TEM raportteja 32/2012

TEM raportteja 32/2012 Aineettomien oikeuksien verokannustin Kansainvälinen vertailu ja Suomen malli Tomi Viitala, Laura Peni Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.12.2012

Aineettomien oikeuksien verokannustin Kansainvälinen vertailu ja Suomen malli 1

Selvityksen tausta ja tarkoitus Jyrki Kataisen hallitus päätti kehysriihessään maaliskuussa 2012 selvittää erityisen patentoinnin verokannustimen käyttöönoton mahdollisuuden Suomessa. Patentoinnin verokannustin edistäisi tutkimus- ja kehitystoiminnan hyödyntämistä Suomessa ja parantaisi Suomen houkuttelevuutta tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan sijoituspaikkana. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) sai asiassa valmisteluvastuun. TEM antoi Ernst & Youngille toimeksi laatia selvityksen aineettomien oikeuksien verokannustimesta. Selvitys sisältää kansainvälisen vertailun aineettomien oikeuksien verokannustimista eri valtioissa ja luonnokset malleista, joilla aineettoman oikeuden verokannustin olisi liitettävissä luonnolliseksi ja toimivaksi osaksi Suomen yritysverolainsäädäntöä. Selvityksessä on myös arvioitu verokannustimen kohdentumista ja sen käyttöönoton taloudellisia vaikutuksia. Selvityksen ovat laatineet Tomi Viitala ja Laura Peni, Ernst&Young Oy. 2

Tiivistelmä Osaamisperusteisen kasvustrategian tukemiseksi Suomen tulisi täydentää innovaatiojärjestelmäänsä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (T&K&I) tulosten kaupallistamisvaiheen verokannustimella. Tämä antaisi tärkeän signaalin siitä, että yritysten kannattaa harjoittaa T&K&I-toimintaa Suomessa koko sen elinkaaren ajan kehitysvaiheesta kaupallistamisvaiheeseen. Kansainvälisen verokilpailun painopiste on siirtynyt T&K&I-toimintaan ja aineettomiin oikeuksiin (IPR). Kaupallistamisvaiheen verokannustimia on käytössä Hollannissa, Unkarissa, Belgiassa, Luxemburgissa, Espanjassa, Ranskassa ja vuodesta 2013 Isossa-Britanniassa. Kaupallistamisvaiheen verokannustinta soveltavissa valtioissa patenteista ja muista IPR:stä saatavan tulon nimellinen verokanta vaihtelee noin 5 ja 15 prosentin välillä. Ero Suomen yhteisöverokantaan (24,5 %) on merkittävä. Suomen tulisi olla riittävän kilpailukykyinen, jotta T&K&I-toimintaa ei kannata verosyistä siirtää pois Suomesta. Suomalaiset yritykset kilpailevat globaaleilla markkinoilla, jolloin Suomen toimintaympäristön tulee verotuksenkin osalta olla riittävän kilpailukykyinen ( level playing field ). Pidemmällä aikavälillä verotuksellisesti kilpailukyvytön toimintaympäristö haittaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla ja johtaa T&K&I-toiminnan uudelleenjärjestelyihin ja sijoittamiseen verotuksellisesti kilpailukykyisempiin maihin. Suomen tulisi kansainvälisten esimerkkien mukaisesti ottaa käyttöön ns. IPR-boksi, jonka tavoitteena olisi kannustaa yrityksiä säilyttämään nykyinen T&K&I-toiminta ja IPR:ien hyödyntäminen Suomessa sekä kannustaa yrityksiä perustamaan uutta T&K&I-toimintaa Suomeen. IPR-boksissa patenteista, tavaramerkeistä, tietokoneohjelmistojen tekijänoikeuksien sekä eräiden muiden oikeuksien lisensioinnista saatavasta rojaltitulosta myönnettäisiin 50 %:n verohuojennus, jolloin tuloon kohdistuisi 12,25 %:n verokanta. Huojennus myönnettäisiin, jos edellä mainittu oikeus olisi itse kehitetty tai hankittu ja edelleen kehitetty. Laajan soveltamisalansa johdosta IPR-boksi kohdistuisi merkittävään joukkoon T&K&I-toimintaa harjoittavia yrityksiä. Käyttöönotolla olisi merkittäviä käyttäytymisvaikutuksia, koska Suomen asema T&K&I-toiminnan ja IPR:ien sijaintipaikkana vahvistuisi olennaisesti. IPR-boksin hallinnollinen toimivuus olisi hyvä, koska se nivoutuisi hyvin nykyiseen yritysverolainsäädäntöön. IPR-boksi voitaisiin ottaa asteittain käyttöön vuodesta 2014 alkaen. Staattinen yhteisöverotuottomenetysarvio voidaan portaittaisella voimaantulolla jakaa useammalle vuodelle, siten että ensimmäisenä vuonna menetys olisi enintään 100 miljoonaa euroa ja täysimääräisenä voimassa ollessaan enintään 250 miljoonaa euroa. Toisin kuin eräissä kansainvälisissä malleissa tuotteiden tai palveluiden hintaan sisältyvä laskennallinen arvonlisä ei olisi IPR-boksin piirissä. Laskennallisen arvonlisän huomioiminen edellyttäisi lisätoimenpiteitä hallinnollisen toimivuuden osalta ja erillisarviota yhteisöverotuottovaikutuksesta. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla, että IPR-boksi laajennetaan myöhemmin ns. innovaatioboksiksi, joka huomioisi myös yrityksen IPR:ien tuoman arvonlisän. Innovaatioboksiin voitaisiin siirtyä, kun IPR-boksin soveltamisesta on saatu riittävästi kokemuksia. 3

Summary In order to support its knowledge-based growth strategy, Finland should introduce a tax incentive for the commercialization phase of research, development and innovation (R&D&I) activities. This would give a positive signal to companies that Finland is an attractive location to carry on R&D&I activities from the research and development phase to commercialization. International tax competition is becoming fierce on R&D&I activities and intellectual property rights (IPR). Countries that have tax incentives for IPRs include the Netherlands, Hungary, Belgium, Luxembourg, Spain, France, and as from 2013 the United Kingdom. IPR tax incentives reduce the nominal tax rate on income from intellectual property to as low as 5-15%. When compared to the corporate tax rate of Finland (24,5 %) the difference is significant. Finland should have as its aim to be competitive enough ( level playing field ) so that companies will not have to relocate, for tax reasons, their R&D&I activities abroad. In the long run, should tax environment in Finland not be competitive enough, companies are forced to relocate their R&D&I activities from Finland into countries with more attractive tax climate. Based on an international comparison, Finland should introduce a so-called IPR-box. Its purpose would be to incentivize companies to retain their existing R&D&I and IPR commercialization activities in Finland as well as establish new activities in Finland. The IPR-box would provide for a 50 % tax exemption, equal to 12,25% tax rate, for royalty income from licensing of patents, trademarks, software copyrights and certain other rights. The exemption would be applicable provided that the licensed right is self-developed, or if acquired provided that it is further developed by the licensor. Due the broad scope of a qualifying IPR, the IPR box would be targeted at a significant amount of companies carrying on R&D&I activities. The incentive would have significant behavioral effects as the attractiveness of Finland as a location of R&D&I and IPR activities would improve remarkably. The IPR box would fit readily into Finnish corporate tax law and be easily administered. It is proposed that the implementation of the IPR box be phased in starting from 2014 so as to spread estimated static fall in corporate tax revenues over several years, For the first year, the maximum estimated fall of revenue would amount to 100m and, when fully implemented, to 250m. Unlike in certain international IPR-box models, income (or value added) from IPRs embedded in sales prices of products and services would not be included in the scope of the IPR box. Bringing embedded income from IPRs into the scope of the IPR box would require further measures for easy administration as well as a separate study to estimate its tax revenue impact. Nevertheless, the objective should be later to expand the IPR box to a so-called innovation box, which would also include embedded income from IPRs. The innovation box could be introduced as soon as enough experiences from the IPR box have been gathered. 4

Sisältö Selvityksen tausta ja tarkoitus... 2 Tiivistelmä... 3 Summary... 4 1 MIKSI AINEETTOMIEN OIKEUKSIEN (IPR) VEROKANNUSTINTA TARVITAAN?... 6 1.1 Osaamisperusteisen kasvustrategian tukeminen verotuksessa... 6 1.2 Vastaus kansainväliseen yritysverokilpailuun... 6 2 KANSAINVÄLINEN VERTAILU... 10 2.1 Iso-Britannia... 10 2.2 Hollanti... 12 2.3 Unkari... 15 2.4 Belgia... 15 2.5 Luxemburg... 16 2.6 Espanja... 17 2.7 Ranska... 18 3 SUOMALAINEN IPR-VEROKANNUSTIN... 21 3.1 IPR-boksi... 22 3.1.1 Pääpiirteet... 22 3.1.2 Kannustimen muoto... 23 3.1.3 Soveltamisalaan kuuluvat oikeudet ja tulo... 24 3.1.4 Ulkomaisen lähdeveron hyvittäminen... 27 3.1.5 Voimaantulo ja soveltaminen... 27 3.2 Innovaatioboksi... 28 3.2.1 Soveltamisalaan kuuluvat oikeudet ja tulo... 29 4 ARVIO KANNUSTIMEN KOHDENTUMISESTA JA TALOUDELLISISTA VAIKUTUKSISTA... 34 4.1 Kohdentuminen... 34 4.2 Taloudellisten vaikutusten arviointi... 35 4.2.1 IPR-boksi... 35 4.2.2 Innovaatioboksi... 36 4.2.3 Käyttöönottamatta jättämisen taloudelliset vaikutukset... 36 5

1 MIKSI AINEETTOMIEN OIKEUKSIEN (IPR) VEROKANNUSTINTA TARVITAAN? 1.1 Osaamisperusteisen kasvustrategian tukeminen verotuksessa Talouden rakenteen globaalin muuttumisen seurauksena Suomen kansainvälinen kilpailukyky ja talouskasvu ovat enenevässä määrin sidoksissa korkean osaamisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (T&K&I-toiminta). T&K&I-toiminnan tulosten tehokas hyödyntäminen luo yrityksille kilpailukykyä, vientimahdollisuuksia korkean arvonlisän tuotteille ja palveluille sekä mahdollisuuden luoda korkean osaamisen työpaikkoja Suomeen. T&K&I-toiminnan verokannustimet voidaan jakaa elinkaariajattelun mukaisesti kehitysvaiheen ja kaupallistamisvaiheen kannustimiin. Ensin mainitusta tyypillisimpiä ovat T&K&I-toiminnan harjoittamiseen liittyvät verokannustimet ja kasvuyrityksiin sijoittaville henkilöille myönnettävät verokannustimet. Erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana useat EU-valtiot ovat ottaneet käyttöön innovaatioiden kaupallistamisvaiheeseen kohdistuvia kannustimia. Tällaisia ovat ns. patentti- ja innovaatioboksit, jotka merkitsevät aineettomista oikeuksista saatavan tulon tai niiden tuottaman lisäarvon verottamista normaalia yhtiöverokantaa alhaisemmalla verokannalla. Suomesta ovat toistaiseksi puuttuneet T&K&I-toiminnan verokannustimet. Vuoden 2013 talousarvioehdotuksessa hallitus päätti ottaa käyttöön useita yritysten kasvua tukevia määräaikaisia verokannustimia, joita sovellettaisiin vuosina 2013 2015. Kaksi sovituista verokannustimista voidaan luokitella T&K-toimintaan kohdistuviksi verokannustimiksi. Tutkimus- ja kehitystoiminnan lisävähennys on T&K-toiminnan kehitysvaiheeseen kohdistuva kannustin. Myös sijoitustoiminnan veronhuojennuksen voidaan katsoa pääsääntöisesti kohdistuvan innovaatiotoiminnan alkuvaiheeseen, mutta erityisesti kansainvälistyvillä yrityksillä se voi edesauttaa myös innovaatiotoiminnan kaupallistamisvaihetta. Edellä kuvatuista määräaikaisista verokannustimista huolimatta Suomesta puuttuisi edelleen nimenomaisesti T&K&I-toiminnan tulosten kaupallistamisvaiheeseen kohdistuva verokannustin. Kaupallistamisvaiheen verokannustin täydentäisi T&K&I-toiminnan kehitysvaiheen verokannustimia ja olisi siten luontainen jatke hallituksen päätökselle ottaa käyttöön T&K&I-toiminnan kehitysvaiheen verokannusteita. Useissa EU-jäsenvaltioissa yritysten kehitysvaiheen T&Kverokannustimen rinnalle on otettu käyttöön kaupallistamisvaiheen verokannustin, jonka tarkoituksena on alentaa patentista tai laajemmin aineettomista oikeuksista saatavan tulon verotusta (ks. selvityksen liite). Kaupallistamisvaiheen kannustimen käyttöönotto olisi tärkeä viesti Suomessa toimiville yrityksille siitä, että Suomessa harjoitettavaa T&K&I-toimintaa kannustetaan koko elinkaaren ajan kehitysvaiheesta kaupallistamisvaiheeseen. Osaamisperusteisen kasvustrategian tukemiseksi Suomen verojärjestelmää tulisi täydentää T&K&I-toiminnan tulosten kaupallistamisvaiheen verokannustimella. 1.2 Vastaus kansainväliseen yritysverokilpailuun Suomen asema yritystoiminnan kansainvälisessä verokilpailussa on merkittävästi heikentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. 1990-luvun alussa tehty yhteisöverokannan merkittävä lasku loi Suomelle hyvän aseman kansainvälisessä yritysverokilpailussa yli vuosikymmenen ajan. 2000-luvun aikana Suomi on kuitenkin menettänyt alhaisesta yhteisöverokannasta saamansa kilpailuedun. Vuonna 1995 Suomen verokanta (25 %) oli yli 10 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin 6

silloisten EU-maiden keskiarvo. Vuonna 2012 Suomen verokanta (24,5 %) ylittää EU-maiden keskiarvon (23,5 %) mutta on edelleen euromaiden keskiarvio hieman alempi. Maittain tarkasteltuna Suomen asemassa kansainvälisessä yritysverokilpailussa on tapahtunut kaksi merkittävää käännettä. Ensimmäistä kertaa EU-jäsenyytemme aikana ns. suuren jäsenvaltion verokanta alitti Suomen yhtiöverokannan, kun Ison-Britannian verokanta aleni 24 %:iin tämän vuoden keväällä. Samoin ensimmäistä kertaa EU-jäsenyytemme aikana Ruotsin yhtiöverokanta alittaa Suomen verokannan, kun Ruotsin hallitus teki päätöksen laskea verokantansa ensi vuonna 22 %:iin. Suomen ja euromaiden yhteisöverokantojen muutos v. 1995 2012 EA17-maiden yhteisöverokantojen keskiarvo Suomen yhteisöverokanta 38 % 36 % 34 % 32 % 30 % 28 % 26 % 24 % 22 % 20 % 199519961997199819992000200120022003200420052006200720082009201020112012 Pelkkä yhteisöverokantojen vertailu ei anna todellista kuvaa kansainvälisestä yritysverokilpailusta. Erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana kansainvälinen verokilpailu on kohdistunut yhä enemmän veropohjiin. Veropohjakilpailu tarkoittaa tietynlaiseen toimintaan tai tuloon kohdistuvia verovähennyksiä, -vapautuksia tai -huojennuksia, joiden seurauksena tällaisen toiminnan tai tulon verorasitus on tosiasiassa alempi kuin valtion soveltama yhteisöverokanta. Viime aikoina veropohjakilpailu on kohdistunut erityisesti T&K&I-toimintaan ja aineettomista oikeuksista saatuihin tuloihin. Yli 70 %:lla OECD-maista ja yli 50 %:lla EU-valtioista on T&K&Itoiminnan verokannustimia. Selvityksen liitteenä olevassa taulukossa on yleisluontoinen yhteenveto valittujen EU-jäsenvaltioiden T&K&I-toiminnan kehitysvaiheen ja kaupallistamisvaiheen verokannustimista. Aineettomista oikeuksista kilpaillaan kansainvälisesti, koska ne ovat yritysten eniten lisäarvoa ja verotuloja tuottavaa omaisuutta, mutta samalla myös liikkuvinta omaisuutta. Aineettomista oikeuksista saatuihin tuloihin kohdistuvan alhaisen efektiivisen veroasteen on havaittu vaikuttavan 7

siihen, mihin maihin kansainväliset konsernit sijoittavat aineetonta omaisuuttaan. Vaikka verotus on merkittävä tekijä, se ei ole ainoa ratkaiseva tekijä, ja verotekijän merkitys vaihtelee yrityksittäin. 1 Kansainvälisesti tarkastellen ulkomailta maksettavilla rojalti- ja lisensiointituloilla on Suomelle tärkeä merkitys. Eurooppalaisessa vertailussa 2 Suomi sijoittuu kärkijoukkoon, kun ulkomaisten rojalti- ja lisenssitulojen määrää verrataan bruttokansantuotteeseen. Ulkomailta maksettujen rojaltitulojen suhde btk:een valituissa maissa v. 2011 Sveitsi 1,72 % Hollanti 1,72 % Ruotsi 1,12 % Luxembourg 0,96 % Suomi 0,91 % Iso-Britannia 0,52 % Saksa 0,44 % EU-27 keskiarvo 0,51 % Kaupallistamisvaiheen verokannustimia on käytössä EU:n jäsenvaltioista Belgiassa, Ranskassa, Unkarissa, Luxemburgissa, Hollannissa, Espanjassa sekä Isossa-Britanniassa vuodesta 2013 alkaen. Kannustimet voivat kohdistua joko patenteista saatuihin tuloihin tai laajemmin muihinkin aineettomista oikeuksista saatuihin tuloihin. EU:n ulkopuolisista valtioista kannustin on käytössä Sveitsissä Nidwaldenin kantonissa. Lisäksi sen käyttöönottoa on selvitetty ainakin Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Vastaavaa kehitystä on havaittavissa myös kehittyvissä maissa kuten niin sanotuissa BRIC-maissa, joista esimerkiksi Kiina on aktiivisesti tarjonnut verokannustimia teknologialan yrityksille. 3 Kaupallistamisvaiheen verokannustinta soveltavissa valtioissa patenteista ja mahdollisesti muistakin aineettomista oikeuksista saatavan tulon nimellinen verokanta vaihtelee noin 5-15 prosentin välillä. Kun verokantaa verrataan Suomen yhteisöverokantaan (24,5 %), ero on merkittävä. 1 Rachel Griffith Helen Miller Martin O Connell: Corporate taxes and the location of intellectual property, Institule for Fiscal Studies, April 2011. 2 Innovation Union Scoreboard 2011. 3 Kiinan tarjoamat kannustimet ovat tyypillisesti teknologiayrityksille suunnattuja määräaikaisia verovapautuksia tai veronhuojennuksia (ns. tax holiday ). 8

Aineettomasta oikeudesta saadun tulon verokanta valituissa maissa v. 2013 alkaen 30 25 20 15 10 5 0 Kansainvälisesti tarkastellen on selvää, ettei Suomen verojärjestelmä tällä hetkellä ole kansainvälisesti riittävän kilpailukykyinen yritysten T&K&I-toiminnan ja aineettomien oikeuksien pitämiseksi Suomessa. Verotuksellisen toimintaympäristön kilpailukyvyttömyys luo ainakin seuraavia uhkia: Kansainvälisesti toimivilla konserneilla on mahdollisuus perustaa T&K&I-toimintaa ja siirtää aineettomia oikeuksia ja niiden hyödyntämistä konsernin sisäisesti pois Suomesta Kasvuyritykset perustavat T&K&I-toimintoja jo toiminnan alkuvaiheessa muualle kuin Suomeen Suomalaisia kasvuyrityksiä myydään yhä useammin ulkomaiselle omistajalle. Omistuksen siirtyminen ulkomaille lisää riskiä T&K&I-toiminnnan ja aineettomien oikeuksien siirtymisestä ulkomaille ennen kaupallistamisvaihetta Suomalaisten konsernien hankkiessa ulkomaisia yrityksiä T&K&I-toimintaa ja aineetonta omaisuutta ei siirretä Suomeen Kansainvälisen verokilpailun seurauksena Suomessa innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten verotus on kireämpää kuin monissa keskeisissä kilpailijavaltioissa. Suomalaiset yritykset kilpailevat globaaleilla markkinoilla, jolloin Suomen toimintaympäristön tulee verotuksenkin osalta olla riittävän kilpailukykyinen ( level playing field ). Pidemmällä aikavälillä verotuksellisesti kilpailukyvytön toimintaympäristö haittaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla ja johtaa T&K&I-toiminnan uudelleenjärjestelyihin ja sijoittamiseen verotuksellisesti kilpailukykyisempiin maihin. Suomalaisten yritysten T&K&I-toimintojen ja siihen liittyvien aineettomien oikeuksien laajamittaisen poissiirtymisen ehkäiseminen edellyttää Suomelta nopeaa reagointia kansainväliseen verokilpailuun. 9

2 KANSAINVÄLINEN VERTAILU 4 2.1 Iso-Britannia Isossa-Britanniassa patenttiboksia (Patent Box) sovelletaan 1.4.2013 alkaen. Patenttiboksi on osa Ison-Britannian hallituksen tavoitetta luoda G20-maiden kilpailukykyisin verojärjestelmä. Päätös käyttöönotosta tehtiin vuoden 2010 lopulla. Käyttöönottoa on edeltänyt kaksi vuotta kestänyt konsultaatio- ja lainvalmisteluprosessi, jossa hallitus on selvittänyt elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien näkemyksiä patenttiboksin yksityiskohdista. Lisäksi asiaa valmistelemassa oli yritysten edustajista koostuva työryhmä, jonka tarkoituksena oli keskustella tarkemmin eri säännösvaihtoehdoista. Patenttiboksin odotetaan hyödyttävän laajaa joukkoa innovatiivisia yrityksiä, jotka hyödyntävät toiminnassaan patentteja. Tarkoituksena on kannustaa yrityksiä säilyttämään patenttien omistus Isossa-Britanniassa ja lisäämään investointeja patenttien kehittämiseen Isossa-Britanniassa. Tätä kautta patenttiboksin odotetaan luovan uusia korkean osaamisen työpaikkoja T&K-toimintaan, patenttien hyödyntämiseen ja tuotantotoimintaan. Muun muassa lääkealan yhtiöt ovat olleet patenttiboksin puolestapuhujia. Ison-Britannian yleinen yhteisöverokanta on 24 % ja 1.4.2013 alkaen 23 %. Patenttiboksin soveltamisalaan kuuluvaa tuloa verotetaan 10 %:n verokannan mukaan. Käytännössä veronhuojennus saadaan tekemällä ylimääräinen verovähennys verolaskelmalla. Patenttiboksia voivat soveltaa yhtiöt, jotka ovat Ison-Britannian yhteisöveron alaisia. Patenttiboksin soveltamisalaan kuuluvat patentit. Patenttien lisäksi hyväksytään eräät lääke- ja kasvioikeudet. Muut aineettomat oikeudet eivät kuulu patenttiboksin soveltamisalaan. Suppean aineettoman oikeuden määritelmän vastapainona patenttiboksin hyödyntäminen ei riipu siitä, millä tavalla yritys hyödyntää patentteja vaan eri liiketoimintamalleja kohdellaan neutraalisti. Patentin tulee olla rekisteröity Yhdistyneen Kuningaskunnan patenttitoimiston, Euroopan patenttitoimiston tai erikseen mainittujen Euroopan Talousalueen valtioiden viranomaisten toimesta. Patentit voivat olla uusia tai aikaisemmin rekisteröityjä. Yhtiön tulee joko omistaa patentti tai lisensioida patentti itselleen yksinoikeudella. Lisäksi yhtiön tulee joko olla itse luonut tai kehittänyt patentin tai tuottanut tuotteen, joka sisältää patentoidun keksinnön. Konsernitilanteessa tästä edellytyksestä voidaan poiketa, mutta tällöin edellytyksenä on, että oikeuden omistaja on aktiivisesti hallinnoinut oikeutta ja kehitystoiminnan on suorittanut toinen konserniyhtiö. Passiivinen omistajayhtiö ei voi saada hyötyä patenttiboksista. Vaatimuksen tarkoituksena on varmistaa, että patenttiboksin soveltamisella säilytetään ja luodaan korkean osaamisen työpaikkoja Isoon-Britanniaan. Patenttiboksin soveltamisalaan kuuluva tulo lasketaan kolmessa eri vaiheessa. Laskenta aloitetaan määrittelemällä ns. RIPI (relevant IP income), jolla tarkoitetaan boksin soveltamisalaan kuuluvista patenteista saatua tuloa. Seuraavanlaiset tulot luetaan RIPI:iin: 4 Vertailu perustuu kansainvälisiin julkaisuihin ja Ernst&Youngin sisäisiin lähteisiin. 10

patentoidun tuotteen tai patentoidun keksinnön sisältävän tuotteen myyntitulo patenttioikeuden lisensiointitulo patenttioikeuden myyntitulo patenttioikeuksiin liittyvät vahingonkorvaukset, vakuutuskorvaukset yms. patentoidun tuotanto- tai palveluprosessin käyttö tietyin edellytyksin Jos tuotteen myyntituloon tai lisensiointituloon sisältyy muitakin kuin patenttiin kohdistuvia korvauksia ja tällaisen korvauksen määrä ei ole vähäinen, tulosta on eroteltava RIPI:ksi luettava osuus ja muu osuus. Patentoidun keksinnön sisältävien tuotteiden myyntiin liittyvät erottelusäännökset ovat erittäin monimutkaisia. Myös patentoidun tuotantoprosessin käyttö tavaroiden tai palvelujen tuotannossa voi oikeuttaa RIPI:iin, mutta tällöin RIPI määritellään laskennallisena rojaltina. RIPI jaetaan yhtiön kokonaistulolla (sisältäen yhtiön kaikki tulot tietyin oikaisuin) ja tällä suhdeluvulla kerrotaan yhtiön veronalainen voitto (=tulot-menot), jolloin saadaan vähennyksillä oikaistu RIPI, joka on patenttiboksin soveltamisalaan lähtökohtaisesti kuuluvan tulon määrä. Eräissä tilanteissa yhtiö voi valita tai se voi olla pakotettu kohdistamaan menot eräkohtaisesti patenttiboksiin oikeuttavaan tuloon ja muuhun tuloon. Hallinnollisesti tämä vaihtoehto on edellä kuvattua kaavamaista menetelmää monimutkaisempi ja voi tilanteesta riippuen johtaa pienempään tai suurempaan RIPI:iin kuin kaavamainen menetelmä. Toisessa vaiheessa RIPI:stä poistetaan ns. rutiinituotto, jolloin jäljelle jää ns. QRP (qualifying residual profit). Rutiinituoton laskenta tehdään erikseen määriteltyjen kulujen perusteella. Kuluina otetaan huomioon henkilöstömenot, rakennusten poistot, koneiden ja kaluston poistot ja eräät palvelut. Kulupohjaan ei lasketa mukaan T&K-toiminnan menoja. Rutiinituotoksi katsotaan 10 % kuluista. Kolmannessa vaiheessa QRP:stä poistetaan brändiarvo (marketing assets return). Tämä voidaan tehdä verovelvollisen valinnan mukaan kahdella tavalla. Yksinkertaisempi tapa on poistaa QRP:sta kaavamaisesti 25 % brändiarvona, jolloin patenttiboksin soveltamisalaan jää 75 % QRP:stä. Tätä menetelmää voidaan käyttää, jos jäljelle jäävän QRP:n määrä on enintään 1m :aa. Vaihtoehtoisesti brändille ja vastaavalle markkinointiomaisuudelle on laskettava markkinaehtoinen laskennallinen tuotto eli markkinointirojalti, joka vähennetään QRP:stä. Markkinointiomaisuudeksi katsotaan tavaramerkki, alkuperämaamerkinnät ja tosiasiallisia ja mahdollisia asiakkaita koskevat tiedot. Jäljelle jäävä ns. RIPP (relevant IP profits) on määrä, joka katsotaan patenttiboksiin kuuluvaksi tuloksi. 11

Yrityksen tulot patent box:ssa Verolaskelmalla tehtävä vähennys veronalaisesta tulosta lasketaan seuraavan kaavan mukaan RIPP X (yhteisöverokanta-10 %)/yhteisöverokanta. Jos RIPP on negatiivinen, verolaskelmalla ei tehdä vähennystä. Negatiivinen RIPP kuitenkin pienentää yhtiön toisen tulolähteen tai konserniyhtiöiden verovuoden tai tulevien verovuosien positiivista RIPP:ä. Patenttiboksin soveltaminen on vapaaehtoista ja yhtiön tulee vaatia patenttiboksin soveltamista joko veroilmoituksella tai muutoin vapaamuotoisesti. Patenttiboksi tulee voimaan viidelle vuoden aikana porrastetusti siten, että 10 %:n verokantaan oikeuttava osuus tuloista kasvaa asteittain: 1.4.2013 31.3.2014: 60 % 1.4. 2014 31.3.2015: 70 % 1.4.2015 31.3.2016: 80 % 1.4.2016 31.3.2017: 90 % 1.4.2017 alkaen: 100 % Ison-Britannian verohallinnolla on T&K-toimintaan erikoistuneita asiantuntijoita, jotka neuvovat mm. patenttiboksiin liittyvissä kysymyksissä. Myös ennakkotiedon hakeminen patenttiboksin soveltamisalaan kuuluvasta tulosta on mahdollista. Ison-Britannian hallitus arvioi, että patenttiboksista aiheutuva staattinen yhteisöverotuoton menetys on vuositasolla 1,1 mrd eli noin 1,4 mrd, kun voimaantulon porrastus on päättynyt. Vuonna 2013-2014 kustannuksen on arvioitu olevan 0,5 mrd ja 2014-2015 0,8 mrd. Koko yhteisöveron tuoton arvioitiin esimerkiksi vuonna 2010 olleen n. 43 mrd. Näin ollen patenttiboksin aiheuttama staattinen yhteisöverotuoton menetys vastaisi n. 2,5 % koko yhteisöveron tuotosta ja n. 0,6 prosenttiyksikön alennusta yhteisöverokannassa, kun patenttiboksi on täysimääräisesti voimassa. 2.2 Hollanti Hollanti otti käyttöön patenttiboksin vuonna 2007 ja laajensi sen innovaatioboksiksi 2010 alkaen. Innovaatioboksin soveltamisalaan kuuluvasta tulosta 20 % on veronalaista ja 80 % verovapaata tuloa. Näin ollen soveltamisalaan kuuluvaa tuloa verotetaan 5 %:n verokannan mukaan. Vuonna 12

2007 käyttöönotetussa patenttiboksissa verokanta oli 10 %. Hollannin yleinen yhteisöverokanta on 25 %. Innovaatioboksia voivat soveltaa yhtiöt, jotka ovat Hollannin yhteisöveronalaisia. Innovaatioboksin soveltamisalaan kuuluvat patentit sekä sellainen aineeton omaisuus, joka syntyy toiminnasta, jolle on annettu Hollannin viranomaisten myöntämä ns. T&K-hyväksyntä. T&Khyväksyntä liittyy Hollannin kehitysvaiheen verokannustimeen, joka myönnetään T&K-henkilöstön palkkamenojen perusteella. Samaa hyväksymisprosessia sovelletaan innovaatioboksiin. Viranomaisten T&K-hyväksynnän voi saada tekniselle tai tieteelliselle tutkimukselle, uuden teknologian tuotteiden tai tuotantoprosessien kehittämiselle ja parantamiselle sekä uusien tietokoneohjelmistojen kehittämiselle. Vuonna 2007 käyttöön otetun patenttiboksin soveltamisala rajoittui vain rekisteröityihin patentteihin, mutta vuodesta 2008 soveltamisalaan otettiin mukaan hyväksytty T&K-toiminta ja siitä syntyvä aineeton omaisuus. Innovaatioboksin soveltamisalaan eivät kuulu muut aineettomat oikeudet kuin patentit. Näin ollen esimerkiksi tavaramerkit tai tekijänoikeudet eivät kuulu soveltamisalaan. Sen sijaan sellainen aineeton oikeus tai omaisuus, joka muodostuu T&K-hyväksynnän alaisesta toiminnasta, kuuluu siis innovaatioboksin soveltamisalaan. Tällä perusteella soveltamisalaan kuuluvat muun muassa itse kehitettyjen ohjelmistojen tekijänoikeudet. T&K-toiminnasta syntyvän omaisuuden ei edellytetä olevan taseeseen kirjattava erä. Patenttien osalta edellytetään lisäksi, että patentit ovat Hollannin patenttilainsäädäntöön verrattavan lainsäädännön mukaisesti rekisteröityjä. Yhtiö voi valita innovaatioboksin soveltamisen oikeuskohtaisesti. Patentin tulee olla yhtiön itse kehittämä tai jos se on hankittu ulkopuolelta, yhtiön tulee edelleen kehittää patenttia. Kehitystoimintaa voidaan harjoittaa myös Hollannin ulkopuolella, mutta sen tulee olla hollantilaisen yhtiön valvonnan alaista. Innovaatioboksin soveltamisalaan kuuluu patenteista ja hyväksytystä T&K-toiminnasta muodostuneen omaisuuden synnyttämä tulo tai muu hyöty. Toisin sanoen siltä osin kuin tulo tai hyöty on saatu patentista tai yhtiön harjoittaman ja hyväksytyn T&K-toiminnan seurauksena muodostuneesta aineettomasta omaisuudesta, siihen voidaan soveltaa innovaatioboksia. Tämä tarkoittaa, että patentista saatavan lisensiointitulon lisäksi myös yhtiön myymien tavaroiden tai palveluiden hintaan sisältyvä osuus patentista tai hyväksytystä T&K-toiminnasta muodostuneesta aineettomasta omaisuudesta saadusta hyödystä, kuuluu innovaatioboksin soveltamisalaan. Myös patenttien tai soveltamisalaan kuuluvan aineettoman omaisuuden myynnistä saatu tulo kuuluu innovaatioboksin soveltamisalaan. Tuotteiden hintaan sisältyvä hyöty patentista tai T&K-toiminnasta muodostuneesta aineettomasta omaisuudesta voidaan määrittää siirtohinnoittelumenetelmiä käyttäen. Määrittämisen tukena voidaan käyttää siirtohinnoitteludokumentaatiota, jos yhtiöllä on sellainen. Käytännössä innovaatioboksia soveltavat yhtiöt sopivat lähes poikkeuksetta Hollannin veroviranomaisten kanssa innovaatioboksin soveltamisalaan kuuluvan tulon kaavamaisesta määrittelystä. Tällöin yhtiön saamista myyntituloista (liikevaihdosta) tietyn prosenttiosuuden katsotaan muodostuvan innovaatioboksin soveltamisalaan kuuluvasta aineettomasta omaisuudesta. Prosenttiosuus määritellään kaavamaisesti ns. jäännösvoittomenetelmää käyttäen. Menetelmässä yhtiön liikevoitto jaetaan 3 4 ydintoiminnoille, joista yksi on T&K-toiminta. Muita ydintoimintoja ovat esim. myynti ja markkinointi sekä tuotanto. Hollannin veroviranomaiset ovat osaltaan sitoutuneet tukemaan innovaatioboksin kansainvälistä kilpailukykyä ja siksi verovelvollisilla on yleensä mahdollisuus saada varsin myönteinen tulkinta innovaatioboksin soveltamisalaan kuuluvasta tulosta. Samoin veroviranomaiset hyväksyvät 13

yleensä jo muutoinkin yrityksen käytössä olevien siirtohinnoittelumenetelmien ja dokumentaation käytön innovaatioboksin yhteydessä ylimääräisen hallinnollisen rasituksen estämiseksi. Innovaatioboksin soveltamisalaan kuuluvasta tulosta tulee vähentää aineettoman oikeuden kehittämisestä aiheutuneet T&K-menot eli alempaa verokantaa sovelletaan vain nettotuloon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että innovaatioboksiin oikeuttavan tulon määrän tulee ylittää innovaatioboksin soveltamisalaan kuuluvien oikeuksien tai omaisuuden kehittämisestä aiheutuvat kulut ennen kuin 5 %:n verokantaa voidaan soveltaa. Ennen kulujen kattamista saatavaa tuloa verotetaan yleisen 25 %:n yhteisöverokannan mukaan. Innovaatioboksista saadulle hyödylle ei ole asetettu enimmäismäärä. Vuoteen 2010 asti enimmäismäärä oli neljä kertaa kehittämiskulujen määrä. Lisäksi vuoteen 2010 T&K-hyväksytystä toiminnasta saadun verokannustimen määrä oli rajattu 400 000 euroon. Innovaatioboksia sovelletaan patentteihin, jotka on myönnetty 1.1.2007 alkaen ja 1.1.2008 alkaen hyväksytystä T&K-toiminnasta muodostuneeseen aineettomaan omaisuuteen. Lisäksi Hollannin veroviranomaiset voivat edellyttää innovaatioboksista tulevan hyödyn jaksottamista siten, että täysi hyöty saadaan esimerkiksi vasta 3 4 vuoden kuluessa soveltamisen alkamisesta. Hollannin innovaatioboksin on arvioitu aiheuttavan 625 m :n yhteisöverotuoton menetyksen vuosittain. Tämä vastaa noin yhtä kolmasosaa verotuksen kautta annettavasta innovaatiotuesta. Innovaatioboksin lisäksi yrityksiä tuetaan T&K-verokannustimella (n. 375 m ) ja T&K-henkilöstön palkkavero- ja sosiaaliturvamaksuhuojennuksilla (725 m ). Seuraava yksinkertaistettu esimerkki kuvaa Hollannin innovaatioboksin soveltamista: Yhtiö harjoittaa innovaatiotoimintaa, jonka seurauksena se rekisteröi patentin. Patentin kehittämisestä aiheutuneet menot ovat edellisen viiden vuoden ajalta 500 000. Vuonna 2010 yhtiön liikevaihto on 1 m ja 2011 1,2 m. Hollannin veroviranomaisten kanssa on sovittu, että 60 % yhtiön vuosittaisesta liikevaihdosta on innovaatioboksin soveltamisalaan luettavaa tuloa. Koska patentin kehittämisestä aiheutuvat kustannukset ovat 500 000, innovaatioboksin 5 %:n verokantaan oikeuttavan tulon tulee ylittää tämä määrä ennen kuin 5 %:n verokantaa sovelletaan tuloon. Vuonna 2010 innovaatioboksiin kuuluvan tulon määrä on 600 000 (1m x 60 %). Koska patentin kehittämisestä aiheutuvat kustannukset ovat 500 000, 5 %:n verokantaan oikeuttavan tulon määrä on 100 000 (600 000-500 000 ). 500 000 :n määrän asti tuloa verotetaan yleisen yhtiöverokannan mukaisesti. Vuonna 2011 innovaatioboksiin sovellettavan tulon määrä on 720 000 (1,2m x 60 %), johon sovelletaan 5 %:n verokantaa. Jos yhtiö olisi vuonna 2011 lisännyt innovaatioboksiin uuden patentin, josta on aiheutunut kehittämiskustannuksia, tällaiset menot olisivat pienentäneet 5 %:n verokantaan oikeuttavaa tulon määrää. 14

2.3 Unkari Unkari otti IPR-boksin käyttöön vuonna 2003. Sen tarkoituksena on houkutella Unkariin korkean lisäarvon yritystoimintaa. Laajan soveltamisalansa johdosta IPR-boksista voivat hyötyä useat eri toimialat mukaan lukien teknologia-, ohjelmisto-, elokuva-, televisio- ja musiikkiyhtiöt. IPR-boksia voivat soveltaa Unkarin yhteisöveronalaiset yhtiöt. IPR-boksin soveltamisalaan kuuluvaan tuloon sovelletaan 50 %:n verovapautusta. Unkarin yleinen yhteisöverokanta on 19 %, jolloin IPR-boksin verokanta on 9,5 %. Enintään n. 2 m$:n voittoihin sovelletaan 10 %:n verokantaa, jolloin IPR-boksin verokanta on pienten voittojen osalta 5 %. IPR-boksin soveltamisalaan kuuluu rojaltitulo, joksi katsotaan erilaisten aineettomien oikeuksien lisensioinnista saatava tulo. IPR-boksin soveltamisalaan kuuluvien aineettomien oikeuksien määritelmä on erittäin laaja kattaen patentit ja muut teollisoikeudet, know-how, tavaramerkit ja - nimet, liikesalaisuudet sekä tekijänoikeudet mukaan lukien säveltäjien, taiteilijoiden yms. oikeudet. Aineeton oikeus voi olla yhtiön itse kehittämä, ostama tai muulla tavoin esimerkiksi yrityskaupalla hankkima oikeus. IPR-boksin soveltamisella ei ole vaikutusta oikeudesta aiheutuvien menojen ja poistojen vähennyskelpoisuuteen. IPR-boksista saatavaa hyötyä on rajoitettu siten, että sillä voidaan pienentää veronalaista tulosta enintään 50 %:lla tuloksesta ennen veroja. 2.4 Belgia Belgia otti ns. patenttitulovähennyksen käyttöön vuonna 2008 ja sitä sovelletaan tilikausiin, jotka päättyvät 31.12.2007 jälkeen. Patenttitulovähennyksen tarkoituksena on edistää investointeja teknologiainnovaatioihin. Vähennyksellä kannustetaan erityisesti sellaista T&K-toimintaa, joka johtaa patentointiin tai patenttien hankintaan ja näiden pohjalta tehtävää tavaroiden tai palveluiden tuotantoa. Patenttitulovähennyksestä hyötyvät muun muassa lääke-, energia- ja autoalan yritykset. Patenttitulovähennyksen soveltamisalaan kuuluvaan tuloon sovelletaan 80 %:n verovapautusta. Belgian yleinen yhteisöverokanta on 33,99 %, jolloin patenttitulovähennyksen piiriin kuuluvaan tuloon sovelletaan 6,8 %:n verokantaa. Patenttitulovähennykseen ovat oikeutettuja Belgiassa yhteisöveronalaiset yhtiöt. Patenttitulovähennyksen soveltamisalaan kuuluu patentin lisensioinnista saatava rojaltitulo ja tuotteiden tai palveluiden myyntihintaan sisältyvä laskennallinen rojaltitulo. Tulo voidaan saada joko ulkopuoliselta tai konserniin kuuluvalta maksajalta. Patenttien myynnistä saadut tulot eivät kuulu vähennyksen soveltamisalaan. Patenttitulovähennyksen soveltamisalaan kuuluvat patentit ja eräät vastaavat lääketoimialalla ennen varsinaisen patentin myöntämistä myönnettävät suojat. Patentin tulee olla kehitetty belgialaisen yhtiön tai Belgiassa sijaitsevan sivuliikkeen toimesta ja sen tulee olla joko kokonaan tai osittain kehitetty T&K-keskuksessa. T&K-keskus -määritelmä on tulkinnanvarainen, mutta 15

käytännössä on edellytetty, että yhtiön T&K-toiminnan on voitava katsoa muodostavan oman itsenäisen yksikön. Pk-yrityksissä riittävää kuitenkin on, että ainakin yksi henkilö harjoittaa T&Ktoimintaa säännönmukaisesti. T&K-keskus voi sijaita Belgiassa tai ulkomailla. Jos patentti ei ole itse kehitetty vaan hankittu, patentin sisältävät tuotteet tai prosessit tulee olla kehitetty T&K-keskuksessa. Tällaisen jatkokehityksen ei kuitenkaan tarvitse johtaa uusiin patentteihin. Jos yhtiö on lisensioinut itselleen patentin käyttöoikeuden, myös tällainen patentti voi kuulua patenttitulovähennyksen soveltamisalaan edellyttäen, että patenttia jatkokehitetään T&Kkeskuksessa. Tällaisen jatkokehityksen ei kuitenkaan tarvitse johtaa uusiin patentteihin. Patenttitulovähennyksen soveltamisalaa on ajallisesti rajoitettu siten, että se soveltuu vain patentteihin, joita ei ole kaupallistettu ennen 1.1.2007. Soveltamisen kannalta ratkaisevaa ei siis ole patentin myöntämis- tai hankinta-ajankohta. Patenttitulovähennykseen oikeuttava tulo on patentista saatu bruttorojaltitulo. Jos patentti on kuitenkin hankittu tai lisensioitu toiselta osapuolelta, patenttitulovähennys tehdään nettotulosta. Tällöin bruttorojaltitulosta vähennetään tilikaudelle kohdistuva poisto (hankittu patentti) tai lisensioinnista maksettu rojalti. Sen sijaan muut menot kuten T&K-menot tai rahoitusmenot eivät pienennä vähennyksen pohjana olevaa rojaltituloa. Käytännössä patenttitulovähennys voikin johtaa tilanteeseen, jossa vähennys ylittää veronalaisen rojaltitulon. Tällöin patenttitulovähennys pienentää muuta veronalaista tuloa. Jos rojaltitulo sisältyy tuotteen tai palvelun hintaan, vähennykseen oikeuttava rojaltitulo määritellään siirtohinnoittelumenetelmien mukaan. Hyväksyttyjä menetelmiä on useita. Tyypillisesti käytetään markkinahintavertailumenetelmää, jolloin rojaltiksi katsotaan se määrä, jonka yhtiö olisi saanut riippumattomalta osapuolelta omistamansa patentin lisensioinnista. Patenttitulovähennys edellyttää verolomakkeen liitettä, josta ilmenee vähennyksen laskenta. Belgian veroviranomaiset ohjeistavat yrityksiä patenttitulovähennyksen soveltamisessa erityisesti julkaisemalla usein esitettyjen kysymysten ja vastausten listaa. Yhtiöllä on myös mahdollisuus hakea veroviranomaisilta ennakkoratkaisua vähennyksen soveltamisesta. Ennakkoratkaisu voi olla tarpeen erityisesti siirtohinnoittelua koskevissa kysymyksissä. 2.5 Luxemburg Luxemburg otti IPR-boksin käyttöön vuonna 2008. Luxemburgin hallituksen tavoitteena on edistää Luxemburgin asemaa houkuttelevana paikkana T&K-toiminnalle ja aineettomien oikeuksien hallinnoinnille. IPR-boksi on vain yksi osa innovaatiotoiminnan houkuttelevaa verotuksellista ympäristöä, jonka kehittäminen aloitettiin vuonna 2004, jolloin Luxemburg poisti rojaltien lähdeveron ja otti käyttöön T&K-verokannustimia. IPR-boksin soveltamisalaan kuuluvaan tuloon sovelletaan 80 %:n verovapautusta. Luxemburgin yhteisöverokanta on n. 28,8 %, jolloin IPR-boksiin kuuluvaan tuloon sovelletaan n. 5,7 %:n verokantaa. Patenttitulovähennykseen ovat oikeutettuja Luxemburgissa yhteisöveronalaiset yhtiöt. IPR-boksin soveltamisalaan kuuluu aineettoman oikeuden käytöstä tai käyttöoikeudesta saatu tulo, rojalti ja aineettoman oikeuden luovutuksesta saatu voitto. Myös tuotteen tai palvelun hintaan sisältyvä laskennallinen korvaus aineettoman oikeuden käytöstä kuuluu soveltamisalaan. 16

Luxemburgin IPR-boksin erityispiirteenä on aineettoman oikeuden laaja määritelmä. Aineettomaksi oikeudeksi katsotaan patentit, tavaramerkit, tietokoneohjelmien tekijänoikeudet, hyödyllisyysmalli, domain-nimet ja mallit (design and models). Aineettoman oikeuden ei tarvitse olla omistajan itse kehittämä. Soveltamisalaan kuuluvat myös ulkopuolelta hankitut aineettomat oikeudet. Hankittuja oikeuksia ei tarvitse edelleen kehittää. IPRboksi ei kuitenkaan sovellu aineettomiin oikeuksiin, jotka on hankittu suoraan omistetulta konserniyhtiöltä. Käytännössä tämä rajoitus ei kuitenkaan ole merkittävä, koska hankinta voidaan tehdä välillisesti omistetulta konserniyhtiöltä. IPR-boksin soveltamisalaa on ajallisesti rajoitettu siten, että se soveltuu vain patentteihin, jotka on hankittu tai kehitetty 31.12.2007 jälkeen. IPR-boksin soveltamisalaan kuuluu aineettomasta oikeudesta saatu nettotulo. Nettotulo saadaan, kun bruttotulosta vähennetään menot, jotka liittyvät välittömästi aineettomasta oikeudesta saatavaan tuloon. Vähennettäviä menoja ovat aineettoman oikeuden rahoitusmenot, poistot ja mahdolliset arvonalennukset. Laskenta tehdään oikeuskohtaisesti. IPR-boksin soveltamisedellytyksenä on, että tällaiset menot aktivoidaan oikeuskohtaisesti siitä vuodesta alkaen, jolloin IPR-boksia sovelletaan. Jos aineettomaan oikeuteen liittyvät menot ylittävät siitä saatavat tulot, tappio voidaan vähentää muusta veronalaisesta tulosta. Tappio palautetaan kuitenkin tuloon, jos aineeton oikeus myöhemmin luovutetaan ja tällaiseen luovutukseen sovelletaan IPR-boksia. Jos aineettomasta oikeudesta saatu tulo sisältyy tuotteen tai palvelun myyntihintaan, IPR-boksiin kuuluva tulo määritellään siirtohinnoittelumenetelmien mukaan. Ulkomailla maksetut lähdeverot voidaan hyvittää osittain tai kokonaan Luxemburgissa maksettavaa yhteisöveroa vastaan. 2.6 Espanja Espanja otti käyttöön patenttiboksin vuoden 2008 alussa. Patenttiboksin on katsottu hyödyttävän erityisesti teknologia- ja lääkealan yrityksiä. Patenttiboksin soveltamisalaan kuuluvaan tuloon sovelletaan 50 %:n verovapautusta. Espanjan yhteisöverokanta on 30 %, jolloin patenttiboksiin kuuluvaan tuloon sovelletaan 15 %:n verokantaa. Patenttiboksia voivat soveltaa Espanjassa verovelvolliset yhteisöt. Patenttiboksin soveltamisalaan kuuluu patenttien ja muun erikseen määritellyn aineettoman omaisuuden lisensioinnista saatava tulo eli rojalti. Muuksi aineettomaksi omaisuudeksi katsotaan muoto, malli, salainen kaava, prosessit ja tietotaito. Tuotteiden tai palveluiden hintaan sisältyvät laskennalliset rojaltit eivät kuulu soveltamisalaan. Patentin tai muun aineettoman omaisuuden tulee lisäksi olla itse kehitetty. Ulkopuolelta hankittuun patenttiin tai omaisuuteen patenttiboksia ei voida soveltaa. Patenttiboksin soveltamisen edellytyksenä on, ettei rojaltitulon maksaja asu Espanjan lain mukaan määritellyssä veroparatiisissa tai nollaverotuksen valtioissa. Jos lisenssisopimukseen sisältyy liitännäispalveluja, nämä tulee erotella sopimuksessa eikä tällaisiin suoritukseen voida soveltaa veronhuojennusta. 17

Patenttiboksin soveltamisalaan kuuluu bruttorojaltitulo. Patentin tai muun aineettoman omaisuuden kehittämiseen liittyvät kustannukset ovat normaalisti vähennyskelpoisia verotuksessa eivätkä pienennä huojennuksen määrää. Tämän vuoksi tuloon kohdistuva efektiivinen veroaste voi olla 15 % alhaisempi. Patenttiboksista saatavaa enimmäishyötyä on kuitenkin rajattu siten, että soveltamiskatto on kuusi kertaa se määrä, joka on mennyt patenttien ja muun aineettoman omaisuuden kehittämiseen. Tämän vuoksi yhtiön tulee riittävällä tavalla seurata patentteihin ja muuhun aineettomaan omaisuuteen kohdistuvien tulojen ja menojen määriä. Rojaltitulosta ulkomailla maksetut lähdeverot voidaan hyvittää Espanjassa maksettavasta yhteisöverosta. Hyvityksen määrä on kuitenkin rajattu enintään siihen määrään veroa, joka rojaltista maksetaan patenttiboksia sovellettaessa. Espanja on notifioinut patenttiboksin komissiolle ennen sen käyttöönottoa. Päätöksessään N 480/2007 komissio katsoi, että kyseessä on verojärjestelmän yleinen ominaisuus, joka ei muodosta valikoivaa verotoimenpidettä ja siten kiellettyä valtiontukea. Seuraava yksinkertaistettu esimerkki kuvaa Espanjan patenttiboksin soveltamista: Rojaltitulo 300 000, josta veronalaista 50 % eli 150 000 Aineettomista oikeuksista tehdyt kehittämismenojen poistot 100 000 Veronalainen tulos 50 000 Vero 30 % 15 000 Efektiivinen verokanta rojaltitulosta 5 % 2.7 Ranska Ranskassa on ollut käytössä vuodesta 1992 erityisiä verosäännöksiä, joiden perusteella patenteista saatua rojaltituloa (patenttitulohuojennus) verotetaan edullisemmin kuin muuta tuloa. Patenttituloon sovelletaan 15 %:n verokantaa normaalin yhteisöverokannan ollessa n. 33 %. Patenttitulohuojennusta sovelletaan tuloon tai voittoon, joka saadaan patenttien, patentoitavissa olevien oikeuksien ja niihin liittyvien parannusten lisensioinnista tai luovutuksesta. Luovutustilanteessa huojennusta sovelletaan vain, jos luovutus tapahtuu konsernin ulkopuoliselle yhtiölle. Myös tuotteen tai palvelun hintaan sisältyvä laskennallinen korvaus aineettoman oikeuden käytöstä kuuluu soveltamisalaan. Patenttitulohuojennukseen ovat oikeutettuja Ranskassa verovelvolliset yhteisöt. Patentit voivat olla itse kehitettyjä tai ulkopuolelta hankittuja. Jälkimmäisessä tapauksessa huojennusta voidaan soveltaa vasta, kun yhtiö on omistanut patentit vähintään kaksi vuotta. Lisäksi edellytetään, että patentit kuuluvat yhtiön pysyvään omaisuuteen. Patenttitulohuojennusta sovelletaan nettorojaltituloon. Nettorojaltitulo saadaan, kun bruttotulosta vähennetään aineettoman oikeuden hallinnasta ja suojauksesta aiheutuvat menot. 18

Ominaisuudet Belgia Ranska Unkari Luxemburg Hollanti Espanja Iso-Britannia Yleinen yhteisöverokanta 33,99 % 33 % 19 % n. 28,8 % 25 % 30 % 24 % Kannustimen verokanta 6,8 % 15,0 % 9,5 % 5,8 % 5,0 % 15,0 % 10,0 % Soveltuvat aineettomat oikeudet Patentit Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Tavaramerkit Ei Ei Kyllä Kyllä Ei Ei Ei Ohjelmistojen tekijänoikeudet Ei Ei Kyllä Kyllä Kyllä, jos hyväksytyn T&K -toiminnan tulos Ei Ei Muut aineettomat oikeudet tai omaisuus Lisäpatenttitodistukset (supplementary patent ceritficates) Patentoitavissa oleva omaisuus, teolliset valmistusprosessit Tietotaito, toiminimet, liikesalaisuudet, tekijänoikeudet Design, domainit, mallioikeudet Hyväksytyn T&Ktoiminnan perusteella muodostunut aineeton omaisuus Salaiset kaavat, prosessit, suunnitelmat, mallit, design, tietotaito Lisäsuojatodistukset (supplementary protection certificates), säädännäinen tietosuoja (regulatory data protection), plant variety rights Soveltuva tulo Rojaltit; bruttotulo Rojaltit; nettotulo Rojaltit; bruttotulo Rojaltit; nettotulo Rojalti; nettotulo Rojaltit; bruttotulo Rojaltit ja muut korvaukset; nettotulo 19

Ominaisuudet Belgia Ranska Unkari Luxemburg Hollanti Espanja Iso-Britannia Hankitut aineettomat oikeudet Kyllä, jos kehitetty edelleen; nettotulo Kyllä, tiettyjen ehtojen täyttyessä Kyllä Kyllä, jos yritysten välillä ei suoraa etuyhteys-suhdetta Kyllä, jos kehitetty edelleen Ei Kyllä, jos kehitetty edelleen ja aktiivisesti hallinnoitu Verohyödyn enimmäismäärä Vähennys enintään verotettavan tulon suuruinen Ei rajoitettu Vähennys enintään 50 % verotettavasta tulosta Ei rajoitettu Ei rajoitettu Hyöty enintään kuusi kertaa kehittämisestä aiheutuneiden kustannusten suuruinen Ei rajoitettu Tuotteen hintaan sisältyvä rojalti Soveltuvan oikeuden myynnistä saatu tulo Ulkomailla harjoitetun T&K-toiminnan hyväksyminen, jos kehitysvaatimus Kyllä Kyllä Ei Kyllä Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Kyllä Kyllä, hyväksytyssä T&Kkeskuksessa Kyllä Ei kehitysvaatimusta Ei kehitysvaatimusta Patentin osalta kyllä; muun omaisuuden osalta tietyin ehdoin Kyllä Kyllä Lähdeveron hyvittäminen Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä; tiettyjä rajoituksia Voimaantulovuosi 2007 1992 (muutoksia 2001, 2005, 2010) Soveltuvuus aiemmin rekisteröityihin tai olemassa oleviin oikeuksiin 1.1.2007 jälkeen kaupallistetut oikeudet Kyllä; tiettyjä rajoituksia 2003 2008 2007 (muutoksia 2008, 2010) Ei rajoituksia Ei rajoituksia 31.12.2007 jälkeen kehitetty tai hankittu oikeus 1.1.2007 alkaen patentoitu tai 1.1.2008 alkaen kehitetty omaisuus Kyllä; tiettyjä Kyllä rajoituksia 2008 2013, asteittain Ei rajoituksia Ei rajoituksia 20

3 SUOMALAINEN IPR-VEROKANNUSTIN Suomen tulisi tukea osaamisperusteista kasvustrategiaa ja reagoida innovaatiotoimintaan kohdistuvaan kansainväliseen verokilpailuun parantamalla toimintaympäristöään aineettomien oikeuksien kaupallistamisvaiheeseen kohdistuvan verokannustimen avulla. Verokannustimen tavoitteena olisi kannustaa yrityksiä säilyttämään nykyinen T&K&I-toiminta ja aineettomien oikeuksien hyödyntäminen Suomessa sekä kannustaa yrityksiä perustamaan uutta T&K&I-toimintaa Suomeen sen sijaan, että nykyistä toimintaa siirrettäisiin tai uutta toimintaa perustettaisiin edullisemman verotuksellisen toimintaympäristön valtioihin. Kaupallistamisvaiheen verokannustin voidaan toteuttaa joko rekisteröityihin aineettomiin oikeuksiin kuten patentteihin ja tavaramerkkeihin sekä ohjelmistojen tekijänoikeuksiin ja niiden lisensioinnista saatuihin rojaltituloihin kohdistuvana verokannustimena ( IPR-boksi ), tai edellä mainittujen oikeuksien lisensioinnissa saadun rojaltin lisäksi tuotteiden ja palveluiden hintaan sisältyvän laskennallisen arvonlisän huomioivana verokannustimena ( innovaatioboksi ) Kumpikin kannustin parantaisi merkittävästi Suomen kansainvälistä kilpailukykyä T&K&I-toiminnan ja aineettomien oikeuksien hyödyntämisen sijaintipaikkana. Mallivalinnassa tulee kiinnittää huomiota erityisesti verokannustimen seuraaviin ominaisuuksiin Kansainväliseen kilpailukykyyn, johon vaikuttaa keskeisesti kannustimen nimellinen verokanta ja soveltamisalan laajuus Kohdentumiseen, johon vaikuttaa keskeisesti soveltamisalaan kuuluvan omaisuuden ja tulon määrittely Hallinnolliseen toimivuuteen, johon vaikuttaa keskeisesti soveltamisalaan kuuluvan omaisuuden ja tulon määrittely sekä verovelvollisten ja verohallinnon välinen yhteistyö Taloudelliseen kustannukseen ja vaikutuksiin, joiden osalta huomioon tulisi ottaa kannustimesta aiheutuva staattinen yhteisöverotuottojen menetys ja kannustimen tuomien käyttäytymisvaikutusten (dynaamiset vaikutukset) positiiviset vaikutukset yhteisöverotuottoon ja välillisesti muihin verolajeihin erityisesti ansiotuloveroihin Alla olevassa yhteenvetotaulukossa on esitetty tässä selvityksessä ehdotettavan IPR-boksin ja innovaatioboksin edellä kuvattujen ominaisuuksien vertailu. 21

arvioitava ominaisuus IPR-boksi Innovaatioboksi kohdentuminen laaja erittäin laaja kansainvälinen kilpailukyky hyvä erittäin hyvä hallinnollinen toimivuus hyvä hyvä, mutta edellyttää lisätoimenpiteitä vaikutus yhteisöverotuottoon (staattinen arvio) arvio enintään 100-250 m /vuosi edellyttää erillistä arviota käyttäytymisvaikutukset merkittäviä erittäin merkittäviä 3.1 IPR-boksi 3.1.1 Pääpiirteet IPR-boksi on rekisteröidystä patentista, tavaramerkistä, hyödyllisyysmallista tai mallioikeudesta sekä tietokoneohjelmistojen tekijänoikeuksista saatavaan lisensiointi- eli rojaltituloon kohdistuva veronhuojennus. Patentti, tavaramerkki, hyödyllisyysmalli ja mallioikeus ovat teollisoikeuksia ja helposti tunnistettavia, koska ne ovat rekisteröitävissä. Kansainvälisten esimerkkien mukaisesti patentit kuuluisivat itsestään selvästi IPR-boksin soveltamisalaan. Merkittävä osa patenteista on rekisteröity digitaalisen viestinnän, telekommunikaation ja tietotekniikan aloilla toimiville yrityksille. Muiden oikeuksien osalta kansainväliset mallit poikkeavat merkittävästi toisistaan. Erityisesti tavaramerkin ja mallioikeuden mukaan ottamisen myötä Suomen IPR-boksin soveltamisalaan kuuluisi laaja joukko T&K&I-toimintaa harjoittavia yrityksiä eri toimialoilta. Muiden kuin rekisteröitävissä olevien oikeuksien mukaan ottaminen olisi ongelmallista erityisesti niihin liittyvien määrittely- ja tunnistusongelmien vuoksi. Tekijänoikeuksien ei yleensä voida katsoa kytkeytyvän yritysten harjoittamaan T&K&I-toimintaan vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi patenttien. Niihin ei myöskään kohdistu verokilpailua vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi patentteihin. Vertailuvaltioista vain Unkari on ottanut tekijänoikeudet laajasti soveltamisalaan. Tämän lisäksi Luxemburg ja tietyin edellytyksin Hollanti ovat sisällyttäneet tietokoneohjelmistojen tekijänoikeudet kannustimen soveltamisalaan. Tietokoneohjelmistojen tekijänoikeudet muodostavat kuitenkin poikkeuksen muista tekijänoikeuksista. Ensinnäkin niillä on merkittävä yhteys T&K&I-toimintaan. Edelleen tietokoneohjelmien tekijänoikeudet liittyvät läheisemmin elinkeinotoiminnan harjoittamiseen, sillä niiden tekijänoikeussuoja on laissa nimenomaisesti säädetty siirtyväksi työnantajalle silloin, kun ohjelma on kehitetty työsuhteessa ja työtehtäviä täytettäessä (tekijänoikeuslaki 40 b ). Lisäksi tietokoneohjelmistojen kehittämistoimintaan kohdistuu merkittävää verokilpailua paitsi aineettoman oikeuden verokannustimien niin myös muiden verokannustimien muodossa. Esimerkkinä voidaan mainita eräissä Aasian valtioissa sovellettavat määräaikaiset verovapaudet ohjelmistoyrityksille. 22