MAAKUNTALEHTIKATSAUS 18.6.2013 KESKIPOHJANMAA Listalla myös turkistarhausta, Himasgatea ja EU selontekoa: Kuntauudistuksessa ratkaisun päivä (STT) Tiistai on hallituksen ajaman kuntauudistuksen kannalta ratkaiseva päivä eduskunnassa. Perustuslakivaliokunnan on määrä päättää aamupäivällä lausunnostaan, ja hallintovaliokunta yrittää sorvata kuntarakennelain pykälät valmiiksi saman tien. Perustusvaliokunta yrittää löytää mahdollisimman yhtenäisen linjan tulkinnalleen siitä, millä perusteilla ja keinoilla kaavailtu kuntarakenne voidaan saada aikaan. Tiistaina eduskunnan päiväjärjestyksessä on myös turkistarhauksen kieltämistä koskevan kansalaisaloitteen toinen käsittely. Eläinsuojelujärjestöt puuhaavat samaksi päiväksi mielenosoitusta eduskunnan eteen. Eduskunnan enemmistö on hylkäämässä kansalaisaloitteen, mutta tiistaina asiasta vain keskustellaan. Turkistarhauskiellosta äänestetään keskiviikkona aamupäivällä Urpilaisen valtiosihteeri: Veronkorotuksia ei ole lyöty lukkoon Elintarvikeala valittaa makeisverosta EU komissioon (STT) Makeisista, jäätelöstä ja virvoitusjuomista perittävän veron arvostelu yltyy elintarvikealalla. Ankarasti veroa vastaan lobannut Elintarviketeollisuusliitto kertoi maanantaina tehneensä asiasta kantelun EU:n komissiolle. Liiton toimitusjohtajan mukaan nykytilanne suosii veron ulkopuolelle jäävien tuotteiden kuten keksien, makeiden leivonnaisten ja vanukkaiden valmistusta. Elintarviketeollisuuden mielestä kilpailua vääristävistä valmisteveroista pitäisi luopua kokonaan. Siksi alaa sapettaa keväällä tehdyt päätökset makeis ja virvoitusjuomaveron korotuksista. Hallitus sopi kehysriihessään, että virvoitusjuomavero nousee ensi vuoden alusta ja makeisveroa korotetaan vuonna 2015. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) valtiosihteeri Tuire Santamäki Vuori sanoo, että kantelu huomioidaan veronkorotuksista päätettäessä. Metso vähentää Suomesta lähes 150 työpaikkaa (STT) Konepajayhtiö Metso vähentää Suomesta lähes 150 työpaikkaa. Niistä 60 lähtee Tampereelta, josta yhtiö siirtää suodatinkangastuotantoa Portugaliin. Siirto tapahtuu ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä. ILKKA Uutisanalyysi, Toni Viljamaa Venäjä jäi vähälle huomiolle Kultaranta keskusteluissa Suomen ulkopolitiikan ruotiminen jäi heiveröiseksi yhdeltä olennaiselta osalta presidentti Sauli Niinistön Kultaranta keskusteluissa. Maailmanpolitiikan suhdanteiden vaihdellessa yksi asia on ja pysyy. Siksi on outoa, että Suomelle tärkeää Venäjä kysymystä ei mainittu ohjelmassa. Puuttuminen huomattiin ilmeisesti viime tingassa. Ohjelmaan alustajaksi lisätty Venäjä asiantuntija Pekka Sutela piti katsauksensa kutsuvieraiden syödessä. Presidentin kesäasunnolla Naantalissa liki sata tutkijaa, poliitikkoa ja mediavaikuttajaa keskustelivat työryhmissä Chatham House säännön mukaisesti periaatteella, jonka mukaisesti sanomisia ei toisteta julkisuudessa yksityiskohtaisesti ilman sanojan lupaa. Itänaapurin perusteelliselle käsittelylle olisi ollut kysyntää, sillä Venäjän presidentti Vladimir Putin saapuu juhannuksen jälkeen vierailulle Kultarantaan. Suomen entinen Venäjän suurlähettiläs Heikki Talvitie muistutti Kultarannassa, että Suomen ulkopolitiikassa kaikki liittyy lopulta Venäjään. Presidentti J.K. Paasikiven lähes 70 vuoden takainen viisaus, "maantieteelle emme voi mitään", pätee. Itäraja kulkee yhä 1340 kilometrin pituisena.
Venäjään tiivistyy Suomen EU ja eurojäsenyys sekä ainaisväittely sotilasliitto Natoon liittymisestä. Suomi liittyy läntisiin ryhmittymiin erottuakseen Venäjästä ja saadakseen suojaa sitä vastaan. Venäjä on odotustilassa istuva suurvalta, vaikka Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professorin Hiski Haukkalan mukaan se parhaillaan näivettyykin taloudellisesti. Talvitien sanoin: "Välillä Venäjä on pirun vahva, välillä pirun heikko". Suomi joutuu sopeutumaan kulloiseenkin tilaan. Kansakunnan identiteettiin, käsitykseen itsestä, liittyy terve itsetunto. Suomi haki itsetuntoonsa pönkitystä hakeutumalla "EU:n ytimiin" ja yhteisvaluutta euroon sen sijaan, että se olisi paasikiviläisittäin laskenut kylmästi, mikä on kansakunnalle eduksi Haukkalan mukaan EU on kehittynyt "hyödykkeestä haitakkeeksi ja jopa turhakkeeksi". Toisin kuin Britanniassa, Tanskassa tai Ruotsissa, järki ei ohjannut päätöstä, vaan tunne identiteetistä. Tähysimme länteen, pois idästä. Eurokriisistä on tullut Suomelle viheliäistä ulkopolitiikkaa. Pankkiiri Björn Wahlroos pistäisi pisteen EU:n liittovaltiokehitykselle. Reaalipolitiikalle on nyt tilausta. Suomessa elää vahvasti kylmässä sodassa opittu ulkopoliittisen saivartelun perinne, josta saatiin näytteitä myös Kultarannassa. Niinistö muistutti, että lainopilliseen saivarteluun kuuluu, että jos sisältöasioissa ollaan heikoilla, kiinnitetään huomio asian viereen ja semantiikkaan. Kiinnostavasti termitaistoon yllytti vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Anderson, 26, joka kysyi ministereiltä, miten he näkivät Suomen liittoutumattomuuden. Kysymys tuli tarjottimella keskustan kunniapuheenjohtajalle Paavo Väyryselle, joka muistutti ääni väristen Suomen olevan puolueeton maa, koska se ei kuulu sotilasliittoon. Ulkoministeri Erkki Tuomiojalle (sd.) kelpasi nykyinen liittoutumattomuus. Naton puolesta liputtavan ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan Suomi on poliittisesti liittoutunut, mutta sotilaallisesti paitsiossa, koska se ei ole Naton jäsen. Stubbin ajatusta mukaillen voisi pohtia, olisiko Suomelle järkevämpää olla EUpoliittisesti vapaampi maa, mutta sotilaallisesti liittoutunut? Turva Venäjää vastaan olisi tukeva ja toisaalta talouspoliittinen liikkumavara edelleen väljä. Kuntien talous ei kestä valtion säästöjä Etelä Pohjanmaan maakuntahallitus on huolissaan kuntien taloudellisesta tilasta. Kuntien mahdollisuudet hoitaa lain määrittämiä tehtäviään ovat viime vuosina heikentyneet. Valtiovarainministeriö julkaisi tammikuussa 2013 selvitysraportin, jonka mukaan kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää, kertoo maakuntahallitus kannanotossaan. Määrä on tuplaantunut reilussa 20 vuodessa. Maakuntahallituksen maakuntajohtaja Asko Peltolan mukaan tehtävien määrä yhdessä kuntien verotulojen vähentymisen ja valtionosuuksien leikkausten kanssa on ajanut kunnat ahdinkoon. Kuntien velvoitteita on vähennettävä. Päättäjien pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni, Peltola korostaa. Vuonna 2012 jopa kahdentoista eteläpohjalaiskunnan vuosikate oli positiivinen. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Koko Etelä Pohjanmaan vuosikate oli 48 euroa asukasta kohden. Koko maassa sama summa oli 249 euroa asukasta kohden. Esimerkiksi Seinäjoen vuosikate oli 12. Heikoiten Etelä Pohjanmaalla meni Vimpelillä. Vuosikate oli huikeat 314.
POHJALAINEN Huippu uutinen ministeriöstä: Vaasa on yksi viidestä veturista Vaasalaisvaikuttajat huokasivat maanantaina: Huh, vihdoinkin työ tuottaa tulosta. Lopultakin on huomattu, että Vaasassa on 12 000 energia alan työpaikkaa yli 100 yrityksessä. Nyt tiedettiin, etteivät pääministeri Jyrki Katainen (kok.), työministeri Lauri Ihalainen (sd.) ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) käyneet turhaan ällistelemässä Vaasan energiamenoa. Viesti meni perille ja tulosta tuli. Työ ja elinkeinoministeriö valitsi viisi johtavaa, uuden elinkeinoelämän kaupunkia. Kaupungit ovat Vaasa (kestävät energiaratkaisut), Oulu (tulevaisuuden terveys), Joensuu (biotalous), Tampere (uudistuva teollisuus) ja Jyväskylä (kyberturvallisuus). Keskittymiä vahvistetaan valtion varoilla ja EU:n rakennerahaston tuella. Innovatiiviset kaupungit ohjelma (eli INKA ohjelma) vie eteenpäin kansainvälistä kilpailukykyä ja liiketoimintaa. Ohjelma alkaa ensi vuonna ja kestää vuoteen 2020. Se korvaa osittain entiset osaamiskeskusohjelmat. Ohjelmasta vastaa Tekes. "Vetovastuulliset kaupungit" kuten Vaasa ovat vastuussa omasta alastaan koko maassa. Kaupungit voivat saada alaltaan myös kumppanikaupunkeja. Superkaupunkiseuduilta odotetaan Vapaavuoren mukaan vauhtia koko maan taloudelle. Kaupungit osoittautuivat hakemuksissa ja haastatteluissa sellaisiksi, että ne pystyvät luomaan uusia, konkreettisia ja innovatiivisia hankkeita. Pääkirjoitus Perussuomalaisilta ei uutta kunnille Perussuomalaisilta on kärtetty jo pari vuotta selvää kantaa kuntauudistukseen sekä sosiaali ja terveyspalvelujen remonttiin. Nyt puolue on saanut mallinsa paperille, mutta toistaiseksi asia on ohitettu olan kohautuksin. Malli ansaitsee kuitenkin tulla huomatuksi, sillä sen takana on oppositiopuolueista se suurempi. Ilmeisesti olan kohauttelut selittyvät parhaiten sillä, että kauan odotettu kannanotto ei sisällä todellisia ratkaisuja enempää kuntien kuin sosiaali ja terveyspalveluidenkaan puolella. Sen malli kuitenkin paljastaa, että oppositiopuolueet ovat löytäneet tässä asiassa toisensa. Molemmat kuitenkin karttavat todellisia uudistuksia ja ovat vanhan säilyttäjiä. Ne puhuvat samoista asioista mutta hieman eri nimillä. Perussuomalaisten arvio nykytilanteesta on oikea. Erikoissairaanhoito toimii koko maassa kohtalaisen hyvin, mutta varsinaiset ongelmat ovat perusterveydenhuollossa. Sen sijaan perussuomalaisten tekemiin johtopäätöksiin on pakko pettyä. Käytännössä malli pitäisi lähes kaiken ennallaan, ja välttämättömiin uudistuksiin tähtääviä elementtejä Suomen palvelukunnat ohjelmassa ei ole. Mallissa kaiken perusta on, että siinä halutaan säilyttää peruskunnat vaikkapa nykyisellään ja panostetaan kuntien väliseen yhteistyöhön kuntayhtymissä. Puolue jättäisi kuntaliitokset täysin jokaisen kunnan omaan harkintaan kuten keskustakin. Terveydenhuollon ongelmat se ratkaisisi säilyttämällä sairaanhoitopiirit ja liittämällä myös perusterveydenhuollon osaksi niitä. Mallin selvä heikkous on, että se ei kajoaisi epäterveisiin kunta ja palvelurakenteisiin vaan jättäisi ne samaan asentoon, jossa ne ovat olleet vuosikymmeniä. Seuraus uudistustarpeiden kiertämisestä johtaisi vain voimavarojen uusjakoon tehottomien ja aikansa eläneiden rakenteiden sisällä. Pahimmassa tapauksessa ongelmat vain vaihtaisivat paikkaa mutta eivät poistuisi. Toisiko malli jotakin merkittävää uutta pohjalaismaakuntiin?
Tuskin toisi. Sekä Pohjanmaalla että Etelä Pohjanmaalla hallituskin on piirtänyt sote alueet maakuntien kokoisiksi. Merkittävin ero on, että hallituksen mallissa kivijalkana olisivat elinkelpoiset peruskunnat liitosten jälkeen. Siinä missä keskusta markkinoi kotikunta maakunta malliaan, perussuomalaisten ratkaisu on jonkinlainen peruskunta piiri malli. Ylikunnallisten piirikuntien kontolle oltaisiin siirtämässä esimerkiksi työvoimapalveluja, lupa asioita, ammatillista koulutusta, pelastustointa ja maankäytön suunnittelua. Yksi erittäin tärkeä periaatteellinen ero hallituksen ja perussuomalaisten ajattelussa vielä on. Hallitus uusisi rakenteita, mutta perussuomalaiset turvaisivat palvelut erilaisissa ja erikokoisissa kunnissa säätämällä lähipalvelulain. MAAKUNTALEHTIKATSAUS 17.6.2013 KESKIPOHJANMAA Tiilikainen hallitukselle: Keskustelukerhoja ei kaivata (STT) Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen perää loppukesästä järjestettävästä hallituksen, opposition ja työmarkkinajärjestöjen tapaamisesta tuloksia. Tiilikaisen mielestä syksyllä joudutaan pohtimaan ennenaikaisia vaaleja, jos suunnanmuutokseen ei yhdessä pystytä. Keskustan esittämä yhteiskuntasopimus on Tiilikaisen mukaan paljon laajempi kuin valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) ajama työllisyyssopimus. Presidentin keskustelutilaisuudelle tulossa ehkä jatkoa: Nato kirvoitti kysymyksiä (STT) Suomen suhteet sotilasliitto Natoon askarruttavat ulkopolitiikasta kiinnostuneita kansalaisia. Aihe on suosituin yli kolmessasadassa kysymyksessä ja kommentissa, jotka on lähetetty etukäteen ulko ja turvallisuuspolitiikan keskustelutilaisuuteen. Presidentin koolle kutsuma keskustelutilaisuus kokoontuu hänen asunnollaan Kultarannassa. Maanantain työryhmiin osallistuu satakunta kotimaista ulkopolitiikan asiantuntijaa. ILKKA Pääkirjoitus Päätään nostava uusoikeistolaisuus koettelee hallituksen yhtenäisyyttä Kivulla synnytetty kuuden puolueen hallitus on taivaltanut kaksi vuotta ja jatkaa vaappuvaa menoaan. Hallitusohjelmasta tuli historian paksuin, koska kaikki kuusi puoluetta halusivat siihen omat puumerkkinsä. Vaalikauden suurimmat rakenteelliset uudistukset, kuntarakenne ja sote, etenevät edelleen epätahtisesti ja lopullista maaliaan hakien. Perussuomalaisten puoluesihteeri Ossi Sandvik kuvasi kahden vuoden takaisia hallitusneuvotteluja puolueensa kannalta kohtalonkysymykseksi: oltiinko valmiita nielemään kaikki lupaukset yhdellä kertaa (Ilkka 12.6.). Perussuomalaiset tekivät vaalitaktisesti oikean ratkaisun jättäytymällä oppositioon, sillä edessä oli liian vaikeita päätöksiä.
Koalition liitokset natisevat ilman tyytymättömyyspuoluettakin, mutta toistaiseksi rakennelma on pysynyt kiikun kaakun kasassa. Vaalikausi kääntyy jälkipuoliskolleen, mikä tarkoittaa hallituspuolueille varsinaisen piinan alkamista. Aloitetut suuret uudistushankkeet on vietävä loppuun tai ainakin ratkaisevasti eteenpäin ennen seuraavia vaaleja. Yleiseurooppalainen talouskriisi ei ota hellittääkseen, ja kotimaassa odotetaan pelolla syksyn työmarkkinaotteluita. Äänekästä rutinaa kuuluu sateenkaaren molemmista päistä, mistä esimerkkinä työmarkkinoiden nollatuntisopimuskiista. Se osoittaa, kuinka kaukana hallituksen ääripäät ovat juuri nyt toisistaan. Kun vasemmalla valitetaan orjuutta ja oikealla ylistetään vapautta, on vaikea mieltää, että puhutaan samasta asiasta. Kovin paljon kauemmaksi toisistaan eivät mielipiteet Suomessa pääse. Eduskunnan enemmistö on sillä kannalla, että nollatuntisopimuksen kaltaisista kummallisuuksista työmarkkinoilla olisi päästävä eroon. Käytännön puolesta toimii kuitenkin Elinkeinoelämän keskusliitto, joka näyttää tällä hallituskaudella nousseen todelliseksi maan mahtitekijäksi. EK:n kantoja myötäilee mediaseksikäs uusoikeistolaisuuden aalto, jonka räikeimmät puheenvuorot ovat tulleet kokoomuksen nuorisojärjestön sisältä. Työmarkkinajoustojen puolesta kiivailee myös Vaasan yliopiston ylioppilaskunta, joka on alkanut profiloitua uusoikeistolaisilla kannoillaan (Ilkka 14.6.). Miljardööripankkiirien, teollisuusjohtajien ja heidän rahoittamiensa ajatushautomoiden kovat ihanteet vapaasta markkinataloudesta ovat pääosin tuontitavaraa. Aatteet ovat saaneet vastakaikua erityisesti kokoomuksen ja perussuomalaisten nuorisojärjestöissä. Hallitukselle uusoikeistolainen meteli on käytännön ongelma viimeistään syksyllä, kun työmarkkinoilla ruvetaan tosissaan neuvottelemaan. Erityisesti pääministeripuolue kokoomukselta odotetaan nyt selvää kantaa siihen, kuka maassa oikein käskee ja ketä.