area in order to minimise the total delay. PT vehicle detectors can be spatial detectors or radio message detectors. In some priority systems PT vehicles are detected spatially twice: while ap-
TETRA-BUS 2 Design manual for public transport signal priorities proaching and at/after stop line. Detecting a vehicle twice instead of detecting ly an approaching vehicle enables the system to end the priority functi when the vehicle has actually left the intersecti thus cutting off the unnecessary delay for other road users. Spatial detectors include lg inductive loops, active inductive loops and microwave detectors. A lg inductive loop is embedded in the asphalt. It is rectangular, approximately 810 metres of length and 24 metres wide. The loop is cnected to the amplifier, which detects changes in the loop's inductance. A threshold value can be programmed into the amplifier so that ly the pulses exceeding the threshold activate the priority functis. A lg inductive loop is fairly inexpensive detector although it requires regular check-ups. An active inductive loop is based a coil embedded in the asphalt and a transmitter installed the chassis of a vehicle and is thus more expensive than a lg loop. The message a PT vehicle sends can include e.g. the line number. An active inductive loop can also be used to the normal traffic light ctrol by detecting all vehicles. A microwave detector system is based communicati between a fixed transmitter at the intersecti and identificati plates PT vehicles. The plate reflects a part of the emissi from the transmitter adding the vehicles identificati informati into it. The system is quite expensive for the time bng. Radio message detectors operate using an -board computer and a short range radio transmitter. Pre-programmed route and radio message points enable the -board system to notify each intersecti ctrol unit when the vehicle is approaching. GPS is used for PT vehicle's real-time positiing. The coordinates given by a GPS satellite are corrected at every bus stop (when the doors are opened) and by using a precisi odometer. This correcti method gives an accuracy of about 10 metres. Another method to improve accuracy is to use differential correcti (DGPS), which gives as high as 2 metres accuracy. Radio message detector system is easy to maintain and install. The problem is currently high investment cost. The costs of a pilot system implemented in 1999 in Helsinki were Euro 2 000 and 7 000 per intersecti and PT vehicle respectively. To prevent excessive delays to other traffic PT signal priorities need sometimes to be restrained. In this manual the restraints are divided in four groups: guaranteed phase durati and cycle synchrising, signal group minimum green time, green time compensati and priority group maximum green time. PT vehicle detecti need to be counted at each intersecti. For this purpose a special priority counter adds e at every request and subtracts e when a PT vehicle is detected at the stop line (check-out). In other words the sum of the counter tells the signal ctrol unit how many PT vehicles are awaiting a priority. If necessary, a head lamp can be installed top of the signal pole to be lighted when the counter indicates a PT request. Implementati of PT signal priorities should be taken into account already when designing the intersecti. The functial design of priorities should be de together with signal design process. The phases of the design process are as follows:
TETRA-BUS 3 Design manual for public transport signal priorities define locati for each detector (request and check-out) design normal phases without priorities design priorities. The functiality of newly designed signal priorities must always be inspected and tested secd by secd before implementati. Especially the following features should be checked: green phases of different signal groups PT requests and check-outs minimum green time for pedestrians operati of extra phase synchrisati after a PT priority.
Liikenteen telematiikan rakentden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1998-2000 1 JOHDANTO...3 2 JOUKKOLIIKENTEEN ETUUKSIEN PERUSKÄSITTEET...4 2.1 AKTIIVINEN JA PASSIIVINEN ETUUS...4 2.2 VÄLITÖN JA EHDOLLINEN ETUUS...4 2.3 RISTEYSKOHTAISET JA ALUEELLISET ETUUDET...4 3 JOUKKOLIIKENNEILMAISIMET...4 3.1 PITKÄSILMUKAT...4 3.2 MUUT PAIKKAILMAISIMET...4 3.3 RADIOVIESTI-ILMAISIMET...5 4 ETUUSTOIMINNOT...6 4.1 LÄHTÖKOHDAT JA MÄÄRITELMÄT...6 4.2 VIHREÄN PIDENNYS...7 4.2.1 Toiminn sisältö...7 4.2.2 Pidennystarpeen testaus ja pidennysaika...7 4.2.3 Toiminn lopetus...7 4.3 VIHREÄN AIENNUS...9 4.3.1 Toiminn sisältö...9 4.3.2 Aiennustarpeen testaus...9 4.3.3 Toiminn lopetus...9 4.4 KIERRON NOPEUTTAMINEN...11 4.4.1 Toiminn sisältö...11 4.4.2 Kierr nopeutustarpeen testaus...11 4.4.3 Toiminn lopetus...11 4.5 YLIMÄÄRÄINEN VAIHE...13 4.5.1 Toiminn sisältö...13 4.5.2 Ylimääräisen vaiheen tarpeen testaus...13 4.5.3 Toiminn lopetus...13 4.6 PAKKOETUUS...15 5 ETUUKSIEN RAJOITTEET...15 5.1 VALO-OHJELMAN SYNKRONOINTI...15 5.2 OPASTINRYHMÄN VÄHIMMÄISVIHREÄ...15 5.3 VIHREÄN KORVAUS MUILLE SUUNNILLE...15 5.4 ETUUDEN MAKSIMIAIKA...16 6 JOUKKOLIIKENNEILMAISUJEN KÄSITTELY...16 6.1 PYYNTÖ- JA KUITTAUSILMAISU...16 6.2 PYSÄKKI-ILMAISU...17 6.3 ILMAISUN SIIRTO VIEREISEEN LIITTYMÄÄN...17 6.4 ILMAISUJEN LASKENTA...17 6.5 ILMAISUN ESTÄMINEN...17 6.6 ILMAISUN NÄYTTÖ...17 Trafic Oy / Jari Oinas Lunos 22.10.1999 Sivu 1
Liikenteen telematiikan rakentden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1998-2000 7 SUUNNITTELUN KULKU...17 7.1 SUUNNITTELU...17 7.2 TESTAUS...17 7.3 MITTAUS...17 8 ESIMERKKEJÄ...18 Trafic Oy / Jari Oinas Lunos 22.10.1999 Sivu 2
Liikenteen telematiikan rakentden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1998-2000 1 Johdanto Joukkoliikenteen etuuksien tavoitteena parantaa joukkoliikenteen sujuvuutta. Sujuvuuden parantaminen, josta hyötyvät sekä matkustajat että liikennöitsijä, tarkoittaa linjan matka-ajan lyhentämistä ja säännöllisyyden (aikataulussa pysymisen) lisäämistä. Erityisen suuria hyötyjä liikennöitsijä saavuttaa, jos etuuksien avulla voidaan parantaa linjan sujuvuutta niin palj, että linjan kalustoa voidaan vähentää. Joukkoliikenteen etuudet liikennevaloissa voidaan jakaa kahteen luokkaan: fyysiset etuudet (bussikaistat, liittymän ohituskaistat jne.) toiminnalliset etuudet, joilla vaikutetaan valojen toimintaan Tässä käsikirjassa keskitytään toiminnallisiin etuuksiin. Ongelmana toiminnallisten etuuksien toteutuksessa ollut suunnitteluohjden puuttuminen ja valmiiden etuustoimintojen puuttuminen liikennevalokojsta. Toiminnot ja toteutukset ovat olleet hyvin palj suunnittelija- ja laiteriippuvaisia. Suomessa joukkoliikenteen toiminnallisia etuuksia laajemmassa käytössä muutamassa suurimmassa kaupungissa (kuva 1) Helsingissä, Tampereella ja Vantaalla. Eniten joukkoliikenne-etuuden piirissä olevia risteyksiä (110-120) Helsingissä, jossa joukkoliikenne-etuuksia kehitetty 1970- luvulta lähtien ensin raitiovaunuja ja tällä vuosikymmenellä myös busseja varten. Tampereella joukkoliikenne-etuuksien käyttö alkoi 1980-luvulla tehdyn keskustauudistuksen yhteydessä. Syksyllä 1999 Tampereella otettiin käyttöön ensimmäisenä Suomessa alueellinen joukkoliikenteen ohjausjärjestelmä. Vantaalla ja Jyväskylässä käynnistynyt pilotti sumean logiikan käytöstä joukkoliikenneetuuksien toteuttamisessa. Muissa kaupungssa etuuksia toteutettu melko lailla satunnaisesti. Etuusristeysten määrä Yli 10 kpl Kysely lähetettiin 34 kuntaan, joista 25 vastasi siihen. 5-10 kpl Alle 5 kpl Ei liikennevaloetuuksia Helsinki Espoo Hyvinkää Imatra Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kainuu Kokkola Kotka Kuopio Lahti Pori Porvoo Riihimäki Rovaniemi Salo Savlinna Snäjoki Tampere Turku Uusikaupunki Valkeakoski Vantaa Varkaus Kuva 1. Joukkoliikenteen toiminnallisten etuuksien ylsyys Suomessa. Trafic Oy / Jari Oinas Lunos 22.10.1999 Sivu 3
Liikenteen telematiikan rakentden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1998-2000 2 Joukkoliikenteen etuuksien peruskäsitteet 2.1 Aktiivinen ja passiivinen etuus Valojen toimintaan vaikuttavia joukkoliikenteen etuuksia kahta perustyyppiä: passiivisia ja aktiivisia etuuksia. Passiivinen etuus tarkoittaa, että liikennevalot ajoitettu (esim. vihreä aalto) joukkoliikenteen ajorytmin mukaisesti. Joukkoliikennevälinettä havaita erikseen vaan liikennevalot toimivat koko ajan joukkoliikenteen ehdoilla. Passiivinen toiminta halpa toteuttaa mutta se aiheuttaa turhia viivytyksiä muulle liikenteelle silloin, kun liittymässä ole joukkoliikennettä. Aktiivinen etuus tarkoittaa, että liikennevalojen toimintaan vaikutetaan vain joukkoliikenteen pyynnöstä. Aktiivinen etuus edellyttää joukkoliikenneajeuv havaitsemista luotettavasti ilmaisimien avulla. Aktiivisia etuuksia ovat: vihreän pidennys, vihreän aiennus, ylimääräinen vaihe ja kierr nopeuttaminen. Edellisten lisäksi joukkoliikenteelle voidaan erityistapauksissa antaa saman tyyppinen pakkoetuus kuin hälytysajeuvoille. 2.2 Välitön ja ehdollinen etuus Perusperiaatteena, että joukkoliikenne-etuus käytössä liittymän kaikissa valo-ohjelmissa. Aktiiviset etuudet voidaan edelleen luokitella välittömästi ja ehdollisesti toteutuviin etuuksiin. Välitön etuus toteutuu riippumatta siitä ko joukkoliikenneajeuvo aikataulussa vai. Ehdollinen etuus tarkoittaa sitä, että etuus toteudu, jos joukkoliikenneajeuvo edellä aikataulua. 2.3 Risteyskohtaiset ja alueelliset etuudet Tähän saakka Suomessa toteutettu risteyskohtaisia etuuksia, joissa etuuden toteutus ja rajoittaminen perustuu vain ko. liittymän ohjaus- ja liikennetilanteeseen. Muiden liittymien ja liikenneverk ohjauksen kokaistilannetta oteta huomio. Alueelliset etuudet 3 Joukkoliikennlmaisimet 3.1 Pitkäsilmukat Täydennetään myöhemmin 3.2 Muut paikkailmaisimet Täydennetään myöhemmin Trafic Oy / Jari Oinas Lunos 22.10.1999 Sivu 4
Liikenteen telematiikan rakentden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1998-2000 3.3 Radioviesti-ilmaisimet Täydennetään myöhemmin Trafic Oy / Jari Oinas Lunos 22.10.1999 Sivu 5
Liikenteen telematiikan rakentden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1998-2000 4 Etuustoiminnot 4.1 Lähtökohdat ja määritelmät Toimintojen kuvaus perustuu olemassa olevaan käytäntöön. Kunkin etuustoiminn toimintaperiaatteet pyritty esittämään mahdollisimman ylsesti ilman laitekohtaisia sidnaisuuksia. Joukkoliikenteen etuustoimintojen kuvauksessa käytetyt termit / parametrit kuvattu taulukossa 1. Taulukko 1. Etuustoimintojen kuvauksessa käytetyt termit ja parametrit Termi / parametri Määritelmä Merkintä Askellaskuri Laskuri, jka lukema kasvaa yhdellä sekunnissa. Laskuri voidaan asettaa haluttuun Ti arvo välillä 0 200 s. Joukkoliikennepidennyksen maksimiaika Pidennyksen maksimiaika määrittää, kuinka kauan joukkoliikenne-etuus voi ylläpitää opastinryhmän (i) vihreää normaalin maksimiajan täyttymisen jälkeen. Maksimiaika asetetaan opastinryhmä- ja ohjelmakohtaisesti. R(i)_JLM(j) Joukkoliikennepyynnön kuittausaika Joukkoliikenteen ilmaisuesto Joukkoliikenteen etuuslaskuri Vaiheen (i) aloituksen määräävä ryhmä Nuppivalo Pyynnön kuittausaikaa käytetään, kun kuittausilmaisua tai viestiä ole käytössä. Kuittausajan laskenta alkaa jokaisesta ilmaisusta uudelleen. Kuittausajaksi asetetaan joukkoliikenteen keskimääräinen ajoaika pyyntökohdasta kuittauskohtaan. Aika asetetaan opastinryhmä- ja ohjelmakohtaisesti. Esto asetetaan, kun joukkoliikennepidennyksen maksimiajasta jäljellä vähemmän kuin ajoaika pyyntökohdasta pysäytysviivalle. Esto poistetaan, kun joukkoliikenteen tulosuunnan opastinryhmän vihreä päättyy. Aika asetetaan opastinryhmäja ohjelmakohtaisesti. Kun etuuslaskurin arvo >0, pyyntö- ja kuittauskohdan (tai pysäytysviivan) välillä joukkoliikenneajeuvoja. Etuuslaskurin lukemaa lisätään joukkoliikennepyynnöstä yhdellä. Ilmaisuest aikana saapuvaa joukkoliikennepyyntöä päivitetä etuuslaskuriin vaan pyyntö jää luuppiin ja se lisätään laskuriin, kunnes esto poissa. Etuuslaskurin lukemaa vähennetään yhdellä, kuittausilmaisusta / viestistä. Etuuslaskuri nollataan, kun kuittausaika täyttyy. Opastinryhmä, joka suoja-aikojen perusteella vaihtuu vihreäksi viimsenä vaiheessa (i). Määritetään ohjelmakohtaisesti. Raitiovaunuopastimen yhteyteen sijoitettava pieni valkoista valoa näyttävä lamppu. Valo sytytetään, kun raitiovaunupyyntö vastaanotettu. Valoa kuitenkaan sytytetä ilmaisuest aikana. Valo palaa niin kauan, kun etuuslaskurin arvo > 0. R(i)_JLK(j) R(i)_JLE(j) R(i)_JLL V(i)_MRA(j) R(i)_NV Ryhmä aloittamassa Opastinryhmän suoja-aikalaskenta menllään. R(i) aloittaa Ryhmä tulossa Opastinryhmällä aloituslupa ja pyyntö mutta ryhmä punaisella edellisen R(i) tulossa vaiheen ryhmien pidentyessä. Ryhmän vähimmäisvihreä Vähimmäisvihreän aikana ryhmän vihreä voidaan joukkoliikenne-etuuden takia R(i)_VV(j) lopettaa vain, jos ryhmällä ole liikennettä. Määritetään ohjelmakohtaisesti. Vaiheen aloitusaika Kiinteän kiertoajan ohjelman askellaskurin lukema, joka asetetaan vaiheen aloituspulssista. Vaiheen (i) opastinryhmien aloitusluvat ja estot sekä vaiheen (i-1) opastinryhmien lopetuskäskyt suoritetaan askellaskurin lukeman perusteella. V(i)_Ti Vaiheen aloituspulssi Vaiheen synkrointiaika Vaiheen synkrointi-ikkuna Ylimääräisen vaiheen käynnistysikkuna Vaiheen aloituspulssi asettaa askellaskurin vaiheen (i) aloitusaikaan, jos synkrointiaika (i) täyttynyt. Vaiheen (i) aloituspulssi käynnistää vaiheen (i+1) synkrointiajan laskennan. Vaiheen (i) synkrointiaika laskuri, joka käynnistyy edellisen vaiheen (i-1) aloituspulssista. Synkrointiaika varmistaa, ett vaiheen (i) aloituspulssia toteuteta liian aikaisin. Vaiheen (i) synkrointiaika määritetään siten, että sen aikana kaikki vaiheen (i-1) opastinryhmät ehtivät vihreäksi. Vaiheen (i) synkrointiajan täyttymisen ja vaiheen aloituspulssin aikaero. Mitä suurempi aikaero sitä nopeammin kiinteän kiertoajan ohjelma saadaan normaalikierto joukkoliikenne-etuuden jälkeen. Kiertoajan ja synkrointi-ikkunoiden summan erotus määrittää ohjelman minimikiertoajan. Joukkoliikenteen ylimääräisen vaiheen (i+1) tarve testataan käynnistysikkunan aikana. Ylimääräinen vaihe toteutetaan, jos käynnistysikkunan aikana todetaan joukkoliikennepyyntö. Käynnistysikkuna asetetaan edellisen vaiheen (i) aloituksen määräävän ryhmän vihreän alkaessa. Ikkuna suljetaan T sekuntia vaiheen (i) vihreän päättymisen jälkeen. V(i) V(i)_SYN(j) - V(i)_YST Trafic Oy / Jari Oinas Lunos 22.10.1999 Sivu 6
Liikenteen telematiikan rakentden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1998-2000 4.2 Vihreän pidennys 4.2.1 Toiminn sisältö Joukkoliikenteen pidennystoimintoa käytetään, kun joukkoliikenteen tulosuunnan opastinryhmä aloittamassa tai vihreänä. Toiminn avulla vihreänä olevan joukkoliikenteen tulosuunnan opastinryhmän vihreää pidennetään, jotta valoja lähestymässä olevat havaitut joukkoliikenneajeuvot (bussit tai raitiovaunut) ehtivät saman vihreän aikana pysäytysviivan ohi. 4.2.2 Pidennystarpeen testaus ja pidennysaika Liikennevaloja lähestyvät bussit vaikuttavat ajeuvoliikenteen opastinryhmän vihreään siten, että bussit voivat ylläpitää vihreää pidempään kuin muu ajeuvoliikenne. Raitiovaunut pidentävät oman opastinryhmänsä vihreää. Raitiovaunuopastinryhmä seuraa vihreänä samansuuntaisen ajeuvoliikenteen normaalivihreän aikana. Erillisohjauksessa joukkoliikenteen tulosuunnan opastinryhmälle määritetään joukkoliikenteen pidennyksen maksimiaika, jka laskenta alkaa normaalin maksimiajan täyttymisen jälkeen. Vihreä jatkuu niin kauan, kunnes etuuslaskurin arvo nolla tai maksimiaika täyttyy. Kiinteän kiertoajan ohjelmassa ylimääräisen vihreän pidennyksen tarve testataan joukkoliikenteen tulosuunnan vaiheen normaalivihreän lopetushetkellä. Jos lopetushetkellä tulosuunnan joukkoliikenteen etuuslaskurin arvo > 0, estetään vihreän päättyminen, pysäytetään kierto ja synkrointiajan laskenta sekä asetetaan pidennyksen maksimiaika. Kierto ja synkrointiajan laskenta pidetään pysäytettynä niin kauan kunnes etuuslaskurin arvo nolla tai maksimiaika täyttyy. Raitiovaunuopastinryhmän ylimääräisen vihreän pidennyksen aikana samansuuntaiset ajeuvoliikenteen opastinryhmät seuraavat vihreänä. Myös samansuuntaiset jalankulkijaopastinryhmät seuraavat vihreänä. Poikkeuksena suojatiet, joista huomattavan pitkä (> 10 s) suoja-aika seuraavana vihreäksi tulossa oleviin opastinryhmiin. 4.2.3 Toiminn lopetus Pidennystarve kuitataan päättyneeksi, kun etuuslaskurin arvo nolla. Tällöin viimnen joukkoliikenneajeuvo ohittanut kuittauskohdan ja pyyntö- ja kuittauskohdan välillä ole sellaisia joukkoliikenneajeuvoja, jotka ehtisivät toiminn jäljellä olevan maksimiajan aikana ohittaa pysäytysviivan. Kun joukkoliikennepidennyksen maksimiaika täyttyy, lopetetaan vihreä, vaikka pyyntö- ja kuittauskohdan välillä olisikin joukkoliikenneajeuvoja. Kun joukkoliikenteen tulosuunnan vihreä päättyy kiinteän kiertoajan ohjelmassa, jatketaan kiertoa ja synkrointiajan laskentaa sekä lopetetaan vaiheen opastinryhmien vihreät. Joukkoliikenteen etuuslaskuri R(i)_JLL Kun etuuslaskurin arvo >0, pyyntö- ja kuittauskohdan (tai pysäytysviivan) välillä joukkoliikenneajeuvoja. Etuuslaskurin lukemaa lisätään joukkoliikennepyynnöstä yhdellä. Ilmaisuest aikana saapuvaa joukkoliikennepyyntöä päivitetä etuuslaskuriin vaan pyyntö jää luuppiin ja se lisätään laskuriin, kunnes esto poissa. Etuuslaskurin lukemaa vähennetään yhdellä, kuittausilmaisusta / viestistä. Etuuslaskuri nollataan, kun kuittausaika täyttyy. Vihreän lopetustapa Normaalivihreän jälkeen toteutuvan joukkoliikennepidennyksen alkaessa vihreänä olevat ajeuvo- ja jalankulkijaopastinryhmät seuraavat vihreänä. Vaiheen synkrointiaika V(i)_SYN(j) Vaiheen (i) synkrointiaika laskuri, joka käynnistyy edellisen vaiheen (i-1) aloituspulssista. Synkrointiaika varmistaa, ett vaiheen (i) aloituspulssia toteuteta liian aikaisin. Vaiheen (i) synkrointiaika määritetään siten, että sen aikana kaikki vaiheen (i-1) opastinryhmät ehtivät vihreäksi. Aika määritetään ohjelmakohtaisesti. Trafic Oy / Jari Oinas Lunos 22.10.1999 Sivu 7
Liikenteen telematiikan rakentden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1998-2000 JOUKKOLIIKENNEPIDENNYS - kytketty ohjaus Vaihekaavio i i+1 i+2 i 8 2 5 2 9 3 1 6 4 1 7 Toimintaperiaate lohkokaavia JL-pidennyksen tarpeen testaus aloitetaan joukkoliikenteen tulosuunnan vihreän normaalilla lopetushetkellä. JL-pid Vaiheella i+1 pyyntö Aseta vihreäksi jäävien ryhmien maksimiajat Jos joukkoliikenteen tulosuunnan opastimet jäävät vihreäksi, JL-pidennykseen ole tarvetta. JL-suunta vihreänä Toimintaperiaate ajoituskaavia V(i) / = vaiheen (i) aloituspulssi V(i+1)_SYN / = vaiheen (i+1) synkrointiaika R(1)_JLM(j) / = joukkoliikennepidennyksen maksimiaika R(1)_JLE(j) = joukkoliikennlmaisun estohetki R1 JL-pid = joukkoliikennepidennyksen tarpeen testaus alkaa joukkoliikenteen aiheuttama vihreän pidennys JL 3 JL 2 JL 1 joukkoliikenteen aiheuttama vihreän lykkäys vaiheen (i) pituuden säätöikkuna pyyntö R(1)_JLM(j) R(1)_JLE 1 JL-pid R1 Joukkoliikennepidennyksen tarpeen testaushetkellä (JL-pid) valoja lähestymässä kaksi joukkoliikenneajeuvoa (JL1 ja 2). Ne pääsevät vihreän pidennyksen turvin liittymän läpi. Pidennys jatkaa vaiheen (i+2) synkrointiaikaa ja lykkää vaiheen (i+2) aloituspulssia. Ajeuvo 3 aiheuta pidennystä, koska se saapuu pyyntöilmaisimelle ilmaisun estoajankohdan jälkeen. R5+R6 R5+R6 R4 R4 5 6 9 kuittaus 7 R7 + Ts + Ts R7 R9 R9 V(i)_SYN V(1+2)_SYN V(i)_SYN = 16 V(i+1)_SYN = 21 V(i+2)_SYN = 20 V(i+1)_SYN 0 0 4 0 V(i+1) V(i) V(i+2) V(i+1) V(i) V(i+2) R(i)_JLL > 0 Pysäytä kierto R(i)_JLM(j) > 0 Pidennyksen estohetki Aseta ilmaisuesto R(i)_JLL Aseta vaiheen i+2 synkrointi V(i+2)_SYN R(i)_JLL > 0 Jatka kiertoa Lopeta vaiheen i opastinryhmien vihreät etuuslaskuri maksimiaikaa jäljellä Kuva 2. Vihreän pidennyksen toimintaperiaate (kytketty ohjaus). Trafic Oy / Jari Oinas Lunos 22.10.1999 Sivu 8
Liikenteen telematiikan rakentden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1998-2000 4.3 Vihreän aiennus 4.3.1 Toiminn sisältö Joukkoliikenteen tulosuunnan vihreän aiennusta käytetään, kun joukkoliikenteen tulosuunnan vaihetta edeltävä vaihe aloittamassa tai vihreänä. Toiminn avulla joukkoliikenteen tulosuunnan opastinryhmän vihreän alkamista aiennetaan, rajoittamalla edellisen vaiheen vihreän pidentymistä. Näin valoja lähestymässä olevalle joukkoliikenneajeuvolle (bussit tai raitiovaunut) valoista aiheutuva viivytys jää normaalia lyhyemmäksi. 4.3.2 Aiennustarpeen testaus Aiennustarpeen testaus aloitetaan, kun edeltävän vaiheen aloituksen määräävän ryhmän vihreä alkanut. Kun edeltävän vaiheen vihreänä olevien opastinryhmien vähimmäisvihreät ovat täyttyneet tai kun millään opastinryhmällä ole liikennettä ja seuraavan vaiheen joukkoliikenteen etuuslaskurin arvo > 0 asetetaan vihreän aloitusluvat joukkoliikenteen tulosuunnan opastinryhmille asetetaan ohspyynnöt ja vihreän aloitusluvat aiennettavan vaiheen muille opastinryhmille poistetaan ajeuvo-opastinryhmiltä vihreän pidennysmahdollisuus (tai lopetetaan vihreä välittömästi) Aiennus käynnisty, jos vihreänä olevan vaiheen etuuslaskuri > 0. Kun edeltävän vaiheen ajeuvo-opastinryhmiltä poistetaan vihreän pidennysmahdollisuus, ryhmät jäävät vihreäksi, jos jkin jalankulkijaopastinryhmän vähimmäisvihreä ole täyttynyt. Opastinryhmän vihreä, josta huomattavan pitkä vaihtumisaika seuraavan vaiheen aloitukseen, voidaan lopettaa välittömästi, kun ryhmän minimiaika tai vähimmäisvihreä täyttyy. Vaiheen aloituksen määräävä ryhmä V(i)_MRA(j) Opastinryhmä, joka suoja-aikojen perusteella vaihtuu vihreäksi viimsenä vaiheessa (i). Määritetään ohjelmakohtaisesti. Opastinryhmän vähimmäisvihreä R(i)_VV(j) Vähimmäisvihreän aikana ryhmän vihreä voidaan lopettaa vain, jos ryhmällä ole liikennettä. Määritetään ohjelmakohtaisesti. Jos edeltävä vaihe jää kiinteän kiertoajan ohjelmassa liikenteen puuttuessa punaiseksi, testataan aiennustarve vaiheen estohetkellä (= viimnen pyyntöhetki). Tästä syystä joukkoliikenteen tulosuunnan vaihetta edeltävässä vaiheessa vihreäksi tulevien ryhmien estohetki tulee ajoittaa samalle kierr ajkohdalle. 4.3.3 Toiminn lopetus Toiminto lopetetaan, kun joukkoliikenteen tulosuunnan vihreä aloittaa. Trafic Oy / Jari Oinas Lunos 22.10.1999 Sivu 9
Liikenteen telematiikan rakentden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1998-2000 JOUKKOLIIKENNEAIENNUS - kytketty ohjaus Vaihekaavio i i+1 i-1 i 8 2 5 2 9 3 1 6 4 1 7 Toimintaperiaate lohkokaavia Joukkoliikenteen aiennustesti käynnistyy JL-suuntaa edeltävän vaiheen määräävän ryhmän V(i-1)_MRA vihreän alkaessa. Ryhmän jäädessä punaiseksi aiennustarve testataan vaiheen (i-1) estohetkellä. JL-aien Vaihe (i-1) V(i-1)_MRA JL-suunnan kfliktiryhmist ä se, jka vihreä alkaa viimsenä vaiheessa (i-1). JL-suunta punaisena aiennusta tarvita Toimintaperiaate ajoituskaavia V(i) / = vaiheen (i) aloituspulssi V(i+1)_SYN / = vaiheen (i+1) synkrointiaika R(4)_VV = ryhmän 4 vähimmäisvihreä R(4)_MIN = ryhmän 4 minimivihreä JL-aien = joukkoliikenneaiennustestin aloitus JL 1 vaiheen (i-1) aloitusluvan esto joukkoliikenneaiennuksen avulla toteutuva vihreän aiennus jl-ajeuv matka-ajan vähenemä vaiheen pituuden säätöikkuna JL-aien pyyntö JL-aien 1 R1 Valoja lähestymässä yksi joukkoliikenneajeuvo (JL1). Aiennustesti käynnistyy ryhmän 4 vihreän alkamishetkellä tai viimsellä pyyntöhetkellä ( ). Aiennus lopettaa ryhmän 4 vihreän viimstään, kun R1 vähimmäisvihreäaika täyttynyt. Näin joukkoliikenneajeuv tulosuunnan opastinryhmä pääsee vihreäksi tavallista aikaisemmin. R5+R6 R(4)_VV R4 R4 5 6 9 kuittaus 7 R7 R(4)_MIN R5+R6 R7 R9 R9 V(i)_SYN V(i-1)_SYN V(i)_SYN = 16 V(i+1)_SYN = 21 V(i-1)_SYN = 20 V(i+1)_SYN 0 0 4 V(i+1) V(i) V(i-1) V(i+1) V(i) V(i-1) 0 V(i-1)_MRA vähimmäisvihreä V(i-1)_MRA liikennettä V(i-1)_KR(n) vähimmäisvihreä V(i-1)_KR(n) liikennettä R(i-1)_JLL = 0 R(i)_JLL > 0 Vihreän aloituslupa JL-suunnan opastinryhmille Ohspyynnöt ja aloitusluvat vaiheen (i) ryhmille, jotka voivat tulla vihreäksi JL-suunnan opastinryhmien mukana Poista aloituslupa ja pidennysmahdollisuus vaiheen (i-1) kfliktiryhmiltä Vaiheen (i-1) estohetki V(i-1)_MRA vihreä V(i-1)_MRA tulossa vihreäksi V(i-1)_ KR(n) vihreänä V(i-1)_KR(n) tulossa vihreäksi Käynnistä testi JL-aien varmistetaan vaiheen (i-1) muut kfliktiryhmät kfliktisuunnalla vaiheessa (i-1) joukkoliikennettä JL-suunnan kfliktiryhmien, jotka pääsevät vihreäksi vaiheessa (i-1), estohetket (viimnen pyyntöhetki) ajoitetaan keskenään samalle ajankohdalle. Kuva 3. Vihreän aiennuksen toimintaperiaate (kytketty ohjaus). Trafic Oy / Jari Oinas Lunos 22.10.1999 Sivu 10
Liikenteen telematiikan rakentden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1998-2000 4.4 Kierr nopeuttaminen 4.4.1 Toiminn sisältö Toimintoa voidaan käyttää 3- tai sitä useampivaihsissa valoissa. Kierr nopeuttaminen käyttökelpoinen erityisesti lyhyen kiertoajan ohjelmissa, joissa ylimääräistä vaihetta voida käyttää. Toiminto aktiivinen joukkoliikenteen vaihetta seuraavien vaihden aikana, kunnes joukkoliikenteen vaihetta edeltävä vaihe aloittaa (aiennus alkaa). Toiminn avulla nopeutetaan valo-ohjelman kiertoa ja joukkoliikenteen tulosuunnan vaiheen vihreän alkamista, rajoittamalla kaikkien muiden vaihden vihreän pidentymistä. Näin valoja lähestymässä olevalle joukkoliikenneajeuvolle (bussit tai raitiovaunut) valoista aiheutuva viivytys jää normaalia lyhyemmäksi. 4.4.2 Kierr nopeutustarpeen testaus Kierr nopeutustarpeen testaus käynnistyy joukkoliikenteen tulosuunnan vaiheen jälksen vaiheen vihreän aloituksesta ja kunnes sitä seuraavan vaiheen synkrointiaika täyttynyt. Jos ohjelmassa neljä tai sitä useampia vaihta, nopeutustarpeen testaus suoritetaan kaikille niille vaihlle, jotka esiintyvät joukkoliikenteen tulosuunnan vaiheen ja aiennuksen käynnistävän vaiheen välissä. Kierr nopeutustarvetta testataan käynnistävän vaiheen vihreän aikana edellyttäen, että vaiheen etuuslaskurin arvo nolla. Kiinteän kiertoajan ohjelmassa aiennetaan seuraavana vuorossa olevan vaiheen aloituspulssia, kun punaisena olevan joukkoliikenteen tulosuunnan etuuslaskurin arvo > 0. Seuravana vuorossa olevan vaiheen aloituspulssin aiennus, aientaa vaiheen aloitusaikaa ja lyhentää vihreänä olevan vaiheen käytettävissä olevaa vihreää aikaa. Kun toiminn käynnistävän vaiheen opastinryhmien vähimmäisvihreät ovat täyttyneet tai kun millään opastinryhmällä ole liikennettä ja joukkoliikenteen etuuslaskurin arvo > 0, poistetaan vaiheen ajeuvo-opastinryhmiltä vihreän aloituslupa ja vihreän pidennysmahdollisuus (tai lopetetaan vihreä välittömästi). 4.4.3 Toiminn lopetus Toiminto lopetetaan, kun aiennuksen käynnistävän vaiheen vihreä aloittaa. Vaiheen aloituspulssi V(i) Asettaa askellaskurin vaiheen (i) aloitusaikaan, jos synkrointiaika (i) täyttynyt. Vaiheen (i) aloituspulssi käynnistää vaiheen (i+1) synkrointiajan laskennan. Vaiheen aloitusaika V(i)_Ti Kiinteän kiertoajan ohjelman askellaskurin lukema, joka asetetaan vaiheen aloituspulssista. Vaiheen (i) opastinryhmien aloitusluvat ja estot sekä vaiheen (i-1) opastinryhmien lopetuskäskyt suoritetaan askellaskurin lukeman perusteella. Trafic Oy / Jari Oinas Lunos 22.10.1999 Sivu 11
Liikenteen telematiikan rakentden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1998-2000 KIERRON NOPEUTUS - kytketty ohjaus Vaihekaavio i i+1 i-1 i 8 2 5 2 9 3 1 6 4 1 7 Toimintaperiaate lohkokaavia Kierr nopeutus käynnistyy JL-suunnan vaiheen jälksen vaiheen (i+1) vihreän alkaessa. Nopeutuksessa lyhennetään vaiheen (i+1) vihrden pituuksia ja aiennetaan vaiheen (i-1) aloituspulssia, jos vaiheessa (i) joukkoliikennettä. Vaiheen (i-1) aikana toteutetaan vihreän aiennus. JL-nop käynnistyy, kun vaiheen (i+1) aloituksen määräävän ryhmän V(i+1)_MRA vihreä alkaa. Toimintaperiaate ajoituskaavia V(i) / = vaiheen (i) aloituspulssi V(i+1)_SYN / = vaiheen (i+1) synkrointiaika R(5+6)_VV = ryhmän 5/6 vähimmäisvihreä R(5+6)_MIN = ryhmän 5/6 minimivihreä JL-aien = kierr nopeutustestin aloitus R1 vaiheen (i-1) aloitusluvan esto kierr nopeutuksen ja jl-aiennuksen avulla toteutuva vihreän aiennus jl-ajeuv matka-ajan vähenemä vaiheen pituuden säätöikkuna JL 1 JL-aien JL-aien JL-nop JL-nop Valoja lähestymässä yksi joukkoliikenneajeuvo (JL1). Kierr nopeutustesti käynnistyy R1 ryhmän 5+6 vihreän alkaessa. Nopeutus lopettaa ryhmän 5+6 vihreän, kun sync(i-1) ja ryhmän 5+6 vähimmäisvihreä täyttynyt. Aiennustesti käynnistyy ryhmän 4 vihreän alkamishetkellä tai viimsellä pyyntöhetkellä. Aiennus lopettaa ryhmän 4 vihreän viimstään, kun vähimmäisvihreäaika täyttynyt. Näin joukkoliikenneajeuv tulosuunnan opastinryhmä pääsee vihreäksi aikaisemmin kuin pelkkää aiennustoimintoa käyttäen. R(5+6)_VV R5+R6 R4 VV4 R(5+6)_MIN R4 R7 MIN4 R5+R6 R7 R9 R9 V(i)_SYN V(i-1)_SYN V(i)_SYN = 16 V(i+1)_SYN = 21 V(i)_SYN = 20 V(i+1)_SYN 0 V(i+1) V(i) V(i-1) 0 V(i+1) V(i) V(i-1) JL-nop V(i-1)_SYN V(i+1)_MRA vihreänä R(i+1)_JLL = 0 R(i)_JLL > 0 V(i)_SYN Aseta vaihe V(i-1) V(i+1)_MRA vähimmäisvihreä V(i+1)_MRA liikennettä V(i+1)_KR(n) vähimmäisvihreä V(i+1)_KR(n) liikennettä nopeutusta toteuteta ennenkuin vaihepulssin V(i-1) synkrointiaika täyttynyt vaiheessa (i+1) joukkoliikennettä vaiheen (i-1) aloituspulssin aiennus, jos sitä vielä ole annettu vaiheen (i+1) ryhmät, jotka ovat vaiheen (i-1) ryhmien kfliktiryhmiä pyyntö 1 5 9 kuittaus 7 4 0 Poista aloituslupa ja pidennysmahdollisuus vaiheen (i+1) kfliktiryhmiltä 6 Kuva 4. Kierr nopeuttamisen toimintaperiaate (kytketty ohjaus). Trafic Oy / Jari Oinas Lunos 22.10.1999 Sivu 12
Liikenteen telematiikan rakentden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1998-2000 4.5 Ylimääräinen vaihe 4.5.1 Toiminn sisältö Toimintoa voidaan käyttää 3- tai sitä useampivaihsissa valoissa. Toiminto aktiivinen joukkoliikenteen vaihetta seuraavien vaihden aikana, kunnes joukkoliikenteen ylimääräistä vaihetta edeltävän vaiheen vihreä alkaa. Toiminn avulla toteutetaan joukkoliikenteen tulosuunnalle ylimääräinen vihreä, rajoittamalla muiden vaihden vihreän pidentymistä. Toiminn avulla valoja lähestymässä olevalle joukkoliikenneajeuvolle (bussit tai raitiovaunut) valoista aiheutuva viivytys jää lyhyemmäksi kuin aiennusta ja kierr nopeutusta käyttäen. 4.5.2 Ylimääräisen vaiheen tarpeen testaus Ylimääräisen vaiheen tarpeen testaus aloitetaan joukkoliikenteen tulosuunnan vaiheen jälksen vaiheen vihreän alkaessa edellyttäen, ett kierto ole myöhässä tai seuraava vaihe ole jo alkanut. Testauksen käynnistävän ryhmän vihreän alkaessa käynnistetään myös ylimääräisen vaiheen käynnistysikkuna. Jos vihreänä olevan vaiheen etuuslaskuri > 0, ylimääräistä vaihetta toteuteta (kiinteän kiertoajan ohjelma). Kun käynnistysikkunan aikana todetaan joukkoliikennepyyntö (etuuslaskuri > 0) ja kun vähimmäisvihreät ovat täyttyneet tai kun vaiheelta loppuu liikenne (ennen vähimmäisvihreän täyttymistä), toteutetaan seuraavat ylimääräisen vaiheen käynnistämistoiminnot: Ylimääräisen vaiheen käynnistysikkuna V(i)_YST Joukkoliikenteen ylimääräisen vaiheen (i+1) tarve testataan käynnistysikkunan aikana. Ylimääräinen vaihe toteutetaan, jos käynnistysikkunan aikana todetaan joukkoliikennepyyntö. Käynnistysikkuna asetetaan edellisen vaiheen (i) aloituksen määräävän ryhmän vihreän alkaessa. Ikkuna suljetaan T sekuntia vaiheen (i) vihreän päättymisen jälkeen. estetään seuraavan vaiheen alkaminen poistetaan vihreän aloituslupa ja pidennysmahdollisuus vihreänä olevan vaiheen opastinryhmiltä asetetaan vihreän aloitusluvat ja maksimiaika joukkoliikenteen tulosuunnan opastinryhmälle asetetaan ohspyynnöt, aloitusluvat ja maksimiajat muille ylimääräisessä vaiheessa vihreäksi pääseville ryhmille asetetaan vaiheen (ylimääräinen vaihe + 2) synkrointiaika 4.5.3 Toiminn lopetus Toiminto lopetetaan, kun ylimääräisen vaiheen vihreä alkaa. Tällöin toteutetaan seuraavat ylimääräisen vaiheen lopetustoiminnot: poistetaan vihreän alkamisen esto seuraavana vuorossa olevalta ryhmältä asetetaan vihreän aloituslupa seuraavalle vaiheelle Trafic Oy / Jari Oinas Lunos 22.10.1999 Sivu 13
Liikenteen telematiikan rakentden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1998-2000 YLIMÄÄRÄINEN JOUKKOLIIKENNEVAIHE - kytketty ohjaus Vaihekaavio i i+1 i-1 i 8 2 5 2 9 3 1 6 4 1 7 Toimintaperiaate lohkokaavia Ylimääräisen vaiheen testaus JL-suunnan vaiheen jälksen vaiheen (i+1) vihreän alkaessa, jos kierto ole myöhässä. Pyyntöikkuna, jka aikana havaittu JL-pyyntö voi käynnistää ylimääräisen vaiheen, suljetaan T sekuntia vaiheen (i+1) määräävän ryhmän vihreän päättymisen jälkeen. Ylimääräinen vaihe edellyttää vaiheen (i-1) kfliktiryhmien vihreän estoa kunnes vaiheen (i+2) ryhmät ovat päässeet vihreäksi. Myös vaiheen (i) synkrointaikaa säädettävä, jotta vaiheen (i) ryhmien aloituslupia anneta liian aikaisin. 3 1 i+2 Toimintaperiaate ajoituskaavia V(i) / = vaiheen (i) aloituspulssi V(i+1)_SYN / = vaiheen (i+1) synkrointiaika R(5+6)_VV = ryhmän 5/6 vähimmäisvihreä JL-yv = ylimääräisen vaiheen testauksen aloitus ylimääräisen vaiheen käynnistysikkuna vaiheen (i-1) aloitusluvan esto ylimääräisen vaiheen avulla toteutuva vihreä jl-ajeuv matka-ajan vähenemä vaiheen pituuden säätöikkuna JL 1 pyyntö JL-yv 1 7 R1 Valoja lähestymässä yksi joukkoliikenneajeuvo (JL1). Ylimääräisen vaiheen testaus käynnistyy ryhmän 5+6 vihreän R1 alkaessa. Kun joukkoliikennepyyntö todettu ja vähimmäisvihreä täyttynyt, estetään ryhmän 4 vihreän alkaminen ja poistetaan ryhmältä 5+6 vihreän pidennysmahdollisuus. Vaiheen (i) synkrointiaika asetetaan uudestaan. Kun ryhmä 1 pääsee vihreäksi annetaan aloituslupa ryhmälle 4. R5+R6 R4 R4 5 6 9 kuittaus 7 R7 R(5+6) _VV R5+R6 R7 + Ts R9 R9 V(i-1)_SYN V(i)_SYN = 16 V(i+1)_SYN = 21 V(i-1)_SYN = 20 V(i+1)_SYN V(i)_SYN 0 0 4 V(i+1) V(i) V(i-1) V(i+1) V(i) V(i-1) 0 JL-yv käynnistyy, kun vaiheen (i+1) aloituksen määrävän ryhmän V(i+1)_MRA vihreä alkaa JL-yv V(i-1)_SYN V(i+1)_SYN Aseta vaiheen käynnistysikkuna V(i+2)_YST V(i+1)_MRA väh.vihreä V(i+1)_MRA liikennettä V(i+1)_KR(n) väh.vihreä V(i+1)_KR(n) liikennettä V(i+1_JLL > 0 V(i-1)_JLL > 0 V(i)_JLL > 0 V(i+1)_MRA vihreä V(i+2)_YST kierto myöhässä seuraava vaihe alkanut 2 2 Estä vaihe (i-1) T s Poista pidennysmahdollisuus vaiheen (i+1) ryhmiltä Aloituslupa vaiheelle (i+2) max (T s) Aseta V(i)_SYN T s JL-suunta vihreä Vaihe (i-1) vihreä Poista vaiheen (i+2) aloituslupa Poista vaiheen (i-1) esto Aloituslupa vaiheelle (i-1) Kuva 5. Ylimääräisen vaiheen toimintaperiaate (kytketty ohjaus). Trafic Oy / Jari Oinas Lunos 22.10.1999 Sivu 14
Liikenteen telematiikan rakentden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1998-2000 4.6 Pakkoetuus Täydennetään myöhemmin 5 Etuuksien rajoitteet 5.1 Valo-ohjelman synkrointi Kiinteän kiertoajan ohjauksessa seuraavan vaiheen opastinryhmille saa antaa aloituslupia ennen kuin edellisen vaiheen opastinryhmät ovat ehtineet vihreäksi. Joukkoliikenne-etuudet muuttavat vaihden pituuksia ja liittymän kiertoaikaa, joten vaihden aloituslupien pitäminen oikeassa järjestyksessä tulee varmistaa synkrointitoiminn avulla. Siihen liittyvät seuraavat toiminnot / parametrit vaiheen aloituspulssi V(i) vaiheen aloitusaika V(i)_Ti vaiheen synkrointiaika V(i)_SYN Vaiheen aloituspulssi asettaa askellaskurin vaiheen (i) aloitusaikaan, jos synkrointiaika (i) täyttynyt. Vaiheen (i) aloituspulssi käynnistää vaiheen (i+1) synkrointiajan laskennan. Vaiheen aloitusaika kiinteän kiertoajan ohjelman askellaskurin lukema, joka asetetaan vaiheen aloituspulssista. Vaiheen (i) opastinryhmien aloitusluvat ja estot sekä vaiheen (i-1) opastinryhmien lopetuskäskyt suoritetaan askellaskurin lukeman perusteella. Vaiheen (i) synkrointiaika laskuri, joka käynnistyy edellisen vaiheen (i-1) aloituspulssista. Synkrointiaika varmistaa, ett vaiheen (i) aloituspulssia toteuteta liian aikaisin. Vaiheen (i) synkrointiajan minimi määritetään siten, että sen aikana kaikki vaiheen (i-1) opastinryhmät ehtivät vihreäksi. Synkrointiaika voidaan asettaa myös pidemmäksi kuin laskennallinen minimiaika, jolloin etuuden toteutumisen jälkeen välttämättä tarvita vihreän korvausta (kohta 5.3). Synkrointiaika määritetään jokaiselle ohjelmalle erikseen. Vaiheen synkrointiajan täyttymisen ja vaiheen aloituspulssin aikaero vaiheen synkrointiikkuna. Mitä suurempi synkrointi-ikkuna sitä nopeammin kiinteän kiertoajan ohjelma saadaan normaalikierto joukkoliikenne-etuuden jälkeen. Kiertoajan ja synkrointi-ikkunoiden summan erotus määrittää ohjelman minimikiertoajan. 5.2 Opastinryhmän vähimmäisvihreä Vihreän aiennus, ylimääräinen vaihe ja kierr nopeuttaminen ja vihreä??? 5.3 Vihreän korvaus muille suunnille Täydennetään myöhemmin Trafic Oy / Jari Oinas Lunos 22.10.1999 Sivu 15
Liikenteen telematiikan rakentden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1998-2000 5.4 Etuuden maksimiaika Vihreän pidennys Joukkoliikenteen vihreän pidennyksen maksimiajaksi asetetaan vähintään ajoaika pyyntökohdasta pysäytysviivalle mutta yleensä maksimiajaksi asetetaan vähintään 30 s. Näin kiinteän kiertoajan ohjelmassa voidaan palata normaaliin ajoitukseen yleensä 1..3 kierr aikana (ks. valo-ohjelman synkrointi). pidemmäksi kuin normaalivihreän maksimiaika. Joukkoliikenteen pidennyksen maksimiajan laskenta alkaa erillisohjauksessa normaalin maksimiajan täytyttyä ja kiinteän kiertoajan ohjelmassa tulosuunnan vihreän normaalilla lopetushetkellä. Ylimääräinen vaihe Vaiheen minimi- ja maksimiajat ovat ohjeellisesti se raitiovaunuopastinryhmät 4 10 s (minimi maksimi) ajeuvo-opastinryhmät 8 16 s Edellä esitettyjä minimiaikoja tulisi alittaa. Maksimiaika asetetaan siten, että ylimääräisen vaiheen käynnistänyt joukkoliikenneajeuvo ehtii sen aikana ohittaa liittymän. 6 Joukkoliikennlmaisujen käsittely 6.1 Pyyntö- ja kuittausilmaisu Pyyntöilmaisu toteuttaa seuraavan toimintalistan: odota, kunnes ilmaisuesto poissa aseta etuuslaskuri = etuuslaskuri + 1 jos etuuslaskurin > 0, aseta vihreän pyyntö ja pidennysaika aseta pyynnön kuittausaika = kuittausaika (jos kuittausilmaisu ole käytössä) Joukkoliikenteen tulosuunnan punaisen aikana saatavaa pyyntöilmaisua saattaa olla tarpeen lykätä, jos käytössä ylimääräinen vaihe ja ajoaika pyyntökohdasta pysäytysviivalle hyvin pitkä (> 30 s). Näin varmistetaan se, että ylimääräinen vaihe toteutuu vain niille joukkoliikenneajeuvoille, jotka ehtivät ylimääräisen vaiheen vihreän aikana liittymään. Kun käytössä kuittaava ilmaisin tai kun joukkoliikenneajeuvo lähettää kuittausviestin, asetetaan vihreän pidennysaika selvästi pidemmäksi kuin ajoaika pyyntökohdasta pysäytysviivalle. Pidennys lopetetaan, kun etuuslaskurin arvo nolla. Jos joukkoliikenneajeuvoista saada kuittausta, määritetään pidennysaika todellisen ajoajan perusteella. Eri ohjelmia (liikennetilantta) varten voidaan määrittää eri mittaisia pidennysaikoja. Kuittausilmaisu toteuttaa seuraavan toimintalistan: aseta etuuslaskuri = etuuslaskuri 1 jos etuuslaskuri < 0, aseta etuuslaskuri = 0 (varmistus) jos etuuslaskuri = 0, nollaa vihreän pidennysaika Trafic Oy / Jari Oinas Lunos 22.10.1999 Sivu 16
Liikenteen telematiikan rakentden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1998-2000 6.2 Pysäkki-ilmaisu Täydennetään myöhemmin 6.3 Ilmaisun siirto vierseen liittymään Täydennetään myöhemmin 6.4 Ilmaisujen laskenta Kullekin joukkoliikenteen pyyntökohdalle asetetaan oma ilmaisulaskuri (ja ilmaisinlogiikka) normaalin ilmaisimen tapaan. Etuuden tarve ilmaistaan etuuslaskurin avulla. Jokaisella joukkoliikenteen tulosuunnalla oma etuuslaskuri. Etuuslaskurin arvo kertoo, kuinka mta bussia tai raitiovaunua ko. hetkellä pyyntö- ja kuittauskohdan välillä. Etuuslaskurin arvoa lisätään pyyntöilmaisusta ja vähennetään kuittausilmaisusta. Poikkeuksena ilmaisuesto, jka aikana etuuslaskurin arvoa lisätä. Jos kuittausilmaisu / -viesti ole käytössä, käytettävä automaattikuittausta. Pyynnön kuittausaika asetetaan jokaisesta pyyntöilmaisusta. Kun kuittausaika täyttyy, nollataan etuuslaskuri. 6.5 Ilmaisun estäminen Joukkoliikenteen ilmaisuesto asetetaan, kun joukkoliikennepidennyksen maksimiajasta jäljellä vähemmän kuin ajoaika pyyntökohdasta pysäytysviivalle. Esto poistetaan, kun joukkoliikenteen tulosuunnan opastinryhmän vihreä päättyy. Ilmaisuest aikana saapuvat pyyntöilmaisut jäävät luuppiin odottamaan, kunnes esto pois päältä. 6.6 Ilmaisun näyttö Raitiovaunun havaitseminen näytetään sen kuljettajalle ns. nuppival avulla. Nuppivalo raitiovaunuopastimen yhteyteen sijoitettava pieni valkoista valoa näyttävä lamppu. Valo sytytetään, kun raitiovaunupyyntö vastaanotettu. Val syttymistä saatetaan lykätä tietyissä tilantssa (ks. pyyntö- ja kuittausilmaisu). Valoa myöskään sytytetä ilmaisuest aikana. Val syttymistä saatetaan joutua lykkäämään Valo palaa niin kauan, kun etuuslaskurin arvo > 0 (ks. ilmaisujen laskenta). 7 Suunnittelun kulku 7.1 Suunnittelu Täydennetään myöhemmin 7.2 Testaus Täydennetään myöhemmin 7.3 Mittaus Täydennetään myöhemmin Trafic Oy / Jari Oinas Lunos 22.10.1999 Sivu 17
Liikenteen telematiikan rakentden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1998-2000 8 Esimerkkejä Täydennetään myöhemmin Trafic Oy / Jari Oinas Lunos 22.10.1999 Sivu 18